Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 4/2015

Transkriptio

1 Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 4/2015

2 PUHEENJOHTAJALTA Tervehdys Simppu Kuluneena vuonna 5.8. mennessä on toteutunut 6 viikonloppureissua Agonuksella. Luku sisältää peruskurssin, norppa ja kuuttileirit. Joten vain 3 tavallista viikonloppureissua on tehty! Veneen korjaukset toukokuun alussa ottivat pari viikonloppua, mutta siitä huolimatta mahdollisuuksia reissuihin on ollut. Haluaisinkin nyt tietää miksi reissuille lähteminen ei innosta ja / tai mikä lisäisi kiinnostusta. Vastaukset voi lähettää puheenjohtajan sähköpostiin puheenjohtaja@simppu.net. Lupaan että kaikki vastaukset käydään läpi. Onneksi suuremmalle osalle loppukauden reissuista osallistujia on ilmoittautunut. Terveisin Marko HALLITUKSEN PÄÄTÖKSIÄ Päätettiin, että seuran ulkopuolisia voidaan ottaa P2, nitrox ja RD kursseille hintaan 240 euroa sekä DAN kursseille hintaan 75 euroa/kurssi tai 225 euroa/ kolmen kurssin kokonaisuus. Jos kurssilaiset liittyvät seuran jäseniksi kurssivuoden aikana, annetaan liittymismaksusta alennusta maksettu kurssihinta 100 euroa. Seurasta on erotettu neljä jäsentä maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Turvallisuussuunnitelman uusin versio hyväksyttiin. Siihen on lisätty ohjeet uimahallilla toimimisesta. Suunnitelman voi käydä lukemassa nettisivujen jäsenille alasivulla. Päätettiin hankkia toinenkin jäsenten käyttöön tuleva avain pumppuhuoneen oveen. Se sijoitetaan Scandinavian Outdoor Storeen. Avaimet ovat tuttuun tapaan myös kirjastolla. Näiden aukioloaikojen ulkopuolella avaimia voi kysellä Antti Jalavalta, Olli Pekka Juhantilalta ja Marko Niinistöltä. Kirjastosta ja Scandinavian Outdoor Storesta avaimet saa lainaksi esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Uimahallivuorot kaudelle on myönnetty anomuksen mukaisesti. Niiden käytöstä tehtiin päätös (lisää tietoa lehden sisäsivuilla). Simppureissuilla on tarjolla kirkkaita sukellusvesiä. VIELÄ EHTII MUKAAN REISSUT AGONUKSELLA JATKUVAT LOKAKUUN ALKUUN ASTI. KATSO LISÄÄ: KÄRÄJOIKEUDEN PÄÄTÖS Seuran puheenjohtajana vuonna 2012 toiminut Toni Nieminen on tuomittu Varsinais Suomen käräjäoikeudessa kavalluksesta. Tuomion mukaan hän on velvollinen korvaamaan seuralle yhteensä 1694,80 euroa. Lisäksi hänet tuomittiin sakkorangaistukseen. SIMPPUPOSTI: Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti Kansikuva: Simppuja Rummun uponneella vankilalla (kuva Lasse Pekkinen). Julkaisija: Sukellusseura Simppu ry Päätoimittaja: Olli Pekka Juhantila simppu@simppu.net Puheenjohtaja: Marko Niinistö puheenjohtaja@simppu.net

3 KOULUTUKSIA Laitesukelluksen peruskurssi (CMAS P1) Tämän vuoden toinen peruskurssi on vuorossa elokuussa. Teoriatunnit ja allasharjoitukset ovat 18., 20., 22. ja Avovesiin päästään sukeltamaan viikkoa myöhemmin, eli ja Laitesukelluksen jatkokurssi (CMAS P2) Pienen osanottajamäärän vuoksi laitesukelluksen jatkokurssin ja laitesukelluksen peruskurssin avovesiharjoitukset on yhdistetty saamaan viikonloppuun Nitrox kurssi Seuraava nitrox kurssi on ohjelmassa syksyllä. Lisätiedot koulutusvastaavalta Sukellusturvallisuuskurssi (RD) Elokuun alussa alkaneen sukellusturvallisuuskurssin avovesi harjoitukset ovat vuorossa Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi (CMAS P3) Keväällä alkaneen kurssin avovesisukellukset tehdään Tuukka Virtasen reissulla Nitrox kouluttajakurssi Salossa järjestetään yhteistyössä Sukeltajaliiton kanssa nitrox kouluttajakurssi. Tarkemmat tiedot kurssien sisällöstä ja ajankohdista löytyvät netistä UUSIA JÄSENIÄ Kesän aikana seuran varsinaiseksi jäseneksi on liittynyt Marius Hartman ja kannatusjäseneksi Teemu Virtanen. AJANKOHTAISTA Lost Diversin järjestämä sukellus ja seminaariviikonloppu Tahko Dive on vuorossa Tapahtuman ohjelmassa on luentoja, sukelluksia louhosareenalla sekä tuoteesittelyitä ja tuotetestauksia Norpparallin järjestämisestä ei ole vielä saatu päätöstä Sukeltajaliitolta, mutta tilojen osalta uimahallivuorot ovat kunnossa. Tavoitteena on järjestää tapahtuma PUMPPUHUONEEN AVAIMET Pumppuhuoneen avaimet ovat jäsenten saatavilla sekä Kirjastossa että Scandinavian Outdoor Storen Salon myymälässä, Vilhonkatu Saadaksesi avaimet, valmistaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Kirjasto on avoinna elokuussa ma, ti, ke klo to, pe klo la suljettu Scandinavian Outdoor Storen aukioloajat ovat arkisin klo la klo Näiden aukioloaikojen ulkopuolella avaimia voi kysellä Antti Jalavalta (Halikossa), Olli Pekka Juhantilalta (Isohärjänmäessä) tai Marko Niinistöltä (Tupurissa). TUOREIMMAT SIMPPU UUTISET

4 MUISTA PARITARKASTUS Kursseilla paritarkastuksen tekemistä harjoitellaan ennen jokaista kurssisukellusta. Myöhemmin sukellusurallaan moni valitettavasti unohtaa tämän hyvän käytännön. Tarkastuksella on kaksi tarkoitusta, varmistaa, että kaikki varusteet ovat mukana ja käyttökunnossa sekä opetella tuntemaan sukellusparin laitekokoonpano. kiinnityssoljet, painovyö, valaisin, sukellustietokone, puukko, räpylät. Katsotaan, että kaikki on mukana ja kaikki varusteet toimivat. Tarkastus jatkuu vedessä. Kuplatarkastuksessa varmistetaan, että mikään laite tai puku ei vuoda. Pitkällä letkulla sukellettaessa on myös syytä varmistaa, että letkun saa ojennettua vapaasti sukellusparille. Tehty paritarkastus voi pelastaa monelta ikävältä yllätykseltä. Joskus unohtunutta painovyötä tai maskia on haettu pitkänkin matkan takaa ei aivan mukava liikuntaharjoitus kuivapuvussa 25 asteen helteessä. Pahimmassa tapauksessa sukellusparin varusteiden tunteminen voi osoittautua elintärkeäksi. Vedessä tehdään vielä kuplatarkastus ja safety drill, eli varmistetaan, että pitkän letkun päässä oleva annostin saadaan vapaasti ojennettua sukellusparille. NAAMAKIRJA ON TEHOKAS Facebook on otettu seuran tiedotuskäyttöön keväällä Sen jälkeen sivustoamme on käynyt tykkäämässä 250 sukeltamisesta kiinnostunutta Facebookin käyttäjää. Riitta Djupfors tekee paritarkastusta Vesa Reunaselle P3 kurssilla. Paritarkastus etenee loogisesti ylhäältä alaspäin: maski, säiliöventtiilit, annostimet, säiliön ja liivin Tyypillisesti julkaisun näkee parin päivän sisällä katsojaa. Eniten mielenkiintoa on herättänyt linkki Salonjoen siivoamista koskevaan uutiseen. Sille on tähän mennessä kertynyt reilusti yli 1500 katselukertaa. Facebook sivumme ovat osoitteessa Vastaavasti seuran nettisivuilla käy keskimäärin 17 vierailijaa päivittäin

5 SIMPPUILUA SILLOIN ENNEN Kesän 1990 järjestyksessään toinen simppureissu tehtiin Clausilla Aluksen lokikirja kertoo seuraavan tarinan: pe Tuuli 12 m/s (luvattu), pilvistä. 873,6 h SIMPPUREISSU II klo irti ja kone käy! Matkalla: H. Toivonen (kippari), E. Oksanen, J. Laulunen, J Sulku, K. Salminen, P Niemelä, L. Taipale, P. Vuorinen, J. Vuorinen, K. Ahlsten, E. Niemi. klo Kokkilan lossi, sää selkenee klo Runkosalmen silta klo ankkuri Pensar itäpuoli (karttalehti 747), vastapäätä kummelia. Grilli kuumana pitkästi yli puolen yön. la Tuuli 2 m/s, pilvistä ekat uutiset radiosta, pientä tihkusadetta ja pläkää valurauta pyörii 9.35 köydet irti, kaikki laivassa Brannskär, sukellettiin puuhylkyyn; 17 x 5 m, 3 mastoinen, joista keskimmäinen pystyssä 5 m pinnasta. Syvyys n. 20 m. Hylky löytyi paikallisen kalastajan opastuksella. Kalastaja kaupitteli sukelluksen jälkeen savustetut kirjolohet koko porukalle. Hyvää!! irti ja ankkurin hakuun toiselle sukellukselle leka ylös ja kohti Airistoa. Vielä välilasku Bränskäriin kalaa hakemaan, matka jatkuu STOP. Liljavirrat omalta mökiltään ajoivat Klaussin kiinni ja lainasivat nostopussin. Lähdetään hakemaan poijua. Hundskärin kaakkoispuolen pikkusaari Sulku ja Salminen veteen. Säätila lupasi navakaa tuulta pohjoisesta ja kuuroja yöllä 6 10, päivä 8 12 m/s. su Heräilyä n. klo Lähtö kohti Höglandia ennen kaikkien heräämistä. Sukelluspysäys Furuskärin itäpuolen hylyllä. Hylyllä vettä n. 6 m, hiekka/kallio pohja. klo startti kohti Saloa Mosaholm, saunottu irti laiturista, suunta kotiin klo saavuimme rantaan. Tunnit 889,9, yht 16,3 tuntia. Kaikilla reissuilla ei sukellettu Joskus oltiin liikkeellä muuten vaan, kuten samana kesänä lauantaina 2.6.: Mittarissa 882,9, pilvistä lähtö Salosta, mukana: Bergroth Matti, Marjatta, Niina, Mikko, Achren Lauri, Eeva Maija, Lotta, Laura Vuorisen mökillä Lähtö Saloon Jokirannassa, mittari 828,9

6 SIMPUT TALLINNASSA Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna suuntasi simppujen autoletka kohti satamaa. Määränpäänä oli Tallinna ja siellä vietettävä pidennetty sukellusviikonloppu. Osa ryhmästä oli tosin livahtanut jo edellisenä iltana Tallinnaan ollakseen pirteinä heti perjantaiaamuna päivän sukelluksille. valtava. Vesialueella on pituutta pari kilometriä ja leveyttäkin leveimmässä kohtaa yli 500 metriä. Varsinainen vankila alue sijaitsee louhoksen länsipäässä. Syvyyttä kohteessa on enimmillään 20 metriä rakennusten ympäristössä vähemmän, joten se sopii kaiken tasoisille sukeltajille Vesa Reunasen ideoima ja järjestämä retki oli vaatinut melkoisen määrän valmistelutyötä. Mutta nyt kaikki oli valmista: laivaliput varattu ja sukellukset sovittu tallinnalaisen Barrakuuda sukelluskeskuksen kanssa ( Matkassa oli kaikkiaan parikymmentä sukeltamaan lähtenyttä Simppua ja heidän mukaansa lähtenyttä perheenjäsentä. Perjantai vankilassa Reissun ensimmäiseksi kohteeksi oli sovittu jo ennakolta mielenkiintoiselta kuulostanut Rummun vankila. Vuonna 1938 perustettu kalkkikivilouhos toimi Neuvostoliiton aikaan vankityövoimalla. Viron itsenäistymisen jälkeen toiminta kaivoksella loppui ja sen annettiin täyttyä vedellä. Myös suuri osa vankilan rakennelmista on ajan saatossa jäänyt veden alle. Kirkkaan veden ja erikoisten maisemien johdosta paikasta on tullut suosittu sukelluskohde. Rummussa sukellustukialuksena toimi perämoottorilla varustettu laituri. Vanhoissa vankilan rakenteissa riittää katseltavaa. Yleiskuva Rummun alueesta. Paikka on myös suosittu uimaranta (kuva Smart Travel). Rummu, jossa vankila sijaitsee, on pieni taajama noin 40 kilometriä Tallinnasta lounaaseen. Meikäläisiin louhoslampiin verrattuna paikka on Rummussa tehtiin kaksi sukellusta, joiden aikana ehti hyvin katsella paikkoja. Rakennusten ja vankilamuurien lisäksi pohjassa oli kaikenlaista sinne jäänyttä tavaraa. Vankilan lisäksi Rummussa pääsi sukeltamaan metsään. Veden alle on jäänyt iso joukko eri kokoisia puita, joiden seassa sukeltaminen on mielenkiintoinen kokemus.

7 Kalterit ikkunassa muistuttavat paikan entisestä elämästä. Tuukka Virtanen sukeltaa metsässä. Pekka Paatero vankilan muurilla. Joukko vankilasta paenneita simppuja: Teijo Reunanen, Tuukka Virtanen, Veera Luhtala, Simo Luhtala, Lasse Pekkinen, Satu Lehtinen, Mika Böös ja Mika Oksa. Lauantaina merelle Lauantain ohjelmassa oli sukelluksia Tallinnan edustalla oleville hylylle Raa ja Bungsberg. Vesa Reunanen tutkii vankien parakkia. Teijo Reunasen videoita niin Rummusta kuin muiltakin Viron reissun sukelluksilta löytyy YouTubesta ( Helpoimmin niitä pääsee katsomaan laittamalla hakusanaksi Teijo Reunanen. Alus, jolla siirryttiin hylkykohteille, ei ollut niitä kaikkein kauneimpia, mutta hyvin merikelpoinen ja toimiva tukialus.

8 Raa on ollut alun perin kolmimastoinen kuunari, joka rakennettiin Koivistossa Aluksi se palveli suomalaisia omistajia nimellä Polaris, kunnes tuli myydyksi Viroon 1938 ja siihen lisättiin apumoottori. Samalla nimi vaihtui Raaksi. Sodan tiimellyksessä 1941 se upposi Tallinnan pohjoispuolelle Aegnan saaren lähistöllä. Kun lauantain sukellukset oli tehty ja varusteet saatu takaisin maihin oli aika rentoutua. Hylkyn pituus on 32 ja leveys hieman alle 9 metriä. Se lepää kölillään 26 metrin syvyydessä. Pitkän sukelluspäivän jälkeen on syytä ottaa rennosti. Kuvassa Vesa Reunanen, Teijo Reunanen, Tuukka Virtanen, Simo Luhtala, Veera Luhtala, Satu Lehtinen, Mika Böös, Eva Böös ja Lasse Pekkinen. Ankkuri Raan hylyllä. Lähes 80 metrinen höyrylaiva Bungsberg, alkuperäiseltä nimeltään Eva, oli rakennettu Saksassa Maaliskuussa 1943 se ajoi miinaan Tallinnan lahdella ja upposi 38 metrin syvyyteen. Hylky on pohjassa kölillään kokonaisena ja se on säilynyt varsin hyvin Sunnuntaina takaisin hylkykohteille Sunnuntaina tuuli yli 15 metriä sekunnissa, puuskissa jopa 25 metriä. Silti noustiin laivaan ja lähdettiin kohti reissun viimeistä hylkykohdetta Iljushaa. Iljusha on neuvostoliittolaisten hylkäämä ja upottama puinen miinanraivaaja. Ennen upottamista sen kansirakenteet on purettu. Hylyn pituus on 24 ja leveys 6 metriä. Tämäkin hylky on pohjassa kölillään noin 15 metrin syvyydessä. Vesa Reunanen Bungsbergin hylyllä. Kuvat: Mika Böös, Satu Lehtinen, Päivi Liuska Kankaanpää ja Lasse Pekkinen. Tuukka Virtanen Iljushan hylyllä

9 HYLKYKOHDE Kaikki hylyt eivät ole syvällä, kaikki hylyt eivät ole isoja, kaikki hylyt eivät ole vanhoja, kaikki hylyt eivät ole komeita, mutta kaikki hylyt ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Yksi uusimmista simppujen tekemistä hylkylöydöistä täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit. Kuten niin monessa muussakin löydössä, tässäkin tapauksessa sattumalla oli sormensa pelissä ja vieläpä melko vahvasti. Pienen Allarsborgin saaren rannassa makaava hylky saisi olla edelleen rauhassa sijoillaan, ellei Agonuksen polttoainejärjestelmään viime syksynä tullut vika olisi pakottanut hakeutumaan suojasatamaan Högsåraan. Jos korvaava kyyti Saloon olisi saatu nopeammin, ei sinä päivänä olisi enää sukellettu. Ja jos sukelluspaikkaa valuttaessa joku olisi viitsinyt vilkaista merikorttia, olisi varmaankin todettu, ettei tuossa kannata sukeltaa pinnan päällä varsin mahtavalta näyttänyt kalliojyrkänne ei jatkunut pinnan alla metriä syvemmälle. Sukeltamaan kuitenkin lähdettiin sillä ajatuksella, että hypätään kumiveneeseen, katsotaan läheltä joku mielenkiintoisen näköinen jyrkänne ja mennään katsomaan, mitä sen juurelta löytyy. Valinta kohdistui ensin hieman kauempana olevaan paikkaan, mutta Allasborgin läheisyys veti pidemmän korren. tai pohjassa kulkevalta vesijohdolta. Se ei ollut kumpaakaan, vaan purjeveneen masto. Hylkyä tutkittiin jonkin aikaa ja otettiin siitä muutama valokuva. Ensivaikutelma oli, että kyseessä voisi olla folkkari eli kansanvene. Tänä keväänä kävimme paikalla uudelleen mittailemassa ja kuvailemassa hylkyä. Se varmistui, että kansanvene kyseessä ei ainakaan ole, mutta selvästi hylky vaikuttaa luokkaveneeltä. Mittojen pituus 8 metriä, leveys 2 metriä ja veneen rakenteen perusteella paras arvaus tällä hetkellä on, että kyseessä voisi olla louhi luokan vene. Täyttä varmuutta tästäkään ei luonnollisesti vielä ole. Kuinka kauan vene on ollut pohjassa ja miten se sinne on joutunut, ei ole tiedossa. Veneen keulassa on joka tapauksessa suuri reikä, joka näyttää siltä kuin vene olisi törmännyt vauhdilla johonkin hakkautunut vaikkapa rantakalliota vasten. Veneestä on tyhjennetty tavarat, purjeista ei ole minkäänlaisia jäänteitä ja myös moottoripukki on tyhjillään. Koordinaatit löytyvät Agonuksella olevasta hylkykortistosta, joten helposta ja lähellä olevasta kohteesta kiinnostunut sukeltaja voi käydä tutkimassa kohdetta lisää. Jo muutaman minuutin sukelluksen jälkeen kävi selväksi, ettei paikassa ole mitään ihmeellistä, mutta kun pinnalla oli sovittu, että mennään ainakin kymmenen metrin syvyyteen ja sukelletaan ainakin puoli tuntia, uitiin rannasta kohti kymmenen metrin käyrää ja käännyttiin vasemmalle. Aivan yhtä hyvin olisi voitu kääntyä oikealle ja löytö olisi jäänyt tekemättä. Ensimmäisenä kymmenen metrin käyrällä tuli vastaan betoninen kaivon rengas, jonka siellä ololle ei oikein keksitty syytä. Hetkeä myöhemmin vastaan tuli jotain, mikä näytti paksulta kaapelilta Kylkeä rapsuttamalla levän alta löytyi rungon sininen väri, jota koristaa valkoinen raita.

10 NORPAT NUMMIJÄRVELLÄ Tällä kertaa liikkeellä oltiin tavallista myöhemmin, eli aivan heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Suunnitelmissa oli lähteä ensimmäisen norpparyhmän kanssa Sandönin tutulle hiekkarannalle. Toinen ryhmä oli ajatuksissa viedä Vänön saarelle ja hylkeet Hangon suunnalla oleville hylkykohteille. Osin näin tapahtuikin, mutta yllätykset aiheuttivat suunnitelmiin pieniä muutoksia. Ensimmäinen leiriryhmä keskiviikosta torstaihin Olisiko johtunut epävakaista alkukesän keleistä ja viileistä uimavesistä, että norppien snorklausretkellä Nummijärvellä oli mukana vain pieni joukko norppia. Hauskaa oli joka tapauksessa ja grillimakkara ja mehu maistuivat. NORPAT JA HYLKEET LEIRILLÄ Aurinko paistoi ja kesäaamu oli kauneimmillaan, kun ensimmäinen norpparyhmä saatiin Kasnäsiin keskiviikkoaamuna. Agonukseen nousi seitsemäntoista norppaa ja seitsemän ohjaajaa. Valtava tavaramäärä pakattiin Agonukseen, kumiveneeseen tankattiin poltto ainetta ja Agonuksen vesisäiliöt täytettiin. Hieman ennen kello yhtätoista oli kaikki valmista, köydet irrotettiin ja Agonuksen keula käännettiin pohjoiseen. Matkaa ei ehditty tehdä kuin kymmenen minuuttia, kun huomattiin, että moottori lämpenee epätavallisen paljon. Niinpä laskettiin ankkuri ja ihmeteltiin hetki. Vika ei ollut kummoinenkaan, jäähdytysveden suodattimen kannen tiiviste oli huonosti paikoillaan ja järjestelmään pääsi ilmaa. Kun kerran ankkuri oli laskettu, päätettiin, että tässä on hyvä paikka käydä uimassa ja valmistaa lihapullia ja perunamuusia lounaaksi. Tauon jälkeen jatkettiin matkaa kohti leiripaikkaa Sandönin saarta. Norppaleiri on Simppujen perinne, joka on jatkunut vähän eri nimillä ja eri muodoissa lähes koko seuran olemassa olon ajan. Norppien määrän ja leirin suosion kasvaessa on yksi leiriviikonloppu vaihtunut kolmeen yli yön kestävään retkeen. Märkäpuvut päällä ei kylmä päässyt yllättämään.

11 Perille päästyä jatkettiin vanhojen perinteiden mukaista toimintaa: hiekkasärkälle oli pakko päästä kahlaamaan ja uimaan, vaikka vesi ei vuodenaikaan nähden ollutkaan kovinkaan lämmintä. Mitään uutta ja erikoista ohjelmaa ei loppupäiväksikään ollut järjestetty, eikä sellaista kukaan tainnut kaivatakaan. Tosin leirin ohjaajana mukana olleella Ilmarin isällä Petri Niemisellä oli sukelluskalastusvälineensä mukana, joten niissä riitti ihmettelemistä. Aivan kaikki eivät halunneet kokeilla laitesukellusta, vaan osa tyytyi snorklailemaan. Illan lähestyessä alkoi nälkä jälleen kurnia vatsassa, joten uiminen ja saunominen laitettiin pienelle tauolle. Grillihiilet ja eväät mukana siirryttiin saaren rannassa olevalla grillipaikalle. Suomen sukelluskalastusmaajoukkueessakin kilpaillut Petri, jos kuka, oli oikea henkilö esittelemään lajia. Sukellusleirillä, kun ollaan, tarjoutui kaikille halukkaille mahdollisuus lähteä kokeilemaan laitesukellusta avovesiolosuhteissa. Olosuhteet ovat hiukan erilaiset kuin sukelluskokeiluissa uimahallissa. Nähtävää on ainakin enemmän, vaikka näkyvyys vedessä ei paras mahdollinen ollutkaan. Muutama sukelluskokeilija pääsi tutustumaan uuteen kalalajiin, siloneulaan, joita sukelluskokeilupaikassamme oli pohjakasvillisuuden sekaan piiloutuneina. Ruuan valmistumista odotellessa ehti hyvin tutustua saareen Makkara, uudet perunat ja salaatti maistuivat vesiurheilupäivän lopuksi Hyvin nukutun yön ja aamupuuron jälkeen jatkettiin edellisenä iltana kesken jäänyttä ohjelmaa: veto Laitesukeltaminen meressä on elämys

12 rengasajeluja, uimista, saunomista ja laitesukelluskokeiluita. Tällä kertaa mukana oli kuusitoista norppaa ja kuusi ohjaajaa. Hyppy veneen kannelta mereen ja uinti uimatason tikkaille on hauskaa. Kaikki hauska loppuu aikanaan, joten torstain lounaan jälkeen oli aika lopettaa hauskanpito ja lähteä takaisin kohti Kasnäsiä, jossa oli jo odottamassa uusi joukko leiriläisiä. Toinenkin norppaleiri vietettiin Saaristomeren kansallispuiston maisemissa Sandönissä. Molemmilla leireillä oli siihen halukkailla mahdollisuus päästä kokeilemaan, millaista on ohjata Agonusta. Toisen leirin kohde vaihtui aloituspäivänä Säätiedotusta katseltaessa päätettiin tehdä muutos toisen norppaleirin kohteeseen. Tuulen suunta ja voimakkuus olivat sellaisia, että Vänön hiekkarannalle lähteminen ei tuntunut mukavalle ajatukselle. Niinpä päätettiin, että lähdetään takaisin Sandöniin. Kumivenekyydillä päästiin rantaan snorklaamaan ja grillaamaan.

13 Ohjelma ei juurikaan poikennut edellisestä vierailusta samaiselle saarelle. Tosin sukelluskalastukseen ei tällä kertaa päästy tutustumaan. Uimista, saunomista, snorklailua, vetorengasajeluja ja laitesukelluskokeiluita oli tarjolla varmasti kaikille riittävästi. Vetorengasajelu tarjosi vauhtia ilman vaarallisia tilanteita. Auringon laskettua ja norppien nukahdettua illan valaisi täysikuu. Perjantain iltapäivän lopulla otettiin suunta takaisin etelään kohti Kasnäsin satamaa. Kun norpat oli palautettu vanhemmilleen, jatkuivat ohjaajien työt seuraavan leirin valmistelulla. Taalintehtaalla käytiin täydentämässä Agonuksen ruokavarastoja. Näkyvyys vedessä ei ollut paras mahdollinen. Levää oli jonkin verran, mutta se ei estänyt sukelluskokeiluja. Osa norpista innostui keräämään mustikoita odotellessaan illan grilliruokailua. Hyljeleirillä kohti Hankoa Koko perjantai ilta tarkkailtiin muutoksia sääennusteissa ja pohdittiin, onko sää otollinen Hankoon suuntautuvalle leirille. Aamun valjettua ja tuoreimpien säätietojen saavuttua päätettiin, että kohteena ovat Hangon suunnan hylyt ja Hauensuoli. Jo edellisenä iltapäivänä hiukan ennen Kasnäsiin saapumista Agonuksen moottori oli vaikuttanut hieman tehottomalta. Aamulla kaikki toimi kuitenkin normaalisti. Nyt, lähestyttäessä ensimmäistä sukelluskohdetta moottori alkoi jälleen oikutella. Kierrokset eivät tahtoneet pysyä normaalin matkanopeuden tasolla ja keula

14 kuvahylyn poijuun kiinnittäytymistä yritettäessä moottori yhtäkkiä sammui. Se kutenkin käynnistyi uudelleen ja alus ankkuroitiin pienen matkan päähän. Auringon paistaessa ja aaltojen keinuttaessa Agonusta päätettiin, että lienee parasta palata Kasnäsiin sukellusten jälkeen. Kaiken varalta sovittiin, että Salon meripelastusyhdistyksen kanssa, että he ajelevat omalla aluksellaan PV Drakenilla samaa tahtia Agonuksen kanssa Kasnäsiin. Matka sujui ilman ongelmia, kunnes noin puolentoista tunnin ajon jälkeen moottorin kierrosluku ei taaskaan pysynyt normaalina ja lopulta hiukan ennen Kasnäsiin saapumista se sammui, eikä enää käynnistynyt uudelleen. Loppumatka kalatehtaan laituriin tultiinkin Drakenin kyljellä hinauksessa. Paluumatkalla päästiin seuraamaan muskeliveneiden Poker Run ajelua veneiden tullessa takaisin Kasnäsistä kohti Hankoa. Kalatehtaan tuoksu ei houkutellut grillaamaan veneellä, mutta onneksi päästiin vastapäisessä saaressa olevan kesämökin grillipaikalle viettämään leppoisaa iltaa. Sukeltamaan päästiin pienistä koneongelmista huolimatta. Näkyvyys keulakuvahylyllä oli erinomainen. Ongelmien vuoksi lauantaina ei ehditty tekemään kuin yksi sukellus. Se oli onneksi sitäkin hienompi. Vikaa ei illan aikana onnistuttu paikallistamaan, mutta kone saatiin jälleen sunnuntaiaamuna käyntiin. Vaikka Agonus jälleen toimikin, päätettiin pysytellä varmuuden vuoksi satamassa ja käydä sukeltamassa kumiveneellä. Sukelluskohteet eivät tosin olleet kovinkaan kum moisia. Allarsborgissa käytiin katsomassa viime syksynä löytynyttä purjeveneen hylkyä. Näkyvyys oli vain kolme neljä metriä, eli ei lähelläkään samaa kuin Hangon suunnalla. Lounaan jälkeen lähdettiin vielä toiselle sukellukselle Kasnäsin kaakkoispuolella olevan saaren rantaan. Näkyvyys täällä oli Allarsborgiakin huonompi, joten sukellusten osalta voisi todeta, että paremminkin leiri olisi voinut onnistua.

15

16 TALVEN UIMAHALLIVUOROT Allasvuorot klo 17:35 19:00 on varattu norppatoiminnalle, klo 19:00 19:45 hyppyallas on varattu hylkeiden ja aikuisten uinti ja vapaasukellusharjoitteluun. Koska norpat aloittavat säännölliset harjoitusvuoronsa vasta siihen asti koko vuoro on kaikkien simppujen käytettävissä. Sunnuntaina koko allasvuoro on varattu laitesukelluksen peruskurssia varten. Kuntosalia voi silloinkin käyttää. Kuntosali Simpuille on myönnetty kaudelle kolme viikottaista uimahallivuoroa. Vuorot alkavat viikolla 34. Sujuvan ja miellyttävän harjoittelun varmistamiseksi hallivuorojen käytöstä on päätetty alla olevan mukaisesti. Meille myönnetyt vuorot ja niiden käyttöön liittyvät rajoitukset ovat seuraavat: Tiistai 20:35 21:45 hyppy ja terapia allas. Pesu ja pukutilat ovat käytössä koko vuoron ajan. Vuoron alkuosa klo 21:15 asti on rauhoitettu uintija vapaasukellusharjoitteluun. Klo 21:15 eteenpäin altaan syvä pää on varattu ensisijaisesti uppopalloilijoille. Torstai 20:35 21:45 hyppy ja terapia allas. Pesu ja pukutilat eivät ole käytettävissä klo 21:00 21:45. Allasvuoro on tarkoitettu uinti, vapaasukellus ja laitesukellusharjoittelua varten Sunnuntai 17:35 19:45 hyppyallas, 17:35 18:15 lastenallas, 18:15 19:00 terapia allas. Uimahallin kuntosali on yli 15 vuotiaiden seuralaisten käytettävissä, mutta ainoastaan yllä mainittujen aikojen puitteissa. Eli jos haluaa kuntosalille ennen seuran allasvuoron alkua, on maksettava normaali uimahallin sisäänpääsymaksu. Toimiminen uimahallilla Aukioloaikojen ulkopuolella allastilan ryhmän vastuuhenkilölle annetaan tarvittava määrä avainkortteja, joilla kuljetaan portista molempiin suuntiin. Sunnuntaisin kortit ovat noudettavissa tuntia ennen varauksen alkua. Kulku halliin tapahtuu sunnuntaisin klo 17:00 jälkeen sivuovesta, torstaisin klo jälkeen sivuovesta ja ovi on auki klo 20:15 saakka. Hallista tulee poistua sunnuntaisin klo 20:00 mennessä, tiistaisin ja torstaisin kello 22:00 mennessä, ja ryhmän vastuuhenkilö tarkistaa että ovi menee lukkoon hallista poistumisen jälkeen. Uinninvalvoja ei ole aukioloaikojen ulkopuolella läsnä, eli ko. aikoina ryhmän vetäjillä on vastuu ryhmän turvallisuudesta. Uimahallilla on noudatettava uimahallin järjestyssääntöä /sisaliikuntapaikat/uimahallijauimarannat/ sekä uimahallin henkilökunnan kanssa sovittua uimahallin järjestyssääntöä täydentävää toimintaohjetta. Vuorot jatkuvat keväällä 2016 viikolle 20 asti, paitsi sunnuntaivuorot, joista viimeinen on viikolla 19.

17 TOIMIMINEN UIMAHALLILLA Yleistä: Vuorojen aikana harjoittelun turvallisuudesta vastaa Sukellusseura Simppu Varusteita voi säilyttää kilpa altaan reunalla olevassa kaapissa ja/tai katsomon alla Seuran ajan tasalla oleva turvallisuussuunnitelma ohjaajien sekä vastuuhenkilöiden nimilista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen Muutoksista harjoittelijamääriin ilmoitetaan sähkö postilla osoitteeseen Toiminnassa noudatetaan Sukeltajaliiton turvaohjetta ja eettisiä ohjeita Tiedot vuorojen peruutuksista tai muista muutoksista lähetetään osoitteeseen ja Kulku hallille ja ulos hallilta: Hallille kuljetaan lipunmyyntiaulan sivuovesta Oven avaa uimahallin henkilökunta: sunnuntaina klo 17 ja torstaina klo 20 Klo 17:35 alkavalle vuorolle kokoonnutaan lipunmyyntiaulaan, porttialueelle kulku pidetään vapaana, avaimet jaetaan keskitetysti ja puku huoneisiin siirrytään ryhmänä Oven lukitsee uimahallin henkilökunta sunnuntaina klo 19:00 sekä tiistaina ja torstaina klo 20:15. Sen jälkeen hallilta poistuvat varmistavat, että ovi jää lukkoon Toiminta pesutiloissa ja altaalla: Ennen altaalle siirtymistä peseydytään ja pitkät hiukset laitetaan kiinni Nuorten harjoituksissa allasosastolle siirrytään vasta, kun paikalla on joku ohjaajista Vuoron alkua odotetaan katsomon hyppytelineiden puoleisessa päässä Rataköysissä ei saa roikkua Rataköydet ja kyltit laitetaan paikoilleen harjoituksen jälkeen Harjoitusten jälkeen katsomo pyyhitään lastalla Hallin kulkuväylät ja varauloskäyntien edustat pidetään vapaina. Altaan reunalla voi pitää perus välineitä harjoituksen aikana Uimahallin välineet ovat käytettävissä pl. vauvauintivälineet Ohjaajat voivat tulla allastiloihin valmistelemaan harjoituksia 15 minuuttia ennen vuoron alkua Hallin muita käyttäjiä ei saa häiritä Pesu ja allastiloissa ei liikuta ulkojalkineissa Lasten ja nuorten vanhemmat voivat seurata harjoituksia kahviosta. Pesu ja allastiloihin ei saa tulla Harjoittelu: Harjoitusten sisällöstä ja turvallisuudesta vastaa Sukellusseura Simppu Harjoittelu voi tapahtua ohjatusti ryhmänä tai yksilöllisen harjoitusohjelman mukaan Aikuisille suunnatun toiminnan ikäraja on 15 vuotta (kuntosali, torstain vuorot ja sunnuntain vuorot klo 19 jälkeen) Introja ja muita vastaavia lajikokeiluita ja tutustumistilaisuuksia sekä koulutuksia voi järjestää. Osallistujien ei tarvitse olla seuran jäseniä Kuuttien vanhemmat saavat osallistua kuuttiharjoituksiin, vaikka eivät olisi seuran jäseniä Muutoin seuran vuoroja voivat käyttää ainoastaan seuran jäsenet Laitesukellus: Laitepaketit tuodaan allasosastolle lipunmyynti aulan lasiovesta Ensiapuhuoneen läpi ei saa kulkea Varusteet huuhdellaan ennen altaaseen viemistä Laitepaketteja ei saa laskea altaan reunalaatoitukselle Laitepakettien alla käytetään mattoja Toiminta hätätilanteissa: Laitosmiehen tavoittaa numerosta Valvojan kopissa on ambulanssin tilausohje Hälytyksen sattuessa poistutaan lähimmän hätäuloskäynnin kautta. Kokoontumispaikka on Salohalli

18 59 48'40" N 22 20'13" E Aikaisemmin sotilasalueena ollut Örön saari on avattu matkailulle kesän alussa. Saarelle järjestetään retkiä Kasnäsistä käsin, mutta sinne voi mennä myös omatoimisesti veneellä, meloen, taksiveneellä, kaljaasi Ingan purjehdusretkillä tai päivittäin aikataulun mukaisesti kulkevalla laivalla aikataulu2015.pdf. Maanantaisin ja torstaisin aamupäivän vuoro ajetaan yhteysalusliikenteenä ja se on maksuton. Wilson Charter on hankkinut täksi kesäksi kasvavia matkailijamääriä palvelemaan uuden aluksen m/s Sisselin. Betonilaituri on kuin tehty Agonukselle. Siihen kiinnittyvät myös saarelle tulevat yhteysalukset. Puolustusvoimilta tyhjiksi jääneisiin rakennuksiin on toteutettu matkailijoiden tarvitsemia palveluita. Saaressa riittää venepaikkoja suuremmallekin matkailijamäärälle. Matkailijoita palvelemaan on rakennettu vierasvenesatama, jossa on noin 70 venepaikkaa. Agonusta ei laituriin oikein tahdo saada mahtumaan lukuun ottamatta yhteysalusliikenteen käytössä olevaa betonilaituria. Siinä yöpyminen on sen verran kallista (50 euroa), että on parempi jättää Agonus kauemmas ankkuriin ja tulla saarelle kumiveneellä. Alle viiden tunnin vierailua varten vierasvenesataman laitureihin voi kiinnittyä ilmaiseksi. On syytä muistaa, että saaren ympäristössä, mukaan lukien satama, on ankkurointikielto: Myös maihinnousu muualla kuin satamassa on kielletty. Normaalien vierasvenesatamapalveluiden lisäksi saarella on tarjolla niin ravintola kuin majoituspalveluitakin. Ravintola on auki kesä kuukaudet ja tilauksesta myös touko ja syyskuussa. Majoitusta on tarjolla huoneisto, hostel tai ryhmämajoituksena. Lisätietoa saaresta ja sen palveluista löytyy netistä osoitteesta ja Örön luonto on ainutkertainen. Saarella kasvaa lajeja, joita ei muualla Suomessa esiinny lainkaan. Myös lintuharrastajille paikka tarjoaa etenkin muuttoaikaan runsaasti katseltavaa.

19 Lännenkylmäkukka on yksi saaren kasviharvinaisuuksista. Tykkien piiput kestävät parisataa laukausta ennen kuin ne on vaihdettava. Ihan miesvoimin vaihtaminen ei onnistu. Kesäkuun alkupuolen simppureissulla päätettiin käydä tutustumassa saman viikon alussa avatun saaren nähtävyyksiin. Ajankohdan valinta nappiin, sillä lauantaina saarella oli avointen ovien päivät, jolloin siellä järjestettiin opastettuja kävelykierroksia ja Forum Marinumin oppaiden johdattamina pääsi tutustumaan myös saaren ainutlaatuisiin tykkeihin Maailmanlaajuisestikin asehistoriallisesti harvinaiset Obuhov tykit ovat 12 tuumaisia (305 mm). Tykin suurimmat ammukset painavat lähes 500 kiloa. Kantama on jopa 45 km. Alun perin tykkejä on ollut neljä. Nyt niistä on jäljellä kaksi luvun lopulla kaksi tykeistä siirrettiin Viipurin lähelle, Säkkijärven Ristiniemelle. Samanaikaisesti kahden jäljelle jääneen tykin avoasemat betonoitiin umpinaisiksi. Tykeillä ei ole niiden historian aikana ammuttu kuin joitain kymmeniä laukauksia mm käydyssä Bengtskärin taistelussa. Viimeksi niillä on ammuttu 1970 luvun alussa. Örön lähistöltä löytyy runsas joukko sukelluskohteita. Tutuimpia hylkykohteita ovat Ladoga, Schiller, Metskär, Helsingfors, Siivo ja Inga. Myös mielenkiintoinen biokohde ns. Kuggskärin luolat on samoilla kulmilla. Saaren lähiympäristö on edelleen suoja aluetta, jossa sukeltaminen on luvanvaraista. Simpuille lupa haetaan aina keväisin seuran toimesta. Myös itse tykit ovat vaikuttavaa katseltavaa. Lukko on hieman eri kokoluokkaa kuin käsiaseissa. Osalle simpuistakin saareen liittyy henkilökohtaisia muistoja. Onhan saarella palvellut sen aktiiviaikana melkoinen joukko varusmiehiä. Ja ovat simput päässeet käymään saarella aikaisemmillakin sukellusretkillä hyvien suhteiden myötävaikutuksella.

20 UUDET SINETTISEURAKRITEERIT Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. Ne ovat valmistuneet yhteistyössä Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskuksen, olympiakomitean, Nuoren Suomen, paraolympiakomitean, Valon sekä suuren joukon eri alojen asiantuntijoita kanssa. Kriteereissä huomioidaan lisäksi urheiluseuran toimintaympäristön vaatimukset sekä kilpailemisen ja harrasteurheilun näkökulma. Virallisesti uudet kriteerit tulevat voimaan vuoden 2016 alusta, mutta niiden tuloon on syytä varautua jo tämän vuoden kuluessa. Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa: Organisointi ja toimintaperiaatteet Seura noudattaa yhdistyslakia ja seuran talous on hyvin hoidettu Seuralla on kirjallinen toimintalinja Seurassa kiitetään ja palkitaan toimijoita Seura järjestää monipuolisia tapahtumia ja/tai kilpailuja. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen tasavertaisina aikuisten rinnalla. Seura edistää yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua toimintaan varallisuudesta, etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, vammasta tai muusta yksilöön liittyvästä syystä riippumatta ja toimii syrjinnän ehkäisemiseksi. Seura on tietoinen lasten ja nuorten turvallisuutta edistävistä toimintatavoista ja niitä koskevista suosituksista. Seuralla on toimintamalli turvallisuuden edistämiseksi. Seura noudattaa maltillisuutta lasten urheilun kustannuksissa. Seuralla on ohjeet joukkueiden/ ryhmien taloushallinnon hoitamisesta Seura tekee yhteistyötä muiden seurojen ja sidosryhmien kanssa. Seura tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä koulujen kanssa.; osaamisen kehittäminen; viestintä Osaamisen kehittäminen Seuran ohjaus ja valmennustoiminta on suunnitelmallista kaikissa ryhmissä. Seurassa on toimintamalli, miten uudet ihmiset perehdytetään seuran toimintaan. Seuran ohjaajat ja valmentajat sekä muut seuratoimijat ovat koulutettuja ja heidän osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä tuetaan. Ryhmissä on ohjaajia / valmentajia vähintään yksi ohjaaja / 10 lasta. Vähintään yksi ryhmän ohjaajista on täysi ikäinen. Viestintä Seurassa on sovittu, miten asioista viestitään. Viestintä on avointa ja ajan tasalla olevaa. Ryhmillä / joukkueilla on käytössä toimivat viestintävälineet. Seuran nettisivuilta löytyvät toimintalinja sekä yhteystiedot ja vastuualueet. Seura, joka on saanut Sinetin, pitää Sinettiä esillä seuran viestinnässä sekä viestii nettisivuilla siitä, mitä Sinettiseura tunnus tarkoittaa. Innostuksesta intohimoon Seura on tehnyt tyytyväisyyskyselyt ja käsitellyt kyselyn tulokset seurassa o lapsille o nuorille o valmentajille o vanhemmille Seurassa on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Mitä keinoja seuraa käyttää tämän asian edistämiseksi? Lasten urheilemisessa näkyy innostus ja ilo. Miten tätä seurataan?

21 Lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan omaan harjoitteluun, valmennukseen ja kilpailuihin vaikuttaviin päätöksiin. Seuralla on yhteisiä seurahenkeä vahvistavia tilaisuuksia. Ryhmillä / joukkueilla on omia yhteishenkeä nostattavia tapahtumia. Urheilun Pelisääntökeskustelut on käyty lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien kanssa. Monipuolisista liikuntataidoista lajitaitoihin ja fyysisestä harjoitettavuudesta systemaattiseen harjoitteluun Lasten/nuorten kokonaisliikuntamäärää seurataan Omaehtoiseen liikkumiseen kannustaminen Monipuolisuus: Lapsilla on ohjelmassa muiden lajien harjoittelua varsinkin sellaisilla lapsilla, jotka harjoittelevat seurassa useita kertoja viikossa miten monipuolisuus näkyy harjoituskerran sisällä. Seura ei estä muiden lajien harrastamista. Harjoitukset ovat hyvin organisoituja ne varmistavat jokaiselle osallistujalle mahdollisimman paljon suorituksia. Seura tarjoaa eri tavalla kehittyneille / motivoituneille tai erityistarpeita omaaville lapsille ja nuorille vaihtoehtoja harrastamiseen. Seura voi olla pelkästään profiloitunut kilpa tai harrasteurheiluseuraksi ja on kertonut siitä selvästi omassa viestinnässä. Lapsella ja nuorella on mahdollisuus seurata omaa kehittymistään taidoissa ja fyysisissä ominaisuuksissa Vanhempia valistetaan monipuolisen harjoittelun merkittävyydestä sekä lasten kehityseroista Toiminnassa mukana olevat aikuiset toimivat esimerkillisesti lasten ja nuorten kanssa toimiessaan. Kilpaileminen ja harrastaminen kehittävät Kilpaileminen ja harrastaminen on lapsille innostavaa Seuralla on yhteisesti sovittu toimintatapa, miten sovitaan, mihin kilpailuihin/turnauksiin osallistutaan ja päätettäessä asioista kuunnellaan vanhempia ja lapsia/nuoria. Kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua kilpailutoimintaan. Seurassa, jossa on tasojoukkueita ja ryhmiä on etukäteen sovittu, miten joukkueet muodostetaan sekä miten joukkueesta toiseen siirtyminen on mahdollista ja miten asiasta viestitään. Ilmapiiri on sellainen, että lapset/nuoret, voivat aidosti kertoa omia fiiliksiä omasta kilpailuun osallistumisesta ja suoriutumisesta. Huomio on suoritusten onnistumisen arvioinnissa sijoitusten sijaan. On arvokasta myös harrastaa liikuntaa/urheilua osallistumatta kilpailuihin. Urheilullisesta elämäntavasta terveeksi urheilijaksi Edistetään urheilullisia elämäntapoja (lepo, ravinto, päihteettömyys, riittävä liikunnan määrä, henkinen hyvinvointi) ja seurataan niiden toteutumista Valistetaan lasten vanhempia, valmentajia sekä lapsia että nuoria urheilullisista elämäntavoista huomioiden eri ikätasot

22 TALKOILLA RAHOITETAAN KESÄN REISSUJA Talkootyö on seuratoiminnan rahoituksen kulmakiviä. Jokavuotisiin perinteisiin ovat kuuluneet niin keväinen Salonjoen venetolppien asentaminen kuin niiden pois kerääminen syksyisin. Toisinaan taas on sukellettu etsimässä kadonneita tavaroita, nostettu jäihin pudonneita autoja ja tarkastettu laiturien tai poijujen kiinnityksiä. Viemäriputki Espoossa Toukokuun alkupuolella saatiin toteutettavaksi mielenkiintoinen projekti Espoossa. Merestä piti nostaa noin 250 metrin pituinen viemäriputki. Toukokuisena maanantaiaamuna pumppuhuoneelle kokoontui viiden simpun joukko. Mukaan pakattiin sukellusvarusteet ja kumivene kiinnitettiin Mikan Volvon perään. Autojen keulat käännettiin kohti Espoota. Mitä perillä odotti ei ollut aivan tarkkaan tiedossa. nostoliina putkeen ja vähän kerrallaan koko putki saatiin hinattua rannalle. Vaikka putkessa olikin painoja tiheässä, saatiin sen alkupää pinnalle puhaltamalla putki täyteen paineilmaa. Toukokuussa tehtiin vielä toinenkin viemäriputkikeikka. Tällä kertaa Taalintehtaalle, jossa tarkastettiin meressä olevan putken kunto. Paaluja Salonjokeen Veneiden kiinnityspaalujen asentaminen on jo vuosikausia ollut yksi Simppujen keväisistä talkookohteista. Asentamiseen tarvitaan raakaa voimaa ja riittävästi massaa. Paalut asennetaan työlautalta, joka kiinnitetään tulevasti rantaan. Paalu kannetaan lautalle, nostetaan pystyyn, siihen kiinnitetään ketjulla vaakasuora parru, jonka päällä hyppimällä paalu painuu pohjaan muutama sentti kerrallaan. Aivan kaikki turvallisuusmääräykset eivät tainneet toteutua, kun venemiehenä toiminut Reijo ja Humber nostettiin mereen. Itse putki oli helppo paikallistaa, koska sen toinen pää oli rannassa. Ensimmäinen tehtävä oli varmistaa, että putken voi turvallisesti nostaa. Niinpä lähdettiin sukeltamaan putkea seuraten ja etsimään sen toista päätä. Näkyvyys ei ollut kovin kummoinen suunnilleen käsivarren mitta, kunhan ei pitänyt kättä suorassa. Tarkastuksen jälkeen putki vedettiin ylös merestä nosturin voimin. Sukeltajien tehtäväksi jäi kiinnittää Salonjokeen asennetaan joka kevät useampi kymmenen veneen kiinnityspaalua. Työn touhussa Simo Luhtala, Tiia Åkerfelt, Reijo Laakso, Jyrki Grönroos, Olli Pekka Juhantila ja Kari Salminen (kuva Taru Juhantila)

23 SALONJOKI SIISTIKSI Simpuilla on ollut tapana siivota Salonjoki aina parin vuoden välein sinne päätyneestä rojusta. Tällä kertaa tapahtuma yhdistettiin toukokuun lopussa Salossa järjestettyihin Varsinais Suomen kalastusja erämessuihin. etenkin ostoskärryjä. Niitä ei löytynyt tällä kertaa yhtään. Ostoskärryjen löytyminen loppui itseasiassa silloin, kun niihin tuli kolikkopantti. Edellisestä kerrasta oli ehtinyt kulua jo kolme vuotta, joten joessa riitti kerättävää romua melkoisen paljon. Eniten oli perinteiseen tapaan polkupyöriä. Niitä löytyi kaikkiaan 24. Muutakin tavaraa oli sen verran, että paikalle tuotu roskalava täyttyi ääriään myöten. Polkupyöriä ja muuta romua kertyi koko lavallinen (kuva Päivi Liuska Kankaanpää). Lähtökohtana Project Aware Simo Luhtala nostaa joesta Oskari Sundholmin löytämää polkupyörää (kuva Eva Böös). Reilut 20 vuotta sitten joukko ympäristötietoisia sukelluskouluttajia perusti Project Awaren tarkoituksenaan suojella sukellusympäristöämme. Vaikka kyseessä onkin periamerikkalaiseen tapaan osittain kaupallinen projekti, on yksi sen ilmentymistä vapaaehtoisten järjestämät rantojen ja sukellusvesien siivoustalkoot. Projektista löytyy lisää tietoa osoitteesta: Myös uimarannat tarkastetaan Vesa Reunanen totesi, ettei näkyvyys tässä sukelluskohteessa ollut kovinkaan kummoinen (kuva Päivi Liuska Kankaanpää). Kun ihmisille kertoo, että suunnittelemme siivoavamme jokea, on oletuksena, että sieltä löytyy Salonjoen lisäksi Simppujen keväisiin tehtäviin kuuluu Salon kaupungin uimarantojen tarkastaminen. Toukokuun aikana käytiin sukeltamassa kaikkiaan 16 kaupungin uimarannalla ja varmistamassa, että niillä on turvallista uida. Lisäksi tarkastettiin yhden Salon seurakunnan leirikeskuksen ranta.

24 REISSULISTA 2015 Reissu Pvm Vetäjä Puhelin Huomattavaa Toukokuu Retu Niemi Agonuksen siirto Kasnäsiin Kesäkuu Olli Pekka Juhantila Agonus Vesa Reunanen Reissu Tallinnaan Marko Niinistö Laitesukelluksen peruskurssi (P1) Juhannus Heinäkuu Teijo Reunanen Tero Tuomarmäki Marko Niinistö Perhereissu Jarmo Ihander Norppaleirit Elokuu Pekka Saarinen Mika Böös Vesa Reunanen Mikäli sää salli, kohde on Utö Olli Pekka Juhantila Laitesukelluksen peruskurssi (P1) Syyskuu Hannu Suominen Kurnureissu Retu Niemi Mika Böös P2, P3 ja RD avovesileiri Tuukka Virtanen Lokakuu Riitta Djupfors Reissu päättyy Saloon