Kuntotarkastus RS 3. Iso-Nikulantie Halkia Puusepänkaarre Porvoo p Y-tunnus:

Transkriptio

1 Kuntotarkastus RS 3 Iso-Nikulantie Halkia Puusepänkaarre Porvoo p Y-tunnus:

2 1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1987 rakennettu omakotitalo. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa noin 15 vuotta. Rakennuksen perustamistapa ei selvinnyt tarkastuksella. Perusmuuri on harkkorakenteinen sekä betonirakenteinen. Alapohjana on pääosin maanvastainen betonilaatta, jonka päällä on puukoolaus ja lämmöneristys. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja puuverhoiltuja. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on lämmityskattila, lämmönjako tapahtuu vesikiertoisilla pattereilla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennukseen suoritetut korjaus ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat rakennuksen vierustalle maanpintojen kallistuksien korjaamiseen, kasvillisuuden ja puuston poistamiseen, salaojien asentamiseen ja sadevesien ohjauksen korjaamiseen sekä ikkunoiden ja ovien huoltokäsittelyyn, vesikatteen huoltokäsittelyyn, kattoturvatuotteiden asentamiseen, aluskatteen epätiiveyden korjaamiseen, märkätilojen remontoimiseen, kohteessa havaittujen kosteuksien korjaamiseen erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti, lämmitysjärjestelmän korjaamiseen/uusimiseen ja ilmanvaihdon tehostamiseen. Merkittävimmät jatkotutkimustarpeet liittyvät mm. perustamistavan ja alapohjarakenteen selvittämiseen, katteen tarkastamiseen olosuhteiden salliessa, havaittujen kosteuksien laajuuden ja syyn selvittämiseen, lämmityskattilan sekä putkiston kunto selvittämiseen ja jätevesijärjestelmään kohdistuvien korjauksien selvittämiseen. Ikääntymisestä johtuen tulee varautua pesuhuoneen ja saunan sekä lämmityskattilan uusimistarpeeseen. Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella, kohdassa havaittiin kohollaan olevaa kosteutta ja vaurioita. Suositellaan vaurioiden laajuuden ja syyn selvittämistä ja rakenteen korjaamista. Kohteen ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä erillisellä kuntotutkimuksella. Kohteen puurakenteiset väliseinät lähtevät lattiapinnan alapuolelta. Riskinä on seinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenteen kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä kuntotutkimuksella. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 34

3 2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Viite Havainto Huolto Korjaus/ uusiminen Lisätutkimus Tietokortti Perustamistavan ja alapohjarakenteen selvittäminen Perusmuurin vedeneristeen olemassaolosta ei tietoa 9. Maanpinnat viettävät rakennukseen päin 9. Vierustalla on kasvillisuutta ja puustoa Betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne on vaurioitunut Ulkoseinän alaosa alle 10cm maanpinnasta, kuntotutkimus Väliseinät lattiapinnan alapuolella, kuntotutkimus 10. Salaojien puuttuminen 10. Sadevesien ohjauksen puutteet 11. Ulkoverhouksen huoltomaalaus 12. Ikkunoiden ja ovien huoltokäsittely Makuuhuoneen ja olohuoneen ikkunoiden huurtuminen/kosteudentiivistyminen Vesikatteen tarkastaminen kokonaisuudessaan 13. Vesikatteen maalipinta paikoin irtoillut 13. Kattoturvatuotteiden puuttuminen 14. Aluskatteen epätiiveys 15. Pesuhuoneen ja saunan tekninen käyttöikä lopussa 17. Kodinhoitohuoneessa havaittiin kosteutta 18. Keittiön lattian kosteus tulisijan vieressä 19. Tulisijan alaosan kosteus 20. Lämmityskattilan sekä putkiston kunto 20. Lämmityskattila on ylittänyt teknisen käyttöikänsä 21. Mikrobiperäinen haju 21. Ei korvausilmaventtiileitä 22. Jätevesijärjestelmä Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. 3 / 34

4 Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Rakennuksen perustamistapa ja alapohjarakenne ei selvinnyt tarkastuksen yhteydessä, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä eikä omistajalla ei ollut niistä tietoa. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa paikoin lumisuuden vuoksi. Katolla ei ollut lapetikkaita, joten kate tarkastettiin talotikkailta sekä maasta. Pesuhuoneen ja saunan kosteuskartoitusta ei voitu suorittaa luotettavasti, koska tiloja on käytetty 24h sisällä ennen tarkastusta. Jätevesikaivoja ei voitu tarkastaa, koska kaivojen kansia ei voitu avata. 4 MUUTA - 4 / 34

5 5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja Itä- ja keski-uudenmaan ulosottovirasto Olli Tala PL Porvoo Tarkastuspäivä Tarkastaja Ilmoitettu pinta-ala n. 125 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi Piia Hellroos, Rakennusinsinööri, AKK 1987 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Itä- ja keski-uudenmaan ulosottovirasto Lars Carling Peter Forss, Huoneistokeskus Oy Omistaja Piia Hellroos, Raksystems Insinööritoimisto Oy Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma ,9 Lumisadetta Huoneilma ,7 Olosuhteet ennen tarkastusta Talviset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Gann Hydrotest LG1, helmikuu 2016 kesäkuu 2016 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, elokuu 2016 Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, lokakuu / 34

6 6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 1 Rakennustapa* Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Elementtirakenteinen Perustukset: Ei tiedossa Alapohja#: Maanvastainen betonilaatta, yläpuolella puukoolaus sekä lämmöneristys, tarkempaa tietoa alapohjarakenteesta ei ole, Maanvastainen betonilaatta, kodinhoitohuoneen, pesuhuoneen ja saunan kohdalla, tarkempaa tietoa alapohjarakenteesta ei ole Ulkoseinät*: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Puuverhous Väliseinät#: Levyrakenteiset Kattomuoto#: Harjakatto Vesikate*: Profiilipeltikate # Puurakenteinen * Takka Lämmöntuotto*: Lämmityskattila, Lämmityskattilan polttimet Lämmönjako*: Vesikiertoiset patterit, Vesikiertoinen lattialämmitys muoviputket * Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Kiinteistössä saostuskaivo Käytössä ei ollut asiakirjoja Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 34

7 Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 34

8 7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH vuodelta Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 34

9 9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna alle 10 cm autotallin ja autotallin puoleisen asuinosan kohdalla Maanpinta-lattiataso 20 - " - Maanpinta-seinän puurungon alareuna alle 10 cm - " - RAJAUS: Rakennuksen perustamistapa ja alapohjarakenne ei selvinnyt tarkastuksen yhteydessä, koska rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä eikä omistajalla ei ollut niistä tietoa. Suositellaan rakenteiden selvittämistä. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkeli on pinnoittamatta. Pinnoittamaton sokkeli on alttiimpi rapautumiselle. Suositellaan sokkelin pinnoittamista. Perusmuurin vedeneristyksestä ei tehty havaintoja maanpinnan yläpuolella. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen olemassaolon selvittämistä. VIERUSTAT Maanpinnat rakennuksen ympärillä ovat tasaiset. Rakennusmääräyksien mukaan suosituksena on muotoilla maanpinta 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla (korkeusero vähintään 0,15 m) (RakMk C2 Kosteus ). Suositellaan kaatojen korjaamista. Rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta ja puustoa. Kasvillisuus ja puusto lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta, heikentävät kuivumista ja juuret saattavat tukkia salaojia. Suositellaan kasvillisuuden ja puuston poistamista rakennuksen vierustoilta ja rakennuksen vierustalle asennettavaksi sepelikaista. 9 / 34

10 RISKIRAKENTEET Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Lattiapinnan alapuolelta lähteviin väliseiniin kohdistuu myös edellä mainittu riski. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH ). Rakenteen kuntoa selvitettiin suhteellisen kosteuden mittauksilla ja rakenteen avauksella autotallin puoleisesta makuuhuoneesta ja toisen päädyn vaatehuoneesta. Suhteellisen kosteuden mittaus tulokset on esitetty erillisessä taulukossa. Mikrobikasvuston syntymiselle riittävä kosteus on 70 % RH. Tarkastushetkellä mitattiin kohollaan olevia kosteutta alapohjan eristetilasta, mutta yksittäisten mittaustuloksien perusteella ei voida arvioida kosteusrasitusta pitkällä aikavälillä. Rakenteeksi todettiin verhous, lastulevy, rakennuspaperi, eriste-/runkotila ja betonilaatta. Makuuhuoneen rakenteenavaus; Avauksessa havaittiin mikrobiperäistä hajua. Puurungon alaosat ovat tutkitulla kohdalla noin 20 cm lattiapinnan alapuolella. Kosteudentunnistimella tarkasteltaessa betonilaatta sekä sokkelin sisäpinta oli märkä. Sokkelin kastuminen saattaa aiheuttaa myös seinien alaosien kastumisen. Puurakenteista mitattiin yläpinnasta paino-% kosteuksia, kosteudet ovat kohollaan olevia. Vaatehuoneen rakenteenavaus; Avauksessa ei havaittu mikrobiperäistä hajua. Puurungon alaosat ovat tutkitulla kohdalla noin 20 cm lattiapinnan alapuolella. Kosteudentunnistimella tarkasteltaessa betonilaatassa ei havaittu kosteutta. Puurakenteista mitattiin yläpinnasta alle 12 paino-% kosteuksia, kosteudet ei ole kohollaan olevia. Kosteuden ollessa pitempi aikaisesti yli 18 paino-% se mahdollistaa puurakenteen vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle, mikäli kosteus on yli 23 paino-% alkaa puurakenne vaurioitua. Suositellaan vaurioiden laajuuden ja syyn selvittämistä, katso kohta lämmitysjärjestelmä. Ulkoseinien alaosien kunto tulee myös korjaustöiden yhteydessä tarkastaa. Suositellaan rakenteen korjaamista erikseen laadittavan korjausselosteen mukaisesti, jossa huomioidaan ulkopuolinen kosteus. Lattiarakenteen osalla suositellaan varauduttavaksi koko lattiarakenteen uusimiseen. Mittapiste RH (%) T ( C) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Vaatehuone > 15 minuuttia Olohuone, keskilattia > 15 minuuttia Ulkoilma > 15 minuuttia Sisäilma > 15 minuuttia Kohteen ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH ). Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä erillisellä kuntotutkimuksella lattiarakenteiden korjauksien yhteydessä. Kohteen puurakenteiset väliseinät lähtevät lattiapinnan alapuolelta. Riskinä on seinärakenteen 10 / 34

11 Kohteen puurakenteiset väliseinät lähtevät lattiapinnan alapuolelta. Riskinä on seinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH ). Rakenteen kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä kuntotutkimuksella lattiarakenteiden korjausien yhteydessä. 11 / 34

12 10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta - Salaojan yläpinta perustustaso (perustuu rakennepiirustuksiin) - Salaojan yläpinta kellarin lattiapinta - - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Omistajan kertoman mukaan rakennuksessa ei ole salaojia. Rakennuksen perustamistapa sekä maaperän laatu eivät ole tiedossa ja salaojituksen asentaminen ilman perustamistavan selvittämistä ja maaperän laadun tutkimista ei ole suositeltavaa. Suositellaan salaojituksen asentamista erillisen suunnitelman mukaisesti. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikaton sade- ja sulamisvesiä ei ole johdettu pois rakennuksen vierustoilta, mikä lisää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. (RakMK C2 Kosteus 1998). Sadeja pintavesiä ei saa johtaa salaojajärjestelmään. Suositellaan vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen järjestämistä. 1. Sadevesien ohjausta 12 / 34

13 11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT PUUVERHOUS Ulkoverhouksen pinnoite on paikoin hilseillyt/haalistunut. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6 12 vuoden välein. Suositellaan verhouksen huoltokäsittelyä. Ulkoverhouksen taustalla havaittiin tuuletusrako seinien alaosissa. YLEISTÄ Asuinosan ja varasto/autotalliosan välitilan kattolaudoituksessa on aaltoilua. Suositellaan laudoituksen kiinnityksen korjaamista. 2. Julkisivua 3. Julkisivua 4. Julkisivua 5. Kattolaudoituksessa on aaltoilua 13 / 34

14 12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunat ovat 3-puitteisia ja 3-lasisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosien maalipinnat ovat haalistuneet/vaurioituneet. Suositellaan ikkunoiden ja ovien puu-osien huoltokäsittelyä. Makuuhuoneen ja olohuoneen ikkunoissa on ulomman lasin sisäpinnalla jää- ja vesihuurua, mikä viittaa sisäilman tiivistymiseen lasin pintaan. Suositellaan ikkunoiden huoltokäsittelyä mm. tiivistysten uusimista. VESIPELLIT Vesipeltien kaadot ovat puutteelliset. Suositellaan peltien kallistusten korjaamista. 6. Ikkuna 7. Makuuhuoneen ja olohuoneen ikkunaan tiivistyy kosteutta 8. Makuuhuoneen ikkunaa 14 / 34

15 13 VESIKATTO JA VARUSTEET RAJAUS: Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa paikoin lumisuuden vuoksi. Katolla ei ollut lapetikkaita, joten kate tarkastettiin talotikkailta sekä maasta. Suositellaan tarvittavien kattoturvatuotteiden asentamista ja kokonaisuudessaan katteen tarkastamista. VESIKATE Katteen maalipinta on etupihan puoleisella lappeella irronnut. Suositellaan katteen huoltokäsittelyä. Talotikkailta tarkasteltuna muutama katteen kiinnitysnauloista havaittiin kohonneen. Epätiiviistä naulojen kohdista voi päästä kosteutta katteen alapuolelle. Suositellaan katteen kiinnitysnaulojen vaihtamista tiivisteellisiin katteen tyyppiin sopiviin kateruuveihin. HORMI JA SADEHATTU Piipun päällä ei ole sadehattua. Suositellaan sadehatun asentamista. SADEVESIKOURUT Autotallin kulmalla on räystäskouru irronnut. Suositellaan kourun kiinnittämistä. VESIKATON VARUSTEET Rakennuksessa talotikkaissa ei ole yläosaa/-kaarta. Suositellaan talotikkaiden uusimista. Rakennuksessa ei ole lapetikkaita. Suositellaan lapetikkaiden asentamista. Kulkureittien kohdilla ei ole lumiesteitä. Suositellaan lumiesteiden asentamista kulkureittien osalle. 15 / 34

16 14 YLÄPOHJA, ULLAKKO KÄYNTI ULLAKOLLE Kulku käyttöullakolle on järjestetty varaston kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Ullakon tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista. ALUSKATE Havaintojen perusteella aluskatteena on kuituvahvistettu muovi/puukuitulevy, joka ulottuu ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Aluskatteessa havaittiin läpiviennin ympärillä rakoa, tällä kohdin alapuolisissa rakenteissa ei havaittu kosteuteen tai vaurioihin viittaavia jälkiä. Tiiviys puutteet aiheuttavat vuotoriskin. Aluskatteen limitykset, liittymät ja lävistyksien tiivistykset tulee tehdä siten että aluskate johtaa sitä pitkin valuvat vedet riittävän pitkälle, ulkoseinälinjan ulkopuolelle (RakMK C2, 1998). Suositellaan aluskatteen läpivientien korjaamista. Aluskatteen päällä ei ole korotusrimoja ruoteiden alla. Ruoteet on naulattu suoraan kattotuoleihin. Korotusrimojen tarkoitus on tehostaa vesikatteen ja aluskatteen välin tuuletusta ja ehkäistä vesikatteen alle pääsevien roskien sekä veden patotutumista ruoteiden kohdille. Korotusrimojen puuttumisen ei havaittu aiheuttaneen vaurioita näkyvillä oleviin rakenteisiin. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Kodinhoitohuoneen ilmanvaihtokanava on päätetty yläpohjatilaan, jolloin riskinä on putkesta tulevan kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Suositellaan ilmanvaihtokanavan jatkamista vesikaton yläpuolelle sekä kanavan lämmöneristämistä yläpohjatilan osalla. 9. Yläpohjaa 10. Yläpohjaa 16 / 34

17 11. Yläpohjaa 12. Aluskate on epätiivis piipun kohdalla 13. Kodinhoitohuoneen ilmanvaihtoputken poistopää on ullakolla 17 / 34

18 15 PESUHUONE JA SAUNA RAJAUS: Pesuhuoneen ja saunan kosteuskartoitusta ei voitu suorittaa luotettavasti, koska tiloja on käytetty 24h sisällä ennen tarkastusta. Suositellaan tilojen kosteuskartoitusta. RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteisia. Pinnoitteena pesuhuoneessa laatat sekä saunassa paneeli ja alareunassa laatoitus. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Vedeneristystä ei havaittu. Omistajalla ei ollut tietoa vedeneristyksen asentamisesta. Vedeneristyksen olemassaoloa ei voida tyypillisesti tarkastaa rakennetta rikkomatta. LATTIAKAIVO Pesuhuoneen lattiakaivossa kaivon rungon ja korokerenkaan liitosta ei ole tiivistetty. Vesi saattaa ohjautua rakenteisiin epätiiviistä liitoksesta esimerkiksi kaivon padottaessa. Suositellaan tiiveyspuutteiden korjaamista. LATTIAKALLISTUS Tilassa havaittiin lattian kallistuksissa puutteita saunan lattiassa. Riittämätön kaato vaatii veden poistamista lattiakaivoon esimerkiksi lastalla. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMK C2 Kosteus 1998) Suositellaan lattian kuivaamista esimerkiksi lastalla käytön jälkeen sekä lattian kaltevuuksien korjaamista tilan seuraavan remontoimisen yhteydessä. ILMANVAIHTO Saunassa on kaksi ilmanvaihtoventtiiliä. Peruhuoneessa ei ollut ilmanvaihtoa. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Suihkun vaikutusalueella haviattiin kosteudentunnistimella kosteutta ja paikoin myös vesilammikoita. Saunan puolella kodinhoitohuoneen vastaisen seinän alaosassa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta. Katso kohta Kodinhoitohuone HAVAINNOT PESUHUONE Nurkkasaumoissa havaittiin olevan paikoin tummentumaa. Suositellaan elastisten saumamassojen uusimista. Laatoituksessa havaittiin alustaansa puutteellisesti kiinnittyneitä tai irronneita "kopolaattoja". Kopolaatat eivät aiheuta toimenpiteitä niin kauan kuin saumat ovat ehjät ja laatat eivät irtoa kokonaan. Laatat suositellaan kiinnitettäväksi mikäli ne irtoavat kokonaan. Vesijohtojen läpivientien tiiviys on puutteellinen. Suositellaan läpivientien tiivistämistä. 18 / 34

19 HAVAINNOT SAUNA Saunan seinän paneloinnin ja jalkalistalaatoituksen välinen tuuletusrako havaittiin niukaksi. Hyvän rakennustavan mukaan märkätilojen paneloinnin taustalla tulisi olla vapaasti tuulettuva tuuletusväli, Käytännössä on kuitenkin havaittu etteivät tuuletusvälin puutteet normaalitapauksissa merkittävästi vaikuta paneloinnin kestoikään. Ei toimenpiteitä. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Märkätilojen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tilat suositellaan remontoitavaksi. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa luvulla ja 1990-luvun alkupuolella rakennetuissa märkätiloissa käytettiin yleisesti kosteussulkusivelyjä. Näin toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. 14. Pesuhuonetta 15. Saunaa 19 / 34

20 16 WC LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa ei ole ilmanvaihtoa. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Laattasaumoissa havaittiin valkoista jauhomaista ainetta. Laatoissa ei havaittu kosteudentunnistimella kosteutta. Suositellaan saumat puhdistettavaksi ja mikäli sama saumojen osalla toistuu, tulee sen syy tarkemmin selvittää. Pesualtaan viemäriputkessa on syöpymää. Suositellaan viemäriputken uusimista. 16. WC-tilaa 17. Wc-tilan saumoja 20 / 34

21 17 KODINHOITOHUONE LATTIAKAIVO Lattiakaivon kuntoa ei voitu tarkastaa, koska kaivo oli likainen. Suositellaan kaivon tarkastamista. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Kosteutta havaittiin lattiapinnalla pesuhuoneen ovelle saakka sekä saunan ja makuuhuoneen puoleisten seinien alaosissa sekä jakotukkien kohdalla. Seinälevyjen alaosassa oli kosteusjälkiä sekä silminhavaittavaa mikrobikasvustoa. Suositellaan kosteuden syyn selvittämistä ja vaurioituneiden materiaalinen korjaamista. Katso kohta lämmitysjärjestelmä. 18. Kodinhoitohuonetta 19. Saunan puoleisen seinän alaosassa havaittiin kosteutta 20. Makuuhuoneen puoleisen seinän alaosassa on kosteusjälkiä 21 / 34

22 18 KEITTIÖ ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. KOSTEUSHAVAINNOT Allaskaapin ja tiskikoneen edustan lattia, kylmälaitteiden edustan lattia ja seinäpinnat pesualtaan kohdalta kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. Takan vierustalla havaittiin lattiassa kosteutta kosteudentunnistimella sekä puunkosteusmittarilla 25 paino% (märkä). Suositellaan kosteuden syyn selvittämistä, katso kohta lämmitysjärjestelmä. HAVAINNOT Astianpesukoneen alapuolelle ei ole asennettu valumasuojakaukaloa. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo tai laitteen alusta tehdään vesitiiviiksi niin, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Vesitiivis alusta nostetaan seinälle niin, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitoksen kautta. (RakMK C2 Kosteus) Suositellaan valumasuojakaukalon asentamista astianpesukoneen alle. 21. Keittiötä 22. Allaskaappia 22 / 34

23 19 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT TULISIJAT Nykyisten määräysten mukaan kiinteää polttoainetta (esim. puu) käyttävän tulisijan savupiippu tulee nuohota kerran vuodessa. Tulisijan alaosassa havaittiin kosteudentunnistimella kosteutta sekä saumoissa kalkkihärmää. Keittössä tulisijan vierestä oli laatoitus sekä laatoituksen alla oleva puulattia myös kastunut ja siinä havaittiin puunkosteusmittarilla 25 paino% (märkä). Suositellaan kosteuden syy selvitettäväksi, katso kohta lämmitysjärjestelmä. MUUT TILAT Ei havaittu huomautettavaa. 23. Autotalli 24. Tulisijaa 25. Tulisijan alaosa on kastunut 26. Tulisijan vieressä on lattiarakenne kastunut 23 / 34

24 27. Muita asuintiloja 24 / 34

25 20 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Lämmityskattila on alkuperäinen. Lämmityskattila ei tarkastushetkellä ollut toiminnassa. Lämmitysputkistot on asennettu alapohjarakenteisiin. Mikäli putkistoon tulee vuotoja sen ikääntyessä, voi se valuttaa vettä pitkän aikaa alapohjarakenteisiin ennen kuin se huomataan. Omistajan kertoman mukaan lämmitysjärjestelmän paine häviää. Paineen häviäminen saattaa viitata putkiston vuotoon. Kodinhoitohuoneessa jossa lämmityskattila oli havaittiin lattiapinnoilla ja seinien alaosissa kosteutta, kodinhoitohuoneen vieressä olevan makuuhuoneen, keittön sekä olohuoneen lattiarakenteessa havaittiin kosteutta. Myös tulisijan alaosassa havaittiin kosteutta ja saumoissa kalkkikärmää. Suositellaan selvitettäväksi onko lämmitysjärjestelmässä vuoto, joka on aiheuttanut alapohjarakenteiden kastumisen. Suositellaan kosteuden laajuus selvitettäväksi ja korjattavaksi erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Kohde lämmitetään irtopattereilla lämmitysjärjestelmän toimimattomuuden vuoksi. Öljysäiliö on sijoitettu varastotilaan, säiliö on muovia. Säiliön ympärillä näkyvissä osissa ei havaittu viitteitä vuodoista tai vaurioista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Lämmityskattila on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja suositellaan uusittavaksi. Lämmityskattiloiden tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on lämmityskattilan tyypistä riippuen vuotta (KH , Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 28. Lämmityslaitetta 29. Öljysäiliö 25 / 34

26 21 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Kohteessa havaittiin tarkastuksen yhteydessä mikrobiperäinen haju, mikä voi johtua rakenteissa olevasta mikrobivauriosta. Haju on luokiteltu riskihavainnoksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH ). Katso kohta 9 ja lämmitysjärjestelmä. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Asuintiloihin ei ole asennettu korvausilmaventtiilejä. Korvausilmaventtiilien puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua. Ikkunoiden ja ovien ollessa suljettuina pääsee asuntoon korvausilmaa hallitsemattomina vuotovirtauksina ikkuna-, ovi- ja seinärakenteiden läpi. Suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista kaikkiin makuu- ja olohuoneisiin. 26 / 34

27 22 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO RAJAUS: Jätevesikaivoja ei voitu tarkastaa, koska kaivojen kansia ei voitu avata. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kodinhoitohuoneessa. KÄYTTÖVESIVARAAJA Varaaja sijaitsee kodinohitohuoneessa ja on omistajan kertoman mukaan asennettu väliaikaisesti lämmitysjärjestelmän toimimattomuuden vuoksi. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 49 C, joka alittaa asumisterveysasetuksen suositusarvon. Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisesti lämmitysvesilaitteistosta saatavan veden lämpötilan tulisi olla +50 C C. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä asetuksen mukaiseksi. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Käyttövesiliittymä Muovia suojaputkessa Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Viemäriputket (näkyvillä osin) Kiinteistössä saostuskaivo Muovia näkyvillä osilla Viemäreissä ei havaittu näkyvillä osilla viitteitä vaurioista tai puutteita. Järjestelmä on asennettu ennen vuotta Jätevesijärjestelmä ei siten vastaa nykyasetuksen eli 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus vaatii, että kiinteistöllä 1 päivänä tammikuuta 2004 olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä tämän asetuksen 3 :ssä säädettyjä vaatimuksia, on saatettava tämän asetuksen mukaisiksi viimeistään vuoteen 2018 mennessä. Järjestelmän riittävyyden määrittää aina kunnan viranomainen. Suositellaan varmistamaan kunnasta järjestelmän riittävyys sekä varautumaan jätevesijärjestelmän uusimiseen erillisen jätevesisuunnitelman mukaisesti. 27 / 34

28 30. Vesimittaria 28 / 34

29 23 SÄHKÖT Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmässä. 31. Sähkökaappia RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Porvoo Piia Hellroos Rakennusinsinööri, AKK Liitteet Alkuhaastattelulomake Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät 29 / 34

30 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 30 / 34

31 ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle , minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH , luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 31 / 34

32 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta Salaojajärjestelmä, rakennettu v jälkeen Piha-alueen asfalttipinnoitteet Betoniset pihakiveykset Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous Rappaus Metallilevyverhous Kuitusementtilevy IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat Puu-alumiini-ikkuna Puu-ulko-ovet / 34

33 IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet Puiset pihatasot ja ulkoterassit kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 3-kerroskate Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate Profiilipeltikate Tiilikate Kuitusementtikate Räystäskourut ja syöksytorvet kk 10 Kattokuvut Kattoikkunat KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 33 / 34

34 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa Öljysäiliö, muovia, maassa Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa Öljysäiliö, terästä, ulkona Savupiiput, tiilipiippu kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket kk Käyttövedenlämmittimet Vesijohdot, kupariputket Vesijohdot, muoviputket Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH ) 34 / 34

35

36

37

38

39

40

41

42 Tietokortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA yleisesti mm luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. vasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. enteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. t. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus

43 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy p Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

44 Tietokortti Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön (<10 cm) YLEISTÄ MATALASTA SOKKELIKORKEUDESTA äli puurunkoisen ulkoseinärakenteen alimmat puuosat ovat lähempänä maanpintaa kuin 10 cm, on rakenne herkkä kosteusvaurioille. Nykyisten ohjeiden mukaan puurakenteiden tulisi olla vähintään 30 cm:n korkeudella maanpinnasta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. ULKOSEINÄN ALAOSAN VAURION AIHEUTTAJIA opuolisen maakosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus. oseinän perustusten alla on liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines. oseinän alajuoksupuun ja sen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. vesien poisjohtaminen rakennuksen viereltä on puutteellinen. tojen kallistukset rakennuksen vierellä ovat puutteelliset. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA oseinärakenteen alaosan toteutustavan selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus

45 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Puurunko liian lähellä maanpintaa, alle 10 cm Pintavedet Veden kapillaarinen nousu Salaojituspuutteet Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy p Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

46 Tietokortti Lattiapinnan alapuolelta lähtevät väliseinät YLEISTÄ LATTIAPINNAN ALAPUOLELTA LÄHTEVISTÄ VÄLISEINISTÄ teviä väliseiniä on rakennettu pääsääntöisesti luvuilla. Rakenne on riskialtis maaperästä kulkeutuvalle kosteudelle. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. LATTIAPINNAN ALAPUOLELTA LÄHTEVÄN VÄLISEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA opuolisen maakosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus, liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines väliseinän perustusten alla. t eristetilaan voivat aiheuttaa kosteusvaurioita väliseinärakenteille. välistä puuttuu kosteuseristys. töstä väliseinän alaosiin. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA tevän väliseinän rakenteen selvittäminen ja kunnon tutkiminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus

47 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Alajuoksun alta puuttuu bitumihuopakaista Putkistot Väliseinän alajuoksu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy Naulauspuita usp betonilaatassa Kapillaarisesti kosteutta siirtävä täyttö p Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

48

49