FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN"

Transkriptio

1 FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN eli viisi vuorokautta hollantilaista kyläelämää Toim. Timo Taulo Matkaraportti Yhdessä tulevaan -hankkeen opintomatkalta Friisinmaalle, Alankomaihin

2 SISÄLTÖ PÄIVÄ YKSI... 4 Tutustumme merenkulkukansan suuruuden päiviin ja laivarepli- kaatteihin Bavariawer/issä, vanhan Urkin kalastajakylän uuteen tulemiseen ja majoitumme pikkukaupunki Sneekiin. PÄIVÄ KAKSI Matkaamme De Knipeen ja Gerslootiin. Saamme nähdä onnistuneen kylätalon ja kylätalosuunnitelman. Koemme mitä Shared space - /iloso/ia Siegerswoudessa aiheutti. Mr Damin talo Nij Beetsissä herättää kylän turvehistorian henkiin. PÄIVÄ KOLME. 22 Perehdymme Oudebildtziljin kylän ihmeeseen. Vakuutumme myös siitä, että Friisinmaan provinssi on persoonallinen ja elävä maakunta. PÄIVÄ NELJÄ.. 28 Sneekin kanavamarkkinoiden ja historiallisen yrittiviinatehtaan jälkeen katsomme miltä näyttää Kestävien kylien verkosto. Poppenwierissä ihastelemme pikkukylän aktiivisuutta. Tutustumme myös friisiläistalliin. PÄIVÄ VIISI Patotietä pitkin ajamme Amsterdamiin ja pohdimme mitä Friisin- maalla tulikaan opittua. Jamie Oliverin Fifteenissä testaamme makunautintoja. HOLLANNIN-MATKAAJAT. 39 LINKIT. 42 BRIEFLY IN ENGLISH. 43 Yhdessä tulevaan Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä Kyläasiamiehet: Elina Leppänen / Hämeen Kylät ry Timo Taulo / Päijät-Hämeen kylät ry

3 YHDESSÄ KYLÄTULEVAAN 3 Schipholin lentokenttä, Amsterdam, lauantai toukokuun 25. päivän aamu. Aika siirtyy tunnilla eteenpäin Suomesta Alankomaihin. Kaksikymmentäkaksi hämäläistä kyläilijää etsii bussikuljettajaa, kohdataan, noustaan autoon, lähdetään kohti pohjoista, kohti Friisinmaata. Kantahämäläiset ja päijäthämäläiset kyläaktiivit tutustuivat hollantilaiseen kyläelämään viiden toukokuisen päivän ajan. Yhdessä tulevaan - hankkeen voimin matkaajat perehtyivät friisinmaalaisiin kyliin, kylätoimijoihin ja kehitystyöhön. Hollantilainen maaseutu on suomalaisesta näkökulmasta tiheään asuttua ja välimatkat ovat lyhyitä. Miten sitä pidetään elävänä? Miten tuetaan kylien toimintaa? Millaisilla keinoilla toteutetaan kyläsuunnittelua? Miten houkutellaan uusia kyläläisiä, miten edistetään matkailua? Satsataanko lähiruokaan, tehdäänkö kyläprojekteja Leader- rahoituksen avulla? Matkaajilla oli monia kysymyksiä matkalle lähtiessään. Tiiviistä ohjelmasta haettiin myös ideoita, vinkkejä ja ajatuksia siirrettäväksi oman kylän tarpeisiin: kyläbenchmerkkausta Friisinmaalta! Sneekin kaupunki, hostelli Stay Okeyn kokoushuone, sunnuntai toukokuun 26. päivän aamu. Matkaajat kirjaavat ylös havaintojaan ensimmäisen matkapäivän kokemuksista. Heille on jaettu taskuun pienet sinikantiset vihkot. Näitä viiden päivän merkintöjä on koottu tähän matkaraporttiin. Artikkeleiden ohessa tunnus kertoo, että aiheessa on käytetty kyseisen hankematkaajan vihkomateriaalia: Matka kylä- DNA:n etsimiseksi oli alkanut.

4 Päivä 1 Merenkulkua ja kansanperinnettä Matkalla lentokentältä kohti majapaikkakaupunki Sneekiä pysähdytään kahdessa mielenkiintoisessa kohteessa, Lelystadin Batavia-telakalla ja kalastajakylä Urkissa. Saamme nähdä kuinka hollantilaiset kunnioittavat historiaansa, ja ovat onnistuneet elvyttämään kulttuuriperintöään hyvien hankkeiden tuella.

5 5 Kun laivat oli puuta ja tykit rautaa Bataviawerf entistää merivaltaa Kun saavut Alankomaihin, olet saapunut merenkulkukansan pariin. Meri on hollantilaisen sielun- maisema, kuten meillä suoma- laisilla metsä ja järvi. Meri on määritellyt kansan historiaa, Pohjanmeri kurittanut ja pelas- tanut alavaa maata. Meri on tuonut kansakunnalle elannon. Se on vienyt hollantilaiset kauas kaukomaille: Euroopan unionin perustajavaltion Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvat vielä tänäänkin Karibian meren saa- ret Curaçao, Sint Maarten ja Aruba. Rannikolla sijaitsevat Flevolandin ja Frieslandin provinssit elävät merenvoimalla. Monissa kaupungeissa ja kylissä on ryhdytty työstämään ja vah- vistamaan vanhoja merenkulku- kansan perinteitä ja elinkeinoja. Alankomaiden pienin provinssi Flevoland on syntynyt meren- pohjasta kuivatetulle alueelle. Se on pinta- alaltaan kolmasosan Päijät- Hämeestä, mutta asukas- luvultaan puolet suurempi: 2413 m 2, asukasta. Flevolandin pääkaupunki Lelystadin tunnetuin ja näyttävin turistikohde on laivatelakka Bataviawerf. Se kertoo aikakaudesta kun hollantilaiset olivat merten valtiaita, kun Hollannin Itä- Intian kauppakomppania hallitsi maailmankauppaa ja toi uskomattomia rikkauksia kotimaahansa.

6 Hämäläiset ja käsityöläisperinteeseen nojaavan laivatelakan arkkitehtuuria. Ilpo Markkola kuvaa: nähdäänkö pian Hämeenkoskella telakka? Oikealla De 7 Provinciën valmisteilla. Alkuperäinen sotalaiva vahvisti Alankomaiden merivaltaa Englantia vastaan 1600-luvulla. 6 Alankomaat vaurastui mauste-, tee-, silkki- ja timanttikaupasta, ja Amsterdamista tuli yksi merkittävimmistä satamista Euroopassa. Vuonna 1602 perustettu monikan- sallinen yritys piti pääkaupunkinaan satamakaupunki Bataviaa, nykyistä Indonesian Jakartaa. Kapina! Lelystadin telakalla rakennettiin kaksois- kappale kauppa- komppanian kolmimastoisesta Batavia- laivasta vuosina Alkuperäinen Batavia rakennettiin Amster- damissa vuonna 1628 kauppalaivaksi. Lokakuun 29. päivänä kauppa- alus lähti satamasta noutamaan maustelastia Hollannin Itä- Intiasta. Neitsytmatka ei kuitenkaan sujunut suotuisten merituulien myötä, vaan laivalla puhkesi kapina. Se törmäsi riuttaan Australian länsiran- nikolla, ja laivalla olleista 341 hengestä 40 hukkui. Kapina oli syntynyt laivan kapteenin ja erään mauste- kauppiaan toimesta: he suun- nittelivat kaappaavansa laivalla Kapinan ja haaksirikon runteleman Batavian miehistö kävi verisen taistelun kesäkuussa 1629: kapinoitsijat teloitettiin myöhemmin. olevan kullan ja hopean, ja aloittavansa uuden elämän jossain syrjäisessä Itä- Intian paikassa. Kapina ja haaksirikko johtivat pelastuneiden kesken verisiin yhteenottoihin. Haaksirikkoiset päätyivät lopulta Bataviaan, jossa heidät oikeudenkäynnissä teloitettiin, kuka ruoskimalla, kuka kölin alta vetämällä. Vain kapteeni jäi teloittamatta. Hän ei tunnustanut kidutuksesta huolimatta syyllisyyttään. Ilman piirustuksia Bataviawer/in replikalaiva raken- nettiin kölistä mas- tonhuippuun käyttäen luvulla käytet- tyjä menetelmiä, työ- kaluja ja materiaaleja. Kymmenen vuotta kestänyt rakennus- projekti alkoi vuonna Piirustuksia aluksesta ei ollut, ainoastaan Itä- Intian kauppakomppanian rakennusohjeet luvulla ei tehty laivasta piirustuksia, joten kaksoiskap- paletta rakennet- taessa tutkittiin lähteinä myös aikakauden maalauksia. Uusia materiaaleja valmistettaessa lähdemateriaa- lina käytettiin mm. Tukholman Vasa- laivan hylystä pelastettuja esineitä. Myös emolaivasta onnistuttiin pelastamaan vuonna 1970 suuri määrä esineistöä.

7 Pituutta lähes 57 metriä, leveyttä yli 10 metriä, paino 650 tonnia ja suurin syväys 5.10 metriä epäonnisen Batavian kaksoiskappale on uljas pursi Lelystadin telakalla. 7 Käsityöperinteen siirtoa Batavia- projetissa taitavat laivanrakentajat olivat mukana siirtämässä käsityöperinnettä sukupolvelta toiselle tunnetun laivanrakentaja Willem Vosin johdolla. Rakennustöiden aikana monet työttömät nuoret saivat koulutuksen ja työllistymis- mahdollisuuden telakan kautta. Vuonna 1995 kuningatar Beatrix vihki laivan ja avasi Telakka- museon. Jo ensimmäisen kuukauden aikana kävijää tutustui Batavian komei- siin rakenteisiin ja kiehtoviin yksityiskohtiin, mm. museon erilaiseen puupatsaaseen. Neitsytmatka uudelleen Syyskuussa 1999 Batavian rep- likan merikelpoisuus asetettiin tosikoetukselle, kun alus purjehti Alankomaista Australian Syd- neyyn. Alus palasi takaisin Lelystadiin kesäkuussa Matka oli erittäin vaikea, sillä kukaan ei oikein tiennyt, miten tämän kokoista laivaa täysissä purjeissa ohjataan. Kapinalta kuitenkin vältyttiin. Hankkeen voimalla uudistettiin hollantilaisille tärkeää meren- käyntihistoriaa. Batavia on nyt ankkuroituna turvallisesti Lelystadiin. Huolimatta emolaivansa Uudessa De 7 Provinciënissa on mukana myös onnea tuova narri. Replikan kaikki yksityiskohdat on selvitetty 1600-luvun lähteistä: hylkylöydöistä, käsikirjoituksista ja maalauksista. verisestä ja epäonnisesta historiasta, se näyttää uljaalta ja komealta laivavanhukselta taustallaan Pohjanmeren tyrskyt. Liisa Helanto Elina Leppänen Timo Taulo

8 Eloon kulttuuriperinnön avulla - kalastajakylä Urk Kalastajakylä Urk sijaitsee 30 kilometriä Lelystadista pohjoiseen. Urkissa ympäristöineen on asukkaita noin Urk on saanut nimensä noin 1000 vuotta sitten paikallisesta sanasta örka, joka tarkoittaa sanaa kallio. Alue kohosi tuolloin ympäröivästä merestä 80 hehtaarin saarena, jonka korkein paikka ylti 8,5 metrin korkeuteen meren pinnasta. Saari on Alankomaiden vanhinta aluetta, joka on mereltä vallattu; kiinteään mantereeseen Urk liittyi vuonna Sen pelättiin merkitsevän kyläyhteisön loppua. 8 Urkin kyläyhteisössä on aina eletty kuin yhtenä suurena perheenä, on pidetty huolta toinen toisistaan ja puolus- tauduttu yhdessä mereltä tulevaa uhkaa vastaan. Meri on ottanut ja antanut. Usein myrskysää on vienyt kalastajaveneen miehistöineen ja kyläyhteisö on auttanut leskien perheitä elämässä eteenpäin. Meri on liittänyt urkilaiset yhteen. Uskossa on vahvasti turvau- duttu rukouksin kohtalon kannettavaksi. Urkin alueella hallitsi pääuskontona katolilai- suus vuoteen 1627 saakka. Sitten uskonpuhdistus reformikirkon ja protestant- tisuuden myötä valtasi kylän. Tämä reformikirkon henki on erittäin vahva vielä tänä päivänä, sitä todistaa kaikkien asukkaiden, nuortenkin, mes- sussa käynti sunnuntaisin kahdesti eli aamumessussa ja iltamessussa. Kaupunkiin halutaan paljon turisteja, muttei sunnuntaisin, jumalan- palveluksen aikaan. Urkin ihme Kun Urkin saari oli padottu ja liitetty mantereeseen, asuk- kaat pelkäsivät sen tuhoavan saaren elinkeinon ja luvuilla alettiin kehittää kalas- tamista siten, että tuotto olisi parempi. Ruvettiin /ileeraa- maan kalaa ja jäteosasta jalostettiin eläinrehua myyn- tiin. Kalan hinta nousi myös yleisesti. Tapahtui ns. Urkin ihme kylä vaurastui ja köyhyydestä selvittiin. Urkilaiset kalastajat ovat luoneet kalastuksesta vahvan perinteen pohjalta menestys- tarinan. Tänään Urkin kalastuslaivasto on Alanko- maiden nykyaikaisimpia. Uuden ajan sähköinen kau- pankäynti ja kalamarkkinat sekä kalastusketjun logistiset ratkaisut takaavat korkea- laatuisen saaliin nopeasti kauppoihin. Säätiö tueksi Vuonna 2002 Urkiin perus- tettiin Urker Botter - säätiö rahoituksen järjestelemiseksi kalastusalusten entisöintiä varten. Ensimmäiset varat saatiin kirpputorien pidolla. Talkootyöt aloitettiin vanhan kalastaja- aluksen kunnostuk- sella mikä kesti neljä vuotta. Seuraavaksi ryhdyttiin kun- nostamaan vanhaa 1878 rakennettua makasiinia lähes romahtaneesta tilasta: haettiin kolmasosa rahoituksesta Leader- toimintaryhmältä, kolmasosa kunnasta ja yksi kolmasosa sijoittiin omaa rahaa. Perinneyhdistykseltä saatiin tukea Vuonna 1878 rakennettu makasiini palvelee nyt kylä- talona ja yhteisenä toiminta- tilana. Yläkerrassa on veneen raken- nuksen piirustukset, alaker- rassa mm. opetellaan kurs- seilla solmujen tekoa, purjeit- ten valmistusta ja siellä pide- tään esittelyjä ja erilaisia näyttelyjä.

9 De Botterschuur Urkin historiaan perustuvaa Leader-hanketta esitteli projektinjohtaja Pieter Brands, Urker Botter Foundatonista. Urkin vanhassa vinkkelikeskustassa satama-altaan vierustalla on saaren maamerkki vuonna 1837 pystytetty 18 metriä korkea majakka, Vuurtoren. Erilaista rahankeräystä on kehi- telty talon ylläpitoon, esimer- kiksi jos lahjoittaa 50 kylä- yhdistyksen talokassaan, saa varata taloa 75 :n edestä omaan käyttöönsä, vaikka kekkerien pitämiseen. Tuhannet talkootyötunnit Urkin länsisatama alkaa muis- tuttaa aidon vanhan kalastaja- kylän satamaa sellaista kun Urkissa oli sen saarivalta- kunnan aikana. Kunnostustyöt ovat herättäneet laajalti huo- miota. Monet historialliset alukset ovat ottaneet Urkin vanhan sataman kohdepai- kakseen. Urkin kunta on tukenut hanketta monin tavoin. Se antaa mm. vapautuksen satamamaksuista historiallisille aluksille. Flevolandin provinssi on ollut myös mukana tukitoimin palauttamassa kalastajakylää takaisin luvun kuosiin ja tunnelmaan. Mutta ilman kyläläisten yhteistä tahtoa ja tuhansia talkootyö- tunteja työ ei olisi onnistunut. 9 Elina Leppänen Helena Laurila-Savola Historiallinen restauroitu kalastusalus UK 12 vei suomalaisvieraita tutustumaan aallokkoon. Venematkallakin koettiin aitohollantilaista vieraanvaraisuutta: keskellä meren viimaa lämmittivät paikallinen yrttilikööri ja Pohjanmeren lohileivät.

10 Skandaali Stay Okeyssä! Mahtipullia kesken finaalin? Syötettiinkö matkaajamiehille erätauolla mahtipullia vai onko suomalaisnaisten jalkapallokulttuuri edelleen taantumassa? 10 Hämäläismatkaajamiehet löysivät Stay Okeyn viehättävän ravintolatilan pian hostelliin kirjautumisen jälkeen. Löytö oli merkittävä. Oli lauantai : Mestareiden liigan loppuottelun Dortmund Bayern München - ilta. Ravintolatilassa oli HD- televisio lupaavasti avoinna kun matkaajat astuivat baaritiskille tutkimaan paikallisen olutpanimokulttuurin tähtituotteita. Sahtimaakunnan pojille elämys oli avartava. Hollantilaisten futislegenda Arjen Robben ratkaisi Mestareiden liigan lihapullista huolimatta. Hollantilaiset ovat jalkapallokansaa. Futissivistys on korkealla, se saattoi huomata pienen ja viihtyisän ravintolasalin arkkitehtuurista. TV oli riittävän korkealla, jotta ohimenevät terassi- ihmiset eivät häiritsisi pelikokemusta. Myös merkittävä määrä naispuolisia katsojia oli kokoontunut ruudun äärelle, mikä omalta osaltaan sekin kertoo maan pallokulttuurin syvyydestä: jalkapallo on myös naisten laji. Erinäisten oluttuotteiden nauttimisen lomassa kahden saksalaisjoukkueen välinen ottelu oli viihdyttävää jalkapalloa. Muutaman selkeän tuomarivirheen, wembleyläisen tunnelman arvioinnin ja hieman ponnettoman ensimmäisen jakson jälkeen suomalaiset kokivat iloisen yllätyksen. Tarjoiluhenkilökunta jalkautui tv- katsojien joukkoon, ja tarjosivat vadeilta mahtavia lihapullia. Mikä omituisinta, tarjoilu tapahtui ilman vastinetta, ihan ilmaisiksi. Hämäläiskatsojiin ele teki liikuttavan vaikutuksen, eivätkä ylisanat hollantilaisesta vieraanvaraisuudesta päättyneet ennen kuin toinen jakso alkoi. Bayern voitti 1 2 hollantilaisen Arjen Robbenin viime hetken (89 min.) maalilla. Seuraavana aamuna matkaajien naispuolinen jäsen antoi miehille lehtileikkeen Ilta- Sanomista. Vastikkeetta nauttimamme lihapullat saattoivat olla ns. mahtipullia, jotka oli vedetty uutisen mukaan pois Suomen markkinoilta naudanlihan alkuperäismerkintöjen epäselvyyksien takia. Suomalaiset naiset eivät vaan kerta kaikkiaan ole jalkapallon ystäviä. Timo Taulo Mauri Kyöstilä Ilpo Markkola

11 Päivä 2 Taloja, turvetta ja toimintaa Sunnuntaiaamu alkaa hostellin tukevalla aamiaisella. Edessä on pitkä päivä: ajamme ensin De Knipen kylään, jossa tutustutaan kylän De Barten monitoimitaloon, sitten perehdymme Gerslootin kylän talohankkeeseen, ja kuulemme millä tavalla liikennemerkkiviidakosta ja autojen ylivallasta voidaan päästä eroon shared space -QilosoQialla. Paluumatkalla poikkeamme Nij Beetsin kylän kotiseutumuseossa. Kuten matkaajamme Mauri sen kiteytti: Turvenuijat menevät turvemuseoon.

12 12 KYLÄTALO JOKA YHDISTI NUORET JA VANHAT Good morning! Welcome in the village De Knipe in the building called De Barte. My name is Wim Torenga, I m the chairman of de Participants Association of De Barte Istumme pienen De Knipe - kylän monitoimikeskuksen yhteisessä tilassa, aamukahvin äärellä. Monitoimikeskuksen yhdistyk- sen puheenjohtaja Wim Torenga esittelee ylpeänä rakennusta ja sen toiminta- ajatusta: koulu, päiväkoti ja kylätalo harrastusmahdolli- suuksineen ovat kaikki saman katon alla. KYLÄLÄISTEN ALOITTEESTA De Barten synnytti kyläläisten voimakas itsenäisyys, riippumattomuus muutaman kilometrin päässä sijaitsevasta emokunta Heeren- veenin ( asukasta) De Barten kylätalo on koulu, päiväkoti, vanhusten paikka monen toiminnan talo. vetovoimasta sekä halu antaa omalle kylälle elinmahdol- lisuuksia. Multifunctional Accommodation (MFA) ohjaa ja johtaa De Barten

13 toimintaa. Torenga jatkaa: Monitoimitalohanke syntyi kyläläisten aloitteesta. Koulu- tilamme olivat käyneet vanhan- aikaisiksi ja tarvitsimme toimin- nalle tiloja. Kymmenisen vuotta etsimme erilaisia vaihtoehtoja, kunnes vuonna 2004 saimme De Barten; kylän koulut, perus- koulun sekä kristillisen koulun, päiväkodin sekä vanhusten olohuonetilan samaan tilaan. VÄÄNTÖJEN TAKANA Mutta ennen kuin uudisraken- nus oli pystyssä, kyläyhdistys kävi monia vääntöjä ja neuvot- teluja viranomaisten kanssa kunnes kunta päätti rakentaa De Barten vanhan koulun paikalle noin kolmen miljoonan euron budjetilla. Kyläyhdistys osallistui hankkeeseen noin euron osuudella. Rakennuksen suunnitteli yksi Alankomaiden johtavista arkkitehtitoimistoista Onix, joka on tunnettu puun erilaisista ratkaisuista; De Barte onkin mielenkiintoinen puuarkki- tehtuurin taidonnäyte. De Barte on kunnan omistama. Tiloja voi vuokrata. Puheenjohtaja Torenga kertoo, että tänä päivänä De Bartessa ovat vuokralla kaksi perus- koulua, yksityinen päiväkoti Kinderwoud (Lastenmetsä) iltapäiväkerhoineen, vanhusten olohuone - toimintayhdistys sekä kunnan aluetoimipiste. Kuntosalikin on aktiiviessa käytössä. Vuokralaiset ovat muodos- taneet oman yhdistyksensä, joka Suomalaiset tarhalaiset Pirkko Liisa ja Marja Liisa De Barten leikkihuoneessa. toimii kunnan ja muiden toimi- joiden kanssa De Barten asioita hoitaen, Torenga kertoo. Yhdistyksen ei tarvitse maksaa vuokraa kunnalle. Se omistaa yhteisten tilojen huonekalut ja muun välineistön. Vuokraustoimintaa harjoittaa Activity Committee. Se myös pyörittää keittiön ja kahvilan toimintaa, kuvailee Wim Torenga De Barten organisaatiota. 13

14 Wim Torenga esittelee hämäläismatkaajille talon toimintaa aamukahvittelun lomassa. 14 OMA KYLÄLEHTI De Bartessa tilat ovat monessa käytössä. Kun koulupäivä päättyy, luokkahuoneet ovat muussa toiminnassa. Näiden asioiden järjestämisessä on kaikkien oltava mukana. Kyläläiset voivat vuokrata tiloja omaan käyttöönsä iltaisin ja viikonloppuisin. Tiloja voidaan yhdistellä, esimerkiksi voimis- telusali ja leikkihuone yhdeksi suureksi tilaksi. Monitoimitalo ei toimi ilman laajaa ja sitoutunutta vapaa- ehtoistyötä. Se on kyläyhdis- Kyläarkiston salat Friisinmaalaisten kylien perinteen keräämistä kannus- tetaan Dorpsarchieven - hank- keen tuella. Digitaaliseen kylä- arkistoon on De Knipestä kerät- ty mm. valo- ja elokuvamate- riaalia historian varrelta. Hanke tarjoaa digitalisointi- koulutusta ja ilmaisen alustan arkistolle. tysten reviiriä: De Bartessä työskentelee parinkymmenen palkkatyöläisammattilaisen lisäksi satakunta vapaaehtoista. Me julkaisemme viikottain ilmestyvää kylän sanomalehteä De Compagnonia vapaaehtois- voimin, puheenjohtaja Torenga mainitsee. Niin ja yhdistyksemme naisjaosto on talkoilla keittänyt nämä aamukahvitkin Elina Leppänen Timo Taulo Friisinmaan maakunnassa, Heerenveenin kunnassa sijaitseva De Knipe on turvekylä. Turvebisnestä on harjoitettu De Knipessä jo luvulta alkaen. Kylä on rakenteeltaan nauhamainen; turpeen kuljettamista varten rakennettiin useita kanaa- leja. Pääkanaali on Schoterlandse Compagnonsvaart, joka kulkee läpi Friisinmaan. Asukkaita kylässä on noin Tunnettuja knipeläisiä ovat /iloso/i, historioitsija Ger Harmsen ( ) sekä luistelija Abe de Vries ( ), joka aktiivi- uransa jälkeen viljeli maata kylässä.

15 ROHTOA KYLÄYHTEISÖLLE: Geerslootin kylätalohanke 15 Hämäläiset toivottavat onnea Geerslootin suurelle hankkeelle: Pieter de Haan (vas.) uskoo, että rakennustyöt alkavat tämän vuoden puolella luvulla Euroopassa on käyty läpi suuri sosiaalinen, kulttuurinen ja teollinen murros. Hollantilaiset halusivat olla osa sitä, osa demokraattista kehitystä, osa päätöksenteon kehitystä. Kylät ja yhteisöt ryhtyivät seisomaan oman tahtonsa takana. Ne eivät halunneet hallintoa etäälle, ne halusivat päättää itse omista asioistaan. Tässä tilanteessa olemme nyt. Pieter de Haanin mielestä hollantisessa kyläpolitiikassa ollaan astumassa pieniä aske- leita kohti omaa määräämis- valtaa ja itsenäisyyttä. Hän uskoo niin käytännön esimerk- kien voimalla. de Haan on Leeuwardenissa sijaitsevan yliopiston Knowledge Center Shared Spacen tutkija ja koordinaattori. Hän on muka- na asuinpaikkansa heeren- veeniläiskylä Geerlootin kylä- talohankkeessa, jonka takana hänen sanojensa mukaan kylä- läiset ovat 100- prosenttisesti. Ihan suomeksi 63 perhettä on mukana kylä- yhteisömme toiminnassa. Teimme yhteisen vision kylä- talosta keskustellen; tähän työhön osallistui yli puolet kylämme asukkaista, kertoo de Haan. Sekä jokaisessa kokouksessa olivat paikalliset päättäjät mukana. Suunnitelma valmistui. Saatiin aikaan kylätalon moniulot- teinen hahmo, joka palvelee kaikkia kyläläisiä antamalla mahdollisuuksia moniin toi- mintoihin ja harrastuksiin. De Haan luettelee selvällä suomenkielellä kylän ta- pahtumia: Uuden vuoden vastaanotto, tammiturnaus, pelikorttiturnaus, dartstur- naus, naapuruston grilli- ilta, uudenvuodenaatto, kalastus- päivä, syntymäpäiväjuhlat, joulujuhla. Useasti Suomessa käyneen de Haanin kieliapuna on ollut suomalainen vävypoika

16 16 Geerslootin kylätalohanke on jo paperilla. Kylän oma olohuone on kyläyhdistyksen historian suurin tavoite. Enemmän kuin monitoimitalo Kylän jalkapallokentän kainaloon suunnitellulle kylätalolle Geerlootpolderille kustannus- arvioksi kertyi hieman euroa, josta Heerenveen, maa- kunta sekä yksityiset säätiöt hoitavat pääosan: kylän omalla aktiivisuudella, sponsoreilla yms., tulee kerätä euroa. Pieni kylämme ansaitsee maa- merkkinsä, se on vakaan ja vah- van kyläyhteisön merkki, se sisältää historiamme ja tulevai- suutemme. Kylätalo on yhteinen tilamme, olohuoneemme. Kyläelämä tulee siellä näkyväksi, uskoo Pieter de Haan. Se on rohto päivittäisiin ongelmiimme, niihin joita julkinen hallinto ei tavoita ja joissa meidän itse tulee tehdä työtä. Julkisen hallinnon tehtävä on antaa oikeat puitteet ja asiantuntemus tarpeisiimme. Siksi emme ole rakentamssa monitoimitaloa, vaan kyläläisten olohuonetta. Gerslootissa asuu noin 300 kyläläistä. Pikkukylä muodostettiin vuonna 1934 kun Friisinmaalla jaettiin kuntarajoja uudelleen. Kylän tunnetuin nähtävyys on vanhan protestanttikirkon hautausmaan kellotapuli luvulta. Kylällä on oma jalkapallojoukkue VV Gersloot (per. 1934), joka sijoittui viime kaudella maakuntasarjan seitsemänneksi.

17 YHTEISEEN TILAAN UUSI AJATTELUTAPA It takes Shared Space to create shared understanding. Uutta liiketoimintaa, uusia julkisia alueita, uutta aktiivi- suutta, lisää matkailua kuulostaa hyviltä kehitys- kohteilta kylälle kuin kylälle. Yhteisenä tekijänä tähän on shared space, jaetun tilan ajattelu, kaupunkisuunnittelun Alankomaissa kehitelty malli, josta on saatu monissa Euroopan maissa hyviä kokemuksia. Jaetun tilan perustana on havainto, jonka mukaan meidän yhteinen julkinen tilamme on muuttunut liikaa autojen ja lii- kenteen tilaksi. Liikennekäyttäy- tymisestä on tullut normi sosiaa- lisen käyttäytymisemme tilalle. Autot määräävät. Liikennemerkkiviidakot ohjaavat yhteisten tilojemme arkkiteh- tuuria. VAPAATA LIIKENNEMERKEISTÄ Sjoerd Nota toimii Kenniscentrum Shared Space - tutkimuslaitokses- sa kouluttajana. Nota uskoo jaetun tilan /iloso/ian omien kokemustensa ja tutkimustensa voimin. Hyvä ja toimiva julkinen tila on paikka kävelemiselle, oleskelulle, tapaamiselle, rentoutumiselle, matkaamiselle jaetun tilan suunnittelu ottaa nämä intressit huomioon, Nota sanoo. Ihmisen kokoinen ja oloinen julkinen tila voi olla myös merkkinä kylän tai kaupungin historiaan, identiteettiin tai alueen olemukseen. Se kertoo paljon yhteisön kulttuurista ja hyvinvoinnista. Jaetun tilan toimintamallilla minimoidaan rajapinnat ajo- neuvojen, liikenteen ja jalan- kulkijoiden kesken. Julkisen tilan uudelleenmuotoilulla pyritään parantamaan liikenneturvalli- suutta ja tuomaan yhteistä tilaa enemmän esille niin esteettisesti kuin jalankulkijankin ehdolle, Sjoerd Nota toteaa. Alankomaiden Shared Space - projekti rahoitettiin Friisinmaan kaupunki- ja kyläkohteissa Interreginä vuosina Kohteita toteutettiin mm. Makkingassa, jossa liikenne- merkkien viidakkoa ja tiemer- kintöjä on sulautettu yhteen sekä poistettu pysäköintimaksut ja pysähtymisrajoitukset. Kaupungin portilla on yksi liikennemerkki: Verkeersbordvrij, vapaa liikennemerkeistä. 17 KYLÄSUUNNITTELUUN MUKAAN Monissa hollantilaisissa kylissä testattiin demokraattisempia julkisen tilan alueita. Kyläsuunnitteluun otettiin vauh- tia liikenteellisten solmukoh- teiden avaamisesta; samalla on luotu kyläidentiteettiä ja matkailua kehittäviä arkkiteh- tuuriratkaisuja, kuten muisto- merkkejä, kylätunnuksia jne. Suomalaisten kylämatkaajien majapaikkakaupunki, Sneek, toimi yhtenä hankekohteena. Kaupungin keskustan kehätietä (noin moottoriajoneuvon läpikulkua per vuorokausi) ryhdyttiin suunnittelemaan jaetun tilan - teeseillä. Kehätielle lisättiin paikallisbussien kulku- mahdollisuuksia, kehitettiin liikenneympyröitä, pienennettiin jalkakäytäviä ja liitettiin alue kaupungin ytimen historialliseen kontekstiin. Ja saatiin aikaan hämmästyttäviä tilastotuloksia.

18 Liikenneturvallisuus lisääntyi selvästi ja onnettomuudet vähenivät. Liikennevirtojen keskinopeudet laskivat huomat- tavasti. Alueen sosiaalinen saavutettavuus kasvoi sekä ekonomiset resurssit lisään- tyivät; yrittäjät saivat parempia toimintaedellytyksiä. Sjoerd Nota kertoo esimekkejä lisää. Nij Beestin kylässä Shared space sisällytettiin kyläsuunnit- teluun. Tavoitteena houkuttele- vammat yhteiset tilat, oman historian korostaminen ja pa- rempi turvallisuus. Boornbergumissa katuja kaven- tamalla, katulyhtyjä asentamalla lisättiin kylän ja vieraiden pyö- räilymahdollisuuksia. Pyöräilyn lisääntyessä, on myös yrittäjät hyötyneet siitä. Esimerkit jatkuvat. Siegerswouden kylässä toimittiin yhteistyössä kyläyhdistyksen ja sen muodostaman työryhmän kanssa alusta alkaen. Nauhakylällä ei ole keskusta- aluetta, eikä selkeää identiteetti- pistettä, toria, aukiota tms. Kohteeksi valittu vaarallinen pitkän maantien päättävä risteys päätettiin toteuttaa kyläaukioksi luoden sinne uutta yrittäjyyttä, houkutellen enemmän pysähty- viä turisteja sekä lisäten kylä- läisten aktiviteettimahdolli- suuksia, Nota sanoo. KATSO ENSIN VASEMMALLE... Suomessa hollantilaisoppeihin on perehdytty mm. Lappeen- rannassa ja Raumalla. Jaetun tilan - ajatus tuntuu opas- tettuun liikennekäyttäytymiseen sitoutuneen suomalaisen mie- lessä kaoottiselta ja vaaralli- seltakin. Lainsäädäntömme on vielä kaukana jaetun tilan - /iloso/iasta. Nykyinen tieliikennelaki määrittelee, että katu on ylitettävä suojatietä kulkien, mikäli sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä. Shared Space - alueiden ideana on, että jalankulkija saa kulkea missä haluaa ja ylittää kadun parhaaksi katsomassaan paikassa ilman rajoituksia. Käytössä lakipykälillä ei ole merkitystä, mutta onnetto- muustilanteissa erityisesti vakuutuksen kannalta on pystyttävä määrittämään, kuka on vastuullinen. Käynnissä olevan lakimuu- toshankkeen tarkoituksena on muokata pihakatuun kuuluvaa lainsäädäntöä siten, että myös läpiajo olisi sallittua. Tämä järjestely täyttäisi metodin ajatukset yhteispelistä ja tilan jakamisesta useamman kulkumuodon kesken. 18 Nij Beetsin kyläsuunnitelmassa haluttiin muuttaa kylän sisääntulon vaarallinen risteys shared space -ajattelun mukaisesti. ENNEN Tuloksena on kylän historiasta kertova persoonallinen aukio, kylän portti ja turvallisempi liikenne niin jalankulkijoille kuin autoilijoillekin. JÄLKEEN

19 Siegerswouden kylän vaarallisessa risteyksessä oli surulliset onnettomuustilastot. Ajonopeudet uhkasivat mm. lasten koulumatkaa. Nyt nopeudet ovat alentuneet ja onnettomuustilastot ovat kaunistuneet. Toriyrittäjät pitävät aukiota kunnossa ja myös kiinnostavana. Kuvissa risteyksen uusi suunnitelma ja toteutus. 19 Boornbergumin kylässä keskusaukio oli jaettu kaikkien käyttöön kiveyksillä sekä ajosuuntien muuttamisella. Kylän tunnusmerkkikin sai arvoisensa paikan aukion keskiössä. Oppaana Foppe Jorna, Kenniscentrum Shared Spacen tutkija. Mondermanin sanomaa Hollantilainen liikenneinsinööri Hans Monderman ( ) on yksi jaetun tilan /iloso/ian pääarkkitehdeistä. Ajattelu korostaa ihmisten välistä vuorovaikutusta mekaanisten kulkuvälineiden sijaan. Kun liikenteen sääntelyä vähennetään, ihmisten välinen vuorovaikutus tuo lisää varovaisuutta ja tuottaa luonnollisesti turvallisemman, miellyttävämmän ympäristön autoilijoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. "Leveä tie, jossa on paljon liikennemerkkejä kertoo, että mene eteenpäin! Älä välitä ympäristöstä! Aja kovaa! Se on vaarallinen tarina. "Kenellä on etuajo-oikeus? Ihmiset löytävät omat tapansa, neuvotella keskenään, käyttää omia aivojaan." "Pohjimmiltaan shared space tarkoittaa vallansiirtoa ja vastuunsiirtoa julkiselta vallalta yksilöille ja yhteisölle." "Kun sinä kohtelet ihmisiä kuin idiootteja, he käyttäytyvät kuin idiootit.

20 Boornbergum Smallingerlandin kunnassa sijaitseva 1350 asukkaan Boornbergum. Nimi johtuu kylän halki juoksevasta Boorn- joesta. Kylän tunnetuin nähtävyys on kirkko vuodelta Kyläyhdistys (per. 1906!) tekee yhteistyötä naapurikylä Kortehemmenin kanssa.n. 95 % molempien kylien asukkaista on yhdistyksen jäseniä. Kylän jalkapallojoukkueen nimi on SC Boornbergum 80. Siegerswoude Kylässä on asukkaita noin 900. Se on osa Opsterlandin kuntaa. Kylä sijaitsee kaivosalueella. Keskiajalla siellä toimi benediktiiniläisluostari. Kylän jalkapallojoukkue yhdistyi Bakkefean kyläjoukkueen kanssa vuonna Siegerswoudessa on nyt menestyksekäs koripallojoukkue VKC. Nij Beets Nij Beetsin kylä sijaitsee Opsterlandin kunnassa, ja siellä on noin 1700 asukasta. Turvemuseo on sen tunnetuin turistikohde. Tunnetuin kyläläinen lienee poliitikko Hannie- Kleijwegt Bruinsma (s. 1936), joka on toiminut työväenpuolueen riveissä mm. provinssihallinnossa. Oman jalkapalloseuran nimi on VV Blue Boys. 20 MR. DAMIN TALO Turvetuotanto on Friisinmaalla monessa kylässä tärkeä elinkeino, ja ollut sitä jo vuosisatojen ajan. Merenpohjasta vapautunut maa on suomaisen kosteaa tehokkaalle turvetuotannolle. Turvetta käytetään polttoaineena voimalaitoksissa ja kiinteistöjen lämmityskattiloissa. Vuonna 1863 turvetyöntekijät perustivat Nij Beesin kylän. Alueella oli laajat turvemaastot kooten yhteen turvekyläyhteisön. Alueen turvetuotannon historia on koottu kotiseutumuseoon, Se Damshûs iin. Se Damshûs kuvaa turvetyöntekijöiden elinoloja ja työntekoa vuosien kulta- ajalta, jonka jälkeen turpeen käyttö väheni, hiili ja öljy korvasivat turpeen käyttöä. Museoalueen rakentaminen aloitettiin 1958 turvetyöläisen talon uudelleenra- kentamisella; tämän jälkeen museota on pystytetty kivi kiveltä kyläläisten voimin. Esineistöä on saatu lahjoituksina. Kirkko köyhemmille Museon pihapiirissä esitellään työläisten alkeellisia asuinoloja, torppia, joissa turvetyöläiset asuivat perheineen. Myös lapset tekivät töitä jo pienestä

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Mitä se on? Sähköisessä äänestyksessä (englanniksi e voting) joko äänestys, ääntenlasku tai molemmat tehdään sähköi sesti. Mikäli äänestys on täysin sähköinen,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Porin taidekoulun pihaprojekti

Porin taidekoulun pihaprojekti Porin taidekoulun pihaprojekti Piha oppimisympäristönä Hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisempaa ja toiminnallisempaa kuvataideopetusta hyödyntämällä taidekoulun pihaa ympärivuotisena opetustilana.

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot