Kuhmo Rimpi. 1. Ahtonen Kauro Rim.A. Lapset: Uljaska

Transkriptio

1 1. Ahtonen Kauro Rim.A Ahtonen Uljaska Kauronpoika Rim.A Ahtoni Matro Rim.A Ahtonen Vasselei Uljaskanpoika Rim.A.1. 2 Ahtonen Outi Vasseleintyttö Rim.A Ahtonen Palaka Vasseleintyttö Rim.A Ahtonen Iivana Vasseleinpoika Rim.A Ahtonen Jyrki Vasseleinpoika Rim.A Ahtonen Iita Vasseleintyttö Rim.A Ahtonen Huotari Vasseleinpoika Rim.A Ahtonen Mari Vasseleintyttö Rim.A Ahtonen Tero Vasseleinpoika Rim.A Ahtonen Simana Uljaskanpoika Rim.A Ahtonen Iivana Uljaskanpoika Rim.A.3. 5 Ahtonen Manu Iivanantyttö Rim.A Ahtonen Leena Iivanantyttö Rim.A Ahtonen Olka Iivanantyttö Rim.A Ahtonen Pekka Iivananpoika Rim.A Ahtonen Iita Iivanantyttö Rim.A Ahtonen Pekka Uljaskanpoika Rim.A Ahtonen Lukki Uljaskantyttö Rim.A Ahtonen Kauro Rim.A. Lapset: Uljaska n etelä-ääreltä >>Lauvuksen kannakselta>> oli hallavuosina Kauro (t. Kalle) Ahtosen perhe >>lähetty peäelolle>>, ts. kerjuulle Venäjän puolelle. Perheeseen kuuluivat isä, äiti sekä 6-vuotias poika Uljaska. Joukko asettui pitkäksi ajaksi >>Saalaan>> - missä päin Venäjää tällainen Saala on, sitä ei Iivana tiennyt (eivät tienneet muutkaan rimpiläiset, joilta Saalaa kyselin). Alunperin luterilainen Ahtosen perhe kääntyi Venäjällä ortodoksiseen uskoon Ahtonen Uljaska Kauronpoika Rim.A. Synt. n Puoliso. Lukkani Outi Kontratantyttö Vus.L.2.1. Vuokinsalmi Lapset: Vasselei, Simana, Iivana, Pekka ja Lukki

2 Kontratan tytär oli ollut Rimmin kuuluisan Uljaskan vaimo, josta oli puhetta n ä käsittelevässä luvussa. 2 >>Saalassa>> kuolivat vanhemmat, ja siellä avioitui Uljaska Kontrattaisen Outin kanssa. Outi, pikkarainen ihminen, oli lähtöisin Vuokinsalmesta Kontratan talosta. 3 Akonlahti Munankilahti 1.2. Ahtoni Matro Rim.A. Synt. n Matleena Ahtonen Laulanut Krohnille. 4 Ahtonen Matleena; Munankil. V V. vanha. Näht. Ahtoni Matro (Matleena-nimeä ei käytetä Akonlahden seuduilla; Martt.) joka vielä v naimattomana eli Munankilahdessa. Tämä on syntynyt Suomen puolella Rimmillä, (Rimmi on Suomussalmen puolella rajaa, mutta aivan karjalainen pieni kylä) pienessä lähellä Akonlahtea olevassa kylässä. Työtä ruato rahvahalla, kuni voi; nyt käypi kysymässä. Ei ollut runojen osaajia. 5 Ahtoni Matro (ehkä sama Ahtonen Matleena joka S.K.Seuran. keräyksissä) elää vielä naimattomana Munankilahdessa. Hän on syntynyt Rimmillä (lähellä Akonlahtea oleva pieni karjalainen kylä Suomen puolella). Veljensä elää vielä Rimmillä. Matron elämä on ollut alusta alkaen köyhyyttä. Työtä ruato rahvahalla kuni voi; nyt käypi kysymässä. Ei ole tunnettu runoniekaksi Ahtonen Vasselei Uljaskanpoika Rim.A.1. Synt n Kuollut n Puoliso: Karhunen Marppa Iivanantyttö Laj.K Synt Latvajärvi Lapset: Outi, Palaka, Iivana, Jyrki, Iita, Huotari, Mari ja Tero. Vasselei Ahonen nai Latvajärvestä Marpan, >>Pienen Iivanan>> eli Iivana Kahusen (Melentjev) tytön, jota kutsuttiin >>kauniiksi Marpaksi>>. Vasselei oli syntynyt n. v. 1860, Marppa v Vasselei kuoli n. v. 1915, Marppa vasta Heidän lapsiaan olivat: Outi, Palaka, Iivana, Jyrki, Iita, Huotari, Mari ja Tero. 7 Pölläkälä Ahtonen Outi Vasseleintyttö Puoliso: Melentjev Ohvo Miihkalinpoika Akonlahti Hukkasalmi Lapset: (2 lasta) Rim.A.1.1. A.Hu.M Outi meni naimisiin Hukkasalmesta kotoisin olleen Miihkalin Ohvon kera ennen ensimmäistä maailmansotaa. Isä, Kauron Miihkali, sukujaan Meletjev, oli nainut Suomesta luterilaisen tytön. Heillä oli lapsia Ohvon lisäksi Iivana (kuoli Akonlahteen, lapset Yrjo ja Anni asuvat Suomessa) ja

3 Rotka. Ohvo oli kasakkana ja päivämiehenä Rimmin taloissa (Rimmillä, Viettolassa ja Juortanalla). Hän oli ertyisen ahkera tupakan käyttäjä, mistä tavasta hän olikin saanut >>tupakki-ohvon>> liikanimekseen, Ohvo >>kynti>> 4 vuotta >>Saksan sodassa>>, ts. ensimmäisessä maailmansodassa. 8 Pölläkälä Ahtonen Palaka Vasseleintyttö Puoliso: Melentjev Ohvo Miihkalinpoika Akonlahti Hukkasalmi Rim.A.1.2. A.Hu.M Sitten Outi kuoli, jäi 2 lasta. Ohvo otti vaimokseen Vaimovainajansa sisaren Palakan ja eli tämän sekä molemmista vaimoista olevien lastensa kanssa Pölläkkälässä. Palakan kuoltua Ohvo otti vielä kolmannen akan, luterilaisen. >>Vain osai se sulttsinoa ajella>>, vaikkei ollutkaan karjalainen. Sitten kuoli jo Ohvo ja akka jäi leskeksi. Tämä kolmas vaimokin on jo kuollut. Palaka oli siis, kuten edellä on sanottu, naimisissa Kauron Miihkalin pojan Ohvon kanssa sen jälkeen kun vanhempi sisar Outi oli kuollut. 9 Ahtonen Iivana Vasseleinpoika Rim.A.1.3. Synt ,, 1. Puoliso: Huovinen Manu Ontreintyttö Kuj.H Synt. 1885,, Huosiesvaara Vihitty: 1914 Lapset. (6 lasta) 2. Puoliso: Artemjev Palaka Iovantyttö A.Te.A (o.s. Artemjev = Rahikainen) Synt , Akonlahti, Tetriniemi Lapset: (4 lasta) Nuorin tyttö Manu eli Moarie oli Iivana Ahtosen ensimmäinen vaimo. 10 V.7. Maria eli Moarie (s. 1885, k. 1929) avioitui Ivan Vasilinp. Ahtosen kanssa. Vihitty Marian kuoltua Ivan Ahtonen nai Marian sisaren Annin tyttären Palagan. 11 Iivana Ahtonen, synt , elää Rimmillä. Iivanan ensimmäinen vaimo oli naapurista, Huosiesvaarasta Huovini Ontrein tyttö Manu (synt. 1889, kuoli 1929) Tästä avioliitosta syntyi 6 lasta. Toinen vaimo (v:sta.1930) on Manun Anni-nimisen sisaren tyttö Palaka. Palakan kanssa Iivanalla on 4 lasta. Palaka on syntynyt Akonlahden Tetriniemessä, josta oli isä Ieva Arttemjev, ja äiti oli siis Suomen puolelta Huosiesvaarasta Anni Huovinen. Kun Palaka oli 12- vuotias, perhe pakeni rajan yli Joutsenvaaraan, joka on ensimmäinen talo Suomen puolella. Palaka palveli eri taloissa ssa: Heiskalassa, Samijärvellä Risto Nykäsellä ja lopulta ennen kuin Iivana tämän vaimovainaansa 22-vuotiaan sisarentyttären nai n Lammasjärvellä Kajaaniyhtiön >>ukkoherralla>>. 12 Palaga Ahtonen, ent. Artemjev kuoli ssa Hän oli syntynyt Akonlahden Tetriniemessä suuren Kiitehenjärven rannalla. Palagan myötä päättyi yksi aikakausi Rimmin vienankarjalaiskylän historiassa.

4 Vuonna 1921 Palaga pakeni vanhempiensa matkassa Suomeen. 22-vuotiaana hän avioitui Rimmillä eläneen Iivana Ahtosen kanssa. 13 Juuka Petravaara Ahtonen Jyrki Vasseleinpoika Synt Rim.A.1.4. Jyrki, synt. 1896, oli kauppiaana Juuan Petravaarassa, jossa kuollut. 14 Pölläkkälä Ahtonen Iita Vasseleintyttö Puoliso: Matti Rim.A.1.5. Iita meni Pölläkkälän sahalle töihin, sieltä hänet nai muuan Matti niminen luterilainen. On elossa. 15 Ahtonen Huotari Vasseleinpoika Synt Puoliso: Hyvönen Anni Prokontyttö (Bogdanov) Synt. 1909, Akonlahti, Märkävaara Rim.A.1.6. A.Mä.B Heikki eli Huotari, synt. 1902, asui Rimmillä talvisotaan asti, muutti sitten n kirkonkylään, jossa kuoli Huotarin vaimo Anni Prokon tyttö Ahtonen, o.s. Hyvöni, synt Akonlahden Märässävaarassa, elää n kirkolla. 16 Huosiesvaara Ahtonen Mari Vasseleintyttö Rim.A.1.7. Synt ,, Puoliso: Huovinen Santeri Jyrkinpoika Kuj.H Synt ,, Huosiesvaara Lapset: Yrjö, Anni, Helmi, Martta, Maikki, Paavo, Sirkka-Liisa ja Mikko Santeri. Santeri Huovisen leski Moarie (Iivana Ahtosen sisar), joka elää poikiensa Paavon ja Mikon kanssa. 17 Mari, synt. 1904, elää leskenä Huosiesvaaralla, oli Santeri Huovisen kanssa naimisissa. 18 Karhula Ahtonen Tero Vasseleinpoika Synt Rim.A.1.8. Tero, synt. 1906, oli Karhulassa lasitehtaalla töissä. 19

5 Akonlahti Nakrislahti Ahtonen Simana Uljaskanpoika Rim.A.2. 1 Puoliso: Huovinen Okahvie Mihheintyttö A.Na.H Akonlahti Nakrislahti Lapset: Lukki ja Pekka 2 Puoliso: Nykänen Maura N. Lapset: Iivana, Palaka, Jehhimä, Kirilä, Anni, Okahvie, Kirilä ja Iro. Simana Ahtonen. (Outi Karhusen vaari.) 1. Avioliitto. Lapset: Pekka ja Lukki. 2. Aviopuoliso Maura Nykänen. Lapset: Iivana, Palaka, Jehhimä, Kirilä, Anni, Okahvie, Kirilä ja Iro. 20 Outi Karhusen kertoman mukaan Simana oli rakentanut Kontokkijokeen myllyn. 21 Uljaskan ja Outin toiseksi vanhin poika Simana meni kotivävyksi rajan toiselle puolelle Akonlahteen Mihheinvaaralle. Mihheinvaaralla, jonka mainittiin olevan >> lihava lepikkövoara>>, oli yksi ainoa talo, Mihhein talo. Uljaskan Simanalla ja Mihhein tytöllä (ehkä Okahvie nimeltään) oli lapsia ainakin tyttö Lukki ja poika Pekka (nai Arttameisen Iivanan tytön Oksenien Hukkasalmesta; Oksenie elää vielä n kirkonkylässä). Kun Mihhein vaimo kuoli, niin Mihhei hautausreissulta otti uuden emännän Nykyttilänrannasta ja sai tämän kanssa ainakin kolme lasta (Jehhimä, Kirilä ja Iro). Mainittakoon, että Mihhein isä oli ollut Nimeltään Prola, mutta n kainuulaiset olivat sanoneet häntä Porlaksi, koska eivät osanneet ääntää pr:ää sanan alussa Ahtonen Iivana Uljaskanpoika Rim.A.3. Synt Puoliso: Bogdanov Varvana Huotarintyttö A.Na.B.2.1. (o.s. Bogdanov = Hämäläinen) Synt Akonlahti Nakrisaho (Pieni lahti) Lapset: Manu, Olona, Olka, Pekka ja Iita Varvana Huotarin tytär Hämäläini Laulanut Karjalaiselle. 23 Hämäläini Varvana Huotarintyt.; Akonlahti Karj:n laulattaessa 17 v. vanha. Oppinut 9-10 vuotisena eräältä heillä asuneelta Kiannalta tulleelta naiselta, Anni Kemppaiselta, ( Ruotsin Okahvielta ). Kotoisin Akonlahden Pienestälahdesta. 24 Hämäläini Varvana, on Iutan Huotarin tytär Akonlahden Pieneltä lahelta. Naimisiin on mennyt Ahtosen Ullaskan pojalle Akonlahdessa. Elää vielä. Ei ole runontaitava. 25 Kolmas poika Iivana (synt. 1874, kuoli 1934) asui kotitaloaan, >>vanhoa paikkoa>>. Iivanan vaimo, melkoinen poppamummo, oli Varvana Bogdanov (sukunimeltään Hämäläini), kotoisin Akonlahden Nakrisahosta (synt. 1878, kuoli 1965). Varvanan vanhemmat taas olivat Huotari (Iutanpoika) ja Outi (Juplan Outi). Iivanalla ja Varvanalla oli seuraavat lapset (ikäjärjestyksessä):

6 Manu, joka oli naimisissa Husiesvaarassa Mikko Huovisella, Jyrin pojalla; Olona 1. Leena, naimaton elää kotonaan Ylä-Rimmillä; Olka (synt. 1904) on Kuivajärvessä Iivana Huovisen vaimo; Pekka, naimaton, pitää kotitaloa Ylä-ä Leena-sisarensa kanssa; Iita, naimisissa Hämeenlinnassa metsäteknikko Sulo Kivirannan kanssa. 26 Ahtonen Manu Iivanantyttö Rim.A.3.1. Synt ,, 1. Puoliso: Huovinen Mikko Jyrinpoika Kuj.H Synt. 1898,, Huosiesvaara Lapset: Olka 2. Puoliso: Nykänen Santeri Poavilanpoika A.Ny.N Synt , Akonlahti, Nykyttilä Lapset: Pekka Manu, joka oli naimisissa Huosiesvaarassa Mikko Huovisella, Jyrin pojalla. 27 Mikko nai Ahtosen Moarien eli Manun. Heidän tyttönsä elää Husiesvaaralla. Mikko kuoli nuorena ja Manun nai Akonlahden Nykyttilästä syntyisin ollut Santeri Nykänen. Santeri ja Manu elivät Huosiesvaaralla, mutta kun Manu kuoli, Santeri muutti Ylä-Rimmille, jossa heidän poikansa >>Nykäis-Pekka>> yhä elää. Santeri oli myöhemmin kauppiaana Änätin rannalla ja vihdoin Kajaanissa, jossa kuoli kymmenkunta vuotta sitten. 28 Manun nai Akonlahden Nykyttilästä syntyisin ollut Santeri Nykänen. Santeri ja Manu elivät Huosiesvaaralla, mutta kun Manu kuoli, Santeri muutti Ylä-Rimmille, jossa heidän poikansa >>Nykäis-Pekka>> yhä elää. Santeri oli myöhemmin kauppiaana Änätin rannalla ja vihdoin Kajaanissa, jossa kuoli kymmenkunta vuotta sitten. 29 Ahtonen Leena Iivanantyttö Rim.A.3.2. Olona 1. Leena, naimaton elää kotonaan Ylä-Rimmillä. 30 Kuivajärvi Alanko Ahtonen Olka Iivanantyttö Synt Puoliso: Huovinen Iivana Miikkulanpoika Synt Rim.A.3.3. Kuj.H Olka (synt. 1904) on Kuivajärvessä Iivana Huovisen vaimo. 31 Iivana eli Johannes (synt. 1903) isännöi Kuivajärvessä Alangon taloa; vaimo Olka (synt. 1904) on Iivana ja Varvana Ahtosen tytär n Rimmiltä. 32 TIETOKANTA: NAARKDIGI TIETUE: Signum: 6964: 2 d Nauhapaikka: B loppu Kesto: Kopiotiedot: Kieli: karjala Pitäjä: Kylä: Kuivajärvi

7 Alue: Kielenopas: Huovinen, o.s. Ahtonen, Olka Sukupuoli: n Syntymäaika: 1904 Ikä: Syntymäpaikka:, Rimminkylä Elämänvaiheet: Elänyt Suomussalmen Kuivajärvellä. NAuhoitusaika: Nauhoituspaikka:, Rimminkylä, Viettolan kammari Haastattelija: Virtaranta, Pertti; Virtaranta, Helmi. 33 TIETOKANTA: NAARKDIGI TIETUE: Signum: 6965: 1 d Nauhapaikka: A B loppu Kesto: Kopiotiedot: Kieli: karjala Pitäjä: Kylä: Kuivajärvi Alue: Kielenopas: Huovinen, o.s. Ahtonen, Olka Sukupuoli: n Syntymäaika: 1904 Ikä: Syntymäpaikka:, Rimminkylä Elämänvaiheet: Elänyt Suomussalmen Kuivajärvellä. NAuhoitusaika: Nauhoituspaikka:, Rimminkylä, Viettolan kammari Haastattelija: Virtaranta, Pertti; Virtaranta, Helmi. 34 Ahtonen Pekka Iivananpoika Rim.A.3.4. Pekka, naimaton, pitää kotitaloa Ylä-ä Leena-sisarensa kanssa. 35 Ahtonen Iita Iivanantyttö Rim.A.3.5. Iita, naimisissa Hämeenlinnassa metsäteknikko Sulo Kivirannan kanssa. 36 Juuka Ahtonen Pekka Uljaskanpoika Rim.A.4. Uljaskan ja Outin nuorin poika Pekka oli elänyt Juuassa, omistanut siellä kaksi taloa Ahtonen Lukki Uljaskantyttö Rim.A Puoliso A.Ny. Akonlahti, Nykyttilä Lapset: Iivana ja Manu 2. Puoliso: Hokkinen Kauro Nok.H.1.

8 Nokeus Lapset: Prouhhora, Vasselei, Mikko, Manu ja Iro Uljaskan ja Outin tytär Lukki oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen miehensä oli Akonlahden Nykyttilästä ja lapsia oli Iivana ja Manu. Miehensä kuoltua Lukki meni Nokeukseen Hokkini Kaurolle, joka myös oli leski. Heillä oli yhteisiä lapsia: Prouhhora (tuli kotivävyksi Lytän kylään Mikkisen Miihkalin Nasto-nimiselle tyttärelle), Vasselei, Mikko, Manu ja Iro; Mikko ja Vasselei elävät Lapualla (sukunimi Hokkinen). Lukki kuoli kurjan kuoleman: >>Keveällä ahvenen kutuh läksi, rysillä, sinne oli koatut rysäm peälle.>> 38 Naston ensimmäinen mies oli Nokeuksesta Prouhhoran (eli Roope), joka tuli Miihkaliin kotivävyksi. Prouhhoran äiti oli n Rimmiltä Uljaska Ahtosen tyttö Lukki (tästä tarkemmin Rimmin historiassa). Prouhhora oli pitkä ja vahva mies; hän oli monet vuodet serkullaan Iivana Ahtosella kankimiehenä savotoissa. Pouhhoran kuoltua Nasto meni miehelle Uhtuaan, >>ta siitähän se oli vorssiutut vasta>> (= ja sittenhän se oli vasta ylpistynyt). 39 Lähde luettelo 1 Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 1. s. XXXII. 5 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. s Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Pusin, Sirkka. Huovisen suvun juuret vuodesta 1760 alkaen. 12 Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Karjalan Heimo n:o 7-8/1991, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Karjalan Heimo n:o 3-4/2002, s Puhelin keskustelu Outi Karhunen ja Pauli Laukkanen Virtaranta, Pertti. 1972: Polku Sammui, s Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 1. s. XXXIV. 24 Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. s Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, nauhoitearkiston tietokanta. 34 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, nauhoitearkiston tietokanta. 35

9 Virtaranta, Pertti 1972: Polku Sammui, s. 183.