Kuntotarkastus RS3 Heimontie Hämeenlinna Linnankatu 9 FI Hämeenlinna p Y-tunnus:

Transkriptio

1 Kuntotarkastus RS 3 Heimontie Hämeenlinna Linnankatu 9 FI Hämeenlinna p Y-tunnus:

2 1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1949 kolmeen tasoon rakennettu omakotitalo. Kellarikerros on pääosin maanpinnan tason alapuolella. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa vuodesta 1990 lähtien. Rakennus sijaitsee loivasti laskevan tontin korkeimmalla osalla ja rakennus on perustettu maanvaraisesti betonianturoiden varaan. Perusmuurit ovat betonirakenteisia. Alapohjana autotallin osalla on maanvastainen betonilaatta. Muilta osin alapohjana on maapohja sekä sen päällä oleva puulattia. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja purueristeisä ja verhouksena on puuverhous. Alakerran ja ensimmäisen kerroksen välinen välipohja on pääosin betoni- /puurakenteinen ja keittiön osalta puurakenteinen. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohja on puurakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on rivipeltikate. Yläpohjat on puurakenteisia. Lämmitysjärjestelmänä on suora sähkölämmitys ja lämmönjako on seinäpattereilla ja massavaraajilla sekä lattialämmityksellä märkätilassa. Ilmanvaihto on painovoimainen. Käyttövesiputket ja osa viemäreistä ja olohuoneen toinen ikkuna on uusittu. Kylmä ullakkotila on otettu asumiskäyttöön. Muilta osin rakennukseen ei ole tehty merkittäviä korjauksia. Rakennuksen huolto- ja kunnostustoimenpiteet ovat olleet vähäisiä. Omistajan suorittamat korjaustoimenpiteet sekä havainnot ja käyttökokemukset on kirjattu liitteenä olevaan haastattelulomakkeeseen. Kellarin rakenteisiin kohdistuu maaperän kautta tuleva kosteusrasitus ja kosteus on aiheuttanut vaurioita maapohjaisen lattiarakenteen päällä olevaan puulattiaan sekä kellariportaan kohdalla maanvastaisen seinän verhousrakenteisiin. Muilta osin kellariin kohdistuva kosteusrasitus on tyypillistä 1950 luvun rakennuksille eikä kosteus edellytä välittömiä toimenpiteitä, mikäli tilojen käyttötarkoitusta ei oleellisesti muuteta. Kellaritilojen käyttötarkoitusta on mahdollista muuttaa ja siinä yhteydessä rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta tulee oleellisesti vähentää. Kosteusrasitusta voidaan vähentää ohjaamalla kattovedet hallitusti kauemmaksi rakennuksen vierustoilta, asentamalla kosteuseristys perusmuurien maanvastaisille pinnoille sekä asentamalla tarvittaessa myös salaojitus. Tarkastuksessa havaittiin paikallisia vaurioita ulkoseinien puuverhouksissa, märkätilan kohdalla välipohjarakenteissa, tuuletusputken kohdalla yläpohjassa ja keittiössä pesukoneen alapuolella. Vauriot voidaan korjata ja rakenteet kunnostaa. Muilta osin tarkastuksessa havaittiin puutteita sekä ikääntymistä ja kulumista. Merkittävimmät puutteet liittyvät asuinhuoneiden ilmanvaihtoon, yläpohjarakenteiden lämmöneristykseen ja tuulettuvuuteen. Merkittävimmät ikääntymiset liittyvät vesikatteeseen, puuverhoukseen, ikkunoihin ja oviin, vesivaraajaan, valurautaviemäreihin ja märkätilan rakenteisiin. Kohteen riskirakenteita ovat betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne, maanvastaisen seinän ja alapohjan pintarakenteet, heikosti tuulettuva yläpohjarakenne sekä tuulettumaton ulkoseinärakenne. Riskinä on kosteuden eri tavoin aiheuttama rakenteiden vaurioituminen. Rakenteet on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH ). Ulkoseinissä ja yläpohjarakenteissa ei pistokokeenomaisten avausten kohdilla havaittu vaurioiin viittaavaa. Maanvastaisen lattian ja seinärakenteen puukoolausrakenteissa havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita ja rakenteeton suositeltavaa poistaa. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 32

3 2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT HAVAINTOTAULUKKO Viite Havainto Huolto Lisätutkimus 9. Perusmuurin puuttuva kosteuseristys 9. Kellariin kohdistuva kosteusrasitus 9. Vierustan maanpinnan kallistuspuutteet Korjaus/ uusiminen Riskirakenne Vierustan haitallinen kasvillisuus ja puusto Maanvastaisen puulattiarakenteen vauriot Maanvastaisen seinän puukoolausrakenteet porraskuilussa 10. Puuttuva salaojitus 10. Sadevesijärjestelmien vauriot ja puutteet 11. Tuulettumaton ulkoseinärakenne 11. Ulkoverhouksen ikääntyminen ja paikalliset vauriot 12. Ikkunoiden ja ovien ikääntyminen 13. Vesikatteen ikääntyminen 14. Vesikaton suuntaisen yläpohjan tuuletuspuutteet 14. Yläpohjan lämmöneristepuutteet 14. Kosteusvaurio tuuletusputken kohdalla 15. Välipohjan kosteusvaurio pesuhuoneen kohdalla 15. Pesuhuonerakenteiden ikääntyminen 17. Lattiarakenteen kosteusvaurio astianpesukoneen kohdalla 19. Lämmitysjärjestelmän ikääntyminen 21. Valurautaviemäreiden ikääntyminen 22. Sähköjärjestelmän ikääntyminen Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa riskirakennekortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativatkohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 / 32

4 3 RAJAUKSET Ei rajauksia 4 MUUTA Piharakennus ei kuulunut tarkastuksen piiriin. 4 / 32

5 5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaajat Mauri ja Satu Kauranen Heimontie Hämeenlinna Kohteen omistaja Mauri ja Satu Kauranen Heimontie Hämeenlinna Joona Narmala Viertokatu Hämeenlinna Sonja Mäkelä Leppätie Hämeenlinna Tarkastuspäivä Tarkastaja Timo Niskanen, Rakennusmestari, Ilmoitettu pinta-ala Ilmoitettu rakennusvuosi 1949 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaajat halusivat selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Omistajat Mauri ja Satu Kauranen Omistaja Mauri ja Satu Kauranen Tilaajat Joona Narmala ja Sonja Mäkelä Välittäjä Harri Heinonen Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 52,7 17,8 9 Aurinkoinen Huoneilma 59,8 18,7 9,6 Olosuhteet ennen tarkastusta Kesäiset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42, kalibroitu 05/2015 Oras vedenvirtaama mittari Käyttöveden lämpötilamittari Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, kalibroitu 10/ / 32

6 6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat 1½ + Kellari Paikalla rakennettu Perustukset: Maanvaraiset betonianturat Alapohja: Maanvastainen betonilaatta Ulkoseinät: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Puuverhous Välipohjat: Alakerta/1.krs.: Kiviaines- ja puurakenteinen 1.krs / 2.krs: Kiviainesrakenteinen Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Rivipeltikate Puurakenteinen Kevyttakka, hellauuni Lämmöntuotto: Sähkölämmitys Lämmönjako: Sähköpatterit, Sähkövastuslattialämmitys Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä. Sakka kerääntyy saoskaivoihin ja omistajan kertoman mukaan jätevesi ohjataan kunnaliseen verkostoon. Ei käytettävissä Pääpiirustuksia Myyntiesite Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 32

7 Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 32

8 7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Luentaohje Sisältöön liittyvää Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia.mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 32

9 9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 70 Maanpinta-lattiataso 110 Maanpinta-seinän puurungon alareuna 70 PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkelissa havaittiin paikoin vähäisiä halkeamia, joilla ei ole rakenteellista merkitystä. Sokkelipinnoilla on kivirouhepintainen rappaus. Rappauksessa ei havaittu merkittäviä kosteuden jälkiä eikä vaurioita. Kosteuseristeen olemassaolosta ei havaintoja. Puuttuva eristys mahdollistaa maaperässä olevan kosteuden ohjautumisen rakenteisiin. Suositellaan kosteuseristeen asentamista perusmuurien maanvastaisille pinnoille. KELLARIN KOSTEUS Kellarin osalla havaittiin kosteutta seinärakenteiden alaosissa sekä betonilattiassa. Pinnoilla havaittiin paikoin kosteuden jälkiä ja suolahärmettä. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Tilojen käyttötarkoituksen huomioiden kosteus betonirakenteissa ei nykyisessä laajuudessaan edellytä toimenpiteitä. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Mikäli kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteusrasitus ottaa huomioon. ALAPOHJA MAANVARAINEN BETONILAATTA Autotallin osalla on maanvastainen betonilaatta. Laatan alapuolella ei ole lämmöneristystä. Laatassa ei havaittu merkittäviä halkeamia / vaurioita. Kodinhoitohuoneen lattiana on hiekan päälle asennettu puukoolaus jäsen pintaan lastulevy. Hiekkaa vasten havaittiin muovikalvo. Lastulevyssä havaittiin kosteuden jälkiä ja vaurioita. Kosteus rakenteisiin tulee maaperän kautta. Suositellaan puulattiarakenteen poistamista ja korvaamista esim. maanvastaisella betonilaatalla jossa on alapuolinen lämmöneristys. 9 / 32

10 VIERUSTAT Kastusivun osalla vierustan maanpinta on rakennukseen päin laskeva. Vierustoilla havaittiin paikallisia painanteita. Muilta osin maanpinnat ovat rakennuksesta poispäin laskevia. Autotallin luiska on autotalliin päin laskeva ja luiskan vedet ohjautuvat autotallin puolella olevaan kaivoon. Kaivosta vedet pumpataan viemäriin. Suositellaan katusivun vierustan muokkaamista rakennuksesta poispäin laskevaksi. Ajoluiskan pohjalle on suositeltavaa asentaa sadevesikaivo. Rakennuksen vierustalla ja osin seinäpinnoilla on rakenteille haitallista kasvillisuutta ja puita. Kasvillisuus ja puusto lisäävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja heikentävät kuivumista. Suositellaan kasvillisuuden sekä rakennuksen lähellä olevan puuston poistamista. Sisäänkäynnin portaat ovat betonia ja pinnoilla havaittiin säärasituksen ja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Porrasrakenne on irti kuistin puurakenteista. Suositellaan betoniportaan kunnostamista tai korvaamista esim. puurakenteisilla portailla. Ajoluiskan tukimuureissa ei havaittu merkittäviä vaurioita eikä kallistumista. Tukimuurien kohdilla ei ole suojakaiteita ja tämä muodostaa putoamisriskin. Suositellaan tukimuurien pintarakenteiden kunnostamista ja kaiteiden asentamista. RISKIRAKENTEET Kohteessa on maanvarainen, hiekan päällä oleva puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti ja tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH ). Puu- ja levyrakenteissa havaittiin kosteutta puunkosteusmittarilla sekä kosteuden jälkiä ja levyrakenteessa vaurioita. Suositellaan rakenteen poistamista ja korvaamista esim. alapuolelta eristetyllä betonilaatalla. Kellariportaikon osalla on sisäpuolelta eristetty maanvastainen seinä. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa (KH ). Rakennetta tutkittiin rakenteen avauksella. Rakenteen pinnoilla havaittiin kosteuden jälkiä ja kosteutta kosteudentunnistimella. Suositellaan koolausrakenteiden poistamista. 1. Perustukset ja sokkelit: 2. Perustukset ja sokkelit: 10 / 32

11 3. Perustukset ja sokkelit: 4. Perustukset ja sokkelit: 11 / 32

12 10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJAJÄRJESTELMÄ Alkuperäisessä leikkaussuunnitelmassa ei ollut merkintää salaojituksesta. Tarkastuksessa ei saatu viitteitä salaojituksen olemassaolosta. Pihakaivossa havaittiin vedenpinnan tason olevan noin 4 metriä maanpinnan tason alapuolella. Vedenpinnan taso viittaa pohjavedenpinnan tasoon, mikä kaivon kohdalla on merkittävän alhainen. Salaojituksen tarpeellisuus voidaan varmuudella selvittää esim. kaivamalla kuoppa tai kuoppia rakennuksen vierustoille. Yleensä on suositeltavaa asentaa salaojitus. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Kattovedet laskevat vierustoille ja ohjautuvat kuistin kohdalla seinäpinnoille, sadevesikourujen vaurioiden / puutteellisen vedenohjauskyvyn sekä kuistin kohdalta puuttuvien kourujen vuoksi. Vesien ohjautuminen vierustoille lisää oleellisesti perusmuuri- ja alapohjarakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Suositellaan sadevesikourujen ja syöksytorvien uusimista sekä sadevesijärjestelmien asentamista niin, että kattovedet voidaan ohjata esim. pihakaivoon. 12 / 32

13 11 ULKOSEINÄT, JULKISIVUT JA TERASSIT ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Ulkoseinärakenteena sisäpinnasta lukien on pintalevy, vaakalaudoitus, rakennuspahvi, runko ja puru, huokoinen kuitulevy, vaakasuuntainen puuverhous. Puuverhouksessa havaittiin maalipinnan hilseilyä ja eteläpäädyssä ja talotikkaan kohdalla paikalliset lahovauriot. Verhouksen ja runkorakenteiden paikalliset lahovauriot on mahdollista korjata paikallisesti. Puuverhous on ikääntynyt ja teknisen käyttöikänsä saavuttanut ja suositeltavinta on varautua puuverhouksen uusimiseen. Uusimisen yhteydessä ulkoseinärakenteeseen on mahdollista saada tuulettuva rakenne ja lämmöneristävyyden parannus. Suositellaan puuverhouksen uusimista. Ulkoseinärakenteissa ei havaittu painumia, taipumia eikä suoruuspoikkeamia. TERASSIT Kuistin rakenteissa ei havaittu kallistumista eikä suoruuspoikkeamia. Kuistin alapuolisessa tilassa havaittiin muovilla tehty pinta ja sen sisällä paikoin eristettä ja osin on ilmatilaa. Kuistin puurakenteissa ei havaittu vaurioon viittaavaa. Kuistin rakenteissa ei havaittu lämmöneristettä. Suositellaan muovipinnoitteen poistamista. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinärakenteena on tiivisti pinnoitettu tuulettumaton seinä. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin tiiviin pinnoitteen alle aiheuttaen rakenteisiin vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa. Rakennetta tutkittiin porraskuilun, sivu-ullakon sekä harjakolmion kautta rakenneavauksilla sekä runkotolppien väleistä. Tutkitulla kohdilla ei havaittu vaurioita. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ulkoverhous on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puuverhouksen tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on noin 50 vuotta. 5. Puuverhousta 6. Lahoa puuverhouksessa 13 / 32

14 7. Puuverhousta 8. Lahoa puurakenteissa 14 / 32

15 12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Ikkunat ovat kahdella lasilla ja avattavilla puitteilla varustettuja puuikkunoita. Olohuoneen yksi ikkuna on uusittu. Ikkunoiden ulkopuolen puuosissa havaittiin kosteuden jälkiä ja maapinnan vaurioita. Ulko-oven tiiveydessä havaittiin puutteita ja pinnoilla käytön ja kulumisen jälkiä. Autotallin nosto-ovessa havaittiin vaurioita ja ovi on pudonnut alas kiskoiltaan. Suositellaan ovien ja ikkunoiden uusimista. VESIPELLIT Ikkunoiden vesipenkeissä ei havaittu puutteita. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ikkunoiden tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta ja ulko-ovien noin 40 vuotta. 9. Ikkunaa 10. Ikkunaa 15 / 32

16 13 VESIKATTO JA VARUSTEET VESIKATE Katteena on saumapelti. Sisäänkäyntisivun katteen pinnoilla havaittiin sammalta ja paikoin maalin irtoamista. Viemärin tuuletusputken läpiviennin tiiveydessä havaittiin puutteita. Katusivun puolen maalipinnassa ei havaittu merkittäviä puutteita. Kuistin kohdalla seinää vasten oleva juuripelti on matala. Puuverhouksessa ei havaittu vaurioita. Vesikatteen pinnalla ei havaittu merkittävää taipumaa / painumaa. HORMI JA SADEHATTU Piipun päällä ei ole sadekatosta. Lakivalussa ja piipun yläosan hormeissa havaittiin rapautumia ja tiilien irtoamista. Suositellaan hormirapautumien kunnostamista ja katoksen asentamista. SADEVESIKOURUT Kouruissa havaittiin vaurioita. Suositellaan kourujen ja syöksytorvien uusimista. VESIKATON VARUSTEET Kulkureittien kohdilla ei ole lumiesteitä. Kattolumet putoavat vierustoilla ja tämä muodostaa käyttöturvallisuusriskin. Suositellaan lumiesteiden asentamista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesikate on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Rivipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 60 vuotta (KH , Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 16 / 32

17 14 YLÄPOHJA, ULLAKKO KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti ullakolle sisällä sijaitsevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Päätykolmiossa on tuuletusventtiili sekä ruodelaudoitusten kohdilla rakoja. Vesikaton suuntaisessa rakenteessa alkovin ja sivu-ullakon osalla havaittiin noin 20 mm ilmarako. Ilmarako ei ole yhteydessä harjakolmioon ja tämä heikentää vesikaton suuntaisen rakenteen tuulettuvuutta. Vesikaton suuntaisten rakenteiden tuulettuvuudet ovat puutteelliset. Suositellaan yhtenäisten tuuletuskanavien asentamista vesikaton suuntaisiin rakenteisiin. ALUSKATE Vesikatteen alla ei ole aluskatetta ja se mahdollistaa vesikatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden ohjautumisen ruodelaudoituksiin. Harjakolmiossa näkyvissä olevissa ruosteissa ja paikoin myös kattotuolipalkkien pinnoilla havaittiin kosteuden jälkiä. Vesikatteen uusimisen yhteydessä on suositeltavaa asentaa aluskate. LÄMMÖNERISTYS JA TUULENOHJAIMET Vaakasuuntaisen yläpohjan eristeenä on puru ja vesikaton suuntaisessa rakenteessa styrox 100mm. Purueristeen määrä on paikoin ohentunut ja samoilla kohdilla havaittiin ilma- ja lämpövuotojen jälkiä. Vesikatteen uusimistyön yhteydessä suositellaan yläpohjarakenteiden lämmöneristyksen lisäämistä ja parantamista. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Viemärin tuuletusputken kohdalla havaittiin kosteuden jälkiä ja vaurioita. Putken vesikattoläpiviennin tiiveys on puutteellinen. Alkovin kohdalla olevien vinotukien pinnoilla havaittiin kosteuden jälkiä. Puurakenteissa ei havaittu lahovaurioita. Kosteus puurakenteisiin tulee kylminä vuodenaikoina vesikatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden seurauksena. Katso edelliset kappaleet. Suositellaan kastuneiden puuosien poistamista ja uusimista tuuletusputken kohdalla. RISKIRAKENTEET Kohteessa on vinot ja heikosti tuulettuvat yläpohjarakenteet. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi YTM:n suoritusohjeessa. Vesikatteen uusimisen yhteydessä suositellaan yhtenäisen tuuletusraon järjestämistä vesikaton suuntaisiin rakenteisiin. 17 / 32

18 15 PESUHUONE RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy- ja tiilirakenteisia. Pinnoitteena laatoitus ja maalattu lasikuitutapetti. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Rakenteet ovat vuodelta 1995 ja rakenteissa on kosteussively. LATTIAKAIVO Kaivon ja korokerenkaan rajapinnassa havaittiin rakoa ja tämä heikentää kaivon tiiveyttä. Suositellaan rajapinnan tiivistämistä. LATTIAKALLISTUS Lattian kallistukset ovat riittävät. ILMANVAIHTO Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Suihkun vaikutusalueella lattialaattojen sekä seinien alimmaisten laattojen pinnoilla tunnistin ilmaisi koholla olevaa kosteutta. Kosteus laattojen taakse pääsee laattasaumojen kautta ja kosteuden on mahdollista ohjautua rakenteisiin. Kosteuden sijainti ja rakenteiden kunto voidaan selvittää vain avaamalla rakenteita. Suositellaan kosteuden laajuuden selvittämistä ja rakenteiden tarkastamista avaamalla rakenteita. HAVAINNOT PESUHUONE Laatoissa ja laattasaumoissa havaittiin halkeamia, saumojen irtoamista ja kiinnityspuutteita. Pesultaan poistoputken ja lattian rajapinnan tiiveydessä havaittiin puutteita ja läpiviennin kautta on mahdollista ohjautua kosteutta alapuolisiin rakenteisiin. Samalla kohdalla olohuoneen kattopinnoilla havaittiin kosteutta puunkosteusmittarilla ja kattolaudoituksessa lahovaurioita. Kosteuden syy ja rakenteiden kunto voidaan selvittää vain avaamalla rakenteita. Suositellaan rakenteiden avaamista ja korjaamista. Wc istuimen kiinnitys lattiaan on puutteellinen ja istuin pääsee kallistumaan. Suositellaan istuimen puutteellisen kiinnityksen korjaamista. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä saavuttaneet ja rakenteiden remontoimiseen on suositeltavinta ryhtyä. Märkätilojen rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa ja tilojen remontoimiseen on suositeltavinta ryhtyä. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa luvulla ja 1990-luvun alkupuolella rakennettuissa märkätiloissa käytettiin yleisesti kosteussulkusivelyjä joilla toteutettujen rakenteiden tekninen käyttöikä on noin vuotta. 18 / 32

19 11. Lattiakaivoa 12. Putkiläpivientiä 19 / 32

20 16 WC LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Käsisuihkun letkukaaren kohdalla havaittiin lattian puurakenteissa kosteutta. Muilta osin kosteutta ei havaittu. Lattian muovipinnoitteen tiiveys on puutteellinen. Suositellaan tilan rakenteiden remontoimista. 13. WC-tilaa 14. WC-tilaa 20 / 32

21 17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa olevissa putkissa ja putkistoissa ei havaittu vuotoja. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Pesukoneen kohdalla lattiarakenteissa havaittiin kosteutta. Samalla kohdalla kellarin puolella havaittiin välipohjan puurakenteissa lahoa. Kosteus rakenteisiin on tullut pesukoneen vuotojen yhteydessä. Suositellaan rakenteiden avaamista ja korjaamista. 21 / 32

22 18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Sivu-ullakon lattiapinnalla, oven kohdalla havaittiin kosteuden jälkiä. Jäljet viittaavat vesikatteen alapintaan tiivistyvän kosteuden ohjautumiseen lattiapinnoille. Ullakkotilaa ei voitu kauttaaltaan tarkastaa tilassa olleen materiaalin vuoksi. Suositellaan materiaalin poistamista ja tilan tarkastamista sen jälkeen. HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Harjakolmiossa havaittiin hyönteisten pesiä. Suositellaan pesien poistamista. AUTOTALLI Autotallin ja ala-aulan välinen ovi ei ole palo-ovi. Suositellaan palo-oven asentamista mikäli autotallissa pidetään moottoriajoneuvoja. TULISIJAT Keittiön tulisijojen laattapinnoitteissa havaittiin lohkeamia ja kiinnityspuutteita. Uunien tulipesien tiilipinnoilla havaittiin rapautumia mitkä eivät edellytä välittömiä toimenpiteitä. Kevytakan luukussa ei ole lasia ja tämä muodostaa käyttöturvallisuusriskin. Suositellaan lasin asentamista. MUUT TILAT Yläkerran vaatehuoneessa ja yläaulassa, lattioiden ja osin seinien alaosien pinnoilla havaittiin kosteusjälkiä, mitkä viittaavat kissan ulostejälkiin. Kosteuden jälkiä havaittiin myös kellariportaikon kautta yläkertaan johtavan porrasrakenteen levyverhouksessa. Kosteus viittaa esim. kukkien kasteluvesien ohjautumiseen porrasrakenteisiin. Jälkien kohdilla olevat pinnat on suositeltavaa poistaa ja uusia tai puhdistaa huolellisesti. 22 / 32

23 19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Rakennuksessa on sähkölämmitys. Lämmönjako on massavaraajilla, seinäpatterilla ja pesuhuoneen osalta lattialämmityksellä. Omistajan kertoman mukaan kellarissa on pidetty irtopatteria kovien pakkasten yhteydessä. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköpatterit ja lattialämmitys ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähkölämmityslaitteiden elinkaari normaalirasituksessa on vuotta (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). Lämmitysjärjestelmä on ikääntynyt ja sen uusimistarpeisiin tulee varautua. 23 / 32

24 20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Asunkerroksissa havaittiin tupakoinnin hajua. Kellarin huoneessa havaittiin ummehtunutta hajua. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Kaikissa kerroksissa on riittävät poistoilman reitit. Reittien virtaukset olivat oikeansuuntaiset. HAVAINNOT Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Lisäksi ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttaa korvausilman saanti sekä tilojen välinen ilmanvaihtuvuus. Asuinhuoneissa ei korvausilman reittejä eikä ovien kynnysten väleissä riittäviä ilmarakoja. Suositellaan korvaus- ja siirtoilmareittien järjestämistä. Radonkaasun tutkimusta ei ole suoritettu. Radonkaasua on mahdollista tulla hiekkapintaisten kellarilattioiden kautta. Suositellaan radontutkimuksen tekemistä. 24 / 32

25 21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kellarissa. Tuleva putki on muovia. Mittarissa ja putkistoissa ei havaittu huomautettavaa. KÄYTTÖVESIVARAAJA Varaaja on kellarissa ja varaaja on vuodelta 1971 ja tilavuudeltaan 150 litraa. Varaaja on ikääntynyt ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 48 C, joka alittaa asumisterveysohjeen suositusarvon. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä ohjeen mukaiseksi. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiliittymä Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Kuparia Putkisto on muovia ja kuparia. Näkyviltä osin ei huomautettavaa. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä. Sakka kerääntyy saoskaivoihin ja omistajan kertoman mukaan jätevesi ohjataan kunnaliseen verkostoon. Viemäriputket (näkyvillä osin) Valurautaa Muovia näkyvillä osilla Rakennuksesta kaivoihin ja verkostoon ovat putket valurautaa. Putkissa havaittiin syöpymistä. Havainto saatiin pihakaivojen kautta. Rakennuksen viemärit ovat pääosin muovia ja osin valurautaa. Valurautaviemäreiden uusimistarpeeseen tulee varautua. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Valurautaiset viemärit ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH , Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 25 / 32

26 22 SÄHKÖT Kellarin osalta on järjestelmää uusittu. Muilta osin järjestelmät ovat pääosin alkuperäiset. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköjärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin noin vuotta. (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Hämeenlinnassa Timo Niskanen Rakennusmestari Kuntotarkastaja AKK (FISE) Liitteet Alkuhaastattelulomake Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä Tuulettumaton vino yläpohjarakenne 26 / 32

27 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 27 / 32

28 ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle , minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH , luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 28 / 32

29 TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta Salaojajärjestelmä, rakennettu v jälkeen Piha-alueen asfalttipinnoitteet Betoniset pihakiveykset Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) / 32

30 JULKISIVUT Lautaverhous Rappaus Metallilevyverhous Kuitusementtilevy IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat Puu-alumiini-ikkuna Puu-ulko-ovet PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet Puiset pihatasot ja ulkoterassit kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms Kumibitumikermi, 3-kerroskate Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate Profiilipeltikate Tiilikate Kuitusementtikate Räystäskourut ja syöksytorvet kk 10 Kattokuvut Kattoikkunat KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi / 32

31 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa Öljysäiliö, muovia, maassa Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa Öljysäiliö, terästä, ulkona Savupiiput, tiilipiippu kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket kk Käyttövedenlämmittimet / 32

32 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Vesijohdot, kupariputket Vesijohdot, muoviputket Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH ) 32 / 32

33

34

35

36

37

38 1/2 Riskirakennekortti Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät YLEISTÄ MAANVASTAISISTA SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYISTÄ SEINISTÄ Maanvastaisia sisäpuolelta lämmöneristettyjä seiniä on yleisesti rakennettu mm luvuilla. Kellarikerrosten käyttötarkoitusta jälkikäteen muutettaessa ko. seinärakennetta on myös tyypillisesti käytetty mm luvun ns. rintamamiestaloissa. Mikäli kosteutta pääsee ulkopuolelta seinärakenteeseen voi seinää vasten asennettuihin lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisä ilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä kiviainesrakenteisen maanvastaisen seinän ja lämmöneristeen rajapintaan. MAANVASTAISEN SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN SEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA Ulkopuolisen kosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus, maanvastaisen seinän vedeneristyksen puutteet tai puuttuminen ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines perustusten alla ja maanvastaisen seinän vierellä. Sisäilman kosteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja maanvastaisen kiviainesrakenteisen seinän rajapintaan. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUKIMUKSELLA Maanvastaisen sisäpuolelta lämmöneristetyn seinärakenteen selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lämmöneristeen ja sen takana olevan kivi ainesrakenteisen seinän rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus

39 2/2 Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt ja koolatut seinät ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: (kuva periaatteellinen, ei vastaa tarkalleen kohteen rakennetta) Rännivedet Pintavedet Maaperän kosteus Kosteuden tiivistyminen Betoni/kevytsorabetoniharkko Salaojituspuutteet Veden kapillaarinen nousu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy asiakaspalvelu@raksystems.fi p Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

40 1/2 Riskirakennekortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA Betonilaatan yläpuolisia puulattiarakenteita on rakennettu yleisesti mm luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA Kosteuden nouseminen kapillaarisesti betonilaattaan ja sen päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. Sisäilman kosteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. Alla olevasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. Puurakenteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. Putkivuodot. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA Betonilaatan yläpuolisen puulattiarakenteen rakennetyypin selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus

41 Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet /2 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: (kuva periaatteellinen, ei vastaa tarkalleen kohteen rakennetta) Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy p Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

42 1/2 Riskirakennekortti Tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA PUURUNKOISISTA ULKOSEINISTÄ Tuulettumattomia ulkoseinärakenteita on rakennettu yleisesti 1970-luvulle saakka. Riskinä rakenteessa on sisäilman kosteuden tiivistyminen ajoittain rakenteisiin ja sen myötä pitkällä aikavälillä rakenteen vaurioituminen. Riskiä lisää mikäli julkisivulaudoituksen pinnoitteena on käytetty tiivistä pinnoitetta, esim. lateksimaali luvulla oli myös tapana asentaa kattohuopa (bitumikermi) vinolaudoituksen päälle sääsuojaksi ennen julkisivujen laudoittamista. Kattohuopa on vesihöyrynvastukseltaan hyvin tiivis materiaali ja mikäli se on jätetty laudoituksen alle, riski vaurioitumiselle lisääntyy. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN PUURUNKOISEN ULKOSEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA Sisäilman kosteuden tiivistyminen seinärakenteeseen, koska rakenteesta puuttuu tuuletus ja julkisivun pinnoite on liian tiivis. Alunperin sääsuojaksi asennettu kattohuopa (bitumikermi) on jätetty poistamatta. Vesikaton vuotaminen ulkoseinän eristeisiin. Yläpohjarakenteen puutteellisen tuuletuksen aiheuttaman kondenssi kosteuden valuminen ulkoseinärakenteen yläosiin. Ikkunan epätiivis vesipelti. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA Tuulettumattoman puurunkoisen ulkoseinärakenteen kunnon tutkiminen ja siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska tyypillisesti vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa vinovuorilaudoituksen ja lämmöneristeen rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus