FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN

Transkriptio

1 FRIISINMAALLA KAIKKI ON KUMMEMMIN eli viisi vuorokautta hollantilaista kyläelämää Toim. Timo Taulo Matkaraportti Yhdessä tulevaan -hankkeen opintomatkalta Friisinmaalle, Alankomaihin

2 SISÄLTÖ PÄIVÄ YKSI... 4 Tutustumme merenkulkukansan suuruuden päiviin ja laivarepli- kaatteihin Bavariawer/issä, vanhan Urkin kalastajakylän uuteen tulemiseen ja majoitumme pikkukaupunki Sneekiin. PÄIVÄ KAKSI Matkaamme De Knipeen ja Gerslootiin. Saamme nähdä onnistuneen kylätalon ja kylätalosuunnitelman. Koemme mitä Shared space - /iloso/ia Siegerswoudessa aiheutti. Mr Damin talo Nij Beetsissä herättää kylän turvehistorian henkiin. PÄIVÄ KOLME. 22 Perehdymme Oudebildtziljin kylän ihmeeseen. Vakuutumme myös siitä, että Friisinmaan provinssi on persoonallinen ja elävä maakunta. PÄIVÄ NELJÄ.. 28 Sneekin kanavamarkkinoiden ja historiallisen yrittiviinatehtaan jälkeen katsomme miltä näyttää Kestävien kylien verkosto. Poppenwierissä ihastelemme pikkukylän aktiivisuutta. Tutustumme myös friisiläistalliin. PÄIVÄ VIISI Patotietä pitkin ajamme Amsterdamiin ja pohdimme mitä Friisin- maalla tulikaan opittua. Jamie Oliverin Fifteenissä testaamme makunautintoja. HOLLANNIN-MATKAAJAT. 39 LINKIT. 42 BRIEFLY IN ENGLISH. 43 Yhdessä tulevaan Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä Kyläasiamiehet: Elina Leppänen / Hämeen Kylät ry Timo Taulo / Päijät-Hämeen kylät ry

3 YHDESSÄ KYLÄTULEVAAN 3 Schipholin lentokenttä, Amsterdam, lauantai toukokuun 25. päivän aamu. Aika siirtyy tunnilla eteenpäin Suomesta Alankomaihin. Kaksikymmentäkaksi hämäläistä kyläilijää etsii bussikuljettajaa, kohdataan, noustaan autoon, lähdetään kohti pohjoista, kohti Friisinmaata. Kantahämäläiset ja päijäthämäläiset kyläaktiivit tutustuivat hollantilaiseen kyläelämään viiden toukokuisen päivän ajan. Yhdessä tulevaan - hankkeen voimin matkaajat perehtyivät friisinmaalaisiin kyliin, kylätoimijoihin ja kehitystyöhön. Hollantilainen maaseutu on suomalaisesta näkökulmasta tiheään asuttua ja välimatkat ovat lyhyitä. Miten sitä pidetään elävänä? Miten tuetaan kylien toimintaa? Millaisilla keinoilla toteutetaan kyläsuunnittelua? Miten houkutellaan uusia kyläläisiä, miten edistetään matkailua? Satsataanko lähiruokaan, tehdäänkö kyläprojekteja Leader- rahoituksen avulla? Matkaajilla oli monia kysymyksiä matkalle lähtiessään. Tiiviistä ohjelmasta haettiin myös ideoita, vinkkejä ja ajatuksia siirrettäväksi oman kylän tarpeisiin: kyläbenchmerkkausta Friisinmaalta! Sneekin kaupunki, hostelli Stay Okeyn kokoushuone, sunnuntai toukokuun 26. päivän aamu. Matkaajat kirjaavat ylös havaintojaan ensimmäisen matkapäivän kokemuksista. Heille on jaettu taskuun pienet sinikantiset vihkot. Näitä viiden päivän merkintöjä on koottu tähän matkaraporttiin. Artikkeleiden ohessa tunnus kertoo, että aiheessa on käytetty kyseisen hankematkaajan vihkomateriaalia: Matka kylä- DNA:n etsimiseksi oli alkanut.

4 Päivä 1 Merenkulkua ja kansanperinnettä Matkalla lentokentältä kohti majapaikkakaupunki Sneekiä pysähdytään kahdessa mielenkiintoisessa kohteessa, Lelystadin Batavia-telakalla ja kalastajakylä Urkissa. Saamme nähdä kuinka hollantilaiset kunnioittavat historiaansa, ja ovat onnistuneet elvyttämään kulttuuriperintöään hyvien hankkeiden tuella.

5 5 Kun laivat oli puuta ja tykit rautaa Bataviawerf entistää merivaltaa Kun saavut Alankomaihin, olet saapunut merenkulkukansan pariin. Meri on hollantilaisen sielun- maisema, kuten meillä suoma- laisilla metsä ja järvi. Meri on määritellyt kansan historiaa, Pohjanmeri kurittanut ja pelas- tanut alavaa maata. Meri on tuonut kansakunnalle elannon. Se on vienyt hollantilaiset kauas kaukomaille: Euroopan unionin perustajavaltion Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvat vielä tänäänkin Karibian meren saa- ret Curaçao, Sint Maarten ja Aruba. Rannikolla sijaitsevat Flevolandin ja Frieslandin provinssit elävät merenvoimalla. Monissa kaupungeissa ja kylissä on ryhdytty työstämään ja vah- vistamaan vanhoja merenkulkukansan perinteitä ja elinkeinoja. Alankomaiden pienin provinssi Flevoland on syntynyt merenpohjasta kuivatetulle alueelle. Se on pinta- alaltaan kolmasosan Päijät- Hämeestä, mutta asukas- luvultaan puolet suurempi: 2413 m 2, asukasta. Flevolandin pääkaupunki Lelystadin tunnetuin ja näyttävin turistikohde on laivatelakka Bataviawerf. Se kertoo aikakaudesta kun hollantilaiset olivat merten valtiaita, kun Hollannin Itä- Intian kauppakomppania hallitsi maailmankauppaa ja toi uskomattomia rikkauksia kotimaahansa.

6 Hämäläiset ja käsityöläisperinteeseen nojaavan laivatelakan arkkitehtuuria. Ilpo Markkola kuvaa: nähdäänkö pian Hämeenkoskella telakka? Oikealla De 7 Provinciën valmisteilla. Alkuperäinen sotalaiva vahvisti Alankomaiden merivaltaa Englantia vastaan 1600-luvulla. 6 Alankomaat vaurastui mauste-, tee-, silkki- ja timanttikaupasta, ja Amsterdamista tuli yksi merkittävimmistä satamista Euroopassa. Vuonna 1602 perustettu monikan- sallinen yritys piti pääkaupunkinaan satamakaupunki Bataviaa, nykyistä Indonesian Jakartaa. Kapina! Lelystadin telakalla rakennettiin kaksoiskappale kauppakomppanian kolmimastoisesta Batavia- laivasta vuosina Alkuperäinen Batavia rakennettiin Amster- damissa vuonna 1628 kauppalaivaksi. Lokakuun 29. päivänä kauppa- alus lähti satamasta noutamaan maustelastia Hollannin Itä- Intiasta. Neitsytmatka ei kuitenkaan sujunut suotuisten merituulien myötä, vaan laivalla puhkesi kapina. Se törmäsi riuttaan Australian länsiran- nikolla, ja laivalla olleista 341 hengestä 40 hukkui. Kapina oli syntynyt laivan kapteenin ja erään mauste- kauppiaan toimesta: he suun- nittelivat kaappaavansa laivalla Kapinan ja haaksirikon runteleman Batavian miehistö kävi verisen taistelun kesäkuussa 1629: kapinoitsijat teloitettiin myöhemmin. olevan kullan ja hopean, ja aloittavansa uuden elämän jossain syrjäisessä Itä- Intian paikassa. Kapina ja haaksirikko johtivat pelastuneiden kesken verisiin yhteenottoihin. Haaksirikkoiset päätyivät lopulta Bataviaan, jossa heidät oikeudenkäynnissä teloitettiin, kuka ruoskimalla, kuka kölin alta vetämällä. Vain kapteeni jäi teloittamatta. Hän ei tunnustanut kidutuksesta huolimatta syyllisyyttään. Ilman piirustuksia Bataviawer/in replikalaiva rakennettiin kölistä mas- tonhuippuun käyttäen luvulla käytet- tyjä menetelmiä, työ- kaluja ja materiaaleja. Kymmenen vuotta kestänyt rakennus- projekti alkoi vuonna Piirustuksia aluksesta ei ollut, ainoastaan Itä- Intian kauppakomppanian rakennusohjeet luvulla ei tehty laivasta piirustuksia, joten kaksoiskap- paletta rakennet- taessa tutkittiin lähteinä myös aikakauden maalauksia. Uusia materiaaleja valmistettaessa lähdemateriaa- lina käytettiin mm. Tukholman Vasa- laivan hylystä pelastettuja esineitä. Myös emolaivasta onnistuttiin pelastamaan vuonna 1970 suuri määrä esineistöä.

7 Pituutta lähes 57 metriä, leveyttä yli 10 metriä, paino 650 tonnia ja suurin syväys 5.10 metriä epäonnisen Batavian kaksoiskappale on uljas pursi Lelystadin telakalla. 7 Käsityöperinteen siirtoa Batavia- projetissa taitavat laivanrakentajat olivat mukana siirtämässä käsityöperinnettä sukupolvelta toiselle tunnetun laivanrakentaja Willem Vosin johdolla. Rakennustöiden aikana monet työttömät nuoret saivat koulutuksen ja työllistymis- mahdollisuuden telakan kautta. Vuonna 1995 kuningatar Beatrix vihki laivan ja avasi Telakka- museon. Jo ensimmäisen kuukauden aikana kävijää tutustui Batavian komei- siin rakenteisiin ja kiehtoviin yksityiskohtiin, mm. museon erilaiseen puupatsaaseen. Neitsytmatka uudelleen Syyskuussa 1999 Batavian replikan merikelpoisuus asetettiin tosikoetukselle, kun alus purjehti Alankomaista Australian Syd- neyyn. Alus palasi takaisin Lelystadiin kesäkuussa Matka oli erittäin vaikea, sillä kukaan ei oikein tiennyt, miten tämän kokoista laivaa täysissä purjeissa ohjataan. Kapinalta kuitenkin vältyttiin. Hankkeen voimalla uudistettiin hollantilaisille tärkeää meren- käyntihistoriaa. Batavia on nyt ankkuroituna turvallisesti Lelystadiin. Huolimatta emolaivansa Uudessa De 7 Provinciënissa on mukana myös onnea tuova narri. Replikan kaikki yksityiskohdat on selvitetty 1600-luvun lähteistä: hylkylöydöistä, käsikirjoituksista ja maalauksista. verisestä ja epäonnisesta historiasta, se näyttää uljaalta ja komealta laivavanhukselta taustallaan Pohjanmeren tyrskyt. Liisa Helanto Elina Leppänen Timo Taulo

8 Eloon kulttuuriperinnön avulla - kalastajakylä Urk Kalastajakylä Urk sijaitsee 30 kilometriä Lelystadista pohjoiseen. Urkissa ympäristöineen on asukkaita noin Urk on saanut nimensä noin 1000 vuotta sitten paikallisesta sanasta örka, joka tarkoittaa sanaa kallio. Alue kohosi tuolloin ympäröivästä merestä 80 hehtaarin saarena, jonka korkein paikka ylti 8,5 metrin korkeuteen meren pinnasta. Saari on Alankomaiden vanhinta aluetta, joka on mereltä vallattu; kiinteään mantereeseen Urk liittyi vuonna Sen pelättiin merkitsevän kyläyhteisön loppua. 8 Urkin kyläyhteisössä on aina eletty kuin yhtenä suurena perheenä, on pidetty huolta toinen toisistaan ja puolus- tauduttu yhdessä mereltä tulevaa uhkaa vastaan. Meri on ottanut ja antanut. Usein myrskysää on vienyt kalastajaveneen miehistöineen ja kyläyhteisö on auttanut leskien perheitä elämässä eteenpäin. Meri on liittänyt urkilaiset yhteen. Uskossa on vahvasti turvau- duttu rukouksin kohtalon kannettavaksi. Urkin alueella hallitsi pääuskontona katolilai- suus vuoteen 1627 saakka. Sitten uskonpuhdistus reformikirkon ja protestant- tisuuden myötä valtasi kylän. Tämä reformikirkon henki on erittäin vahva vielä tänä päivänä, sitä todistaa kaikkien asukkaiden, nuortenkin, mes- sussa käynti sunnuntaisin kahdesti eli aamumessussa ja iltamessussa. Kaupunkiin halutaan paljon turisteja, muttei sunnuntaisin, jumalan- palveluksen aikaan. Urkin ihme Kun Urkin saari oli padottu ja liitetty mantereeseen, asukkaat pelkäsivät sen tuhoavan saaren elinkeinon ja luvuilla alettiin kehittää kalas- tamista siten, että tuotto olisi parempi. Ruvettiin /ileeraa- maan kalaa ja jäteosasta jalostettiin eläinrehua myyn- tiin. Kalan hinta nousi myös yleisesti. Tapahtui ns. Urkin ihme kylä vaurastui ja köyhyydestä selvittiin. Urkilaiset kalastajat ovat luoneet kalastuksesta vahvan perinteen pohjalta menestys- tarinan. Tänään Urkin kalastuslaivasto on Alanko- maiden nykyaikaisimpia. Uuden ajan sähköinen kau- pankäynti ja kalamarkkinat sekä kalastusketjun logistiset ratkaisut takaavat korkea- laatuisen saaliin nopeasti kauppoihin. Säätiö tueksi Vuonna 2002 Urkiin perus- tettiin Urker Botter - säätiö rahoituksen järjestelemiseksi kalastusalusten entisöintiä varten. Ensimmäiset varat saatiin kirpputorien pidolla. Talkootyöt aloitettiin vanhan kalastaja- aluksen kunnostuk- sella mikä kesti neljä vuotta. Seuraavaksi ryhdyttiin kun- nostamaan vanhaa 1878 rakennettua makasiinia lähes romahtaneesta tilasta: haettiin kolmasosa rahoituksesta Leader- toimintaryhmältä, kolmasosa kunnasta ja yksi kolmasosa sijoittiin omaa rahaa. Perinneyhdistykseltä saatiin tukea Vuonna 1878 rakennettu makasiini palvelee nyt kylä- talona ja yhteisenä toiminta- tilana. Yläkerrassa on veneen rakennuksen piirustukset, alaker- rassa mm. opetellaan kurs- seilla solmujen tekoa, purjeit- ten valmistusta ja siellä pide- tään esittelyjä ja erilaisia näyttelyjä.

9 De Botterschuur Urkin historiaan perustuvaa Leader-hanketta esitteli projektinjohtaja Pieter Brands, Urker Botter Foundatonista. Urkin vanhassa vinkkelikeskustassa satama-altaan vierustalla on saaren maamerkki vuonna 1837 pystytetty 18 metriä korkea majakka, Vuurtoren. Erilaista rahankeräystä on kehitelty talon ylläpitoon, esimerkiksi jos lahjoittaa 50 kylä- yhdistyksen talokassaan, saa varata taloa 75 :n edestä omaan käyttöönsä, vaikka kekkerien pitämiseen. Tuhannet talkootyötunnit Urkin länsisatama alkaa muis- tuttaa aidon vanhan kalastaja- kylän satamaa sellaista kun Urkissa oli sen saarivalta- kunnan aikana. Kunnostustyöt ovat herättäneet laajalti huo- miota. Monet historialliset alukset ovat ottaneet Urkin vanhan sataman kohdepai- kakseen. Urkin kunta on tukenut hanketta monin tavoin. Se antaa mm. vapautuksen satamamaksuista historiallisille aluksille. Flevolandin provinssi on ollut myös mukana tukitoimin palauttamassa kalastajakylää takaisin luvun kuosiin ja tunnelmaan. Mutta ilman kyläläisten yhteistä tahtoa ja tuhansia talkootyö- tunteja työ ei olisi onnistunut. 9 Elina Leppänen Helena Laurila-Savola Historiallinen restauroitu kalastusalus UK 12 vei suomalaisvieraita tutustumaan aallokkoon. Venematkallakin koettiin aitohollantilaista vieraanvaraisuutta: keskellä meren viimaa lämmittivät paikallinen yrttilikööri ja Pohjanmeren lohileivät.

10 Skandaali Stay Okeyssä! Mahtipullia kesken finaalin? Syötettiinkö matkaajamiehille erätauolla mahtipullia vai onko suomalaisnaisten jalkapallokulttuuri edelleen taantumassa? 10 Hämäläismatkaajamiehet löysivät Stay Okeyn viehättävän ravintolatilan pian hostelliin kirjautumisen jälkeen. Löytö oli merkittävä. Oli lauantai : Mestareiden liigan loppuottelun Dortmund Bayern München - ilta. Ravintolatilassa oli HD- televisio lupaavasti avoinna kun matkaajat astuivat baaritiskille tutkimaan paikallisen olutpanimokulttuurin tähtituotteita. Sahtimaakunnan pojille elämys oli avartava. Hollantilaisten futislegenda Arjen Robben ratkaisi Mestareiden liigan lihapullista huolimatta. Hollantilaiset ovat jalkapallokansaa. Futissivistys on korkealla, se saattoi huomata pienen ja viihtyisän ravintolasalin arkkitehtuurista. TV oli riittävän korkealla, jotta ohimenevät terassi- ihmiset eivät häiritsisi pelikokemusta. Myös merkittävä määrä naispuolisia katsojia oli kokoontunut ruudun äärelle, mikä omalta osaltaan sekin kertoo maan pallokulttuurin syvyydestä: jalkapallo on myös naisten laji. Erinäisten oluttuotteiden nauttimisen lomassa kahden saksalaisjoukkueen välinen ottelu oli viihdyttävää jalkapalloa. Muutaman selkeän tuomarivirheen, wembleyläisen tunnelman arvioinnin ja hieman ponnettoman ensimmäisen jakson jälkeen suomalaiset kokivat iloisen yllätyksen. Tarjoiluhenkilökunta jalkautui tv- katsojien joukkoon, ja tarjosivat vadeilta mahtavia lihapullia. Mikä omituisinta, tarjoilu tapahtui ilman vastinetta, ihan ilmaisiksi. Hämäläiskatsojiin ele teki liikuttavan vaikutuksen, eivätkä ylisanat hollantilaisesta vieraanvaraisuudesta päättyneet ennen kuin toinen jakso alkoi. Bayern voitti 1 2 hollantilaisen Arjen Robbenin viime hetken (89 min.) maalilla. Seuraavana aamuna matkaajien naispuolinen jäsen antoi miehille lehtileikkeen Ilta- Sanomista. Vastikkeetta nauttimamme lihapullat saattoivat olla ns. mahtipullia, jotka oli vedetty uutisen mukaan pois Suomen markkinoilta naudanlihan alkuperäismerkintöjen epäselvyyksien takia. Suomalaiset naiset eivät vaan kerta kaikkiaan ole jalkapallon ystäviä. Timo Taulo Mauri Kyöstilä Ilpo Markkola

11 Päivä 2 Taloja, turvetta ja toimintaa Sunnuntaiaamu alkaa hostellin tukevalla aamiaisella. Edessä on pitkä päivä: ajamme ensin De Knipen kylään, jossa tutustutaan kylän De Barten monitoimitaloon, sitten perehdymme Gerslootin kylän talohankkeeseen, ja kuulemme millä tavalla liikennemerkkiviidakosta ja autojen ylivallasta voidaan päästä eroon shared space -QilosoQialla. Paluumatkalla poikkeamme Nij Beetsin kylän kotiseutumuseossa. Kuten matkaajamme Mauri sen kiteytti: Turvenuijat menevät turvemuseoon.

12 12 KYLÄTALO JOKA YHDISTI NUORET JA VANHAT Good morning! Welcome in the village De Knipe in the building called De Barte. My name is Wim Torenga, I m the chairman of de Participants Association of De Barte Istumme pienen De Knipe - kylän monitoimikeskuksen yhteisessä tilassa, aamukahvin äärellä. Monitoimikeskuksen yhdistyksen puheenjohtaja Wim Torenga esittelee ylpeänä rakennusta ja sen toiminta- ajatusta: koulu, päiväkoti ja kylätalo harrastusmahdolli- suuksineen ovat kaikki saman katon alla. KYLÄLÄISTEN ALOITTEESTA De Barten synnytti kyläläisten voimakas itsenäisyys, riippumattomuus muutaman kilometrin päässä sijaitsevasta emokunta Heeren- veenin ( asukasta) De Barten kylätalo on koulu, päiväkoti, vanhusten paikka monen toiminnan talo. vetovoimasta sekä halu antaa omalle kylälle elinmahdol- lisuuksia. Multifunctional Accommodation (MFA) ohjaa ja johtaa De Barten

13 toimintaa. Torenga jatkaa: Monitoimitalohanke syntyi kyläläisten aloitteesta. Koulu- tilamme olivat käyneet vanhan- aikaisiksi ja tarvitsimme toimin- nalle tiloja. Kymmenisen vuotta etsimme erilaisia vaihtoehtoja, kunnes vuonna 2004 saimme De Barten; kylän koulut, perus- koulun sekä kristillisen koulun, päiväkodin sekä vanhusten olohuonetilan samaan tilaan. VÄÄNTÖJEN TAKANA Mutta ennen kuin uudisraken- nus oli pystyssä, kyläyhdistys kävi monia vääntöjä ja neuvot- teluja viranomaisten kanssa kunnes kunta päätti rakentaa De Barten vanhan koulun paikalle noin kolmen miljoonan euron budjetilla. Kyläyhdistys osallistui hankkeeseen noin euron osuudella. Rakennuksen suunnitteli yksi Alankomaiden johtavista arkkitehtitoimistoista Onix, joka on tunnettu puun erilaisista ratkaisuista; De Barte onkin mielenkiintoinen puuarkki- tehtuurin taidonnäyte. De Barte on kunnan omistama. Tiloja voi vuokrata. Puheenjohtaja Torenga kertoo, että tänä päivänä De Bartessa ovat vuokralla kaksi perus- koulua, yksityinen päiväkoti Kinderwoud (Lastenmetsä) iltapäiväkerhoineen, vanhusten olohuone - toimintayhdistys sekä kunnan aluetoimipiste. Kuntosalikin on aktiiviessa käytössä. Vuokralaiset ovat muodos- taneet oman yhdistyksensä, joka Suomalaiset tarhalaiset Pirkko Liisa ja Marja Liisa De Barten leikkihuoneessa. toimii kunnan ja muiden toimi- joiden kanssa De Barten asioita hoitaen, Torenga kertoo. Yhdistyksen ei tarvitse maksaa vuokraa kunnalle. Se omistaa yhteisten tilojen huonekalut ja muun välineistön. Vuokraustoimintaa harjoittaa Activity Committee. Se myös pyörittää keittiön ja kahvilan toimintaa, kuvailee Wim Torenga De Barten organisaatiota. 13

14 Wim Torenga esittelee hämäläismatkaajille talon toimintaa aamukahvittelun lomassa. 14 OMA KYLÄLEHTI De Bartessa tilat ovat monessa käytössä. Kun koulupäivä päättyy, luokkahuoneet ovat muussa toiminnassa. Näiden asioiden järjestämisessä on kaikkien oltava mukana. Kyläläiset voivat vuokrata tiloja omaan käyttöönsä iltaisin ja viikonloppuisin. Tiloja voidaan yhdistellä, esimerkiksi voimis- telusali ja leikkihuone yhdeksi suureksi tilaksi. Monitoimitalo ei toimi ilman laajaa ja sitoutunutta vapaa- ehtoistyötä. Se on kyläyhdis- Kyläarkiston salat Friisinmaalaisten kylien perinteen keräämistä kannus- tetaan Dorpsarchieven - hankkeen tuella. Digitaaliseen kylä- arkistoon on De Knipestä kerät- ty mm. valo- ja elokuvamate- riaalia historian varrelta. Hanke tarjoaa digitalisointi- koulutusta ja ilmaisen alustan arkistolle. tysten reviiriä: De Bartessä työskentelee parinkymmenen palkkatyöläisammattilaisen lisäksi satakunta vapaaehtoista. Me julkaisemme viikottain ilmestyvää kylän sanomalehteä De Compagnonia vapaaehtois- voimin, puheenjohtaja Torenga mainitsee. Niin ja yhdistyksemme naisjaosto on talkoilla keittänyt nämä aamukahvitkin Elina Leppänen Timo Taulo Friisinmaan maakunnassa, Heerenveenin kunnassa sijaitseva De Knipe on turvekylä. Turvebisnestä on harjoitettu De Knipessä jo luvulta alkaen. Kylä on rakenteeltaan nauhamainen; turpeen kuljettamista varten rakennettiin useita kanaa- leja. Pääkanaali on Schoterlandse Compagnonsvaart, joka kulkee läpi Friisinmaan. Asukkaita kylässä on noin Tunnettuja knipeläisiä ovat /iloso/i, historioitsija Ger Harmsen ( ) sekä luistelija Abe de Vries ( ), joka aktiivi- uransa jälkeen viljeli maata kylässä.

15 ROHTOA KYLÄYHTEISÖLLE: Geerslootin kylätalohanke 15 Hämäläiset toivottavat onnea Geerslootin suurelle hankkeelle: Pieter de Haan (vas.) uskoo, että rakennustyöt alkavat tämän vuoden puolella luvulla Euroopassa on käyty läpi suuri sosiaalinen, kulttuurinen ja teollinen murros. Hollantilaiset halusivat olla osa sitä, osa demokraattista kehitystä, osa päätöksenteon kehitystä. Kylät ja yhteisöt ryhtyivät seisomaan oman tahtonsa takana. Ne eivät halunneet hallintoa etäälle, ne halusivat päättää itse omista asioistaan. Tässä tilanteessa olemme nyt. Pieter de Haanin mielestä hollantisessa kyläpolitiikassa ollaan astumassa pieniä aske- leita kohti omaa määräämis- valtaa ja itsenäisyyttä. Hän uskoo niin käytännön esimerk- kien voimalla. de Haan on Leeuwardenissa sijaitsevan yliopiston Knowledge Center Shared Spacen tutkija ja koordinaattori. Hän on mukana asuinpaikkansa heeren- veeniläiskylä Geerlootin kylä- talohankkeessa, jonka takana hänen sanojensa mukaan kylä- läiset ovat 100- prosenttisesti. Ihan suomeksi 63 perhettä on mukana kylä- yhteisömme toiminnassa. Teimme yhteisen vision kylä- talosta keskustellen; tähän työhön osallistui yli puolet kylämme asukkaista, kertoo de Haan. Sekä jokaisessa kokouksessa olivat paikalliset päättäjät mukana. Suunnitelma valmistui. Saatiin aikaan kylätalon moniulot- teinen hahmo, joka palvelee kaikkia kyläläisiä antamalla mahdollisuuksia moniin toi- mintoihin ja harrastuksiin. De Haan luettelee selvällä suomenkielellä kylän ta- pahtumia: Uuden vuoden vastaanotto, tammiturnaus, pelikorttiturnaus, dartstur- naus, naapuruston grilli- ilta, uudenvuodenaatto, kalastus- päivä, syntymäpäiväjuhlat, joulujuhla. Useasti Suomessa käyneen de Haanin kieliapuna on ollut suomalainen vävypoika

16 16 Geerslootin kylätalohanke on jo paperilla. Kylän oma olohuone on kyläyhdistyksen historian suurin tavoite. Enemmän kuin monitoimitalo Kylän jalkapallokentän kainaloon suunnitellulle kylätalolle Geerlootpolderille kustannus- arvioksi kertyi hieman euroa, josta Heerenveen, maakunta sekä yksityiset säätiöt hoitavat pääosan: kylän omalla aktiivisuudella, sponsoreilla yms., tulee kerätä euroa. Pieni kylämme ansaitsee maa- merkkinsä, se on vakaan ja vahvan kyläyhteisön merkki, se sisältää historiamme ja tulevai- suutemme. Kylätalo on yhteinen tilamme, olohuoneemme. Kyläelämä tulee siellä näkyväksi, uskoo Pieter de Haan. Se on rohto päivittäisiin ongelmiimme, niihin joita julkinen hallinto ei tavoita ja joissa meidän itse tulee tehdä työtä. Julkisen hallinnon tehtävä on antaa oikeat puitteet ja asiantuntemus tarpeisiimme. Siksi emme ole rakentamssa monitoimitaloa, vaan kyläläisten olohuonetta. Gerslootissa asuu noin 300 kyläläistä. Pikkukylä muodostettiin vuonna 1934 kun Friisinmaalla jaettiin kuntarajoja uudelleen. Kylän tunnetuin nähtävyys on vanhan protestanttikirkon hautausmaan kellotapuli luvulta. Kylällä on oma jalkapallojoukkue VV Gersloot (per. 1934), joka sijoittui viime kaudella maakuntasarjan seitsemänneksi.

17 YHTEISEEN TILAAN UUSI AJATTELUTAPA It takes Shared Space to create shared understanding. Uutta liiketoimintaa, uusia julkisia alueita, uutta aktiivisuutta, lisää matkailua kuulostaa hyviltä kehitys- kohteilta kylälle kuin kylälle. Yhteisenä tekijänä tähän on shared space, jaetun tilan ajattelu, kaupunkisuunnittelun Alankomaissa kehitelty malli, josta on saatu monissa Euroopan maissa hyviä kokemuksia. Jaetun tilan perustana on havainto, jonka mukaan meidän yhteinen julkinen tilamme on muuttunut liikaa autojen ja liikenteen tilaksi. Liikennekäyttäy- tymisestä on tullut normi sosiaa- lisen käyttäytymisemme tilalle. Autot määräävät. Liikennemerkkiviidakot ohjaavat yhteisten tilojemme arkkitehtuuria. VAPAATA LIIKENNEMERKEISTÄ Sjoerd Nota toimii Kenniscentrum Shared Space - tutkimuslaitokses- sa kouluttajana. Nota uskoo jaetun tilan /iloso/ian omien kokemustensa ja tutkimustensa voimin. Hyvä ja toimiva julkinen tila on paikka kävelemiselle, oleskelulle, tapaamiselle, rentoutumiselle, matkaamiselle jaetun tilan suunnittelu ottaa nämä intressit huomioon, Nota sanoo. Ihmisen kokoinen ja oloinen julkinen tila voi olla myös merkkinä kylän tai kaupungin historiaan, identiteettiin tai alueen olemukseen. Se kertoo paljon yhteisön kulttuurista ja hyvinvoinnista. Jaetun tilan toimintamallilla minimoidaan rajapinnat ajo- neuvojen, liikenteen ja jalan- kulkijoiden kesken. Julkisen tilan uudelleenmuotoilulla pyritään parantamaan liikenneturvalli- suutta ja tuomaan yhteistä tilaa enemmän esille niin esteettisesti kuin jalankulkijankin ehdolle, Sjoerd Nota toteaa. Alankomaiden Shared Space - projekti rahoitettiin Friisinmaan kaupunki- ja kyläkohteissa Interreginä vuosina Kohteita toteutettiin mm. Makkingassa, jossa liikenne- merkkien viidakkoa ja tiemer- kintöjä on sulautettu yhteen sekä poistettu pysäköintimaksut ja pysähtymisrajoitukset. Kaupungin portilla on yksi liikennemerkki: Verkeersbordvrij, vapaa liikennemerkeistä. 17 KYLÄSUUNNITTELUUN MUKAAN Monissa hollantilaisissa kylissä testattiin demokraattisempia julkisen tilan alueita. Kyläsuunnitteluun otettiin vauh- tia liikenteellisten solmukoh- teiden avaamisesta; samalla on luotu kyläidentiteettiä ja matkailua kehittäviä arkkiteh- tuuriratkaisuja, kuten muisto- merkkejä, kylätunnuksia jne. Suomalaisten kylämatkaajien majapaikkakaupunki, Sneek, toimi yhtenä hankekohteena. Kaupungin keskustan kehätietä (noin moottoriajoneuvon läpikulkua per vuorokausi) ryhdyttiin suunnittelemaan jaetun tilan - teeseillä. Kehätielle lisättiin paikallisbussien kulku- mahdollisuuksia, kehitettiin liikenneympyröitä, pienennettiin jalkakäytäviä ja liitettiin alue kaupungin ytimen historialliseen kontekstiin. Ja saatiin aikaan hämmästyttäviä tilastotuloksia.

18 Liikenneturvallisuus lisääntyi selvästi ja onnettomuudet vähenivät. Liikennevirtojen keskinopeudet laskivat huomat- tavasti. Alueen sosiaalinen saavutettavuus kasvoi sekä ekonomiset resurssit lisään- tyivät; yrittäjät saivat parempia toimintaedellytyksiä. Sjoerd Nota kertoo esimekkejä lisää. Nij Beestin kylässä Shared space sisällytettiin kyläsuunnit- teluun. Tavoitteena houkuttele- vammat yhteiset tilat, oman historian korostaminen ja parempi turvallisuus. Boornbergumissa katuja kaven- tamalla, katulyhtyjä asentamalla lisättiin kylän ja vieraiden pyö- räilymahdollisuuksia. Pyöräilyn lisääntyessä, on myös yrittäjät hyötyneet siitä. Esimerkit jatkuvat. Siegerswouden kylässä toimittiin yhteistyössä kyläyhdistyksen ja sen muodostaman työryhmän kanssa alusta alkaen. Nauhakylällä ei ole keskusta- aluetta, eikä selkeää identiteetti- pistettä, toria, aukiota tms. Kohteeksi valittu vaarallinen pitkän maantien päättävä risteys päätettiin toteuttaa kyläaukioksi luoden sinne uutta yrittäjyyttä, houkutellen enemmän pysähty- viä turisteja sekä lisäten kylä- läisten aktiviteettimahdolli- suuksia, Nota sanoo. KATSO ENSIN VASEMMALLE... Suomessa hollantilaisoppeihin on perehdytty mm. Lappeen- rannassa ja Raumalla. Jaetun tilan - ajatus tuntuu opas- tettuun liikennekäyttäytymiseen sitoutuneen suomalaisen mie- lessä kaoottiselta ja vaaralli- seltakin. Lainsäädäntömme on vielä kaukana jaetun tilan - /iloso/iasta. Nykyinen tieliikennelaki määrittelee, että katu on ylitettävä suojatietä kulkien, mikäli sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä. Shared Space - alueiden ideana on, että jalankulkija saa kulkea missä haluaa ja ylittää kadun parhaaksi katsomassaan paikassa ilman rajoituksia. Käytössä lakipykälillä ei ole merkitystä, mutta onnetto- muustilanteissa erityisesti vakuutuksen kannalta on pystyttävä määrittämään, kuka on vastuullinen. Käynnissä olevan lakimuu- toshankkeen tarkoituksena on muokata pihakatuun kuuluvaa lainsäädäntöä siten, että myös läpiajo olisi sallittua. Tämä järjestely täyttäisi metodin ajatukset yhteispelistä ja tilan jakamisesta useamman kulkumuodon kesken. 18 Nij Beetsin kyläsuunnitelmassa haluttiin muuttaa kylän sisääntulon vaarallinen risteys shared space -ajattelun mukaisesti. ENNEN Tuloksena on kylän historiasta kertova persoonallinen aukio, kylän portti ja turvallisempi liikenne niin jalankulkijoille kuin autoilijoillekin. JÄLKEEN

19 Siegerswouden kylän vaarallisessa risteyksessä oli surulliset onnettomuustilastot. Ajonopeudet uhkasivat mm. lasten koulumatkaa. Nyt nopeudet ovat alentuneet ja onnettomuustilastot ovat kaunistuneet. Toriyrittäjät pitävät aukiota kunnossa ja myös kiinnostavana. Kuvissa risteyksen uusi suunnitelma ja toteutus. 19 Boornbergumin kylässä keskusaukio oli jaettu kaikkien käyttöön kiveyksillä sekä ajosuuntien muuttamisella. Kylän tunnusmerkkikin sai arvoisensa paikan aukion keskiössä. Oppaana Foppe Jorna, Kenniscentrum Shared Spacen tutkija. Mondermanin sanomaa Hollantilainen liikenneinsinööri Hans Monderman ( ) on yksi jaetun tilan /iloso/ian pääarkkitehdeistä. Ajattelu korostaa ihmisten välistä vuorovaikutusta mekaanisten kulkuvälineiden sijaan. Kun liikenteen sääntelyä vähennetään, ihmisten välinen vuorovaikutus tuo lisää varovaisuutta ja tuottaa luonnollisesti turvallisemman, miellyttävämmän ympäristön autoilijoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. "Leveä tie, jossa on paljon liikennemerkkejä kertoo, että mene eteenpäin! Älä välitä ympäristöstä! Aja kovaa! Se on vaarallinen tarina. "Kenellä on etuajo-oikeus? Ihmiset löytävät omat tapansa, neuvotella keskenään, käyttää omia aivojaan." "Pohjimmiltaan shared space tarkoittaa vallansiirtoa ja vastuunsiirtoa julkiselta vallalta yksilöille ja yhteisölle." "Kun sinä kohtelet ihmisiä kuin idiootteja, he käyttäytyvät kuin idiootit.

20 Boornbergum Smallingerlandin kunnassa sijaitseva 1350 asukkaan Boornbergum. Nimi johtuu kylän halki juoksevasta Boorn- joesta. Kylän tunnetuin nähtävyys on kirkko vuodelta Kyläyhdistys (per. 1906!) tekee yhteistyötä naapurikylä Kortehemmenin kanssa.n. 95 % molempien kylien asukkaista on yhdistyksen jäseniä. Kylän jalkapallojoukkueen nimi on SC Boornbergum 80. Siegerswoude Kylässä on asukkaita noin 900. Se on osa Opsterlandin kuntaa. Kylä sijaitsee kaivosalueella. Keskiajalla siellä toimi benediktiiniläisluostari. Kylän jalkapallojoukkue yhdistyi Bakkefean kyläjoukkueen kanssa vuonna Siegerswoudessa on nyt menestyksekäs koripallojoukkue VKC. Nij Beets Nij Beetsin kylä sijaitsee Opsterlandin kunnassa, ja siellä on noin 1700 asukasta. Turvemuseo on sen tunnetuin turistikohde. Tunnetuin kyläläinen lienee poliitikko Hannie- Kleijwegt Bruinsma (s. 1936), joka on toiminut työväenpuolueen riveissä mm. provinssihallinnossa. Oman jalkapalloseuran nimi on VV Blue Boys. 20 MR. DAMIN TALO Turvetuotanto on Friisinmaalla monessa kylässä tärkeä elinkeino, ja ollut sitä jo vuosisatojen ajan. Merenpohjasta vapautunut maa on suomaisen kosteaa tehokkaalle turvetuotannolle. Turvetta käytetään polttoaineena voimalaitoksissa ja kiinteistöjen lämmityskattiloissa. Vuonna 1863 turvetyöntekijät perustivat Nij Beesin kylän. Alueella oli laajat turvemaastot kooten yhteen turvekyläyhteisön. Alueen turvetuotannon historia on koottu kotiseutumuseoon, Se Damshûs iin. Se Damshûs kuvaa turvetyöntekijöiden elinoloja ja työntekoa vuosien kulta- ajalta, jonka jälkeen turpeen käyttö väheni, hiili ja öljy korvasivat turpeen käyttöä. Museoalueen rakentaminen aloitettiin 1958 turvetyöläisen talon uudelleenra- kentamisella; tämän jälkeen museota on pystytetty kivi kiveltä kyläläisten voimin. Esineistöä on saatu lahjoituksina. Kirkko köyhemmille Museon pihapiirissä esitellään työläisten alkeellisia asuinoloja, torppia, joissa turvetyöläiset asuivat perheineen. Myös lapset tekivät töitä jo pienestä

Näytä lisää