POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma. Perttu Myllynen PUHOKSEN TEOLLISUUSALUEEN HAJUHAITTASELVITYS

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Perttu Myllynen PUHOKSEN TEOLLISUUSALUEEN HAJUHAITTASELVITYS Raportti Maaliskuu 2010

2 2 SISÄLTÖ LIITTEET JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Joensuun lentoaseman tuulitiedot vuodelta 2008 Liite 2 Saatekirje Liite 3 Kyselylomake

3 3 1 JOHDANTO Opiskelen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologiaa ja valmistun tänä keväänä. Tein hajuhaittaselvityksen tilaustyönä Stora Ensolle ja se tulee olemaan osana opinnäytetyötäni. Tässä raportissani esittelen hajuhaittaselvityksen toteuttamistapaa ja sen tuloksia. Työn tarkoituksena oli selvittää Puhoksen teollisuuden aiheuttamat hajuhaitat sen lähiympäristöön. Työn toimeksiantajana toimi Stora Enso Timber Oy Ltd:n lisäksi teollisuusalueella toimivat yritykset nimeltä Dynea Chemicals Oy, Hexion Specialty Chemicals Oy ja Puhos Board Oy. Tämä työ on osana Kiteen alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. Stora Enso Timber Oy Ltd:llä on Puhoksen teollisuusalueella noin 150 henkilöä työllistävä sahalaitos, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään kuutiometriä sahatavaraa vuodessa (Ympäristölupapäätös 2007c, 1,5). Dynea Chemicals Oy on noin 45 ihmistä työllistävä, hartsilla kyllästettyjä pinnoitekalvoja valmistava pinnoitetehdas, jonka tuotanto on ollut viime vuosina noin 6500 t/a (Ympäristölupapäätös 2007b, 4-5). Tänä vuonna 41 henkilöä työllistävä Hexion Specialty Chemicals Oy:n liimatehdas valmistaa formaliineja, hartseja ja kovetteita (Ympäristölupapäätös 2007a, 4; Monni 2010). Heixionin vuosituotannot ovat olleet viimevuosina formaliinien osalta tonnia (formaliinikonsentraatiolla 37 %), hartsien osalta tonnia ja kovetteiden osalta 5000 tonnia (Ympäristölupapäätös 2007a, 5). Puhos Board Oy on Pohjoismaiden suurimpia lastulevyn valmistajia. Tehdas tuottaa kaluste- ja rakennuslevyjä sekä niiden jatkojalostustuotteita ja sen tuotanto oli m 3 vuonna (Ympäristölupapäätös 2008, 6.) Puhoksen teollisuusalueella sijaitsevien teollisuuslaitosten yhteenlasketut ilmapäästöt ovat koostuneet vuoteen 2006 asti pääosin haihtuvista orgaanisista hiilivetypäästöistä eli VOC- päästöistä (Ympäristölupapäätös 2007b, 3). Laitosten vuosipäästöt olivat vuonna 2003 seuraavat: hiukkaset 264, typen oksidit 129, rikkidioksidi 40 ja haihtuvat orgaaniset aineet 656 tonnia vuodessa (Ympäristölupapäätös 2007c, 4). Haihtuvat orgaaniset

4 4 hiilivetypäästöt ovat kuitenkin oleellisesti pienentyneet vuoden 2007 aikana pinnoitetehtaalla toteutetuista päästöjenvähennystoimista johtuen (Ympäristölupapäätös 2007b, 3). Stora Enso Timber Oy Ltd:n omistaman Kiteen sahan, puun kuorta ja kuivahaketta polttavalle, voimalaitokselle on asennettu savukaasupesuri vuonna Pesuri vähentää ulkoilmaan haihtuvan savukaasun hiukkasmääriä. (Tuulipuro 2010.) Dynea Chemicals Oy hankki pinnoitetehtaalleen hiilivetypäästöjä pienentävän jälkipolttimen vuonna Jälkipolttimella korvattiin vanha puhdistusjärjestelmä, joka oli vesipesuri. (Sihvola 2010.) Hexion Specialty Chemicals Oy:n T30 metanolisäiliöön asennettiin yli- /alipaineventtiili vähentämään metanolin haihtumista ilmaan vuonna Myös formaliinilaitoksen sivutuotekaasun polttoa on tehostettu viime vuosina (tavoite on polttaa 95 % syntyvästä kaasusta). (Monni 2010). Puhos Boardin tehtaalla on otettu käyttöön uusi kuivuri, jonka jälkeen ns. sinistä savua ei ole enää esiintynyt. Hakkimon katolle asennettiin 2000-luvun alkupuolella pölypäästöjä pienentävä sykloni. (Ympäristölupapäätös 2008, 18.)

5 5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Suoritin hajuhaittaselvityksen lähialueen asukkaille kertakyselynä. Valitsin selvitysmenetelmäksi kertakyselyn siksi, että se on suhteellisen edullinen ja nopea tapa selvittää teollisuuden aiheuttamia hajuhaittoja. Kertakyselyn käyttämistä selvityksessä ehdotti myös toimeksiantaja. Kuva 1. Teollisuusalueen sijainti kartalla (Google Maps 2010) Puhoksen teollisuusalue sijaitsee Saimaan Oriveden rannalla, Kiteen kaupungin keskustasta noin 10 km länteen (ks. kuva 1). Kysely jaettiin noin 90 km 2 kokoiselle alueelle. Suurin osa alueen asutuksesta keskittyy 3 kilometrin säteelle teollisuusalueesta. Alueen isoin yksittäinen asutuskeskittymä on Puhoksen kylä, joka sijaitsee teollisuusalueesta 2 kilometrin päässä etelässä. Jotta kysely olisi mahdollisimman kattava, määritin alueen, johon kysely jaettiin melko laajaksi. Alue oli teollisuusalueesta 4 kilometriä joka suuntaan, paitsi pohjoiseen päin, jossa se ulottui 7 kilometrin päähän. Määritin tämän alueen kartan (ks. kuva 2) ja Joensuun lentokentän vuoden 2008 tuulitietojen (ks. liite 1) avulla. Tuulijakauman mukaan vuonna 2008 etelästä päin oli tuullut kaksi kertaa useammin

6 6 kuin muista ilmansuunnista. Muiden ilmansuuntien % -osuus vuotuisesta tuulesta oli hyvin tasainen. Voidaan olettaa, että myös Puhoksen tuuliolot vastaavat kutakuinkin näitä arvoja. Tämän takia alue, jonne kysely jaettiin, oli laajempi pohjoiseen päin. Kyselyalueella sijaitsee 5 kylää: Niinikumpu, Muljula, Puhos, Suoparsaari ja Suorlahti. Tilasin näiden kylien asukkaiden osoitteet Maistraatilta. Sain kylien alueella sijaitsevien talouksien vanhimpien henkilöiden osoitteet. Henkilöiden piti olla yli 18-vuotiaita. Minä sain yhteensä 530 osoitetta, joista 360 kpl oli määrittämälläni kyselyalueella. Alueen ulkopuolella olevat osoitteet karsin kartan avulla pois kyselystä. Kuva 2. Alue, jonne hajuhaittakysely jaettiin (Google Maps 2010)

7 7 Laadin postitse jaettavan kyselylomakkeen, jossa Puhoksen teollisuuden ympäristön asukkailta kysyttiin hajuhaittojen esiintymisestä. Jokaiseen kirjekuoreen tuli myös saatekirje (ks. liite 2), jossa selitettiin kyselyn tarkoitus ja luottamuksellisuus kirjeen vastaanottajalle ja palautuskirjekuori, jossa palautusosoite ja postimerkki olivat valmiina. Kyselylomake (ks. liite 3) oli kaksipuolinen ja siinä oli 12 kysymystä. Näistä kysymyksistä 7 kpl oli valintakysymyksiä ja 5 kpl avoimia kysymyksiä. Näiden lisäksi kyselylomakkeen kääntöpuolen lopussa oli tilaa vapaille kommenteille. Kysymykset koskivat mm. hajuhaittojen esiintymistä ja niiden häiritsevyyttä sekä muita mahdollisia teollisuusalueen toimintaan liittyviä ympäristöhavaintoja vastaajan kodin läheisyydessä. Saatekirjeen lopussa oli irti leikattava arpalipuke, jolla oli mahdollista osallistua pienen palkinnon arvontaan. Tämän oli tarkoitus kasvattaa vastausprosenttia. Lähetin kyselykirjeet postitse ja niiden viimeinen palautuspäivä oli Lähetin kirjeet 2.luokassa, joten osa vastaanottajista saattoi saada ne vasta viikon päästä niiden lähettämisestä. Tässäkin tapauksessa heillä oli noin kaksi viikkoa aikaa täyttää kysely. Sain mennessä takaisin 175 kyselykirjettä. Vastausprosentti oli siis 49. Saatuani vastaukset aloin analysoimaan niitä. Valintakysymyksien vastauksista tein suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja käyttämällä Microsoft Officen Exceliä. Avoimien kysymyksien vastaukset käsittelin sisällön analyysillä, jonka vaiheet olivat erittely, ryhmittely ja johtopäätökset. Sisällön analyysin teossa käytin Microsoft Officen Wordia.

8 8 3 TULOKSET Kuva 3. Hajuhaittojen häiritsevyys valintavastauksien mukaan. Yllä oleva kartta kuvaa hajuhaittojen häiritsevyyttä hajuhaittakyselyn valintavastauksien mukaan (ks. kuva 3). Kartassa olevat merkit kuvaavat vastaajien ilmoittamaa hajuhaitta-

9 9 tilannetta seuraavasti: Vihreällä täytetty neliö tarkoittaa, ettei vastaaja ole havainnut hajuhavaintoja lainkaan, vihreä ontto neliö sitä, että hajuhavaintoja on ollut, mutta ne eivät ole olleet lainkaan häiritseviä ja harmaa neliö sitä, että ne ovat olleet hieman häiritseviä. Punainen ontto ympyrä merkitsee sitä, että hajuhavainnot ovat olleet kohtalaisen häiritseviä ja täytetty punainen ympyrä sitä, että ne ovat olleet todella häiritseviä. Merkkien koolla ei ole väliä ja niiden sijainnit ovat yksityisyyden turvan vuoksi vain suuntaa antavia. Merkkien kriteerit on selitetty tarkemmin liitteessä 3. Hajuhaittakyselyyn tuli vastauksia eniten etelässä sijaitsevasta Puhoksen kylästä. Kylistä vähiten vastauksia tuli pohjoisessa sijaitsevasta Suoparsaaresta. Hajuhaitat oli koettu häiritsevimmiksi noin 2 kilometrin päässä lounaassa ja idässä. Vähiten häiritseviksi ne oli koettu noin 8 kilometrin päässä Muljulassa, josta tuli etäisyyteen nähden yllättävän paljon vastauksia. Kuvio 1. Kuinka usein vastaajat olivat kokeneet hajuhaittoja. Hajuhaittakyselyyn vastanneista suurin osa (43 %) ei ollut havainnut teollisuusalueen aiheuttamia koskaan (ks. kuvio 1). Melkein yhtä suuri (35 %) osa vastanneista ilmoitti havainneensa hajuhaittoja muutaman kerran vuodessa. Vastanneista 11 % ilmoitti havainneensa hajuhaittoja muutaman kerran kuukaudessa. Vaihtoehtoihin kerran vuodessa ja kerran kuukaudessa vastasi kumpaankin 4 % vastaajista. Kaikkein pienin osa (yhteensä 3 %) vastaajista ilmoitti havainneensa hajuhaittoja joko kerran viikossa, muutaman kerran viikossa tai päivittäin.

10 10 Kuvio 2. Miten häiritsevänä vastaajat olivat kokeneet teollisuusalueen aiheuttamat hajuhaitat. Suurin osa (56 %) kyselyyn vastanneista ei kokenut teollisuusalueen aiheuttamia hajuhaittoja lainkaan häiritsevinä (ks. kuvio 2). Seuraavaksi suurin osa (25 %) vastaajista ilmoitti kokeneensa hajuhaitat hieman häiritseviksi. Hajuhaitat ilmoittivat kohtalaisen häiritseviksi 7 % ja todella häiritseviksi 4 % vastaajista. Vastaajista 8 % jätti vastaamatta kysymykseen. Kuvio 3. Vuodenaika, jolloin hajut olivat olleet vastaajien mukaan voimakkaimmat.

11 11 Reilusti yli puolet (60 %) vastaajista oli sitä mieltä, että vuodenaika ei vaikuta mitenkään hajujen voimakkuuteen (ks kuvio 3). Vastaajista 9 % ilmoitti hajujen olevan voimakkaimmallaan talvella, 7 % syksyllä, 3 % keväällä ja 2 % kesällä. Suuri osa (19 %) vastaajista jätti vastaamatta kysymykseen. Kuvio 4. Miten vastaajat olivat kokeneet hajuhaittatilanteen kehittyneen viime vuosien aikana. Melkein puolet (45 %) vastaajista oli kokenut, että hajuhaittatilanne ei ole muuttunut viime vuosien aikana (ks. kuvio 4). Vastaajista 17 % oli kokenut hajuhaittatilanteen parantuneen selvästi ja 16 % sen parantuneen hieman. Vain 2 % vastaajista ilmoitti hajuhaittatilanteen huonontuneen. Suuri osa (20 %) jätti vastaamatta kysymykseen.

12 12 Kuvio 5. Oliko hajua esiintynyt myös sisätiloissa, silloinkin kun taloa ei ole tuuletettu, vai oliko sitä esiintynyt vain ulkona. Noin puolet (53 %) vastaajista ilmoitti hajua esiintyneen vain ulkona ja vain 4 % ilmoitti sitä esiintyneen myös sisätiloissa (ks. kuvio 5). Suuri (43 %) osa vastaajista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 6. Vastaajien sijainnit teollisuusalueesta katsoen.

13 13 Vastauksia hajuhaittakyselyyn tuli teollisuusalueesta katsoen kaikista ilmansuunnista (ks. kuvio 6), mutta suurin osa niistä tuli etelästä (25 %), lounaasta (22 %), koillisesta (18 %) ja kaakosta (14 %). Vähiten vastauksia tuli idästä (9 %), lännestä (5 %), pohjoisesta (5 %) ja luoteesta (2 %). Kuvio 7. Hajuhaittojen häiritsevyys ilmansuunnan mukaan (teollisuusalueesta katsoen). Vastaajat olivat kokeneet hajuhaittojen häiritsevyyden teollisuusalueesta katsoen suurimmaksi idässä, jossa yli puolet vastaajista ilmoitti hajuhaitat häiritseviksi (ks. kuvio 7). Myös lounaassa melkein puolet vastaajista ilmoitti samoin. Eniten vastaajia, jotka kokivat hajuhaitat todella häiritseviksi, oli lounaassa. Hajuhaitat olivat vähiten häiritseviä koillisessa ja kaakossa, joissa vastaajista vain pieni osa koki hajuhaitat häiritseviksi.

14 14 Kuvio 8. Vastaajien etäisyydet teollisuusalueesta. Suurin osa vastauksista tuli 1-2 kilometrin (31 %) ja 2-3 kilometrin (28 %) etäisyydeltä teollisuuslaitoksesta (ks. kuvio 8). Vastauksista 11 % tuli 3-4 kilometrin etäisyydeltä. Etäisyyksiltä 4-5 kilometriä, 5-6 kilometriä ja 7-8 kilometriä tuli kustakin 8 % vastauksista. Vähiten vastauksia tuli etäisyyksiltä 8-9 kilometriä (4 %) ja 6-7 km (2 %). Kuvio 9. Hajuhaittojen häiritsevyys etäisyyden mukaan (teollisuusalueesta).

15 15 Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista, jotka olivat kokeneet hajuhaitat häiritseviksi, asuivat 3 kilometrin säteellä teollisuusalueesta (ks. kuvio 9). Sekä 1-2 kilometrin, että 2-3 kilometrin etäisyydellä noin puolet vastaajista kokivat hajuhaitat häiritseviksi. 1-2 kilometrin etäisyydeltä tuli myös yli 70 % hajuhaitat todella häiritseviksi ilmoittaneista vastauksista. Hajuhaitat häiritseviksi ilmoittaneiden osuus, yli 3 kilometrin etäisyydellä asuvien keskuudessa, oli taas hyvin pieni. Poikkeuksen muodostaa etäisyys 6-7 kilometriä, josta tuli myös vähiten vastauksia. Kuvio 10. Hajuhaittojen häiritsevyys sukupuolen mukaan. Hajuhaittakyselyyn vastanneista henkilöistä 60 % oli miehiä ja 40 % naisia. Miehistä noin 40 % olivat kokeneet hajuhaitat häiritseviksi (ks. kuvio 10). Naisista vastaava osuus oli vain 30 %.

16 16 Kuvio 11. Kuinka kauan vastaajat olivat asuneet ilmoittamassaan osoitteessa. Kyselyyn vastanneista 72 % oli asunut ilmoittamassaan osoitteessa yli 10 vuotta (ks. kuvio 11). Mitä isompi asumisaika, sitä suurempi oli vastanneiden osuus. Vastaajista 5-10 vuotta asuneita oli 11 %, 3-5 vuotta asuneita 8 %, 1-3 vuotta asuneita 5 % ja alle vuoden asuneita 4 %. Kuvio 12. Hajuhaittojen häiritsevyys osoitteessa asutun ajan mukaan.

17 17 Mitä kauemmin vastaajat olivat asuneet ilmoittamassaan osoitteessa, sitä häiritsevämpänä he olivat kokeneet hajuhaitat (ks. kuvio 12). Selvästi suurin osa vastanneista, jotka olivat kokeneet hajuhaitat häiritsevinä, oli asunut osoitteessaan yli 10 vuotta. Myös kaikki vastaajat, jotka kokivat hajuhaitat todella häiritseviksi, olivat tästä ryhmästä. Seuraavaksi suurin osuus hajuhaittojen häiritsevyydestä ilmoittaneista oli asunut osoitteessaan 5-10 vuotta. Tätä lyhemmän asumisajan ilmoittaneista vain pieni osa oli kokenut hajuhaitat häiritseviksi, ja hekin vain hieman häiritseviksi. Kuvio 13. Vastaajien ikäjakauma. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli iältään joko vuotta vanhoja (32 %) tai vuotta vanhoja (28 %) (ks. kuvio 13). Vastaajista 16 % oli vuotiaita, 12 % vuotiaita ja 6 % vuotiaita. Vähiten oli vuotiaita ja vuotiaita, joita kumpiakin oli 3 % vastaajista. Vastaajien keski-ikä oli noin 58 vuotta.

18 18 Kuva 4. Asukkaiden suhtautuminen teollisuusalueen olemassaoloon avoimien vastauksien perusteella. Yllä oleva kartta kuvaa asukkaiden suhtautumista teollisuusalueen olemassaoloa kohtaan avoimien vastauksien mukaan (ks. kuva 4). Kartassa olevat merkit kuvaavat vastaajien suhtautumista seuraavasti: Vihreä täytetty neliö merkitsee vastaajan myönteistä suhtautumista teollisuusalueen olemassaoloa kohtaan, vihreä neliö melko myönteistä suhtautumista ja harmaa neliö sitä, ettei vastaaja ota kantaa asiaan. Punainen ympyrä merkitsee melko kielteinen suhtautumista ja täytetty punainen ympyrä selvästi kielteistä.

19 19 Merkkien koolla ei ole väliä. Merkkien kriteerit on selitetty tarkemmin liitteessä 4. Kielteisin suhtautuminen teollisuusalueeseen avoimien kysymysten perusteella oli noin 2 kilometrin päässä lounaassa, idässä ja koillisessa. Myönteisimmin teollisuusalueeseen suhtauduttiin Niinikummussa ja Muljulassa. Kuvio 14. Vastaajien kuvailemat hajutuntemukset. Lähes puolet (49 %) vastaajista ilmoitti hajujen muistuttavan tavalla tai toisella puuta (ks. kuvio 14). Erilaisia puuta muistuttavia hajutuntemuksia olivat puupöly (13 %), puun haju yleisesti ilman tarkennuksia (11 %), lastulevy (10 %), kuivatettava puu (7 %), tuore puu (4 %) sekä sahanpuru ja hake (4 %). Muita haju tuntemuksia olivat savun haju (12 %), pistävä/kitkerä haju (10 %), kemikaalien haju (10 %), liiman haju (9 %), pilaantunut haju (5 %), öljyn haju (3 %) ja imelähkö haju (2 %).

20 20 Kuvio 15. Vastaajien ilmoittamia, muita kuin hajuun liittyviä, ympäristöhavaintoja. Yli puolet (51 %) vastaajien ilmoittamista, muista kuin hajuun liittyvistä, teollisuusalueen toimintaan liittyvistä ympäristöhavainnoista koski melua (ks. kuvio 15). 25 % koski melua yleisesti ilman tarkennuksia, 11 % tukkien kolinaa, 8 % teollisuusalueen raskasliikennettä ja 7 % lastulevytehtaan kuivaimen aiheuttamaa ääntä. Muita ympäristöhavaintoja olivat ympäristöön levinneet pöly ja noki (24 %), Oriveden vedenlaadun heikkeneminen (12 %), maisemahaitta (5 %), savu (4 %) ja valosaaste (4 %). Kuvio 16. Vastaajien tuntemuksia suuren kemianteollisuuden läheisyydessä asumisesta.

21 21 Lähes puolet (47 %) vastaajista ilmoitti, ettei suuren kemianteollisuuden läheisyydessä asuminen herätä heissä juuri mitään tuntemuksia (ks. kuvio 16). Ajatus mahdollisista vahingoista aiheutti epävarmuutta 27 % vastaajista. Vastaajista 18 % oli luottavaisia tehtaiden turvallisuus- ja ympäristöasioiden hoitoa kohtaan, eikä asia siksi herättänyt heissä pelkoa. Kielteisesti tai pelokkaasti kemianteollisuuden läheisyyteen suhtautuivat 9 % vastaajista. Vastaajista 5 % ilmoitti pitävänsä teollisuuden läsnäoloa pelkästään hyvänä asiana.

22 22 4 POHDINTA Kyselyalueen asukkaat olivat hyvin aktiivisia, sillä 49 % on todella hyvä. Aihe oli ollut heistä selvästi kiinnostava ja kyselylomake onnistunut. Laadin lyhyen ja helppotäytteisen kyselylomakkeen juuri siksi, ettei sen täyttäminen olisi vaivanloista. Jonkun verran vastausprosenttia on voinut nostaa myös sen ohessa suoritettu arvonta. Tuloksien perusteella voidaan arvioida, että kyselyalue oli riittävän suuri, sillä alueen reunoilla hajuhaittoja ei ollut koettu juuri lainkaan häiritseviksi (ks. kuva 1). Tuloksista näkyy, että hajuhaittojen esiintymistiheys on melko vähäinen sillä 80 % vastaajista oli havainnut hajuhaittoja korkeintaan muutaman kerran vuodessa (ks. kuvio 1). Myöskään hajuhaittojen häiritsevyys ei ollut tuloksien perusteella mitenkään hälyttävä, sillä vain 36 % vastaajista koki hajuhaitat lainkaan häiritseviksi ja heistäkin vain 11 % kohtalaisen tai todella häiritseviksi (ks. kuvio 2), vaikka 59 % kaikista vastaajista asui korkeintaan 3 kilometrin päässä teollisuusalueesta (ks. kuvio 8). Hajuhaittojen osalta tilanne näyttäisi olevan huonoin Oriveden rannan läheisyydessä lounaassa ja idässä. Tämä voi johtua siitä, että siellä sijaitsevien asuntojen ja teollisuusalueen välissä ei ole juuri muuta kuin pari kilometriä avointa vettä. Yleisesti ajatellaan, että naisilla on hieman miehiä herkempi hajuaisti. Tässä kyselyssä hajuhaitat häiritseviksi kokeneista vastaajista suurempi osuus oli kuitenkin miehiä (ks. kuvio 10). Sukupuolten välinen ero hajuhaittojen kokemisessa oli kuitenkin melko pieni. Myöskään vuodenajalla ei näyttänyt olevan juuri mitään merkitystä hajuhaittojen kokemiseen (ks. kuvio 3). Suurimmat tekijät hajuhaittojen häiritsevyydelle näyttivät olevan etäisyys teollisuusalueesta ja se, kuinka kauan vastaajat olivat asuneet ilmoittamassaan osoitteessa. Pääosa vastaajista, jotka ilmoittivat hajuhaitat häiritseviksi, asuivat 3 kilometrin säteellä teollisuusalueesta (ks. kuvio 9). Mitä enemmän etäisyys kasvoi, sitä vähemmän hajuhaitat olivat häirinneet. Poikkeuksen muodostaneen etäisyyden 6-7 kilometrin eriävä tulos johtuu huonosta otannasta eli pienestä vastaajamäärästä kyseisellä etäisyydellä. Yli 70 % vastaajista oli asunut ilmoittamassaan osoitteessa yli 10 vuotta (ks. kuvio 11) ja tähän

23 23 ryhmään kuului myös selvästi suurin osa hajuhaitat häiritseviksi kokeneista vastaajista (ks. kuvio 12). Osaan tämän ryhmän, hajuhaittojen häiritsevyyttä koskeviin, vastauksiin on siis voinut vaikuttaa vanhat muistot hajuista jopa 10 vuoden takaa. Vastauksista tuli selväksi se, että hajuhaittatilanne on parantunut viime vuosien aikana. 33 % vastaajista oli sitä mieltä, että tilanne on parantunut hieman tai selvästi. Hajuhaittatilanteen huononemisesta ilmoitti vain 2 % vastaajista. Kielteisimmin teollisuusalueen olemassaoloon suhtauduttiin avoimien vastauksien perusteella samoilla alueilla, missä myös hajuhaitat olivat olleet suurimmat (ks. kuva 3). Myös myönteiset vastaukset noudattivat samaa linjaa, joskaan eivät niin tarkasti. Vastaajien kuvaillessa kotiympäristössään esiintyvää hajua, ilmoitti lähes puolet vastaajista sen muistuttavan puuta. Myös esim. savun, liiman ja kemikaalien hajusta ilmoitettiin usein. Tämä puhuu sen puolesta, että vastaajien haistamat hajut ovat ainakin pääosin tulleet teollisuusalueelta. Hajuhaittojen jälkeen suurin vastaajien ilmoittama ympäristöhavainto oli melu (ks. kuvio 15). Melu koettiin usein jopa hajuakin häiritsevämpänä ja laajemmalla vaikuttavana ympäristöhaittana, johon toivottiin muutosta. Monet kertoivat myös teollisuusalueen lähiympäristöön levinneestä pölystä ja noesta. Useat heistä mainitsivat kuitenkin, että pölyn ja noen määrä on viime vuosina vähentynyt huomattavasti. Osa vastaajista oli myös huolissaan Oriveden vedenlaadun heikkenemisestä teollisuusalueen toiminnan seurauksena. Teollisuusalueen läsnäoloon suhtautumisessa oli selvästi havaittavissa 5 ryhmää: välinpitämättömät (47 %), epävarmat (21 %), luottavaiset (18 %), kielteiset (9 %) ja myönteiset (5 %) (ks. kuvio 16). Tämä kysely antoi ison osanottajamääränsä ja hyvän vastausprosenttinsa ansiosta melko luotettavan kuvan siitä, miten suurena viihtyisyyshaittana Puhoksen teollisuusalueen ympäristön asukkaat kokevat hajuhaitat. Tuloksia voi hieman vääristää se, että 2 kilometrin päästä Puhoksen kylästä tuli niin paljon vastauksia. Toisaalta vastakkaisessa ilmansuunnassa ja huomattavasti kauempana sijaitsevasta Muljulasta tullut, yllättävän suuri vastausmäärä, tasapainottaa asiaa. Mona Arnoldin (1995, 57) mukaan hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä, jos % alueen asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Tässä selvityksessä vastaava osuus oli vain 11 %. Ha-

24 24 juhaittatilanne näyttää olevan tämän tutkimuksen valossa nykyisin hallinnassa, vaikka pientä parantamisen varaa onkin. Näyttää siltä, että hajua suuremmaksi, teollisuusalueen toiminnasta aiheutuvaksi, viihtyisyyshaitaksi on noussut melu.

25 25 LÄHTEET Arnold, M Hajuohjearvojen perusteet. Espoo. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Ympäristölupapäätös. 2007a. Dnro PKA-2004-Y-182 (111). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös. 2007b. Dnro PKA-2004-Y-174 (111). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös. 2007c. Dnro PKA-2004-Y-214 (111). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Ympäristölupapäätös Dnro PKA-2004-Y-221 (111). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Google Maps karttapalvelu Monni, V Hexion Specialty Chemicals Oy. Haastattelu Sihvola, M Dynea Chemicals Oy. Haastattelu Tuulipuro, K Stora Enso Timber Oy Ltd. Haastattelu

26 LIITE 1 Lähde: Joensuun lentoasemalla mitattuja tuulen nopeuksia ja suuntia vuonna Tiedon antoi Kari Heikkinen ilmatieteen laitokselta Kuopion yksiköstä sähköpostilla

27 LIITE 2 Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologian koulutusohjelma Perttu Myllynen GSM perttu.myllynen@gmail.com Saate Kyselytutkimus Puhoksen teollisuuden hajuhaitoista Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen luottamuksellisuus Arvoisa vastaanottaja! Olen 4. vuoden insinööriopiskelija Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta, ympäristöteknologian koulutusohjelmasta. Laadin opintoihini kuuluvaa opinnäytetyötä aiheesta Puhoksen teollisuuden hajuhaittaselvitys. Tutkimuksen toimeksiantajana on Stora Enso yhteistyössä Dynean, Hexionin ja Puhos Boardin kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Puhoksen teollisuuden aiheuttamat mahdolliset hajuhaitat. Vastaamalla kyselyyn voitte vaikuttaa alueenne asumisviihtyvyyteen lisäämällä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien tietoa teollisuuden aiheuttamista hajuhaitoista ympäröivälle asutukselle. Jotta tutkimuksen tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, toivon mahdollisimman monen vastaavan kyselyyn, vaikkei hajuhaittoja olisikaan havaittu. Osoitetietonne on saatu Väestörekisterikeskukselta. Antamanne vastaukset käsitellään nimettöminä ja ehdottoman luottamuksellisina. Tulokset julkaistaan ainoastaan kokonaistuloksina, joten kenenkään yksittäisen vastaajan tiedot eivät paljastu tuloksista. Kyselyn ohessa on vastauskuori, jonka postimaksu on valmiiksi maksettu. Pyydän Teitä lähettämään kyselylomakkeen täytettynä mennessä. Vastaamalla oheiseen kyselyyn voitte osallistua arvontaan. Arvontalipukkeiden tietoja ei käytetä muuhun kuin arvonnan suorittamiseen. Mikäli haluatte tutkimuksesta lisätietoja, voitte soittaa ylätunnisteessa olevaan puhelinnumeroon. Vastaan mielelläni tutkimusta koskeviin kysymyksiin. Kiitos vastauksistanne! Perttu Myllynen Joensuu Osallistuminen arvontaan: Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan pieni palkinto. Nimi Puhelinnumero Osoite

28 LIITE 3 (Alkuperäisessä lomakkeessa kysymys 10 mahtui ensimmäiselle sivulle) Vastaa kysymyksiin rastittamalla sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. 1. Ikä vuotta 2. Sukupuoli a) mies b) nainen 3. Kadun nimi, jolla asutte 4. Kuinka kauan olette asuneet tässä osoitteessa? a) alle vuoden b) 1 3 vuotta c) 3 5 vuotta d) 5 10 vuotta e) yli 10 vuotta 5. Oletteko havainneet Puhoksen teollisuuden aiheuttamia hajuvaikutuksia kotinne läheisyydessä ja jos olette niin kuinka usein? a) en koskaan b) kerran vuodessa c) muutaman kerran vuodessa d) kerran kuukaudessa e) muutaman kerran kuukaudessa f) kerran viikossa g) muutaman kerran viikossa h) päivittäin 6. Kuinka häiritseviä hajuvaikutukset ovat mielestänne olleet? a) ei lainkaan häiritseviä b) hieman häiritseviä c) kohtalaisen häiritseviä d) todella häiritseviä e) sietämättömiä 7. Vaikuttaako vuodenaika hajujen esiintymiseen ja jos vaikuttaa, niin minä vuodenaikana hajut ovat olleet voimakkaimmat? a) vuodenaika ei vaikuta b) keväällä c) kesällä d) syksyllä e) talvella 8. Mitä haju on mielestänne muistuttanut? 9. Onko hajua esiintynyt myös sisätiloissa, silloinkin kun taloa ei ole tuuletettu? a) hajua on esiintynyt vain ulkona b) hajua on esiintynyt myös sisätiloissa

29 2 10. Koetteko hajuhaittojen muuttuneen viime vuosien aikana? a) ei muutosta b) parantunut hieman c) parantunut selvästi d) huonontunut hieman e) huonontunut selvästi 11. Muita teollisuusalueen toimintaan liittyviä ympäristökokemuksia ja -havaintoja 12. Miltä tuntuu asua suuren teollisuusalueen läheisyydessä, jossa säilytetään ja käytetään kemikaaleja? Kommentteja