Turun Ringette ry. Toimintaohjeet

Transkriptio

1 Turun Ringette ry Toimintaohjeet

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Toimintalinjaukset Visio Eettisyys Tavoitteet Pelisäännöt Kasvatuksellisuus Joukkuetoiminta Hallinto Vuosikokous Hallituksen kokous Sinettiryhmä Valmennusryhmä Vanhempainkokous Toimihenkilöt, toimielimet Hallitus Valmennus Valmentajat Oppiminen ja taidon opettaminen Joukkueiden johto Huolto Rahastonhoitaja Varustevastaava Teroituskonevastaava Harrastemanageri Tiedottaja Seurayhteyshenkilö Kehitysryhmä Joukkueet Joukkueiden toiminta Joukkue Uusien pelaajien mukaantulo Joukkueen johtoryhmä Järjestyksenpitovelvollisuus Pelisäännöt Joukkueiden muodostamisperusteet Harrastejoukkueet Varusteet Seura-asut Harjoittelu Harjoittelu, pelaaminen, peluuttaminen Harjoittelu Hyväksytty: Sivu 1

3 6.3 Kesäharjoittelu Jääharjoittelu Peluuttaminen Kilpasarjat Sarjatoiminta Sarjat Turnaukset Jäävuorot Jääharjoittelu Vanhemmat Varainhankinta Mainospaikat peliasuissa Talkootyö Kausijulkaisu Talous Seuran talous Joukkueen talous Tili Talousarvio Varat ja omaisuus Kirjanpito Kulukorvaukset Toiminnan arviointi Hallitus Valmennus Joukkueen toimihenkilöt Seuran yhteistyösopimukset Liitteet Hyväksytty: Sivu 2

4 1. Yleistä Näiden toimintaohjeiden avulla selkeytetään ja yhdenmukaistetaan seuran ja siinä toimivien joukkueiden toimintaa. Toimintaohjeet laatii seuran hallituksen asettama työryhmä ja niiden sisällön hyväksyy hallitus. Toimintaohjeet toimivat sääntöinä. Muunlaisiin toimintatapoihin on oltava seuran hallituksen hyväksyntä. Edustusjoukkueen toiminnasta laaditaan erillinen toimintaohje. Toimintaohjeet päivitetään vuosittain ja niihin liittyviä parannusehdotuksia pyydetään toimittamaan seuran hallitukselle Toiminnan tarkoituksena on edistää ringetteä lajina sekä luoda edellytykset tyttöjen harraste- ja kilpailutoiminnalle. Seuran jäsenistö muodostuu varsinaisista jäsenistä, kannatusjäsenistä ja kunniajäsenistä. Jäsenet hyväksyy hallitus. Kaikilta pelaajilta ja toimihenkilöiltä edellytetään seuran jäsenyyttä. Liittymishakemus (liite 20). 2. Toimintalinjaukset 2.1 Visio Turun Ringette toimii Turun ja ympäristökuntien laadukkaana ja tavoitteellisena ringetteseurana ylläpitäen vahvaa junioritoimintaa. Edistämme ringetteä lajina sekä luomme edellytykset tyttöjen harraste- ja kilpailutoiminnalle. Luomme harrastajille mahdollisuudet kehittyä kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. 2.2 Eettisyys Kaikessa toiminnassa korostetaan perusarvoja, rehellisyyttä, avoimuutta, tasapuolisuutta sekä oikeudenmukaisuutta. 2.3 Tavoitteet Tavoitteena on ensisijaisesti luoda puitteet ringeten harrastamiseen kaikille pelaajille. Toiminnan pitää auttaa harrastajia henkiseen ja sosiaaliseen kasvuun sekä luoda urheilu elämäntavaksi edistämään kasvua ja kehitystä. Seuran junioritoiminnan tarkoitus on myös edesauttaa nuoria kehittymään kansallisen / kansainvälisen tason huippupelaajiksi heidän omien tavoitteidensa mukaisesti. 2.4 Pelisäännöt Turun Ringetessä kaikki joukkueet tekevät vuosittain pelisäännöt 30.9 mennessä. 2.5 Kasvatuksellisuus Kasvatuksessa painotetaan rehellisyyttä, avoimuutta, tasapuolisuutta sekä oikeudenmukaisuutta. Yleistavoitteina ovat vastuuntunnon kohottaminen, käytöstapojen opettaminen, terveyskasvatus sekä ympäristökasvatus. Harrastajien toiminnan lähtökohtana ovat joukkueessa yhteisesti sovitut pelisäännöt sekä vuosittain joukkueen toimintasuunnitelmaan määritellyt kasvatukselliset tavoitteet. Pelisäännöistä tai tavoitteista poikkeaminen on käsiteltävä aina heti ja rakentavasti valmentajan tai joukkueenjohtajan taholta. Hyväksytty: Sivu 3

5 2.6 Joukkuetoiminta Ringettetie Maajoukkue Nuorten maajoukkue SM LADYT SM-VALM. Aluejoukkue B B/N C 1. v C 2. v HARRASTEMAN. D E HARRASTE JUNIORIVALM F G LK OHJAAJA LK Oheinen kaavio kuvaa harrastajan mahdollisuuksia edetä pelaajana sekä valmentajana. Pelaajien sijoittumisessa eri joukkueisiin on aina lähtökohtana lajin säännöt sekä pelaajan oma osaamis- ja sitoutumistaso. Joukkueet perustetaan ja niitä rakennetaan aina huomioiden seuran toiminta kokonaisuutena sekä mahdollisimman monen harrastajan harrastuksen jatkuminen hänelle sopivassa toimintaympäristössä. Tiivis yhteistyö juniorijoukkueiden (C1, C2 ja B) ja SM-joukkueen välillä mahdollistaa juniorivalmennukselle tason, jolla pystymme vuosittain tarjoamaan seuran omille kasvateille mahdollisuuden päästä edustusjoukkueen piiriin. Tavoitteena on luoda harrastajille hyvät edellytykset vastaanottaa ja ymmärtää SM-tason vaatimukset ja toimintatavat. Kilpatasolle tähtäävän harjoittelun ja pelaamisen rinnalla tarjoamme mahdollisuuden harrastaa lajia ilman kilpailuelementtiä seuramme harrastejoukkueissa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä on huolehtia uusiutuvasta valmennuksesta ja seuratoimijoista. Tarjoamme 15 v täyttäneille harrastajille ja taustavoimille mahdollisuuden kouluttautua Ringetteliiton sekä Liiku Ry:n koulutuksissa. Hyväksytty: Sivu 4

6 Organisaatiokaavio HARRASTAJAT EDUSTUSJOUKKUE, JUNIORIJOUKKUEET, HARRASTEJOUKKUE JA LUISTELUKOULU JUNIORIVALMENTAJAT/ OHJAAJAT HUOLTAJAT JOUKKUEENJOHTAJAT, RAHASTONHOITAJAT VARUSTEVASTAAVA TEROITUSKONEENVASTAAVA JÄÄAJANJAKAJA JUNIORIVALMENNUSPÄÄLLIKKÖ. JUNIORIVALMENNUS- KOORDINAATTORI SM-MANAGERI SM-VALMENNUS SINETTIRYHMÄ KEHITYSRYHMÄ VALMENNUSRYHMÄ SEURAYHTEYSHENKILÖ (kaupunki, alue, liitto) HALLITUS JÄSENET, VUOSIKOKOUS 3. Hallinto 3.1 Vuosikokous Seuran vuosikokous kutsutaan koolle erillisellä kokouskutsulla elokuussa. Vuosikokous kutsutaan koolle julkaisemalla kokouskutsu seuran virallisella ilmoitustaululla ja seuran kotisivuilla. Kokouksessa vahvistetaan edellisen kauden tilinpäätös ja toimintasuunnitelma sekä käsitellään vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja rahastonhoitajalle. Kokouksessa valitaan tulevalle kaudelle hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja hyväksytään toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Äänioikeutettuja ovat seuran varsinaiset jäsenet. 3.2 Hallituksen kokous Hallitus kokoontuu kauden aikana vähintään kerran kuukaudessa. Kokousten ajankohdat ovat nähtävissä seuran kotisivujen ilmoitustaululla. Hallitukselle osoitetut asiat, kuten anomukset, toimitetaan hallituksen jäsenelle tai sähköpostilla osoitteeseen viikkoa ennen kokousta. Hyväksytty: Sivu 5

7 3.3 Sinettiryhmä Ryhmä muodostuu juniorivalmennuspäälliköstä, seuran puheenjohtajasta, seurayhteyshenkilöstä sekä joukkueiden johtajista. Sinettiryhmän tehtävänä on ylläpitää toimintaohjeita, jotka hallitus hyväksyy sekä käsittelee pelaajien kohteluun sekä joukkueiden toimintaan liittyviä erimielisyyksiä. Ryhmä kokoontuu säännönmukaisesti ja itseohjautuvasti. Ryhmä esittelee kehityskohteita hallitukselle, joka arvioi niiden toteuttamiskelpoisuuden ja toteutusaikataulun. Ryhmä valitsee keskuudestaan ryhmän vetäjän, joka toimii samalla ryhmän yhteyshenkilönä Nuoreen Suomeen. 3.4 Valmennusryhmä Valmennusryhmä muodostuu joukkueiden valmentajista ja kokoontuu kerran kuukaudessa, juniorivalmennuspäällikön tai juniorivalmennuskoordinaattorin kokoon kutsumana. 3.5 Vanhempainkokous Joukkueen vanhempainkokous pidetään joukkueenjohtajan johdolla vähintään kaksi kertaa kaudessa. Päätösten hyväksymiseen tarvitaan yksinkertainen enemmistö. Kokousten pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle. Kevätkokous: - hyväksytään edellisen kauden tilinpäätös - joukkueen toimihenkilöiden valinta (joukkueenjohtaja, varajoukkueenjohtaja, huoltajat, rahastonhoitaja ja sinettiryhmän jäsen mikäli on muu kuin joukkueenjohtaja) - joukkueen kesän ohjelman esittely ja hyväksyminen Syyskokous: - joukkueen toimintasuunnitelman ja talousarvion esittely ja hyväksyminen - joukkueen pelisääntöjen laatiminen 4. Toimihenkilöt, toimielimet Kaikkien valittujen toimihenkilöiden sekä joukkueiden yhteyshenkilöiden yhteystiedot julkaistaan vuosittaisessa erillisessä tiedotteessa sekä seuran kotisivuilla. 4.1 Hallitus Seuran hallitus johtaa ja kehittää seuran toimintaa sekä vastaa yhteisten varojen talouden hoidosta. Hallitus laatii vuosittaisen budjetin ja toimintasuunnitelman vuosikokouksen hyväksyttäväksi ja vastaa vuosikokouksessa tehtyjen päätösten noudattamisesta ja toteuttamisesta. Hallitus organisoi seuran tiedotustoiminnan sisäisten sekä ulkoisten sidosryhmien osalta. Hallitus valitaan vuosittain syyskokouksessa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan ja muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 4.2 Valmennus Juniorivalmennuspäällikkö Juniorivalmennuksen vastuullisena toimii hallituksen valitsema juniorivalmennuspäällikkö. Hän luo puitteet valmennustoiminnalle toimimalla tiiviissä yhteistyössä seuran valmentajien kanssa ja järjestämällä kuukausittaiset palaverit. Apunaan hänellä on D-junioreihin ja sitä nuorempiin ikäluokkiin keskittyvä juniorivalmennuskoordinaattori. Juniorivalmennuspäällikkö valitsee seuran valmentajat eri ikäluokkiin. Valmennussopimukset tekee juniorivalmennuspäällikkö. Hän toimii valmennuksen esimerkkinä noudattamalla sinettikriteerejä sekä seuran arvoja. Hyväksytty: Sivu 6

8 Juniorivalmennuspäällikön tehtäviin kuuluu valvoa seuran valmennustoiminnan linjauksen toteutumista ja huolehtia valmentajien osaamistasosta hyödyntämällä liiton sekä alueen tarjoamia koulutuksia. Juniorivalmennuspäällikkö toimii valmennuksen edustajana seuran hallitukselle sekä edustaa seuraa lajiliittoon ja alueorganisaatioihin mm. aluejoukkueeseen. Juniorivalmennuspäällikkö toimii sinettiryhmän ja valmennusryhmän jäsenenä. Juniorivalmennuspäällikkö arvioi juniorivalmentajien osaamista ja suhtautumista toimintaan kerran syksyllä sekä kerran keväällä henkilökohtaisissa keskusteluissa ao. valmentajan kanssa. Hän seuraa konkreettisesti valmennustapahtumia sekä kilpa- että juniorisarjoissa arvioiden myös joukkueiden kehittymistä pitkällä aikavälillä. Juniorivalmennuspäällikkö muodostaa joukkueet yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan kanssa. 4.3 Valmentajat Juniorivalmennuspäällikkö valitsee eri ikäryhmien valmentajat. Tulevan kauden valmentajat nimetään joukkueittain mennessä. Joukkueeseen nimetään vastuuvalmentaja sekä apuvalmentaja. Maalivahtivalmennus toteutetaan erikseen nimettyjen MV-valmentajien organisoimina, erillisinä koulutustapahtumina sekä joukkueen harjoitusten yhteydessä. Seura tekee valittujen valmentajien kanssa kirjallisen valmennussopimuksen ja huolehtii heidän lisenssimaksuistaan. Valmentajat noudattavat seuran arvoja, linjauksia sekä sinettikriteerejä ja ovat omalla toiminnallaan esimerkkejä harrastajille. Joukkueen vastuuvalmentajilla on oltava suoritettuina (tai suunnitelma em. valmiuksien hankkimisesta): - LK-E: LK ohjaajankoulutus, Taso1, laji 1 koulutus tai vast. tiedot ja taidot - D-B-juniorit: Taso 1, laji 2 koulutus sekä fyysisen harjoitteen perusteet. (Taso 2 aloitus C-valmentajilla) - SM-joukkue: vähintään Taso 2 valmentajan tutkinto tai mielellään Taso 3 huippuvalmentajantutkinto tai vastaavat tiedot ja taidot. - MV-valmentajilla lajikoulutuksien maalivahtiosiot. Valmentaja - Laatii kauden harjoitussuunnitelman ja esittelee sen juniorivalmennuspäällikölle ko. kauden syyskuun aikana ja kesäharjoitusten osalta toukokuun aikana. - Laatii joka harjoitukseen kirjallisen harjoitussuunnitelman ja toteuttaa sitä. - Vastaa peluuttamisesta sekä pelitaktiikasta seuran linjausten mukaisesti. - Johtaa harjoituksia ja pelitapahtumia. - Suunnittelee kauden turnaukset ja pelitapahtumat joukkueenjohtajan kanssa. - Pitää tapahtumapäiväkirjaa (ajankohta, osallistujat, teema). - Osallistuu vanhempien palavereihin. - Osallistuu valmennuskoulutuksiin. - Osallistuu seuran palavereihin. - Vastaa kurinpidollisista toimenpiteistä seuran ohjeistuksen mukaisesti.>>> joukkueen säännöt. - Esteen sattuessa järjestää sijaisen. - Toimii valmennusryhmän jäsenenä. Tapahtumapäiväkirja toimitetaan juniorivalmennuspäällikölle syksyn osalta joulutauolla sekä koko kaudesta kauden loputtua. Jäällä ollessaan juniorijoukkueiden valmentajat ja ohjaajat käyttävät kypärää Seura järjestää kauden alussa valmentajille info-tilaisuuden kauden toiminnasta. Hyväksytty: Sivu 7

9 Valmennus koulutukset: Hyväksytty: Sivu 8

10 Hyväksytty: Sivu 9

11 Koulutuksien ajankohdat julkaistaan vuosittain seuran kotisivuilla. Lisätietoja osallistumisesta antaa seuran juniorivalmennuspäällikkö. Hyväksytty: Sivu 10

12 4.4 Oppiminen ja taidon opettaminen Opetus on harjoitusten ja pelitapahtumien oleellinen osa. Fyysinen kunto kehittyy oikein ohjatun ja aktiivisen opetuksen ohessa. Valmentaja, valmennustapa ja toteutetut harjoitteet vaikuttavat oleellisesti oppimistulokseen. Tapahtumien ilmapiiri on tärkein ympäristötekijä. Hyvä ilmapiiri luodaan tukemalla myönteisiä kokemuksia ja vuorovaikutussuhteita. Kiinnitä huomiota: - Opi tuntemaan pelaajat yksilöinä. - Ole tasapuolinen, arvostava ja tukeva. - Kannusta omatoimisuuteen ja itsenäiseen päätöksentekoon. - Kehitä itseäsi jatkuvasti. Myönteinen ilmapiiri vaikuttaa harrastajien harjoittelu- ja pelaamisasenteisiin. Ilmapiiri ei saa olla rankaiseva, painostava eikä liian muodollinen. Harrastajia pitää motivoida antamalla heille rakentavaa palautetta ja kiitosta hyvistä suorituksista. Turvallisen, iloisen ja viihtyisän tapahtumailmapiirin ylläpitäminen on jo itsessään hyvä motivointikeino. Ennen tapahtumaa esitellään joukkueelle toteutettavat harjoitteet ja painopistealueet. Rakentava ja korjaava palaute annetaan harjoituksen tai pelitapahtuman kuluessa. 4.5 Joukkueiden johto Joukkueenjohtajat valitaan vanhempainkokouksessa ja seuran hallitus hyväksyy valinnat. Joukkueiden johtajat noudattavat seuran toimintalinjauksia ja huolehtivat myös niiden toteutumisesta joukkueissa. Joukkueenjohtaja jakaa joukkueen taustajoukoille tulevia tehtäviä tasaisesti kaikkien kesken. Joukkueenjohtaja - Laatii yhdessä vastuuvalmentajan ja rahastonhoitajan kanssa joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman ennen kauden alkua esitettäväksi vanhempainkokoukselle, valmennuspäällikölle ja seuran hallitukselle. - Vastaa joukkueen varojen käytöstä ja tilinpäätöksen laatimisesta. - Vastaa pelaajien ja toimihenkilöiden vakuuttamisesta/lisensseistä. - Vastaa kotipelien ottelujärjestelyistä (toimitsijat, tuomarit, ottelupöytäkirjat, tulospalvelu). - Vastaa kurista ja järjestyksestä joukkueen tapahtumissa. - Vastaa vanhempainkokousten järjestämisistä. - Vastaa tiedottamisesta (seura - toimihenkilöt - pelaajat - vanhemmat). - Vastaa ottelu-, matka-, ruokailu - ja majoitusjärjestelyistä. - Vastaa seuran antamista tehtävistä. - Huolehtii edustusjoukkueen peleihin jäähyaitioiden valvojat. - Toimittaa seuran tiedottajalle ajantasaiset pelaaja- ja toimihenkilölistat. - Ilmoittaa jääajan jakajalle muuttuneista peliajankohdista. - Informoi hallitusta joukkueessa ilmenevistä epäselvyyksistä ja ristiriidoista. - Toimii Sinettiryhmän jäsenenä. Hyväksytty: Sivu 11

13 Pelaaja- ja toimihenkilölistat tulee toimittaa seuran juniorivalmennuspäällikölle ja seuran tiedottajalle mennessä. Pelaajaluettelo on Excel - muodossa: - joukkue - pelaajanumero - sukunimi - etunimi - syntymävuosi - ikäluokka (F, E, D, C, B, N) - mahdollinen yli-ikäisyys (YA, YB, YC ) Joukkueenjohtajan on myös oltava säännöllisesti paikalla joukkueen peleissä ja tarvittaessa harjoituksissa sekä muissa tapahtumissa. Hän osallistuu myös seuran, alueen ja liiton järjestämiin tilaisuuksiin, joista seura tiedottaa erikseen. Joukkueenjohtaja on seuran edustaja ja huomioi tämän kaikessa toiminnassaan. Joukkueenjohtaja toimii vanhempien ensisijaisena yhteyshenkilönä. Seura järjestää kauden alussa joukkueiden johtajille info-tilaisuuden kauden toiminnasta. 4.6 Huolto Vanhempainkokous valitsee ja hallitus hyväksyy joukkueen huoltajat. Huoltajat - Huolehtivat joukkueen varusteiden kunnosta ja pitävät varustekirjanpitoa. - Huolehtivat pelaajien avustamisesta ja virvoitushuollosta harjoitus- ja pelitapahtumien yhteydessä. - Teroittavat ja pitävät pelaajien luistimet kunnossa. - Ohjaavat pelaajien pukukoppikäyttäytymistä. - Ilmoittavat teroitusvastaavalle teroituskoneessa ilmenneistä vioista tai laikan kuluneisuudesta. - Huolehtivat joukkueen ensiavusta ja tarvikkeista. - Osallistuvat joukkueen käyttäytymisen valvontaan ja ohjaukseen kaikissa yhteisissä tapahtumissa. Seura järjestää vuosittain huoltajakoulutuksen (ensiapu+lihashuolto+välinehuolto+teroituskoulutus). Seura järjestää kauden alussa huoltajille info-tilaisuuden kauden toiminnasta 4.7 Rahastonhoitaja Vanhempainkokous valitsee ja hallitus hyväksyy joukkueiden rahastonhoitajat. Rahastonhoitaja - Laatii yhdessä joukkueenjohtajan ja vastuuvalmentajan kanssa joukkueen taloussuunnitelman ennen kauden alkua esitettäväksi vanhempainkokoukselle, ja seuran hallitukselle - Huolehtii joukkueen talousasioista pitämällä kirjaa joukkueen taloustilanteesta. - Vastaa joukkueen laskujen maksamisesta. - On velvollinen säännöllisesti tiedottamaan joukkueen rahatilanteesta joukkueen vanhempainkokouksissa. - Säilyttää kaikki joukkueen tilitapahtumien tositteet. Seura järjestää kauden alussa rahastonhoitajille info-tilaisuuden. Hyväksytty: Sivu 12

14 4.8 Varustevastaava Seuran varustevastaava - Ylläpitää seuran varustevarastoa ja kirjallista listaa varusteista ja niiden kunnosta. - Ohjeistaa varusteiden korjauksessa ja huollossa. - Kartoittaa seuran varustehankintojen tarpeet ja tekee hankintaesitykset hallitukselle. - Luovuttaa seuran varusteita jäsenistön käyttöön kuittausta vastaan. - Toimii yhteyshenkilönä tavarantoimittajiin. 4.9 Teroituskonevastaava Seuran teroituskonevastaava - Huolehtii teroituskoneiden kunnossapidosta. - Järjestää teroituskoulutusta huoltajille. - Vastaa teroituskoneen lainauksesta esim. turnauksiin. - Toimii yhteyshenkilönä tavarantoimittajiin Harrastemanageri Toimii käytännön organisaattorina seuran harrastejoukkueen toiminnan ylläpitämisessä ja kehittämisessä. - Toimii yhteyshenkilönä seuraan. - Toimii harrasteryhmän seuran sisäisenä tiedottajana. - Organisoi ryhmän toimintaa kokonaisvaltaisesti Tiedottaja Vastaa seuran kaikesta tiedottamisesta seuran hallituksen luoman linjan mukaisesti. - Joukkuekirjeen toimittaminen joukkueiden johtajille. - Kotisivujen ylläpito. - Ulkoinen tiedotus. - Vastaa kausijulkaisun toteutuksesta Seurayhteyshenkilö Seurayhteyshenkilö toimii yhteyshenkilönä seuraavien tahojen kanssa: - Turun kaupunki - Suomen Ringetteliitto - Ringetteliiton Lounais-Suomen Aluehallitus - LiikU - Sporttirekisteri Vastaa toimisto@turunringette.fi postista. Seurayhteyshenkilö kuuluu myös sinettiryhmään. Hyväksytty: Sivu 13

15 4.13 Kehitysryhmä Kehitysryhmään kuuluu joka joukkueesta kapteeni ja / tai varakapteeni. Kehitysryhmä jaetaan kahteen osaan: Kilpasarjojen joukkueisiin ja nuorempiin (<D). Ryhmän vetäjä on seuran hallituksen jäsen. 5. Joukkueet 5.1 Joukkueiden toiminta Joukkueiden on kaikessa toiminnassaan noudatettava hyviä käytöstapoja ja rehtiä urheiluhenkeä. Joukkueiden on muistettava, että edustavat kaikessa toiminnassaan Turun Ringetteä. Ongelmatilanteissa on otettava viipymättä yhteyttä hallitukseen. 5.2 Joukkue Joukkueet muodostuvat pelaajista ja taustajoukoista. Vanhempainkokous valitsee keväällä mennessä tulevan kauden toimihenkilöt (joukkueenjohtajan, huoltajat, rahastonhoitajan) ja ilmoittavat ne seuran tiedottajan kautta hallitukselle. Poikkeuksena ovat luistelukoulu sekä G-joukkue, joiden kokoonpano täydentyy kauden aikana. Tulevan kauden joukkueet pyritään muodostamaan mennessä. Juniorijoukkueet muodostaa seuran valmennusryhmä juniorivalmennuspäällikön johdolla huomioiden lajin säännöt, pelaajien iän, osaamistason ja muut perusteet. Joukkueiden muodostamisessa noudatetaan ensisijaisesti ikäryhmäperustetta. Joukkueet luodaan enintään yhden vuoden ikäerolla huomioiden sarjatason edellyttämä pelaajamäärä. Mahdolliset pelaajasiirrot omaan ikäryhmään tehdään mahdollisimman nuorena F-joukkueissa. Tavoitteena on saada E-joukkueesta lähtien ikäjakauma täyttämään aiemmat kriteerit. Seuran luistelukoulusta muodostetaan aloittava G-joukkue. Luistelukoululaisista voidaan myös täydentää ikäkriteerit huomioiden olemassa olevaa F-joukkuetta tai pelaajan omaa ikäryhmää vastaavaa joukkuetta tai harrasteryhmää. C-juniorit ja sitä vanhemmat pelaajat voivat pelaajan, ko. joukkueiden valmentajien ja juniorivalmennuspäällikön yhteisellä päätöksellä edustaa myös muita seuran joukkueita sääntöjen suomissa puitteissa. G D juniorit harjoittelevat ja pelaavat poikkeuksitta omissa joukkueissaan. Joukkueiden tavoitekokoonpano kussakin ikäluokassa on noin 17 pelaajaa (15 kenttäpelaajaa + 2 maalivahtia). Jokainen joukkue laatii kauden alussa joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman ja toimittaa sen seurayhteyshenkilölle toimisto@turunringette.fi syyskuun 15. päivään mennessä. Kauden jälkeen joukkue tekee toiminnastaan toimintakertomuksen ja toimittaa sen seurayhteyshenkilölle toukokuun loppuun mennessä. 5.3 Uusien pelaajien mukaantulo Uusia harrastajia avustavat kaikkien joukkueiden joukkueenjohtajat ja valmentajat. Hyväksytty: Sivu 14

16 Varsinaisen joukkueeseen ohjauksen tekee juniorivalmennuspäällikkö huomioiden alueen säännöt, joukkueiden nykyiset pelaajamäärät sekä aiemmin mainitut joukkueiden muodostamisperusteet. Poikkeukset edellä oleviin ohjeisiin käsitellään erikseen juniorivalmennuspäällikön sekä ao. valmentajien kanssa alueen säännöt huomioiden. Muut kuin urheilulliset päätökset tekee joukkueen johtoryhmä. Ongelmatilanteissa otetaan yhteys hallitukseen, joka käsittelee asiat tapauskohtaisesti. 5.4 Joukkueen johtoryhmä Vastuuvalmentaja on joukkueensa urheilutoiminnanjohtaja ja samalla vastuussa joukkueen toiminnan sujumisesta. Joukkueen taustavoimat tukevat vastuuvetäjiä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtoryhmä muodostuu esim. joukkueenjohtajasta, vastuuvalmentajasta, apuvalmentajasta, huoltajista, pelaajien vanhempien edustajista ja rahastonhoitajasta. Tämä ryhmä on joukkueessa joukkueen valitsema (paitsi valmentajat) ja toimii joukkueen toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti sekä seuran sääntöjä noudattaen. 5.5 Järjestyksenpitovelvollisuus Joukkueen valmentaja on ensisijaisessa vastuussa joukkueen kurinpidollisista asioista. Jokaisella joukkueen jäsenellä on kuitenkin velvollisuus kertoa ongelmat joukkueenjohtajalle, joka tarvittaessa keskustelee toimintatavoista joukkueen vastuuvalmentajan kanssa. Vanhempien ensisijainen yhteyshenkilö on joukkueenjohtaja. 5.6 Pelisäännöt Pelisääntökeskustelut ringetessä Pelisääntökeskusteluissa kannattaa käsitellä ainakin seuraavia asioita: - Millaista on lasten ringette. - Mitkä ovat joukkueen arvot, tavoitteet ja toimintatavat. - Kilpailo - lasten ja aikuisten tunteet pelissä. - Tasapuolinen peluuttaminen. - Ringeten kilpailusuositukset. - Leikinomaisuus ja ilmapiiri harjoittelun punaisena lankana. - Aikuisten esimerkki (käyttäytyminen otteluissa sekä tupakointi ja alkoholi lasten tapahtumissa). PELISÄÄNNÖT PAKOLLISIA -F-, E- ja D-juniorijoukkueissa on pakollista käydä aikuisten ja lasten pelisääntökeskustelut ja laaditaan säännöt yhdessä (edellytys sarjaan osallistumiselle) -C-juniorijoukkueissa on pakollista käydä nuorten ja joukkueenjohdon kanssa pelisääntökeskustelut. (edellytys sarjaan osallistumiselle) -Turun Ringeten linjaus on että myös C-juniorien vanhemmat laativat pelisäännöt. -B-juniori- ja naisjoukkueille pelisääntöjen tekeminen on seuran linjaus. Hyväksytty: Sivu 15

17 Toimintaohje pelisääntökeskusteluille Pelisääntökeskustelut tulee käydä kauden alussa: - joukkueenjohto ja vanhemmat (aikuisten pelisääntökeskustelu) - joukkueenjohto ja lapset tai nuoret (lasten ja nuorten pelisääntökeskustelu) Pelisäännöt palautetaan Ringetteliittoon vuosittain syyskuun loppuun mennessä. (Suomen Ringetteliitto, Merja Markkanen, Hämeentie 105 A, HELSINKI) Pelisäännöt voi toimittaa helpoimmin sähköisesti osoitteessa: Ringetteliittoon lähetetyt pelisäännöt kirjautuvat Nuori Suomen internetsivuille. Jokaisella alueella järjestetään pelisääntökoulutusilta alueen seurojen valmentajille, joukkueenjohtajille ja huoltajille. Lisäksi valmista pelisääntömateriaalia (vinkkivihkot keskustelun vetäjälle ja vanhemmille sekä lomakepohjat) voi tilata tai tulostaa itse Nuori Suomen nettisivuilta Joukkueiden muodostamisperusteet Luistelukoulu G-juniorit: 8 vuotta ja nuoremmat F-juniorit: 10 vuotta ja nuoremmat E-juniorit: 12 vuotta ja nuoremmat D-juniorit: 14 vuotta ja nuoremmat C-juniorit: 16 vuotta ja nuoremmat B-juniorit: 19 vuotta ja nuoremmat N-sarja: SM-sarja: Ikäluokat perustuvat Ringetteliiton kilpailusääntöihin. 5.8 Harrastejoukkueet Harrasteringette: Juniorit ja Ladyt joilla ei ole aikaisempaa pelikokemusta. Höntsäringette: 15 vuotiaat ja sitä vanhemmat aikaisemmin ringetteä pelanneet. Toiminta on itseohjautuvaa ilman kilpailullisia tavoitteita. Viikossa on yksi harjoitustapahtuma ja kauden aikana voidaan järjestää ystävyysotteluita samanhenkisten joukkueiden kanssa sekä osallistua harrasteturnauksiin. 5.9 Varusteet Joukkueen huoltaja vastaa seuralta saatavista varusteista. Varustevastaava luovuttaa seuran pelivarusteet kuittausta vastaan. Jokainen on velvollinen pitämään varusteista hyvää huolta ja jokaisen on ilmoitettava varusteiden mahdollisesta rikkoontumisesta välittömästi joukkueen huoltajalle, joka välittää tiedon varustevastaavalle. Seuran nimissä saa varusteita ostaa laskulle vain seuran varustevastaava tai hallituksen erikseen tehtävään valtuuttama henkilö. Seuran varusteet ovat seuran omaisuutta ja ne on palautettava varustevastaavalle käytön päätyttyä eikä niitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman erillistä sopimusta. Väärinkäytöksestä johtuvat katoamiset tai rikkoontumiset veloitetaan käyttäjältä päivän hintaan. Hyväksytty: Sivu 16

18 Peliasusteen ulkoasun määrittelee seuran hallitus. Muita peliasusteita ei ole luvallista käyttää seuran ottelutapahtumissa. Seura antaa pelaajan käyttöön pelipaidan ja pelihousut sekä erikseen määritellyt maalivahdin varusteet. Joukkue hankkii harjoituspaidat. Muut varusteet ovat pelaajan henkilökohtaisesti hankittavia varusteita. Joukkueiden tulee huolehtia itse ensiaputarvikkeista kuten kylmäpussit sekä haavojen hoitoon tarvittavat tuotteet. Seuran viirejä ja kannatuslippuja voi ostaa seuran tilitoimistosta. Seuralta saatavia varusteita: - pelipaidat (juniorijoukkueet, toteutetaan asteittain taloudellinen tilanne huomioiden) - pelihousut - MV polvisuojat - MV kilpi - MV kiinniottokäsine Muut varusteet: - kasvosuojuksella varustettu kypärä - kaulasuojus - hartiasuojat - kyynärpääsuojat - käsineet - alasuoja - polvisuojat - jääkiekkoluistimet Seura edellyttää kaikkien edellämainittujen varusteiden käyttöä harjoitus- ja pelitilanteissa kaikilta -93 tai myöhemmin syntyneiltä juniorisarjojen pelaajilta. Hyväksytty: Sivu 17

19 5.10 Seura-asut Seuralla on määritelty virallisiksi seura-asusteiksi vuosittain julkaistava valikoima asusteita. Seura-asusteita käytetään seuran tapahtumissa, turnauksissa, otteluissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Seura on neuvotellut valmiiksi hankintapaikat, joista jokainen joukkue voi hankkia varusteita itselleen omien tarpeidensa mukaisesti. Muita kuin seuran hyväksymiä virallisia seura-asusteita ei ole. Seuratunnusta saa käyttää asusteissa vain hallituksen luvalla. Hankintapaikkalistaa ylläpidetään seuran kotisivuilla. TÄLLÄ HETKELLÄ HANKITTAVANA OLEVAT MALLIT. Hyväksytty: Sivu 18

20 6.Harjoittelu 6.1 Harjoittelu, pelaaminen, peluuttaminen Viitteelliset ohjeistukset eri ikäluokissa < 10 V < 14 V > 14 V Harjoituskerrat viikossa Jääharjoituksen kesto min min min Harjoituskentän koko 1/3-1/2 1/2-1/1 1/2-1/1 Kaikissa ikäryhmissä min. yksi Ryhmän koko / ohjaaja ohjaaja / 10 ohjattavaa Jääharjoituskausi Aluesarjakausi Lähtöjä viikossa Kentän koko poikkikenttä poikki/kokokenttä poikki/kokokenttä Maalin koko pikkumaali pikku/normaalimaali pikku/normaalimaali 6.2 Harjoittelu Harjoittelun tavoitteena on luoda edellytykset lajin harrastamiselle. Harjoittelu jakautuu sekä laji- että oheisharjoitteluun kesä- ja talvikautena. Harjoittelussa on huomioitava toiminnan monipuolisuus. Monipuolisuudella tarkoitetaan eri lajien kokeilua lajiharjoittelua tukevina elementteinä. Esimerkkeinä kuntosaliharjoittelu, erilaiset aerobiset lajit sekä muut joukkuelajit. Harjoituksiin tullaan joukkueen sopiman aikataulun mukaisesti ja poissaoloista on ilmoitettava viipymättä joukkueen valmentajalle. Harjoitustapahtumia johtaa vastuuvalmentaja tai hänen valtuuttamansa seuran nimeämä apuvalmentaja. Alkuverryttely sekä venyttely kuuluvat jokaiseen harjoitustapahtumaan. Harjoittelu pohjautuu valmentajan tekemään valmennussuunnitelmaan. Valmennussuunnitelmasta käy esille harjoittelun monipuolisuus kauden aikana. 6.3 Kesäharjoittelu Kesäharjoittelun avulla luodaan peruskuntoa jääharjoitteluun ja peleihin. Seura järjestää ohjattua harjoittelua D- juniori-ikäisille ja sitä vanhemmille pelaajille. Tätä nuoremmille pelaajille seura ei järjestä ohjattua lajiharjoittelua. Nuoremmat joukkueet voivat halutessaan järjestää liikunnallisia kesätapaamisia. G-E joukkueet > ei suunnitelmallista kesäharjoittelua. D > suunnitelmallisia tapaamisia, monipuolisuutta korostaen ja toisen lajin harrastajien tarpeet huomioiden. Kesäharjoittelussa on pidettävä 1 kk:n ehdoton harjoitteluvapaa. C > valmennussuunnitelman mukaisesti monipuolisuus sekä levon merkitys huomioiden. Hyväksytty: Sivu 19