Kontokki Lyttä Omenainen

Transkriptio

1 1 Kontokki Lyttä Omenainen v Akonlahden papistolta saamani virallisen tilaston mukaan oli Akonlahden seurakuntaan kuuluvien kylien talo- ja asukasluku seuraava: Lyttä 6 taloa, 56 asukasta Omenainen Miihkali Mikinpoika Lyt.O Omenaini Moarie Miihkalintyttö Lyt.O Omenaini Nasto Miihkalintyttö Lyt.O Omenainen Ortjo Ievanpoika Lyt.O.1. 3 Omenainen Toarie Ortjontyttö Lyt.O Huotarinen Katti Ortjontyttö Lyt.O Omenainen Matti Ortjonpoika Lyt.O Omenainen Maiju Ortjontyttö Lyt.O Omenainen Riiko Ortjonpoika Lyt.O Omenainen Vasselei Ortjonpoika Lyt.O Omenainen Anni Ortjontyttö Lyt.O Omenainen Outi Ortjontyttö Lyt.O Omenainen Iivana Ortjonpoika Lyt.O Omenainen Ontroppa Ievanpoika Lyt.O.2. 4 Omenainen Manju Ontropantyttö Lyt.O Omenainen Olga Ontropantyttö Lyt.O Omenainen Mikko Ontropanpoika Lyt.O Omenainen Iivana Ontropanpoika Lyt.O Omenainen Huotari Ontropanpoika Lyt.O Omenainen Iro Ontropantyttö Lyt.O Omenainen Miina Ontropanpoika Lyt.O Omenainen Anni Ontropantyttö Lyt.O Melentjev Lukka Onuhrienpoika A.Je.M Melentjev Joukenie Lukantyttö A.Je.M Melentjev Niina Lukantyttö A.Je.M Melentjev Iro Lukantyttö A.Je.M Melentjev Vasselei Lukanpoika A.Je.M Melentjev Anni Lukantyttö A.Je.M Lyttä Omenainen Miihkali Mikinpoika Lyt.O. (Mihkali Melentjev) Puoliso: 4.8. Lesonen Okahvie Vatsuntyttö Kij.L.8. (Lesojeva) Kivijärvi, Vatsunvaara Lapset: Nasto ja Moarie Mikkisen Miihkalin akka; Lyttä. 2

2 2 Okahvie oli Miihkali Mikkisen vaimona Lytässä. Heistä on kerrottu enemmän Lytän kylän kuvauksessa. 3 Tatjanan mummo Lytästä, syntyisin Kivjärveltä Vasunvuaran Okahvien Lesonen, oli mennyt nuorena Venäjälle, koska silloin oli Karjalassa nälkä. Palattuaan takaisin hän meni Mikin Miihkalin kanssa naimisiin Lytässä, joka on pikku kylä, viisitaloinen. Siitä oli Suomen Veihtivaaraan neljä kilometriä, Akonlahteen viisi ja Kivijärveen 20 km. Okavielle syntyi kaksi tytärtä, Maria ja Nasto. Maria oli haastateltavan eli Tatjanan äiti. Nasto otti siihen kotavävyn (kotavävy = jos oli ainut tytär talossa eikä ollut poikia, hän tuli tueksi vanhuksia varten). Kotavävy, Proukkora tuli Nokeuksesta. Tatjanan äiti oli Maria ja isä Feodor Melentjev, kotoisin Jehrimävaarasta. Äidin sukunimi oli myös Melentjeff. 4 Mikkisen Miihkalin vaimo oli Vatsun Okahvie Kivijärvestä. Miihkali kulki vielä vanhanakin laukunkannossa. Hän liikkui yksin ja puheli itsekseen. >>Se porina kuulu jo pitkän aikoa, se kun yksinäh pakajau, niin tinkiy sitä tavaroa ta huojistau>>, muisteli Iivana Ahtonen. Ja edelleen Iivana: Erään kerran olin saunahirsiä hakkaamassa, ja Miihkali >> hiihtäu sieltä Veneäheltä päin sitä leipätietä>> ja kova porina kuului. Minä jo rupesin kuuntelemaan, että minkälainen sakki sieltä tulee, ja siellähän Miihkali >>yksinäh lossiu paissa, kauppoja teköy sielä, ihmisien kera ta tinkiy tavaroa!>> Miihkalilla ja Okahviella oli tytöt Nasto (synt. 1890) ja Moarie. Naston ensimmäinen mies oli Nokeuksesta Prouhhoran (eli Roope), joka tuli Miihkaliin kotivävyksi. Prouhhoran äiti oli Kuhmon Rimmiltä Uljaska Ahtosen tyttö Lukki (tästä tarkemmin Rimmin historiassa). Prouhhora oli pitkä ja vahva mies; hän oli monet vuodet serkullaan Iivana Ahtosella kankimiehenä savotoissa. Pouhhoran kuoltua Nasto meni miehelle Uhtuaan, >>ta siitähän se oli vorssiutut vasta>> (= ja sittenhän se oli vasta ylpistynyt). 5 Akonlahti Jehrimänvaara Omenaini Moarie Miihkalintyttö Lyt.O.1. (Moarie Mihailovna Melentjeva) Puoliso: Melentjev Huotari Miihkalinpoika A.Vi.M.2.1. Akonlahti, Jehrimävaara Lapset: Tatjana ja Olga Lyttä Omenaini Nasto Miihkalintyttö Lyt.O.2. synt puoliso: Hokkinen Prouhhora Kauronpoika Nok.H.1.1. (Roope) Nokeus 2 Puoliso: Uhtua Nimenmuutoksia. Kontokin Lytästä: Robert Prohonoff Roope Pohjola. 6 II Mikkisen Miihkalin talo. Nasto ta hänen ukko Prohora (oli tullut Nokeuksesta). 7 Nasto, jolla aviopuoliso Nokeuksesta. 8

3 3 Naston ensimmäinen mies oli Nokeuksesta Prouhhoran (eli Roope), joka tuli Miihkaliin kotivävyksi. Prouhhoran äiti oli Kuhmon Rimmiltä Uljaska Ahtosen tyttö Lukki (tästä tarkemmin Rimmin historiassa). Prouhhora oli pitkä ja vahva mies; hän oli monet vuodet serkullaan Iivana Ahtosella kankimiehenä savotoissa. Pouhhoran kuoltua Nasto meni miehelle Uhtuaan, >>ta siitähän se oli vorssiutut vasta>> (= ja sittenhän se oli vasta ylpistynyt). 9 Uljaskan ja Outin tytär Lukki oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen miehensä oli Akonlahden Nykyttilästä ja lapsia oli Iivana ja Manu. Miehensä kuoltua Lukki meni Nokeukseen Hokkini Kaurolle, joka myös oli leski. Heillä oli yhteisiä lapsia: Prouhhora (tuli kotivävyksi Lytän kylään Mikkisen Miihkalin Nasto-nimiselle tyttärelle), Vasselei, Mikko, Manu ja Iro; Mikko ja Vasselei elävät Lapualla (sukunimi Hokkinen). Lukki kuoli kurjan kuoleman: >>Keveällä ahvenen kutuh läksi, rysillä, sinne oli koatut rysäm peälle.>> 10 Lyttä Talo Omenainen Ortjo Ievanpoika Lyt.O.1. (Artemij Melentjev) Synt. n Puoliso: Tuarie Synt. 1883, Akonlahti Lapset: Toarie (Darja), Katti, Matti, Maiju, Riiko, Vasselei, Anni, Outi ja Iivana. IV Ievan Ort on talo (tämänkirjuttajan koti). Ort t o, hänen akka Tuarie, lapset: Katti, Matti, Man u, Riiko, Vasselei, Anni, Outi ja Iivana. 11 >>Tuossa on sievän metsäjärven töyräällä hiljainen Lyttä. Ajetaan kaaressa Orton uuteen taloon, paiskataan jäkälää petrojen eteen ja itse istutaan samovaarin ympärille. Siihen kokontuu uuninpankolle kylän naikkosia meitä ihmettelemään. Eipäs mitänä erikoista, olla öllötetäh vaan. Orton >>naini>> paljastaa rintansa ja imettää kolmikuista lasta niin se on, kuten jo ennen sanottu, täällä ei kursailla sitä, mikä on luonnollista. Suloisessa Suomessamme häpeämällä hävetään vierasten nähden imettämästä lasta Lytässä ollaan >>omenaisia>> (sukunimet).>> Taloa jossa Kianto seurueineen poikkesi, sanottiin >>Ievan Ortjoksi>>. Ortjolla oli suuri punainen parta. Hän oli nainut Akonlahdesta. Taloa mainitaan Lytän vauraimmaksi. 12 Omenainen Toarie Ortjontyttö Huotarinen Katti Ortjontyttö (Katti Artemjevna Melentjeva) Synt , Lyttä Puoliso: Huotarinen Mikko Iivananpoika Akonlahti, Naurislahti Lapset: Nikolai, Olga Huotari, Vaseli ja Iivana Lyt.O.1.1. Lyt.O.1.2. A.Na.H.1.1. Eräs haastateltavista oli Katti Melentjeva Lytästä. Havaitsin, että hän on äitini nuoruuden ystävä. Vaikka siitä ajasta, jolloin äitini Akonlahdesta oli lähtenyt, on kulunut jo 67 vuotta, muistot olivat tuoreen tuntuisia, kun Katti kertoili noista ajoista. Katin veli Vasselei, Orjoen Vasselei, niin kuin karjalainen sanonta kuuluu, oli mies, joka luovutti tukit Kajaani Oy:n miehille Vuonnisessa. 13

4 4 Omenainen Matti Ortjonpoika Omenainen Maiju Ortjontyttö Synt. n Omenainen Riiko Ortjonpoika Synt. n Omenainen Vasselei Ortjonpoika Synt. n Lyt.O.1.3. Lyt.O.1.4. Lyt.O.1.5. Lyt.O.1.6. Ortjoen Vasselei kertoi ns. Stalinin vainon ajoista jolloin hänen isänsä vuonna 1932 oli viety. Samalla vuosikymmenellä allekirjoittaneen setä Lukka, joka myös asui Lytässä, oli yöllä noudettu. Kummankaan kohtalosta ei sen jälkeen kuulunut, ennen kuin 1950 luvulla Stalinin kuoleman jälkeen. Silloin ilmoitettiin, että ko. henkilöt oli pidätetty ja tuomittu syyttöminä. Ka ei se kenelläkänä henkie takaisin anna, vaikka kuinka puhissetah, tuumaili Vasselei. 14 Kalevala Omenainen Anni Ortjontyttö Puoliso: Ivanov Omenainen Outi Ortjontyttö Omenainen Iivana Ortjonpoika Synt. n Lyt.O.1.7. Lyt.O.1.8. Lyt.O.1.9. Lyttä Talo Omenainen Ontroppa Ievanpoika Lyt.O.2. (Antrop Melentjev) Synt. n Puoliso: Palaka Synt. n. 1877, Kenttijärvi Lapset: Manju, Olga, Mikko, Iro, Iivana, Huotari, Miina ja Anni. I Otropan talo Ontroppa, hänen akka Palaga Lapset: Man u, Olga, Mikko, Iro, Iivana (Ipi), Huotari, Miina ja Anni. 15 Isä Miikkula - Olkan kertomaa edelleen - oli nähnyt karhun monta kertaa, mutta vain kerran hän sanoi pelänneensä, nimittäin silloin kun kuuli kahden karhun tappelevan Karsikkosuolla, missa. meillä oli nevaniitty. Se oli hirveätä kuultavaa, maa oikein jyrisi, kun ne tappelivat. - Olkan miehen Mikko Melentjevin isän, Lytän Ontropan, oli karhu pahoin raadellut, kuten myöhemmin kerrotaan. 16

5 5 Vihdoin oli Lytän kylässä Omenaini Ontropan talo, kylän >>kärkimäini talo>>. Kun Ontropan nimen mainitsee, Lytän olojen tuntijat vievät puheen Ontropan surkeaan loppuun. Hän näet kuoli karhun repimiin. Tapauksesta kertoi Iivana Ahtonen: Ontroppa oli kevättalvella kahden Akonlahden miehen kanssa karhun pesällä. Toinen miehistä oli Tanilan Vasselei (kirkonkellon soittaja) ja toinen Larin poika. Yksi rupeaa kangellaan karhua härnäämään, ja toiset >>laittautuu ampumah>>. Kankimies ei jaksnut kangellaan pidellä, karhu >>peäsi vallollah tulomah>> ja syöksyi suoraan Ontropan päälle, kun Ontroppa ampui karhua päähän. >>Heän sielä öläjäy toisilla jotta tulkoa avuksi, jotta lyökeä kirvehellä tuota karhua peäh!>> Karhu repi Ontroppaa kynsillään, purra ei voinut, sillä Ontroppa oli osunut leukaluihin. Toinen kaveri juoksi pakoon, mutta Larin poika >>rohkautu>> ja kirveellä >>kajahutti peäh>> karhua, jonka alla Ontroppa makasi. >>Niin semmoista se on kul lähtöy huonojen kaverien kera niin, ei apuo ole paljo, kum pakoh luijitah>>, lopetti Iivana Ahtonen kertomuksensa. Ontropan pojan Miikkulan vaimo Olka muisteli, että vaikka karhu oli vetänyt päänahan ihan kokonaan ja repinyt kaikki lihakset olkpäästä, niin jotenkin Ontroppa oli päässyt kotiin. Hän sairasteli kauan ja kuoli vihdoin haavoihinsa. Ontropan vaimo oli Kenttijärvestä; heillä oli useita lapsia. 17 Omenainen Manju Ontropantyttö Omenainen Olga Ontropantyttö Omenainen Mikko Ontropanpoika (Miikkula Melentjev) Synt. 1905, Lyttä Puoliso: Huovinen Olka Miikkulantyttö Synt , Hietajärvi Lyt.O.2.1. Lyt.O.2.2. Lyt.O.2.3. Hij.H Olkan miehen Mikko Melentjevin isän, Lytän Ontropan, oli karhu pahoin raadellut, kuten myöhemmin kerrotaan. 18 Omenainen Iivana Ontropanpoika Synt. n Omenainen Huotari Ontropanpoika Synt. n Omenainen Iro Ontropantyttö Synt. n Omenainen Miina Ontropanpoika Omenainen Anni Ontropantyttö Synt. n Lyt.O.2.4. Lyt.O.2.5. Lyt.O.2.6. Lyt.O.2.7. Lyt.O.2.8.

6 6 Lyttä Talo 3 Melentjev Lukka Onuhrienpoika (Lukka Anufrijevitsh Melentjev) Synt Jehrimänvaara Kuollut , Karhumäki Puoliso: Huotarinen Matro Omossuntyttö Akonlahti, Naurislahti Lapset: Joukenie, Niina, Iro, Vasselei ja Anni A.Je.M.2.4. A.Na.H.1.2. Nimenmuutoksia. Kontokin Lytästä: Lukas Melentjeff Luukas Oras. 19 Konaskalla oli poika Vasselei, jonka vaimo oli Stahvein tyttö Nakrislahesta. Pariskunta oli lapseton mutta he ottivat kasvatikseen Nakrislahesta Omossun tytön, jonka nai Jehrimänvaarasta Lukkaniminen mies. 20 Ortjoen Vasselei kertoi ns. Stalinin vainon ajoista jolloin hänen isänsä vuonna 1932 oli viety. Samalla vuosikymmenellä allekirjoittaneen setä Lukka, joka myös asui Lytässä, oli yöllä noudettu. Kummankaan kohtalosta ei sen jälkeen kuulunut, ennen kuin 1950 luvulla Stalinin kuoleman jälkeen. Silloin ilmoitettiin, että ko. henkilöt oli pidätetty ja tuomittu syyttöminä. Ka ei se kenelläkänä henkie takaisin anna, vaikka kuinka puhissetah, tuumaili Vasselei. 21 III Konaskan Vasselein talo. Vasselein akka Iro. Sanoma häntä puapoksi, kun otti vastah kaikki Lytässä syntynyöt lapset. Omie lapsie Irolla ei ollut. Hänen kera elettih ottotyttö Matro, Jukka (kotivävy Jehrimävuarasta) ta heijän lapset: Joukenie, Niina, Iro, Vasselei ja Anni. 22 Komaskan Vaseli. Myöh. Lukan talo Vasselein vaimo Iro. Ei lapsia. Ottotyttö Matro. Aviopuoliso Lukka Jehrimänvaarasta. Lapset: Joukenie, Niina, Iro, Vasselei ja Anni. 23 Melentjev Joukenie Lukantyttö Melentjev Niina Lukantyttö Melentjev Iro Lukantyttö Melentjev Vasselei Lukanpoika Melentjev Anni Lukantyttö A.Je.M A.Je.M A.Je.M A.Je.M A.Je.M Lähdeluettelo:

7 7 1 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. s Loitsuja: Toisinnot Lisiä Toisinnot Elämänkerrallisia tietoja runojen laulajista Hakemistoineen. Julkaissut Helsinki 1921 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon OY. 2 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Karjalan Heimo n:o 7-8/1987, s Vanha Viena muistelee (2). Tatjana Karjalainen, o.s. Melentjeff. 5 6 Karjalan Vartia n:o 20, Suomussalmella Uusinta painos 2002, Toimittanut Heikki Tarma. Kustantanut Karjalan Sivistysseura 7 8 Karjalan Heimo n:o 3-4/2002, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Rinne Teodor. Matkakirja Vienan Karjalaan, S. 29. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy sivua. 14 Rinne Teodor. Matkakirja Vienan Karjalaan, S Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Karjalan Vartia n:o 20, Suomussalmella Uusinta painos 2002, Toimittanut Heikki Tarma. Kustantanut Karjalan Sivistysseura Rinne Teodor. Matkakirja Vienan Karjalaan, s. 29. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy sivua Karjalan Heimo n:o 3-4/2002, s. 52.