FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN"

Transkriptio

1 FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN eli viisi vuorokautta hollantilaista kyläelämää Toim. Timo Taulo Matkaraportti Yhdessä tulevaan -hankkeen opintomatkalta Friisinmaalle, Alankomaihin

2 SISÄLTÖ PÄIVÄ YKSI... 4 Tutustumme merenkulkukansan suuruuden päiviin ja laivarepli- kaatteihin Bavariawer/issä, vanhan Urkin kalastajakylän uuteen tulemiseen ja majoitumme pikkukaupunki Sneekiin. PÄIVÄ KAKSI Matkaamme De Knipeen ja Gerslootiin. Saamme nähdä onnistuneen kylätalon ja kylätalosuunnitelman. Koemme mitä Shared space - /iloso/ia Siegerswoudessa aiheutti. Mr Damin talo Nij Beetsissä herättää kylän turvehistorian henkiin. PÄIVÄ KOLME. 22 Perehdymme Oudebildtziljin kylän ihmeeseen. Vakuutumme myös siitä, että Friisinmaan provinssi on persoonallinen ja elävä maakunta. PÄIVÄ NELJÄ.. 28 Sneekin kanavamarkkinoiden ja historiallisen yrittiviinatehtaan jälkeen katsomme miltä näyttää Kestävien kylien verkosto. Poppenwierissä ihastelemme pikkukylän aktiivisuutta. Tutustumme myös friisiläistalliin. PÄIVÄ VIISI Patotietä pitkin ajamme Amsterdamiin ja pohdimme mitä Friisin- maalla tulikaan opittua. Jamie Oliverin Fifteenissä testaamme makunautintoja. HOLLANNIN-MATKAAJAT. 39 LINKIT. 42 BRIEFLY IN ENGLISH. 43 Yhdessä tulevaan Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä Kyläasiamiehet: Elina Leppänen / Hämeen Kylät ry Timo Taulo / Päijät-Hämeen kylät ry

3 YHDESSÄ KYLÄTULEVAAN 3 Schipholin lentokenttä, Amsterdam, lauantai toukokuun 25. päivän aamu. Aika siirtyy tunnilla eteenpäin Suomesta Alankomaihin. Kaksikymmentäkaksi hämäläistä kyläilijää etsii bussikuljettajaa, kohdataan, noustaan autoon, lähdetään kohti pohjoista, kohti Friisinmaata. Kantahämäläiset ja päijäthämäläiset kyläaktiivit tutustuivat hollantilaiseen kyläelämään viiden toukokuisen päivän ajan. Yhdessä tulevaan - hankkeen voimin matkaajat perehtyivät friisinmaalaisiin kyliin, kylätoimijoihin ja kehitystyöhön. Hollantilainen maaseutu on suomalaisesta näkökulmasta tiheään asuttua ja välimatkat ovat lyhyitä. Miten sitä pidetään elävänä? Miten tuetaan kylien toimintaa? Millaisilla keinoilla toteutetaan kyläsuunnittelua? Miten houkutellaan uusia kyläläisiä, miten edistetään matkailua? Satsataanko lähiruokaan, tehdäänkö kyläprojekteja Leader- rahoituksen avulla? Matkaajilla oli monia kysymyksiä matkalle lähtiessään. Tiiviistä ohjelmasta haettiin myös ideoita, vinkkejä ja ajatuksia siirrettäväksi oman kylän tarpeisiin: kyläbenchmerkkausta Friisinmaalta! Sneekin kaupunki, hostelli Stay Okeyn kokoushuone, sunnuntai toukokuun 26. päivän aamu. Matkaajat kirjaavat ylös havaintojaan ensimmäisen matkapäivän kokemuksista. Heille on jaettu taskuun pienet sinikantiset vihkot. Näitä viiden päivän merkintöjä on koottu tähän matkaraporttiin. Artikkeleiden ohessa tunnus kertoo, että aiheessa on käytetty kyseisen hankematkaajan vihkomateriaalia: Matka kylä- DNA:n etsimiseksi oli alkanut.

4 Päivä 1 Merenkulkua ja kansanperinnettä Matkalla lentokentältä kohti majapaikkakaupunki Sneekiä pysähdytään kahdessa mielenkiintoisessa kohteessa, Lelystadin Batavia-telakalla ja kalastajakylä Urkissa. Saamme nähdä kuinka hollantilaiset kunnioittavat historiaansa, ja ovat onnistuneet elvyttämään kulttuuriperintöään hyvien hankkeiden tuella.

5 5 Kun laivat oli puuta ja tykit rautaa Bataviawerf entistää merivaltaa Kun saavut Alankomaihin, olet saapunut merenkulkukansan pariin. Meri on hollantilaisen sielun- maisema, kuten meillä suoma- laisilla metsä ja järvi. Meri on määritellyt kansan historiaa, Pohjanmeri kurittanut ja pelas- tanut alavaa maata. Meri on tuonut kansakunnalle elannon. Se on vienyt hollantilaiset kauas kaukomaille: Euroopan unionin perustajavaltion Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvat vielä tänäänkin Karibian meren saa- ret Curaçao, Sint Maarten ja Aruba. Rannikolla sijaitsevat Flevolandin ja Frieslandin provinssit elävät merenvoimalla. Monissa kaupungeissa ja kylissä on ryhdytty työstämään ja vah- vistamaan vanhoja merenkulku- kansan perinteitä ja elinkeinoja. Alankomaiden pienin provinssi Flevoland on syntynyt meren- pohjasta kuivatetulle alueelle. Se on pinta- alaltaan kolmasosan Päijät- Hämeestä, mutta asukas- luvultaan puolet suurempi: 2413 m 2, asukasta. Flevolandin pääkaupunki Lelystadin tunnetuin ja näyttävin turistikohde on laivatelakka Bataviawerf. Se kertoo aikakaudesta kun hollantilaiset olivat merten valtiaita, kun Hollannin Itä- Intian kauppakomppania hallitsi maailmankauppaa ja toi uskomattomia rikkauksia kotimaahansa.

6 Hämäläiset ja käsityöläisperinteeseen nojaavan laivatelakan arkkitehtuuria. Ilpo Markkola kuvaa: nähdäänkö pian Hämeenkoskella telakka? Oikealla De 7 Provinciën valmisteilla. Alkuperäinen sotalaiva vahvisti Alankomaiden merivaltaa Englantia vastaan 1600-luvulla. 6 Alankomaat vaurastui mauste-, tee-, silkki- ja timanttikaupasta, ja Amsterdamista tuli yksi merkittävimmistä satamista Euroopassa. Vuonna 1602 perustettu monikan- sallinen yritys piti pääkaupunkinaan satamakaupunki Bataviaa, nykyistä Indonesian Jakartaa. Kapina! Lelystadin telakalla rakennettiin kaksois- kappale kauppa- komppanian kolmimastoisesta Batavia- laivasta vuosina Alkuperäinen Batavia rakennettiin Amster- damissa vuonna 1628 kauppalaivaksi. Lokakuun 29. päivänä kauppa- alus lähti satamasta noutamaan maustelastia Hollannin Itä- Intiasta. Neitsytmatka ei kuitenkaan sujunut suotuisten merituulien myötä, vaan laivalla puhkesi kapina. Se törmäsi riuttaan Australian länsiran- nikolla, ja laivalla olleista 341 hengestä 40 hukkui. Kapina oli syntynyt laivan kapteenin ja erään mauste- kauppiaan toimesta: he suun- nittelivat kaappaavansa laivalla Kapinan ja haaksirikon runteleman Batavian miehistö kävi verisen taistelun kesäkuussa 1629: kapinoitsijat teloitettiin myöhemmin. olevan kullan ja hopean, ja aloittavansa uuden elämän jossain syrjäisessä Itä- Intian paikassa. Kapina ja haaksirikko johtivat pelastuneiden kesken verisiin yhteenottoihin. Haaksirikkoiset päätyivät lopulta Bataviaan, jossa heidät oikeudenkäynnissä teloitettiin, kuka ruoskimalla, kuka kölin alta vetämällä. Vain kapteeni jäi teloittamatta. Hän ei tunnustanut kidutuksesta huolimatta syyllisyyttään. Ilman piirustuksia Bataviawer/in replikalaiva raken- nettiin kölistä mas- tonhuippuun käyttäen luvulla käytet- tyjä menetelmiä, työ- kaluja ja materiaaleja. Kymmenen vuotta kestänyt rakennus- projekti alkoi vuonna Piirustuksia aluksesta ei ollut, ainoastaan Itä- Intian kauppakomppanian rakennusohjeet luvulla ei tehty laivasta piirustuksia, joten kaksoiskap- paletta rakennet- taessa tutkittiin lähteinä myös aikakauden maalauksia. Uusia materiaaleja valmistettaessa lähdemateriaa- lina käytettiin mm. Tukholman Vasa- laivan hylystä pelastettuja esineitä. Myös emolaivasta onnistuttiin pelastamaan vuonna 1970 suuri määrä esineistöä.

7 Pituutta lähes 57 metriä, leveyttä yli 10 metriä, paino 650 tonnia ja suurin syväys 5.10 metriä epäonnisen Batavian kaksoiskappale on uljas pursi Lelystadin telakalla. 7 Käsityöperinteen siirtoa Batavia- projetissa taitavat laivanrakentajat olivat mukana siirtämässä käsityöperinnettä sukupolvelta toiselle tunnetun laivanrakentaja Willem Vosin johdolla. Rakennustöiden aikana monet työttömät nuoret saivat koulutuksen ja työllistymis- mahdollisuuden telakan kautta. Vuonna 1995 kuningatar Beatrix vihki laivan ja avasi Telakka- museon. Jo ensimmäisen kuukauden aikana kävijää tutustui Batavian komei- siin rakenteisiin ja kiehtoviin yksityiskohtiin, mm. museon erilaiseen puupatsaaseen. Neitsytmatka uudelleen Syyskuussa 1999 Batavian rep- likan merikelpoisuus asetettiin tosikoetukselle, kun alus purjehti Alankomaista Australian Syd- neyyn. Alus palasi takaisin Lelystadiin kesäkuussa Matka oli erittäin vaikea, sillä kukaan ei oikein tiennyt, miten tämän kokoista laivaa täysissä purjeissa ohjataan. Kapinalta kuitenkin vältyttiin. Hankkeen voimalla uudistettiin hollantilaisille tärkeää meren- käyntihistoriaa. Batavia on nyt ankkuroituna turvallisesti Lelystadiin. Huolimatta emolaivansa Uudessa De 7 Provinciënissa on mukana myös onnea tuova narri. Replikan kaikki yksityiskohdat on selvitetty 1600-luvun lähteistä: hylkylöydöistä, käsikirjoituksista ja maalauksista. verisestä ja epäonnisesta historiasta, se näyttää uljaalta ja komealta laivavanhukselta taustallaan Pohjanmeren tyrskyt. Liisa Helanto Elina Leppänen Timo Taulo

8 Eloon kulttuuriperinnön avulla - kalastajakylä Urk Kalastajakylä Urk sijaitsee 30 kilometriä Lelystadista pohjoiseen. Urkissa ympäristöineen on asukkaita noin Urk on saanut nimensä noin 1000 vuotta sitten paikallisesta sanasta örka, joka tarkoittaa sanaa kallio. Alue kohosi tuolloin ympäröivästä merestä 80 hehtaarin saarena, jonka korkein paikka ylti 8,5 metrin korkeuteen meren pinnasta. Saari on Alankomaiden vanhinta aluetta, joka on mereltä vallattu; kiinteään mantereeseen Urk liittyi vuonna Sen pelättiin merkitsevän kyläyhteisön loppua. 8 Urkin kyläyhteisössä on aina eletty kuin yhtenä suurena perheenä, on pidetty huolta toinen toisistaan ja puolus- tauduttu yhdessä mereltä tulevaa uhkaa vastaan. Meri on ottanut ja antanut. Usein myrskysää on vienyt kalastajaveneen miehistöineen ja kyläyhteisö on auttanut leskien perheitä elämässä eteenpäin. Meri on liittänyt urkilaiset yhteen. Uskossa on vahvasti turvau- duttu rukouksin kohtalon kannettavaksi. Urkin alueella hallitsi pääuskontona katolilai- suus vuoteen 1627 saakka. Sitten uskonpuhdistus reformikirkon ja protestant- tisuuden myötä valtasi kylän. Tämä reformikirkon henki on erittäin vahva vielä tänä päivänä, sitä todistaa kaikkien asukkaiden, nuortenkin, mes- sussa käynti sunnuntaisin kahdesti eli aamumessussa ja iltamessussa. Kaupunkiin halutaan paljon turisteja, muttei sunnuntaisin, jumalan- palveluksen aikaan. Urkin ihme Kun Urkin saari oli padottu ja liitetty mantereeseen, asuk- kaat pelkäsivät sen tuhoavan saaren elinkeinon ja luvuilla alettiin kehittää kalas- tamista siten, että tuotto olisi parempi. Ruvettiin /ileeraa- maan kalaa ja jäteosasta jalostettiin eläinrehua myyn- tiin. Kalan hinta nousi myös yleisesti. Tapahtui ns. Urkin ihme kylä vaurastui ja köyhyydestä selvittiin. Urkilaiset kalastajat ovat luoneet kalastuksesta vahvan perinteen pohjalta menestys- tarinan. Tänään Urkin kalastuslaivasto on Alanko- maiden nykyaikaisimpia. Uuden ajan sähköinen kau- pankäynti ja kalamarkkinat sekä kalastusketjun logistiset ratkaisut takaavat korkea- laatuisen saaliin nopeasti kauppoihin. Säätiö tueksi Vuonna 2002 Urkiin perus- tettiin Urker Botter - säätiö rahoituksen järjestelemiseksi kalastusalusten entisöintiä varten. Ensimmäiset varat saatiin kirpputorien pidolla. Talkootyöt aloitettiin vanhan kalastaja- aluksen kunnostuk- sella mikä kesti neljä vuotta. Seuraavaksi ryhdyttiin kun- nostamaan vanhaa 1878 rakennettua makasiinia lähes romahtaneesta tilasta: haettiin kolmasosa rahoituksesta Leader- toimintaryhmältä, kolmasosa kunnasta ja yksi kolmasosa sijoittiin omaa rahaa. Perinneyhdistykseltä saatiin tukea Vuonna 1878 rakennettu makasiini palvelee nyt kylä- talona ja yhteisenä toiminta- tilana. Yläkerrassa on veneen raken- nuksen piirustukset, alaker- rassa mm. opetellaan kurs- seilla solmujen tekoa, purjeit- ten valmistusta ja siellä pide- tään esittelyjä ja erilaisia näyttelyjä.

9 De Botterschuur Urkin historiaan perustuvaa Leader-hanketta esitteli projektinjohtaja Pieter Brands, Urker Botter Foundatonista. Urkin vanhassa vinkkelikeskustassa satama-altaan vierustalla on saaren maamerkki vuonna 1837 pystytetty 18 metriä korkea majakka, Vuurtoren. Erilaista rahankeräystä on kehi- telty talon ylläpitoon, esimer- kiksi jos lahjoittaa 50 kylä- yhdistyksen talokassaan, saa varata taloa 75 :n edestä omaan käyttöönsä, vaikka kekkerien pitämiseen. Tuhannet talkootyötunnit Urkin länsisatama alkaa muis- tuttaa aidon vanhan kalastaja- kylän satamaa sellaista kun Urkissa oli sen saarivalta- kunnan aikana. Kunnostustyöt ovat herättäneet laajalti huo- miota. Monet historialliset alukset ovat ottaneet Urkin vanhan sataman kohdepai- kakseen. Urkin kunta on tukenut hanketta monin tavoin. Se antaa mm. vapautuksen satamamaksuista historiallisille aluksille. Flevolandin provinssi on ollut myös mukana tukitoimin palauttamassa kalastajakylää takaisin luvun kuosiin ja tunnelmaan. Mutta ilman kyläläisten yhteistä tahtoa ja tuhansia talkootyö- tunteja työ ei olisi onnistunut. 9 Elina Leppänen Helena Laurila-Savola Historiallinen restauroitu kalastusalus UK 12 vei suomalaisvieraita tutustumaan aallokkoon. Venematkallakin koettiin aitohollantilaista vieraanvaraisuutta: keskellä meren viimaa lämmittivät paikallinen yrttilikööri ja Pohjanmeren lohileivät.

10 Skandaali Stay Okeyssä! Mahtipullia kesken finaalin? Syötettiinkö matkaajamiehille erätauolla mahtipullia vai onko suomalaisnaisten jalkapallokulttuuri edelleen taantumassa? 10 Hämäläismatkaajamiehet löysivät Stay Okeyn viehättävän ravintolatilan pian hostelliin kirjautumisen jälkeen. Löytö oli merkittävä. Oli lauantai : Mestareiden liigan loppuottelun Dortmund Bayern München - ilta. Ravintolatilassa oli HD- televisio lupaavasti avoinna kun matkaajat astuivat baaritiskille tutkimaan paikallisen olutpanimokulttuurin tähtituotteita. Sahtimaakunnan pojille elämys oli avartava. Hollantilaisten futislegenda Arjen Robben ratkaisi Mestareiden liigan lihapullista huolimatta. Hollantilaiset ovat jalkapallokansaa. Futissivistys on korkealla, se saattoi huomata pienen ja viihtyisän ravintolasalin arkkitehtuurista. TV oli riittävän korkealla, jotta ohimenevät terassi- ihmiset eivät häiritsisi pelikokemusta. Myös merkittävä määrä naispuolisia katsojia oli kokoontunut ruudun äärelle, mikä omalta osaltaan sekin kertoo maan pallokulttuurin syvyydestä: jalkapallo on myös naisten laji. Erinäisten oluttuotteiden nauttimisen lomassa kahden saksalaisjoukkueen välinen ottelu oli viihdyttävää jalkapalloa. Muutaman selkeän tuomarivirheen, wembleyläisen tunnelman arvioinnin ja hieman ponnettoman ensimmäisen jakson jälkeen suomalaiset kokivat iloisen yllätyksen. Tarjoiluhenkilökunta jalkautui tv- katsojien joukkoon, ja tarjosivat vadeilta mahtavia lihapullia. Mikä omituisinta, tarjoilu tapahtui ilman vastinetta, ihan ilmaisiksi. Hämäläiskatsojiin ele teki liikuttavan vaikutuksen, eivätkä ylisanat hollantilaisesta vieraanvaraisuudesta päättyneet ennen kuin toinen jakso alkoi. Bayern voitti 1 2 hollantilaisen Arjen Robbenin viime hetken (89 min.) maalilla. Seuraavana aamuna matkaajien naispuolinen jäsen antoi miehille lehtileikkeen Ilta- Sanomista. Vastikkeetta nauttimamme lihapullat saattoivat olla ns. mahtipullia, jotka oli vedetty uutisen mukaan pois Suomen markkinoilta naudanlihan alkuperäismerkintöjen epäselvyyksien takia. Suomalaiset naiset eivät vaan kerta kaikkiaan ole jalkapallon ystäviä. Timo Taulo Mauri Kyöstilä Ilpo Markkola

11 Päivä 2 Taloja, turvetta ja toimintaa Sunnuntaiaamu alkaa hostellin tukevalla aamiaisella. Edessä on pitkä päivä: ajamme ensin De Knipen kylään, jossa tutustutaan kylän De Barten monitoimitaloon, sitten perehdymme Gerslootin kylän talohankkeeseen, ja kuulemme millä tavalla liikennemerkkiviidakosta ja autojen ylivallasta voidaan päästä eroon shared space -QilosoQialla. Paluumatkalla poikkeamme Nij Beetsin kylän kotiseutumuseossa. Kuten matkaajamme Mauri sen kiteytti: Turvenuijat menevät turvemuseoon.

12 12 KYLÄTALO JOKA YHDISTI NUORET JA VANHAT Good morning! Welcome in the village De Knipe in the building called De Barte. My name is Wim Torenga, I m the chairman of de Participants Association of De Barte Istumme pienen De Knipe - kylän monitoimikeskuksen yhteisessä tilassa, aamukahvin äärellä. Monitoimikeskuksen yhdistyk- sen puheenjohtaja Wim Torenga esittelee ylpeänä rakennusta ja sen toiminta- ajatusta: koulu, päiväkoti ja kylätalo harrastusmahdolli- suuksineen ovat kaikki saman katon alla. KYLÄLÄISTEN ALOITTEESTA De Barten synnytti kyläläisten voimakas itsenäisyys, riippumattomuus muutaman kilometrin päässä sijaitsevasta emokunta Heeren- veenin ( asukasta) De Barten kylätalo on koulu, päiväkoti, vanhusten paikka monen toiminnan talo. vetovoimasta sekä halu antaa omalle kylälle elinmahdol- lisuuksia. Multifunctional Accommodation (MFA) ohjaa ja johtaa De Barten

13 toimintaa. Torenga jatkaa: Monitoimitalohanke syntyi kyläläisten aloitteesta. Koulu- tilamme olivat käyneet vanhan- aikaisiksi ja tarvitsimme toimin- nalle tiloja. Kymmenisen vuotta etsimme erilaisia vaihtoehtoja, kunnes vuonna 2004 saimme De Barten; kylän koulut, perus- koulun sekä kristillisen koulun, päiväkodin sekä vanhusten olohuonetilan samaan tilaan. VÄÄNTÖJEN TAKANA Mutta ennen kuin uudisraken- nus oli pystyssä, kyläyhdistys kävi monia vääntöjä ja neuvot- teluja viranomaisten kanssa kunnes kunta päätti rakentaa De Barten vanhan koulun paikalle noin kolmen miljoonan euron budjetilla. Kyläyhdistys osallistui hankkeeseen noin euron osuudella. Rakennuksen suunnitteli yksi Alankomaiden johtavista arkkitehtitoimistoista Onix, joka on tunnettu puun erilaisista ratkaisuista; De Barte onkin mielenkiintoinen puuarkki- tehtuurin taidonnäyte. De Barte on kunnan omistama. Tiloja voi vuokrata. Puheenjohtaja Torenga kertoo, että tänä päivänä De Bartessa ovat vuokralla kaksi perus- koulua, yksityinen päiväkoti Kinderwoud (Lastenmetsä) iltapäiväkerhoineen, vanhusten olohuone - toimintayhdistys sekä kunnan aluetoimipiste. Kuntosalikin on aktiiviessa käytössä. Vuokralaiset ovat muodos- taneet oman yhdistyksensä, joka Suomalaiset tarhalaiset Pirkko Liisa ja Marja Liisa De Barten leikkihuoneessa. toimii kunnan ja muiden toimi- joiden kanssa De Barten asioita hoitaen, Torenga kertoo. Yhdistyksen ei tarvitse maksaa vuokraa kunnalle. Se omistaa yhteisten tilojen huonekalut ja muun välineistön. Vuokraustoimintaa harjoittaa Activity Committee. Se myös pyörittää keittiön ja kahvilan toimintaa, kuvailee Wim Torenga De Barten organisaatiota. 13

14 Wim Torenga esittelee hämäläismatkaajille talon toimintaa aamukahvittelun lomassa. 14 OMA KYLÄLEHTI De Bartessa tilat ovat monessa käytössä. Kun koulupäivä päättyy, luokkahuoneet ovat muussa toiminnassa. Näiden asioiden järjestämisessä on kaikkien oltava mukana. Kyläläiset voivat vuokrata tiloja omaan käyttöönsä iltaisin ja viikonloppuisin. Tiloja voidaan yhdistellä, esimerkiksi voimis- telusali ja leikkihuone yhdeksi suureksi tilaksi. Monitoimitalo ei toimi ilman laajaa ja sitoutunutta vapaa- ehtoistyötä. Se on kyläyhdis- Kyläarkiston salat Friisinmaalaisten kylien perinteen keräämistä kannus- tetaan Dorpsarchieven - hank- keen tuella. Digitaaliseen kylä- arkistoon on De Knipestä kerät- ty mm. valo- ja elokuvamate- riaalia historian varrelta. Hanke tarjoaa digitalisointi- koulutusta ja ilmaisen alustan arkistolle. tysten reviiriä: De Bartessä työskentelee parinkymmenen palkkatyöläisammattilaisen lisäksi satakunta vapaaehtoista. Me julkaisemme viikottain ilmestyvää kylän sanomalehteä De Compagnonia vapaaehtois- voimin, puheenjohtaja Torenga mainitsee. Niin ja yhdistyksemme naisjaosto on talkoilla keittänyt nämä aamukahvitkin Elina Leppänen Timo Taulo Friisinmaan maakunnassa, Heerenveenin kunnassa sijaitseva De Knipe on turvekylä. Turvebisnestä on harjoitettu De Knipessä jo luvulta alkaen. Kylä on rakenteeltaan nauhamainen; turpeen kuljettamista varten rakennettiin useita kanaa- leja. Pääkanaali on Schoterlandse Compagnonsvaart, joka kulkee läpi Friisinmaan. Asukkaita kylässä on noin Tunnettuja knipeläisiä ovat /iloso/i, historioitsija Ger Harmsen ( ) sekä luistelija Abe de Vries ( ), joka aktiivi- uransa jälkeen viljeli maata kylässä.

15 ROHTOA KYLÄYHTEISÖLLE: Geerslootin kylätalohanke 15 Hämäläiset toivottavat onnea Geerslootin suurelle hankkeelle: Pieter de Haan (vas.) uskoo, että rakennustyöt alkavat tämän vuoden puolella luvulla Euroopassa on käyty läpi suuri sosiaalinen, kulttuurinen ja teollinen murros. Hollantilaiset halusivat olla osa sitä, osa demokraattista kehitystä, osa päätöksenteon kehitystä. Kylät ja yhteisöt ryhtyivät seisomaan oman tahtonsa takana. Ne eivät halunneet hallintoa etäälle, ne halusivat päättää itse omista asioistaan. Tässä tilanteessa olemme nyt. Pieter de Haanin mielestä hollantisessa kyläpolitiikassa ollaan astumassa pieniä aske- leita kohti omaa määräämis- valtaa ja itsenäisyyttä. Hän uskoo niin käytännön esimerk- kien voimalla. de Haan on Leeuwardenissa sijaitsevan yliopiston Knowledge Center Shared Spacen tutkija ja koordinaattori. Hän on muka- na asuinpaikkansa heeren- veeniläiskylä Geerlootin kylä- talohankkeessa, jonka takana hänen sanojensa mukaan kylä- läiset ovat 100- prosenttisesti. Ihan suomeksi 63 perhettä on mukana kylä- yhteisömme toiminnassa. Teimme yhteisen vision kylä- talosta keskustellen; tähän työhön osallistui yli puolet kylämme asukkaista, kertoo de Haan. Sekä jokaisessa kokouksessa olivat paikalliset päättäjät mukana. Suunnitelma valmistui. Saatiin aikaan kylätalon moniulot- teinen hahmo, joka palvelee kaikkia kyläläisiä antamalla mahdollisuuksia moniin toi- mintoihin ja harrastuksiin. De Haan luettelee selvällä suomenkielellä kylän ta- pahtumia: Uuden vuoden vastaanotto, tammiturnaus, pelikorttiturnaus, dartstur- naus, naapuruston grilli- ilta, uudenvuodenaatto, kalastus- päivä, syntymäpäiväjuhlat, joulujuhla. Useasti Suomessa käyneen de Haanin kieliapuna on ollut suomalainen vävypoika

16 16 Geerslootin kylätalohanke on jo paperilla. Kylän oma olohuone on kyläyhdistyksen historian suurin tavoite. Enemmän kuin monitoimitalo Kylän jalkapallokentän kainaloon suunnitellulle kylätalolle Geerlootpolderille kustannus- arvioksi kertyi hieman euroa, josta Heerenveen, maa- kunta sekä yksityiset säätiöt hoitavat pääosan: kylän omalla aktiivisuudella, sponsoreilla yms., tulee kerätä euroa. Pieni kylämme ansaitsee maa- merkkinsä, se on vakaan ja vah- van kyläyhteisön merkki, se sisältää historiamme ja tulevai- suutemme. Kylätalo on yhteinen tilamme, olohuoneemme. Kyläelämä tulee siellä näkyväksi, uskoo Pieter de Haan. Se on rohto päivittäisiin ongelmiimme, niihin joita julkinen hallinto ei tavoita ja joissa meidän itse tulee tehdä työtä. Julkisen hallinnon tehtävä on antaa oikeat puitteet ja asiantuntemus tarpeisiimme. Siksi emme ole rakentamssa monitoimitaloa, vaan kyläläisten olohuonetta. Gerslootissa asuu noin 300 kyläläistä. Pikkukylä muodostettiin vuonna 1934 kun Friisinmaalla jaettiin kuntarajoja uudelleen. Kylän tunnetuin nähtävyys on vanhan protestanttikirkon hautausmaan kellotapuli luvulta. Kylällä on oma jalkapallojoukkue VV Gersloot (per. 1934), joka sijoittui viime kaudella maakuntasarjan seitsemänneksi.

17 YHTEISEEN TILAAN UUSI AJATTELUTAPA It takes Shared Space to create shared understanding. Uutta liiketoimintaa, uusia julkisia alueita, uutta aktiivi- suutta, lisää matkailua kuulostaa hyviltä kehitys- kohteilta kylälle kuin kylälle. Yhteisenä tekijänä tähän on shared space, jaetun tilan ajattelu, kaupunkisuunnittelun Alankomaissa kehitelty malli, josta on saatu monissa Euroopan maissa hyviä kokemuksia. Jaetun tilan perustana on havainto, jonka mukaan meidän yhteinen julkinen tilamme on muuttunut liikaa autojen ja lii- kenteen tilaksi. Liikennekäyttäy- tymisestä on tullut normi sosiaa- lisen käyttäytymisemme tilalle. Autot määräävät. Liikennemerkkiviidakot ohjaavat yhteisten tilojemme arkkiteh- tuuria. VAPAATA LIIKENNEMERKEISTÄ Sjoerd Nota toimii Kenniscentrum Shared Space - tutkimuslaitokses- sa kouluttajana. Nota uskoo jaetun tilan /iloso/ian omien kokemustensa ja tutkimustensa voimin. Hyvä ja toimiva julkinen tila on paikka kävelemiselle, oleskelulle, tapaamiselle, rentoutumiselle, matkaamiselle jaetun tilan suunnittelu ottaa nämä intressit huomioon, Nota sanoo. Ihmisen kokoinen ja oloinen julkinen tila voi olla myös merkkinä kylän tai kaupungin historiaan, identiteettiin tai alueen olemukseen. Se kertoo paljon yhteisön kulttuurista ja hyvinvoinnista. Jaetun tilan toimintamallilla minimoidaan rajapinnat ajo- neuvojen, liikenteen ja jalan- kulkijoiden kesken. Julkisen tilan uudelleenmuotoilulla pyritään parantamaan liikenneturvalli- suutta ja tuomaan yhteistä tilaa enemmän esille niin esteettisesti kuin jalankulkijankin ehdolle, Sjoerd Nota toteaa. Alankomaiden Shared Space - projekti rahoitettiin Friisinmaan kaupunki- ja kyläkohteissa Interreginä vuosina Kohteita toteutettiin mm. Makkingassa, jossa liikenne- merkkien viidakkoa ja tiemer- kintöjä on sulautettu yhteen sekä poistettu pysäköintimaksut ja pysähtymisrajoitukset. Kaupungin portilla on yksi liikennemerkki: Verkeersbordvrij, vapaa liikennemerkeistä. 17 KYLÄSUUNNITTELUUN MUKAAN Monissa hollantilaisissa kylissä testattiin demokraattisempia julkisen tilan alueita. Kyläsuunnitteluun otettiin vauh- tia liikenteellisten solmukoh- teiden avaamisesta; samalla on luotu kyläidentiteettiä ja matkailua kehittäviä arkkiteh- tuuriratkaisuja, kuten muisto- merkkejä, kylätunnuksia jne. Suomalaisten kylämatkaajien majapaikkakaupunki, Sneek, toimi yhtenä hankekohteena. Kaupungin keskustan kehätietä (noin moottoriajoneuvon läpikulkua per vuorokausi) ryhdyttiin suunnittelemaan jaetun tilan - teeseillä. Kehätielle lisättiin paikallisbussien kulku- mahdollisuuksia, kehitettiin liikenneympyröitä, pienennettiin jalkakäytäviä ja liitettiin alue kaupungin ytimen historialliseen kontekstiin. Ja saatiin aikaan hämmästyttäviä tilastotuloksia.

18 Liikenneturvallisuus lisääntyi selvästi ja onnettomuudet vähenivät. Liikennevirtojen keskinopeudet laskivat huomat- tavasti. Alueen sosiaalinen saavutettavuus kasvoi sekä ekonomiset resurssit lisään- tyivät; yrittäjät saivat parempia toimintaedellytyksiä. Sjoerd Nota kertoo esimekkejä lisää. Nij Beestin kylässä Shared space sisällytettiin kyläsuunnit- teluun. Tavoitteena houkuttele- vammat yhteiset tilat, oman historian korostaminen ja pa- rempi turvallisuus. Boornbergumissa katuja kaven- tamalla, katulyhtyjä asentamalla lisättiin kylän ja vieraiden pyö- räilymahdollisuuksia. Pyöräilyn lisääntyessä, on myös yrittäjät hyötyneet siitä. Esimerkit jatkuvat. Siegerswouden kylässä toimittiin yhteistyössä kyläyhdistyksen ja sen muodostaman työryhmän kanssa alusta alkaen. Nauhakylällä ei ole keskusta- aluetta, eikä selkeää identiteetti- pistettä, toria, aukiota tms. Kohteeksi valittu vaarallinen pitkän maantien päättävä risteys päätettiin toteuttaa kyläaukioksi luoden sinne uutta yrittäjyyttä, houkutellen enemmän pysähty- viä turisteja sekä lisäten kylä- läisten aktiviteettimahdolli- suuksia, Nota sanoo. KATSO ENSIN VASEMMALLE... Suomessa hollantilaisoppeihin on perehdytty mm. Lappeen- rannassa ja Raumalla. Jaetun tilan - ajatus tuntuu opas- tettuun liikennekäyttäytymiseen sitoutuneen suomalaisen mie- lessä kaoottiselta ja vaaralli- seltakin. Lainsäädäntömme on vielä kaukana jaetun tilan - /iloso/iasta. Nykyinen tieliikennelaki määrittelee, että katu on ylitettävä suojatietä kulkien, mikäli sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä. Shared Space - alueiden ideana on, että jalankulkija saa kulkea missä haluaa ja ylittää kadun parhaaksi katsomassaan paikassa ilman rajoituksia. Käytössä lakipykälillä ei ole merkitystä, mutta onnetto- muustilanteissa erityisesti vakuutuksen kannalta on pystyttävä määrittämään, kuka on vastuullinen. Käynnissä olevan lakimuu- toshankkeen tarkoituksena on muokata pihakatuun kuuluvaa lainsäädäntöä siten, että myös läpiajo olisi sallittua. Tämä järjestely täyttäisi metodin ajatukset yhteispelistä ja tilan jakamisesta useamman kulkumuodon kesken. 18 Nij Beetsin kyläsuunnitelmassa haluttiin muuttaa kylän sisääntulon vaarallinen risteys shared space -ajattelun mukaisesti. ENNEN Tuloksena on kylän historiasta kertova persoonallinen aukio, kylän portti ja turvallisempi liikenne niin jalankulkijoille kuin autoilijoillekin. JÄLKEEN

19 Siegerswouden kylän vaarallisessa risteyksessä oli surulliset onnettomuustilastot. Ajonopeudet uhkasivat mm. lasten koulumatkaa. Nyt nopeudet ovat alentuneet ja onnettomuustilastot ovat kaunistuneet. Toriyrittäjät pitävät aukiota kunnossa ja myös kiinnostavana. Kuvissa risteyksen uusi suunnitelma ja toteutus. 19 Boornbergumin kylässä keskusaukio oli jaettu kaikkien käyttöön kiveyksillä sekä ajosuuntien muuttamisella. Kylän tunnusmerkkikin sai arvoisensa paikan aukion keskiössä. Oppaana Foppe Jorna, Kenniscentrum Shared Spacen tutkija. Mondermanin sanomaa Hollantilainen liikenneinsinööri Hans Monderman ( ) on yksi jaetun tilan /iloso/ian pääarkkitehdeistä. Ajattelu korostaa ihmisten välistä vuorovaikutusta mekaanisten kulkuvälineiden sijaan. Kun liikenteen sääntelyä vähennetään, ihmisten välinen vuorovaikutus tuo lisää varovaisuutta ja tuottaa luonnollisesti turvallisemman, miellyttävämmän ympäristön autoilijoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. "Leveä tie, jossa on paljon liikennemerkkejä kertoo, että mene eteenpäin! Älä välitä ympäristöstä! Aja kovaa! Se on vaarallinen tarina. "Kenellä on etuajo-oikeus? Ihmiset löytävät omat tapansa, neuvotella keskenään, käyttää omia aivojaan." "Pohjimmiltaan shared space tarkoittaa vallansiirtoa ja vastuunsiirtoa julkiselta vallalta yksilöille ja yhteisölle." "Kun sinä kohtelet ihmisiä kuin idiootteja, he käyttäytyvät kuin idiootit.

20 Boornbergum Smallingerlandin kunnassa sijaitseva 1350 asukkaan Boornbergum. Nimi johtuu kylän halki juoksevasta Boorn- joesta. Kylän tunnetuin nähtävyys on kirkko vuodelta Kyläyhdistys (per. 1906!) tekee yhteistyötä naapurikylä Kortehemmenin kanssa.n. 95 % molempien kylien asukkaista on yhdistyksen jäseniä. Kylän jalkapallojoukkueen nimi on SC Boornbergum 80. Siegerswoude Kylässä on asukkaita noin 900. Se on osa Opsterlandin kuntaa. Kylä sijaitsee kaivosalueella. Keskiajalla siellä toimi benediktiiniläisluostari. Kylän jalkapallojoukkue yhdistyi Bakkefean kyläjoukkueen kanssa vuonna Siegerswoudessa on nyt menestyksekäs koripallojoukkue VKC. Nij Beets Nij Beetsin kylä sijaitsee Opsterlandin kunnassa, ja siellä on noin 1700 asukasta. Turvemuseo on sen tunnetuin turistikohde. Tunnetuin kyläläinen lienee poliitikko Hannie- Kleijwegt Bruinsma (s. 1936), joka on toiminut työväenpuolueen riveissä mm. provinssihallinnossa. Oman jalkapalloseuran nimi on VV Blue Boys. 20 MR. DAMIN TALO Turvetuotanto on Friisinmaalla monessa kylässä tärkeä elinkeino, ja ollut sitä jo vuosisatojen ajan. Merenpohjasta vapautunut maa on suomaisen kosteaa tehokkaalle turvetuotannolle. Turvetta käytetään polttoaineena voimalaitoksissa ja kiinteistöjen lämmityskattiloissa. Vuonna 1863 turvetyöntekijät perustivat Nij Beesin kylän. Alueella oli laajat turvemaastot kooten yhteen turvekyläyhteisön. Alueen turvetuotannon historia on koottu kotiseutumuseoon, Se Damshûs iin. Se Damshûs kuvaa turvetyöntekijöiden elinoloja ja työntekoa vuosien kulta- ajalta, jonka jälkeen turpeen käyttö väheni, hiili ja öljy korvasivat turpeen käyttöä. Museoalueen rakentaminen aloitettiin 1958 turvetyöläisen talon uudelleenra- kentamisella; tämän jälkeen museota on pystytetty kivi kiveltä kyläläisten voimin. Esineistöä on saatu lahjoituksina. Kirkko köyhemmille Museon pihapiirissä esitellään työläisten alkeellisia asuinoloja, torppia, joissa turvetyöläiset asuivat perheineen. Myös lapset tekivät töitä jo pienestä

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Lahti 5.3.2012 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen Oma Ympäristö Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

-Valo ry, EsLi ja Mikkelin kaupunki syksy 2014 - liikunnan polku / lisääminen - kokeilukulttuuri - pienin kustannuksin, asukaslähtöisesti ja

-Valo ry, EsLi ja Mikkelin kaupunki syksy 2014 - liikunnan polku / lisääminen - kokeilukulttuuri - pienin kustannuksin, asukaslähtöisesti ja -Valo ry, EsLi ja Mikkelin kaupunki syksy 2014 - liikunnan polku / lisääminen - kokeilukulttuuri - pienin kustannuksin, asukaslähtöisesti ja -vetoisesti - Miten omakohtaisesti lisään liikuntaa? - 2017

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013

PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 PIIRUSTUS JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 3.6.2013 1 TULEVAISUUDEN TONNIN SETELI Suunni ele neliön muotoinen 1000 euron seteli. Kuva-aiheena voit käy ää

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka

Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu. Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Vuoden Kauppakeskusteko 2013 kilpailu Veturi alueensa asukkaiden oloinen kohtaamispaikka Asiakas keskiössä Kauppakeskus Veturin toteuttamisen kirkkaana johtotähtenä on alusta lähtien ollut kouvolalaisuus

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä

Lisätiedot

SUOMI-OPPAAT MATKAILUALAN AMMATTILAISET

SUOMI-OPPAAT MATKAILUALAN AMMATTILAISET SUOMI-OPPAAT MATKAILUALAN AMMATTILAISET Anu Nylund, matkailukoulutuksen kehittämispäällikkö & Helsinki-opas & Lapin yliopiston opiskelija anu.nylund@liiketalousopisto.fi Lyhyt määritelmä palvelumuotoilusta

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ PUTAJAN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ Putajan kuulu kivisilta talviasussaan. 2013 Kartta, johon on merkitty tekstissä esitetyt kohteet. 1. Putajan Maatalous & Maansiirtomuseo Museo on Arto Vuorenniemen keräilyn

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot