Omaishoidon maakuntapäivä Lapsi, perhe ja omaishoitajuus lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen näkökulma

Transkriptio

1 Omaishoidon maakuntapäivä Lapsi, perhe ja omaishoitajuus lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen näkökulma

2 2 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

3 LAPE-muutosohjelman tavoitteet 1. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi niin, että paine korjaaviin palveluihin vähenee 2. Lapsia ja perheitä tuetaan heidän lähiympäristöissään (perhekeskus / koti, koulu, varhaiskasvatus), erityispalvelut tarjoavat tarvittaessa jalkautuvaa tukea 3. Lasten ja perheiden tuen kokonaisuus rakentuu monitoimijaisesti ja huomioi lasten ja perheiden osallisuuden sekä yhteisöjen ja kolmannen sektorin roolin 4. Maakunnassa on sitouduttu laajasti päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin 3 Satu Mäki-Fossi

4 Perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteistyöverkostoon kuuluvat kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminnot toimivaksi lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseksi perustason kokonaisuudeksi. 4

5 Mikä on perhekeskus? Perhekeskus verkostoi nyt erillään olevat palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun. Perhekeskuksen palveluihin kuuluvat: äitiys- ja lastenneuvolan sekä ehkäisyneuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin sekä ravitsemusterapeutin palvelut kasvatus- ja perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut lastenvalvojien palvelut lapsiperheiden sosiaalityö erikoissairaanhoidon asiantuntemusta ja lastensuojelun tukea avointen kohtaamispaikkojen toiminta. Perhekeskuksen palveluverkostoon kuuluvat lisäksi varhaiskasvatus, kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta, seurakunnat ja järjestöt. Satu Mäki-Fossi 5

6 Perhekeskuksen tehtävät Satu Mäki-Fossi 6

7 Etelä-Pohjanmaan perhekeskuskartta tilanne 12/2018 Satu Mäki-Fossi 7

8 Seurakunnat, järjestöt ja palvelut yhdessä 8

9 Lasten lääkinnällisen kuntoutuksen malli 9 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

10 Kuntoutus/terapia Strukturoitu palaute Palaute: Arvio, miten tavoitteet on saavutettu Terapeutin/kuntouttajan Perheen ja lapsen oma arvio Vaka + koulu Yhteiset tavoitteet kuntoutukselle Perheen ja lapsen eri toimintaympäristöjen huomioiminen ja sitoutuminen terapian tavoitteisiin Yhtenäiset periaatteet Kuntoutuksen eri muodot Omat palvelu (tuotteistus) Ostopalvelut Jatkosuositus: Kuntoutustyöryhmään, suunnitelman kirjaaminen Kuntoutus päättyy: Ohjaaminen muihin palveluihin: peruspalvelut, vaka, koulu Suunnitelman kirjaaminen Vaikuttavuuden arviointi: Yhteiset sovitut mittarit ja menetelmät Kuntouttajan arvio, lapsen ja perheen oma arvio, vaka+koulun arvio 10

11 Linkki: ja 11

12 Perhehoidon kehittäminen Kehittämisessä pääpaino on ollut kahden työryhmän työssä: Perhehoidon maakunnallisessa työryhmässä ja Lastensuojelun perhehoidon työryhmässä. Maakunnallisessa työryhmässä on keskitytty perhehoidon rakenteisiin ja todettu kansallisen ohjauksen mukaisesti ikäihmisten perhehoidon ja vammaisten henkilöiden perhehoidon kehittämistä erillisenä lastensuojelun perhehoidosta. Ryhmässä on suunniteltu rakennetta ja osallistuttu kansallisen perhehoidon toimintaohjeen sisältöjen laadintaan. Maakunnallinen lastensuojelun perhehoito on lähetetty kuntiin lausuttavaksi ja myöhemmin, mikäli kunnat niin toivovat, myös vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoitoa on mahdollisuus rakentaa lastensuojelun perhehoidon rinnalle. 12 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

13 PERHEHOITO Perhehoito on hoidettavan tarvitseman huolenpidon ja hoivan järjestämistä perhehoitajan tai perhehoidettavan kotona. Perhehoito mahdollistaa turvalliset ihmissuhteet, yksilöllisen huolenpidon ja hoivan sekä arjen elämisen kodissa. Perhehoito sopii kaikenikäisille. Perhehoito voi olla pitkäaikaista, tilapäistä tai osavuorokautista. (Perhehoitolaki ) Perhehoitoa voidaan järjestää lastensuojelulain (417/2007), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) ja vammaispalvelulain (380/1987) sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla. Lastensuojelun toimintamuotona perhehoidolla on pitkät perinteet. Yli puolet huostassa olevista lapsista on sijoitettu perhehoitoon. Vammaisten henkilöiden pitkäkestoisessa perhehoidossa oli yhteensä 1433 (v. 2015, Sotkanet, THL) ja lyhytkestoisessa perhehoidossa arvion mukaan 1300 vammaista henkilöä. Suurin osa heistä on kehitysvammaisia. 13 Heidi Pakkala

14 Nepsyverkko 14 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

15 Tulosten merkitys ja hyöty asiakkaiden eli palvelujen käyttäjien kannalta - Apua kohdennetummin ja koordinoidummin - Monipuolinen avuntarjonta uusia toimintamalleja - Tasalaatuisemmat ja yhdenmukaiset palvelut ja käytänteet - Palvelut omassa ympäristössä - Palvelujen päällekkäisyyden ja sirpaleisuuden väheneminen henkilöstön ja alan ammattilaisten kannalta - Yhteinen kieli vahvistunut mm. menetelmäkouluttautumisen ja yhdessä käytyjen keskustelujen myötä - Osaamisen lisääntyminen - Yhtenäinen toimintatapa lisääntynyt myös saman ammattikunnan sisällä (esim. laajat terveystarkastukset - Ollut mahdollisuus vaikuttaa rakentuviin maakunnallisiin toimintakäytänteisiin - Maakuntavalmisteluun tuonut selkeää resurssia valmistelevaan työhön päättäjien kannalta - Varhainen tunnistaminen, tuki ja hoidon järjestäminen - Alueiden konkreettinen rivien tihentäminen, pois päällekkäisestä työstä - Yhtenevät arviointimittarit, jotka mahdollistavat vertailun kuntien välillä - Kustannussäästö 15 Satu Mäki-Fossi

16 Seuraavaksi kohti LAPE 2.0 Kansalliset siltaustoimet ja valmistelun jatkuminen Lapeakatemia, muutos- ja kunta-agentit, kansallinen lapsistrategia, OT-keskus, ym. Osa toimenpiteistä on viety tai tullaan viemään osaksi kuntien ja maakuntien strategioita ja suunnitelmia. Kehittäminen jatkuu hankeaikana alueille muodostuneissa rakenteissa (esim. perhekeskustyöryhmät). Lisäksi maakunnallinen työryhmärakenne v eteenpäin Näyttöön perustuvat menetelmät istutettu osaksi palveluvalikkoa kuntiin ja alueille sekä varhaiskasvatuksen ja koulun koulutustarjottimille (Lapset puheeksi menetelmäkoulutus) V alusta käynnistyy E-P:llä maakunnallisen perhehoidon käynnistämishanke ja systeemisen lastensuojelun juurruttamishanke Visio: Vuonna 2025 täydenpalvelun perhekeskukset, toimipisteet ja avoimet kohtaamispaikat toimivat tehokkaasti koko Etelä- Pohjanmaan alueella. 16 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

17 Lapsi- ja perhepalveluiden muutostyön organisoituminen vuodesta 2019 eteenpäin 17

18 Hankkeen loppuraportti ja palvelukohtaiset raportit jatkotoimenpidesuosituksineen jatkovalmistelun tukena Hankkeen loppuraportti ja suositukset jatkotoimenpiteiksi (sis. linkit myös muihin raportin liitteisiin) Liite 4 Kuntalaisten näkemykset lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseksi -kooste Liite 5 Lapsivaikutusten arviointi Etelä-Pohjanmaalla Liite 6 Lapsiystävällinen hallinto- ja toimintakulttuuri Liite 7 Perheystävällinen työpaikka kehittäminen Liite 8 Asiakasosallisuuden vahvistaminen Liite 9 Perhekeskuskehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Liite 10 Perhekeskusalueiden korttien synteesi Liite 11 Eropalveluiden kehittäminen Liite 12 Näyttöön perustuvat menetelmät Liite 13 Romanikulttuurin sillanrakennustyö Liite 14 Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö Liite 15 Lasten lääkinnällisen kuntoutuksen malli Liite 16 Palvelutarpeen arviointi ja Ankkuritoiminta Liite 17 Erityispalveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen kehittäminen Liite 18 Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian monitoimijainen perhekuntoutus Liite 19 Systeeminen lastensuojelu kehittäminen Liite 20 Lastensuojelun laitoshoidon kehittäminen Liite 21 Systeeminen perhehoito Etelä-Pohjanmaalla Liite 22 Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen Satu Mäki-Fossi 18

19 Lapsi, perhe ja omaishoitajuus lapsija perhepalveluiden kehittämisen näkökulma HEIDI PAKKALA stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #kärkihanke