Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Transkriptio

1 1 Osoitelähde: Viestimix Ky Savisilta YLIVIESKA M-Itella Oy KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N TIEDOTUSLEHTI 5/2012 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2013! Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut. Yhdessä hyvä tulee. Sivu 3 YrittäjäGaala täytti Akustiikan juhlatunnelmalla Maakunnallinen yrittäjäpalkinto Andament Group Oy:lle Sivu 4 Team Finlandilla tärkeä agenda Sivu 24 Tulevaisuuden tuskaa tulevaisuusvaliokunnassa Sivu 25 Perhon kuntasivut Yritysneuvoja Mikko Hänninen Kaustisen seutukunnasta pitää mikroyritysten määrää myönteisenä mahdollisuutena Perholle. Sivu 36-41

2 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Ymmärrämmekö mikä merkitys on asenteilla? Allekirjoittanut sai kunnian olla kuulemassa asiantuntijoiden alustuksia SY:n Työllisyys kasvaa pienyrityksissä -seminaarissa Helsingissä. Alustuksissa kerrottiin kuinka Saksan talous käännettiin positiiviselle uralle. Yksi merkittävä asenteellinen uudistus Saksassa oli työlainsäädäntöön puuttuminen. Uskallettiin ottaa riski ja puuttua vanhoihin kaavoihin. Työlainsäädännön uusiminen toi Saksassa merkittävän työllisyyden nousun ja työttömyyden laskun, jotka puolestaan edistivät talouden paranemista. SY:n toimitusjohtaja Järventaus painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että jos suomalaisten yritysten kilpailukyky ja työpaikat halutaan säilyttää, tulisi meidän työehtosopimusten yleissitovuuden sisältö kyseenalaistaa. Yleissitovuusjärjestelmä on yli 40 vuoden takaa ja luotu aivan erityyppiseen yhteiskuntaan. Suomalainen työehtojärjestelmä on siksi luultavasti Euroopan tiukin, sanoi Järventaus. Yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia turvaisi Järventauksen mukaan parhaiten se, että luodaan mahdollisuuksia sopia työehdoista palkankorotukset mukaan lukien mahdollisimman pitkälti yritystasolla. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan vastaavaa yleissitovuutta. Järventauksen mukaan vaikuttavinta olisi muuttaa työehtosopimukset kaikilta osin sopimuksenvaraisiksi. Tämä tarkoittaa, että yksimielisinä ollessaan työnantaja ja työntekijät voisivat sopia yrityksessä noudatettavat työehdot myös alan työehtosopimuksesta poiketen. Esimerkiksi palkankorotuksista luovuttaessa yrityksen tulisi vastavuoroisesti pidättäytyä irtisanomisista. Työntekijän asemaa turvaisi myös se, että työntekijällä olisi aina oikeus vaatia työehtosopimuksen noudattamista työsuhteessaan, Järventaus sanoi. Paikalla oli myös ministeri Lauri Ihalainen, joka kertoi että ei voi ottaa asiaan kantaa niin kuin haluaisi - koska on puolueettomassa roolissa hallituksen edustajana -, mutta rivien välistä antoi ymmärtää ettei voisi koskaan hyväksyä työlainsäädäntöön puuttumista, vaikka yrittäjät esittäisivät kuinka hyviä esimerkkejä seurauksista. Oli hyvin surullista kuulla että kyse on vanhakantaisista asenteista. Jos omaamme ehdottoman ja vahvan muutosvastarinnan uusiin esityksiin, ei muutoksia todella tapahdu. Meidän tulisi miettiä että onko meillä todella varaa elää ilman uusiutumista onko meillä todella varaa pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista? Rakennemuutos tuo tullessaan uusia yritysmuotoja, uusia toimialoja ja yrityskokoja suuret pörssiyritykset muovaavat toimintojansa ja osa muuttaa ulkomaille. Työttömistä syrjäytyneiden määrä kasvaa varsinkin nuorten keskuudessa. Tiedämme että talousennusteet eivät tue Suomen menestymistä sellaisenaan. Tarvitaan muutoksia. Niin työlainsäädännön, kuin monen muunkin asian osalta. Kuntien terveyden-, ja vanhustenhoito ei toimi pelkillä verotuloilla, vaan on uskallettava uusiutua, tehdä enemmän yhteistyötä ja uskallettava luottaa myös yksityiseen palveluntarjoajaan. On kyse uusien asenteiden omaksumisesta. On kyse uskalluksesta. Uskallammeko siirtyä vuoteen 2013 tekemällä päätöksiä, jotka mahdollistavat muutokset, jotta saisimme niin kuntamme, alueemme kuin koko Suomen kilpailukyvyn jälleen nousuun. Uskallammeko tehdä muutoksia myös sairaan ja vanhustenhoidon puolella puuttuen vanhojen hierarkioiden ravisteluun? Keski-Pohjanmaan Yrittäjät aikoo kantaa kortensa myös hyvinvoinnin kekoon. Olemme tehneet yhteistyötä em. hankkeissa, mutta olemme todenneet että se ei riitä. Siksi olemme päättäneet muodostaa vuoden 2013 aikana uuden innovatiivisen työryhmän myös hyvinvoinnin sekä vanhusten- ja terveydenhuollon puolelle. Meidän tulee hakea uusia innovatiivisia ajatuksia meidän kaikkien tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Haluamme luoda uusia asenteita. Siis uusin toivein vuoteen 2013! Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta erinomaisesta Vuodesta, sekä toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2013! Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Palveluksessanne vuodesta 1987 P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A Nuorten työllistäminen hoidettava kuntoon Alueemme maakunnat ovat hyvin erilaisia väestökehitykseltään. Mm. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ikärakenne on lapsivoittoisempaa kuin muissa alueen maakunnissa, joissa lapsia on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Väestöllinen huoltosuhde on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa kaikkialla korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, eli alueella on alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden enemmän kuin koko maassa ja trendi on koko maassa nouseva. On mietittävä että työttömistä nuorista suurin osa on meidän tulevaisuuden rakentajia ja asialle on tehtävä pikaisesti korjaavia toimenpiteitä. Vuonna 2011 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli noin alle 25-vuotiasta työtöntä (13,5 % työttömistä, koko maa 12,4 %). Huolestuttavaa on että nuorisotyöttömien prosenttiosuus vuotiaasta työvoimasta on koko maan tasolla noussut voimakkaasti vuonna 2009 (13,8 %) toki hieman laskenut vuoteen 2011 (11,9 %), mutta luvut ovat huolestuttavia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa viime vuosien kehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, mutta nuorisotyöttömien osuus vuotiaasta työvoimasta on Keski-Pohjanmaata (11,4 %) lukuun ottamatta korkeammalla tasolla (14,5 18,5 %). Nuorten työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy on yksi tulevaisuuden keskeisiä haasteita kuinka saamme nuoret koulutuksen kautta töihin. Nuorten yhteiskuntatakuu Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on yksi keskeinen ja tärkeä osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yrittäjäjärjestön näkemyksen mukaan merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute suomalaisessa peruskoulun jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Tästä esimerkkinä on, että lähes 10 % nuorista ei hakeudu toisen asteen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen kohtaanto ei toimi eli osa nuorista ei pääse koulutukseen, kun puolestaan osaa koulutuspaikoista ei saada täyttymään vaikka alalla olisi työvoimakysyntää. Lisäksi lähes kolmannes opiskelijoista ei suoriudu opinnoistaan kolmessa vuodessa. Näistä nuorista merkittävä osa keskeyttää opintonsa. Meillä ei ole saatu oppilaitosopiskelun rinnalle todelliseen käyttöön työn tekemisen kautta tapahtuvaa ammattiin oppimista. Niissä Keski-Euroopan muutamissa maissa, joissa jopa puolet ammattiin opiskelevista hankkii osaamisen työssä opiskellen, myös nuorisotyöttömyys on selkeästi alle 10 %:n tasolla. Ongelmana on se, miten saada yritykset, myös pienet yritykset halukkaiksi tarjoamaan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeän kynnyksen tässä muodostaa se, että työn kautta opiskelua pidetään meillä oikeudellisesti työsuhteessa tapahtuvana ja sen myötä palkkaustaso on yrityksille käytännössä mahdoton, kun kysymys on vasta peruskoulunsa päättäneistä ja kaikkea työkokemusta vailla olevista nuorista. Olisiko tässä yksi edunvalvonta-asia yrittäjyyden edistämisen lisäksi myös vuonna 2013? Ilman osaavaa työvoimaa ja aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä, meidän tulevaisuutemme on myös vaakalaudalla. Mistä löydämme nuoret yrittäjät, joiden innovatiiviset ideat kantavat liiketoiminnan Mistä löydämme uudet nuoret Bill Gatesit tai Roivion uudet Angry Birdsin keksijät - siinäpä kysymys? Haluan kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa! Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Puh. (08) Ilmoitusmyynti: Kari Kaartinen Puh Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Puh Painopaikka: Botnia Print Kokkola

3 3 Andament Group Oy ja JMT Koskela Oy palkitut yritykset YrittäjäGaala täytti Akustiikan juhlatunnelmalla Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien YrittäjäGaala järjestettiin tänä vuonna Ylivieskatalo Akustiikan juhlavissa puitteissa. Gaalaa edelsi sääntömääräinen yleiskokous, ja juhlaohjelman jälkeen yleisö siirtyi juhlaillalliselle. Sen jälkeen ilta jatkui yön varhaisille tunneille Käenpesässä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna kalajokinen Andament Group Oy. Yritys esitellään toisaalla tässä lehdessä. Erityiskunniamaininnan sai JMT Koskela Oy Toholammilta. Palkintoraati halusi antaa erityiskunniamaininnan JMT Koskela Oy:lle, jonka toimintaa palkintoraati piti sympaattisena ja erittäin asiakaslähtöisenä. Yritys on sitkeä, ja se on pitänyt kiinni asiakkaistaan, mutta myös heidän asiakkaansa ovat sitoutuneet yritykseen. JMT Koskela Oy tarjoaa ammattitaitoisesti maa- ja metsätaloustuotannossa tarvittavat koneet, tarvikkeet ja palvelut sekä tekee rauta- ja viljakauppaa ja kausiluonteisesti puutarha- ja pienkonekauppa. Yritys on perustettu 1981 jolloin Maija ja Tapani Koskela aloittivat K-Maatalouskeskuksen kauppiaina Toholammilla. Kannuksen K-Maatalous avattiin vuonna 1988 ja Kokkolan toimipiste avattiin yrityskaupan jälkeen Vuonna 2009 avattiin liike Lohtajalle, ja Vetelin uuden K-Maatalouden avajaisia vietettiin lokakuussa Yritys työllistää tällä het- kellä 18 henkilöä, ja sen liikevaihto on tänä vuonna noin 15,5 miljoonaa euroa. Sukupolvenvaihdoksen myötä kauppiaina jatkavat Maijan ja Tapanin poika Jani yhdessä vaimonsa Virpin kanssa. Gaalassa jaettiin myös ansiomerkkejä ansioituneille luottamushenkilöille pitkäaikaisesta toiminnasta yrittäjyyden ja järjestön puolesta. Kultaisen järjestömerkin sai Tapio Uusitalo Nivalasta, hopeisen järjestömerkin Paavo Hietalahti Halsualta ja Sakari Klemola Vetelistä sekä pronssisen järjestömerkin Markku Kivi Ylivieskasta ja Päivi Rahkonen Ullavasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät luovutti lisäksi viirit hyville yhteistyökumppaneille tunnustuksena yksityisen yrittäjyyden hyväksi suoritetusta erityisen ansiokkaasta työstä. Viirin saivat johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta, Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte ja yritystutkija Ole Gustafsson Pohjanmaan Ely-keskuksesta. EU-rahoitusta tukemaan koko Suomen kilpailukykyä Juhlapuheen YrittäjäGaalassa piti Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän piti tärkeänä, että EU-rahoitusta kanavoidaan tukemaan koko maan kilpailukykyä. - Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tulevan rakennerahastokauden ohjelmalinjauksia. Suomen Yrittäjät painottaa, että Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella rahoitusta pitäisi ohjata entistä enemmän pk-yrityksien kehittämiseen. Nyt kannattaa keskittyä nimenomaan pk-yritysten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen. Ne tukevat parhaiten koko Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä, kun työllistämisen vastuu on muutenkin siirtynyt yhä pienempiin yrityksiin, Anssi Kujala linjasi. Hänen mukaansa Suomessa on valtavasti ihan tavallisia yrityksiä, jotka tarvitsevat kannusteita osaamiseen ja tuotekehitykseen, jotta ne voivat kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää tulevaisuudessakin. Yrityskanta vaatii uusiutumista, mutta kaikki yritykset eivät ole lupaavia start uppeja. Kujalan mukaan tulevalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastojen hallinnoinnin täytyy keventyä. Hankkeiden haun, valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon pitää olla nopeampaa kuin nyt. Yritykset kaipaavat nyt joustavuutta, hän vaati. Rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella on 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. Eri tahot ovat arvioineet, että EUrahoitus vähenee tulevalla rakennerahastokaudella vuosina jonkin verran. Neuvottelut ovat kuitenkin kesken.

4 4 Andament Group on infra-alan monipuo Jorma Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkittu kalajokinen Andament Group Oy on palkintoraadin mukaan onnistunut vahvistamaan perheyrityksen asemaa erittäin kilpaillulla alalla. Yhtiö on vakiinnuttanut asemansa Suomessa laadukkaita infra-alan palveluita tuottavana yrityksenä, joka haastaa alansa suurimmatkin toimijat. Andament Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Juola listaa Andamentin tärkeimpiä menestystekijöitä: - Henkilöstön osaaminen, joka näkyy esimerkiksi omissa innovaatioissa. On myös tärkeää, että oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla. Lisäksi pitää tehdä tulosta, mikä mahdollistaa taas uudet innovaatiot. Tavallaan kyseessä on pyörä, joka on pidettävä koko ajan liikkeessä, Juola kuvaa. Lisää pääomaa kovalla työllä Hän kuitenkin muistuttaa, ettei menestyminen ole ollut missään vaiheessa itsestään selvyys. Sen ohella, että yhtiö on harjoittanut kannattavaa liiketoimintaa sekä jatkuvaa innovointia, on tarvittu tahtoa ja päättäväisyyttä pääs- tä eteenpäin tilanteissa, joissa eteen on tullut odottamattomia ongelmia. Esimerkiksi 1990-luvun alun devalvaatio lisäsi yrittäjien velkataakkaa huomattavasti. - Säikähdimme velkoja niin paljon, että koko 90-luvun teimme vain kovasti töitä ja keräsimme pääomaa. Ostimme esimerkiksi Pyhäsalmen kaivokselta vanhoja koneenrunkoja, joista teimme itse jyrsimiä. Ne olivat muuten samanlaisia kuin kilpailijoilla mutta leveämpiä, ja sitä kautta tehokkaampia. Vuonna 1997 Jukka Juola koki henkilökohtaisesti, ettei ihminen ole kone. - Olin 27-vuotias ja vedin tuolloin yksin moottoritieurakkaa Imatralla. Tuntui, että kolmelta yöllä oli liian aikaista mennä nukkumaan, ja viideltä oli liian myöhäistä herätä. Onneksi vaimo otti minut siinä tilanteessa haltuunsa. Hän sai minut tajuamaan, että minun oli tultava kotiin, ja vaimon kanssa kävimme lääkärissä, minkä jälkeen olin kaksi kuukautta sivussa töistä. - Tuon kahden kuukauden aikana huomasin, että hommat pyörivät ilman minuakin, ja että jatkossa voin tehdä työtäni toisin. Lyhensin työpäiviäni, ja olen ymmärtänyt liikunnan merkityksen jaksamiselle. Jukka Juolan mukaan henkilöstön osaaminen näkyy muun muassa yhtiön omissa innovaatioissa. Siskon mies Tuomo Mustola sai minut innostumaan liikunnasta, ja kokemuksesta tiedän, että tunti liikuntaa päivässä antaa toisen tunnin lisää vireyttä, Juola sanoo. Yhtiön historiassa 90-luvulle ajoittuu devalvaation lisäksi toinenkin läheltä piti-tilanne, kun kalajokiset tekivät Maailmanpankille tienparannustöitä Virossa. - Se oli kymmenen miljoonan markan urakka yhtiöllemme, joka oli perustettu vuosi aikaisemmin, ja jonka ensimmäisen vuoden liikevaihto oli noin seitsemän miljoonaa. Kun työt oli tehty ja koneet olivat tulossa laivalla takaisin Suomeen, meille oli siinä vaiheessa maksettu vasta markkaa, mutta itse olimme maksaneet silloin ulos jo kuusi miljoonaa. - Kesti noin puoli vuotta ennen kuin saimme loput rahat, ja siihen vaadittiin monta käyntiä ministeriöissä. Meidät pelasti kunnossa ollut kassa, pankin luottamus sekä se, että työt olivat tuohon aikaan varsin tuottavia, Juola kertoo. Kuusi yhtiötä eri toimialoilla Andament Groupin juuret ovat perheen isän Pentti Juolan vuonna 1965 perustamassa maanrakennusalan yrityk- Yrittäjä merkitse nämä päivät kalenteriisi! Ajankohtaisaamupäivät toteuttavat K-P:n Yrittäjät ja Opastin palvelu. Tarjolla silloin tietoiskuja mm. markkinoinnista, verotuksesta, verkkokaupasta ja asiakaspalvelusta ym. ym. Tilaisuudet aamupäivisin kello 8-11 Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Tämä leima pitäisi olla kaikilla yrittäjillä Irish House aloittaa kesäkuussa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimisto on suljettu joulun ajan Palvelemme jälleen normaalisti Toivotamme kaikille jäsenyrittäjille ja yhteistyökumppaneille Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta Jorma Uusitalo On sanottu, että tatuointi kertoo kantajastaan. Kalajoen Hiekkasärkillä ravintola Dyynin yrittäjänä Hanna Saaren ja Teemu Knuutilan kanssa toimivalta Aulis Yppärilältä löytyy yksi tatuointi; olkavarressa komeileva uunituore Suomen Yrittäjien tuttu järjestötunnus. Ainakin tässä tapauksessa tatuointi kertoo kaiken olennaisen, sillä Yppärilä tunnustaa olevansa yrittäjä henkeen ja vereen. - Minulla ei ole ollut aikaisemmin tatuointia ja sanoin joskus, etten sellaista koskaan otakaan. Mutta sitten meillä oli Dyynissä tatuointitapahtuma, missä keksittiin, että minähän voisin ottaa yrittäjäjärjestön tatuoinnin, koska se sopii hyvin sukunimeenkin. - Tämä on sellainen tatuointi, johon haluan henkilökohtaisesti todella sitoutua. Olen yrittäjä viimeisen päälle ja oikeastaan voi sanoa, ettei tässä ole kyse erillisestä tatuoinnista vaan jostain sellaisesta, mikä kuuluu olennaisena osana yrittäjyyteen. Minusta kaikki yrittäjät voisi leimata tällaisella, Yppärilä nauraa. Tatuointipäätös ja intohimoinen yrittäjämieli johtivat lopulta siihen, että Keski- Pohjanmaan Yrittäjät ja Yppärilä sopivat markkinointikampanjasta, johon Aulis tatuointeineen lähtee mukaan edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Mitä kaikkea kampanja pitää sisällään, on vielä neuvotteluvaiheessa. - Aluksi asiasta puhuttiin vain vitsinä, mutta sitten aloin kiinnostua yhä enemmän mahdollisuudesta markkinoida yrittäjyyttä. Yrittäjä on omanlaisensa rodun edustaja/eläin ja usein pr-kampanjoiden maskotit ovat eläimiä. Tosin tämän näköistä maskottia ei kampanjoissa varmaan ole ennen näkynyt, hän murjaisee. Monet maksut yllättivät alussa Yppärilä kertoo tehneensä yrittäjien kanssa monta reissua ja viihtyneensä aina hyvin yrittäjäpiireissä. - Yrittäjät ovat mukavaa porukkaa ja on tosi hienoa, että

5 5 linen osaaja sessä. Vuoden 2011 alussa yhtiön toiminta organisoitiin uudelleen, ja yritysjärjestelyiden seurauksena syntyi konserni, jonka viisi tytäryhtiötä ja yksi osakkuusyhtiö tuottavat palveluita infra-alan eri osa-alueille. Yhtiön vahvasta asemasta kertoo vuonna 2010 myönnetty Tömppä-palkinto, joka on toimialan arvostettu huomionosoitus. Vuonna 1994 perustettu Andament Oy tuottaa monipuolisia infra-rakentamisen palveluita sekä päällysteen laadunvalvonnan mittauksia. Yhtiöllä on toimipaikat Kalajoen lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Vaasassa, Kuopiossa ja Hollolassa. Muista yhtiöistä NeVia Oy on erikoistunut liikennemittauksiin, liikennevirtatutkimuksiin ja muihin ITS-palveluihin. Osakkuusyhtiö HSK Sähkö Oy:n toimialoja ovat muun muassa katuvalohuolto, talotekniikka-asennukset, verkonrakennus ja automaatiojärjestelmät. Viime vuonna HSK Sähkö kuului Suomen sadan nopeimmin kasvavan yrityksen joukkoon. SL Asfaltti Oy on maan neljänneksi suurin päällystysalan toimija. Lisäksi yhtiö toimii Pohjois-Savon alueella toteuttaen pihojen ja yksityisteiden päällystyksiä. WeldOne löytyy viitseliäisyyttä järjestää yhteistä tekemistä. Ne luovat yhteenkuuluvuutta. Toisten yrittäjien kanssa voi puhua avoimesti. Samalla on saanut huomata, että jokaisella on ollut vaikeat paikkansa, joissa on ollut vain pakko puristaa, Oy puolestaan kehittää ja valmistaa erilaisia teräsrakenteita. Suomen Maastorakentajat Oy on erikoistunut maa-, vesi-, teollisuus- ja sillanrakentamiseen. Yhtiöllä on runsaasti esimerkiksi Fennovoiman Hanhikivi-hankkeeseen sekä Pyhäjärven Lagunahankkeeseen liittyvää osaamista. Jukka Juolan mukaan konsernin keskeisin arvo on työsuojelu. Hyvin hoidettu työsuojelu mahdollistaa laadukkaan työnjäljen, mikä - Se on siinä, Aulis Yppärilä osoittaa ylpeänä uutta Yrittäjätatuointiaan. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin Ylivieskatalo Akustiikasssa. jotta on päässyt eteenpäin. Reissuilla on päässyt myös irti jokapäiväisestä yrittäjän arjesta. - Työtä tehdään periaatteella 24/7 ja jokainen tietää, että töitä miettii silloinkin kun ovi työpaikalle on jo painettu kiinni. Pikkuisen hulluhan sitä täytyy olla, että tällaiseen ryhtyy. Kun tulee ongelmia, niihin on vain etsittävä itse ratkaisut. Yppärilä muistelee oman yrittäjäuransa alkuvaiheita vuonna 1988 Nivalassa, kuinka se toi mukanaan monenlaisia yllätyksiä. Alussa varsinkin erilaiset maksut sotuineen ja veroineen yllättivät. Irish House - uutta Kalajoella Ravintola Dyyni tunnetaan ympäri Suomen aktiivisena tapahtumajärjestäjänä, jonka ohjelmistoon kuuluu vuosittain yli 20 pääosin kesällä pidettävää tapahtumaa. Tapahtumat keräävät osanottajia oman alueen lisäksi eri puolilta maata. Tällä hetkellä Yppärilän ja yhtiökumppaneiden ajatukset ovat vahvasti uudessa hankkeessa, sillä marraskuun lopulla käynnistyi Irish Houseprojekti, jossa myös Ely-keskus on mukana. - Vuosia siten haimme Kalajoen keskustasta sopivaa paikkaa ns. sportti-baarillemutta sitten ajattelimme, että meidän toiminta kuitenkin keskittyy puolestaan on edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Sen lisäksi Andament Group panostaa vahvasti omiin innovaatioihin. Jukan veli Matti Juola kehityspäällikkönä vastaa innovaatioihin liittyvästä kokonaisuudesta, jotta yhtiössä tehdään oikeita asioita niin, että siitä syntyy kokonaisuutta palvelevia synenergiaetuja. Andament Groupin palveluksessa työskentelee kauden aikana noin 300 henkilöä ja talvisin noin 200. Perinteisesti yhtiö työllistää kauden aikana huomattavan määrän lisäksi muita työntekijöitä ostopalveluiden kautta. Jukka Juolan mukaan Andament kehittää toimintaansa kasvuhakuisesti tulevaisuudessakin. - Olimme asettaneet tavoitteeksi, että 60 miljoonan euron liikevaihdon raja ylittyy vuonna Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kuitenkin kasvaa jo tänä vuonna noin 70 miljoonaan euroon, joten asetimme vuoden 2015 tavoitteeksi sadan miljoonan euron liikevaihdon. Hiekkasärkille. Yhdessä vaiheessa irlantilainen ystävämme kysyi, kiinnostaisiko meitä lähteä tekemään irlantilaishenkistä paikkaa. Meitä kiinnosti, ja hanke on nyt edennyt toteutusvaiheeseen, Yppärilä kertoo. Käytännössä kyse on kolmekerroksisesta Irish House-kokonaisuudesta, joka sijoittuu Pihvituvan ja Siikarysän väliin. Alakerroksessa on 120-paikkainen ravintola terasseineen. Kahdessa ylimmässä kerroksessa lomahuoneistoja. Paikka on avoinna ympärivuotisesti. - Ravintolan ruokatarjontaan tuodaan mukaan irlantilais- ja englantilaishenkisiä ruokia. Luvassa on myös sporttiulottuvuus scriineineen. Baarin ohjelmaan kuuluu lisäksi elävää musiikkia. - Odotamme innoissamme avauspäivää, joka on 1. kesäkuuta ensi kesänä. Olemme satavarmoja, että tämä toimii, koska Hiekkasärkiltä puuttuu tämän kaltainen seurusteluravintola. Puitteet ovat aidon irlantilaiset: kalustuksesta ja sisustussuunnittelusta vastaavat Pohjois-Irlannista löytyneet yritykset, Yppärilä kertoo. KALENTERI Tammikuu 16.1 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald 16.1 K-P:n Yrittäjien Hallitus nro 1, järjestäytymiskokous 18.1 K-P:n Yrittäjien sähköinen uutisinfo nro SY:n uudet aluejärjestöjen puheenjohtajat ja uudet hallituksen jäsenet (perehdyttämispäivä) 22.1 SY:n Hallitus, Hki Helmikuu 1.2 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald Puheenjohtajien neuvottelupäivät (py:t, alue- ja toimialajärjestöt) Helsinki Tukholma Helsinki 8.2 K-P:n Yrittäjäsanomat nro SY:n Työvaliokunta Aluejärjestöjen toimitusjohtajien neuvottelupäivät, Hki 23.2 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro 2 Maaliskuu 2.3 Yrittäjäinfo 2/2013- K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro POMO II -seminaari, Tampere POMO II -seminaari, Oulu 11.3 K-P:n Yrittäjien hallitus nro SY:n Työvaliokunta 13.3 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald Aluejärjestöjen toimihenkilöseminaari 19.3 YRITTÄJÄN ILTAKOULU, Päivikki Palosaari 21.3 SY:n Yrittäjäsanomat 3/ POMO II, Helsinki POMO II -seminaari, Helsinki 25.3 Aluejärjestöjen puheenjohtajatapaaminen, Helsinki 26.3 SY:n Hallitus Huhtikuu xx.xx Meksikon Fackt-Findin matka 5.4 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Magazine ilmestyy (materiaali viim ) 12.4 OPASTIN KOULUTUS JÄSENILLE, Evald POMO III -järjestöseminaari, Bryssel SY:n Työvaliokunta Laki- ja työsuhdepäivät, Helsinki-Tukholma- Helsinki 20.4 K-P:n Yrittäjien sähköinen Uutiskirje nro SY:n Työvaliokunta, Lahti Kunnallisjohdon seminaari, Lahti Aluejärjestöjen pj:n kansainvälistymismatka, Istanbul? POMO III järjestöseminaari, Bryssel YRITTÄJÄPALKITUT 2012 Kokkolan Yrittäjät Oy Lahnakoski Ab Nuori Yrittäjä: Vanhankaupungin ravintola Annukka Miettinen Haapajärven Yrittäjät Elega Oy Kälviän Yrittäjät Kuljetus Tapani Puikko Reisjärven Yrittäjät Maanrakennus A. Niskakoski T:mi Kannuksen Yrittäjät Krouvi Meno Meno Nivalan Yrittäjät Konevälittäjä Paavo Pääkkö Ullavan Yrittäjät Nevertex Oy Ylivieskan Yrittäjät Pyöräpiste Vaarapuro Ky Lohtajan Yrittäjät Taksi Pirjo Tuikka Vetelin Yrittäjät Kone-Sport Esko Sillanpää Ky Himangan Yrittäjät Hiuskeskus Seija Pöyhtäri Sievin Yrittäjät Annen Hiuskulma, Anne Mehtälä Lestijärven Yrittäjät Jaana ja Ari Lintilä

6 6 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kokkola City Car Wash Tehtaankatu 43, Kokkola Puh Erkin Halli Asentajantie 15, KOKKOLA. Puh Kuivauspalvelu KSK OY Kokkola. Puh Järvikyläntie 391 RUOTSALO. Puh. (06) Rakennustoimisto Kenttätyö Oy M & P Kone Oy Vaasantie 6, Kokkola. Puh Keski-Pohjanmaan KESKUSSAIRAALA Traktori ja Maatalouskonehuolto J. Salin Kaaritie 30 Kokkola p Kauppakaari 2, KOKKOLA. Puh ke-le@ke-le.kpnet.com AB Hiltop Oy palvelee yli 30 vuoden kokemuksella Seripaino Jokela Oy

7 Kälviän Tilitoimisto Ky 30 vuotta Tilitoimisto on yrittäjän kumppani ja asiantuntija-apu 7 Jorma Uusitalo Kälviän Tilitoimiston yrittäjä Martti Salo korostaa tilitoimiston roolia konsultoivana asiantuntijatahona ja asiakasyrityksen kumppanina. - Tilitoimiston rooli nähdään usein edelleen aika kapeasti, eikä alan arvostus ole sillä tasolle minne se kuuluisi. Me keskitymme perinteisiin kirjanpitotoimiston palveluihin, mutta siitä huolimatta teemme 30-vuotiaassa Kälviän Tilitoimistossa työskentelevät Ville Salo (vas.) Juha Korkiala, Martti Salo, Hannele Korkeasaari-Salo sekä Päivi Rautomäki (edessä). paljon konsultointia ja neuvontaa. Olemme asiantuntijaryhmä siinä kuin esimerkiksi atkalan ammattilaisetkin. Esimerkiksi alan kattojärjestö voisi ottaa tässä asiassa näkyvämmän roolin. - Erityisesti aloittaville yrittäjille olen korostanut, että soita aina, jos on epäselviä asioita. On tärkeää, että tilitoimisto on tiiviisti läsnä asiakkaansa yrittämisessä varsinkin ensimmäiset vuodet, Martti Salo korostaa. Hänen mukaansa aloittelevilla nuorilla yrittäjillä on paljon epävarmuutta siitä, kuinka eri tilanteissa pitää menetellä. Salon asiakkaat ovat saaneet tilitoimistolta apua esimerkiksi vähennyksiin ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä. Joskus liikkeelle lähdetään ihan alusta eli siitä, kuinka lasku tehdään lakien ja asetusten mukaisesti. Nopeat ja jatkuvat lakimuutokset ovat alalle ominaisia, ja niistä tiedottaminen on tärkeää. Yrittäjyys veti puoleensa Martti Salo aloitti itsenäisenä yrittäjänä tasan 30 vuotta sitten joulukuussa. Viisi vuotta aikaisemmin hän valmistui yomerkonomiksi laskentatoimen linjalta, ja ensimmäiset määräaikaiset työsuhteet järjestyivät paikallisesta verotoimistosta Kälviällä aloitti Lohtajan maataloustuottajien sivutoimipiste, ja siirryin sinne työntekijäksi hoitamaan kälviäläisten asioita. Viimeisen vuoden työskentelin toimistonhoitajana, kunnes syksyllä ostin Lohtajan maataloustuottajilta Kälviän haarakonttorin. Tuohon aikaan tietokoneet olivat vielä harvinaisia, ja varsinkin kalliita. - Ostin heti tietokoneen, ja se taisi olla ensimmäinen toimistotietokone Kälviällä. Alkuinvestoinnit olivat yhteensä markkaa, ja siitä suurin osa kului tietokoneeseen. Pelkästään matriisikirjoitin maksoi markkaa ja hiiri markkaa. Alkuinvestointien summa oli noin neljäsosa omakotitalon kustannusarviosta, Salo suhteuttaa hintoja. Tänä päivänä ala on muuttunut alkuajoista paljolti juuri tietotekniikan ja sähköisten pal- veluiden seurauksena. Kuitteja lukuun ottamatta paperia liikutetaan enää hyvin vähän. Yrittäjäksi kälviäläistä houkutteli erityisesti mahdollisuus tehdä töitä oma-aloitteisesti ja itsenäisesti ilman, että joku valvoo selän takana. - Olen aina halunnut keskittyä työhöni kunnolla ja tehdä sen mahdollisimman hyvin. Yrittäjänä minulla on vapaus tehdä töitä omaan tahtiini, ja tässä teen töitä itselleni. Tietenkin haasteitakin on ollut. On pitänyt esimerkiksi löytää työmäärälle oikea taso, etten aja itseäni loppuun. Tilitoimistossa työ on varsin stressaavaa, koska alalle on tyypillistä kausiluonteisuus, ja kiireisimpinä aikoina oikeastaan kaikki hereilläoloaika täytyy käyttää työntekoon. - Tämä on lisäksi hyvin vastuullista työtä. Jos teet virheen, se näkyy heti rahassa. Jos teemme virheen, siitä toki myös vastaamme, ja vastuut on myös vakuutettu, Salo kertoo. Omasta jaksamisestaan hän sanoo huolehtivansa muun muassa säännöllisellä vapaa-ajalla. - Vaimoni kanssa yritämme yrittäjinä pitää neljän viikon kesäloman ja viikon talviloman. Ellei muuten, niin sitten jaksoissa. Sunnuntaina en tee koskaan töitä. Jos toimistossa on joskus sunnuntaisin valot, se johtuu siitä, että olen harjoittelemassa kuorolaulua, koska nuotit ovat täällä, Salo nauraa. Tulevaisuus näyttää hyvältä Kälviän Tilitoimisto on ollut perustamisestaan saakka kommandiittiyhtiö. Martti Salo toimii yrittäjänä yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa, ja perheen kolme poikaa ovat yhtiössä äänettöminä yhtiömiehinä. Martin ja Hannelen lisäksi yrityksessä työskentelee perheen vanhin poika sekä kaksi vierasta työntekijää. - Maa- ja metsätalouden harjoittajien lisäksi meillä on asiakkaina ammatin- ja liikkeenharjoittajia, yhteisöjä, yhdistyksiä ja yhteismetsiä. Liikevaihdosta noin kaksi kolmasosaa koostuu liikekirjanpidosta ja yksi kolmasosa maataloudesta. Toimialan tulevaisuus näyttää Salon mukaan hyvältä. Tilitoimistojen tekemän työn arvostus nousee vähitellen, ja yrittäjän arvion mukaan se voi olla tulevaisuudessa tuottoisempaakin. - Itse aion jatkaa yrittäjänä eläkeikään asti. Pidän tästä työstä, ja koska olemme lisänneet työvoiman määrää, meillä on myös kapasiteettia ottaa lisää asiakkaita, Salo suunnittelee. Tapio Uusitalo jatkaa yrittäjien puheenjohtajana Jorma Uusitalo Toimitusjohtaja Tapio Uusitalo Nivalasta valittiin yksimielisesti jatkamaan Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana Ylivieskassa pidetyssä sääntömääräisessä syyskokouksessa. Varapuheenjohtajista syyskokous äänesti. Valituiksi tulivat Juha Enlund Kaustiselta, Kimmo Hanhisalo Kokkolasta ja Tuula Anttiroiko Kalajoelta. Erovuoroisten tilalle hallitukseen vuosiksi valittiin seuraavat: Jyrki Niinikoski Haapajärvi (varalla Antti Joensuu), Paavo Hietalahti Halsua (Hannu Mikkonen), Mari Huuki Kannus (Marko Niemonen), Juha Enlund Kaustinen (Teemu Korpiaho), Hannu Göös Kokkola (Olli Lindkvist), Tuomo Lahti Kokkola (Jonas Dahl), Antti Sallansalmi Kälviä (Harri Puskala), Jorma Tuikka Lestijärvi (Teijo Brandt), Martti Liuska Nivala (Teuvo Kiiskilä), Pedersöre, ilmoitetaan myöhemmin, Antti Hietaniemi Perho (Jani Huopana), Jari Änäkkälä Reisjärvi (Tomi Niskakoski), Tapani Koskela Toholampi (Maija Kortetmaa), Päivi Rahkonen Ullava (Vuokko Kottari), Merja Sorvoja Ylivieska (Matti Kyrölä). Edellisten lisäksi hallituksessa jatkavat: Jarmo Nahkala Alavieska (Anja Anias) Jorma Särkilä Himanka (Sami Verronen), Kimmo Salmela Kalajoki (Juha Rahkola), Tuula Anttiroiko Kalajoki (Matti Juola), Maarit Kortetmaa Kannus (Jukka Kerola), Matti Laitinen Kokkola (Johan Hagnäs), Kruunupyy ilmoitetaan myöhemmin, Juhani Kuoppala Lohtaja (Markus Orjala), Urpo Korkiakoski Nivala (Kimmo Peräaho), Jaana Ilmonen Pietarsaari (Heikki Rajala), Inke Saviluoto Sievi (Terhi Vähäsalo), Esko Aho Veteli (Maarit Lehojärvi), Antti Rantala Ylivieska (Matti Mehtälä). Jäsenmäärä kehittynyt hyvin Syyskokous oli tyytyväinen sekä päättymässä olevan vuoden toimintaan että jäsenmäärän kehitykseen. Ensi vuoden tavoitteeksi asetettiin maksavaa jäsentä. Ensi vuoden toiminnassa painotetaan kuntien palvelurakenneuudistusta, hankintapolitiikkaa sekä yritysvaikutusten arviointia, jonka saaminen käyttöön jokaisessa kunnassa koettiin tärkeäksi. Syyskokous piti tärkeänä myös edistää alueelle suunniteltuja suurhankkeita, koska ne ovat tärkeitä erityisesti kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Yrittäjäjärjestö on mukana myös rakentamassa yritysverkostoja muun muassa kansainvälistymisen edistämiseksi. Samoin ensi vuonna panostetaan yrittäjien terveyden ylläpitoon ja henkiseen jaksamiseen. Yhtenä painopistealueena on lisäksi yritysten sukupolven- ja omistajavaihdospalveluiden turvaaminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa nuorten ja uusien yrittäjien aktivoimiseksi. Syyskokouksen käsittelyssä oli myös jatkokäsittelyyn edennyt aluejärjestön sääntömuutosehdotus. Sen mukaan erillisiä kevät- ja syyskokouksia ei enää olisi, vaan ne korvattaisiin yhdellä varsinaisella kokouksella, joka pidetään huhti-lokakuussa. Jos sääntömuutos aikanaan hyväksytään lopullisesti, sama henkilö voidaan valita aluejärjestön puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi enintään viideksi peräkkäiseksi toimikaudeksi samaan tehtävään. Samoin hallituksen jäsenmäärä pienenisi paikkaan. - Meillä on tällä hetkellä iso hallitus, ja sitä on ollut vaikea saada päätösvaltaiseksi. Meillä on ollut perinteisesti hyvä henki, ja pienet alueet on aina huomioitu. Uskon, että näin tapahtuu jatkossakin, toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kommentoi sääntömuutosehdotusta. Tapio Uusitalo (kesk.), jatkaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Juha Enlund ja Tuula Anttiroiko sekä kuvasta puuttuva Kimmo Hanhisalo.

8 8 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 LVI-Rahkola Oy Mestarintei 3, KOKKOLA puh Haapalantie 3272, ULLAVA puh Ketepa Oy TILITOIMISTO PIRKKO RINTATAKOSKI Puh. (06) JÄNISMAAN ROMU Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh Kokkolan Autohuolto Oy Huollamme kaikki merkit Mestarintie 10, Kokkola. Puh KOKKOLAN LUKKO Rantakatu 12. Puh. (06) w w w. v e n i z. f i Ko-Me-Sa-Oy Ahertajantie 10, Kokkola p KAITSUN TALOPISTE KY Hepoventuksentie 280, KOKKOLA Puh kai.kiiskila@k-rauta.fi Puh J. Mäkinen Rent Ky KOKKOLA-PIETARSAARI-YLIVIESKA Puh Rantakatu 16, KOKKOLA Puh. (06) Kokkola p. (06) , Vaasa p. (06) , Närpiö p. (06) Harri Palokas Oy Puh Puh. (06) Gamlakarleby Åldringvänner r.f./ Servicecentret Pettersborg Palvelukeskus Folkskoleg./Kansakouluk Karleby/Kokkola Tel./Puh

9 9 Asiakaslähtöisyys nosti Termaterin alansa menestyjäksi Jorma Uusitalo Suorin tie ei ole automaattisesti paras tie menestykseen, eikä aina edes mahdollinen. Yrittäjien Nousuklinikalla Kokkolassa veteliläisen Termaterin toimitusjohtaja Tero Väärämäki kertoi kuulijoille, kuinka hänen johtamansa yritys pääsi vasta välivaiheiden jälkeen hyödyntämään parasta rakennusalan osaamistaan. - Rakennusteollisuus on konservatiivinen ala, missä uusi tuote ei ole aina positiivinen asia. Toimiiko se, kestääkö se, moni epäilee uuden edessä, Väärämäki kuvaili alan yleisiä asenteita. Kolmas kerta toden sanoi Termaterin tarinassa olennainen kulminaatiopiste oli tilanne, jossa iso suomalais-norjalainen kattotoimittaja tarvitsi tietynlaisen kattoelementin. Alkoi miettiminen, millaisen tuotteen pitää olla, miten sitä voidaan valmistaa riittävän edullisesti ja millaisia koneita ja laitteita sen valmistamiseen tarvitaan. - Aluksi teimme hieman vaatimattomamman, esimerkiksi omakotitaloihin liittyvän kattorakenteen. Tuossa vaiheessa huomasimme hyvin selvästi sen, että olennaisinta on se, että tuote tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Seuraavassa vaiheessa pakettiin tulivat mukaan seinät. Väärämäen mukaan vihdoin viime vuonna suurten kohteiden eteen tehty työ alkoi tuottaa tulosta ja kauppa käydä. Tänä päivänä kaksi ensimmäistä variaatiota on käytännössä hyllytetty, ja nyt yritys keskittyy polyuretaania hyödyntävien teollisuushallien erikoiskattojen valmistukseen. Eli siihen erikoisosaamiseen, johon yritys alunperinkin tähtäsi. - Tällainen lenkki piti tehdä, ennen kuin pääsimme hyödyntämään vahvinta osaamistamme. Oikaiseminen ei olisi ollut mahdollista, ja koska voimme tuottaa lisäarvoa asiakkaalle, pystymme puhumaan muustakin kuin hinnasta. Toimitusjohtajan mukaan polyuretaanin etuja ovat muun muassa hyvä eristävyys, rakentamisen helppous ja sen lisäksi polyuretaanista on erittäin helppo rakentaa kohteita, jotka eivät homehdu. - Tärkeintä on ajatella ensin asiakasta ja sen jälkeen sitä, kuinka tuotteen voi valmistaa kustannustehokkaasti. Kiire ei saa myöskään olla. - Vaarallisinta on rakastua tuotteeseen liikaa ja uskoa sokeasti, että sillä varmasti valloitetaan maailma. Pitää olla avoin asiakkaiden antamille mielipiteille ja kritiikillekin, Väärämäki korosti. Yrittäjän Nousuklinikalla käsiteltiin yrittäjyyttä monipuolisesti niin asiantuntijaluennoissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa. Termaterin toimitusjohtajan Tero Väärämäen mukaan omaan tuotteeseen ei saa rakastua sokeasti, vaan pitää olla avoin siihen kohdistuvalle arvioinnille ja edelleen kehittämiselle. Yritysten ensi vuonna kysymysten peitossa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kertoi keskipohjalaisten yritysten näkymistä. - Keski-Pohjanmaalla eri toimialoilla tilauskirjat ovat osittain täynnä vielä tämän vuoden. Ensi vuoden tilaukset ovat usealla teollisuuden alalla mysteeri. Alueen yritysten tulevaisuus on riippuvainen sekä yleisistä talousnäkymistä että oman alueen talouden kehityksestä. Järkkälän mukaan nyt tulee kiinnittää huomiota erityisesti vientiteollisuuden ja yleensä teollisuuden kehitykseen, sillä näkymät ovat kohtuullisen heikot. - Kasvuyritysten löytyminen on avainasemassa Keski- Pohjanmaallakin. Monen yrityksen taustalla on ikääntyvä yrittäjä, jolle on kiire löytää jatkaja. Tarvitaan selkeitä toimenpiteitä myös yritysmyyntien avuksi. Hyvälle yritykselle löytyy jatkaja, mutta talouskriisi on tehnyt ostajat varovaisiksi ja kiristänyt rahoituksen saantia. Siksi yrityskauppojenkin rahoitus tulee turvata, Järkkälä huomautti. Hänen mukaansa tärkeä osa yritysten menestymistä on hyvin mietitty strategia. - Pienemmiltä yrityksiltä puuttuu usein selkeä henkiinjäämis- ja tulevaisuusstrategia. Mikroyrityksillä pitäisi olla lisäksi enemmän tuotteistamisosaamista. Koska strategista osaamista puuttuu edelleen paljon, siihen tulisi tuottaa työkaluja sekä tutkimusja kehitysosaamista, Järkkälä jatkoi. Yrityksen Nousuklinikalla kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja asiakaslähtöisen tuotekehityksen lisäksi muun muassa uuden liiketoiminnan innovoinnista, yrityksen talouden suunnittelusta ja kehittämispalveluista sekä kehittämisrahoituksesta. Arjen turvaa yritysturvallisuusklusterilla? Kesäkuussa valtioneuvostossa hyväksyttiin kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma. Osana ohjelman valmistelua laadittiin järjestyksessään toinen elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima yritysturvallisuusstrategia. Siinä ongelmia on lähestytty yritystoiminnan tehokkuudelle ominaisella tavalla eli riskiperusteisesti. Lisäksi tänä syksynä on sisäasiainministeriön toimesta asetettu yritysturvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä, minkä tehtävänä on edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä yritystoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. 28 toimenpiteen yritysturvallisuusstrategia puuttuu pahimpiin kipukohtiin, parantaen yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta. Yritysturvallisuus onkin nähtävä osana arjen turvallisuutta: myymälävarkaudet, yrityskaappaukset, valelaskut, tietoriskit ja uhkatilanteet. Arjen turvallisuuden voi puolestaan nähdä osana kokonaisturvallisuutta, minkä jalkauttamisessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolla on Kokonaisturvallisuusstrategian kokoajana oleellinen rooli. Yrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistiin Tilannekuva on laadittu Keskusrikospoliisin vetämässä asiantuntijaverkostossa, jossa ovat edustettuina niin viranomaiset kuin elinkeinoelämä. Tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten määrä on edelleen lisääntynyt. Osa kasvusta liittyy ammattirikollisuuden jengiytymiseen. Myös liiketiloihin kohdistuneet murtojen määrä on kääntynyt kasvuun. Verkkoympäristöä hyödynnetään lähes kaikessa rikollisuudessa. Etäpetokset ovat lisääntyneet verkkokaupan kasvun ja nopeuden myötä ja yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ja identiteettien väärinkäyttö yleistyvät. Harmaa talous on tällä hetkellä erittäin merkittävä kilpailua vääristävä yritysturvallisuusriski. Yritysten ja viranomaisten aiempaa tiiviimpi kumppanuus nimenomaan yritysturvallisuuden parantamiseksi on varsin luontevaa. Yksityinen sektori toimii työnantajana isolle osaa työelämässä olevista suomalaisista. Karkeasti ottaen siis lähes kolmea neljästä työssä käyvästä koskettaa yritystoiminnan turvallisuus tavalla tai toisella. Keski-Pohjanmaalla yritysmaailman ja viranomaisten yhteistyötä on lähdetty kehittämään Pirkanmaalla hyväksi havaitun turvallisuusklusteri ajattelun pohjalta. Turvallisuusklusterilla tarkoitetaan maantieteellisesti toisiinsa läheisesti sijoittuvaa turvallisuuden toimijoiden joukkoa sekä näiden keskinäisen yhteistoiminnan järjestymistä. Toistaiseksi työnimellä Yritysturvallisuusklusteri olevaa hanketta on työstetty yhdessä Keski-Pohjanmaan yrittäjien ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen toimesta. Ydinajatuksena on koota yhteen toimijoita eri yritystoiminnan ja viranomaiskentän lohkoilta ja antaa heille luonteva paikka yritysturvallisuuteen liittyvän tiedon vaihtamiseen paikallistasolla. Samalla alueelle muodostuu yritysturvallisuuteen orientoituneiden henkilöiden verkosto, minkä sisällä tiedonvaihto on luontevaa. Ensimmäistä kokousta on kaavailtu marraskuun loppupuolelle ja nähtäväksi jää, onko tällaiselle keskustelufoorumille tilausta. Ainakin Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ry:n toimitusjohtajan kanssa liputamme vahvasti asian puolesta. Erkki Kerola, apulaispoliisipäällikkö

10 10 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kokkolan Traktorihuolto Sillanpää Oy Isokatu 5, Kokkola. Puh. (06) , fax. (06) Puh. (06) UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 24 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät Putaan Jakelu Ky Kalajoen Yrittäjät Antti Kääntä Tmi Rannikon lomitus Oy T:mi Maiksin Café Kannuksen Yrittäjät Kiinteistövälitys Heidi Isohanni Oy Rakennuspalvelu Jari Lehvonen Ky Kaustisen Yrittäjät IT-Ajantaso Kokkolan Yrittäjät Kokkolan Ensimmäinen Kallentorin Apteekki Old School IB Inc Oy Studio Anne s - Anne Rauhala VVS Andersson LVI Kruunupyyn Yrittäjät Jutila Jarmo Veli Armas Kälviän Yrittäjät Himangan Autokoulu Oy Rakennus-Team Mäkelä Lestijärven Yrittäjät Pikku Peura ky Lohtajan Yrittäjät JP konsultointi Ravintola Wiirre Nivalan Yrittäjät Jivaco Oy Konehuolto K. Kukonlehto Perhon Yrittäjät Hirsituote Humalajoki Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät Salon Henna Kampaamo-Parturi Ylivieskan Yrittäjät JPS Tuunaamo Kuljetusliike Markku Kaleva T:mi Taneli Salmela ONNITTELUT 10 vuotta Kannuksen Kukkatalo Ruusunen Oy, Kannus 5 vuotta, Pedekyl Oy, Pietarsaari Yrittäjien hyväntekeväisyyskonsertti yleisömenestys Hyväntekeväisyyskonsertti keräsi paukkuvista pakkasista huolimatta yli 200 kuulijaa Lohtajan kirkkoon ensimmäisenä adventtina. Tangokuningas Marko Maunuksela yhdessä Fantasia orkesterin kanssa, esittivät kauneimpia joululauluja sekä uusimpia kappaleitaan. Konsertin tuotot lahjoitetaan K-P:n Keskussairaalan Syöpäsairauksien poliklinikalle. Uusia kontakteja yrittäjämatkalta Yrittäjät tutustuivat yrittäjämatkalla espanjalaisen yrityshautomo BIC Euronovan toimintaan, jonka kautta he saivat uusia kontakteja. Kävimme myös tutustumassa sairaalatarvikkeita valmistavaan yritykseen, joka oli kiinnostunut saamaan yhteistyökumppaneita Suomesta. Yrittäjä Vesa Uusi-Kilponen ja Fuengirola.fi lehden päätoimittaja Antti Pekkarinen sekä Heikki Tuisku Cantarero & Tuisku Asociados lakiasiaintoimistosta, kertoivat yrittäjille miten kansainvälistyminen Espanjaan kannattaa aloittaa ja toteuttaa. Matkan aikana solmittiin myös yhteistyösopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa.

11 11 Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon, meistä on reilua tehdä samoin. Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalvelumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta. Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous. Voita ipad mini! if.fi

12 12 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Alavieska Tilitoimisto R Hilli Ky Leipätie 2. p. (08) SALAOJAURAKOINTI Markku Myntti K.y. Alavieska p Puh. (08) Kulma Grilli Maarit Liimatainen Pokelantie 5, Alavieska p. (08) Maansiirto Kari Huttunen Nyypakantie 68. Puh K. Nahkala Oy Hyötykuorma Oy P Urakointi Finnilä Oy Katajaperäntie 32. Puh Tmi Kyösti Isotalus Kuljetusliike S&H Kauppila Oy p Liikenne Anias Oy Keskustie 27, Alavieska Puh HELPPOA JA NOPEAA APTEEKISSA ASIOINTIA! Keskustie ALAVIESKA Haapajärvi Tmi K A Härkönen Kuljetuksia Invabusseilla 1x10 ja 1x14 Arvolantie 14, OKSAVA. Puh Tilikatko Oy Kalekuja 2, Haapajärvi. Puh. (08)

13 13 Anne Kukkohovi kannusti nuorita yrittäjyyteen Unelmoikaa, olkaa rohkeita ja toteuttakaa itseänne Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Jorma Uusitalo Ammattiin valmistuville ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille suunnattu Ideasta yrittäjyyteen-hanke toi Keski-Pohjanmaalle televisiosta tutun mediapersoonan, yrittäjän ja entisen mallin Anne Kukkohovin. Hän kertoi nuorille yrittäjyydestä Kalajoella, Kälviällä ja Perhossa järjestetyissä Road Show-tilaisuuksissa. - Yrittäjäksi ryhtymisessä on aika paljon kiinni asenteesta, intuitiosta ja sydämestä. Käytännön asiat yleensä kyllä järjestyvät. Ihminen myös kehittyy koko ajan. Jos teette juuri nyt jotain tiettyä juttua, se voi olla jossain vaiheessa jotain aivan muuta, ja jossain tilanteessa saatatte vaihtaa kokonaan toiselle alalle, Kukkohovi paalutti yrittäjyyden peruspilareita. Hänen mukaansa ihmisen pitää olla uteliaskin. - Minulle vuodet mallina olivat aikaa, jolloin tutkin paljon asioita, koska minusta uteliaisuus on ihmiselle hyväksi. Asuin useassa eri maassa, tutustuin koko ajan siihen, mitä eri ammattiryhmät omalla alallani tekevät ja miten eri maissa tehdään asioita. Noina vuosina minulle kertyi valtavasti uutta tietoa. 27-vuotiaana sitten totesin, että minun on aika siirtyä eteenpäin. Sisäinen palo ajaa eteenpäin Kukkohovi harkitsi siirtymistä valokuvaajaksi, mutta päätyi lopulta opiskelemaan oppisopimuksella mainosgraafikoksi. Hän työskenteli pitkään visuaalisena suunnittelijana. - Jossain vaiheessa tuli tunne, että täytyy kokeilla vielä jotain uutta, koska en halua jämähtää tähän. Toisaalta oli raskasta haluta jotain uutta, koska olisin voinut tyytyä sen hetkiseenkin. - Minua pyydettiin monta kertaa juontajaksi televisioon ja lopulta suostuin, koska ajattelin, että se johtaa minut taas johonkin uuteen. Tv-työ oli hyvin paineista mutta opetti minulle taas asioita. Sisäinen palo ei jättänyt Kukkohovia rauhaan, ja pian hän huomasi valmistelevansa oman yrityksen perustamista. - Jos on idea, sitä ei kannata pihdata vaan pallotella rohkeasti esimerkiksi kavereiden kanssa. Mietin paljon, millaisen yrityksen perustaisin vaikka olenkin äärettömän huono raha-asioiden kanssa. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen oli minulle täyttä hepreaa, mutta lopulta minulla oli onni saada apua naisyrittäjyyskeskuksesta. Oli suuri hyppäys ryhtyä yrittäjäksi ja ottaa vastuulle koko taloudenpito menoineen ja tuloineen. Mutta siihenkin löysin avun ja tänään voin sanoa, että kaikki se vaiva kannatti, Kukkohovi kertasi. Hänen mukaansa asenteella on suuri merkitys menestymisessä. - Älä ikinä aliarvioi tai nöyristele ketään. On tärkeää vaalia yhteyksiä, ja yrittäjänä pärjäämiseen vaaditaan lisäksi hyvää yleissivistystä. Seuraava yritysidea minulla on jo muhimassa, ja se pohjautuu enemmän tuotteeseen kumppaneiden kanssa. Tällä Nuorten tanssiryhmä IT Factor viihdytti yleisöä Kalajoella ja Kälviällä. Anne Kukkohovin mukaan yrittäjänä menestyminen edellyttää myös hyvää yleissivistystä. hetkellä luen, juttelen ihmisten kanssa ja muutenkin kerään tietoa aiheeseen liittyen. On tiedettävä, mitä maailmassa tapahtuu. Brändin on oltava rehellinen - Markkinoinnin merkitystä en voi korostaa liikaa. Ja funktionaalisuuden sijasta pitäisi miettiä erityisesti sitä, mitä ihmiset haluavat. Eikä kaiken tarvitse olla suurta, sillä toimiva liikeidea voi olla pieni ja yksinkertainen. Nuoret saivat kuulla näkemyksiä myös trendeistä. - Ekologisuus on nyt in, mutta pian se on itsestäänselvyys, jonka kuuluu olla sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan. - Maailma on nykyään täynnä ahdistusta sekä väkivaltaa, ja viestinnästä nouseekin tällä hetkellä esiin ilmiö nimeltään hyvyys. Ei ole kornia liikuttua, rakastua ja näyttää tunteitaan. Kyynisyys on out. - Samoin hyvinvointi on tärkeää. Ihmiset haluavat aineettomia asioita, tilaa, aikaa ja jotain ekstraa, Kukkohovi esitteli ajan ilmiöitä korostaen samalla, että brändin täytyy olla rehellinen. - Tuotteen on oltava hyvä mutta brändäyksen ja markkinoinnin sellaisia, että ne sulattavat sydämet. Kukkohovi muistutti, että kaikki ei onnistu, ja että unelmien eteen pitää nähdä vaivaa. On uskallettava yrittää, ja jos tulee epäonnistumisia, niitä ei pidä jäädä murehtimaan, vaan on mentävä eteenpäin suurella intohimolla. - Älkää tuhlatko elämää vaan olkaa rohkeita. Unelmoikaa ja toteuttakaa itseänne, Kukkohovi kannusti nuoria. Hyvää joulua ja mukavan vaurasta uutta vuotta 2013 Nivala Haapavesi Satamatie/Hamnvägen 330, PL 17/PB KOKKOLA ,

14 14 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 KAIVINKONURAKOINTI MAANRAKENNUSTYÖT KONEURAKOINTI KUJALA OY Meriläisentie 72, HALSUA. Puh , Alitie 19, HALSUA. Puh Koneyhtymä Hotakainen & Koskela Teijo-Talot Pohjanmaa Oy SÄHKÖURAKOINTI ILMALÄMPÖPUMPUT HOT-SÄHKÖ OY Tynkkisentie 31, HALSUA. Puh MERI TURKIS OY Meriläisentie 19, Halsua. Puh. (06) Kuljetusliike T&M Seppä Ky (06) , fax (06) Halsua LVI-palvelu Seppo Haukilahti Tuominiementie 50, Karvonen. Puh Autokorjaamo T. Sillanpää Ky Ilmarisentie 4, Halsua. Puh Pajalantie 7 as 2, HIMANKA. Puh info@tilitoimistoaka.fi Kari ja Keijo Pantan Ay Perhontie 260, HALSUA. Puh , Halwood Oy Alajoen Mylly ja Saha p Himanka Himangan Kuljetus OY Kalajoki Katajatie Kalajoki TuomiTurve & Kone Ky Karvosentie 18, Halsua. P

15 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta Juusolanmäki Aamiaismajoitus Puh , (08) Kalajoen Teollisuusrakenne Lyijy ja Metalli T. Hukka Vierivainiontie 2, p. (08) (0) Ouluntie 11, Kalajoki p. (08) , Puh. (08)

16 16 KPMG on toiminut Kokkolassa 15 vuotta KPMG on Suomen vanhin ja yksi maamme johtavia asiantuntijaorganisaatioita, joka tarjoaa tilintarkastus-, veroja neuvontapalveluita. KPMG Oy Ab on perustettu 86 vuotta siten ja Kokkolassa KPMG:llä on ollut toimisto jo 15 vuotta. Kokkolan toimiston perusti Vaasan toimiston silloinen vetäjä KHT Raimo Wiklund, jonka sukujuuret ovat lähtöisin Kokkolasta. Vuodesta 1999 alkaen Kokkolan toimistoa on vetänyt ja kehittänyt KHT Minna Herlevi, joka toimii myös yhtiön Partnerina. - KPMG on iso yhtiö, mutta uudelle paikkakunnalle toimiston avaaminen vaatii vetäjältä ja työntekijöiltä yrittäjähenkisyyttä, sillä toiminta on käynnistettävä ja asiakkuudet hankittava alueelta omatoimisesti. Aluksi täälläkin toimittiin yhden henkilön voimin ja lisää henkilökuntaa on rekrytoitu sitä mukaa kun olemme saaneet Keski-Pohjanmaalta asiakkuuksia. Tällä hetkellä toimistossa työskentelee kahdeksan henkilöä, joista kaksi julkishallinnon puolella ja loput yrityspalveluissa. Herlevi haluaakin esittää lämpimät kiitokset asiakkaille siitä, että ovat luottaneet KPMG:hen yhteistyökumppanina ja siten mahdollistaneet toimintamme laajenemisen Keski-Pohjanmaan alueella. - Erityisesti olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, että asiakkaat ovat luottaneet käsiimme tilintarkastuksen lisäksi myös monien muiden yrityksen asioiden hoitamisen. Olemme olleet mukana hoitamassa omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin, verotukseen ja taloushallinnon kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi lähes päivittäin saamme pohtia asiakkaidemme kirjanpitoon ja tilinpäätöksen laatimiseen liittyviä pulmia, toteaa Herlevi. Herlevi antaa tunnustusta työntekijöille. Myymme osaamista, jonka pitää olla ajan tasalla. Meillä on motivoitunut ja asiakassuhteeseen sitoutunut henkilökunta. Työntekijät ovat valmiita panostamaan itsensä kehittämiseen ja työskentelevät hyvällä asenteella ja iloisella mielellä, vaikka aikataulut varsinkin keväällä ovat kireitä ja vaativat pitkän työpäivän tekemistä. Kokkolan toimisto on juhlistanut 15-vuotista taivaltaan järjestämällä syksyn aikana yhteistyössä Yrittäjäjärjestön kanssa seitsemällä eri paikkakunnalla maksuttomia Tuottavuus on muutakin kuin hikeä Jorma Uusitalo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm pohti tuottavuuden syvintä olemusta Kokkolassa järjestetyillä yritysmessuilla. Lindholmin perussanoma oli, että tuottavuus on muutakin kuin kovaa puurtamista ja siinä yhteydessä syntyvää hikoilua. - Tuottavuuden tavoite on korkeampi aineellinen hyvinvointi. Siihen liittyvä mielikuva on kuitenkin yleensä vähän ankea. On jopa sanottu, että tuottavuudesta puhumiselle pitäisi määrätä haittavero. Minusta on paikallaan hieman hälventää tuottavuus-sanaan liittyvää negatiivistä leimaa, hän pohjusti. Lindholmin mukaan tuottavuus on käsitteenä paljon laajempi kuin vain teolliseen toimintaan liitetty termi. Tuottavuus sopii monelle muullekin toimialalle, mutta toisaalta sitä ei voi eikä edes aina kannata mitata. Ennen tuotannontekijöitä olivat kirjailija Väinö Linnan näkemyksen mukaan suo, kuokka ja Jussi. Nykyisen taloustiedon perusteella niitä ovat luonnonvarat, koneet se- kä laitteet ja inhimillinen pääoma. - Tuottavuus mielletään yleensä liikaa koneiden, laitteiden ja teknologian kautta. Sen sijaan aihetta pitäisi lähestyä enemmän inhimillisen pääoman näkökulmasta, koska tuottavuus on paljon muutakin kuin hikeä. Laadun merkitystä ei saa unohtaa Varatoimitusjohtaja puuttui samalla innovaatio-termiin, joka sekin käsitetään hänen mielestään liian ahtaasti. Innovaatio ei ole vain koneita ja laitteita, eikä innovaatio liity yksin tietotekniikkaan. Sen sijaan innovaatio on yhä enemmän tapa toimia. Sitä, miten porukka hitsautuu yhteen ja miten ihmisiä johdetaan. - Tuottavuus on yhä enemmän sitä, että työssä pääsee helpommalla ja että työ tuntuu mielekkäältä, Lindholm pelkisti. Erityisen tärkeää on hänen mukaansa tiedostaa laadun merkitys samalla kun puhutaan tuottavuudesta. - Tuottavuutta ei pidä arvioida vain tuotannon määrän vaan myös tuotannon laadun perusteella. Se on koko ajan tärkeämpää, koska laadusta piittaamattoman tuotannon lisäys on pahimmillaan haitallista. - Korkeampi laatu mahdollistaa korkeamman hinnan ilman vastaavan suuruista tuotantopanosten lisäystä. Korkeammat hinnat puolestaan ovat perusta yritysten paremmalle kannattavuudelle ja korkeammalle palkkatasolle. Lindholm sanoi ääneen senkin, mikä on työelämästä tuttu realiteetti, eli tuottavuudessa esiintyy suuria yksilöllisiä eroja. - Yksilötason merkitystä korostaa se, että uusia koneita ja laitteita pitää voida käyttää korkeammalla hyötysuhteella. Tässäkin tilanteessa korostuvat johtaminen ja työn organisointi. - Voi kysyä, palkitseeko työelämä yksilötason osaamista ja tuottavuutta. Tuskin riittävästi ja oikeudenmukaisesti. Jos ryhtyy yrittäjäksi, silloin palkitsevuus omasta osaamisesta voi olla parempi kuin palkkatyössä. Luovuuttakaan ei Lindholmin mukaan saa unohtaa. Luovuus on rohkeutta ajatella ja toimia toisin, itselle aivan uudella tavalla ja vanhan, opitun osaamisen ulkopuolella. Hyvä organisaatio antaa tilaa luovuudelle ja kehittymiselle. Se taas lisää ihmisten motivaatiota ja innostuneisuutta. - Jokaisen yrittäjän on tärkeää miettiä, mikä omassa ar- Tuottavuus on yhä enemmän sitä, että työssä pääsee helpommalla ja että työ tuntuu mielekkäältä kisessa toiminnassa on laadukasta ajattelua ja tekemistä, mikä taas toisarvoista. Kriittisyys oman tekemisen arvioinnissa on aina paikallaan, Lindholm muistutti. SY:n varatoimitusjohtaja Timo Lindholm varoitti keskittymästä tuottavuuden lisäämiseen laadun kustannuksella. Pentti Anias (vas.) ja Hannu Göös edustivat messuilla kokenutta kokkolalaista yrittäjäkaartia. Yritysmessuilla erilaiset palveluiden tuottajat esittelivät toimintaansa yritysten edustajille.

17 17 Kuvassa KPMG:n Kokkolan toimiston henkilökuntaa vasemmalta HTM Heidi Hukka, JHTT Elina Pesonen, tilintarkastuksen asiantuntija Eva Lerbacka, assistentti Virpi Törmälehto ja toimiston johtaja KHT Minna Herlevi. Kuvasta puuttuvat JHTT Aatos Mäkelä ja tilintarkastuksen asiantuntijat Marianne Hästbacka ja Heli Känsäkangas ajankohtaisiltapäivä-tilaisuuksia. Tilaisuuksiin osallistu yli 150 henkilöä ja niissä käsiteltiin sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyviä asioita, arvonlisäverotuksen muuttuvia laskutussäännöksiä ja verovapaita henkilökuntaetuuksia. Varsinaista vuosijuhlaa vietettiin marraskuun alussa naurettavissa tunnelmissa seuraamalla Jukka Puotilan Varastetut äänet show ta. Nyt taas keskitytään työntekoon ja meillä on myös resursseja ottaa vastaan uusia asiakkaita, Herlevi kommentoi tulevaisuuden suunnitelmia. Pohjanmaalla on kannettu huolta tilintarkastajien eläköitymisestä ja pelätty tarkastuspalvelujen saannin alueelta heikkenevän merkittävästi varsinkin nyt kun ns. maallikkotarkastuksen aika on ohi. Yrityksen on käytettävä auktorisoitua tilintarkastajaa, jos seuraavista kolmesta tunnusluvusta vähintään kaksi toteutuu: liikevaihto euroa, tase euroa ja työntekijämäärä kolme tai enemmän. Maallikot eivät voi suorittaa enää vuonna 2012 päättyvän tilikauden tilintarkastusta. - Yritysten on hyvä miettiä tilintarkastajan roolia ja sitä, kuka on sopiva yhtiön tilintarkastajaksi. Tilintarkastajalla on hyvä olla laaja osaaminen, jota yritys voi hyödyntää lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi. Sekin on syytä muistaa, että tilintarkastajan valitsee yrittäjä itse osakkeenomistajanroolissa, Herlevi sanoo. Toiveena yhden luukun-periaate Yritysmessut avannut Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös otti esiin alueen yrityspalvelut. - Kokkolan alueella on useita palveluntuottajia. Välillä tuntuu, että liikaakin. Sähköpostia pukkaa ja jokaisella on oma osaamisalueensa. Meillä on erittäin laadukkaita osaajia mutta silti monet niistä ovat yrittäjille aika etäisiä. Aina ei tiedetä, mikä on se oikea taho ottaa yhteyttä, kun apua tarvitsee. - Yrittäjien kesken onkin puhuttu, voisiko yrityspalveluiden tuottajia yhdistää saman katon alle yhden luukunperiaatteella. Siten, että yrittäjillä on yksi taho, mihin he ottavat yhteyttä, ja sieltä heidät ohjataan eteenpäin oikealle palveluntuottajalle. Se säästäisi aikaa ja rahaa, Göös esitti. Yritysmessut olivat yksi tapa auttaa yrittäjiä kartalle hahmottamaan eri tahojen muodostamaa palvelun tarjoajien kenttää. Yleisölle esitelmöi myös tanssija ja taiteellinen johtaja Jorma Uotinen, joka puhui luovasta yrittämisestä. Merja Rehn tekee naisyrittäjyyttä näkyväksi Jorma Uusitalo Toimittaja ja tietokirjailija Merja Rehn valoi uskoa naisyrittäjiin puhuessaan yritysmessuilla Kokkolassa. Hän poimi yksittäisiä esimerkkejä menestyvistä naisyrittäjistä äskettäin ilmestyneestä kirjastaan Yritä perässä-nainen miljoonabisneksessä. Hän kuvasi itseään sanansaattajaksi, joka käsittelee yrittäjyyttä positiivisten lähestymistapojen kautta. - SOL Siivouspalveluiden Liisa Jorosella oli unelma työyhteisöstä, jossa ei ole turhia säännöksiä ja byrokratiaa ja jossa jokaisella työntekijällä on vastuu omasta työstään. Monet miesjohtajat naureskelivat aluksi. ettei siitä mitään tule, jos työntekijöille annetaan vastuuta. - Nyt yrityksellä on yli työntekijää ja yli 200 miljoonan euron liikevaihto. Eli kyllä paitojakin silittämällä voi elää, jos siitä maksetaan, Rehn heitti mukaellen expääministeri Esko Ahon yhtä lempilausetta, jonka mukaan Suomi ei voi menestyä toisten paitoja pesemällä. sa, kirjailija arvioi. Nykynaiset ovat hänen mukaansa itsenäisiä, hyvin koulutettuja ja taloudellisesti riippumattomia. Naisilla on myös tunneälyä ja intohimoa, jota puolestaan miehiltä ehkä puuttuu. Yrittäjyys tarjoaa naisille lisäksi mahdollisuuden saavuttaa ansiotasossa tasa-arvo miehiin nähden. Monien muiden vaikuttajien tavoin Rehn korosti pienten yritysten merkitystä uusien työpaikkojen luojina varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina. - Taloudellisesti heikkoina kausina tarvitaan kannustusta, jotta talous saadaan kasvuun. Enää ei puhuta vain lomautuksista, vaan kokonaisia tehtaita suljetaan. Esimerkiksi metsäteollisuus on pulassa, ja Nokia murenee käsiin. Euroopassa pk-yritykset työllistävät 75 miljoonaa ihmistä, mikä sekin kuvaa niiden roolia vaikeuksissa olevan perinteisen teollisuuden rinnalla. - On kuitenkin hyvä muistaa, ettei ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa ollaan taloudellisesti heikoilla. Kirjassani esiintyy yrittäjiä, jotka olivat mukana jo 90-luvun lamavuosina ja heidän kokemustensa perusteella käy ilmi, että lamasta selvitäkseen täytyi keksiä jotain uutta. Sen sijaan, että manataan maailmanloppua, tarvitaan positiivista ja eteenpäin katsovaa henkeä, Rehn korosti. Hänen mukaansa varsinkaan näinä aikoina Suomella ei ole varaa siihen, ettei naisten osaamista hyödynnetä paremmin talous- ja liike-elämässä. - On tutkimuksia, joiden mukaan ne yritykset, joissa on naisia johtopaikoilla tekevät parempaa tulosta kuin yritykset, jotka ovat puhtaasti miesvetoisia. Olen vastustanut naiskiintiöitä mutta valitettavasti alkaa näyttää siltä, että niitä tarvitaan. Euroopan unionin perussopimukseen on kirjattu miesten ja naisten välinen tasa-arvo, mutta mitä etelämmäksi mennään, sitä huonommaksi tilanne käy. Aihetta myös itsekritiikkiin Rehn suositti naisille myös itsekriittisyyttä. - Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Voi kysyä neuvoa eikä pitää niin tiukasti kiinni minä itse-periaatteesta. Tämä asenne tuntuu vaivaavan erityisesti meitä naisia. Kukaan ei osaa hoitaa kotia, kasvattaa lapsia, leipoa tai siivota yhtä hyvin kuin minä itse. - Valitettavasti sama asenne vaivaa naisia yrittäjinäkin. Se johtaa siihen, että jossain vaiheessa yrittäjyydestä tulee taakka, joka hävittää ilon. Kirjailija kertoi kokeneensa kirjaa tehdessään, että Suomessa arvostetaan yrittäjyyttä mutta menestymistä ei sovi näyttää eikä rahasta puhua. Naiset sanovat usein, ettei rahalla ole niin väliä, enemmänkin vapaammalla elämällä ja oman osaamisen hyödyntämisellä. Miesyrittäjä puolestaan haluaa tehdä rahaa ja vieläpä nopeasti, ja kasvusta kerrotaan mielellään. - Jos nainen puhuu miehen tavoin, hänet mielletään itsekkääksi ja laskelmoivaksi. Kysynkin miksi, koska yrityksen taloudellinen menestyminen luo pohjan investoida, kasvaa ja työllistää. Sen lisäksi hyvin menestyvä yritys kiinnostaa ja houkuttelee ammattitaitoisia työntekijöitä, Rehn ravisteli naisyrittäjiin kohdistuvaa asenneilmastoa. Yrittäjyys mahdollistaa tasa-arvon ansiotasossa Rehnin mukaan joku saattaa ihmetellä hänen uutuuskirjansa pönäkkää nimeä. Sanat nainen sekä miljoona ovat tarkoituksella provokatiivisia yhteydessä, jossa tarkoituksena on tuoda esiin Jorosen tapaisia yrityselämässä menestyneitä naisia. - Mutta miksi näistä naisista kuullaan niin harvoin? Ehkä he eivät halua korostaa itseään vaan katsovat, että tulokset ovat syntyneet yhteistyön seurauksena. Suomalainen kateuskin saattaa kannustaa pitämään menestyksen piilos- Kirjailija ja toimittaja Merja Rehn rohkaisi naisyrittäjiä toimimaan menestyshakuisesti ja luopumaan liiallisesta minä itse-periaatteesta.

18 18 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta 2013 Kannus KANNUSSÄHKÖ OY Asematie 11, Kannus. Puh. (06) , Avoinna: ma-pe Luotettavasti ja ammattitaidolla! PAULI SILAKKA Puh Lummukkakangas 15, Kannus Oilon Geopro maalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto Asematie 17, KANNUS. Puh Hydrauliikkapalvelut ja asennukset LEPI OY Asematie 7, KANNUS. Puh Raskaan kaluston huolto ja korjaus Hietalan AutoKone Ky Asematie 28, Kannus. Puh. (06) , Sähkötie 6, KANNUS. Puh/fax (06) Tilipalvelu Tietovakka Oy Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) KORTTIKOULUTUKSET - Tietoturva 1 - työturvallisuus - sähkötyöturvallisuus Koulutuspalvelu Markku Törmä Oy Kannus. Puh markku.torma@kotinet.com KULJETUS JA SEULONTA T. ISOHANNI Ky Puhdistamontie 3, KANNUS. Puh METSÄKONEURAKOINTIA Tmi Antti Ylikoski Puh KANNUS MAANSIIRTO JA KAIVINKONETYÖT Marko Pottala Alaviirteentie 399 KANNUS. Puh Rakennuspeltityöt - Vesikourut - Alastulot - Tikkaat - Lumiesteet - Piipunpellitykset asennettuna Heikki Kellosalo Puh Teerikuja 1, Kannus Koutosentie 14, KANNUS (06) TESTAUKSET HUOLLOT KORJAUKSET VARAOSAT KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY Mika Kim Lammasojantie 6, KANNUS Kp. Koneurakointia Oy Himangantie 578, Kannus Harri Kyösti Kaustinen oy ab TILITOIMISTO Mäkelä & Jungel Oy Terveystie 10, Kaustinen. Puh. (06) Perhonjokilaakson Keskuspesula Ky Rajatie 2 B, (06) Eijan Kenkämakasiini Puh Autokoski Ky Puh Kaustinen Traktori- ja kaivinkoneurakointia KONEURAKOINTI T.ESKOLA Hanhineva 101, ESKOLA. Puh Kuorikoskentie 8. Puh. (06) konstat@kaustinen.fi KAUSTISEN ELMENTTIVALMISTE

19 Toivotamme Rauhallista Joulua jamenestyksellistä Uutta Vuotta Auktorisoitu asiantuntija palveluksessanne. Kaustintie 5, 6900 Kaustinen Puh. (06) , Fax (06) KAUSTISEN KAUPPAKESKUS Oy Teerijärventie 40 Puh JH-KALUSTE Ullavantie 3, KAUSTINEN Puh fax (06) KRUUNUPYY Maansiirto ja Kuljetus Sauli Puumala Puh SÄHKÖTYÖ HUUSKO & RAHKONEN OY Järveläntie 308. Puh KAUSTINEN. Puh t a l o t i m p u r i t J. LERSSI KY Teerikankaantie 55A, KAUSTINEN. Puh juha.lerssi@talotimpurit.fi KAUSTISEN TB HUOLTO Leo ja Ilpo Peltoniemi MYÖS MATKAHUOLTOPALVELUT Terveystie 1, KAUSTINEN p. (06) K.Byggtjänst Kaitajärvi Timmerhus Norra Terjävvägen 30, Kronoby. Tel LVI KAUSTINEN KY Kaustinen puh WIKAR OY AB LVI Heino Harju Oy Ullavantie 9, Kaustinen p. (06) KAUSTISEN AUTOPELTI Puh. (06) Gsm jylha.50@co.inet.fi Puh. (06) MH Fix Mika Hohenthal Puh JSV-Koneurakointi Keijontie 22, KAUSTINEN Puh TIENHOITOTYÖT, VESAKOIDEN MURKAUKSET Kokkola-Pietarsaaren Lentoasema Karleby-Jakobstad Flygplats Dans VVS-service/LVI-huolto Österbackavägen 4, TEERIJÄRVI Mob: , Fax: (06) Kruunupyyn lentoaseman TAXI Kronoby flygplats TAXI Puh Ullavantie 6, Kaustinen. Puh Puu-Petäjä Ay Nikulantie 465, KAUSTINEN Pertti Mäki-Petäjä Timo Mäki-Petäjä Puh

20 20 Toivotamme Asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! - Tieteellisesti, teknisesti ja käytännön lähtökohdista Pyhäsalmen kaivos on ainutlaatuinen paikka tutkimukselle, tekninen koordinaattori Guido Nuijten korosti. RAUHALLISTA JOULUA SEKÄ MENESTYSTÄ VUODELLE 2013! Yrittäjiltä edellytetään hyvää keskinäistä yhteistyötä tulosten maksimoimiseksi Laguna olisi harvinaista herkkua Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Jorma Uusitalo Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltua Laguna-tutkimuskeskusta käsitellyt infotilaisuus hankkeen vaikutuksista yrittäjien arkeen keräsi salin täyteen yleisöä Pyhäjärvellä. Alueen ihmisten ja paljolti myös seudun yrittäjien tunnot tiivisti osuvasti Pyhäjärven Yrittäjien puheenjohtaja Raija Leppäharju avaussanoissaan. - Toteutuessaan Lagunahanke olisi harvinaista herkkua näin lama-aikana, Leppäharju totesi ja kehotti yrityksiä miettimään hyvissä ajoin keinoja, miten ne olisivat mahdollisimman vahvasti edustettuina urakoita kilpailutettaessa. On arvioitu, että toteutuessaan Laguna olisi yli 500 miljoonan euron kokoinen suurhanke. Projektipäällikkö Marko Aittola konkretisoi Lagunaa tarkemmin työllisyyden ja yrittäjyyden näkökulmasta. - Yleensä tällaisista hankkeista taistellaan verissä päin, koska sijoitusmaa hyötyy niistä merkittävästi. On arvioitu, että rakentamisen suorista kustannuksista ja suoraan rakentamiseen liittyvistä välillisistä kustannuksista prosenttia suuntautuu rahavirtana paikalliseen talouteen, Aittola kertoi. Lagunan käyttöaika olisi noin 30 vuotta, ja sinä aikana tutkimuskeskus työllistäisi esimerkiksi tutkijoita ja teknikoita. Usein samaan yhteyteen rakennetaan tiedekeskus, joka houkuttelee paikkakunnalle tiedevieraiden lisäksi matkailijoita. Olkiluodon suurhankkeet ja työllisyys Yrityskehittäjä Marko Mikkola Eurajoen kunnasta kertoi kuulijoille yrittäjien kokemuksista Olkiluodon suurhankkeista, eli Olkiluoto kolmosesta ja ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvästä Onkalo-tutkimus- ja ydinvoimalahankkeesta. - Olkiluoto kolmosen rakentaminen vuosina työllistää enimmillään henkilöä 70 maasta. Pysyviä työpaikkoja on tulossa Onkalon kustannusarvio on reilut 500 miljoonaa euroa, ja sen rakentamiseen osallistuu noin sata henkilöä sekä alihankkijat. Pysyviä työpaikkoja Onkaloon syntyy Paikallisista yrittäjistä urakoihin ovat päässeet parhaiten kiinni kuljetus- ja logistiikkaalan sekä maanrakennusalan yritykset. Monet yritykset eivät Mikkolan mukaan lähteneet mukaan lainkaan, koska ne olisivat päässeet rahastamaan osuutensa vasta viiden, kymmenen vuoden kuluttua. - Olennaista onkin se, miten Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat asiat Mainospainotuotteet, myymälä- ja YLIVIESKA: tapahtumamainonta, Asiakkuuspäällikkö syntyvät premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, Matti Knuutila iway-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, matti.knuutila@lonnberg.fi vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg Suomen monipuolisin esko.ostberg@lonnberg.fi paremmin. Pyydä tarjous: KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö Timo Karkia timo.karkia@lonnberg.fi - Laguna-kokonaisuuteen kuuluu myös pilotti, joka on tarkoitus siirtää Pyhäjärvelle testausta varten, kertoi Kai Loo Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.