LUOVUUS POLUT. Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOVUUS POLUT. Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018"

Transkriptio

1 LUOVUUS POLUT Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Keskeisten käsitteiden määrittely Nykytila Kehittämiskokonaisuudet Kilpailukyky ja vetovoimaa Yritystoiminnan edistäminen Elämänlaatu Yhteenveto Jatkotoimenpiteet

3 1. Esipuhe Luovan talouden kehittämisohjelman tavoitteena on luoda näkemys, miten kulttuurin ja luovan talouden keinoin voidaan tukea maakunnan kehittämistä. Ohjelmalla vaikutetaan luovan talouden kehittämisen tavoitteisiin ja julkisen rahoituksen suuntaamiseen. Muita tavoitteita ovat toimialan tunnettuuden kasvattaminen ja näkyväksi tekeminen, toimijoiden sitoutuminen ajallisesti jaksotettuun kehittämistyöhön, alueen vetovoimatekijöiden lisääminen, koulutuksen ja alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä toimijoiden aktivointi globaaliin kilpailuun kulttuurin ja luovan talouden saralla. Ohjelmalla luodaan perusedellytykset Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin ja luovan talouden toimintaympäristön kehittymiseen tulevina vuosina Luovan talouden kehittämisellä on Pohjois-Pohjanmaalla poikkeuksellisen hyvät edellytykset: elävä ja monipuolinen toimijakenttä, tavoitteisiin sitoutuneet ihmiset, vahva kulttuuriperintö, monipuolinen osaaminen sekä kansainväliset verkostot, tapahtumat ja seminaarit. Pohjois-Pohjanmaan vetovoima perustuu osaamiseen ja alueen pitkän aikavälin dynaamiseen uusiutumiskykyyn, joka saa toistuvasti alueen toimijat ylittämään itsensä. Oulu on luovan talouden toinen valtakunnallinen keskus - Suomen paras innovaatioympäristö joka yhteistyössä ympäröivien, innovaatiopotentiaalisten alueiden kanssa muodostaa dynaamisen toimintaympäristön luovalle taloudelle. Luova talous mahdollistaa maakunnan kasvun ja kokonaisvaltaisen kehittymisen. Ohjelmaa on tehty sidosryhmäyhteistyössä yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan saavuttamiseksi. Ohjelman kokoamista on ohjannut ydinryhmä, jonka työskentely on ollut erittäin tiivistä ja sitoutunutta. Ohjelman tavoitteisiin sitoutumista varten on järjestetty kysely sekä kaksi avointa tilaisuutta luovan talouden, kulttuurin ja taiteen aloilla toimiville henkilöille, yhdistyksille ja yrityksille, joilla on halukkuutta kehittää kulttuuriin ja taiteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita. Erityiskiitos kuuluu tiiviiseen työskentelyyn sitoutuneelle ydinryhmälle. Ydinryhmä koostuu kulttuurin ja luovien alojen asiantuntijoista: Risto Vuoria, Samu Forsblom, Merja Haukipuro, Jussi Haukkamaa, Johannes Helama, Aira Huovinen, Erkki Hämäläinen, Helena Lindqvist, Leena Lämsä, Ulla Lassila, Sanna Manninen, Heikki Tunkkari, Leena Viitanen, Jussi Vilkuna ja Seija Väisänen. Oulussa xx.xx.xxxx POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Risto Vuoria Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Harju Maakuntajohtaja 2

4 2. Keskeisten käsitteiden määrittely Tässä ohjelmassa näkökulmaksi luovaan talouteen on tietoisesti valittu elinkeinolähtöisyys ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Luova alat sijoittuvat yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä monille toimialoille ja siksi alan vaikutuksien tunnistaminen kansantaloudessa on vaikeaa. Puhtaasti luovien alojen toimialoilla ei perinteisesti ole johtoasemassa olevia suuria kansainvälisiä tai kansallisia yrityksiä, jotka ajaisivat toimialan etua. Toimialat palvelevat laajaa joukkoa eri alojen yrityksiä, myös suuryrityksiä, ja ovat potentiaalisia kasvun luojia monilla aloilla. Toimialan verkostomaisen luonteen takia alalle tarvitaan yhteisiä toimenpiteitä. Luovan talouden ytimessä on tekijänoikeuksia synnyttävä taide, jota luovan talouden innovaatioympäristössä hyödynnetään, tuotteistetaan ja kaupallistetaan. (KUVA: LUOVAN TALOUDEN YDINMALLI, muokataan lopulliseen version) Luovan talouden sipulimalli 1. Taide ja kulttuuri, kulttuuriperintö Taide- ja kulttuurialojen yrittäjyys 3. Luovien alojen yrittäjyys 4. Muiden toimialojen bisnesaktiviteetit (HUOM KUVATEKSTIT TULEVAT MUUTTUMAAN ALLA OLEVIA MÄÄRITTELYJÄ VASTAAVIKSI) Luovan talouden kokonaisuus - Ytimen muodostavat tekijänoikeudet, taiteet ja aineeton kulttuuriperintö. - Toinen kerros koostuu taide- ja kulttuurialojen toimintaympäristön perustasta jonka muodostavat muun muassa oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja julkiset taidelaitokset. - Kolmannessa kerroksessa on luovien alojen toimijat joita ovat muun muassa käsityöläiset, muotoilijat, animaattorit, graafikot, arkkitehdit, festivaali- ja tapahtumatuottajat, muusikot, managerit, galleristit ja hyvinvointipalveluita tuottavat ammattilaiset. - Uloin kerros muodostuu toimialoista, joille luovat alat tuottavat palveluillaan lisäarvoa. 3

5 Käsitteen luova talous määrittely on haastavaa sillä alalle ei ole syntynyt vakiintuneita määrittelykäytäntöjä. Luovassa taloudessa on kyse uudenlaisesta liiketoiminnan dynamiikasta sekä verkostotaloudesta. Kyse on aiempaa avoimemmasta taloudesta, jossa taiteellinen ja kulttuurinen osaaminen sekä luovuus yhdistyvät muiden alojen liiketoimintaan. Luovan talouden synty liittyy koko taloudellisen tuotannon murrokseen: tuotannon, jakelun ja kuluttamisen digitalisoitumiseen. Kun liiketoiminnan keskeiset osa-alueet: tuotanto, markkinointi, jakelu ja kulutus tapahtuvat digitaalisesti, on yritysten mahdollista kansainvälistyä nopeasti. Perusta on paikallinen, mutta vaikutus voi olla maailmanlaajuinen. (KUVA: LUOVIEN ALOJEN MATRIISI, muokataan lopulliseen versioon) Miten luova talous integroituu perinteisten teollisuudenalojen kanssa. KTM: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 Luovien alojen toimijoita ovat ne yritykset, yhdistykset, ammatinharjoittajat ja taiteilijat, jotka tarjoavat asiakaskunnalleen (kuluttajat, yritykset, kolmas sektori ja julkiset toimijat) luovuuteen tai tekijänoikeuksiin liittyviä tuotteita ja palveluita sekä asiakkaalle arvonlisäystä tuottavaa osaamista. Arvonlisäys nähdään taloudellisen hyödyn lisäksi henkisenä pääomana, arvonlisäyksenä asiakkaan tuotteen ja palvelun sisältöön tai toimintatapoihin. Muille toimialoille luovat alat tuottavat palveluillaan ja tuotteillaan lisäarvoa muun muassa innovaatioilla, uusilla tuotteilla ja palveluilla. Konkreettisella tasolla nämä ovat palvelukonsepteja, markkinointiviestintää, konsepti- ja tuotesuunnittelua, mallintamista, muotoilua, palvelumuotoilua, julkaisutoimintaa sekä tapahtuma- ja ohjelmatuotantoa. 4

6 Luovien alojen toiminta jakaantuu edellä kuvatuille tasoille. Tämän kehittämisohjelman tarkoituksen on kuvata luovien alojen tavoitteellista kehittämistä toimialan toimintaympäristön kehittämisestä kohti konkreettisia toimenpiteitä. 5

7 Ohjelman keskeisiä käsitteitä Luova talous tarkoittaa luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa. Luovuudesta ja kyvystä houkutella luovia ihmisiä on muodostunut yhteiskuntakehityksen, innovaatiotoiminnan ja alueiden välisen kilpailun tärkeä tekijä. 1 Innovaatiokeskittymä kiinnittyy aina tiettyyn alueeseen, väestöön ja toimijoihin. 2 Luovat alat tuottavat osaamista ja palveluja, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Luovat alat toimivat taiteen, kulttuurin ja innovaatioiden rajapinnalla. 3 Kulttuuri tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta; tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseämme ja muita sekä rakennamme identiteettiä. 4 Kaupunkikulttuuri tarkoittaa nykypäivänä ensisijaisesti kaupunkilaisen elämäntavan käsittelyä. Se mitä kaupunkilainen tekee, voidaan hyvin pitkälti määritellä kaupunkikulttuuriksi luvun kaupunkilainen haluaa käyttää kaupunkia tilana sekä osallistua kaupungin toteuttamiseen. Hyviä esimerkkejä sosiaalisesta kanssakäymisestä ovat muun muassa erilaiset palvelut, kuten kaupunkitapahtumat, -konsertit ja -festivaalit. 5 Aineeton kulttuuriperintö voi olla suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja. Se voi myös olla myös ilmaisuja, käytäntöjä, tietoja ja taitoja tai välineitä, esineitä sekä näihin liittyviä paikkoja. Aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen ja siihen liittyvän Unescon yleissopimuksen tavoitteena on säilyttää tavat tai ilmiöt elinvoimaisina. 6 Kulttuuriosaaminen tarkoittaa yksilön kykyä tulkita ja ymmärtää kulttuurisia piirteitä tai eroavaisuuksia sekä kykyä punnita erilaisia omaan kulttuuriseen toimintaympäristöön liittyviä arvoja ja suhteellistaa ilmiöitä. Elinkeinoelämässä kulttuuriosaamisella tarkoitetaan kykyä ymmärtää kuluttajien kulttuurista taustaa, esteettistä ja visuaalista osaamista ja kykyä puhutella ihmisiä eri kulttuureissa. 7 Kulttuuriperintö muodostuu museoiden, arkistojen ja kirjastojen kokoelmista sekä kulttuuriympäristöistä. Kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi asiakirjat, esineet, sanoma- ja aikakauslehdet, taideteokset, rakennukset, kulttuuriympäristöt, kirjat ja valokuvat. Kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja on muistiorganisaatioiden lisäksi huomattavia määriä sekä julkishallinnollisissa että yksityisissä arkistoissa ja kokoelmissa. 8 1 Työ- ja elinkeinoministeriö. 2 Suuntana innovaatiokeskittymä, Hautamäki, Oksanen (2012). 3 Luovat alat on määritelty usealla eri tavalla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liitteessä 2 on lista tässä ohjelmassa luoviksi aloiksi luetuista aloista. 4 Opetushallitus. 5 Viihtymisen kaupunki, Mäenpää (2000). 6 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 7 Toimintaympäristöjen muutoksen haasteet ja kulttuuriosaaminen, Kirveennummi (2003). 8 Kulttuuriperintö tietoyhteiskunnassa - Strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, Opetusministeriö (2003). 6

8 Kulttuuri-identiteetti vaikuttaa yksilön suhteeseen ympäröivään yhteiskuntaan sekä on osallinen hänen kasvussaan ihmisenä. 9 Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Siihen kuuluu kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Osa kulttuuriympäristöistä on määritelty erityisen arvokkaiksi ja osa on säilymisen turvaamiseksi suojeltu. Kulttuuriympäristö pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. 10 Taide koostuu merkityksellisinä pidettävistä aistipohjaisista, luovaan toimintaan ja sen tuloksiin perustuvista elämyksistä. 11 Kunta- tai aluekuva eli alueen julkisuuskuva tai alueesta muodostunut mielikuva. Myönteinen kunta- tai aluekuva pitää alueen elävänä sekä houkuttelee alueelle yrittäjiä ja matkailijoita. Kuntalaiselle muodostunut kuntakuva kertoo, kuinka kuntalaiset viihtyvät kotikunnassaan. 9 Kulttuuriperintökasvatus identiteetin ja kotouttamisen tukena Kulttuuriperintökasvatuksen kehittämishanke , Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura (2013). 10 Työryhmän esitys Kulttuuriympäristöstrategiaksi , Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö (2013). 11 Suomisanakirja.fi 7

9 3. Nykytila Tuotteiden ja palveluiden käyttämisen tavat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi luovan talouden korostuminen 2000-luvulla liittyy koko taloudellisen tuotannon ja kuluttamisen murrokseen. Digitalisoitumisen tuomat uudet mahdollisuudet ovat muuttaneet tuotantoa ja arvoketjuja kaikilla toimialoilla. Kun tuotanto, jakelu ja kuluttaminen tapahtuvat kokonaan digitaalisesti, avautuu tuotantoyhtiöille mahdollisuus myydä tuotteita itse suoraan kuluttajille ilman erillistä julkaisijaa, kanavaa tai kustantajaa. Tämä on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös pienille yrityksille kasvaa ja kansainvälistyä. Tuotteen tai palvelun tuottajan täytyy ymmärtää tulevaisuudessa yhä tarkemmin kuluttajan valintaan vaikuttavia kulttuurisia, emotionaalisia ja eettisiä tekijöitä. Myös kuntasektorilla kulttuuripalvelut ovat murroksessa. Kaupunkeja ja kuntia ei enää nähdä perinteisinä kulttuuripalvelujen tuottajana, vaan ennemminkin mahdollistajan roolissa. Erilaisia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksilla sekä monipuolisilla, luovien alojen tarpeet huomioivilla tilaratkaisuilla kaupunkien ja kuntien on mahdollista luoda toimintaympäristö luovan talouden toimijoille. Parhaimmillaan ratkaisut synnyttävät uudenlaista elinkeinotoimintaa sekä lisäävät alueiden vetovoimaisuutta, asukkaiden viihtyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avaa kulttuurinäkökulman huomioiminen myös muilla kunnallisilla sektoreilla, kuten kaupunkisuunnittelussa ja hyvinvointipalveluissa. Globaali taso Maailmakaupan supistuttua 12 % vuonna 2008, jatkoivat luovat alat kasvuaan. Alan palvelujen ja tuotteiden viennin arvo nousi vuodesta 2002 vuoteen 2008 lähes kaksinkertaiseksi, vähän alle 600 miljardiin euroon. Ajanjaksolla luovien alojen palveluiden ja tuotteiden kauppa kasvoi 14 % vuosivauhtia. Yllä esitetyt tunnusluvut osoittavat, että luovat alat ovat olleet yksi maailmantalouden dynaamisimmista aloista 2000-luvulla. 12 Maailman menestyvimmillä yrityksillä on kaksi yhteistä piirrettä: ensiksikin ne toimivat monipuolisessa toimintaympäristössä. Toiseksi, niiden asiakkailla on passiivista kuluttajaa voimakkaampi rooli. Tällainen aktiivisten kuluttajien merkitys tuotteiden lisäarvon kohottajina, tuotekehityksen tukena ja markkinoinnin apuna on korvaamaton. Vaikka nämä yritykset ovat esimerkkejä globaalista digitaalitaloudesta, pätee sama kuluttajien ja tuottajien roolien sekoittuminen muillakin aloilla. 13 YLÖSVETO: Googlen välittämä sisältö on pääosin kuluttajien tuottamaa. Apple valmistaa teknisiä laitteita, mutta käyttäjistä suurta osaa voisi luonnehtia ennemmin faneiksi kuin vain ostajiksi. Eurooppa Myös Euroopan unionissa luovien alojen asema on tunnustettu ja niiden merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2003 luovien alojen liikevaihto EU15 alueella oli noin 12 Creative Economy Report 2010: Creative Economy A Feasible Development Option. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (2010). 13 ks Richard Florida: The Flight of the Creative Class. The New Global Competition for Talent (2005) sekä The Rise of the Creative Class. And How It's Transforming Work, Leisure and Everyday Life (2002). 8

10 650 miljardia euroa. Luovien alojen liikevaihto nousi suuremmaksi kuin esimerkiksi autonvalmistusteollisuuden 271 miljardia euroa tai ICT -alan 541 miljardia euroa. Vuosien välisenä aikana luovien alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta nousi 2,6 %:sta 3,3 %:iin. Lisäksi vuosina luovilla aloilla työskentelevien määrä nousi 5,8 miljoonasta 6,7 miljoonaan. 14 Euroopassa useat kaupungit ovat ottaneet julkista tukea saavat kulttuurilaitokset uudella tavalla mukaan kaupunkikehitykseen. Tavoitteena on ollut parantaa kulttuuripalvelujen saavutettavuutta sellaisten alueiden ja sosiaaliryhmien keskuudessa, jotka ovat aikaisemmin jääneet kulttuuripalvelujen katveeseen. Osasyynä kehitykseen ovat olleet kulttuurilaitosten pienentyneet julkiset tuet, mikä on pakottanut laitoksia etsimään uutta yleisöä ja uusia toimintatapoja. Osassa eurooppalaisista kaupungeista yhteistyössä ovat olleet alusta asti mukana sosiaalisektori, kaupunkisuunnittelu ja elinkeinoelämä. 15 Euroopan tasolla on mahdollista hakea hankerahoitusta useista eri rahoitusohjelmista, muun muassa Interreg-ohjelmista, Pohjoismaiden ministerineuvostolta sekä EU:n kulttuurin ja luovan talouden rahoitusohjelmasta Creative Europe Creative Europe ohjelman pääpainopisteitä ovat Euroopan aineettoman kulttuuriperinnön ja kulttuurin moninaisuuden tukeminen sekä kulttuurin ja luovien alojen globaalin kilpailukyvyn lisääminen. 16 Suomi Suomessa luovia aloja on tutkittu paljon. Johtuen sektorin nopeasta kehittymisestä sekä reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin, tiettynä hetkenä annetut määritelmät luovien alojen sisällöstä eivät kanna kovin pitkälle. Tämä näkyy haasteena luovien alojen tilastoinnissa. Tiedot vaihtelevat merkittävästi riippuen siitä mitä toimialoja luoviin aloihin sisällytetään. TEM:n vuonna 2013 julkaiseman esityksen mukaan (ks. liite 1) Suomessa oli vuonna 2011 noin luovien alojen yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,5 miljardia euroa. Vuosien välillä yritysten kaikki tunnusluvut ovat osoittaneet tasaista kasvua huolimatta vuoden 2008 talouskriisistä. 17 Suomessa luovan talouden liikevaihdosta kaksikolmasosaa syntyy kahdeksan suurimman kaupungin alueella, Oulu näiden joukossa. YLÖSVETO: Oulun seudulla on havaittu, että median, suunnittelualan, markkinointiviestinnän yritykset sijoittuivat muita aloja selvästi useammin Oulun keskustaan, vaikkei tuotannon tai asiakasvirtojen kannalta sillä ole merkitystä. Elävän kaupunkikeskustan merkitys on suuri muillekin kuin kaupan alan toimijoille, ja sitä on kehitettävä tasapuolisesti kaikkien kaupungin käyttäjien ehdoilla. Luovien alojen tulevaisuuden kasvua tulee vauhdittamaan peliala, jonka vuonna 2012 alkanut raju kasvu ei vielä näy hitaasti päivittyvissä julkisissa tilastoissa. Vuonna 2012 pelialan liikevaihto kasvoi 120,8 %:a edellisvuoteen verrattuna. Vertailtaessa vuoden 2013 tammihelmikuuta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, kasvua oli kertynyt jo 364,1 %:a European competitiveness report Euroopan komissio (2010). 15 Euroopan kulttuuriohjelman tulostenjulkistamistilaisuus, Bryssel Creative Europe - A New framework programme for the cultural and creative sectors Euroopan komissio. 17 Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissä. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 18 Luovat alat - toimialaraportti. Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 9

11 Myös erilaiset yrityskiihdyttämöt ja -hautomot ovat auttaneet alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Valtakunnallisesti Tekes on tehnyt huomattavia panostuksia luovien alojen yritysten kehittämiseksi. Tärkein vastuu kehittämisestä ja rahoituksesta jää kuitenkin alueiden rahoittajille, kuten ELY-keskukset ja maakuntaliitot, jotka hallinnoivat alueilla kansallisia rahoitusinstrumentteja ja EU-hankerahaa. Kulttuurin ja luovan talouden kehitystä tuetaan monilla julkisilla rahoitusohjelmilla, kuten EAKR:llä, ESR:llä, LEADER-ohjelmilla sekä useilla erilaisilla kansallisilla rahoitusinstrumenteilla. Suomessa on muutamia luovia aloja rahoittavia pääomasijoitusyhtiöitä. Rahoitusta on saatavilla muun muassa sovelluksiin, peleihin, palveluihin, terveydenhuoltoon, webosaamiseen, ja tekniikkaan. Yksityiseen rahoitukseen liittyy kuitenkin myös pelkoja. Osa yrityksistä kokee liikeideansa uhatuksi, jos ulkopuolinen rahoittaja saa määräysvallan yrityksessä. Pohjois-Pohjanmaalle sijoittaneita yhtiöitä ovat esimerkiksi Butterfly Ventures, LifeLine Ventures ja Vision+. Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa on laaja, pitkien välimatkojen maakunta. Pohjois-Pohjanmaan väestökehitys on ollut jo pitkään hyvä ja ikärakenne kohtalaisen hyvä. Maakunnassa on tasapainoinen monikeskuksinen aluerakenne. Alueellisiin keskuksiin sijoittuneet kehittämisorganisaatiot toimivat vuorovaikutuksessa ympäröivän maaseudun kanssa. Oulun kaupunki toimii kehityksen ytimenä ja Oulun seudun vaikutus ulottuu myös maakunnan rajojen yli. 19 Alla olevan kappaleen voisi esittää niin, että merkittävät luvut nostettaisiin esiin korostetusti. Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla: LUOVIEN ALOJEN TOIMIPAIKKAA. - luovat alat, ilman julkista sektoria, TYÖLLISTIVÄT n IHMISTÄ, mikä on noin 6 % KO- KO MAAKUNNAN TYÖVOIMASTA. - LIIKEVAIHTOA alalle kertyi vuonna 2012 n. 800 milj. euroa, mikä on noin 3,9 % koko maakunnan elinkeinoelämän liikevaihdosta. - Koko maan KULTTUURITOIMIALOJEN TUOTOKSESTA Pohjois-Pohjanmaan osuus on hieman alle 3 % ja ARVONLISÄYKSESTÄ 3,3 %. Luovien alojen yritystoiminta on keskittynyt pitkälti maakunnan keskukseen, Ouluun sekä alueellisiin keskuksiin koko maakunnan kattavasti. Pohjois-Pohjanmaalla luovien alojen yritystoiminta on monimuotoista ja usein se sijoittuu perinteisten toimialojen sisälle tai rinnalle. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopussa luovien ja kulttuurialojen yritystä, joista 786 ilmoitti kotipaikakseen Oulun. Alueellisten asiantuntijoiden yritysrekisteriin perustuva arvio on, että Pohjois-Pohjanmaalla toimii yli luovien alojen yritystä tai yrityksiä, joiden liikevaihto perustuu tuotteisiin, joissa luovien alojen osaamisella on yritystoiminnan kannalta merkittävä asema. Eri lähteistä tunnistettujen yritysten määrän eroavaisuus osoittaa, että luovien alojen kehittäminen ja luotettavan seurantamittariston luominen alueellisesti on haasteellista. 19 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma

12 Eräiden toimialojen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2012 Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Metallituotteiden valmistus Luovat alat Puuteollisuus Elintarvikkeiden valmistus Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaivostoiminta ja louhinta Lähde Toimialaonline.fi Pääosa luovien alojen yrityksistä on yrittäjävetoisia ja ne työllistävät 1 5 henkilöä luvulla alat ovat olleet vahvassa kasvussa. Vuosien välillä luovien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi n. 14,5 % sen ollen vuonna 2012 noin 800 milj. euroa. Yksittäisten alojen raju, satojen prosenttien kasvu kertoo siitä, että maakuntaan on syntynyt käytännössä täysin uusia toimialoja. Media-alan murros on nähtävissä myös Pohjois-Pohjanmaalla, mikä näkyy ennen kaikkea kustannus- ja painoalojen supistumisena. Esimerkkejä liikevaihdoltaan kasvavista luovien alojen toimialoista Pohjois- Pohjanmaalla teollinen muotilu Esittävät taiteet Graafinen muotoilu Taiteellinen luominen Lähde toimialaonline.fi Luovien alojen yritystoiminnan haasteena niin Suomessa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin ovat kotimaan pienet markkinat. Sisämarkkinat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja asiakaskunta Pohjois-Pohjanmaalla on pieni. Ratkaisua on haettu kansainvälistymisestä. Esimerkiksi Oulun seudulla on n startup-yritystä, jotka panostavat kansainvälisiin markkinoihin. Ne työllistävät kukin 3 25 henkeä ja niiden yhteenlaskettu työntekijämäärä on Näillä pelialalla, digitaalisen median palveluissa ja tuotteissa, designalalla, viestinnässä sekä markkinointiviestinnässä toimivilla yrityksillä on huomattavaa potentiaalia sekä viennin lisäämiseen että työllistämiseen. Yritysten liikevaihdosta huomattava osa muo- 11

13 dostuu vientituloista ja yritykset ovat myös kyenneet vakuuttamaan pääomasijoittajat kasvun mahdollistamiseksi. Kulttuurialan yhdistystoiminta on vilkasta ympäri maakuntaa. Kehittämisohjelmaan liittyvien selvityksien mukaan pelkästään kulttuurin ja taiteeseen keskittyneitä aktiivisia yhdistyksiä maakunnassa on noin 370. Yhdistysten pääasiallisina yhteistyökumppaneina ovat kunnat, mutta yhdistykset myyvät palveluitaan myös yksityisille asiakkaille. Yhdistysten näkyvintä toimintaa maakunnan kulttuurikentässä ovat vuotuiset tapahtumat ja festivaalit, joista suurin osa on juuri yhdistysten järjestämiä. YLÖSVETO: Oulun seudulla yritysten perustamisia on seurattu vuodesta 2009 alkaen. Keskimäärin alueelle perustetaan vuodessa noin 100 uutta luovien alojen yritystä, joista vuosittain noin kymmenen on suoraan kansainvälisille markkinoille tähtääviä startup-yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaalla on kaksi tasokasta, kansainvälisesti tunnettua koulutus- ja tutkimuskeskittymää: Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhteistyöverkostoineen sekä Oulun yliopiston alueyksikkö (Oulun Eteläisen instituutti) ja Centria ammattikorkeakoulu (Ylivieskan yksikkö) yhteistyöverkostoineen. Nämä toimijat ovat erityisen tärkeitä paitsi uuden tiedon tuottamisen näkökulmasta myös luovia ja osaavia ihmisiä keskittymään keräävän luonteensa takia. Näiden lisäksi maakunnassa on kehittämispotentiaalia omaavia alueellisia keskuksia mm. Kuusamo, Ylivieska ja Raahe. Maakunnan haasteena on saada aikaiseksi sellaista laaja-alaista yhteistyötä niin alueen kuin alueen ulkopuolisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus-, kehittämis-, ja koulutusorganisaatioiden kanssa, mikä tukee kaupungeissa ja maaseutukunnissa tapahtuvaa luovien alojen kehittämistä ja yrittäjyyttä. Pohjois-Pohjanmaan kuntarakenteessa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Oulun seudulla tapahtuneiden merkittävien kuntaliitosten lisäksi myös muualla maakunnassa on olemassa paineita kuntaliitoksiin. Tämä herättää huolta ennen kaikkea pienissä kunnissa, joissa pelätään kulttuuri- ja muiden palvelujen karkaavan mahdollisiin tuleviin keskuskuntiin. Haja-asutusalueella ja kylissä yhteisöt ovatkin merkittävässä asemassa paikallisen palvelutuotannon tarjonnassa sekä ihmisten asumisen mahdollisuuksien ja alueen viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden turvaamisessa. Omaleimaiset, usein talkoilla tehdyt tapahtumat, ovat monen kunnan vahvuus ja voivat merkittävästikin vaikuttaa kunnan imagoon. Kuntien organisaation sisällä kansalaisopistojen merkitys kulttuuritoimessa on viime vuosina selvästi kasvanut. Tämä näkyy mm. kansalaisopistojen lisääntyvänä osallistumisena kuntien kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja tuotantoon. Kansalaisopistojen merkitys korostuu pienissä kunnissa, joissa niiden tuottamat tapahtumat ja kurssit tarjoavat asukkaille lähes ainoan väylän kulttuuriin ja taiteeseen. Kuntien rooli on muuttumassa yhä enemmän palvelujen ja tapahtumien tuottajasta niiden mahdollistajaksi. Pohjois-Pohjanmaalla on laaja vapaan sivistystyön verkosto. Usealla paikkakunnalla toimiva kesäyliopisto, 16 kansalaisopistoa, 6 musiikkiopistoa ja lukuisia taiteen perusopetusta antavia kunnallisia kouluja sekä useita yksityisiä taidekouluja, jotka tuottavat palveluita jokaiselle pohjoispohjalaiselle kunnalle. Heikentyvä taloustilanne on pakottanut kunnat hakemaan säästöjä myös vapaan sivistystyön puolelta, mikä uhkaa rapauttaa maakunnan kattavan sivistystyön verkoston. Vaarana on, että varsinkin pienten, pitkien etäisyyksien kuntien väestö joutuu eriarvoiseen asemaan vapaan sivistystyön palvelujen karatessa yhä kauemmas. Va- 12

14 paan sivistystyön edistämän kulttuuriosaamisen tason heikentyminen on uhka yksilön ja yhteiskunnan kannalta, sillä kulttuurin keinoilla perustellaan yhteiskunnan käytänteitä. Kansalaisopiston kurssit auttavat kuntamme asukkaita jaksamaan pimeän talven yli - pohjoispohjalaisen kunnan kulttuurisihteeri. Kotikunta on keskeisin ympäristö, jossa yksilö kohtaa kulttuurin ja taiteen. Vastuu kulttuuripalveluista ja -tapahtumien tuotannosta on siirtynyt ja tulee yhä enemmän siirtymään kulttuurialan yhdistyksille sekä paikallisille yhteisöille. Kulttuuri ja taide voidaan kokea monella eri tavalla: elämyksinä, merkityksellisinä kokemuksina, osallisuutena ja toimijuutena. Museot, kirjastot, taidelaitokset, yksittäiset tapahtumat ja festivaalit ovat konkreettisimpia kohtauspaikkoja, mutta esimerkiksi laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla kulttuuria ja taidetta on mahdollista kohdata myös arkena: kouluissa, töissä ja julkisilla paikoilla. KÄRSÄMÄEN KEISSI Kärsämäellä kunta hankkii kulttuuripalveluita ostopalveluina tai jakaa avustuksia yhdistyksille palvelutuotantoa vastaan. Kulttuuripalveluiden järjestämisen yhteistyötä kunnan, kulttuuritoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken alueella koordinoi yhdistys tai yritys. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tunnustaminen on jo synnyttänyt Pohjois- Pohjanmaalla uusia, kunnan eri sektorirajat ylittäviä toimintatapoja. Kulttuuri ja taide yhdessä liikunnan kanssa tuottavat elämyksiä ja kokemuksia kaikenikäiselle väestölle ja niiden käytöstä on saatu hyviä kokemuksia elämänhallinnan lisäämisessä. Osassa Pohjois- Pohjanmaan kunnista kulttuuria taidetta on tuotu määrätietoisesti mukaan esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin, joissa residenssi- ja vierailevat taiteilijat ovat antaneet panoksensa koulujen kulttuurikasvatuksessa. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on aktiivisesti kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla muun muassa hankkeilla. Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä, uudenlainen yhdessä tekeminen, on herättänyt maakunnan eri osissa ja eri osapuolissa kiinnostusta. Eri puolilla maakuntaa kehitettyjä hyviä käytänteitä on jaettu ja ollaan jakamassa kansallisesti ja tulevaisuuden tavoitteena on entistä laajempi kansainvälinen yhteistyö. YLÖSVETO: Hailuodossa on toiminut HaiArt on hanke jonka puitteissa vierailevat taiteilijat sekä lähialueen luovien alojen yritykset ovat järjestäneet peruskoulussa taidekursseja. Oppilaat ovat kehittäneet muun muassa musiikkisovelluksia ja saaneet mahdollisuuden esittää tuotoksiaan paikallisilla musiikkifestivaaleilla. Kulttuurimatkailu on noussut kasvavaksi trendiksi vapaa-ajan matkustuksen lisääntyessä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Matkailijoille on tarjolla tapahtumia, teemaviikkoja, konsertteja, teatteri- ja tanssiesityksiä, museoita ja gallerioita sekä lukematon määrä kulttuuriperintöä. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurielämä näyttäytyy matkailijalle selvimmin monipuolisina tapahtumina. Maakunnassa järjestetään vuosittain lukuisia, erilaisia festivaaleja ja tapahtumia, joista 15 oli vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tuen piirissä. Tapahtumilla on suuri merkitys eri alueiden identiteetin muotoutumisessa, mutta niillä on myös merkittävä aluetalousvaikutus. Tapahtumat eivät ole keskitty- 13

15 neet vain Ouluun vaan myös alueilla on hyvin omaleimaisia ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia. YLÖSVETO: Pohjois-Pohjanmaalla on paljon laadukkaita pieniä tapahtumia ja festivaaleja muun muassa Haapavesi Folk Music Festival, Oulaisten Weteraanikonepäivät, Kuusamon Nature Photo- luontovalokuvatapahtuma, Raahen Rantajatsit ja Taivalkosken Päätaloviikko. YLÖSVETO: Oulun suurimpiin lukeutuvan ulkoilmatapahtuman, Qstockin, kävijämäärä oli kahden päivän aikana vuonna Tapahtuma tuotti alueelle yhteensä n. 4,5 milj. euroa. Oulun juhlaviikot kokosi yhdeksän festivaalia elokuiseksi tapahtumakokonaisuudeksi, jotka yhteensä keräsivät hengen yleisön. Kalajoen juhannus keräsi kolmen päivän aikana kävijää vuonna

16 4. Kehittämiskokonaisuudet Luovaan talouteen kuuluvat olennaisesti kehittämismyönteisyys sekä innovaatiotoiminta, jossa sallitaan kokeilut ja epäonnistumiset. Taiteessa ja yritystoiminnassa otetaan aina riskejä. Epäonnistumiset opettavat, ja ainoastaan kokemus synnyttää kestävän menestyksen. Englanninkielisen sanonnan Fail often, fail fast voi määritellä pohjoispohjalaisittain: uskalla kokeilla ja epäonnistua, lopeta epäonnistunut juttu nopeasti, ota opiksesi ja aloita seuraava. Luovan talouden kilpailukykyä vahvistettaessa on tarpeellista tunnistaa ja ottaa mukaan kehittämiseen ja innovaatioiden tuottamiseen liittyvät tahot. Luovan talouden ytimessä ovat tekijänoikeudet, jotka ruokkivat innovaatioprosesseja. Innovaatioiden tuottamista edesauttavat alueen julkiset kehittäjäorganisaatiot, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä yrittäjät ja muut toimijat - unohtamatta poliittisia päätöksentekijöitä. Tässä kehittämisohjelmassa luovan talouden tarkastelulle on asetettu kolme hieman erilaista, osin päällekkäistä lähtökohtaa: kilpailukyvyn ja vetovoiman lisääminen, yritystoiminnan edistäminen ja elämänlaadun kehittäminen. (KUVA: KEHITTÄMISOHJELMAN TEEMAT JA VAIKUTUSSUHTEET, muokataan lopulliseen version) Arvot Geopolitiikka Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Teknologia Kansallinen politiikka Elinkeinorakenne Ilmastonmuutos ANNETUT TEKIJÄT EU-politiikka Kulttuuripolitiikka Talous Väestö Media Työvoima Väestökehitys Markkinakehitys Osaaminen Koulutus TEEMA 2: Luovien alojen yritystoiminnan edistäminen Kultuurin ja taiteen kulutus Kansallinen politiikka TEEMA 1: Kilpailukyky ja vetovoima Rahoitus Asiakkaat TEEMA 3: Kulttuuri ja luova talous elämänlaadun kehittäjinä Kuntatalous Palvelutarjonta Energia VAIKUTETTAVISSA OLEVAT TEKIJÄT OHJATTAVISSA OLEVAT TEKIJÄT 15

17 4.1Kilpailukyky ja vetovoimaa Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta luovilla aloilla ja kulttuurilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa. Luovan talouden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkitys kasvaa erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille tuotetuissa sisällöissä. Vetovoimaiset keskukset Vetovoimaisista keskuksista ja niiden kyvystä houkutella luovia ja aktiivisia ihmisiä on tullut merkittävä tekijä alueiden välisessä kilpailussa. Luovat alat tarvitsevat kehittyäkseen keskittymän, joka mahdollistaa aidon kansainvälisen vuorovaikutuksen, vireän kulttuurielämän ja erilaisuutta sallivan elämäntyylin. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet luoda yhteistyöllä luovien alojen toimintaympäristö, joka hyödyntää paitsi luovia aloja ja kulttuurialoja, myös muita toimialoja. Monipuolinen luovan talouden keskittymä mahdollistaa yritysten toiminnan ja palvelutarjonnan esittelyn ja lisää näin yritysten liikevaihtoa. Kaupungeissa ja kunnissa näiden alueiden tulee olla helposti saavutettavia kohteita myös muualta tuleville. Luovan talouden keskittymien synnyttäminen ja edistäminen helpottavat yritysten verkostoitumista alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. YLÖSVETO tai KUVATEKSTI: Hyviä kotimaisia esimerkkejä ovat Tampereen Mediapolis ja Finlaysonin alue, Turun Logomo, Helsingin Kaapelitehdas ja Korjaamo, Hämeenlinnan Verkatehdas, Porvoon Valtimo ja Seinäjoen Rytmikorjaamo. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriset ominaispiirteet ja vahvuudet rakentavat mielikuvaa maakunnasta. Vetovoimaista aluekuvaa ilmentävät elävät kaupunkikeskustat sekä paikalliskulttuuriin ja kaupunkikulttuuriin liittyvät tuotteet ja palvelut, jotka ovat työkaluja alueen tunnettuuden lisäämiselle. Tapahtumat ovat keskeinen aluekuvan ja -talouden kehittäjä. Maakunnan profiilifestivaalien kehittäminen kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi on yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä. Resurssien yhdistäminen markkinoinnissa avaa myös pienille tapahtumille merkittävät kanavat luoda näkyvyyttä. Kulttuuritoiminta ja sen painotukset viestivät kunnan arvoista. Positiivista kuntakuvaa rakentavat alueen kulttuuri ja vapaa-ajan palvelut sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja hyödyntäminen edellyttää riittävää tietopohjaa ja osaamista. Tiedon hyödyntämisessä kunnat, kotiseutuyhdistykset ja alueen asukkaat ovat aktiivisia toimijoita. Pienten kuntien ja maaseutumaisten kaupunkialueiden kulttuuripalveluiden tulevaisuus on resurssien näkökulmasta kuntarajat ylittävissä palveluissa. Positiivinen kuva välittyy alueesta pohjoispohjalaisten tunnistaessa ja tunnustaessa alueensa omaleimaisuuden ja vahvuudet. Aluetta on helpompi markkinoida, kun kehittäminen perustuu todellisiin vahvuuksiin. YLÖSVETO TAI KUVATEKSTI: Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuri ja taide ilmentävät paikallisia arvoja ja monien alueiden imago rakentuu kulttuurilähtöisesti kuuluisan henkilön, tapahtuman tai paikan mukaan. Kulttuuriympäristölle tyypilliset ominaispiirteet, vahvuudet ja arvot muodostavat vahvan pohjan kulttuurin ja luovan talouden kehittämiselle. Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien uusien palvelutuotantomallien suunnittelu ja käyttöönotto lisää kunnissa tarvetta strategisen suunnittelun sekä johtamisen periaatteiden ja 16

18 käytäntöjen uudistamiseen niin kulttuuritoimessa kuin muillakin kunnan palvelusektoreilla toimialarajat ylittävästi. Palveluiden uudistaminen, monipuolistaminen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannussäästöt ovat tulevaisuuden haasteita, joihin voidaan luovien alojen keinoin hakea ratkaisuja. Mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi palvelumuotoilu ja virtuaaliset palvelut. Uudet menetelmät, joissa taide ja kulttuuri nivotaan muiden toimialojen toimintaan, tuottavat tutkitusti yksilön hyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia. Esimerkiksi kuntatasolla kulttuuri-, nuoriso- sekä terveys- ja sosiaalialan palvelujen suunniteltu synergia voi nostaa kaikkien palvelujen laatua. Pohjois-Pohjanmaalla pitkät etäisyydet edellyttävät tietotekniikan hyödyntämistä tulevaisuuden palvelujen kehittämisessä. Tähän antaa hyvät mahdollisuudet jo nykyään laadukas infrastruktuuri ja korkea tietotekniikan osaamisen taso. Kilpailukykyä osaamisesta Alueelliset keskukset ovat osaamisintensiivisiä ja omaleimaisia. Korkea osaamistaso ja taloudellinen perusta yhdistettynä alueen omiin kulttuurisiin vahvuuksiin ja kansainvälisiin osaajiin luo mahdollisuuden positiiviseen kehityksen kierteeseen monella luovan talouden sektorilla. Luovan talouden kehittämisen ja siihen liittyvän keskustelun tueksi tarvitaan maakunnasta koottua, vertailukelpoista tietoa pitkältä aikaväliltä. Tutkijoiden, tiedon visualisoijien, palveluiden kehittäjien ja kuluttajien yhteen saattaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Tutkittuun tietoon pohjautuva viestintä luovien alojen mahdollisuuksista maakunnan kilpailukyvyn lisäämisessä muun muassa palveluiden kehittämisessä, tiedon visualisoimisessa sekä keksintöjen ja tuotteiden kaupallistamisessa tulee konkretisoitumaan tulevaisuudessa alueen kilpailuetuna. Kysynnän haasteisiin on pystyttävä vastaamaan uusilla tavoilla ja palvelukonseptien toteutuminen vaatii uudenlaista tietoa ja osaamista. Jotta uudet ideat saadaan jalostettua liiketoiminnaksi, tarvitaan katkeamaton ketju tutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, rahoituksen sekä yrityskehityksen välillä. Yksi merkittävä osa tätä ketjua ovat living labit, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä julkisten rahoittajien, kuntien elinkeinotoimen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjien kesken. Co-creation malli, jossa toimijoina ovat tutkijat, opiskelijat, palvelumuotoilijat, designerit, yrittäjät ja loppukäyttäjät, voisi olla yhtenä mallina Pohjois- Pohjanmaalla, jossa on iso tarve tutkimuspohjaisten keksintöjen ja tuotteiden kaupallistamiseen ja uuden yrittäjyyden synnyttämiseen vaikeassa teollisuuden rakennemuutostilanteessa. Toiminnan käynnistäjinä olisivat alueen korkeakoulut. VISUALISOITU MALLI TÄSTÄ, KUVIO innovaatioympäristön toimijoista?? Luovan talouden menestyminen edellyttää toimivien verkostojen rakentamista monella tasolla. Pohjois-Pohjanmaa menestyy hyödyntämällä alueen osaamista ja rakentamalla uudenlaisia yhteistyömuotoja, sektorirajat ylittäen, vetovoiman kasvattamiseksi. Verkostoitumisen työkaluja ovat parempi viestintä, paremmin suunnitellut palvelupolut ja verkostoivat tapahtumat. Näiden kokonaisuuksien ratkaisuun ovat erikoistuneet luovien alojen toimijat, joilla on työkalut ratkaista kysymykset alueen ihmisten, yritysten ja julkisten toimijoiden kesken. Muun muassa Pohjois-Suomeen kaavaillut suurhankkeet - kaivokset ja energiaratkaisut sekä matkailuelinkeinon ja palvelutuotannon uudistuminen monelle eri sektorilla tarjoavat mielenkiintoisia haasteita luovien alojen toimijoille. Näissä hankkeissa tarvitaan tutkimustietoa, poikkialaista osaamista ja toimijoiden yhteenliittymiä erilaisten palveluiden ja konseptien tuottamisessa. 17

19 YLÖSVETO: Luovat alat ovat merkittävässä asemassa viestinnän onnistumisessa kansainvälisissä ympäristöissä esimerkiksi tiedon visualisoinnissa, 3D mallinnuksessa, turvallisuuteen vaikuttavissa opaste-, tila- ja älykkäissä työvaateratkaisuissa. Luovien alojen yrityksiä voi syntyä missä vain, mutta luovan talouden kukoistaminen edellyttää sellaista toimintaympäristöä, jossa eri alojen panokset ja arvoketjun eri vaiheet ovat hyvin yhteydessä keskenään. Talous on globalisoitunut ja digitalisoitunut, mutta fyysisillä välimatkoilla on edelleen merkitystä yhteistyön tiiviydelle ja toimivuudelle. Nykyiset menestystarinat edellyttävät monialaisia verkostomaisesti toimivia tiimejä ja yhteisöjä. Voittavat ideat syntyvät yhä pienemmissä yksiköissä ja nuoremmissa yrityksissä. Ympäröivän verkoston ilmapiirillä on suuri vaikutus. Tavoitteellisen tuen ja palveluiden ansioista on ideoiden markkinoille pääsy todennäköisempää kuin ilman tukevaa verkostoa. YLÖSVETO: San Fransisco on paljon käytetty esimerkki luovan talouden keskittymästä, jossa arvoketjun vaiheet tukevat toisiaan. Siellä on lukuisin eri toimenpitein tuettu korkean teknologian ja taidealojen vuorovaikutusta. Tuloksena alueelle on syntynyt innovaatioympäristö, jossa esimerkiksi taide ja teknologia yhdistyvät korkealaatuisina designtuotteina. Toimenpide 1: Aluekuvan kehittäminen ja vahvistaminen Toimenpide 2: Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Toimenpide 3: Osaamiseen liittyvät uudet toimintakonseptit ja verkostot Toimenpide 4: Palveluiden strategiset uudistamisen mallit julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyössä LAATIKKOON TP SUOSITUKSET KILPAILUKYKY JA VETOVOIMA Toimenpide 1: Aluekuvan kehittäminen ja vahvistaminen - Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Oulun kaupunkiseudun imagoa kulttuurikeskittymänä tulee voimistaa, jotta alue näyttäytyy vetovoimaisena opiskelijoille, matkailijoille, asiantuntijoille ja yrityksille. - Julkisten toimijoiden ja työelämän yhteistyöllä tutkimuksen ja tuotekehityksen tulokset käytäntöön. - Tapahtumamarkkinoinnin yhteenliittymä: paikallisiin vahvuuksiin perustuvien tapahtumien, palveluiden ja ympäristöjen markkinointi. - Kaikki seutukunnat kattava kulttuuripalveluverkostojen kehittäminen sekä tapahtumien yhteismarkkinoinnin kehittäminen viennin, kotimaan matkailun ja alueen lähimatkailun näkökulmasta. - Monikanavainen tiedottaminen, viestintä sekä alueen kulttuurivahvuuksien ja omaleimaisuuden sisäinen ja ulkoinen markkinointi. - Maakunnan kulttuuriarvojen tunnistaminen, esiintuominen ja hyödyntäminen muun muassa tuotteistamalla: tapahtumat, vireä kaupunki- ja maaseutukulttuuri, näyttelyt, tarinat, ruoka, rakennukset ja muu ympäristö. 18

20 - Kulttuuriympäristötiedon kerääminen alueelta ja tiedon prosessointi hyödynnettävään muotoon: edunvalvonta, kehittäminen, hoito (merkityksen ymmärtäminen) - Alue- ja kuntakuvan kehittäminen ja alueiden merkityksellisten kiinnekohtien esiintuominen luovia aloja hyödyntäen: kuntalaisten viihtyminen kotikunnassaan, alueen tai kunnan vetovoima uusien yrittäjien ja asukkaiden suuntaan. - Jo olemassa olevien voimavarojen/kulttuuripalveluiden tuotteistaminen, paketointi ja integrointi matkailupalveluiden kanssa. - Hyvien käytäntöjen ja suunnittelumenetelmien jakamisen mahdollistavien verkostojen rakentaminen. - Living Lab toimintamallien kehittäminen Toimenpide 2: Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen - Toimialan kehittämiseen tähtäävä yhteistyö julkisten organisaatioiden (ELYt, PPL ym. maakunnallisesti toimivat organisaatiot) ja alueellisten organisaatioden (kehitysyhtiöt, julkiset taidelaitokset), koulutuksenjärjestäjien ja tutkijoiden, luovien alojen yrittäjien sekä kuluttajien välillä. (Hyviä esimerkkejä Turun seudulla toimivat hankkeet: Kaleidoskooppi ja Kulttuurivalikko) - Maakunnassa on luotava mahdollisuudet tekijänoikeuksien määrän eli sisältöjen ja taiteen tuotosten määrän lisääntymiselle. - Alueellisen luovan talouden toimintaympäristön edistäminen: grafiikan paja, jossa lähialueen taiteilijat voivat töitään painaa lähellä yleisöä ja ostavia asiakkaita. - Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen: oppilaitokset mukana innovaatioympäristöissä (Oulu Game Lab tai Artscience malli) - Co-creation innovaatiomallin kehittelyyn Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan idean pilotointia hankkeessa, joissa voidaan testata mallin toimivuutta ja kehittää se alueen korkeakoulujen ja muiden yhteistyökumppanien intressejä vastaavaksi. - HUB- tyyppiset toimijakeskittymät kaupunkien keskustan tuntumaan. - Yritysten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan yhteensovittaminen: täydennys-, muuntoja tutkintokoulutustarjontaa lisättävä (ks. TEMin ja Pohjois-Pohjanmaan toimialatutkimukset) / kansainvälistymistä tukeva täydennys-, muunto- ja tutkintokoulutus ja hanketoiminta Toimenpide 3: Osaamiseen liittyvät uudet toimintakonseptit ja verkostot - Suurhankkeiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen erilaisten palveluiden ja suunnitteluosaamisen tarjoamisessa, kulttuuriosaaminen osaksi palveluiden tarjontaa. - Luovien alojen verkostojen kehittäminen suurhankkeiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet huomioiden. (toimijoiden yhteenliittymät, jotta voidaan tarjota luotettavasti) - Luovien alojen yrittäjien osallistuminen suurhankkeisiin liittyviin tapahtumiin. Toimenpide 4: Palveluiden strategiset uudistamisen mallit julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyössä - Kuntien ja kolmannen sektorin palveluiden tuottajien yhteistyön voimistaminen. - Luovien ja kulttuurialojen tunnettuutta muun muassa palvelutuotannon kehittämisessä on lisättävä esimerkiksi julkisella sektorilla terveydenhuollossa, hoiva-alalla, logistiikassa sekä yksityisellä sektorilla matkailun ja vähittäiskaupan aloilla: luovien alojen ajattelumalleja vietävä palvelutuotantorakenteiden sisälle. 19

LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 2 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot