Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Esivalmistelun loppuraportti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Esivalmistelun loppuraportti"

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Esivalmistelun loppuraportti Kimmo Hinno Projektijohtaja

2 Sisällys 1. Esivalmistelun taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen tavoitteet Organisointi Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen toimenpiteet Henkilöstö Talous, omaisuus, vastuut ja velat ICT Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat Viestintä Kustannukset Maakuntauudistuksen työryhmien 1 4 esiselvitykset Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö Maakuntaan siirtyvät tehtävät Maakuntaan siirtyvien tehtävien resurssit Elinkeino, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus Tehtävien nykytilakartoitus ja tehtäväkuvaukset Uuteen maakuntaan suunniteltujen tehtävien nykyiset vastuut Nykyiset henkilöstöresurssit työryhmän tehtävissä Pelastustoimi ja varautuminen Pelastuslaitoksen organisoituminen Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Maakunnalle siirtyvät tehtävät Asiakkaat ja sidosryhmät Yhteenveto siirtyvistä henkilöresursseista Maakuntauudistuksen tukipalvelutyöryhmien esiselvitykset Henkilöstöhallinto Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallintotyöryhmä Toimitilat ja kiinteistöt Hankintatyöryhmä Ehdotuksia jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Työryhmien 1 4 ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Henkilöstötyöryhmän ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Talouden ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Hallinnon ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Toimitilat ja kiinteistöt -työryhmän ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Hankinnat-työryhmän ehdotuksia jatkotyöstä väliaikaishallinnolle... 67

3 1. Esivalmistelun taustaa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan aloittaa valmistautumisen maakuntauudistukseen muiden kuin sote-asioiden osalta Pohjois- Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan liitto kutsui maakunnalle siirrettävien tehtävien nykyisten organisaatioiden edustajat ja vastuutahoina olevien kuntien johdon yhteiseen tilaisuuteen linjaamaan valmistelun organisointia ja aikataulutusta. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntauudistuksen esivalmistelun koordinoinnin maakuntien liittojen tehtäväksi. Maakuntauudistuksen esivalmistelu edellyttää hyvää yhteistyötä maakuntaliiton, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitosten, aluehallintoviraston ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Yhteistyö alueen kuntien ja PoPSTer-hankkeen kanssa on tärkeää. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: esivalmistelu saakka maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto, väliaikainen valmistelutoimielin ajalla (väliaikaisen toimielimen toiminta saattaa jatkua tarpeen vaatiessa myös pitempään) maakunnan käynnistymisvaihe uusi maakunta aloittaa toimintansa Esivalmisteluvaihe kestää sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon eli saakka. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusiin maakuntiin sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheelle perustetaan ohjausryhmä, johon kuuluu tasapuolisesti kaikkien keskeisten tahojen edustus. 2. Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen tavoitteet Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun tavoitteena on ollut luoda pohjaa maakuntauudistukselle ja tuottaa maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen, valtion ja muiden sidosryhmien käyttöön riittävän yksityiskohtaiset kuvaukset uuteen maakuntaan siirtyvien tehtävien nykytilanteesta. Lisäksi tavoitteena on ollut varmistaa maakuntauudistuksen osallistava suunnittelu, mukana olevien organisaatioiden, sidosryhmien ja henkilöstön välinen riittävä vuorovaikutus sekä kattava muutosviestintä. Huomioitavia asioita: asiakasnäkökulma sidosryhmien informointi ja mukanaolo valmistelutyössä kuntien osallistaminen sekä uuden maakunnan ja kuntien rajapinta 3

4 järjestämis- ja tuottamisvastuun selkeyttäminen yhteistyö PoPSTer-hankkeen kanssa. Työryhmille pyritään luomaan yhtenäinen raportointipohja, jonka perusteella kokonaisraportin kokoaminen esiselvitysvaiheesta on mahdollisimman yksinkertaista. 3. Organisointi Kuvio 1: Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe. Ohjausryhmä: Maakuntauudistuksen esivalmistelutyötä johti laaja-alainen ohjausryhmä. Ohjausryhmä oli maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihetta ohjaava ja päättävä elin. Sen tehtäviin kuului valmisteluprosessin ohjaus, seuranta ja arviointi. Ohjausryhmä kokoontui esivalmistelun aikana seitsemän kertaa. Ohjausryhmän kokoonpano: Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajisto Pohjois-pohjanmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmän kuntaedusteiset puheenjohtajat Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja (varajäsen hallintojohtaja Riitta Pitkänen) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ylijohtaja Matti Räinä (varajäsen Petri Keränen) 4

5 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen (varajäsen johtaja Margit Päätalo) Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki (varajäsen palvelujohtaja Mari Tuomikoski) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kehitysjohtaja Pasi Parkkila (varajäsen hallintolakimies Sari Haataja) Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Helisten (varajäsen pelastuspäällikkö Mika Haverinen) Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen (varajäsen Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä) Julkisten ja hyvinvointialojen liiton edustaja aluepäällikkö Saila Pirnes (varajäsen pääluottamusmies Kirsi Särkelä) Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön edustaja suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen (varajäsen Marja-Leena Arffmann) ja Raija Niemelä (Eeva-Leena Hoppania) Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn edustaja alueasiamies Teuvo Siikaluoma Suomen palomiesliiton edustaja, järjestön johtaja Kim Nikula (varajäsen Ari Parkkisenniemi) Palkansaajajärjestö Pardia Leena Aho (varajäsen Sari Korhonen) Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Mervi Lesonen Tehy Saara Pitkänen Johtoryhmä: Esiselvitysvaiheen operatiivisesta suunnittelusta ja tekemisestä vastaa johtoryhmä, joka koostuu seuraavien tahojen edustajista: maakuntaliiton johtoryhmä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johto aluehallintoviraston ylijohtaja TE-toimiston johtaja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja työryhmien puheenjohtajat PoPSTer-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Matti Pennanen saakka ja Päivi Laajala alkaen PoPSTer-hankkeen selvityshenkilö Hannu Leskinen Teuvo Siikaluoma, varalla Kim Nikula (henkilöstön edustajat) ohjausryhmän puheenjohtaja Samuli Pohjamo (puhe- ja läsnäolooikeus). Johtoryhmä kokoontui esivalmistelun aikana seitsemän kertaa. 5

6 Maakuntauudistuksen ohjausryhmä asetti työryhmät. Työryhmät olivat esiselvitysvaiheessa keskeisimmässä roolissa. Työryhmien puheenjohtajat, valmistelijat ja sihteerit vastasivat valmistelutyön etenemisestä, sisällön tuottamista ja raportoinnista. Työryhmien jäseniltä edellytettiin aktiivista osallistumista sisällön tuottamiseen. Työryhmät 1. Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö - puheenjohtaja Jussi Rämet, varapuheenjohtaja Taina Törmikoski 2. Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus - puheenjohtaja Petri Keränen, 1. varapuheenjohtaja Maire Mäki, 2. varapuheenjohtaja Tiina Rajala 3. Pelastustoimi ja varautuminen - puheenjohtaja Petteri Helisten, varapuheenjohtaja Jarmo Haapanen 4. Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut - puheenjohtaja Timo Lehtiniemi, 1. varapuheenjohtaja Hannu Tölli, 2. varapuheenjohtaja Leena Tuuri 5. Henkilöstö - puheenjohtaja Juha Jääskeläinen, varapuheenjohtaja Jouko Manninen 6. ICT - puheenjohtaja Juhani Heikka, 1.varapuheenjohtaja Veijo Romppainen, 2.varapuheenjotaja Pekka Kantola 7. Talous, omaisuus, vastuut ja velat - puheenjohtaja Jarkko Raatikainen, varapuheenjohtaja Rauno Maaninka 8. Toimitilat ja kiinteistöt - puheenjohtaja Terho Ojanperä, varapuheenjohtaja ja valmistelija Pasi Keskitalo 9. Hallinto - puheenjohtaja Jukka Puoskari, varapuheenjohtaja Sari Haataja ja valmistelija Riitta Pitkänen 10. Hankinnat - puheenjohtaja Juha Putkonen, varapuheenjohtaja Päivi Kurjenniemi Näiden lisäksi maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden viestijöillä on ollut oma viestintäverkosto, jonka puheenjohtajana on toiminut Arja Hankivaara. Projektijohtajalle määriteltiin projektisuunnitelmassa seuraavat tehtävät: 6

7 valmisteluprosessin aikataulun mukaisesta etenemisestä huolehtiminen yhdessä työryhmän kanssa työryhmien sparraaminen, tavoitteiden kirkastaminen ja tuotosten yhteensovittaminen huolehtiminen työryhmien pysymisestä samassa aikataulussa varmistaa yhdessä työryhmien puheenjohtajien ja valmisteluryhmän kanssa yhteensovittaminen PoPSTerin tavoitteisiin ja tuloksiin sihteerinä toimiminen ohjaus- ja johtoryhmien kokouksissa yhdyshenkilö valtionvarainministeriön muutosjohtajaan. 4. Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen toimenpiteet Maakuntauudistuksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan työryhmille 1 4 seuraavan toimeksiannon: Uuteen maakuntaan non-soten osalta kartoitetaan siirtyvien tehtävien ja toimintojen nykytilanne sekä tuotetaan raportit seuraavista osa-alueista: maakunnalle siirtyvät tehtävät valtakunnallisesti tehtyjen linjausten mukaisesti siirtyvien tehtävien tämän hetkinen organisointi ja johtamisrakenne keskeiset toimintaprosessit siirtyvät henkilöresurssit htv-tasolla palveluiden asiakkaat ja sidosryhmät rajapintaan jäävien tehtävien pohdinta käytössä olevat ICT-ratkaisut käytössä olevat toimipaikat ja toimitilat voimassa olevat sopimukset kiinteä ja irtain omaisuus. Valtiovarainministeriö julkaisi tiekartan uudistuksesta, joka sisälsi seitsemän tukipalvelutehtävää sekä 23 sisältötehtävää. Sisältötehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon valmistelu kuului PoPSTer-hankkeelle. Sen lisäksi PoPSTer otti kokonaisvastuun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, vaikka sen todettiinkin olevan läpileikkaava teema kaikille työryhmille. Muut sisältötehtävät jaettiin työryhmille seuraavasti: Työryhmä 1. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Liikenne Yksityistiet Kulttuuriympäristö Kulttuuri Luonnon suojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen Maakunnan liikennepalvelut ja julkinen henkilöliikenne 7

8 Saariston yhteysalusliikenne Työryhmä 2. Aluekehittäminen, yritys- työ- ja elinkeinopalvelut sekä kotouttaminen Identiteetti ja elinvoima Alueelliset yhteispalvelut Romaniasiat Liikunta-asiat Työryhmä 3. Pelastustoimi Alueellinen varautuminen Työryhmä 4. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta Maatalous ja maaseudun kehittäminen Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta Kalatalous ja vesitalous Vesihuollon edistäminen ja ympäristötyöt Vesien ja merensuojelu Ympäristötieto Maatalous ja turkistuottajien lomitus Alueellinen alkoholihallinto Valtiovarainministeriön tiekartan perusteella ohjausryhmä päätti perustaa kuusi tukipalvelutyöryhmää, joiden tehtäväkenttä koskisi sekä sote- että maakuntauudistusta. Näiden työryhmien toimikausi olisi Ohjausryhmä päätti kokouksessaan kuuden työryhmän tehtävät seuraavasti: 4.1 Henkilöstö Tehdään esiselvitystä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä luovutuksen kohteena olevasta toiminnosta, jotta maakunta voi integroida ne muihin toimintoihinsa luovutuksen kohteena olevaan toimintoon liittyvistä henkilöstöriskeistä, jotta maakunta voi valmistautua niiden hallinnointiin siirtyvästä henkilöstöstä, jotta maakunta voi valmistautua heidän vastaanottamiseensa sekä mahdolliseen henkilöstön etuuksien harmonisointiin. henkilöstöasioita koskevan ehtovertailun tarkoituksena on määritellä luovutuksen kohteena oleva henkilöstö sekä selvittää - henkilöstön edut 8

9 - henkilöstöön liittyvät vastuut - henkilöstön nykyiset palvelussuhteet ja niihin liittyvät tiedot - luovutuksen kohteena olevaan henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvät aiemmat ja vireillä olevat erimielisyydet ja oikeudenkäynnit - paikalliset virka- ja työehtosopimukset - muut henkilöstöön liittyvät oleelliset tiedot. 4.2 Talous, omaisuus, vastuut ja velat Työryhmän tehtävänä on kartoittaa Pohjois Pohjanmaan maakunnalle siirtyvä omaisuus, vastuut ja velat. Lisäksi selvitetään talous ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuottaminen maakunnalle. Maakunnan rooli tuottajana vs. perustettavan valtakunnallisen palvelukeskuksen rooli. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä maakuntien liitot siirrettään maakuntiin suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velat siirtyvät yleisseuraantona maakunnalle. Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Selvitykset on tehtävä mm. talous ja henkilöstöhallinnon volyymeistä ja nykyjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä toimintaan liittyvistä tietojärjestelmistä ja - palveluista mukaan lukien mahdollisesti siirtyvät ja siirrettävät sopimukset. Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymien, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Esivalmistelussa otetaan huomioon hallituksen linjaukset tukipalveluita koskevista valtakunnallisista palvelukeskuksista. Selvitykset on tehtävä myös toimintaan liittyvien tukipalveluiden jakamisesta kuntien ja maakuntien kesken sekä siirtämisestä maakunnille. Tukipalveluiden siirtäminen ja jakaminen on välttämätöntä tehdä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. 4.3 ICT Maakunnan tietohallinto toimintaverkostojen määrittäminen tietojärjestelmät arkistointiratkaisut palvelujen kehittäminen ja toimintojen digitalisointi ICT-palvelujen järjestäminen. 4.4 Hallinto Maakunnan vastuulle siirtyvien sopimusten kartoittaminen ehdotus väliaikaishallinnolle toimenpiteistä liittyen sopimuksiin väliaikaishallinnon toiminnan varmistaminen (mm. työjärjestys) 9

10 sääntöjen (erityisesti hallintosääntö) esivalmistelu, täsmentyy lakien annon jälkeen ja maakunnan organisaatiomallin hahmottuessa. valmistautuminen maakuntavaaleihin. 4.5 Toimitilat ja kiinteistöt Nykytilakartoitus on tehty sote-kiinteistöjen osalta PoPSTer-hankkeessa, nyt tehdään muiden toimintojen osalta kiinteistöihin ja siihen liittyvään toimintaan liittyvä sopimuskartoitus osallistuminen maakuntien tilakeskuksen valmisteluun. 4.6 Hankinnat Nykytila-analyysi, sisältäen volyymit, kategoriat, nykyiset asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat vastuiden ja roolien sopiminen muiden työryhmien kanssa tulevaisuuden toimintamallin suunnittelu ja toteutustapa rakentaa valmiudet ja kyvykkyyden tehdä make or buy -analyyseja toiminnan raportoinnin ja mittaamisen periaatteiden määrittely. 5 Viestintä Esivalmisteluvaiheen toteuttamista tuetaan viestinnällä. Projektille perustettu viestintäryhmä laati viestintäsuunnitelman. Maakuntauudistuksen valmistelu ja toimeenpano tehdään mahdollisimman avoimesti. Se edellyttää hyvin suunniteltua monikanavaista viestintää, sujuvaa tiedonkulkua ja vuorovaikutusta kaikkien toimijoiden kanssa. Maakuntauudistus järjesti Oulussa maakunnallisen sidosryhmätilaisuuden, johon oli kutsuttu merkittävä määrä siirtyvien organisaatioiden sidosryhmiä. Keväällä maakuntauudistus järjesti maakuntakierroksen, jonka tilaisuudet oli suunnattu kansalaisille teemalla mikä muuttuu maakuntauudistuksen myötä. Tilaisuudet pidettiin Pudasjärvellä, Oulussa (tilaisuuteen oli lisäksi videoyhteys) ja Ylivieskassa. Edellä mainittujen tilaisuuksien lisäksi projektijohtaja ja työryhmien puheenjohtajat ovat käyneet esittelemässä uudistuksen etenemistä useissa kymmenissä eri tilaisuuksissa. 6 Kustannukset Esivalmisteluvaiheen kustannukset ajalle katetaan Pohjois- Pohjanmaan liiton kehittämisrahastosta. Esivalmisteluvaiheen Pohjois-Pohjanmaan 10

11 liiton arvio kokonaiskustannusarvio on Esivalmisteluvaiheen kustannukset yhteensä olivat ,38, josta kehittämisrahastosta katetaan ,38 ja valtiovarainministeriö korvaa ,00. 7 Maakuntauudistuksen työryhmien 1 4 esiselvitykset 7.1 Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö Maakuntaan siirtyvät tehtävät Kuvio 2: Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö: maakuntaan siirtyvät tehtävät Maakunnan strateginen suunnittelu Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää tänä päivänä maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteutusta. Maakunnan suunnittelun asiakirjat laaditaan tiiviissä vuorovaikutteisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Aluekehitysviranomaisena maakunnan liiton tehtävänä on huolehtia tästä kokonaisuudesta. 11

12 Kuvio 3: Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä (20 30 vuotta). Suunnitelmaa toteutetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu keskipitkän aikavälin kehittämisohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen alueellista kehittämistyötä. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, kuvauksen maakunnan kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä, laadittavista yhteistyösopimuksista ja tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista sekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Maakunnan liitto organisoi ohjelman valmistelun maakunnassa ja ohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto. ELY-keskus, Strategiatoiminto (osa ELY-keskuksen yhteisiä tehtäviä) ELY-keskuksen strategiaprosessia koordinoi ns. ELY:n yhteisiin tehtäviin kuuluva strategiatoiminto. Toiminto koordinoi ELY-keskuksen strategiaprosessia tavoitteiden asetannasta niiden implementoinnin kautta tulosten seurantaan. Toiminto on luonteeltaan vastuualuerajat ylittävä, horisontaalinen toiminto, josta vastaa ELY:n ylijohtajan alaisuudessa toimiva strategiapäällikkö. Se aktivoituu vuosittain tekemään ELY:n strategiaprosessiin liittyviä tehtäviä, mm. tulossopimuksen ja tilinpäätös/toimintakertomuksen. Maakunnan ja ELY-keskuksen strategiatoiminnoilla ei ole suoranaisia ulkoisia asiakkaita. Toiminto on verkottuvat laajasti organisaation rajojen ulkopuolelle niin alueellisten kuin valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa mm. strategisessa suunnittelussa, ennakointiyhteistyössä kuin kehittämisessäkin. 12

13 Keskeisiä alueellisia yhteistyösuhteita strategisessa suunnittelussa ja ennakoinnissa ovat suhteet ELY-keskuksen, maakuntaliiton ja alueen kuntien välillä. Valtakunnallisesti suhteet ohjaaviin ministeriöihin ja virastoihin ovat toiminnolle keskeisiä. ELY:n strategiatoiminnolla on tiivis yhteistyösuhde valtakunnalliseen palvelukeskus KEHA:an kaikissa sen toimintaan kuuluvissa tehtävissä: strategiatyössä, kehittämisessä, laatutyössä, ennakoinnissa ja henkilöstösuunnittelussa. Ennakointi Pohjois-Pohjanmaan ennakointi perustuu monipuoliseen toimintaympäristön seurantaan, joka muodostuu toimialojen kehityksen seurannasta, tilastoanalyysista sekä ennakointiverkostolle ja muille sidosryhmille suunnatuista kyselyistä. Toimialojen kuukausikuvaajien pohjalta tehdään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä suhdanneraportti. Kussakin raportissa avataan jonkin klusterin rakennetta ja nykytilaa tarkemmin. Näiden perustietojen pohjalta tehdään maakunnan tulevaisuuteen liittyviä analyyseja mm. ministeriöille, valtion taloudelliselle tutkimuslaitokselle ja koulutuksen ennakointia varten. Keskeisimmät ennakointia hyödyntävät asiakirjat ovat kuitenkin maakuntasuunnitelma ja -ohjelma. Koulutustarpeiden ennakointi Koulutuksen ennakoinnilla selvitetään kuinka paljon ja minkälaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan. Lähtökohtana koulutuksen ennakoinnissa on useimmiten tulevaisuuden työvoiman tarve. Tällöin koulutuksen ennakointiin liittyvät keskeisesti myös toimialojen ja klustereiden sekä ammattien, ammattiryhmien ja toimialojen ammattirakenteiden ennakointi. Koulutuksen määrällisen ennakoinnin rinnalle on noussut laadullinen ennakointi. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa koulutustarpeiden ennakoinnista osana valtakunnallista koulutustarpeiden ennakointiprosessissa ja tuottaa oman maakunnan näkemyksen toimi-aloittaisesta kehityksestä sekä maakunnan koulutustarpeista Maakuntakaavoitus Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa maakuntakaavan laatimisesta, hyväksymisestä, ylläpidosta ja kehittämisestä. Viime vuosina maakuntakaavan uudistamistyötä on tehty vaihekaavoituksen periaatteella; kaksi vaihemaakuntakaavaa on hyväksytty ja kolmas on laadittavana. Maakuntakaavan toteuttamiseen ja ohjausvaikutukseen kuuluu osallistuminen kuntien kaavoitushankkeiden viranomaisyhteistyöhön. Merkittävä osa kaavatyöstä ja siihen käytettävistä resursseista koostuu selvitysten laatimisesta. Selvityksiä tehdään liiton henkilöstön omana työnä, yleensä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Laajoja selvityskokonaisuuksia, jotka ovat pääosin luonnonvarojen inventointia ja käyttöä koskevia sekä liikennejärjestelmä- ja - strategiatöitä, on tehty myös erillisrahoituksella toteutetuissa hankkeissa. Selvityksiin käytettyjen henkilöresurssien lisäksi merkittävä osuus on asiantuntijakonsulttien työllä. 13

14 ELY-keskus osallistuu maakuntakaavoitusta koskeviin viranomaisneuvotteluihin ja antaa lausuntoja maakuntakaavoista. Maakuntakaavoituksen tärkein sidosryhmä Pohjois-Pohjanmaalla on alueen 30 kuntaa. Maakuntakaavojen laatimisvaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien, eri viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Maakuntakaavaprosessiin kuuluu MRL:n mukainen kuuleminen ja muu vuorovaikutus kuntien, viranomaisten ja osallisten kanssa. Maakuntakaavoissa on kolme nähtävilläpito- ja lausuntovaihetta. Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen Tällä hetkellä ELY-keskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu, että valtakunnalliset alueiden-käyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoituksen ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lisäksi MRA 2 :n mukaan ELY-keskus edistää alueiden käytön ja rakennetun ympäristön seurantaa sekä huolehtii osaltaan tarpeellisen seurannan järjestämisestä. Nämä tehtävät kuuluvat ELY-keskuksessa alueidenkäyttöryhmälle. Kuntien osalta näitä tehtäviä hoidetaan vuosittain kuntien kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa, merkittäviä kaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa ja muissa kaavaneuvotteluissa. ELY keskuksen liikennevastuualueen rooli alueidenkäytön suunnittelussa on huolehtia siitä, että tienpidon, liikenteen, liikenneturvallisuuden ja henkilöliikennepalvelujen näkökulma otetaan huomioon kaavaprosesseissa kaikilla tasoilla. ELY-keskuksen alueidenkäytön tärkein ulkoinen sidosryhmä ovat kunnat ja erityisesti niiden kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta. Tärkeitä ulkoisia sidosryhmiä ovat myös selvityksiä ja kaavoja laativat konsultit, kuntien asukkaat, maanomistajat ja erilaiset yhdistykset. Kulttuuriympäristön hoito Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelman kulttuuriympäristöön liittyviä toimenpiteitä ovat kulttuurimatkailun sisältöjen kehittäminen ja kulttuuriverkostojen synnyttäminen maakunnan kansainvälisesti vahvojen ominaispiirteiden ympärille sekä kulttuuriympäristöjen inventointi, hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kulttuuriympäristön hoidon tehtäviin kuuluvat rakennusperinnön hoitoavustuspäätökset, määrärahaseuranta ja asiakaspalvelu, muinaismuistolain ja rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaiset päätökset ja tehtävät, rakennusperinnön säilyttämisen edistäminen ja valvonta, kulttuuriympäristötoimikuntatyö sekä muut kulttuuriympäristön hoitoon liittyvät tehtävät. ELY-keskus seuraa ja valvoo kunnista tulevia purkamislupailmoituksia ja - päätöksiä sekä antaa tarvittaessa niitä koskevia lausuntoja. 14

15 Luonnonsuojelutehtävät ELY-keskuksen yleistehtävänä luonnonsuojelussa on ELY-keskuslain 3 :n mukaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä luonnonsuojelulain 6 :n mukaan edistää ja valvoa luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelulain eri pykälissä on tarkemmin säädetty ELY-keskuksen tehtävistä. Tehtäväänsä ELYkeskus suorittaa mm. toteuttamalla eri suojeluohjelmia, Natura verkostoa, METSO-ohjelmaa ja maakuntakaavan suojeluvarauksia, edistämällä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua hoitotoimin, rajauspäätöksin ja kannanotoin eri hankkeiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, antamalla lausunnot Natura-arvioinneista, Natura alueiden yleissuunnittelulla ja tilan arvioinneilla yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Luonnonsuojelun valvontaa tehdään pitkälti ajantasaisten ilmakuva-aineistojen, kansalaispalautteen ja muiden maastotöiden havaintojen kautta. Lukumääräisesti suurin asiakasryhmä on yksityiset maanomistajat, joiden kanssa neuvotellaan luonnonsuojelualueiden toteuttamisesta joko heidän tarjouksensa pohjalta tai ELY-keskuksen aloitteesta, jos alue kuuluu johonkin suojeluvaraukseen. METSO-ohjelman toimeenpanossa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa, joita ovat MTK, luonnonsuojelupiiri, metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, metsäyhtiöt ja alan palveluyritykset. Liikenne Tienpitoon ja liikennejärjestelmään liittyviä tehtäviä tehdään valtakunnassa erilaisilla aluejaoilla. Liikennevastuualueita on yhdeksässä ELY:ssä, tienpidon hankintoja tekeviä hankinta-alueita johdetaan neljästä ELY:stä ja osa tehtävistä on keskitetty valtakunnallisesti yhden ELY:n vastuulle. Lisäksi Liikennevirasto palvelee koko maata erikoisasiantuntemuksellaan. Liikennevirastolle kuuluu myös rata- ja vesiväyläasiat valtakunnallisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n liikennevastuualueen (toimialue Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) ja Lapin ELY:n hankinta-alueen (toimialue Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) henkilöt hoitavat tehtäviään toimialueillaan ilman maakuntasidonnaisuutta. Liikennejärjestelmätyö on suunnitelmallista ja järjestelmällistä, jatkuvaa, yhdessä tehtävää työtä kansalaisten ja yritysten toimivien ja turvallisten matkojen ja kuljetusten hyväksi. Liikennejärjestelmätyötä tehdään systemaattisesti monella tasolla; ylimaakunnallisella Pohjois-Suomen tasolla sekä maakunnan ja seudun tasoilla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen, Liikenneviraston, maakuntien liittojen, kuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella liikenneturvallisuustyö perustuu laajaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön, jota koordinoidaan Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen johdolla. Liikenneturvallisuustyöhön ja seudullisessa liikennejärjestelmätyöhön on ostettu resurssia palveluntuottajilta, mikä kustannetaan yhdessä kuntien kanssa. ELY-keskukset huolehtivat osaltaan joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja luovat edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. ELY-keskukset määrittelevät joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason yhteistyössä alueen muiden 15

16 toimijoiden kanssa, hankkivat liikennepalveluja ja myöntävät markkinaehtoisesti hoidettavaan liikenteeseen reitti- ja kutsujoukkoliikennelupia. Maanteiden päivittäisen liikennöitävyyden varmistaminen (kesä- ja talvikunnossapito) tehdään laajoina monivuotisina urakoina. Vaadittava laatutaso on sovittu valtakunnallisesti Liikenneviraston johtamana. Suurin yksittäinen tehtävä on tiestön talvihoito. Maanteiden kunnossapidossa urakoitsijat vastaavat operatiivisista toimenpiteistä. Ylläpidossa tehdään hieman raskaampia toimenpiteitä, tavoitteena on säilyttää tiestön kunto. Suurin kokonaisuus on päällysteiden ja ajoratamaalausten kunnosta huolehtiminen. Toiminnansuunnittelua tekevät Pohjois-Pohjanmaan ELY:n asiantuntijat. Urakkarajat eivät noudata maakuntarajoja, vaan töitä hankitaan kustannustehokkaina kokonaisuuksina. Niiden kilpailutus ja valvonta kuuluu Lapin ELY:lle. Tie- ja liikennepalveluita tuotetaan asiakkaita eli kansalaisia ja elinkeinoelämää varten Maakuntaan siirtyvien tehtävien resurssit Maakuntaan siirtyvien tehtävien alustava resurssitilanne Resurssien tilanne Siirtyvä resurssi Vakituinen Määräaikai- Vakituinen Määräaikainen nen Maakunnan tehtävät htv htv htv htv Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 11,5 1, Kulttuuri 0,5 1 Liikenne Avoin * Yksityistiet Avoin * Kulttuuriympäristö 1 0,5 1 Koulutustarpeiden ennakointi 2 2 Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 5,5 5,5 Muut tehtävät, mm. luonnonvara-asiat ja hankkeet Luonnonsuojelun edistäminen 9 5 Rakennusvalvonta Ei esitetä maakunnan tehtäväksi Saariston yhteysalusliikenne Avoin * Liikennepalvelut ja julkinen henkilöliikenne Avoin * Yhteensä 30,5 3 25,5 1 RESURSSIT YHTEENSÄ 33,5 26,5 Taulukko 1: Maakuntaan siirtyvien tehtävien alustava resurssitilanne. *Liikenteen henkilöresurssit ELY:issä (alueellisen tiepidon tehtävät avoin) 16

17 Tienpidon ja joukkoliikenteen tehtäviä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa hoitaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue. Lisäksi joidenkin liikennepuolen tehtävien osalta henkilöresursseja on keskitetty yhteen tai useampaan ELYkeskukseen. Hankintatehtävät (kunnossapito ja investoinnit) hoidetaan neljässä ELYkeskuksessa, Asiakaspalvelu ja luvat ym. hoidetaan Pirkanmaan ELY-keskuksessa, liikenneluvat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, vahingonkorvaukset Lapin ELYkeskuksessa, maantielauttaliikenne ja hoidon keskitetty kilpailuttaminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa sekä taksiluvat neljässä ELY-keskuksessa. Tienpidon ja liikenteen tehtäviä hoitaa nykyisellään varsin pieni joukko ja tehtävistä selviäminen on edellyttänytkin voimakasta keskittämistä. Mikäli jatkossa jokainen maakunta vastaisi itsenäisesti em. tehtävien hoitamisesta, vaatisi se merkittävää lisäresursointia. 7.2 Elinkeino, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus Tehtävien nykytilakartoitus ja tehtäväkuvaukset Elinkeino, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus -työryhmän tehtäväkenttä on moninainen. Työryhmään kohdistuvat ja tulevaan maakuntaan sijoittuvat tehtäväkokonaisuudet ovat seuraavat: 1) aluekehittäminen suunnittelu, toteutus, strateginen johtaminen ja seuranta kehittämis- ja tukirahoitus, maksatus ja tarkastus kansainväliset yhteydet ja yhteistyö 2) yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut työnvälitys ja rekrytointipalvelut yritys ja- ja innovaatiopalvelut työttömyysturva kansainvälistyminen työelämän ja osaamisen kehittäminen ohjaus-, konsultointi- ja neuvontapalvelut 3) maahanmuutto ja kotouttaminen 4) identiteetti ja elinvoima (ml. kulttuuri) 5) romaniasiat. Esivalmisteluvaiheen aikana on seurattu systemaattisesti valtakunnallisia linjauksia ja julkaistuja valmisteluaineistoja. Tuleva uudistus koskettaa työryhmän teemoissa erityisesti kolmea organisaatiota: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta, Pohjois- Pohjanmaan TE-toimistoa ja Pohjois-Pohjanmaan liittoa. Romaniasiat on ainoa tällä hetkellä tiedossa oleva maakuntaan sijoittuva tehtävä, joka ei kuulu työryhmän teemoissa em. organisaatioiden vastuulle vaan on aluehallintovirastolta siirtyvä tehtävä. 17

18 7.2.2 Uuteen maakuntaan suunniteltujen tehtävien nykyiset vastuut Aluekehittäminen Aluekehittäminen on laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu eri toimijoiden yhteisiin tavoitteisiin ja vuorovaikutukseen. Aluekehittäminen sisältää sekä laajan yhteiskunnallisen päätöksenteon aluevaikutuksia arvioivan näkökulman, että aluekehittämiseen suunnatut toimet ja resurssien käytön. Suomessa toteutetaan ohjelmaperustaista aluekehittämisestä, joka on sidottu osaksi EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa. Nykyisessä aluekehittämisjärjestelmässä painotetaan suunnitelmallisuutta, ohjelmallisuutta, alhaaltaohjautuvuutta ja yhteistyötä. Kehittämistoimet suunnitellaan laajassa yhteistyössä eri aluetason toimijoiden kesken. Maakunnan ja sen eri osien vahvuudet ja haasteet ovat suunnittelun lähtökohta. Kehittämislinjauksissa pyritään korostamaan strategista näkemystä ja laaditut ohjelmaasiakirjat kattavat useita vuosia. Ohjelmien toteutumista tukevat hankkeet edellyttävät usein rahoituksellista yhteistyötä ja kustannusjakoa. Hanketoimintaa täydennetään eri tukimuodoin. Voimassa olevan lain mukaan aluekehittämisen tavoitteena on: vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä, vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa, edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla, parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria, parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Maakuntaliitot toimivat aluekehittämisviranomaisena alueellaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla niille säädettyjä tai erikseen määrättyjä valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä toimialueellaan. Työvoima- ja elinkeinotoimistot toimivat ELY-keskusten ohjauksessa vastaten heille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa aluekehityslain mukaisesti aluekehittämisen kokonaisuudesta maakunnassa, vastaa siinä tehtävässä yleisestä kehittämisestä ja toimii yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yrityselämän, 3. sektorin sekä muiden osallistuvien tahojen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liitto edistää kuntien ja maakunnan välistä yhteistyötä, ja hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Kehitysseuranta, ennakoinnin yhteensovittaminen ja kehittämistoiminnan vaikuttavuus ovat myös keskeisiä tehtäviä. Kansallisten aluekehittämisohjelmien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu EU:n sisä- ja ulkorajaohjelmien toimeenpanoon. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii Karelia CBC 18

19 -ohjelmassa hallintoviranomaisena. Vastuulla on ohjelman hallinnointi, toteutus (hankkeistus), seuranta ja raportointi sekä myös ohjelman Petroskoissa toimivan sivutoimiston toiminta. Ohjelmasta on Suomen, Venäjän ja EU:n komission keskinäinen sopimus. ELY-keskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueellaan. ELY-keskukset laativat ohjaavien ministeriöiden kanssa monivuotiset tulossopimukset, joissa sovitaan yhdessä tavoitteet sopimuskaudeksi. ELY-alueet tarkistavat sopimukset syksyisin seuraavalle vuodelle. Eri hallinnonaloilla on lisäksi tätä prosessia täydentävää ohjausta. Moni ELY-keskusten tulossopimuksessa kuvattu tavoite liittyy aluekehittämislaissa kuvattuihin laajempiin kehittämistavoitteisiin. ELY-aluekohtaiset tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan aluelähtöisesti tavoitteena tukea paikallisia vahvuuksia ja poistaa vajeita tai puutteita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myös asettanut omat alueelliset strategiset painopisteet, mihin kehittämistoimia halutaan erityisesti suunnata sopimuskauden aikana. Painopisteiden muotoilu tehtiin yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa varmistaen, että painotukset ovat linjassa maakuntaliittojen tavoitteiden kanssa. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen alueella toteutetaan yhteistä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa. Ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Pohjois-Pohjanmaan osuus ko. ohjelmarahoituksesta on yhteensä 374 miljoonaa euroa (valtio 140,2 milj., EAKR 127,5 milj., ESR 59,5 milj., kunnat n. 47 milj. ). Lisäksi on käytettävissä OKM:n valtakunnallista rahoitusta. Sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto että ELY-keskus toimivat välittävinä viranomaisina ja vastaavat tuen myöntämis- ja maksamispäätöksistä sekä ohjelmahallinnosta. ELYkeskus toimii välittävänä viranomaisena myös ESR:n valtakunnallisissa teemoissa. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toiminnasta. Rakennerahastojen alueelliset myöntövaltuudet (EAKR ja ESR) jaetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen rahoitusvälineisiin vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Rakennerahastojen vuoden 2017 myöntövaltuudet Pohjois-Pohjanmaalle ovat seuraavat: EAKR, ELY, yritystuet: 18,477 milj. EAKR, PPL, kehittämistuet: 13,779 milj. EAKR, ELY: ympäristön ja luonnonvarojen kehittämishankkeet ja investoinnit: 0,850 milj. EAKR, ELY: Liikenne- ja logistiikkayhteyksien kehittämishankkeet: 1 milj. ESR, ELY: alueosion hankkeet työllisyyteen, osaamiseen ja osallisuuden edistämiseen: 16,3 milj. ESR, ELY: Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliset kehittämishankkeet: 12,6 milj.. 19

20 Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksella rahoitetaan elinkeinopoliittista yhteistyötä edistäviä kehittämishankkeita sekä tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämis- ja investointihankkeita. Esimerkiksi korkeakoulujen tutkimusinfrastruktuureihin kohdennetaan merkittävä rahoitus. Liitto rahoittaa myös kuntien pienimuotoisia liikenneinfrastruktuurihankkeita, joilla parannetaan pk-yritysten saavutettavuutta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen RR-rahoitus jakautuu seuraavasti: yrityksen kehittämisavustus + yritysten toimintaympäristön kehitys, EAKR ympäristön kehittämishankkeet, EAKR INFRA-hankkeet, joilla parannetaan pk-yritysten saavutettavuutta, EAKR TEM ESR-hankkeet, jotka kohdentuvat työllisyyteen, osaamiseen ja osallisuuden edistämiseen OKM ESR-hankkeet, valtakunnallinen. ELY-keskuksen rakennerahastotoiminta sekä yritysten kehittämispalvelut on Pohjois- Suomen osalta keskitetty hallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hankeasiantuntijat ovat alueilla lähellä asiakkaita, mutta tehtäviä hoidetaan yli ELYkeskusten rajojen, ylimaakunnallisesti. Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen ovat ELY-keskuksen E-vastuualueen ja rahoitusyksikön keskeisiä lakisääteisiä tehtäviä. Yrityksen kehittämisavustus, yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä yritysten kehittämispalvelut (KEHPA) ovat yrityksille tuotettavia palveluita. ELY-keskus myöntää harkinnanvaraisesti yrityksen kehittämisavustusta (yritykset) ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta (voittoa tavoittelemattomia julkisia ja yksityisiä tahoja). Avustukset suunnataan yritysten uudistumiseen, innovaatiotoimintaan, kasvuun, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen ja energia- tai materiaalitehokkuuteen. Avustusten myöntämistä ohjaa rakennerahasto-ohjelma, kansallinen ja EU:n lainsäädäntö, maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat ja eri aluetason strategiat. Asiantuntijoiden tehtäviin sisältyy myös hakijoiden aktivointia, neuvontaa ja ohjausta sekä sidosryhmätyöskentelyä ja hallinnollisia tehtäviä. Pohjois-Suomen yritysrahoituksen myöntövaltuus vuodelle 2017 on noin 36,3 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan osuus on tästä noin 18,5 M. Pohjois-Pohjanmaalla oli käytettävissä vuosina myös kansallista äkillisen rakennemuutosalueen myöntövaltuutta yhteensä 12 M ja lisäksi Pohjois-Suomen alueella 3 M kansallista ennakoivan rakennemuutoksen rahoitusta yrityksille ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Yritysten kehittämispalvelut on ELY-keskuksen palvelumuoto, jolla tuetaan ja vahvistetaan elinkaarensa eri vaiheessa olevien yritysten liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on kannattavuuden, kasvun, kansainvälistymisen tai kilpailukyvyn lisääminen. Tuetut palvelut ovat analyysi ja konsultoinnit sekä pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille tarkoitetut koulutusohjelmat. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on käytettävissä tänä vuonna 1,25 M yritysten kehittämispalveluihin. Rahoitus kohdentuu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntiin. 20

21 TE-toimiston palveluilla vastataan yritysten palvelutarpeisiin, kontaktoidaan yrityksiä ja edistetään sopivan työvoiman saamista. Tavoitteena on edistää sekä aloittavien yrittäjien menestystä että auttaa yrityksiä uusiutumaan keinoina ohjaus, starttiraha, yrittäjyyskoulutus, kehittämiskartoitus ja kehittämispalvelujen markkinointi. EURESpalvelut ja kansainvälisen työnvälityksen rekrytointipalvelut ovat käytössä yrityksille ja työnantajille. Yritysten muutostilanteissa (mm. henkilöstövähennykset) toimiston asiantuntijat ovat myös aktiivisesti tukena. Työllisyyden ja osaamisen lisääminen Työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys, koulutus, osaaminen ja kulttuuri sekä työmarkkinoiden seuranta ja ennakointi kuuluvat ELY-keskuksen lakisääteisiin tehtäviin. Aktiivista ja korkeampaa työllisyyttä edistetään mm. koulutuksen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla. ELY-keskus hallinnoi työllisyyden hoidon kansallisia ja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) määrärahoja. ESR-rahoituksella rahoitetaan työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta ja siten edistetään nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parannetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä lievennetään työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista eriytymistä. ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu lisäksi koulutus- ja valmennuspalveluiden hankintaprosessit. TE-toimisto vastaa koulutusten ja valmennusten asiakasohjauksesta ja muusta käytännön toteutuksesta yhdessä koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Hankinnat suunnitellaan yhdessä ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. TE-toimistojen lakisääteisinä tehtävinä on edistää työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä, toteuttaa julkinen työvoima- ja yrityspalvelu, edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tarjota yrityspalveluihin liittyvää neuvontaa. TE-toimiston asiakkaiden palvelu pohjautuu palvelutarpeen arviointiin. Työllistymisen edistämisessä käytetään valmennus-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP-toiminta) on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä monialaisen yhteistyön tarpeessa olevan asiakkaan tilanteen ja vastaavat yhdessä palveluiden suunnittelusta ja etenemisestä. Käytettävät palvelut ovat työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Pohjois-Pohjanmaalla toimii yksi monia-laisen yhteistyön verkosto, johon kaikkien kuntien tulee lakisääteisesti kuulua. TYP-toiminnan resurssit ja jatkototeutusmallit on selvitettävä erikseen tulevassa maakunnassa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston työllisyydenhoidon kansalliset määrärahat ovat vuositasolla noin miljoonaa euroa. Tästä noin puolet kohdistetaan TE-toimiston päätöksillä yritys- ja henkilöasiakkaille pääsääntöisesti palkkatukina ja starttirahoina ja noin puolet työ-voimakoulutukseen ja valmennuksiin. TE-toimiston käytössä oli vuonna 2016 noin 23 miljoonaa euroa, josta noin 22 euroa oli varattu työttömien työllistämiseen. ESR- ja EGR-hankkeiden työllisyysmäärärahat ovat vuosittain noin 2-3 miljoonaa euroa. 21

22 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa kotouttamisen alueellisesta kehittämisestä, yhteistyöstä, yhteensovittamisesta sekä kotoutumisen seurannasta Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Lisäksi ELY-keskukselle kuuluu laajamittaiseen maahantuloon varautuminen laajennetulla toimialueella. ELY-keskuksen keskeinen tehtävä on tukea alueen kuntia kotoutumisen edistämisestä. ELY-keskus käy kuntaneuvottelut pakolaisten vastaanottamisesta ja sijoittaa pakolaiset kuntiin. Lisäksi ELY- keskus sopii kuntien kanssa alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden lasten perheryhmäkotien ja muiden asuinyksiköiden perustamisesta sekä valvoo niiden toimintaa. Vuonna 2016 kunnille maksettaviin kuntakorvauksiin käytettiin 8,8 M. Määrärahatarpeeksi vuodelle 2017 arvioidaan 13,5 M. ELY-keskus edistää maahanmuuttajien kotouttamista yhteistyössä TE-toimiston kanssa. ELY-keskus hankkii työvoimakoulutuksena toteutettavaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä muuta maahanmuuttajille suunnattuja koulutus- ja valmennuspalveluita. Identiteetti ja elinvoima Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kulttuurin edistäminen toteutuu lähinnä kulttuurialan hankkeiden rahoittajana ja erilaisten tapahtuminen järjestämisessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa aluekehityslain mukaisesti kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. Romaniasiat Romaniasiat kuuluvat aluehallintovirastojen vastuulle ja Pohjois-Suomen AVI:ssa työskentelee romaniasioihin keskittynyt suunnittelija. Maassamme toimii neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa ja niiden toimikausi on 3 vuotta. Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi kuuluvat Pohjois-Suomen romaniasiain neuvottelukunnan toimialueeseen. Tehtävissä keskitytään lisäämään romaniväestön osallistumismahdollisuuksia, parantamaan elinolosuhteita ja työllisyyttä, ehkäisemään syrjintää, vahvistamaan kieltä ja kulttuuria sekä edistämään yhteistyötä laajasti. Asiakkaat ja sidosryhmät ELY-keskuksella, TE-toimistolla ja Pohjois-Pohjanmaan liitolla on huomattava maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäverkosto ja palvelut tuotetaan laajalle asiakasjoukolle. Näiden aukoton kuvaaminen on mahdotonta. Tämän johdosta on päädytty esittämään esimerkinomaisesti keskeisiä tahoja seuraavasti luokiteltuna. 22

23 Kuvio 3: keskeisiä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita Nykyiset henkilöstöresurssit työryhmän tehtävissä ELY TE- PPL AVI Aluekehittäminen Strategia ja johtaminen Rakennerahastot 28 5 Maksatus ja tarkastustoiminta 20 3 Yritys-, työ- ja elinkeinopalvelut Työnvälitys- ja rekrytointipalvelut 34 Yritys- ja innovaatiopalvelut 2 10 Työttömyysturva- ja lakipalvelut 1 10 Kansainvälistymispalvelut Työel. ja osaamisen kehittäminen Rahoituspalvelut 14 Palvelutarvearviointi / TNO-palvelut 78 Maahanmuutto ja kotoutus 3 7 Muut Organisaatiot Yhteensä Taulukko 2. Vakituiset ja määräaikaiset henkilöresurssit Pohjois-Pohjanmaan liiton sarakkeessa rivillä "muut" olevat henkilöt ovat Karelia CBC - hallintoviranomaistoimintaan liittyviä henkilöitä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 23

24 rahoitusyksikön (rivillä "rakennerahastot") henkilöstö jakaantuu tällä hetkellä seuraavasti: Oulu, Rovaniemi, Kajaani ja Kemi. Maksatus- ja tarkastushenkilöstö sijoittuu viidelle paikkakunnalle: Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Ylivieska ja Tampere. Maksatuksen lukuihin sisältyvät myös maaseuturahaston maksatuskäsittelijät. Rakennerahastojen osalta työtä tehdään ristiin yli maakuntarajojen niin rahoitus- kuin maksatustehtävissä. Pohjois-Pohjanmaalla TE-toimiston palveluverkosto koostuu 6 käyntiasiointipaikasta ja 12 yhteispalvelupisteestä (osassa etäpalveluyhteys). 7.3 Pelastustoimi ja varautuminen Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset huolehtivat alueillaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovituista tehtävistä. Pelastuslaitosten palvelut muodostuvat pääasiassa palo- ja kemikaaliturvallisuuden valvonnasta, omatoimiseen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja hätätilannevalmiuksiin valmentavasta turvallisuusviestinnästä, kiireellisiin hätätilanteisiin liittyvästä pelastustoiminnasta, öljyja kemikaalivahinkojen torjunnasta sekä näiden tukitehtävistä. Erityispiirteenä molemmilla pelastuslaitoksilla on pitkä yhteinen rannikko ja merialue, jossa on varauduttava öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan sekä meripelastusviranomaista tukevaan virka-apuun. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alue rajoittuu idässä Venäjän rajaan ja erityispiirteenä on valtakunnanrajan yli tapahtuva yhteistyö. Pelastuslaitokset tuottavat lisäksi sairaanhoitopiirin kanssa laadittuihin yhteistoimintasopimuksiin perustuen ensihoitopalveluita sekä niitä tukevaa ensivastetoimintaa Pelastuslaitoksen organisoituminen Tilastotietoja Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksista on esitetty taulukossa 1. Vaalan kunta siirtyy Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueeseen vuoden 2019 alussa. Oulu-Koillismaa Jokilaaksot Yhteensä Asukasluku ( ) Pinta-ala, km Kuntien lkm Paloasemien lkm - 24/7-miehitetty päiväaikaan miehitetty miehittämätön yhteensä (2018: 23) (1 45 (2018: 44) (1 - joista ensihoitoyksiköiden sijoituspaloasemia 14 (kaikki asemat 24/7- miehitettyjä) 13 (10 asemaa 24/7- miehitettyjä) 27 (24 asemaa 24/7- miehitettyjä) Tehtävien lkm - pelastus ensihoito (sis. Vaala) yhteensä Henkilöstön lkm - pelastus päätoim. ja hallinto

25 - pelastus sivutoim. ja vpk:t ensihoito yhteensä Menot (TA2017), M - pelastus 18,2 11,6 29,8 - ensihoito 14,4 13,4 27,8 - yhteensä 32,6 25,0 57,6 Taulukko 3. Tilastotietoja Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksista (2016) 1 Raahen VPK siirtyy Raahen paloaseman tontille paloaseman laajennuksen valmistumisen jälkeen. Vaalan kunnassa on yksi päiväaikaan miehitetty paloasema ja pelastustoimen henkilöstöä yksi päätoiminen ja 12 sivutoimista. Pelastustoimen tehtävämäärä oli 102 kpl vuonna Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kunnallinen liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa lainsäädännön lisäksi pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymä pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille Pelastustoimen lakisääteiset palvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen ( ) mukaisesti Pohjois- Pohjanmaan maakunnan pohjoisella ja itäisellä 12 kunnan käsittävällä toimialueella: Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Ensihoidon (ml. ensivastetoiminta) palveluita tuotetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti laitoksen toimialueen lisäksi Vaalan kunnassa. Ensivastetoiminta on järjestetty Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen alueella 10 kunnassa 16 paloasemalla. Ensivasteyksiköiden toiminta-alue on rajattu noin 10 kilometriin yksikön asemapaikasta. Ensihoidon yhteistoimintasopimus kattaa vuodet sekä optiona vuoden Ensihoidon palvelutaso on määritelty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymässä ensihoidon päivitetyssä palvelutasopäätöksessä vuosille Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi ja niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen liikevaihto on n. 33 milj. euroa. Vuotuinen nettoinvestointitaso on ollut n. 2 milj. /a, mutta vuoden 2017 alussa on investoinneissa siirrytty pääosin leasing-hankintoihin lukuun ottamatta öljyntorjuntakalustoinvestointeja. Suurin tuloerä on pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukaan kunnilta perittävät maksuosuudet, jotka perustuvat sopijakuntien asukaslukuun 25

26 Jokilaaksojen pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos on hallintokuntana ja itsenäisenä taseyksikkönä osa Ylivieskan kaupungin organisaatiota. Toimintaa ohjaa lainsäädännön lisäksi johtokunnan hyväksymä palvelutasopäätös jonka viimeisin voimassaolovuosi on Vuodelle 2018 palvelutasopäätös päivitetään vuoden 2017 aikana. Ensihoidon (ml. ensivastetoiminta) palveluita tuotetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen koko toimialueella lukuun ottamatta Reisjärveä, joka kuuluu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Reisjärven osalta on KPSHP:n kanssa laadittu ensivastesopimus. Ensihoidon yhteistoimintasopimus kattaa vuodet sekä optiona vuoden Ensihoidon palvelutaso on määritelty PPSHP:n valtuuston hyväksymässä ensihoidon päivitetyssä palvelutasopäätöksessä. Jokilaaksojen pelastuslaitos vastaa kuntien kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti toimialueen kunnissa pelastustoimen palvelujen tuottamisesta kuten pelastuslaissa sekä muissa säännöksissä on tarkoitettu. Toimialue käsittää maakunnan eteläisen osan johon kuuluu: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva ja Ylivieska. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa alueen kuntien asettama johtokunta, jossa on edustus kaikista alueen kunnista. Johtokunnan toimikautena on valtuustokausi. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen käyttötalouden bruttomenot ovat n. 25 milj. euroa. Nettoinvestoinnit vuonna 2017 ovat Suurin tuloerä on ensihoidon tulot, jotka kertyvät pääosin sairaanhoitopiiriltä ensihoidon yhteistoimintasopimuksen perusteella perittävästä valmiuskorvauksesta sekä Kelalta saatavista ensihoitoon liittyvistä korvauksista. Ensihoito PPSHP on ensihoitopalvelusta viranomaisvastuussa. He huolehtivat operatiivisen ja lääketieteellisen johtamisen, ohjeistamisen sekä toiminnan valvonnan. Kentällä toimii 2 kpl 24/7 ensihoidon kenttäjohtaja (Oulu L4 ja Ylivieska L4) sekä ensihoitolääkäripäivystys 24/7 (FH50). OKPL:n ensihoidon organisaatio: 1 kpl ensihoitopäällikkö, 4 kpl ensihoitomestari, 15 kpl ensihoitoesimies. Palveluntuotantoalue on jaettu kolmeen hallinnolliseen alueeseen: Oulu EH, Itä EH ja Etelä EH. Jopela: 1 kpl ensihoitopäällikkö, 4 kpl ensihoitomestari, 6 kpl ensihoidon esimies, Ensihoitopalvelu on jaettu kolmeen hallinnolliseen alueeseen: läntinen, keskinen, itäinen. 7.4 Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Maakunnalle siirtyvät tehtävät 26

27 Alkoholihallinto Toiminnan lähtökohtana on alkoholilaki ja sen nojalla annetut säädökset ja määräykset. Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tehtävät jakaantuvat lupahallintoon ja valvontaan. Lupahallinto Aluehallintovirasto myöntää toimialueellaan seuraavat luvat ja käsittelee niihin liittyvät muutokset: alkoholijuomien anniskeluluvat anniskelun jatkoaikaluvat alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat Alkon myymälöidenhyväksymiset Alkon luovutuspaikkaluvat. Aluehallintovirasto valvoo alueellaan: alkoholijuomien anniskelua vähittäismyyntiä alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon perustehtävänä on ihmisen terveyden edistäminen ja turvallisen elinympäristön varmistaminen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkinnän peruspalvelujen ja kiireisen eläinlääkäriavun järjestäminen. Aluehallintoviraston tehtävät Aluehallintovirastosta maakuntiin siirtyviä eläinlääkintähuollon, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin tehtäviä lienevät: eläintautien vastustaminen: eläintautilain mukainen valvonta (mm. valvonnan suunnittelu ja ohjaus, rajoittavien määräysten antaminen, eläintautivalmiuden ylläpito, toiminnanharjoittamisluvat ja poikkeusluvat, terveysluokkapäätökset, eläinten laittomiin siirtoihin liittyvät päätökset) sivutuotevalvonta (poikkeusluvat) eläinsuojeluvalvonta (mm. valvonnan suunnittelu ja ohjaus, toiminnanharjoittamisluvat, ilmoitusten käsittely, kelpoisuustodistusten myöntäminen, luvanvaraisen toiminnan valvonta, tuotantoeläintilojen otantavalvonta, pakkokeinojen tehostaminen uhkasakolla tai teettämisuhalla, kriittisten eläinsuojelutapausten valvonta) 27

28 eläinten kuljetusten valvonta (toiminnanharjoittamisluvat, pätevyys- ja hyväksymistodistukset sekä eläinkuljetusten tarkastukset) täydentävien ehtojen valvonta (tuotantoeläintilojen otantatarkastukset ja ns. hallinnolliset laajentamiset) eläinten rekisteröinnin ja merkinnän valvonta (hallinnollista valvontaa) eläinten lääkitsemisen valvonta (lääkkeiden käytön valvonta eläintenpitotiloilla, valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset) ja eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainevalvonta (valvonnan ohjaus ja toteutumisen seuranta). Aluehallintovirastosta maakuntiin siirtyviä elintarvikevalvonnan tehtäviä lienevät: Yleinen elintarvikevalvonta: alkoholijuomamyymälöiden ilmoitukset ja tarkastukset. Kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät. Elintarvikevalvonta: tarkoituksena on kuluttajien terveyden suojeleminen, kuluttajan suojeleminen määräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta sekä elintarvikkeista annettujen tietojen todenmukaisuuden varmistaminen. Terveydensuojelu: tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä sellaisten elinympäristössä esiintyvien tekijöiden ennaltaehkäiseminen, vähentäminen tai poistaminen, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta: tupakkalain valvonnalla edistetään tupakoinnin vähentämistä ja siten ehkäistään tupakoinnin aiheuttamien terveysvaarojen ja haittojen syntymistä. Myynnin valvonnassa tarkastetaan mm. myyntiluvat, pakkausmerkinnät, esilläpito, mainonta ja ostajan iän varmistaminen. Eläinlääkintähuolto: Eläinlääkintähuollon tehtävä on tuottaa peruseläinlääkintäpalvelut kaikille kotieläiminä pidettäville eläinlajeille kaikkina vuorokaudenaikoina, mikä edellyttää erityistä toimintavarmuutta. Erityisen suuri merkitys palvelulla on tuotantoeläin-, turkiseläin- ja hevostaloudelle. Löytöeläimet: Kunnan on eläinsuojelulain mukaan järjestettävä irrallaan tavatuille ja talteen otetuille pienikokoisille lemmikkieläimille tilapäinen hoito vähintään 15 vuorokaudeksi. Palvelu ostetaan yksityisiltä. Osassa kuntia palvelun järjestää peruskunta ja osassa järjestämisvastuu on ympäristöterveydenhuollolla. Maatalous ja maaseudun kehittäminen, maataloustuotanto Tehtäväalaan sisältyvät seuraavat tehtäväkokonaisuudet: viljelijätuet, hanke- ja yritystuet, maatalouden rakennetuet, maaseudun kehittämisohjelmien hallinnointi, kolttalain mukaiset tehtävät, poro- ja luontaiselin- keinot, maatalouden luopumistuki, 28

29 maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö ja kasvinterveyden valvonta. Tehtävien erotteluperustelu tiekartassa Kuvio 4: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueet 2016 maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä maataloustuotantoon on lähinnä näennäinen, sillä lähes kaikkia em. tehtäviä tehdään sekä ELY-keskuksissa että kuntien yhteistoiminta-alueilla. ELY-keskukset vastaavat maaseutuohjelman toteutuksesta sekä maataloustukien valvonnasta alueellaan ja ovat tehneet tehtävien hoidosta maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kanssa. Kuntien hoitamat viljelijätukitehtävät perustuvat samalla tavalla Maaseutuviraston ja sopijakunnan väliseen maksajavirastosopimukseen. Maksajavirastosopimuksessa ELY-keskus tai kunta sitoutuvat järjestämään eri tukimuotojen, kuten esimerkiksi viljelijätukien käsittely- ja valvontaprosessin asianmukaisesti. Maaseutuasioiden hallinnointia hoidetaan sekä kuntien yhteistoiminta-alueilla että ELYkeskuksessa. Kuntien pääasiallisena tehtäväalueena on viljelijätukien käsittely. ELYkeskus käsittelee myös joitain erityistuki-asioita, tekee ympäristö- ja luomusopimuksia, valvoo viljelijätukien ehtojen noudattamista, rahoittaa maa- ja puutarhatalouden investointeja ja omistajanvaihdoksia, rahoittaa maaseudun yritystoimintaa ja maaseudun kehittämishankkeita sekä edistää eräiltä osin alkutuotannon elintarviketurvallisuutta. Kuntien maaseutuhallinto on järjestetty isäntäkuntamallilla. Pohjois-Pohjanmaalla toimii seitsemän maaseutuhallinnon yksikköä. Yksiköt muodostuvat kuntien välisten yhteistoimintasopimusten perusteella. Maaseutuhallinnon yhteistyöalueiden 29

30 isäntäkunnat (suluissa sopimuskunnat) ovat; Kalajoki (Alavieska, Merijärvi, Py- häjoki, Raahe, Siikajoki) Kuusamo (Taivalkoski, Posio), Nivala (Kärsämäki, Oulainen, Sievi, Ylivieska) Oulu (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi), Pyhäjärvi (Haapajärvi, Reisjärvi), Tyrnävä (Hailuoto, Kempele, Lumijoki, Muhos, Vihanti) ja Siikalatva (Haapavesi, Pyhäntä, Vaala). Yta-alueilla on lukuisia toimipisteitä. Laki viljelijätukien hallinnon hoitamisesta kunnissa 210/2010 ohjaa kuntien maataloushallinnon toimintaa. Lisäksi yta-alueita koskee maaseutuviraston kanssa tehty maksajavirastosopimus. Kukin yta-alue on solminut oman maksajavirastosopimuksen. Kuvio 5: Kuntien maaseutuhallinto, yhteistoiminta-alueet Maatalous- ja turkistuottajien lomitus Lomituspalveluiden tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjien ja turkistarhojen keskeytymätön toiminta loman aikana ja turvata sijaisavun saanti sairauden tai tapaturman aikana. Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla oli lomituspalveluiden piirissä yhteensä tilaa ja niissä lomaoikeuden omaavaa yrittäjää. Lomituspäiviä maatiloilla kertyi yhteensä ja tarhoilla päivää. Tarhalomituksesta suurin osa on Kalajoen paikallisyksikössä. Lomahallinnon (vastuuhenkilöt ja johtavat lomittajat) keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat: tehdä päätökset oikeuksista vuosilomaan ja tuettuun maksulliseen lomitukseen tehdä päätös yrittäjän oikeudesta sijaisapuun työkyvyttömyyden, perhevapaiden ym. syiden perusteella oikeuden ja tarpeen mukaan järjestää lomittaja oikeaan aikaan oikeaan paikkaan 30

31 rekrytoida maatalouslomittajia tarpeellinen määrä joko vakinaisiin tai tilapäisiin työsuhteisiin, jotta toiminta voidaan toteuttaa joustavasti ja kustannustehokkaasti suunnitella lomittajien työvuorolistat huolehtia henkilöstön työturvallisuudesta tekemällä tilakäyntejä tehdä tiloilla olosuhdekartoituksia ja työajan mitoitukset hoitaa henkilöstön palkanmaksu ja muut työsuhteisiin liittyvät asiat huolehtia yrittäjien laskutuksesta lomituspalvelulain mukaan maatalouslomittajien tehtävä on suorittaa annetut lomitukset tiloilla niin että yrittäjät voivat vapautua omista tehtävistään loman tai sijaisavun aikana. hoitaa itse järjestetyn lomituksen päätökset ja maksatukset. Valtakunnallisesti lomituksen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela). Mela vastaa paikallishallinnon järjestämisestä tekemällä toimeksiantosopimuksia kuntien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan alueella paikallisyksikköjä / hallinnoivia kuntia on kuusi; Reisjärvi, Muhos, Nivala, Haapavesi, Kalajoki, Siikalatva. Lisäksi Kuusamo ja Taivalkoski kuuluvat Posion paikallisyksikköön, joten hallinto heillä on Lapin alueella. Kuntien maatalouslomitustoiminta: Reisjärven lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapajärvi ja Reisjärvi. Lomitettavia tiloja yksikössä on 239 ja yrittäjiä 417. Kalajoen lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki ja Kalajoki. Lomitettavia tiloja yksikössä on 321 ja yrittäjiä 495. Haapaveden lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Oulainen, Raahe ja Haapavesi. Lomitettavia tiloja on 201 ja yrittäjiä 335. Muhoksen lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Muhos, Pudasjärvi, Liminka, Tyrnävä, Ii, Hailuoto, Siikajoki, Lumijoki, Utajärvi, Oulu ja Kempele. Lomitettavia tiloja on 390 ja yrittäjiä 618 kpl. Nivalan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Sievi, Ylivieska ja Nivala. Lomitettavia tiloja pai- kallisyksikössä on 287 ja yrittäjiä 471 Siikalatvan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Siikalatva, Pyhäntä ja Vaala sekä Kajaanin kaupungista entinen Vuolijoen alue. Lomitettavia tiloja alueella on 196 ja yrittäjiä 329. Vuolijoen osuus on 14 tilaa ja 20 yrittäjää. Posion lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Kuusamo ja Taivalkoski, joissa lomitettavia tiloja on yhteensä 91 ja yrittäjiä

32 Kuvio 6: Lomituspalvelut, lomatoimen paikallisyksiköt Kala- ja vesitalous Kalataloushallinnon strategian mukaisesti ELY:jen kalatalouspalvelut turvaavat kalakantojen elinvoimaisuuden, edistävät yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kalavarojen kestävää käyttöä ja hoitoa sekä luovat edellytykset niihin perustuville elinkeinoille ja vapaa-ajan kalastukselle omilla toimialueillaan. Kalatalouden tehtäväkokonaisuudet ovat elinkeinokalatalous, kalavarojen hoito ja vapaa-ajan kalatalous. Elinkeinokalatalouteen kuuluvat sektorit ovat kaupallisen kalastus, vesiviljely, kalanjalostus ja kalakauppa. Toimialan merkitys on taloudellisesti ja sosiaalisesti suuri erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla korvaavia elinkeinoja on vaikea löytää. Pohjois-Pohjanmaan alueella on rekisteröityneitä kaupallisia kalastajia tällä hetkellä yhteensä 530, joista merialueen osuus on 470. Vapaa-ajankalatalouden keskeiset tehtävät ja palvelut ovat: Avustukset vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun kehittämiseksi Kalatalouden alueellisten yhteistyöryhmien ohjaus Kalastusalueiden toiminnan rahoitus, ohjaaminen ja valvonta Korvaukset vesien omistajille yleiskalastusoikeuksista (viehekalastus) Kalastuslain mukaisten lupien, kieltojen ja rajoitusten toimeenpano Kalastusta koskevien säännösten ja määräysten valvonta Kalastuksen valvojien hyväksyminen ja toiminnan valvonta Rajavesistöjen kalastussopimusten toimeenpano 32

33 Yleisen kalatalousedun valvonta on kalatalousviranomaisen ydintehtäviä. Kalavarojen hoidon yksilöidyt tehtävät ovat: Yleisen kalatalousedun valvonta vesi- ja ympäristönsuojelulain sekä YVA-lain mukaisissa asioissa - Lausunnot, valitukset ja vastineet - Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelmien hyväksyminen ja toimeenpanon valvonta - Kalatalousmaksujen käytön suunnittelu, toimeenpano ja valvonta - Kalatalousvelvoitteiden ajanmukaistaminen - Valtion edustaminen hankkeissa, joihin sisältyy yleisen kalatalousedun valvontatarve - Osallistuminen YVA-prosessiin Uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen suojelu ja hoito Kalatiestrategian toteuttaminen Lohi- ja meritaimenstrategian toteuttaminen Vesien- ja merenhoidon suunnittelu- ja toteuttaminen (kalatalous) Osallistuminen vesien- ja merenhoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjaus, rahoitus ja luvan haku Istutus- ja ylisiirtoluvat Selvitykset ja kehittämishankkeet Luonnonvarat ja vesitalous Nykyisin ELY-keskuksissa hoidettavat luonnonvara- ja vesitalouden tehtävät koostuvat vesitaloustehtävistä, kalataloustehtävistä, vesihuolto- ja pohjavesitehtävistä, vesien- ja merenhoidosta sekä merialuesuunnittelusta ja vieraslajiasioista. Myös ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen on tarkastelussa tässä osiossa. Vesitaloustehtävät Keskeisimmät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa hoidettavat vesitalouden tehtävät ovat valtion vesilupiin ja -rakenteisiin liittyvät tehtävät: vesilain mukaisten lupien hallinta, lupavelvoitteiden hoito (tekniset ja luonnontaloudelliset) hydrologinen havainnointi vesistöjen säännöstely (säännöstelyohjeet, tilannekuvan ylläpito, yhteys tulvantorjuntaan) vesirakenteiden kunnossapito ja perusparannus (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi) ja tulvariskien hallintaan liittyvä tehtävät; tulvariskialueiden kartoittaminen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen suunnitelmien toimeenpano (hankkeiden avustaminen, lausunnot rakentamiskorkeuksiin jne). operatiivinen tulvanaikainen tulvantorjuntatyö (myös asiantuntija-apu pelastuslaitoksille, vesistöjen hydrologinen seuranta ja säännöstelyjen ohjaus). 33

34 peruskuivatuksen ohjaus ja tukeminen Vesihuolto- ja pohjavesitehtävä Vesihuollon osalta ELY-keskuksilta siirtyy maakunnille vesihuoltolain mukaisia valvontaviranomaisen tehtäviä. Vesihuoltolain mukaan vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä. Vesihuolto alkaa siitä, kun raakavettä aletaan käsitellä. Vesihuollon keskeisiä tehtäviä ELY-keskuksissa/maakunnissa ovat: pohjavesivarat, pohjavesialueen rajaukset, pohjavesien suojelu vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun koordinointi, vedenhankinnan toimintavarmuudesta huolehtiminen vedenoton valvonta, jäteveden puhdistuksen valvonta (siirtyvätkö valtion viraston tehtäviksi?) Vesien- ja merenhoidon tehtävät Maakuntiin siirtyy ELY-keskukselta vesien ja merenhoidon järjestäminen, suunnittelu ja toteuttaminen. Rannikon maakunnan liitoilta siirtyy uuteen maakuntaan merialuesuunnittelu. Vesienhoitoon liittyvät keskeiset tehtävät: Vesistöjen, pohjavesien ja rannikkovesien tilan seuranta ja luokittelu Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen ja toimeenpano Raportointi YM:lle ja EU:lle Vesienhoitoalueella työtä yhteen ohjaavat yhteistyöryhmä ja ohjausryhmä, Ympäristöministeriö johtaa vesienhoitoa valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmat hyväksytään joka kuudes vuosi valtioneuvostossa ja ne toimitetaan edelleen EU:n arvioitaviksi. Merialuesuunnittelu Merialuesuunnitelmat valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulevien säännösten mukaisesti. Merialuesuunnitelmissa tarkastellaan ja sovitetaan yhteen erityisesti energia-alan, meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun ja luonnon säilyttämisen ja suojelun tarpeita. Merialuesuunnitelmat tulee valmistella maaliskuun 2021 loppuun. Tehtävä siirtyy rannikon maakuntiin. Vieraslajitehtävät Vuoden 2016 alusta tuli voimaan vieraslajeja koskeva uusi lainsäädäntö. ELY-keskus valvoo osaltaan vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista ja mm. päättää nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta ja säädettyjen rajoitusten noudattamisen valvonnasta lukuun ottamatta tuonnin valvontaa. ELY-keskus valvoo lisäksi kiinteistön 34

35 omistajille ja haltijoille sekä eräille toimijoille säädettävien velvollisuuksien noudattamista, joiden tarkoituksena on estää haitallisten vieraslajien leviäminen. Ympäristötieto Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen ovat ELY-keskuksissa hoidettavia tehtäviä, jotka ovat siirtymässä maakuntiin. Tehtäväalaan kuuluvat vesien tilan, alueidenkäytön ja kulttuuriympäristöjen seurannan tehtävät. Vesien tilan seuranta koostuu pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan sekä pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurannasta. Myös rannikkovesien seuranta kuuluu tehtäviin. Seuranta toteutetaan tällä hetkellä ulkoistettuna ostopalveluna Asiakkaat ja sidosryhmät Laajasti tarkasteltuna maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut -tehtäväkentän asiakkaita ja sidosryhmiä ovat kaikki Pohjois-Pohjanmaan kunnat, asukkaat, yrittäjät ja elinkeinoelämä kokonaisuudessaan Maaseudun kehittämisen sekä maatalouden ja sen valvonnan viranomistehtävissä keskeisimmät asiakkaat ovat viljelijät ja muut maaseudun yrittäjät. Asiakkaisiin lukeutuvat myös maaseudun kehittäjät, harrasteviljelijät ja harraste-eläinten pitäjät sekä erilaiset jatkojalostus- tai sivuelinkeinojen harjoittajat; mm. puutarhat, pakkaamot, puutavaran tuojat, maahantuojat, vientitoimintaa harjoittavat sahat, viljan vastaanottajat ja kauppaliikkeet. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on ihmisten ja eläinten suojeleminen elinympäristössä vaikuttavilta haitallisilta tekijöiltä; asiakkaina siis koko maakunnan väestö ja elinkeinoelämä niiden yritysten osalta, joiden toiminnalla on vaikutusta ympäristöterveyteen sekä eläinten omistajat. Keskeisiä sidosryhmiä ovat tahot joiden kautta riskejä voidaan ennaltaehkäistä tai joiden kanssa vaikutetaan olemassa olevien epäkohtien poistamiseen. Tällaisia ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, alueiden käytön suunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, maaseutupalvelut, lomituspalvelut, kunnallisia tiloja hallinnoiva taho, pelastuslaitos ja poliisi. Luonnonvara- ja vesitaloussektorilla asiakasrajapintaa on paljon erilaisten järjestöjen, yhdistysten sekä vesi- ja maa-alueiden omistajien kanssa. Kalataloustehtävissä asiakkaita ovat mm. vapaa-ajan ja kaupalliset kalastajat, kalanjalostajat, tukkukaupat ja maahantuojat sekä kalastusmatkailu. Tulvasuojelussa ja vesien käytössä säännöstelylupienhaltijat ja voimayhtiöt ovat keskeinen asiakaskunta. Lomituspalveluissa asiakkaina ovat maakunnan maatilat ja maatalousyrittäjät sekä turkistarhaajat. Maatilojen määrä on vähentynyt viime vuosina ja vähenee edelleen. Myös vuosilomaan oikeutettujen yrittäjien määrä on viime vuosina pudonnut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Sidosryhmiä lomituspalveluissa ovat MTK, ammattiyhdistykset, Kela, vakuutusyhtiöt, eläinlääkärit ja seminologit sekä erilaiset 35

36 huoltohenkilöt koneiden ja laitteiden osalta. Viranomaistahoina kokonaisuutena ovat keskeisessä asemassa Mela, STM ja työterveyshuolto sekä AVI Yhteenveto siirtyvistä henkilöresursseista Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut -tehtäväkentän osalta resurssitarkastelun haasteena on se, että kaikkia tehtäväalueen tehtäviä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen osalta tällä hetkellä useammassa organisaatiossa ja/tai yli maakuntarajojen. Myöskään lopullisia ratkaisuja kaikkien tehtäväkentän osatehtävien sijoittumisen osalta ei ole vielä tehty (tilanne 1/2017). Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoidetaan sekä kuntien yhteistoimintaalueilla että aluehallintovirastossa. Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastosta hoidetaan sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun tehtävät. Lisäksi vastustettavien eläintautien päivystys virka-ajan ulkopuolella on järjestetty yhdessä muiden aluehallintovirastojen kanssa koko Suomen alueella. Alkoholihallinnon tehtäviä hoidetaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Maaseututehtäviä hoidetaan kuntien yhteistoiminta-alueilla ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Luonnonvara- ja vesitaloustehtäviä hoidetaan pääosin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa mutta myös Lapin ja Kainuun ELY-keskusten toimesta ja pieneltä osin myös Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kalataloustehtävät hoidetaan keskitetysti Lapista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa eräitä pieniä vesitaloustehtäviä (ympäristörakennuttaminen, vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan koordinointi) myös Kainuun alueella. Lapin maakuntaan kuuluvan Posion kunnan osalta ympäristöterveydenhuollon ja kunnallisen maaseutuhallinnon tehtävät hoidetaan Kuusamon yhteistoimintaalueelta, kun taas lomituspalveluissa Posio hoitaa lomatoimen paikallisyksikössään myös Kuusamon ja Taivalkosken alueen lomitustehtävät. 36

37 Tarkkaa työpanostarkastelua ei em. syistä ole vielä tehty ja niinpä tässä tarkastelussa esitettävät henkilöresurssiluvut ovat vielä vain suuntaa-antavia. TEHTÄVÄALUE NYKYTILA [htv] ALUSTAVA ARVIO SIIR- LISÄTIETO TYVISTÄ [htv] vaki* ma.* YHT. vaki* ma.* YHT. Ympäristöterveydenhuolto; kuntien yta 111, AVI < 5 < 5 < 5 < 5 PP + Kainuu yhteensä ja alkoholihallinto (AVI) < 3,5 < 3,5 < 3,5 < 3,5 PP + Kainuu yhteensä Maatalous ja maaseudun kehittäminen, maataloustuotanto Pohjois-Pohjanmaan ELY 42,5 7, ,5 7,5 49 Kuntien maaseutuhallinto 43, Maatalous ja turkistuottajien lomitus < 1 31 Hallinto 397, Lomittajat Luonnonvara- ja vesitehtävät Pohjois-Pohjanmaan ELY Kaikkien tehtävien osalta 28 ei ole vielä tehty Lapin ELY (kalatalous POP) 2,5 2,5 2,5 2,5 lopullisia päätöksiä Kainuun ELY < 1 < 1 < 1 < 1 (maakunta/valtion Pohjois-Pohjanmaan liitto < 1 1 < 2 < 2 < 2 virasto) YHTEENSÄ Taulukko 4: Yhteenveto Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut -tehtäväkentän siirtyvistä resursseista. * vaki = vakituisten henkilöiden työpanos, ma. = määräaikaisessa työsuhteessa olevilta kertyvä työpanos, htv. 8 Maakuntauudistuksen tukipalvelutyöryhmien esiselvitykset 8.1 Henkilöstö Esiselvitys tulevan maakunnan palvelukseen siirtyvästä henkilöstöstä Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmä on tehnyt alueellaan esiselvityksen kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Henkilöstöä koskevassa esiselvityksessä kysyttäviä tietoja tarvitaan suunniteltaessa henkilöstön siirtymistä tulevaan maakuntaan voimaanpanolain nojalla liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä. Esiselvityksen perusteella Pohjois-Pohjanmaalla tulevan maakunnan palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti kunnista ja kuntayhtymistä noin työntekijää sisältäen koko sosiaali- ja terveydenhuollon, palo- ja pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon, maatalouslomituksen, 37

38 maaseutuhallinnon, maakuntien liittojen tehtävät sekä valtion hallinnosta siirtyviä tehtäviä. Erilaisia ammattinimikkeitä on noin 650. Palo- ja Maatalouslomitus ja Ympäristötervey Tukipalveluista siirtyvät toiminnot (väh 50 % tehtävistä kohdistuu sotepalveluihin) Valtioilta siirtyvät Maakunta Sote pelastustoimi -hallinto denhuolto Maakuntaliitto toiminnot Yhteensä Pohjois-Pohjanmaa , ,5 Taulukko 5: Maakuntaan siirtyvä henkilöstö toimialueittain (henkilöstötilanne ) Esiselvityskyselyiden perusteella on saatu kattava kuva tämänhetkisestä henkilöstötilanteesta sekä henkilöstön palvelussuhteen ehdoista ja henkilöstöeduista maakuntaan henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa. Esiselvityksen perusteella voidaan lähteä valmistelemaan suunnitelmaa henkilöstön siirtymiseksi tulevaan maakuntaan. Valmistelu jaetaan kolmeen osa-alueeseen; maakunnan aloittamiseen ja henkilöstön siirtymiseen liittyviin valmisteleviin tehtäviin, maakuntakonsernin henkilöstöhallinnon toimintamallin rakentamiseen sekä maakunnan liikelaitosten ja yhtiöiden henkilöstöhallinnon toiminnan käynnistämiseen. Valmistelussa tulee luoda suunnitelma ja toteutus mm. alla oleville kokonaisuuksille: henkilöstöpalvelut/hallinnon tukipalveluiden tuottaminen tukipalveluhenkilöstön asema henkilöstövoimavarojen johtaminen osaamis- ja henkilöstötarpeen ennakointi ja arviointi eläköitymisen ennakointi osaamis- ja henkilöstösuunnitelma urapolut ja uudelleen sijoittaminen uudelleen- ja täydennyskoulutuksen organisointi henkilöstön rekrytointikäytännöt henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky henkilöstön sijoittuminen palvelussuhteen ehdot tehtävien muutokset palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi vanhan työnantajan toimenpiteet vaativuusarvioinnin koordinaatio harmonisaation suunnittelu kokonaispalkitsemisen kehittäminen palvelussuhteeseen liittyvät etuudet paikalliset virka- ja työehtosopimukset henkilöstöetuudet yhteistoiminta yt-menettely työsuojelun yhteistoiminta. 38

39 8.2 Talous, omaisuus, vastuut ja velat Talouden rakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan taloudellista rakennetta selvitettiin kyselyllä, joka kohdistettiin kaikkiin maakuntaan siirtyviin tai maakuntaan luovuttaviin organisaatioihin. Tiedot pyydettiin toiminnoittain: sosiaali- ja terveystoimi, lomituspalvelut, maaseutuhallinto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä keskitetysti valtionhallinnosta siirtyvät toiminnot. Tiedot pyydettiin sekä vuoden 2016 tilinpäätöstiedoilla että vuoden 2017 talousarviotiedoilla. Tässä raportissa esitetään tilinpäätösluvut vuodelta Tarkastelun pääpaino on toimintakuluissa, koska toiminta rahoitetaan pääosin verovaroin. Toiminto Toimintakulut milj. %-osuus Sosiaali- ja terveystoimi 1.596,0 92,7 Pelastustoimi ja ensihoito 55,4 3,2 Lomituspalvelut 28,9 1,7 Ympäristöterveydenhuolto 9,5 0,6 Pohjois-Pohjanmaan liitto 5,7 0,3 Maaseutuhallinto 2,6 0,2 ELY-keskus 13,0 0,6 TE-toimisto 8,7 0,5 KEHA-keskus 3,8 0,2 Yhteensä 1.723,6 100 Taulukko 6: Yhteenveto maakunnalle vastuulle siirtyvistä toimintakuluista (v tilinpäätös) Omaisuuden ja toiminnan siirto Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä maakuntien liitot siirrettään maakuntiin suoraan lain nojalla, eli niiden omaisuus, vastuut ja velat siirtyvät yleisseuraantona vastikkeetta maakunnalle. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan omistama irtaimisto eli koneet, kalusteet, laitteet, materiaalit sekä immateriaaliset oikeudet ja muut luvat siirtyvät maakunnalle. Maakunnalle siirtyy kaikki sellainen irtain, joka on maakunnan hallintaan siirtyvissä toimitiloissa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan käytössä. Maakunnalle siirtyy myös kaikki muu sellainen irtain omaisuus, joka selkeästi liittyy sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. 39

40 Siirtyvään irtaimistoon eivät kuulu kunnan osakeomistukset, lukuun ottamatta sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveystoimen maakuntaan siirtyvä omaisuus on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan 70,2 miljoonaa euroa. Pakollisia varauksia on lisäksi n. 33,6 miljoonaa euroa, jonka muodostaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin taseeseen kirjattu potilasvakuutusvelka. Pelastuslaitosten maakuntaan siirtyvä omaisuus on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan n. 9,5 milj. euroa. Lisäksi leasingsopimuksia on siirtymässä maakunnan vastuulle n. 2,0 milj. euron arvosta. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNALLE SIIRTYVÄT OSAKEOMISTUKSET tilanne Tytäryhteisöosakkeet Omistus.% Kp-arvo eur Oulun Keskuspesula Oy Pohjois-Suomen Leikkaus Oy Yhteensä Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuus liikelaitoskuntayhtymästä Omistus.% Kp-arvo eur Medieco Oy FinnHEMS Oy NordLab Liikelaitoskuntayhtymä Oulun Työterveys Oy Oulun Työterveys Oy, sijoitus svop-rahastoon Yhteensä Muut osakkeet Omistus.% Kp-arvo eur Partnera Oy Technopolis Oyj Monetra Oy 0, Labquality Oy 0, Kuntarahoitus Oyj Osuuskunta PPO Luottokunta 84 Kunnan Taitoa Oy 1 Kuntien Tiera Oy 1 Kuntien Hetapalvelut Oy 0, Yhteensä Maakunnalle siirtyvät osakkeet yhteensä Taulukko 7: Maakunnalle siirtyvät osakeomistukset. 40

41 Vuoden 2016 alussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri perusti yhdessä Oulun kaupungin kanssa Oulun tuotantokeittiö Oy:n. Sairaanhoitopiirin omistus ( euroa ja svop-sijoitus euroa) yhtiöstä siirtyy maakunnalle. Omistuksia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeista on maakunnalla tasearvoltaan yhteensä 22,6 miljoonan euron arvosta. Osa kiinteistöyhtiöiden osakekannasta on edelleen varsinaisen toiminnan tuotantokäytössä (mm. Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus ja Kiinteistö Oy Medikomppania) ja osa myynnissä olevaa vanhaa sairaalarakennuskantaa (Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne). Lisäksi on useita työntekijöiden virkistyskäyttöön tarkoitettuja mökki tms. tiloja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on omistuksessaan Oulun Medikiinteistöt Oy. Yhtiö tarjoaa vuokra-asuntoja yksityishenkilöille Sairaalarinteellä ja Oulu Kaukovainiolla. Yhtiön myymisestä on shp:n valtuusto tehnyt päätöksen. KIINTEISTÖOMISTUKSET (siirtyvät Maakuntien tilakeskus Oy:lle) Omistus% Kp-arvo eur. Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus (myyntipäätös) Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne (myynnissä) Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju Kiint. Oy Medikomppania Oulun Medikiinteistöt Oy (myynissä) Kiint. Oy Piilorivi Kiint. Oy Uusikatu As Oy Isonsyötteen tunturimajat As Oy Vuokatin Varjola Kiint. Oy Ahveroinen Kiint. Oy Kelokaltiokylä Kiinteistö Oy Reisjärven Pikku-Hukka As Oy Isonsyötteen tunturimajat Kiinteistö Oy Vaulujärvi Asunto Oy Vuokatin Rinneportti, Sotkamo Kiinteistö Oy Raahen Kauppakulma Kiinteistö Oy Lantonkulma Yhteensä Taulukko 8: Maakuntien tilakeskukselle siirtyvät kiinteistöomistukset. Siirtyvien kuntayhtymien tulee antaa selvitys maakunnalle omaisuudesta ja veloista. Selvityksestä tulisi ilmetä maakunnan vastuulle siirtyvät velat ja vastuut. Vaikka kuntayhtymien velanotto ei ole ns. korva-merkittyä eli määrättyyn käyttötarkoitukseen otettua, selvityksestä tulisi käydä ilmi mikä osuus kuntayhtymän veloista, vastuista ja sitoumuksista liittyy kuntayhtymän toimitiloihin. Toimitiloihin liittyvät velat siirtyvät maakunnalta edelleen maakuntien yhteisesti omistamalle Maakuntien Tilakeskus Oy:n vastuulle. PPSHP:n veloista koko pitkäaikainen lainakanta kohdistuu toimitiloihin. PPSHP:llä oli pitkäaikaista velkaa vuoden 2016 lopussa 99,3 milj. euroa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 41

42 Taloustyöryhmässä keskityttiin seuraamaan erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen käynnistymistä ja siihen liittyvää ohjeistusta maakunnille. Maakunnan toimijoille annettiin ohjeistus talous- ja henkilöstöhallinnon maakunnallisen palvelutuotannon järjestämiseksi keväällä Asiakirjaa täydennettiin ja edelleen (liite). Ohjeistuksen mukaan kuntien ja maakuntien tiivis yhteistyö mahdollistetaan jatkossa siten, että maakunta ja kunnat voivat hankkia palveluita samalta tuotantoyhtiöltä. Taloustyöryhmä perusti keskuudestaan alatyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vaihtoehtoisia esityksiä maakunnan (ja kuntien) talous ja henkilöstöhallinnon valtakunnallisen linjausten mukaisen palvelukeskuksen perustamiseen. Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa toimii kaksi kuntaomisteista yhtiöitettyä in-houseperiaatteella toimivaa talous- ja henkilöstöhallinnon toimijaa. Nämä ovat Monetra Oy sekä Kuntien Hetapalvelut Oy. Yhtiöiden toimitusjohtajat osallistuivat alatyöryhmän työskentelyyn. Alatyöryhmä esitti kolme päävaihtoehtoa maakunnan palkka- ja talouspalvelujen hoitamiseksi: Monetra Oy:n ja Kuntien Hetapalvelut Oy:n fuusio Monetran valinta tuottajaksi Osto toiselta maakunnan ulkopuoliselta in-house-toimijalta (esim. KuntaPro, Taitoa Oy) Hetapalvelut Oy:n osakkeenomistajat päättivät yhtiökokouksessaan, etteivät ole valmiita tässä vaiheessa käynnistämään fuusioneuvotteluita Monetra Oy:n kanssa. 1. Hallintotyöryhmä Hallintotyöryhmän tehtävät Maakuntauudistuksen ohjausryhmän hyväksymät tavoitteet (A-C): A. Maakunnan vastuulle siirtyvien sopimusten kartoittaminen, ehdotuksen tekeminen sopimuksiin liittyviksi suuntaviivoiksi nykyisille toimijoille sekä ehdotuksen tekeminen väliaikaishallinnolle sopimuksiin liittyvistä jatkotoimenpiteistä B. Väliaikaishallinnon toiminnan varmistaminen, mm. hallintosäännön/työjärjestyksen laatiminen C. Maakunnan sääntöjen (erityisesti hallintosääntö) esivalmistelu. Työryhmä kartoitti alustavasti myös seuraavia alueuudistuksen kannalta merkittäviä hallintoa lähellä olevia tehtäviä: D. Arkistotoimi ja asianhallinta E. Osallisuusjärjestelmän suunnittelu ja vaalien toimittamisen valmistelu sekä viestintä. 42

43 A. Sopimuskartoitus Sopimuskartoituksen taustatiedot Sopimuskartoituksen pohjaksi on käyty läpi hallintoryhmän työjaoksessa edustettuina olleiden organisaatioiden sopimusrakenne ja -luokittelu. Näin on saatu yleisimmät sopimusryhmät, jotka on sopimuskartoitusta varten tiivistetty seuraaviin ryhmiin: yleishallinto (mm. hallinto, henkilöstö, talous, tiedonhallinta, viestintä, yhteistoimintasopimukset) hankinnat; materiaalihankinta hankinnat; palveluhankinta ICT myyntisopimukset kiinteistöt, tilat, rakentaminen, liikenne ja ympäristö. Jokaisesta sopimusryhmästä on laadittu oma excel-taulukko, jonka etusivulla on annettu tarkemmat sopimusryhmää koskevat ohjeet. Eri sopimusryhmien exceltaulukoissa on huomioitu eri tukiryhmien (henkilöstö, talous, ICT, hankinnat, kiinteistöt ja tilat) tietotarpeet. Sopimuskartoituksen tulokset Alla oleva taulukko kuvaa tilannetta Taulukossa on organisaatioiden ilmoittamat sopimusten lukumäärät sopimustyypeittäin sekä yhteenlasketut summat. 43

44 Organisaatio ICT Kiint. Til. Rak. Liik. Ymp. Materi aalihan kinta Myy nti Palvel uhank inta Yleis halli nto Yhteensä Yhteensä Alavieska 3 3 Haapajärvi 0 Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki 0 Liminka Lumijoki 0 Merijärvi 0 Muhos 1 1 Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki 0 Pyhäjärvi 0 Pyhäntä Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala 2 2 Ylivieska Kallio-SOTE Selänne SOTE Helmi-SOTE 0 Raahe-SOTE Oulunkaari SOTE ELY AVI 0 TE-Toimisto PPSHP

45 Oulu- Koillismaa- PELA Jokilaaksojen -PELA Pohjois- Pohjanmaan liitto Taulukko 9: Sopimuskartoituksen tulokset, tilanne *1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio; Alavieska, Sievi, Nivala ja Ylivieska *2 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne; Haapajärvi, Pyhäjäri, Kärsämäki ja Reisjärvi *3 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi; Haapavesi ja Pyhäntä *4 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä; Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki *5 Oulunkaaren kuntayhtymä; Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi ja Vaala Tilanne : Yleishallinto 540 kpl Materiaalihankinta 1007 kpl Palveluhankinta 1998 kpl ICT 798 kpl Myyntisopimukset 355 kpl Kiinteistöt, tilat, rakentaminen, liikenne ja ympäristö 193kpl (määräaika ) Sopimuskartoitus on osin puutteellinen, kaikkien organisaatioiden osalta tiedot eivät vielä ole käytettävissä. Sopimusmassaltaan merkittävien toimijoiden, Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sopimukset ovat taulukossa mukana. Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen ja Jokilaaksojen pelastuslaitoksen rivit ovat tyhjät, koska kyseiset organisaatiot ovat ilmoittaneet sopimustensa "omistajaorganisaatioksi" Oulun ja Ylivieskan. Sopimuskartoituksen yhteenvetotaulukon perusteella voi jo nyt todeta hankintasopimusten eli materiaali- ja palveluhankintojen muodostavan merkittävän osan sopimuksista. B. Väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestys Hallintotyöryhmän jaosto on työstänyt väliaikaishallinnolle luonnoksen työjärjestykseksi. Hallintotyöryhmä käsitteli työjärjestyksen kokouksessaan. Työjärjestys annetaan epäviralliselle maakuntauudistuksen valmistelu-toimielimelle tiedoksi Maakuntauudistuksen virallinen valmistelutoimielin käsittelee työjärjestysluonnoksen ensimmäisessä kokouksessaan. C. Maakunnan sääntöjen esivalmistelu Maakunnan hallintosäännön ja liikelaitosten johtosäännön esivalmistelutyötä ei ole tehty, koska tulevan maakunnan organisaatiomallia ei ole vielä valmisteltu. Organisaatiomallin valmistelutyö ei ole ollut hallintoryhmän vastuulla. 45

46 D. Arkistotoimi ja asianhallinta Asianhallinnan ja arkistotoimen järjestäminen ovat merkittävässä roolissa maakuntauudistuksessa jo väliaikaishallinnon vaiheessa. Asianhallintaa ja arkistotoimea ei ole annettu maakuntauudistuksen esivalmistelussa yhdellekään tukiryhmälle, vaan asianhallintaan ja arkistointiin liittyviä toimenpiteitä on tehty sekä ICT-ryhmässä (arkistointikartoitus) että hallintoryhmässä (sopimuskartoitus). Asian hallittu eteenpäin vieminen vaatii yhteistä sopimista, miten edetään organisoidusti. Asianhallinnan ja arkistoinnin selvittelytyö on jatkossa luontevaa tehdä hallintoryhmän alla ICT-ryhmää kuullen. E. Osallisuusjärjestelmän suunnittelu, vaalien toimittamisen valmistelu ja viestintä Osallisuusjärjestelmän suunnittelu Maakuntalain 5 luku (22-28 ) määrää maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Säädös vastaa pääasiassa kuntalakia ja koskee koko maakunnan toimintaa. 8.4 Toimitilat ja kiinteistöt Nykytilan kartoitus, mitä on tehty: Nykytilakartoitus on tehty SOTE-kiinteistöjen sekä ELY:n ja TE-toimistojen osalta. Muiden tilojen osalta kysely kesken. Kiinteistöihin ja siihen liittyvään toimintaan liittyvä sopimuskartoitus valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Sopimusten lajittelu ja järjestäminen tehdään syksyn aikana. Osallistutaan maakuntien tilakeskus valmisteluun. Valmistelun etenemisestä on tuotu tietoa työryhmälle ja työryhmän kysymyksiin haettu vastauksia valtakunnan valmistelusta. 46

47 Kuvio 8: Sote-kiinteistöt Pohjois-Pohjanmaalla Kuvio 9: Maakuntien tilakeskuksen in-house- ja sidosyksikkötarkastelua. 47

48 Maakuntien tilakeskuksen in-house- ja sidosyksikkötarkastelua Tilakeskus Oy on in-house-yksikkö maakunnille. Maakunnilla on velvollisuus ottaa palvelut tk:lta. Maakuntien liikelaitokset ovat osa maakuntaa ja in-house-asiakkaina. Tilakeskuksella saa olla liikevaihdosta o 20 % samoissa tiloissa olevia kuntien ja maakuntien yhtiöitä sisältäen o 5 % / euroa muilta ulkopuolisia asiakkaita. Tilakeskuksella voi olla tytäryhtiöitä, joilta voidaan vuokrata tiloja, kun o kyse on keskinäisestä yhtiöstä o yhtiö on 100 % tk:n ja muun hankintayksikön omistuksessa ja nämä vuokraavat tilat tai o kyse on hankintalain ulkopuolella olevasta vuokrauksesta. Tilakeskus saa ostaa ja myydä palveluita ilman kilpailutusta o maakunnilta ja niiden liikelaitoksilta o maakuntien ja liikelaitosten in-house-yhtiöiltä o muilta palvelukeskuksilta o omalta in-house-yhtiöiltään (ei tule näitä?) o valtiolta. Tila- ja rakennuttamispalveluiden järjestämisen periaatteet Tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ja että toimintaympäristö palvelee tiloissa tapahtuvaa toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Liiketoimintaperiaatteet: asiakaslähtöisyys yhtenäinen tapa toimia volyymiedun hyödyntäminen hankinnoissa osaamisen jakaminen asiantuntijuuden kasvattaminen. Nämä edellyttävät vahvaa, lähellä asiakasta olevaa omaa ydinorganisaatiota, joka: tekee omistamiensa kiinteistöjen rakentamiseen, kunnossapitoon, huoltoon ja hoitoon liittyvät hankintasopimukset ja tilaukset järjestää tavara-, materiaali- ja laitehankintojen sekä palveluiden ja rakennusurakoiden valmistelun seuraa ja valvoo toimitusten laatua ja sopimustenmukaisuutta huolehtii toiminnan turvaamisesta sekä tuottaa yhteistyössä kumppaniverkostonsa kanssa asiakkaiden ja kiinteistöhuollon kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut. 48

49 8.5 Hankintatyöryhmä Maakunnan hankintojen nykytilan kartoittamista varten työryhmä valitsi maakunnasta mahdollisimman edustavan otoksen, jonka tietojen perusteella saataisiin väestöpohjaan skaalaamalla kuva koko maakunnan hankintavolyymeista (eurot) sekä merkittävimmistä tuote- ja palvelukategorioista. Otokseen valittiin PPSHP, Oulun kaupunki, Oulunkaaren kuntayhtymä, Raahe, Kalajoki, Kuusamo, ELY-keskus, TEtoimisto ja Pela. Otokseen valittujen yksiköiden vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella työryhmässä tunnistettiin volyymeiltään merkittävimmät hankintaryhmät koskien ulkoisia palveluostoja sekä aineita ja tarvikkeita (sis. lääkkeet). Tarkasteluun valittiin ryhmät, jotka muodostivat 80 % kunkin yksikön kustannuksista. Ulkoisiin palveluostoihin käytettiin otoksen yksiköissä vuoden 2016 tilinpäätöslukujen perusteella vajaa 160 M eli väestöpohjaan suhteutettuna koko maakunnan alueella luku on reilut 180 M /vuosi. Vastaavasti aineisiin ja tarvikkeisiin (ml. lääkkeet) käytettiin 128 M, mikä tekee maakunnan alueella n.140 M /vuosi. Yhteenveto euromääräisesti suurimmista hankintaryhmistä on esitetty alla. Ulkoiset palvelujen ostot: PALVELUT otoksen yksiköt, maakunta M /vuosi M /vuosi vakuutukset laboratorio- ja röntgenpalvelut 35 (PPSHP osuus 24) 39 vammaisten palvelut (sis palveluasuminen, laitoshoito) toimisto- ja asiantuntijapalvelut lastensuojelu (sis. laitoshoito, perhehoito) matkustus- ja kuljetuspalvelut majoitus- ja ravitsemispalvelut vanhusten palveluasuminen puhtaanapito- ja pesulapalvelut mielenterveys palvelut (sis palveluasuminen) koneiden, kaluston ja laitteiden kunnossapitopalvelut 5 5,4 Taulukko 10. Ulkoisista palveluhankinnoista puuttuvat TE-keskuksen luvut. TARVIKERYHMÄT otoksen yksiköt, maakunta, M /vuosi M /vuosi hoitotarvikkeet lääkkeet kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeet

50 lämmitys, sähkö ja vesi (osittain 8 mukana vuokrissa, joten puutteelliset tiedot) kuntoutustarvikkeet 7 huolto- ja korjaustarvikkeet 4 kalusto 3 Taulukko 11. Kaikilta osin ei tietoja onnistuttu saamaan kasaan, koska eri yksiköiden tilikartat poikkeavat sen verran toisistaan, että yhdenvertaisten lukujen löytäminen oli haasteellista. Työryhmän tarkoituksena on tarkentaa kategorioita/euroja sopimuskartoituksesta saatavien tietojen perusteella (sopimustietoja ei ole ollut työryhmällä vielä käytettävissään). 9 Ehdotuksia jatkotyöstä väliaikaishallinnolle 9.1 Työryhmien 1 4 ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Työryhmien 1. (Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö), 2. (Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus) ja 4. (Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut) tehtäväkentät ovat selkeitä kokonaisuuksia. Jatkotyön kannalta on saatava selvyys työryhmiä koskeviin sisältölakeihin ja tulevan maakunnan organisaatiorakenteeseen, jotta työtä voidaan jouhevasti jatkaa. Väliaikaishallinnon aikana olisi kuitenkin syytä ottaa kantaa ylimaakunnallisesti hoidettujen tehtävien organisointiin tulevaisuudessa. Tällaiset tehtävät siirtyvät pääosin ELY-keskuksen, TE-toimistojen ja AVI:n tehtäväkentästä. Kuntapuolella ylimaakunnallisesti hoidettuja tehtäviä on ainoastaan Koillismaalla. Pelastustoimen ja varautumisen (työryhmä 3) valmistelun organisaation on oltava selkeä jo ennen väliaikaishallintovaiheen virallista aloittamista ja ratkaisut valmisteluorganisaatiosta on tehtävä viipymättä. Esivalmisteluvaiheen päätyttyä on vain kaksi ja puoli vuotta aikaa siihen, kun uusi maakunta ja uusi pelastuslaitos aloittavat toimintansa. Uuden pelastuslaitoksen rakentaminen kahden pelastuslaitoksen pohjalta on työläs prosessi. Varsinaisen valmisteluvaiheen tehtävät: Tehdään selvitys toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen maakunnan pelastustoimen tehtävien käynnistämiseksi, sisältäen konkreettiset tarpeet ja toteutustavat. Tehdään esitys maakunnan kokonaisturvallisuuteen liittyen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluvasta alueellisesta valmiussuunnittelusta ja varautumisesta. 50

51 Tuotetaan esitys pelastustoimen ja varautumisen tehtävien siirrosta Pohjois- Pohjanmaan maakunnan vastuulle. Toteutetaan pelastustoimen ja varautumisen tehtävien siirto häiriöttömästi Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle vuoden 2019 alussa. Pelastustoimen valtakunnallisen uudistamishankkeen (SM) tuotokset jalkautetaan maakunnassa työryhmän ja sen alatyöryhmien kautta. Pelastustoimen ja varautumisen valmistelua esitetään jatkettavan myös väliaikaishallinto- ja käynnistysvaiheissa omana työryhmänään, koska se on oma selkeä kokonaisuutensa. Valmistelutyöryhmän kokoonpanoon tehdään tarvittaessa tarkistuksia. Työryhmän sisällä on pieni valmisteleva "työnyrkki" ja työryhmän alaisuuteen on perustettu 16 alatyöryhmää: pelastuslaitoksen organisaatio ja johtamisjärjestelmä pelastustoiminta, operatiivinen johtaminen, tilannekeskus sopimuspalokuntatoiminta riskianalyysi, palvelutasopäätös riskienhallinta; valvontatoiminta, turvallisuusviestintä ensihoito (palvelutuotannon näkökulma), evy-toiminta maakuntakonsernin oma varautuminen maakunnan alueellisen varautumisen yhteensovittaminen (ex. AVI:n tehtävät) turvallisuus (Security-asiat) ja työsuojelu pelastustoimen varautuminen taloushallinto, yleishallinto henkilöstöhallinto, työhyvinvointi osaamisen kehittäminen, koulutustoiminta tekniikka, kunnossapito, hankinnat, logistiikka ICT-toiminnot omaisuus ja kiinteistöt. Pelastustoimen ja varautumisen valmisteluun ei tarvita päätoimista henkilöstöä vielä vuonna Päätoimisia henkilöitä tarvittaneen vuosina porrastetusti arviolta n. 3-4 htv. Päätoimiset henkilöt ovat kaikki pelastustoimen ja varautumisen substanssiasioita valmistelevia henkilöitä, projektipäällikkö- ja projektiasiantuntijatasoa. Valmistelutyötä oto-tehtävänä eli virka-apuna tekee vuosien aikana n. 50 henkilöä nykyisistä organisaatioista käsin, työajan käyttö valmisteluun vaihtelee n %. Virka-apuhenkilöiden määrä voi myös kasvaa nykyisestä. Kaikki henkilöt sijoittuvat valmistelussa tuottajaorganisaation puolelle. Pelastustoimen ja varautumisen valmistelun resursoinnissa ei ole huomioitu tukitoimintoja (sihteeripalvelut jne.), koska tukiresursseja oletetaan käytettävän yhteisesti. Ensihoidon valmisteluun on järjestäjäorganisaatiossa sote-valmistelun puolella resursoitava n. 1 htv päätoiminen henkilö valmistelutehtäviin, jotka eivät ole pelastuslaitosten vastuulle kuuluvia (ensihoidon riskianalytiikka ja palvelutasopäätös). 9.2 Henkilöstötyöryhmän ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle 51

52 Voimaanpanolakiluonnoksen mukaisesti valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle, selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. Henkilöstön rekrytointimalli väliaikaishallintoon ja maakuntaan ennen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin on hyväksynyt tämän rekrytointimallin epävirallisessa kokouksessaan Maakunnan väliaikaishallintoon tarvitaan henkilöstöä valmistelu-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin. Väliaikainen valmistelutoimielin voi ottaa henkilöstöä vain määräaikaiseen virka- ja työsuhteeseen siten, että palvelussuhde päättyy mennessä. Maakunnan käynnistämiseen tarvitaan vuonna 2017 arviolta 35 henkilöä sekä vuonna (sisältää 35 aiemmin rekrytoitua) henkilöä. ICT-valmisteluun tarvitaan vuonna 2017 arviolta 19 henkilöä sekä vuonna 2018 arviolta 32 (sisältää 19 aiemmin rekrytoitua) henkilöä. Henkilöt työskentelevät joko osa- tai kokoaikaisina. Rekrytoinnit toteutetaan vaiheittain alkaen 6/2017. Väliaikaishallinnon henkilöstö rekrytoidaan pääsääntöisesti sisäisenä hakuna toimintoja maakuntaan siirtävistä organisaatioista. Valmistelutyö pyritään hoitamaan luovuttavien organisaatioiden virka-avulla ja osa tehtävistä voidaan hoitaa osa-aikaisesti. Maakuntauudistuksen merkittävyys ja laajuus sekä palvelujen jatkuvuuden välttämättömyys huomioon ottaen on tärkeää, että käynnistysvaiheessa pystytään käyttämään hyväksi jo olemassa oleva osaaminen ja kokemus. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon jo rekrytointivaiheessa noudatettava liikkeenluovutuksen pe-riaate, jonka mukaan kunnista ja kuntayhtymistä maakuntiin siirtyviä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen. Vaikka Aluehallintovirastot eivät ole säännöksen mukaan mukana sopimassa väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta, voidaan myös Aluehallintovirastoista rekrytoida henkilöstöä väliaikaishallintoon. Rekrytoinnit voidaan toteuttaa neljän eri mallin mukaisesti valmistelutehtävän laajuudesta ja luonteesta riippuen. Väliaikaishallinto määrittelee kuhunkin tehtävään hakukuulutukset, jotka sisältävät tehtäväkuvaukset, tehtävään vaadittavat osaamisvaatimukset, osa- tai kokoaikaisuuden sekä työskentelymallivaihtoehdot, jotka ovat joko virka-apu tai rekrytointi suoraan väliaikaishallinnon palvelukseen. Rekrytointimallit: 1. Maakunnan väliaikaishallinnon rekrytointimenettelynä käytetään ensisijaisesti sisäistä avointa hakumenettelyä, joka suunnataan henkilöstöä luovuttaville organisaatioille. 2. Työskentely maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon tehtävissä projektin tai hankkeen kautta. 3. Niissä tehtävissä, joissa hakijoita ei ole saatavilla sisäisen hakumenettelyn kautta, toteutetaan rekrytointi ulkoisen haun kautta. 4. Kutsumenettelyä voidaan käyttää valmistelun kannalta keskeisten erityisasiantuntijoiden osalta. 52

53 Palvelussuhteena on tarkoituksenmukaista käyttää työsopimussuhdetta, jollei tehtävään liity julkisen vallan käyttöä. Maakuntauudistuksen muutosjohtajan tehtävään liittyy julkisen vallan käyttöä hänen toimiessa esittelijänä väliaikaisessa valmistelutoimielimessä, joten muutosjohtajan määräaikaiseen virkatehtävään käytetään julkista hakumenettelyä. Maakuntauudistuksen voimaanpanolakiluonnoksen 8 :ssä ovat ns. virka-apua koskevat määräykset. Virka-apuun ja projektin/hankkeiden kautta työskentelyyn perustuvissa malleissa työntekijän/viranhaltijan nykyinen työnantaja toimii jatkossakin henkilön työnantajana ja vastaa palvelussuhteen ehdoista, lakisääteisistä työnantajamaksuista sekä henkilöstön työterveyshuollosta. Virka-aputehtävässä noudatetaan omaan nykyiseen tehtävään sovellettavaa virka- tai työehtosopimusta. Väliaikainen valmistelutoimielin määrittelee tällöin maakuntavalmistelun osalta työtehtävät. Väliaikaisella valmistelutoimielimellä on sille työtä tehtäessä työntekijän/viranhaltijan suhteen työnjohto- ja valvontaoikeus sekä muut työnantajalle säädetyt velvollisuudet ja oikeudet liittyen työn tekemiseen ja työnteon järjestämiseen, sisältäen työntekijän perehdyttämisen työhön ennen työnteon aloittamista. Virka-avusta luovuttavalle organisaatiolle koituvista kustannusten korvaamisesta sovitaan erikseen maakunnan väliaikaishallinnon ja luovuttavan organisaation kesken ennen virka-avun antamista. Maakunnan väliaikaishallintoon työhön hakeutuvan henkilön on varmistettava, että hänen omassa organisaatiossa on mahdollista tehdä tarpeellisia tehtäväjärjestelyjä, jotka mahdollistavat siirtymisen väliaikaishallinnon tehtäviin joko kokonaan tai osittain. Samalla on sovittava mahdollisesta virkavapaa tai virka-apu mahdollisuudesta. Henkilöresurssia virka-apuna luovuttavien organisaatioiden huolehdittavaksi jää myös arvioida missä määrin järjestelyllä on vaikutusta työntekijän/viranhaltijan palkkaukseen. Maakunnan väliaikaishallinnon palvelukseen ottamisen edellytys on, että väliaikaishallinnolle luodaan oma palkkausjärjestelmä. Palkkaus maakunnan väliaikaishallinnon palveluksessa määritellään tehtävän vaativuuden mukaisesti. Virka-aputehtävässä työskenneltäessä palkkaus määräytyy oman nykyisen tehtävän perusteella, mikäli väliaikaishallinnon tehtävät vastaavat vaativuudeltaan omaa tehtävää. Mikäli väliaikaishallinnon tehtävät poikkeavat vaativuudeltaan omasta nykyisestä tehtävästä, luovuttavien organisaatioiden huolehdittavaksi, yhdessä väliaikaishallinnon kanssa, jää arvioida missä määrin järjestelyllä on vaikutusta työntekijän/viranhaltijan palkkaukseen. Rekrytointi-ilmoitusten julkaisu ja linkki hakuilmoituksiin lähetetään tiedoksi sote- ja maakuntauudistuksen kohteena olevien luovuttavien organisaatioiden kirjaamoihin ja henkilöstötyöryhmän jäsenille. Henkilöresurssit henkilöstöasioiden valmistelussa Henkilöstöasioiden valmisteluun väliaikaishallintoon ajalle tarvitaan 16 henkilöä (8 päällikköä, 6 asiantuntijaa ja 2 assistenttia). Henkilöstöasioiden 53

54 valmisteluun tarvitaan 5 6 henkilöä vuonna 2017 ja henkilöä (sisältää 5 6 aiemmin rekrytoitua) vuonna 2018 muun muassa seuraaviin tehtäviin; HR-muutoksen johtaminen o 1 henkilöstöasioiden vastuuvalmistelija/projektipäällikkö ja 1 assistentti Valmistelevat toimenpiteet o henkilöstösiirtojen, henkilöstösopimusten ja henkilöstön vastaanoton valmistelu ja neuvottelu: 2 henkilöstösiirtojen vastuuvalmistelijaa/projektipäällikköä, 1 HR-asiantuntija, 1 HRassistentti. Siirtyvät liikelaitoksen tai yhtiön HR-valmistelijoiksi o palkanmaksuprosessin vastaava: 1 HR-asiantuntija o HR-raportointi ja HR-ICT-järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto: 1 HR-asiantuntija o yhteistoimintamenettelyprosessin suunnittelu ja toteuttaminen, yhteistoimintaorganisaation perustaminen, henkilöstöviestintä, henkilöstön osallistaminen: 1 HR-projektipäällikkö Maakuntakonsernin HR-toimintamallin rakentaminen o palvelussuhdeasiat, henkilöstökäytännöt ja palkkausjärjestelmien kehittäminen: 1 palvelussuhdepäällikkö ja 1 HR-asiantuntija o o o o henkilöstön työsuojelu, työterveyshuoltopalvelut sekä työhyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisen suunnittelu: 1 työhyvinvointipäällikkö ja 1 HR-asiantuntija henkilöstön rekrytointi, urapolut, osaajapankki ja uudelleen sijoittuminen: 1 rekrytointipäällikkö / projektipäällikkö HR-ICT, esimiesten digi, henkilöstökäsikirja: 1 HR-asiantuntija henkilöstön osaamisen johtamisen ja osaamisen ennakoinnin suunnittelu sekä osaamissuunnitelma: 1 koulutuspäällikkö. Tehtävien aloitus ja päättymisajankohdat suunnitellaan erillisen aikataulun mukaisesti. Kaikki tehtävät eivät ole kokoaikaisia vaan niitä voi hoitaa osa-aikaisena. Väliaikainen yhteistoimintaelin Maakunnan väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopi-muksia, joten sen on noudatettava toiminnassaan yhteistoimintalain periaatteita (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa 449/2007, sekä ns. voimaanpanolain 7, Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi). 54

55 Edellä mainitun lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väliaikaishallinnon väliaikaisena yhteistoimintaelimenä toimii Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyötoimikunta. Väliaikaiseen yhteistoimintaelimeen kuuluu enintään 18 edustajaa, joista 4 9 edustaa työnantajaa ja 9 henkilöstöä. Yhteistoimintaelimen varsinaisille henkilöstön edustajille nimetään kullekin kaksi varajäsentä. Työnantajien varsinaisille jäsenille nimetään kullekin yksi varajäsen. Väliaikaishallinnon yhteistoimintaelimessä henkilöstöä edustavat kunta-alan pääsopijajärjestöjen (KoHo, JUKO, Kunta-alan unioni) maakunnalliset edustajat. Kustakin pääsopijajärjestöstä valitaan yhteistoimintaelimeen kaksi edustajaa (2+2+2). Valtion henkilöstöä väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä edustaa Pardia, JUKO ja JHL (1+1+1). Järjestöt päättävät ja ohjeistavat kukin omalta osaltaan sen, miten edustajat valitaan. Työnantajaa yhteistoimintaelimessä edustavat maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, väliaikaishallinnon valmistelijoista tai luovuttavista organisaatioista liikkeenluovutuksen piirissä olevista henkilöistä valitut edustajat. Yhteistoimintaelin valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajuus vaihtuu työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Puheenjohtajana toimii saakka työnantajan edustaja. Ajankäytön väliaikaisen yhteistoimintaelimen kokoukseen osallistumiseen myöntää se työnantaja, jonka palveluksessa väliaikaisen yhteistoimintaelimen jäsen on. Väliaikaisen yhteistoimintaelimen kokouksiin osallistumisesta aiheutuvat kustannukset maksaa kunkin jäsenen oma työnantaja. Henkilöstön siirtosuunnitelmat ja -siirtosopimukset sekä henkilöstön vastaanotto Henkilöstön siirtosuunnitelmat, -siirtosopimukset sekä henkilöstön vastaanotto kuuluvat oleellisesti sote- ja maakuntauudistuksen ydinprosesseihin. Maakuntauudistuksen yhteydessä lakkautettavien kuntayhtymien palveluksessa työskentelevä henkilöstö sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksiköiden ja laitosten palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy maakuntien tai maakuntien liikelaitosten tai maakuntien yhtiöiden palvelukseen. Myös tukipalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy maakunnan, maakunnan liikelaitoksen tai maakunnan yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteella, jos hänen nykytehtävistä vähintään 50 % kohdistuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maakunnan väliaikaishallinnon ja kuntien välillä sovitaan siitä, keiden henkilöiden osalta 50 % sääntö täyttyy siirtymisen edellytyksenä. Jos henkilön työpanos maakunnalle siirtyvässä tukipalvelutehtävässä on alle 50 %, mahdollisesta henkilöstön siirtymisestä sovitaan maakunnan väliaikaishallinnon ja luovuttavien organisaatioiden välillä. 55

56 Henkilöstöä siirtyy hallituksen esitysluonnoksen voimaanpanolain nojalla maakunnan, maakuntakonserniin kuuluvan tai maakuntien määräysvallassa olevan yhteisön, kuten maakuntien yhteisen palvelukeskuksen, palvelukseen myös aluehallintovirastoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY-keskukset), ELY-keskusten ja TEtoimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottavasta KEHA-keskuksesta, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorista. Myös muutoksen kohteena olevissa valtion virastoissa vain osittain siirtyviä tehtäviä hoitava henkilö siirtyy maakuntaan tai maakuntakonserniin kuuluvaan tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön, mikäli siirtyvät tehtävät muodostavat vähintään puolet hänen työtehtävistään. Henkilöstön siirtosuunnitelmiin, -sopimuksiin ja henkilöstön vastaanottoon liittyvä aikataulutus (päivittyy laaditaan erillinen tarkempi suunnitelma) henkilöstösiirtoihin ja -vastaanottoon (liikkeenluovutukseen) liittyvän prosessin määrittely, aloitus 08/17 - valmis 09/17 siirtoneuvottelujen aloitus (tukipalveluhenkilöstö mukaan lukien), 10/17-03/18 liikkeenluovutusprosessin suunnittelu yhteistyössä luovuttavan organisaation kanssa, aloitus 10/17-03/18 siirtosopimusten ja suunnitelmien viimeistely, aloitus 04/18-10/18 lopulliset siirtyvää henkilöstöä koskevien selvitysten vastaanotto, 11/18 Yhteistoiminta, henkilöstön osallistaminen ja henkilöstöviestintä Yhteistoiminta Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien on huolehdittava esivalmisteluvaiheesta lähtien jatkuvasta viestinnästä henkilöstölle ja aloitettava yt-lain mukainen yhteistoimintamenettely. Yhteistoiminta kunnissa ja maakunnissa Yhteistoimintamenettelyt on käytävä ennen henkilöstön siirtoja kunnasta tai kuntayhtymästä maakuntaan niin, että ne on saatu päätökseen hyvissä ajoin syksyllä Virallisen yhteistoiminnan lisäksi henkilöstöä on informoitava muutoksista pitkin matkaa. Sote- ja maakuntauudistuksessa tarvitaan kolmenlaisia yhteistoimintamenettelyjä. Henkilöstön siirto kunnalta maakunnalle edellyttää, että sekä luovuttaja, väliaikaishallinto ja luovutuksensaaja käyvät yt-lain 4 ja 11 : ien mukaiset yhteistoimintamenettelyt. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen luovuttaja eli kuntatyönantaja käy itsenäisesti yhteistoimintamenettelyt. Väliaikaishallinnossa tullaan tekemään maakuntia sitovia päätöksiä, joten tarvittaessa myös väliaikaishallinnossa on käytävä yhteistoimintamenettelyt. Lisäksi luovutuksensaaja eli maakunta (liikelaitos), maakuntakonsernin osakeyhtiö ja valtakunnallisen palvelukeskuksen osakeyhtiö käyvät omat yhteistoimintamenettelyt. 56

57 On myös mahdollista, että yhteistoimintamenettelyjä on käytävä useassa eri vaiheessa, jos henkilöstö siirtyy ensin maakuntaan ja myöhemmin maakuntakonsernin osakeyhtiöön sekä maakunnassa että jokaisessa yhtiössä on oltava oma yhteistoimintaelin. Osakeyhtiöt noudattavat lakia yhteistoiminnasta yrityksissä ja maakuntalakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa. Yhteistoiminta maakuntien väliaikaishallinnossa Maakunnan väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Tämän vuoksi myös väliaikaishallinnolla on velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita. Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi Maakuntakonsernin HR-toimintamallin rakentaminen Maakuntakonsernin HR-toimintamallin rakentamisen suunnitelmasta laaditaan tarkempi suunnitelma sisältöineen ja aikatauluineen siinä vaiheessa, kun on saatu rekrytoitua asioita valmisteleva henkilöstö. HR-toimintamallia valmistellaan soveltuvin osin yhteistoiminnallisessa työryhmätyöskentelyssä. (päivittyy laaditaan erillinen tarkempi suunnitelma) Maakuntakonsernin HR-toimintamallin rakentaminen aloitetaan viimeistään 08/2017 maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (MAKU-TAHE -yhtiö) valinta palkkahallinnon ja henkilöstöjohtamisen ICT-järjestelmien valinta palvelussuhdeasiat, henkilöstökäytännöt ja palkkausjärjestelmien kehittäminen henkilöstön työsuojelu, työterveyshuoltopalvelut sekä työhyvinvoinnin, terveyden ja työkyvyn edistämisen suunnittelu henkilöstön rekrytointi, urapolut, osaajapankki ja uudelleen sijoittuminen HR-ICT, esimiesten digi, henkilöstökäsikirja henkilöstön osaamisen johtamisen ja osaamisen ennakoinnin suunnittelu sekä osaamissuunnitelma liikelaitoksen ja yhtiöiden HR-organisaatio 9.3 Talouden ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle Käyttötalous 2018, väliaikaishallinnon talouden ja toiminnan seuranta Valtion varoista maksetaan kullekin maakunnalle lain voimaan tultua maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi määräraha. Selvitetään, mitä vaatii ja miten järjestetään väliaikaishallinnon talouden seuranta, kirjanpito ja maksuliikenne. 57

58 Taloushallinnon organisoinnin käynnistäminen Maakunnan taloushallinnon organisointiin vaikuttaa valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Palvelukeskus tuottaa kuitenkin vain kaikille maakunnille soveltuvia, yhteisiä palveluita, mikä ei poista tarvetta maakunnan omalle, tehokkaalle ja osaavalle taloushallinnolle. Aloitetaan selvitystyö yhdessä palvelukeskusvalmistelun kanssa. On kiinnitettävä huomiota ICT-investointien ja hankintojen tarpeeseen ja toisaalta valtakunnallisiin linjauksiin näissä asioissa. Ensimmäisen talousarvion laadintaan valmistautuminen Vuonna 2018 järjestetään maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto sekä muut toimielimet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta. Ryhdytään valmistautumaan ensimmäisen talousarvion laadintaan Huomioidaan maakuntaan jo vuonna 2019 tuleva henkilöstö ja välttämättömät hankinnat sekä sopimukset. Maakunnan avaava tase ja kirjanpidon aloittaminen Maakuntien yhteisen taloustiedon määrittelyryhmä tekee parhaillaan valmistelutyötä, jotta maakunnilla olisi yhteinen kirjanpidollinen pohja. Tähän liittyen tullaan antamaan valtioneuvoston asetus ainakin tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä. Ryhdytään selvittämään maakunnan avaavan taseen muodostumista sen perusteella, mitä omaisuutta ja varoja maakuntaan on siirtymässä. Tähän liittyy voimaanpanolain 19 :n säännös maakuntaan siirrettävän kuntayhtymän selvityksestä. Talouden ja toiminnan seuranta, tuloksellisuuden mittaaminen Talouden ja toiminnan seurannan organisointi liittyy taloushallinnon organisoinnin käynnistämiseen. Maakuntalain ja maakuntien rahoituslain säännökset asettavat sangen tiukat reunaehdot maakuntien toiminnalle ja taloudelle. Maakuntiin siirrettävistä kuntayhtymistä puolestaan siirtyy maakuntiin erittäin merkittävä määrä sopimuksia ja velvoitteita. Talouden ja toiminnan seurantaan varautumiseen liittyy voimaanpanolain 19 :n säännös kuntayhtymän selvityksestä. Selvitetään, mitä maakunnan toiminnan ja talouden seuranta edellyttää. Selvitetään, miten toiminnan ja talouden seurannalla voidaan vastata mm. maakunnan tehokkuudelle ja tuottavuudelle asetettuihin odotuksiin. Maakunnan konsernirakenne Pelkästään lain säännösten nojalla maakunnalle on muodostumassa merkittävä konsernirakenne. Tämän lisäksi maakuntiin siirrettävistä kuntayhtymistä tulee 58

59 maakunnan omistukseen huomattava määrä yhtiöitä. Tämä edellyttää erittäin hyvin toimivaa, tehokasta konsernijohtamista ja konsernivalvontaa. Tässä yhteydessä on myös huomattava maakunnan talouden arviointikriteerit, jotka rakentuvat pääosin konsernitunnuslukujen varaan. Aloitetaan tulevan konsernirakenteen selvitystyö. Työ liittyy kiinteästi voimaanpanolain 19 :ssä säädettävään kuntayhtymän selvitykseen ja sen tekemiseen liittyvään yhteistyöhön maakunnan ja kuntayhtymän välillä. Samalla ryhdytään valmistautumaan tulevan konsernirakenteen vaatimaan konserni- ja omistajaohjaukseen. Käynnissä olevat investoinnit ja tulevat investoinnit Maakuntiin siirrettävissä kuntayhtymissä on käynnissä merkittävä määrä erittäin suuria investointihankkeita. Näiden investointien häiriötön jatkuminen on turvattava. Investointeja selvitetään myös tulevaa palvelukeskusta valmistelevien tahojen kanssa. Selvitetään käynnissä olevien investointien tilanne yhdessä palvelukeskusvalmistelun kanssa. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Maakunnan toimintaan tulee väistämättä sisältymään huomattavia riskejä, joiden hallinta edellyttää hyvin toimivaa riskienhallintajärjestelmää sekä sisäistä valvontaa. Toiminnan käynnistämisvaiheeseen liittyviin riskeihin on varauduttava vielä erikseen. Aloitetaan toiminnan käynnistymiseen liittyvien riskien kartoitus, miten toimitaan, jos esimerkiksi tietohallinnon järjestelmät eivät ole välittömästi käytössä Aloitetaan muuten valmistautuminen riskienhallintajärjestelmän ja sisäiseen valvontaan liittyvien järjestelmien rakentamiseen. 9.4 Hallinnon ehdotukset jatkotyöstä väliaikaishallinnolle A. Sopimuskartoitus ja sopimus Sopimushallinta edellyttää: 1. sopimuksista vastaava päällikön ja juristin rekrytointia 2. asianhallintajärjestelmän (ml. sopimuksenhallinta) hankintaa. Hallintoryhmä on tehnyt maakuntauudistuksen esivalmisteluna sopimuskartoituksen. Pohjois-Pohjanmaan liiton palvelimen päivityksen jälkeen liiton Dynasty-järjestelmään hankitaan asianhallintajärjestelmä ja siihen sopimuksenhallintaosio omana tuotantokantana väliaikaishallinnon valmistelua varten. 59

60 Sopimushallintajärjestelmä Maakuntahallintoa varten tulee määritellä sopimusten osalta tehtäväluokitukset, sopimustyypit ja sopimuksista järjestelmään poimittavat keskeiset tiedot (metatiedot). Määritystyön aloittamista varten on perustettu pientyöryhmä valmistelemaan ehdotusta. Työryhmää pitää jatkossa laajentaa koskemaan eri organisaatiota ja sen tulee olla alueellisesti kattava. 3. Mahdollisesti sopimustyötä tukevan ryhmän perustamista. A. Sopimuskartoituksen tulokset Kartoituksen tulokset tulee koota ennen syksyä vastuuvalmistejoille työstettävään muotoon sekä tarkistaa, miltä osin sopimuskartoitus vaatii täydentämistä. Hallintotyöryhmä esittää väliaikaishallinnolle, että se käynnistää sopimusneuvottelut syksyllä 2017 niiden organisaatioiden kanssa, joiden sopimuksia ei voida sellaisenaan siirtää maakunnalle, vaan ne vaativat esimerkiksi sopimukset jakamista tai uudelleen neuvottelemista. Myös sellaisten sopimusten osalta, jotka päättyvät ennen maakunnan käynnistymistä (erityisesti sote) tulee neuvotella esim. siitä kilpailutetaanko ao. kunnan toimesta vai käytetäänkö optiota. Hankintaryhmä aloittaa neuvottelut substanssiasiantuntijoiden kanssa (esim. sote-hankintapalvelut) tulevista hankinnoista ja kilpailuttamisista. B. Työjärjestys Hallintotyöryhmä esittää, että väliaikaisen valmistelutoimielimen on ensimmäisessä kokouksessaan päätettävä seuraavista asioista: työjärjestyksen hyväksyminen puheenjohtajan selostuksen pohjalta puheenjohtajan (ja varapuheenjohtajan valinta) muutosjohtajan kelpoisuus muutosjohtajan valinta mahdollisesti muiden valmistelu- ja tukihenkilöstön valinta esittelijän sijaisuusketju muutosjohtajan sijaisuusketju sihteerin kutsuminen pöytäkirjan pitäjäksi kokousaikataulusta päättäminen. C. Hallintosääntö Hallintotyöryhmä esittää, että organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän valmistelu täytyy vastuuttaa, ja alustavasta organisaatiomallista tulee päästä sopimukseen jo alkusyksystä Hallintosääntöä ei voida keskeiseltä osin kirjoittaa ennen kuin organisaatiomalli ja johtamisjärjestelmä ovat hahmottuneet. 60

61 Kuntaliitto on ilmoittanut laativansa maakunnan hallintosääntömallin loppuvuodesta Hallintosäännön laatimistyö voidaan aloittaa muiden kuin organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän osalta hyödyntäen Kuntaliiton kunnille ja kuntayhtymille laatimaa hallintosääntömallia, sillä kuntalain ja maakuntalain rakenne ovat merkittäviltä osin samanlaiset: Hallintotyöryhmä esittää väliaikaishallinnolle, että se ottaa mukaan laaja-alaisesti eri organisaatioita ja keskeisiä tahoja alueellisesti kattavasti organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän valmisteluun. Hallintoryhmä pitää tärkeänä myös maakuntastrategian valmistelun aloittamista heti syksyllä 2017 yhteisellä seminaarilla, jossa on edustettuna kuntien edustajat, poliittiset päätöksentekijät sekä väliaikaishallinto. Työtä valmistelemaan pitäisi saada laajaalaisia työryhmiä. D. Arkistointitoimi ja asiakirjahallinto ICT-työryhmän alaisuudessa tehty arkistokartoitus on luonut hyvän pohjan jatkaa selvitystyötä. Jatkoselvityksessä tulee käydä läpi mitä toimenpiteitä on tehtävä ennen maakuntauudistusta (paperiaineisto, sähköinen aineisto) mitä voidaan tehdä jo nyt tulevan toiminnan edistämiseksi. Hallinnon alaisuudessa toimiva pienryhmä on tehnyt ehdotuksen asianhallinnan ja arkiston jatkotoimenpiteiksi väliaikaishallinnolle kesäkuun 2017 aikana. Työryhmää pitää jatkossa laajentaa koskemaan eri organisaatiota ja sen tulee olla alueellisesti kattava. 61

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jussi Rämet Pohjois-Pohjanmaa, maakuntajohtaja 10.1.2017 P-P liitto POPELY PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja

Lisätiedot

Sote ja maakuntauudistus

Sote ja maakuntauudistus Sote ja maakuntauudistus Pohjois Pohjanmaa 13.1.2017 1 P P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaa 13.1.2017 P-P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma Projektipäällikkö Kimmo Hinno 20.9.2016 1. Esivalmistelun taustaa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma P-P liitto P-P ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset Avi TE-toimisto Henkilöjärj... Viestintä Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaa 13.1.2017 P-P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus PohjoisPohjanmaan maakuntauudistus Työryhmä 2: Elinkeinot, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus 11.11.2016 Petri Keränen, johtaja PohjoisPohjanmaan ELYkeskus Maakunnallinen organisoituminen 11.11.2016

Lisätiedot

Maku-valmisteluryhmien työnjako nykytilakuvauksissa

Maku-valmisteluryhmien työnjako nykytilakuvauksissa Maku-valmisteluryhmien työnjako nykytilakuvauksissa 1.2.2017 Maku-esivalmisteluryhmät Maku-tiimi koordinoi ja ohjaa valmisteluryhmiä, puheenjohtajana Elyn ylijohtaja, sihteeri myös Elystä Valmisteluryhmiin

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus PohjoisPohjanmaan maakuntauudistus Työryhmä 2: Elinkeinot, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus Petri Keränen, johtaja PohjoisPohjanmaan ELYkeskus Maakunnallinen organisoituminen Työryhmän jäsenet

Lisätiedot

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään?

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään? Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään? Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Isot kuvioit Maakuntalailla perustetaan maakuntahallinto, jolle runsaasti tehtäviä (laki lausunnolla) Perustetaan

Lisätiedot

Maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaalla

Maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaalla Maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaalla 12.10.2017 Jussi Rämet Maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Poliittinen seurantaryhmä Varsinainen jäsen Kyösti Oikarinen, pj. Eija-Riitta Niinikoski Hemmo

Lisätiedot

Uuden maakunnan tehtävät ja valmistelun organisointi

Uuden maakunnan tehtävät ja valmistelun organisointi Uuden maakunnan tehtävät ja valmistelun organisointi Henkilöstöjärjestöt 1.9.2016 Risto Poutiainen Vt. maakuntajohtaja Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Maakunnan päätöksenteko, toiminta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Elinkeino- ja työvoimapalvelut Petri Keränen johtaja 13.10.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä.

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Maakuntauudistus. Pertti Rajala Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:

Lisätiedot

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät www.omahäme.fi Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät Oma Häme valmistelu Lapset, nuoret, perheet Ikäihmiset Soteintegraatio Ohjausryhmä - päätökset ja linjaukset Aluekehitys ja kasvupalvelut Päihde-

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat VM/Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki Lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta

Lisätiedot

TR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus

TR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus TR4 Ympäristöterveydenhuolto maakunnassa tilannekatsaus 4.5.2017 Leena Tuuri Ympäristöjohtaja, Oulun seudun ympäristötoimi Toteutuneet ja suunnitellut kartoitukset Ympäristöterveydenhuolto Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS TOIMIALUE: ALUEKEHITYS TOIMIALUE: SOTEPELA. TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - Oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut

MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS TOIMIALUE: ALUEKEHITYS TOIMIALUE: SOTEPELA. TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - Oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut Tarkastuslautakunta MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja TOIMIALUE: ALUEKEHITYS - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Rahoitus-

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Lausunto 04.05.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien

Lisätiedot

Henkilöstöryhmän kokous , Karstula. Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja

Henkilöstöryhmän kokous , Karstula. Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja Henkilöstöryhmän kokous 17.11.2016, Karstula Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja 22.11.2016 Järjestäytyminen Läsnäolijat Aikataulu 9-11 oma kokous, Kunnatalo 11-12 mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun

Lisätiedot

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,

Lisätiedot

Landskapens uppgifter

Landskapens uppgifter ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO Landskapens uppgifter Maakuntien tehtävät - Regeringens preciserade riktlinjer 5.4.2016 - Hallituksen tarkentavat linjaukset 5.4.2016 Olav Jern Landskapsdirektör

Lisätiedot

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP 3 5 10 1 6 1 1 1 28 ~9700 htv EP Valmisteluvaiheet 21.4.2017 3 Ajankohtaista (1/2) Väliaikaishallinnon rakentaminen Väliaikaisen valmistelutoimielimen

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) POPmaakunta

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) POPmaakunta Maakuntauudistus Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 19.12.2016 Työryhmän kokoonpano Työryhmän valmistelija: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP. Työskentelee

Lisätiedot

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta:

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU TYÖRYHMÄN TR3 TILANNEKATSAUS

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU TYÖRYHMÄN TR3 TILANNEKATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN PELASTUSTOIMEN JA VARAUTUMISEN VALMISTELU TYÖRYHMÄN TR3 TILANNEKATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEN JOHTORYHMÄ 8.6.2017 Pelastusjohtaja Petteri Helisten Oulu-Koillismaan pelastuslaitos

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 4/2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen Sote- ja maakuntauudistus Väliaikainen hallinto 1.7.2017 alkaen 6.2.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 1.7.2017 1.7.2017 28.2.2018 1.3. 31.12.2018 Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Pohjanmaalla

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Pohjanmaalla Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Pohjanmaalla 11.11.2016 9.11.2016/ai Tiekartan mukaiset tehtäväkokonaisuudet sekä niitä hoitavat organisaatiot (NYKYTILA) Alueellinen alkoholihallinto AVI Kalatalous

Lisätiedot

Kuntamarkkinat

Kuntamarkkinat Kuntamarkkinat 14.9.2017 Kuntien ja maakuntien tehtävät Kirsi Mononen, johtava lakimies Sote- ja maakuntauudistus Maakuntauudistus I paketti» Sote» Pelastus» Rahoitus» Voimaanpano Maakuntauudistus II-paketti»

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

POPmaakunta Muistio 1 (5)

POPmaakunta Muistio 1 (5) POPmaakunta Muistio 1 (5) Maakuntauudistukseen liittyvä ammattijärjestötapaaminen Aika tiistai 10.1.2017 klo 9.00 10.26 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kurkikabinetti Kutsutut Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja,

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Kasvupalvelut / TE-palvelut

Kasvupalvelut / TE-palvelut Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus Pohjois-Pohjanmaa P-P liitto Ely PPSHP Kunnat Pelastuslaitokset AVI TE-toimisto Henkilöstöjärjestöt Viestintäryhmä Pj. Arja Hankivaara Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ohjausryhmä 20.2.2017 Valmistelija Juha Jääskeläinen Henkilöstötyöryhmä Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu

Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu MUISTIO Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu (aikaisemmin aluehallintouudistus) ja sote-uudistus ovat Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia

Lisätiedot

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 30.5.2017 Työ- ja elinkeino Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt

Lisätiedot

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Suomen metsäkeskus Lausunto 19.06.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia

Lisätiedot

TERVETULOA KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

TERVETULOA KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ TERVETULOA KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 14.6.2017 Muutosta ilmassa MRL ELYn rooli Kohti uutta hallintoa maakuntauudistus Yksi luukku yhteistyö Kaavoituksen (uudet) haasteet Hyvä suunnittelu kannattaa

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi Lisätietoja: Kimmo Puolitaival, ylijohtaja Timo Metsä-Tokila, strategia- ja asiakkuuspäällikkö

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Kuntajohtajakokous 24.3.2017 Kari Hakari muutosjohtaja Ajankohtaista Valtakunnallisesti:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Alueidenkäytön, ympäristön ja liikenteen palvelukuvaukset. Merja Vikman-Kanerva

Alueidenkäytön, ympäristön ja liikenteen palvelukuvaukset. Merja Vikman-Kanerva Alueidenkäytön, ympäristön ja liikenteen palvelukuvaukset Merja Vikman-Kanerva 24.4.2017 (*) Vaikuttavuuden taso +++ erittäin merkittävä ++ merkittävä + lievä tai vähäinen merkitys Henkilöstö ja vaikuttavuus

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Valmisteluryhmien käynnistystilaisuus 7.10.2016 Elinkeino- ja työvoivoima/kasvupalvelut -ryhmä Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Johtaja Juhani

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jarno Turunen Muutosjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Järjestöt maakuntauudistuksessa, Joensuu 21.6.2017 Uudistuksen päätavoitteet o maakunnan elinvoima ja kestävä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali) Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Pelastustoimi ja varautuminen työryhmä Aika klo: 09:00 11.30 Paikka Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (Siikasali) Läsnä Helisten Petteri puheenjohtaja Haapanen

Lisätiedot

Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.

Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6. Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.2017 Uuden maakunnan aluekehitystehtäviä 1/2 Strateginen

Lisätiedot

Maakuntalaki. Kuntamarkkinat Johtava lakimies Kirsi Mononen

Maakuntalaki. Kuntamarkkinat Johtava lakimies Kirsi Mononen Maakuntalaki Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtava lakimies Kirsi Mononen Laaja lakipaketti Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Maakuntalaki Em voimaanpanolait Maakuntien valtionosuuslaki Kuntien

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan Lähteet: Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma

Matkalla uuteen maakuntaan Lähteet:  Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma Matkalla uuteen maakuntaan Lähteet: www.alueuudistus.fi Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun projektisuunnitelma Miksi maakuntauudistus? Paitsi organisaatiouudistus edellytyksenä lisäksi julkisen hallinnon

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus

Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstötyöryhmän tilannekatsaus 24.4.2017 Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen Valmistelija Juha Jääskeläinen 2 Työryhmän tavoitteet ja tehtävä Henkilöstötyöryhmän

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO TILAISUUDEN NIMI SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO Onnistumme mikäli ymmärrämme asiakkaitamme ja osaamme hyödyntää heidän palautettaan. Onnistumme vain, kun asiakkaat ovat kanssamme kehittämässä

Lisätiedot

Lausunto. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Lausunto. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Tilastokeskus Lausunto 13.06.2017 TK0170517 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia

Lisätiedot

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju Muutokseen valmistautuminen etenee..2 Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju 9..2 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 9..2 Pauli Harju Valtio Maakunnat Kunnat Työnjako kuntamaakuntavaltio

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous 4.10.2016 Maakuntajohtaja, Tapani Mattila Kehittämisjohtaja, Hannu Korhonen Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet toimivat palvelut

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Aluekehittämisen laaja palvelukokonaisuus. Pekka Hokkanen

Aluekehittämisen laaja palvelukokonaisuus. Pekka Hokkanen Aluekehittämisen laaja palvelukokonaisuus Pekka Hokkanen 9.6.2017 Aluekehittämisen, maaseudun kehittämisen ja alueiden käytön kattava palvelukokonaisuus Muodostaa loogisen, aluekehitys -yläteeman alle

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

Maakunnan keskeiset tehtävät

Maakunnan keskeiset tehtävät Työ- ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt Maakuntien liitot Kunnat ja kuntien yhteistoiminta-alueet Maakunnan keskeiset tehtävät Pelastustoimi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä Etunimi Sukunimi 1

Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä Etunimi Sukunimi 1 Väliaikaishallinto - muutoksia ja täydennyksiä 24.2.2017 Etunimi Sukunimi 1 Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen (voimaanpanolain 6 ) Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous 30.-31.8.2016, Kokkola Maakuntauudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot