Keslan liiketoiminta jatkoi katsauskaudella kannattavan kasvun uralla vertailukauteen nähden.

Transkriptio

1 KESLA OYJ OSAVUOSIKATSAUS klo 9.00 KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Keslan liiketoiminta jatkoi katsauskaudella kannattavan kasvun uralla vertailukauteen nähden. Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2010 ensimmäistä vuosineljännestä ellei toisin erikseen mainita. Tammi-maaliskuu 2011 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät: - konsernin liikevaihto kasvoi 55,2 % vertailukaudesta ja oli 10,8 miljoonaa euroa (1-3/2010 6,9 miljoonaa euroa) - konsernin liikevoitto parani merkittävästi vertailukaudesta ja oli tuhatta euroa voitollinen (217 tuhatta euroa) - liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli tuhatta euroa (1 075 tuhatta euroa) - osakekohtainen tulos oli 0,24 euroa (0,03 euroa) - konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 41,3 % ( ,7 %) - konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 8,3 miljoonaa euroa ( ,2 miljoonaa euroa). - Näkymät: Konsernin kokovuoden näkymiä tarkennetaan seuraavasti: konsernin vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan ylittävän selvästi vuoden 2010 tason. Toimintaympäristö Keslan liiketoimintaympäristö kehittyi suotuisasti vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden. Metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne yhdessä onnistuneen talvihakkuukauden kanssa tukivat Keslan metsäkoneryhmän koneiden korkeita käyttöasteita katsauskaudella. Suotuisa markkinatilanne yhdessä koneiden korkeiden käyttöasteiden ja matalan lainakorkokannan kanssa heijastuivat myönteisesti asiakkaiden investointipäätöksiin katsauskaudella. Myös konepajajärjestelmien kysyntä piristyi katsauskaudella merkittävästi vertailukauteen nähden kansainvälisen investointihyödykkeiden kysynnän elpymisen seurauksena. Liikevaihto Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittävästi vertailukauteen nähden. Metsäkoneet liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi vertailukauteen nähden 55,9 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti vastaavasti 51,9 %. Koko konsernin liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden yhteensä 55,2 % ollen 10,8 miljoonaa euroa (1-3/2010 6,9 miljoonaa euroa). Keslan kotimaan myynti kasvoi katsauskaudella 41,3 % vertailukauteen nähden ollen 4,8 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa) ja vientimyynti 68,7 % ollen 5,9 miljoonaa euroa (3,5 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 55,2 % (50,8 %). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 64,7 % (60,3 %). Keslan molempien liiketoiminta-alueiden liikevaihdon kasvua katsauskaudella tuki suotuisasti kehittynyt liiketoimintaympäristö yhdessä konsernissa tehtyjen tuotekehitys- ja markkinointiponnistelujen kanssa. Konsernin tilauskanta oli katsauskauden alussa lähes kolminkertainen vertailukauden alkuun nähden. Myös katsauskauden aikainen tuotteiden ja jälkimarkkinointipalvelujen myynti ylitti vertailukauden myynnin merkittävästi. Tulos Konsernin tulos kehittyi katsauskaudella suotuisasti vertailukauteen nähden. Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto oli tuhatta euroa voitollinen (1-3/ tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja tuhatta euroa voitollinen (137 tuhatta euroa).

2 Metsäkoneryhmän tulos ennen veroja kasvoi katsauskaudella vertailukauteen nähden ollen tuhatta euroa (1-3/ tuhatta euroa). Myös konepajajärjestelmien tulos kehittyi suotuisasti ollen 216 tuhatta euroa voitollinen (1-3/ tuhatta euroa tappiollinen). Molempien liiketoiminta-alueiden tuloksen positiiviseen kehittymiseen vaikutti piristyneiden tuote- ja jälkimarkkinointipalvelujen kysynnän mahdollistama liiketoiminnan kasvu vertailukauteen nähden. Kasvanut liiketoimintataso mahdollisti konsernin rakenteiden ja kapasiteetin korkeamman hyödyntämisasteen parantaen konsernin operatiivista kannattavuutta. Myös yhtiöissä tehdyt kehitystoimenpiteet tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämiseksi heijastuivat myönteisesti tuloskehitykseen. Katsauskauden aikana voimistuivat paineet raakaaineiden ja komponenttien hinnan nousuille niiden kansainvälisen kysynnän elpyessä. Investoinnit ja kehitys Kesla-konsernin investoinnit olivat matalat vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ollen yhteensä 194 tuhatta euroa (1-3/ tuhatta euroa). Investointien sijaan konsernin kehittämisen painopiste kohdistui toimintojen edelleen kehittämiseen, mm. vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä käyttöönotettuun uuteen toiminnanohjausjärjestelmään sekä laatujärjestelmien edelleen kehittämiseen liittyen. Tuotekehitys ja markkinointi Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Myös tuotteiden valmistettavuutta tuottavuuden ja laadun näkökulmasta kehitettiin. Aikaisempien vuosien mukaisesti Kesla tulee esittelemään tuoteuudistuksia ja uutuuksia kuluvan vuoden merkittävissä metsä- ja kuljetusalan näyttelyissä. Tase ja rahoitus Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 28,7 miljoonaa euroa ( ,1 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kasvua tukeva käyttöpääoman kasvu. Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainoja lyhennettiin katsauskaudella nettomääräisesti yhteensä 652 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella tuhatta euroa positiivinen (1-3/ tuhatta euroa). Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusastetta pienensi vuoden vaihteeseen nähden katsauskaudella maksettu osinko vuodelta Katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 41,3 % ( ,7 %). Konsernin nettovelkaantumisaste kehittyi suotuisasti katsauskaudella ollen katsauskauden päätteeksi 66,6 % ( ,1 %). Henkilöstö Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 260 henkilöä (1-3/ henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 265 henkilöä ( henkilöä). Katsauskaudella jatkettiin kannattavaa kasvua tukevia maltillisia henkilöstörekrytointeja tuotantoon sekä tuotekehitykseen. Riskit ja epävarmuustekijät Keslan liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa. Vallitsevan markkinatilanteen yksittäisiä epävarmuustekijöitä ovat mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt jotka toteutuessaan voivat heijastua negatiivisesti investointirahoituksen saatavuuteen ja pysäyttää siten hyvin alkaneen investointituotteiden kansainvälisen kysynnän elpymisen. Myös valtioiden toteuttamien talouden elvytystoimenpiteiden pieneneminen voi heikentää investointituotteiden kysynnän suotuisaa kehitystä. Kansainvälisen investointituotteiden kysynnän elpymisen häiriintyminen voisi aiheuttaa Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa.

3 Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Kansainvälinen investointihyödykkeiden kasvava kysyntä tullee jatkossakin nostamaan raaka-aineiden ja komponenttien hintoja ja kapasiteettien jälkijättöisen noston seurauksena kasvava kysyntä voi aiheuttaa raaka-aineiden ja komponenttien saatavuushäiriöitä. Inflaation voimistuminen tuo paineita kustannusten nousulle joiden siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta kilpailutilanteesta. Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2010 vuosikertomuksesta sivuilta 29 ja 30. Lähiajan näkymät Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristö näyttää suotuisalta. Vuonna 2010 käynnistyneen kansainvälisen investointihyödykkeiden kysynnän elpymisen odotetaan jatkuvan myös vuonna Metsäteollisuuden positiivisen suhdannekehityksen ja EU:n asettamien uusiutuvien energialähteiden kasvutavoitteiden odotetaan tukevan Keslan metsäkoneryhmän suotuisaa kysynnän kehittymistä. Yhtiön aktiiviset myynti- ja tuotekehitysponnistelut tukevat osaltaan myönteisen kehityksen jatkumista. Myös konepajajärjestelmien kysynnän odotetaan jatkavan kasvu-uralla investointituotteiden kansainvälisen kysynnän edelleen elpyessä. Liiketoiminnan kasvun jatkuminen yhdessä konsernin aktiivisten kehitystoimenpiteiden kanssa mahdollistaa konsernin liiketoimintojen tuloksen suotuisan kehittymisen myös vuoden 2011 aikana. Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa lähes kaksinkertainen vuoden takaiseen tasoon nähden ollen 8,3 miljoonaa euroa ( ,2 miljoonaa euroa). Suotuisan liiketoimintaympäristöodotuksen, kasvaneen tilauskannan sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä konsernin vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan ylittävän selvästi vuoden 2010 tason. Yhtiökokouksen päätökset Keslan yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaisesti vuodelta 2010 maksettiin osinkoa 0,30 euroa/osake, yhteensä tuhatta euroa (vuodelta 2010 ei maksettu osinkoa). Hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Rainer Häggblom, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist ja Eeva Punta. Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, jonka vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Rainer Häggblom. Hyvä hallinnointitapa Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet sivuilta osoitteessa kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

4 Hallussa olevat omat osakkeet Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä. TAULUKKO-OSA KONSERNIN TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos Rahoituskulut (netto) Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Tilikauden laaja tulos Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euro 0,24 0,03 0,43 KONSERNIN TASE VARAT Pitkäaikaiset varat: Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Myytävissä olevat sijoitukset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat: Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset

5 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Vähemmistön osuus OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Pitkäaikaiset velat: Laskennallinen verovelka Varaukset Korolliset velat Lyhytaikaiset velat: Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset korolliset velat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä. LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR) Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma: Oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Ylikurssi- Kertyneet 1000 rahasto voittovarat SVOP Yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden laajatulos Oma pääoma Vähemmistö osuus Oma pääoma yhteensä Osake- Ylikurssirahasto Kertyneet 1000 pääoma voittovarat SVOP Yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden laajatulos Oma pääoma Vähemmistö osuus Osakepääomrahasto Ylikurssi- Kertyneet 1000 voittovarat SVOP Yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden laajatulos Oma pääoma Vähemmistö osuus

6 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta: Liiketulos Oikaisut liiketulokseen Käyttöpääoman muutos: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Käyttöpääoman muutos yhteensä Maksetut korot Saadut korot 2-5 Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointiavustukset Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen maksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa TUNNUSLUVUT 1-3/ / /2010 Laimentamaton tulos/osake, EUR 0,24 0,03 0,43 Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR 0,24 0,03 0,43 Oma pääoma/osake, EUR 3,45 3,11 3,51 Omavaraisuusaste, % 41,3 41,0 43,7 Nettovelkaantumisaste, % 66,6 80,9 75,1 Taseen loppusumma (1000 EUR) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen (1000 EUR) Henkilöstö keskimäärin VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR) 1-3/ / /2010 Rahalaitoslainat

7 Annetut kiinteistökiinnitykset Annetut yrityskiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä TOIMINTASEGMENTIT 1-3/2011, 1000 Konepajajärjestelmät Eliminoin ti Metsäkoneet Yhteensä Tulos Ulkoiset tuotot Sisäinen myynti Liikevaihto Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja /2010, 1000 Tulos Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Eliminoin ti Yhteensä Ulkoiset tuotot Sisäinen myynti Liikevaihto Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja /2010, 1000 Tulos Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Eliminoin ti Yhteensä Ulkoiset tuotot Sisäinen myynti Liikevaihto Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja YHTIÖN VUOSINELJÄNNESTEN LIIKEVAIHDOT JA TULOKSET ENNEN VEROJA (1000 EUR) Liikevaihto Tulos ennen veroja Tammi-Maaliskuu Huhti-Kesäkuu Heinä-Syyskuu Loka-Joulukuu Yhteensä Laadintaperiaatteet Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia. Seuraava osavuosikatsaus julkaistaan klo Joensuu KESLA OYJ

8 Jari Nevalainen toimitusjohtaja LISÄTIETOJA: Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, JAKELU: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna ,7 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 62,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa on noin 260 henkeä. Keslan A- osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.