LUOVUUS POLUT. Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOVUUS POLUT. Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018"

Transkriptio

1 LUOVUUS POLUT Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Keskeisten käsitteiden määrittely Nykytila Kehittämiskokonaisuudet Kilpailukyky ja vetovoimaa Yritystoiminnan edistäminen Elämänlaatu Yhteenveto Jatkotoimenpiteet

3 1. Esipuhe Luovan talouden kehittämisohjelman tavoitteena on luoda näkemys, miten kulttuurin ja luovan talouden keinoin voidaan tukea maakunnan kehittämistä. Ohjelmalla vaikutetaan luovan talouden kehittämisen tavoitteisiin ja julkisen rahoituksen suuntaamiseen. Muita tavoitteita ovat toimialan tunnettuuden kasvattaminen ja näkyväksi tekeminen, toimijoiden sitoutuminen ajallisesti jaksotettuun kehittämistyöhön, alueen vetovoimatekijöiden lisääminen, koulutuksen ja alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä toimijoiden aktivointi globaaliin kilpailuun kulttuurin ja luovan talouden saralla. Ohjelmalla luodaan perusedellytykset Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin ja luovan talouden toimintaympäristön kehittymiseen tulevina vuosina Luovan talouden kehittämisellä on Pohjois-Pohjanmaalla poikkeuksellisen hyvät edellytykset: elävä ja monipuolinen toimijakenttä, tavoitteisiin sitoutuneet ihmiset, vahva kulttuuriperintö, monipuolinen osaaminen sekä kansainväliset verkostot, tapahtumat ja seminaarit. Pohjois-Pohjanmaan vetovoima perustuu osaamiseen ja alueen pitkän aikavälin dynaamiseen uusiutumiskykyyn, joka saa toistuvasti alueen toimijat ylittämään itsensä. Oulu on luovan talouden toinen valtakunnallinen keskus - Suomen paras innovaatioympäristö joka yhteistyössä ympäröivien, innovaatiopotentiaalisten alueiden kanssa muodostaa dynaamisen toimintaympäristön luovalle taloudelle. Luova talous mahdollistaa maakunnan kasvun ja kokonaisvaltaisen kehittymisen. Ohjelmaa on tehty sidosryhmäyhteistyössä yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan saavuttamiseksi. Ohjelman kokoamista on ohjannut ydinryhmä, jonka työskentely on ollut erittäin tiivistä ja sitoutunutta. Ohjelman tavoitteisiin sitoutumista varten on järjestetty kysely sekä kaksi avointa tilaisuutta luovan talouden, kulttuurin ja taiteen aloilla toimiville henkilöille, yhdistyksille ja yrityksille, joilla on halukkuutta kehittää kulttuuriin ja taiteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita. Erityiskiitos kuuluu tiiviiseen työskentelyyn sitoutuneelle ydinryhmälle. Ydinryhmä koostuu kulttuurin ja luovien alojen asiantuntijoista: Risto Vuoria, Samu Forsblom, Merja Haukipuro, Jussi Haukkamaa, Johannes Helama, Aira Huovinen, Erkki Hämäläinen, Helena Lindqvist, Leena Lämsä, Ulla Lassila, Sanna Manninen, Heikki Tunkkari, Leena Viitanen, Jussi Vilkuna ja Seija Väisänen. Oulussa xx.xx.xxxx POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Risto Vuoria Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Harju Maakuntajohtaja 2

4 2. Keskeisten käsitteiden määrittely Tässä ohjelmassa näkökulmaksi luovaan talouteen on tietoisesti valittu elinkeinolähtöisyys ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Luova alat sijoittuvat yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä monille toimialoille ja siksi alan vaikutuksien tunnistaminen kansantaloudessa on vaikeaa. Puhtaasti luovien alojen toimialoilla ei perinteisesti ole johtoasemassa olevia suuria kansainvälisiä tai kansallisia yrityksiä, jotka ajaisivat toimialan etua. Toimialat palvelevat laajaa joukkoa eri alojen yrityksiä, myös suuryrityksiä, ja ovat potentiaalisia kasvun luojia monilla aloilla. Toimialan verkostomaisen luonteen takia alalle tarvitaan yhteisiä toimenpiteitä. Luovan talouden ytimessä on tekijänoikeuksia synnyttävä taide, jota luovan talouden innovaatioympäristössä hyödynnetään, tuotteistetaan ja kaupallistetaan. (KUVA: LUOVAN TALOUDEN YDINMALLI, muokataan lopulliseen version) Luovan talouden sipulimalli 1. Taide ja kulttuuri, kulttuuriperintö Taide- ja kulttuurialojen yrittäjyys 3. Luovien alojen yrittäjyys 4. Muiden toimialojen bisnesaktiviteetit (HUOM KUVATEKSTIT TULEVAT MUUTTUMAAN ALLA OLEVIA MÄÄRITTELYJÄ VASTAAVIKSI) Luovan talouden kokonaisuus - Ytimen muodostavat tekijänoikeudet, taiteet ja aineeton kulttuuriperintö. - Toinen kerros koostuu taide- ja kulttuurialojen toimintaympäristön perustasta jonka muodostavat muun muassa oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja julkiset taidelaitokset. - Kolmannessa kerroksessa on luovien alojen toimijat joita ovat muun muassa käsityöläiset, muotoilijat, animaattorit, graafikot, arkkitehdit, festivaali- ja tapahtumatuottajat, muusikot, managerit, galleristit ja hyvinvointipalveluita tuottavat ammattilaiset. - Uloin kerros muodostuu toimialoista, joille luovat alat tuottavat palveluillaan lisäarvoa. 3

5 Käsitteen luova talous määrittely on haastavaa sillä alalle ei ole syntynyt vakiintuneita määrittelykäytäntöjä. Luovassa taloudessa on kyse uudenlaisesta liiketoiminnan dynamiikasta sekä verkostotaloudesta. Kyse on aiempaa avoimemmasta taloudesta, jossa taiteellinen ja kulttuurinen osaaminen sekä luovuus yhdistyvät muiden alojen liiketoimintaan. Luovan talouden synty liittyy koko taloudellisen tuotannon murrokseen: tuotannon, jakelun ja kuluttamisen digitalisoitumiseen. Kun liiketoiminnan keskeiset osa-alueet: tuotanto, markkinointi, jakelu ja kulutus tapahtuvat digitaalisesti, on yritysten mahdollista kansainvälistyä nopeasti. Perusta on paikallinen, mutta vaikutus voi olla maailmanlaajuinen. (KUVA: LUOVIEN ALOJEN MATRIISI, muokataan lopulliseen versioon) Miten luova talous integroituu perinteisten teollisuudenalojen kanssa. KTM: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 Luovien alojen toimijoita ovat ne yritykset, yhdistykset, ammatinharjoittajat ja taiteilijat, jotka tarjoavat asiakaskunnalleen (kuluttajat, yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat) luovuuteen tai tekijänoikeuksiin liittyviä tuotteita ja palveluita sekä asiakkaalle arvonlisäystä tuottavaa osaamista. Arvonlisäys nähdään taloudellisen hyödyn lisäksi henkisenä pääomana, arvonlisäyksenä asiakkaan tuotteen ja palvelun sisältöön tai toimintatapoihin. Muille toimialoille luovat alat tuottavat palveluillaan ja tuotteillaan lisäarvoa muun muassa innovaatioilla, uusilla tuotteilla ja palveluilla. Konkreettisella tasolla nämä ovat palvelukonsepteja, markkinointiviestintää, konsepti- ja tuotesuunnittelua, mallintamista, muotoilua, palvelumuotoilua, julkaisutoimintaa sekä tapahtuma- ja ohjelmatuotantoa. 4

6 Luovien alojen toiminta jakaantuu edellä kuvatuille tasoille. Tämän kehittämisohjelman tarkoituksen on kuvata luovien alojen tavoitteellista kehittämistä toimialan toimintaympäristön kehittämisestä kohti konkreettisia toimenpiteitä. 5

7 Ohjelman keskeisiä käsitteitä Luova talous tarkoittaa luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa. Luovuudesta ja kyvystä houkutella luovia ihmisiä on muodostunut yhteiskuntakehityksen, innovaatiotoiminnan ja alueiden välisen kilpailun tärkeä tekijä. 1 Innovaatiokeskittymä kiinnittyy aina tiettyyn alueeseen, väestöön ja toimijoihin. 2 Luovat alat tuottavat osaamista ja palveluja, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Luovat alat toimivat taiteen, kulttuurin ja innovaatioiden rajapinnalla. 3 Kulttuuri tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta; tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseämme ja muita sekä rakennamme identiteettiä. 4 Kaupunkikulttuuri tarkoittaa nykypäivänä ensisijaisesti kaupunkilaisen elämäntavan käsittelyä. Se mitä kaupunkilainen tekee, voidaan hyvin pitkälti määritellä kaupunkikulttuuriksi luvun kaupunkilainen haluaa käyttää kaupunkia tilana sekä osallistua kaupungin toteuttamiseen. Hyviä esimerkkejä sosiaalisesta kanssakäymisestä ovat muun muassa erilaiset palvelut, kuten kaupunkitapahtumat, -konsertit ja -festivaalit. 5 Aineeton kulttuuriperintö voi olla suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja. Se voi myös olla myös ilmaisuja, käytäntöjä, tietoja ja taitoja tai välineitä, esineitä sekä näihin liittyviä paikkoja. Aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen ja siihen liittyvän Unescon yleissopimuksen tavoitteena on säilyttää tavat tai ilmiöt elinvoimaisina. 6 Kulttuuriosaaminen tarkoittaa yksilön kykyä tulkita ja ymmärtää kulttuurisia piirteitä tai eroavaisuuksia sekä kykyä punnita erilaisia omaan kulttuuriseen toimintaympäristöön liittyviä arvoja ja suhteellistaa ilmiöitä. Elinkeinoelämässä kulttuuriosaamisella tarkoitetaan kykyä ymmärtää kuluttajien kulttuurista taustaa, esteettistä ja visuaalista osaamista ja kykyä puhutella ihmisiä eri kulttuureissa. 7 Kulttuuriperintö muodostuu museoiden, arkistojen ja kirjastojen kokoelmista sekä kulttuuriympäristöistä. Kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi asiakirjat, esineet, sanoma- ja aikakauslehdet, taideteokset, rakennukset, kulttuuriympäristöt, kirjat ja valokuvat. Kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja on muistiorganisaatioiden lisäksi huomattavia määriä sekä julkishallinnollisissa että yksityisissä arkistoissa ja kokoelmissa. 8 1 Työ- ja elinkeinoministeriö. 2 Suuntana innovaatiokeskittymä, Hautamäki, Oksanen (2012). 3 Luovat alat on määritelty usealla eri tavalla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liitteessä 2 on lista tässä ohjelmassa luoviksi aloiksi luetuista aloista. 4 Opetushallitus. 5 Viihtymisen kaupunki, Mäenpää (2000). 6 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 7 Toimintaympäristöjen muutoksen haasteet ja kulttuuriosaaminen, Kirveennummi (2003). 8 Kulttuuriperintö tietoyhteiskunnassa - Strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, Opetusministeriö (2003). 6

8 Kulttuuri-identiteetti vaikuttaa yksilön suhteeseen ympäröivään yhteiskuntaan sekä on osallinen hänen kasvussaan ihmisenä. 9 Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Siihen kuuluu kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Osa kulttuuriympäristöistä on määritelty erityisen arvokkaiksi ja osa on säilymisen turvaamiseksi suojeltu. Kulttuuriympäristö pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. 10 Taide koostuu merkityksellisinä pidettävistä aistipohjaisista, luovaan toimintaan ja sen tuloksiin perustuvista elämyksistä. 11 Kunta- tai aluekuva eli alueen julkisuuskuva tai alueesta muodostunut mielikuva. Myönteinen kunta- tai aluekuva pitää alueen elävänä sekä houkuttelee alueelle yrittäjiä ja matkailijoita. Kuntalaiselle muodostunut kuntakuva kertoo, kuinka kuntalaiset viihtyvät kotikunnassaan. 9 Kulttuuriperintökasvatus identiteetin ja kotouttamisen tukena Kulttuuriperintökasvatuksen kehittämishanke , Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura (2013). 10 Työryhmän esitys Kulttuuriympäristöstrategiaksi , Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö (2013). 11 Suomisanakirja.fi 7

9 3. Nykytila Tuotteiden ja palveluiden käyttämisen tavat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi luovan talouden korostuminen 2000-luvulla liittyy koko taloudellisen tuotannon ja kuluttamisen murrokseen. Digitalisoitumisen tuomat uudet mahdollisuudet ovat muuttaneet tuotantoa ja arvoketjuja kaikilla toimialoilla. Kun tuotanto, jakelu ja kuluttaminen tapahtuvat kokonaan digitaalisesti, avautuu tuotantoyhtiöille mahdollisuus myydä tuotteita itse suoraan kuluttajille ilman erillistä julkaisijaa, kanavaa tai kustantajaa. Tämä on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös pienille yrityksille kasvaa ja kansainvälistyä. Tuotteen tai palvelun tuottajan täytyy ymmärtää tulevaisuudessa yhä tarkemmin kuluttajan valintaan vaikuttavia kulttuurisia, emotionaalisia ja eettisiä tekijöitä. Myös kuntasektorilla kulttuuripalvelut ovat murroksessa. Kaupunkeja ja kuntia ei enää nähdä perinteisinä kulttuuripalvelujen tuottajana, vaan ennemminkin mahdollistajan roolissa. Erilaisia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksilla sekä monipuolisilla, luovien alojen tarpeet huomioivilla tilaratkaisuilla kaupunkien ja kuntien on mahdollista luoda toimintaympäristö luovan talouden toimijoille. Parhaimmillaan ratkaisut synnyttävät uudenlaista elinkeinotoimintaa sekä lisäävät alueiden vetovoimaisuutta, asukkaiden viihtyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avaa kulttuurinäkökulman huomioiminen myös muilla kunnallisilla sektoreilla, kuten kaupunkisuunnittelussa ja hyvinvointipalveluissa. Globaali taso Maailmakaupan supistuttua 12 % vuonna 2008, jatkoivat luovat alat kasvuaan. Alan palvelujen ja tuotteiden viennin arvo nousi vuodesta 2002 vuoteen 2008 lähes kaksinkertaiseksi, vähän alle 600 miljardiin euroon. Ajanjaksolla luovien alojen palveluiden ja tuotteiden kauppa kasvoi 14 % vuosivauhtia. Yllä esitetyt tunnusluvut osoittavat, että luovat alat ovat olleet yksi maailmantalouden dynaamisimmista aloista 2000-luvulla. 12 Maailman menestyvimmillä yrityksillä on kaksi yhteistä piirrettä: ensiksikin ne toimivat monipuolisessa toimintaympäristössä. Toiseksi, niiden asiakkailla on passiivista kuluttajaa voimakkaampi rooli. Tällainen aktiivisten kuluttajien merkitys tuotteiden lisäarvon kohottajina, tuotekehityksen tukena ja markkinoinnin apuna on korvaamaton. Vaikka nämä yritykset ovat esimerkkejä globaalista digitaalitaloudesta, pätee sama kuluttajien ja tuottajien roolien sekoittuminen muillakin aloilla. 13 YLÖSVETO: Googlen välittämä sisältö on pääosin kuluttajien tuottamaa. Apple valmistaa teknisiä laitteita, mutta käyttäjistä suurta osaa voisi luonnehtia ennemmin faneiksi kuin vain ostajiksi. Eurooppa Myös Euroopan unionissa luovien alojen asema on tunnustettu ja niiden merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2003 luovien alojen liikevaihto EU15 alueella oli noin 12 Creative Economy Report 2010: Creative Economy A Feasible Development Option. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (2010). 13 ks Richard Florida: The Flight of the Creative Class. The New Global Competition for Talent (2005) sekä The Rise of the Creative Class. And How It's Transforming Work, Leisure and Everyday Life (2002). 8

10 650 miljardia euroa. Luovien alojen liikevaihto nousi suuremmaksi kuin esimerkiksi autonvalmistusteollisuuden 271 miljardia euroa tai ICT -alan 541 miljardia euroa. Vuosien välisenä aikana luovien alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta nousi 2,6 %:sta 3,3 %:iin. Lisäksi vuosina luovilla aloilla työskentelevien määrä nousi 5,8 miljoonasta 6,7 miljoonaan. 14 Euroopassa useat kaupungit ovat ottaneet julkista tukea saavat kulttuurilaitokset uudella tavalla mukaan kaupunkikehitykseen. Tavoitteena on ollut parantaa kulttuuripalvelujen saavutettavuutta sellaisten alueiden ja sosiaaliryhmien keskuudessa, jotka ovat aikaisemmin jääneet kulttuuripalvelujen katveeseen. Osasyynä kehitykseen ovat olleet kulttuurilaitosten pienentyneet julkiset tuet, mikä on pakottanut laitoksia etsimään uutta yleisöä ja uusia toimintatapoja. Osassa eurooppalaisista kaupungeista yhteistyössä ovat olleet alusta asti mukana sosiaalisektori, kaupunkisuunnittelu ja elinkeinoelämä. 15 Euroopan tasolla on mahdollista hakea hankerahoitusta useista eri rahoitusohjelmista, muun muassa Interreg-ohjelmista, Pohjoismaiden ministerineuvostolta sekä EU:n kulttuurin ja luovan talouden rahoitusohjelmasta Creative Europe Creative Europe ohjelman pääpainopisteitä ovat Euroopan aineettoman kulttuuriperinnön ja kulttuurin moninaisuuden tukeminen sekä kulttuurin ja luovien alojen globaalin kilpailukyvyn lisääminen. 16 Suomi Suomessa luovia aloja on tutkittu paljon. Johtuen sektorin nopeasta kehittymisestä sekä reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin, tiettynä hetkenä annetut määritelmät luovien alojen sisällöstä eivät kanna kovin pitkälle. Tämä näkyy haasteena luovien alojen tilastoinnissa. Tiedot vaihtelevat merkittävästi riippuen siitä mitä toimialoja luoviin aloihin sisällytetään. TEM:n vuonna 2013 julkaiseman esityksen mukaan (ks. liite 1) Suomessa oli vuonna 2011 noin luovien alojen yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,5 miljardia euroa. Vuosien välillä yritysten kaikki tunnusluvut ovat osoittaneet tasaista kasvua huolimatta vuoden 2008 talouskriisistä. 17 Suomessa luovan talouden liikevaihdosta kaksikolmasosaa syntyy kahdeksan suurimman kaupungin alueella, Oulu näiden joukossa. YLÖSVETO: Oulun seudulla on havaittu, että median, suunnittelualan, markkinointiviestinnän yritykset sijoittuivat muita aloja selvästi useammin Oulun keskustaan, vaikkei tuotannon tai asiakasvirtojen kannalta sillä ole merkitystä. Elävän kaupunkikeskustan merkitys on suuri muillekin kuin kaupan alan toimijoille, ja sitä on kehitettävä tasapuolisesti kaikkien kaupungin käyttäjien ehdoilla. Luovien alojen tulevaisuuden kasvua tulee vauhdittamaan peliala, jonka vuonna 2012 alkanut raju kasvu ei vielä näy hitaasti päivittyvissä julkisissa tilastoissa. Vuonna 2012 pelialan liikevaihto kasvoi 120,8 %:a edellisvuoteen verrattuna. Vertailtaessa vuoden 2013 tammihelmikuuta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, kasvua oli kertynyt jo 364,1 %:a European competitiveness report Euroopan komissio (2010). 15 Euroopan kulttuuriohjelman tulostenjulkistamistilaisuus, Bryssel Creative Europe - A New framework programme for the cultural and creative sectors Euroopan komissio. 17 Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissä. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 18 Luovat alat - toimialaraportti. Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 9

11 Myös erilaiset yrityskiihdyttämöt ja -hautomot ovat auttaneet alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Valtakunnallisesti Tekes on tehnyt huomattavia panostuksia luovien alojen yritysten kehittämiseksi. Tärkein vastuu kehittämisestä ja rahoituksesta jää kuitenkin alueiden rahoittajille, kuten ELY-keskukset ja maakuntaliitot, jotka hallinnoivat alueilla kansallisia rahoitusinstrumentteja ja EU-hankerahaa. Kulttuurin ja luovan talouden kehitystä tuetaan monilla julkisilla rahoitusohjelmilla, kuten EAKR:llä, ESR:llä, LEADER-ohjelmilla sekä useilla erilaisilla kansallisilla rahoitusinstrumenteilla. Suomessa on muutamia luovia aloja rahoittavia pääomasijoitusyhtiöitä. Rahoitusta on saatavilla muun muassa sovelluksiin, peleihin, palveluihin, terveydenhuoltoon, webosaamiseen, ja tekniikkaan. Yksityiseen rahoitukseen liittyy kuitenkin myös pelkoja. Osa yrityksistä kokee liikeideansa uhatuksi, jos ulkopuolinen rahoittaja saa määräysvallan yrityksessä. Pohjois-Pohjanmaalle sijoittaneita yhtiöitä ovat esimerkiksi Butterfly Ventures, LifeLine Ventures ja Vision+. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa on laaja, pitkien välimatkojen maakunta. Pohjois-Pohjanmaan väestökehitys on ollut jo pitkään hyvä ja ikärakenne kohtalaisen hyvä. Maakunnassa on tasapainoinen monikeskuksinen aluerakenne. Alueellisiin keskuksiin sijoittuneet kehittämisorganisaatiot toimivat vuorovaikutuksessa ympäröivän maaseudun kanssa. Oulun kaupunki toimii kehityksen ytimenä ja Oulun seudun vaikutus ulottuu myös maakunnan rajojen yli. 19 Alla olevan kappaleen voisi esittää niin, että merkittävät luvut nostettaisiin esiin korostetusti. Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla: LUOVIEN ALOJEN TOIMIPAIKKAA. - luovat alat, ilman julkista sektoria, TYÖLLISTIVÄT n IHMISTÄ, mikä on noin 6 % KO- KO MAAKUNNAN TYÖVOIMASTA. - LIIKEVAIHTOA alalle kertyi vuonna 2012 n. 800 milj. euroa, mikä on noin 3,9 % koko maakunnan elinkeinoelämän liikevaihdosta. - Koko maan KULTTUURITOIMIALOJEN TUOTOKSESTA Pohjois-Pohjanmaan osuus on hieman alle 3 % ja ARVONLISÄYKSESTÄ 3,3 %. Luovien alojen yritystoiminta on keskittynyt pitkälti maakunnan keskukseen, Ouluun sekä alueellisiin keskuksiin koko maakunnan kattavasti. Pohjois-Pohjanmaalla luovien alojen yritystoiminta on monimuotoista ja usein se sijoittuu perinteisten toimialojen sisälle tai rinnalle. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopussa luovien ja kulttuurialojen yritystä, joista 786 ilmoitti kotipaikakseen Oulun. Alueellisten asiantuntijoiden yritysrekisteriin perustuva arvio on, että Pohjois-Pohjanmaalla toimii yli luovien alojen yritystä tai yrityksiä, joiden liikevaihto perustuu tuotteisiin, joissa luovien alojen osaamisella on yritystoiminnan kannalta merkittävä asema. Eri lähteistä tunnistettujen yritysten määrän eroavaisuus osoittaa, että luovien alojen kehittäminen ja luotettavan seurantamittariston luominen alueellisesti on haasteellista. 19 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma

12 Eräiden toimialojen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2012 Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Metallituotteiden valmistus Luovat alat Puuteollisuus Elintarvikkeiden valmistus Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaivostoiminta ja louhinta Lähde Toimialaonline.fi Pääosa luovien alojen yrityksistä on yrittäjävetoisia ja ne työllistävät 1 5 henkilöä luvulla alat ovat olleet vahvassa kasvussa. Vuosien välillä luovien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi n. 14,5 % sen ollen vuonna 2012 noin 800 milj. euroa. Yksittäisten alojen raju, satojen prosenttien kasvu kertoo siitä, että maakuntaan on syntynyt käytännössä täysin uusia toimialoja. Media-alan murros on nähtävissä myös Pohjois-Pohjanmaalla, mikä näkyy ennen kaikkea kustannus- ja painoalojen supistumisena. Esimerkkejä liikevaihdoltaan kasvavista luovien alojen toimialoista Pohjois- Pohjanmaalla teollinen muotilu Esittävät taiteet Graafinen muotoilu Taiteellinen luominen Lähde toimialaonline.fi Luovien alojen yritystoiminnan haasteena niin Suomessa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin ovat kotimaan pienet markkinat. Sisämarkkinat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja asiakaskunta Pohjois-Pohjanmaalla on pieni. Ratkaisua on haettu kansainvälistymisestä. Esimerkiksi Oulun seudulla on n startup-yritystä, jotka panostavat kansainvälisiin markkinoihin. Ne työllistävät kukin 3 25 henkeä ja niiden yhteenlaskettu työntekijämäärä on Näillä pelialalla, digitaalisen median palveluissa ja tuotteissa, designalalla, viestinnässä sekä markkinointiviestinnässä toimivilla yrityksillä on huomattavaa potentiaalia sekä viennin lisäämiseen että työllistämiseen. Yritysten liikevaihdosta huomattava osa muo- 11

13 dostuu vientituloista ja yritykset ovat myös kyenneet vakuuttamaan pääomasijoittajat kasvun mahdollistamiseksi. Kulttuurialan yhdistystoiminta on vilkasta ympäri maakuntaa. Kehittämisohjelmaan liittyvien selvityksien mukaan pelkästään kulttuurin ja taiteeseen keskittyneitä aktiivisia yhdistyksiä maakunnassa on noin 370. Yhdistysten pääasiallisina yhteistyökumppaneina ovat kunnat, mutta yhdistykset myyvät palveluitaan myös yksityisille asiakkaille. Yhdistysten näkyvintä toimintaa maakunnan kulttuurikentässä ovat vuotuiset tapahtumat ja festivaalit, joista suurin osa on juuri yhdistysten järjestämiä. YLÖSVETO: Oulun seudulla yritysten perustamisia on seurattu vuodesta 2009 alkaen. Keskimäärin alueelle perustetaan vuodessa noin 100 uutta luovien alojen yritystä, joista vuosittain noin kymmenen on suoraan kansainvälisille markkinoille tähtääviä startup-yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaalla on kaksi tasokasta, kansainvälisesti tunnettua koulutus- ja tutkimuskeskittymää: Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhteistyöverkostoineen sekä Oulun yliopiston alueyksikkö (Oulun Eteläisen instituutti) ja Centria ammattikorkeakoulu (Ylivieskan yksikkö) yhteistyöverkostoineen. Nämä toimijat ovat erityisen tärkeitä paitsi uuden tiedon tuottamisen näkökulmasta myös luovia ja osaavia ihmisiä keskittymään keräävän luonteensa takia. Näiden lisäksi maakunnassa on kehittämispotentiaalia omaavia alueellisia keskuksia mm. Kuusamo, Ylivieska ja Raahe. Maakunnan haasteena on saada aikaiseksi sellaista laaja-alaista yhteistyötä niin alueen kuin alueen ulkopuolisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus-, kehittämis-, ja koulutusorganisaatioiden kanssa, mikä tukee kaupungeissa ja maaseutukunnissa tapahtuvaa luovien alojen kehittämistä ja yrittäjyyttä. Pohjois-Pohjanmaan kuntarakenteessa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Oulun seudulla tapahtuneiden merkittävien kuntaliitosten lisäksi myös muualla maakunnassa on olemassa paineita kuntaliitoksiin. Tämä herättää huolta ennen kaikkea pienissä kunnissa, joissa pelätään kulttuuri- ja muiden palvelujen karkaavan mahdollisiin tuleviin keskuskuntiin. Haja-asutusalueella ja kylissä yhteisöt ovatkin merkittävässä asemassa paikallisen palvelutuotannon tarjonnassa sekä ihmisten asumisen mahdollisuuksien ja alueen viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden turvaamisessa. Omaleimaiset, usein talkoilla tehdyt tapahtumat, ovat monen kunnan vahvuus ja voivat merkittävästikin vaikuttaa kunnan imagoon. Kuntien organisaation sisällä kansalaisopistojen merkitys kulttuuritoimessa on viime vuosina selvästi kasvanut. Tämä näkyy mm. kansalaisopistojen lisääntyvänä osallistumisena kuntien kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja tuotantoon. Kansalaisopistojen merkitys korostuu pienissä kunnissa, joissa niiden tuottamat tapahtumat ja kurssit tarjoavat asukkaille lähes ainoan väylän kulttuuriin ja taiteeseen. Kuntien rooli on muuttumassa yhä enemmän palvelujen ja tapahtumien tuottajasta niiden mahdollistajaksi. Pohjois-Pohjanmaalla on laaja vapaan sivistystyön verkosto. Usealla paikkakunnalla toimiva kesäyliopisto, 16 kansalaisopistoa, 6 musiikkiopistoa ja lukuisia taiteen perusopetusta antavia kunnallisia kouluja sekä useita yksityisiä taidekouluja, jotka tuottavat palveluita jokaiselle pohjoispohjalaiselle kunnalle. Heikentyvä taloustilanne on pakottanut kunnat hakemaan säästöjä myös vapaan sivistystyön puolelta, mikä uhkaa rapauttaa maakunnan kattavan sivistystyön verkoston. Vaarana on, että varsinkin pienten, pitkien etäisyyksien kuntien väestö joutuu eriarvoiseen asemaan vapaan sivistystyön palvelujen karatessa yhä kauemmas. Va- 12

14 paan sivistystyön edistämän kulttuuriosaamisen tason heikentyminen on uhka yksilön ja yhteiskunnan kannalta, sillä kulttuurin keinoilla perustellaan yhteiskunnan käytänteitä. Kansalaisopiston kurssit auttavat kuntamme asukkaita jaksamaan pimeän talven yli - pohjoispohjalaisen kunnan kulttuurisihteeri. Kotikunta on keskeisin ympäristö, jossa yksilö kohtaa kulttuurin ja taiteen. Vastuu kulttuuripalveluista ja -tapahtumien tuotannosta on siirtynyt ja tulee yhä enemmän siirtymään kulttuurialan yhdistyksille sekä paikallisille yhteisöille. Kulttuuri ja taide voidaan kokea monella eri tavalla: elämyksinä, merkityksellisinä kokemuksina, osallisuutena ja toimijuutena. Museot, kirjastot, taidelaitokset, yksittäiset tapahtumat ja festivaalit ovat konkreettisimpia kohtauspaikkoja, mutta esimerkiksi laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla kulttuuria ja taidetta on mahdollista kohdata myös arkena: kouluissa, töissä ja julkisilla paikoilla. KÄRSÄMÄEN KEISSI Kärsämäellä kunta hankkii kulttuuripalveluita ostopalveluina tai jakaa avustuksia yhdistyksille palvelutuotantoa vastaan. Kulttuuripalveluiden järjestämisen yhteistyötä kunnan, kulttuuritoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken alueella koordinoi yhdistys tai yritys. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tunnustaminen on jo synnyttänyt Pohjois- Pohjanmaalla uusia, kunnan eri sektorirajat ylittäviä toimintatapoja. Kulttuuri ja taide yhdessä liikunnan kanssa tuottavat elämyksiä ja kokemuksia kaikenikäiselle väestölle ja niiden käytöstä on saatu hyviä kokemuksia elämänhallinnan lisäämisessä. Osassa Pohjois- Pohjanmaan kunnista kulttuuria taidetta on tuotu määrätietoisesti mukaan esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin, joissa residenssi- ja vierailevat taiteilijat ovat antaneet panoksensa koulujen kulttuurikasvatuksessa. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on aktiivisesti kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa hankkeilla. Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä, uudenlainen yhdessä tekeminen, on herättänyt maakunnan eri osissa ja eri osapuolissa kiinnostusta. Eri puolilla maakuntaa kehitettyjä hyviä käytänteitä on jaettu ja ollaan jakamassa kansallisesti ja tulevaisuuden tavoitteena on entistä laajempi kansainvälinen yhteistyö. YLÖSVETO: Hailuodossa on toiminut HaiArt on hanke jonka puitteissa vierailevat taiteilijat sekä lähialueen luovien alojen yritykset ovat järjestäneet peruskoulussa taidekursseja. Oppilaat ovat kehittäneet muun muassa musiikkisovelluksia ja saaneet mahdollisuuden esittää tuotoksiaan paikallisilla musiikkifestivaaleilla. Kulttuurimatkailu on noussut kasvavaksi trendiksi vapaa-ajan matkustuksen lisääntyessä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Matkailijoille on tarjolla tapahtumia, teemaviikkoja, konsertteja, teatteri- ja tanssiesityksiä, museoita ja gallerioita sekä lukematon määrä kulttuuriperintöä. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurielämä näyttäytyy matkailijalle selvimmin monipuolisina tapahtumina. Maakunnassa järjestetään vuosittain lukuisia, erilaisia festivaaleja ja tapahtumia, joista 15 oli vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tuen piirissä. Tapahtumilla on suuri merkitys eri alueiden identiteetin muotoutumisessa, mutta niillä on myös merkittävä aluetalousvaikutus. Tapahtumat eivät ole keskitty- 13

15 neet vain Ouluun vaan myös alueilla on hyvin omaleimaisia ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia. YLÖSVETO: Pohjois-Pohjanmaalla on paljon laadukkaita pieniä tapahtumia ja festivaaleja muun muassa Haapavesi Folk Music Festival, Oulaisten Weteraanikonepäivät, Kuusamon Nature Photo- luontovalokuvatapahtuma, Raahen Rantajatsit ja Taivalkosken Päätaloviikko. YLÖSVETO: Oulun suurimpiin lukeutuvan ulkoilmatapahtuman, Qstockin, kävijämäärä oli kahden päivän aikana vuonna Tapahtuma tuotti alueelle yhteensä n. 4,5 milj. euroa. Oulun juhlaviikot kokosi yhdeksän festivaalia elokuiseksi tapahtumakokonaisuudeksi, jotka yhteensä keräsivät hengen yleisön. Kalajoen juhannus keräsi kolmen päivän aikana kävijää vuonna

16 4. Kehittämiskokonaisuudet Luovaan talouteen kuuluvat olennaisesti kehittämismyönteisyys sekä innovaatiotoiminta, jossa sallitaan kokeilut ja epäonnistumiset. Taiteessa ja yritystoiminnassa otetaan aina riskejä. Epäonnistumiset opettavat, ja ainoastaan kokemus synnyttää kestävän menestyksen. Englanninkielisen sanonnan Fail often, fail fast voi määritellä pohjoispohjalaisittain: uskalla kokeilla ja epäonnistua, lopeta epäonnistunut juttu nopeasti, ota opiksesi ja aloita seuraava. Luovan talouden kilpailukykyä vahvistettaessa on tarpeellista tunnistaa ja ottaa mukaan kehittämiseen ja innovaatioiden tuottamiseen liittyvät tahot. Luovan talouden ytimessä ovat tekijänoikeudet, jotka ruokkivat innovaatioprosesseja. Innovaatioiden tuottamista edesauttavat alueen julkiset kehittäjäorganisaatiot, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä yrittäjät ja muut toimijat - unohtamatta poliittisia päätöksentekijöitä. Tässä kehittämisohjelmassa luovan talouden tarkastelulle on asetettu kolme hieman erilaista, osin päällekkäistä lähtökohtaa: kilpailukyvyn ja vetovoiman lisääminen, yritystoiminnan edistäminen ja elämänlaadun kehittäminen. (KUVA: KEHITTÄMISOHJELMAN TEEMAT JA VAIKUTUSSUHTEET, muokataan lopulliseen version) Arvot Geopolitiikka Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Teknologia Kansallinen politiikka Elinkeinorakenne Ilmastonmuutos ANNETUT TEKIJÄT EU-politiikka Kulttuuripolitiikka Talous Väestö Media Työvoima Väestökehitys Markkinakehitys Osaaminen Koulutus TEEMA 2: Luovien alojen yritystoiminnan edistäminen Kultuurin ja taiteen kulutus Kansallinen politiikka TEEMA 1: Kilpailukyky ja vetovoima Rahoitus Asiakkaat TEEMA 3: Kulttuuri ja luova talous elämänlaadun kehittäjinä Kuntatalous Palvelutarjonta Energia VAIKUTETTAVISSA OLEVAT TEKIJÄT OHJATTAVISSA OLEVAT TEKIJÄT 15

17 4.1Kilpailukyky ja vetovoimaa Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta luovilla aloilla ja kulttuurilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa. Luovan talouden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkitys kasvaa erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille tuotetuissa sisällöissä. Vetovoimaiset keskukset Vetovoimaisista keskuksista ja niiden kyvystä houkutella luovia ja aktiivisia ihmisiä on tullut merkittävä tekijä alueiden välisessä kilpailussa. Luovat alat tarvitsevat kehittyäkseen keskittymän, joka mahdollistaa aidon kansainvälisen vuorovaikutuksen, vireän kulttuurielämän ja erilaisuutta sallivan elämäntyylin. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet luoda yhteistyöllä luovien alojen toimintaympäristö, joka hyödyntää paitsi luovia aloja ja kulttuurialoja, myös muita toimialoja. Monipuolinen luovan talouden keskittymä mahdollistaa yritysten toiminnan ja palvelutarjonnan esittelyn ja lisää näin yritysten liikevaihtoa. Kaupungeissa ja kunnissa näiden alueiden tulee olla helposti saavutettavia kohteita myös muualta tuleville. Luovan talouden keskittymien synnyttäminen ja edistäminen helpottavat yritysten verkostoitumista alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. YLÖSVETO tai KUVATEKSTI: Hyviä kotimaisia esimerkkejä ovat Tampereen Mediapolis ja Finlaysonin alue, Turun Logomo, Helsingin Kaapelitehdas ja Korjaamo, Hämeenlinnan Verkatehdas, Porvoon Valtimo ja Seinäjoen Rytmikorjaamo. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriset ominaispiirteet ja vahvuudet rakentavat mielikuvaa maakunnasta. Vetovoimaista aluekuvaa ilmentävät elävät kaupunkikeskustat sekä paikalliskulttuuriin ja kaupunkikulttuuriin liittyvät tuotteet ja palvelut, jotka ovat työkaluja alueen tunnettuuden lisäämiselle. Tapahtumat ovat keskeinen aluekuvan ja -talouden kehittäjä. Maakunnan profiilifestivaalien kehittäminen kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi on yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä. Resurssien yhdistäminen markkinoinnissa avaa myös pienille tapahtumille merkittävät kanavat luoda näkyvyyttä. Kulttuuritoiminta ja sen painotukset viestivät kunnan arvoista. Positiivista kuntakuvaa rakentavat alueen kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja hyödyntäminen edellyttää riittävää tietopohjaa ja osaamista. Tiedon hyödyntämisessä kunnat, kotiseutuyhdistykset ja alueen asukkaat ovat aktiivisia toimijoita. Pienten kuntien ja maaseutumaisten kaupunkialueiden kulttuuripalveluiden tulevaisuus on resurssien näkökulmasta kuntarajat ylittävissä palveluissa. Positiivinen kuva välittyy alueesta pohjoispohjalaisten tunnistaessa ja tunnustaessa alueensa omaleimaisuuden ja vahvuudet. Aluetta on helpompi markkinoida, kun kehittäminen perustuu todellisiin vahvuuksiin. YLÖSVETO TAI KUVATEKSTI: Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuri ja taide ilmentävät paikallisia arvoja ja monien alueiden imago rakentuu kulttuurilähtöisesti kuuluisan henkilön, tapahtuman tai paikan mukaan. Kulttuuriympäristölle tyypilliset ominaispiirteet, vahvuudet ja arvot muodostavat vahvan pohjan kulttuurin ja luovan talouden kehittämiselle. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien uusien palvelutuotantomallien suunnittelu ja käyttöönotto lisää kunnissa tarvetta strategisen suunnittelun sekä johtamisen periaatteiden ja 16

18 käytäntöjen uudistamiseen niin kulttuuritoimessa kuin muillakin kunnan palvelusektoreilla toimialarajat ylittävästi. Palveluiden uudistaminen, monipuolistaminen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannussäästöt ovat tulevaisuuden haasteita, joihin voidaan luovien alojen keinoin hakea ratkaisuja. Mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi palvelumuotoilu ja virtuaaliset palvelut. Uudet menetelmät, joissa taide ja kulttuuri nivotaan muiden toimialojen toimintaan, tuottavat tutkitusti yksilön hyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia. Esimerkiksi kuntatasolla kulttuuri-, nuoriso- sekä terveys- ja sosiaalialan palvelujen suunniteltu synergia voi nostaa kaikkien palvelujen laatua. Pohjois-Pohjanmaalla pitkät etäisyydet edellyttävät tietotekniikan hyödyntämistä tulevaisuuden palvelujen kehittämisessä. Tähän antaa hyvät mahdollisuudet jo nykyään laadukas infrastruktuuri ja korkea tietotekniikan osaamisen taso. Kilpailukykyä osaamisesta Alueelliset keskukset ovat osaamisintensiivisiä ja omaleimaisia. Korkea osaamistaso ja taloudellinen perusta yhdistettynä alueen omiin kulttuurisiin vahvuuksiin ja kansainvälisiin osaajiin luo mahdollisuuden positiiviseen kehityksen kierteeseen monella luovan talouden sektorilla. Luovan talouden kehittämisen ja siihen liittyvän keskustelun tueksi tarvitaan maakunnasta koottua, vertailukelpoista tietoa pitkältä aikaväliltä. Tutkijoiden, tiedon visualisoijien, palveluiden kehittäjien ja kuluttajien yhteen saattaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Tutkittuun tietoon pohjautuva viestintä luovien alojen mahdollisuuksista maakunnan kilpailukyvyn lisäämisessä muun muassa palveluiden kehittämisessä, tiedon visualisoimisessa sekä keksintöjen ja tuotteiden kaupallistamisessa tulee konkretisoitumaan tulevaisuudessa alueen kilpailuetuna. Kysynnän haasteisiin on pystyttävä vastaamaan uusilla tavoilla ja palvelukonseptien toteutuminen vaatii uudenlaista tietoa ja osaamista. Jotta uudet ideat saadaan jalostettua liiketoiminnaksi, tarvitaan katkeamaton ketju tutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, rahoituksen sekä yrityskehityksen välillä. Yksi merkittävä osa tätä ketjua ovat living labit, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä julkisten rahoittajien, kuntien elinkeinotoimen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjien kesken. Co-creation malli, jossa toimijoina ovat tutkijat, opiskelijat, palvelumuotoilijat, designerit, yrittäjät ja loppukäyttäjät, voisi olla yhtenä mallina Pohjois- Pohjanmaalla, jossa on iso tarve tutkimuspohjaisten keksintöjen ja tuotteiden kaupallistamiseen ja uuden yrittäjyyden synnyttämiseen vaikeassa teollisuuden rakennemuutostilanteessa. Toiminnan käynnistäjinä olisivat alueen korkeakoulut. VISUALISOITU MALLI TÄSTÄ, KUVIO innovaatioympäristön toimijoista?? Luovan talouden menestyminen edellyttää toimivien verkostojen rakentamista monella tasolla. Pohjois-Pohjanmaa menestyy hyödyntämällä alueen osaamista ja rakentamalla uudenlaisia yhteistyömuotoja, sektorirajat ylittäen, vetovoiman kasvattamiseksi. Verkostoitumisen työkaluja ovat parempi viestintä, paremmin suunnitellut palvelupolut ja verkostoivat tapahtumat. Näiden kokonaisuuksien ratkaisuun ovat erikoistuneet luovien alojen toimijat, joilla on työkalut ratkaista kysymykset alueen ihmisten, yritysten ja julkisten toimijoiden kesken. Muun muassa Pohjois-Suomeen kaavaillut suurhankkeet - kaivokset ja energiaratkaisut sekä matkailuelinkeinon ja palvelutuotannon uudistuminen monelle eri sektorilla tarjoavat mielenkiintoisia haasteita luovien alojen toimijoille. Näissä hankkeissa tarvitaan tutkimustietoa, poikkialaista osaamista ja toimijoiden yhteenliittymiä erilaisten palveluiden ja konseptien tuottamisessa. 17

19 YLÖSVETO: Luovat alat ovat merkittävässä asemassa viestinnän onnistumisessa kansainvälisissä ympäristöissä esimerkiksi tiedon visualisoinnissa, 3D mallinnuksessa, turvallisuuteen vaikuttavissa opaste-, tila- ja älykkäissä työvaateratkaisuissa. Luovien alojen yrityksiä voi syntyä missä vain, mutta luovan talouden kukoistaminen edellyttää sellaista toimintaympäristöä, jossa eri alojen panokset ja arvoketjun eri vaiheet ovat hyvin yhteydessä keskenään. Talous on globalisoitunut ja digitalisoitunut, mutta fyysisillä välimatkoilla on edelleen merkitystä yhteistyön tiiviydelle ja toimivuudelle. Nykyiset menestystarinat edellyttävät monialaisia verkostomaisesti toimivia tiimejä ja yhteisöjä. Voittavat ideat syntyvät yhä pienemmissä yksiköissä ja nuoremmissa yrityksissä. Ympäröivän verkoston ilmapiirillä on suuri vaikutus. Tavoitteellisen tuen ja palveluiden ansioista on ideoiden markkinoille pääsy todennäköisempää kuin ilman tukevaa verkostoa. YLÖSVETO: San Fransisco on paljon käytetty esimerkki luovan talouden keskittymästä, jossa arvoketjun vaiheet tukevat toisiaan. Siellä on lukuisin eri toimenpitein tuettu korkean teknologian ja taidealojen vuorovaikutusta. Tuloksena alueelle on syntynyt innovaatioympäristö, jossa esimerkiksi taide ja teknologia yhdistyvät korkealaatuisina designtuotteina. Toimenpide 1: Aluekuvan kehittäminen ja vahvistaminen Toimenpide 2: Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Toimenpide 3: Osaamiseen liittyvät uudet toimintakonseptit ja verkostot Toimenpide 4: Palveluiden strategiset uudistamisen mallit julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyössä LAATIKKOON TP SUOSITUKSET KILPAILUKYKY JA VETOVOIMA Toimenpide 1: Aluekuvan kehittäminen ja vahvistaminen - Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Oulun kaupunkiseudun imagoa kulttuurikeskittymänä tulee voimistaa, jotta alue näyttäytyy vetovoimaisena opiskelijoille, matkailijoille, asiantuntijoille ja yrityksille. - Julkisten toimijoiden ja työelämän yhteistyöllä tutkimuksen ja tuotekehityksen tulokset käytäntöön. - Tapahtumamarkkinoinnin yhteenliittymä: paikallisiin vahvuuksiin perustuvien tapahtumien, palveluiden ja ympäristöjen markkinointi. - Kaikki seutukunnat kattava kulttuuripalveluverkostojen kehittäminen sekä tapahtumien yhteismarkkinoinnin kehittäminen viennin, kotimaan matkailun ja alueen lähimatkailun näkökulmasta. - Monikanavainen tiedottaminen, viestintä sekä alueen kulttuurivahvuuksien ja omaleimaisuuden sisäinen ja ulkoinen markkinointi. - Maakunnan kulttuuriarvojen tunnistaminen, esiintuominen ja hyödyntäminen muun muassa tuotteistamalla: tapahtumat, vireä kaupunki- ja maaseutukulttuuri, näyttelyt, tarinat, ruoka, rakennukset ja muu ympäristö. 18

20 - Kulttuuriympäristötiedon kerääminen alueelta ja tiedon prosessointi hyödynnettävään muotoon: edunvalvonta, kehittäminen, hoito (merkityksen ymmärtäminen) - Alue- ja kuntakuvan kehittäminen ja alueiden merkityksellisten kiinnekohtien esiintuominen luovia aloja hyödyntäen: kuntalaisten viihtyminen kotikunnassaan, alueen tai kunnan vetovoima uusien yrittäjien ja asukkaiden suuntaan. - Jo olemassa olevien voimavarojen/kulttuuripalveluiden tuotteistaminen, paketointi ja integrointi matkailupalveluiden kanssa. - Hyvien käytäntöjen ja suunnittelumenetelmien jakamisen mahdollistavien verkostojen rakentaminen. - Living Lab toimintamallien kehittäminen Toimenpide 2: Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen - Toimialan kehittämiseen tähtäävä yhteistyö julkisten organisaatioiden (ELYt, PPL ym. maakunnallisesti toimivat organisaatiot) ja alueellisten organisaatioden (kehitysyhtiöt, julkiset taidelaitokset), koulutuksenjärjestäjien ja tutkijoiden, luovien alojen yrittäjien sekä kuluttajien välillä. (Hyviä esimerkkejä Turun seudulla toimivat hankkeet: Kaleidoskooppi ja Kulttuurivalikko) - Maakunnassa on luotava mahdollisuudet tekijänoikeuksien määrän eli sisältöjen ja taiteen tuotosten määrän lisääntymiselle. - Alueellisen luovan talouden toimintaympäristön edistäminen: grafiikan paja, jossa lähialueen taiteilijat voivat töitään painaa lähellä yleisöä ja ostavia asiakkaita. - Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen: oppilaitokset mukana innovaatioympäristöissä (Oulu Game Lab tai Artscience malli) - Co-creation innovaatiomallin kehittelyyn Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan idean pilotointia hankkeessa, joissa voidaan testata mallin toimivuutta ja kehittää se alueen korkeakoulujen ja muiden yhteistyökumppanien intressejä vastaavaksi. - HUB- tyyppiset toimijakeskittymät kaupunkien keskustan tuntumaan. - Yritysten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan yhteensovittaminen: täydennys-, muuntoja tutkintokoulutustarjontaa lisättävä (ks. TEMin ja Pohjois-Pohjanmaan toimialatutkimukset) / kansainvälistymistä tukeva täydennys-, muunto- ja tutkintokoulutus ja hanketoiminta Toimenpide 3: Osaamiseen liittyvät uudet toimintakonseptit ja verkostot - Suurhankkeiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen erilaisten palveluiden ja suunnitteluosaamisen tarjoamisessa, kulttuuriosaaminen osaksi palveluiden tarjontaa. - Luovien alojen verkostojen kehittäminen suurhankkeiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet huomioiden. (toimijoiden yhteenliittymät, jotta voidaan tarjota luotettavasti) - Luovien alojen yrittäjien osallistuminen suurhankkeisiin liittyviin tapahtumiin. Toimenpide 4: Palveluiden strategiset uudistamisen mallit julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyössä - Kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden tuottajien yhteistyön voimistaminen. - Luovien ja kulttuurialojen tunnettuutta muun muassa palvelutuotannon kehittämisessä on lisättävä esimerkiksi julkisella sektorilla terveydenhuollossa, hoiva-alalla, logistiikassa sekä yksityisellä sektorilla matkailun ja vähittäiskaupan aloilla: luovien alojen ajattelumalleja vietävä palvelutuotantorakenteiden sisälle. 19

LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 2 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS

Lisätiedot

Kulttuurin ja luovan talouden kehittämisohjelman (KuLuTa) lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen

Kulttuurin ja luovan talouden kehittämisohjelman (KuLuTa) lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen Kulttuurin ja luovan talouden kehittämisohjelman (KuLuTa) lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen Lähtökohtia Pohjois-Pohjanmaalla ei ole tehty elinkeinopainotteista kulttuurin ja luovien alojen kehittämisohjelmaa.

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot