Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2011 ensimmäistä vuosineljännestä ellei toisin mainita.

Transkriptio

1 KESLA OYJ OSAVUOSIKATSAUS klo 9.00 KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Kansainvälisen talouskasvun hidastuminen ja Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus painoivat Keslan liiketoimintaa katsauskaudella. Konsernin liikevaihto ylsi lähes vertailukauden tasolle, mutta tulos ennen veroja heikentyi selvästi. Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2011 ensimmäistä vuosineljännestä ellei toisin mainita. Tammi-maaliskuu 2012 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät: - konsernin liikevaihto laski 1,9 % vertailukaudesta ja oli 10,6 miljoonaa euroa (1-3/ ,8 miljoonaa euroa) - konsernin liikevoitto heikkeni selvästi vertailukaudesta ja oli 409 tuhatta euroa voitollinen (1 125 tuhatta euroa) - liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli tuhatta euroa (2 229 tuhatta euroa) - osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (0,24 euroa) - konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 42,9 % ( ,3 %) - konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 6,8 miljoonaa euroa ( ,3 miljoonaa euroa). - Näkymät: Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana. Toimintaympäristö Keslan katsauskauden liiketoimintaympäristöä heikensi Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä kansainvälisen talouskasvun hidastuminen syksystä 2011 alkaen. Liiketoimintaympäristö säilyi kuitenkin syksyn 2011 odotuksia parempana sekä selkeästi vuoden 2009 taantumaa aktiivisempana. Metsäteollisuuden suhdanne säilyi katsauskaudella syksyn odotuksia parempana näkyen mm. tehdaslomautusten suunniteltua pienempinä toteutumisina. Sääoloiltaan kostea ja pitkä syksy vaihtui hyvää talveen aktivoiden myös myrskytuhojen korjuun kautta talvihakkuiden määrän Suomessa hyvälle tasolle. Metsäenergian käytön kasvu haki katsauskaudella muotoaan korvaavien polttoaineiden hintojen ja metsäenergian tukimuotojen muodostaessa epävarmuutta alalle. Myös konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristö säilyi syksyn 2011 odotuksia parempana katsauskaudella. Suomalaisten investointituotteiden kysyntä säilyi rahoitusmarkkinoiden epävarmuudesta sekä talouskasvun heikentymisestä huolimatta vähintään tyydyttävällä tasolla. Vuoden 2011 aikana toteutuneet tuotantotekijöiden kustannusnousut yhdessä julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävien veronkorotusten kanssa muodostivat kasvavan haasteen yritystoiminnan kannattavuuden kehittämiselle sekä katsauskaudella että sen jälkeen. Liikevaihto Kesla-konsernin liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden. Metsäkoneet liiketoiminnan ulkoinen myynti laski 5,0 %, mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan kasvoi 13,1 % vertailukauteen nähden. Koko konsernin liikevaihto kuitenkin laski vertailukauteen nähden yhteensä 1,9 % ollen 10,6 miljoonaa euroa (1-3/ ,8 miljoonaa euroa). Keslan kotimaan myynti oli katsauskaudella vertailukauden tasolla ollen 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa). Keslan vientimyynti laski 3,3 % ollen 5,7 miljoonaa euroa (5,9 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 54,4 % (55,2 %). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 64,5 % (64,7 %).

2 Keslan liikevaihdon laskun taustalla on vuoteen 2011 nähden heikentynyt liiketoimintaympäristö. Konsernin aktiiviset tuotekehitys- ja markkinointiponnistelut eivät riittäneet paikkaamaan kokonaiskysynnän heikkenemistä jo ennen katsauskautta ja katsauskauden aikana. Tulos Konsernin tulos heikkeni katsauskaudella selvästi vertailukauteen nähden. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 409 tuhatta euroa voitollinen (1-3/ tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 346 tuhatta euroa voitollinen (1 102 tuhatta euroa). Metsäkoneryhmän tulos ennen veroja heikkeni katsauskaudella vertailukauteen nähden ollen 223 tuhatta euroa (1-3/ tuhatta euroa). Myös konepajajärjestelmien tulos heikkeni ollen 144 tuhatta euroa (1-3/ tuhatta euroa). Molempien liiketoiminta-alueiden tulosta heikensi heikentyneestä liiketoimintaympäristöstä seurannut liiketoimintavolyymien jääminen alle tavoitetason. Konsernin rakenteet ja kapasiteetti olivat katsauskaudella vajaakäytössä eikä sovituilla ja toteutetuilla sopeutustoimenpiteillä pystytty vajaakuormitusta täysimääräisesti kompensoimaan. Myös vuodelta 2011 seuranneet sekä vuoden 2012 alusta voimaan tulleet välittömien ja välillisten kustannusten korotukset heikensivät konsernin operatiivista kannattavuutta vuoteen 2011 nähden. Merkittävä yksittäinen kustannustekijä vertailukauteen nähden oli Saksaan perustettavan tytäryhtiön käynnistykseen liittyvät kustannukset katsauskauden aikana. Konsernissa jatkettiin katsauskaudella aktiivisia kehitystoimenpiteitä tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämiseksi tukemaan konsernin kannattavan kasvun tavoitetta. Investoinnit ja kehitys Kesla-konsernin investoinnit olivat matalat vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ollen yhteensä 148 tuhatta euroa (1-3/ tuhatta euroa). Kesla julkaisi päivätyllä pörssitiedotteella KESLA 2015 kehityshankkeen, jonka ensimmäisiä investointipäätöksiä tehtiin katsauskaudella. Pääosa kehityshankkeista on vielä esiselvitys- tai suunnitteluasteella toteutuksen ajoittuessa tuleville vuosille. KESLA 2015 kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Kehityshankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa jakautuen vuosille Inspecta Sertifiointi Oy myönsi MFG Components Oy:lle ISO 9001:2008 järjestelmän mukaisen laatusertifikaatin MFG Components Oy:n Tohmajärven ja Ilomantsin tehtaille. Rakennettu ja sertifioitu laatujärjestelmä tukee Keslan jatkuvan kehittämisen tavoitteita sekä vahvistaa yhtiön kansainvälistä asemaa ja kilpailukykyä. Tuotekehitys Kesla jatkoi panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi katsauskauden aikana. Myös tuotteiden valmistettavuutta kehitettiin tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Aikaisempien vuosien mukaisesti Kesla tulee esittelemään tuoteuudistuksia ja -uutuuksia kuluvan vuoden merkittävissä metsä- ja kuljetusalan näyttelyissä Euroopassa. Markkinointi - Kesla GmbH Keslan hallitus päätti joulukuussa 2011 tytäryhtiön perustamisesta Saksaan. Tytäryhtiö tulee vastaamaan Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta. Kesla GmbH rekisteröitiin Saksan kaupparekisteriin Tytäryhtiön sai toimitilat käyttöönsä alkaen, jolloin myös tytäryhtiöön suunnitellut henkilöstörekrytoinnit saatiin valmiiksi. Tytäryhtiön toimintaedellytysten luominen vei vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen ajan jatkuen osin vielä toisella

3 vuosineljänneksellä. Tytäryhtiön tavoitteiden mukaisia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä käynnistetään toisella vuosineljänneksellä, jolloin järjestetään mm. kuluvan vuoden tärkeimmät metsäkonealan näyttelyt Euroopassa 16th KWF-Tagung kesäkuussa Saksassa. Tase ja rahoitus Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 28,8 miljoonaa euroa ( ,3 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden pienensi konsernin liiketoiminnan supistumisen kautta pienentynyt käyttöpääoman tarve. Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainoja lyhennettiin katsauskaudella nettomääräisesti yhteensä 528 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella tuhatta euroa positiivinen (1-3/ tuhatta euroa). Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusastetta pienensi vuoden vaihteeseen nähden katsauskaudella maksettu osinko vuodelta Katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 42,9 % ( ,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste kehittyi suotuisasti katsauskaudella ollen katsauskauden päätteeksi 75,4 % ( ,8 %). Henkilöstö Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 259 henkilöä (1-3/ henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 276 henkilöä ( henkilöä). Kesla Oyj ja MFG Components Oy kävivät henkilöstönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut joulukuussa 2011 sopeutuakseen heikentyneeseen liiketoimintaympäristöön. Neuvotteluissa sovittiin molempien yhtiöiden henkilöstöä koskevat lomautussuunnitelmat, joiden mukaan lomautusten määrä, kohdentuminen ja ajankohta tulevat tarkentumaan yhtiöiden tilauskantojen ja toimintaympäristön kehityksen mukaisesti. Lomautukset tulevat kestämään enintään 90 päivää ja ajoittumaan vuodelle Konsernin tilauskannan ja liikevaihdon jäädessä tavoitteesta ja rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta oli osa henkilöstöstä lomautettuna osan aikaa katsauskauden aikana. Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen, markkinoinnista vastannut Eero Lukkarinen, erosi yhtiön palveluksesta katsauskauden aikana siirtyessään toisen yhtiön palvelukseen. Hakutoimenpiteet uuden markkinointijohtajan rekrytoimiseksi olivat kesken katsauskauden päättyessä. Riskit ja epävarmuustekijät Keslan liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa. Vallitsevan markkinatilanteen yksittäisiä epävarmuustekijöitä ovat mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt, jotka toteutuessaan voivat heijastua negatiivisesti investointirahoituksen saatavuuteen ja siten investointituotteiden kysyntään. Myös läntisten teollisuusmaiden toteuttamat julkisten talouksien tasapainotustoimenpiteet, menojen leikkaukset ja veronkorotukset, voivat heikentää kansainvälisen talouden kasvumahdollisuuksia pidemmälläkin aikajänteellä. Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän pidempiaikainen häiriintyminen voisi aiheuttaa Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuna. Välittömien ja välillisten kustannusten nousu mm. valtioiden tasapainotustoimenpiteiden seurauksena tuo paineita yritysten liiketoimintakustannusten nousulle, joiden siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta kilpailutilanteesta. Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät

4 konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2011 vuosikertomuksesta sivuilta 26 ja 27. Lähiajan näkymät Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa epävarmuus. Euroopan rahoituskriisin jatkuminen yhdessä läntisten teollisuusmaiden julkisten talouksien tasapainotustarpeiden kanssa voivat entisestään heikentää kansainvälisen talouskasvun kehitystä. Suotuisimmillaankin kansainvälinen talouskasvu tulee olemaan maltillista lähitulevaisuudessa. Tämä heijastuu Keslan molempiin liiketoiminta-alueisiin, metsäja konepajateollisuuteen. Metsäenergian käytön odotetaan jatkavan Suomessa ja Euroopassa myös vuonna 2012 kasvu-uralla vuoden 2020 uusiutuvan energiakäytön tavoitteiden mukaisesti. Vallitsevassa epävarmuudessa Kesla pyrkii omilla kehitystoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin lähitulevaisuudessa. Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa vajaan viidenneksen heikompi kuin vuosi sitten ollen 6,8 miljoonaa euroa ( ,3 miljoonaa euroa). Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana. Yhtiökokouksen päätökset Keslan yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaisesti vuodelta 2011 maksettiin osinkoa 0,25 euroa/osake, yhteensä 842 tuhatta euroa (vuodelta ,30 euroa/osake). Hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Rainer Häggblom, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist ja Eeva Punta. Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, jonka vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen, taloushallinnosta vastannut Marke Tyrväinen, ilmoitti eroavansa yhtiön palveluksesta siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen lähtien konsernin talousasioista vastaa toistaiseksi toimitusjohtaja Jari Nevalainen. Kesla käynnisti uuden taloushallinnosta vastaavan henkilön haun. Hyvä hallinnointitapa Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet sivuilta osoitteessa kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa. Hallussa olevat omat osakkeet Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

5 TAULUKKO-OSA KONSERNIN TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Liiketoiminnan muut tuotot Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos Rahoituskulut (netto) Tulos ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Tilikauden laaja tulos Jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton/laimennettu osakekohtainen tulos, euro 0,06 0,24 0,57 KONSERNIN TASE VARAT Pitkäaikaiset varat: Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Myytävissä olevat sijoitukset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat: Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat

6 VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Vähemmistön osuus OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Pitkäaikaiset velat: Laskennallinen verovelka Varaukset Korolliset velat Lyhytaikaiset velat: Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset korolliset velat VELAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä. LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR) Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma: Oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Ylikurssi- Kertyneet 1000 rahasto voittovarat SVOP Yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden laajatulos Oma pääoma Vähemmistö osuus Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Ylikurssi- Kertyneet 1000 rahasto voittovarat SVOP Yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden laajatulos Oma pääoma Vähemmistö osuus Osakepääoma Ylikurssi- Kertyneet 1000 rahasto voittovarat SVOP Yhteensä Oma pääoma Osingonjako Tilikauden laajatulos Oma pääoma Vähemmistö osuus

7 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Liiketoiminnan rahavirta: Liiketulos Oikaisut liiketulokseen Käyttöpääoman muutos: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Käyttöpääoman muutos yhteensä Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointiavustukset Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen maksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa TUNNUSLUVUT 1-3/ / /2011 Laimentamaton tulos/osake, EUR 0,06 0,24 0,57 Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, EUR 0,06 0,24 0,57 Oma pääoma/osake, EUR 3,59 3,45 3,78 Omavaraisuusaste, % 42,9 41,3 44,3 Nettovelkaantumisaste, % 75,4 66,6 77,8 Taseen loppusumma (1000 EUR) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen (1000 EUR) Henkilöstö keskimäärin VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR) 1-3/ / /2011

8 Rahalaitoslainat Annetut kiinteistökiinnitykset Annetut yrityskiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä TOIMINTASEGMENTIT 1-3/2012, 1000 Tulos Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Eliminoin ti Yhteensä Ulkoiset tuotot Sisäinen myynti Liikevaihto Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja /2011, 1000 Konepajajärjestelmät Eliminoin ti Metsäkoneet Yhteensä Tulos Ulkoiset tuotot Sisäinen myynti Liikevaihto Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja /2011, 1000 Tulos Metsäkoneet Konepajajärjestelmät Eliminoin ti Yhteensä Ulkoiset tuotot Sisäinen myynti Liikevaihto Segmentin tulos ennen veroja Konsernin tulos ennen veroja YHTIÖN VUOSINELJÄNNESTEN LIIKEVAIHDOT JA TULOKSET ENNEN VEROJA (1000 EUR) Liikevaihto Tulos ennen veroja tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu heinä-syyskuu loka-joulukuu Yhteensä Laadintaperiaatteet Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

9 Seuraava osavuosikatsaus julkaistaan klo Joensuu KESLA OYJ Jari Nevalainen toimitusjohtaja LISÄTIETOJA: Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, JAKELU: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna ,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,8 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Venäjällä ja Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.