Kaupallisen viestinnän yleiset standardit. Joulukuu 2008

Transkriptio

1 1 Kaupallisen viestinnän yleiset standardit Joulukuu 2008

2 Joulukuu 2008

3 Kaupallisen viestinnän yleiset standardit heijastelevat useita asioita, joihin Eurooppa-neuvosto otti kantaa vuonna 2001 suosituksellaan lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä. Ne perustuvat Amsterdam Groupin vuonna 1994 julkaisemiin ohjeisiin alkoholijuomien vastuullisesta kaupallisesta viestinnästä. 1 Näitä ohjeita ovat tukeneet European Forum for Responsible Drinking -järjestön (väkevien alkoholijuomien tuottajien etujärjestö) eli EFRD:n jäsenyritykset, joiden pyrkimyksenä on, että ohjeita noudatettaisiin mahdollisimman laajalti kaikilla niiden kohdemarkkinoilla Euroopassa. Niitä tukevat tällä hetkellä seuraavat eurooppalaiset kauppayhdistykset: Euroopan alkoholintuottajien yhdistys CEPS (Confédération Européenne des Producteurs de Spiritueux) ja Euroopan siideri- ja hedelmäviinijärjestö AICV (Association des Industries des Cidres et Vins de fruits de l U.E.). Eurocommerce, eurooppalainen tukku-, vähittäis- ja kansainvälistä kauppaa edustava työnantajajärjestö, tiedottaa jäsenilleen yleisistä standardeista parhaina käytäntöinä kansallisella tasolla. Yleiset standardit eivät korvaa asianmukaisia kansallisia lakeja tai säädöksiä, vaan ne tuovat käytäntöihin yhteistä sovelluspohjaa. 3 JOHDANTO-OSA Kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tuotetaan ja kulutetaan hyvin eri tavoin alkoholia sisältäviä juomia, kuten viinejä, oluita, siidereitä, väkijuomia ja kaikkia muita juotavan alkoholin muotoja jne. (jäljempänä juomat ). Tuotanto, kulutustrendit ja -tavat vaihtelevat erittäin paljon maasta ja alueesta toiseen, varsinkin juomakategorioittain, joilla on kaikilla yksilölliset ominaisuutensa. Nämä tuotteet ovat kohtuudella kulutettuina osa tasapainoista ja terveellistä elämäntapaa. Suurin osa kuluttajista käyttääkin tuotteita kohtuudella. Nämä tuotteet ovat Euroopan unionissa sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista syistä hyvin tärkeitä. NÄIDEN STANDARDIEN TARKOITUS On yleisessä tiedossa, että juomien liiallisella tai vastuuttomalla käytöllä voi olla henkilökohtaisia, sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia. Näiden yleisten standardien tarkoituksena on varmistaa, että kaupallisessa viestinnässä ei kannusteta tai hyväksytä mitään 1 Amsterdam Group nimettiin European Forum for Responsible Drinkingiksi eli EFRD:ksi marraskuussa 2005.

4 alkoholin liika- tai väärinkäyttöä. KAUPALLINEN VIESTINTÄ Kaupallinen viestintä määritellään tässä asiakirjassa seuraavasti: Kaikki tuotemerkkimainonta tai mainosviestintä kuluttajille riippumatta käytetystä viestimestä (esim. painetut viestimet, mainoslähetykset, etiketit, pakkaukset, internet, uusi teknologia ja sponsorointi) ja mukaan lukien kuluttajille ja kaupalle suunnatut myyntikampanjat, tuotteistaminen sekä myymälämateriaali. Kaupallinen viestintä ei sisällä: 4 mainostamiseen liittymätöntä materiaalia, lehdistötiedotteita, tiedotteita viranomaisille tai suurelle yleisölle yhteiskunnallista huolta aiheuttavista asioista, kuten juomien kuluttamiseen liittyvistä riskeistä tai hyödyistä, tai alkoholin kohtuukäyttöön tai alkoholin rooliin yhteiskunnassa liittyviä viestejä. PERUSPERIAATTEET Kaupallisen viestinnän: tulisi olla lainmukaista, soveliasta, rehellistä ja totuudenmukaista ja sen tulisi noudattaa yleisesti hyväksyttyjä reiluja kilpailusääntöjä ja hyvää liiketoimintatapaa tulisi olla valmisteltu pitäen mielessä sosiaalisen vastuun ja sen tulisi perustua reiluuden ja vilpittömyyden periaatteisiin ei missään tapauksessa tulisi olla epäeettistä tai muilla tavoin ihmisarvon ja moraalin vastaista. 1. Väärinkäyttö 1.1 Kaupallisessa viestinnässä ei tule kannustaa tai hyväksyä alkoholin liiallista tai vastuutonta käyttöä eikä esitellä pidättyvyyttä tai kohtuukäyttöä negatiivisessa valossa. 1.2 Kaupallisessa viestinnässä ei tule näyttää humalaisia ihmisiä tai mitenkään antaa ymmärtää humalan olevan hyväksyttävää. 1.3 Kaupallisessa viestinnässä ei tule tehdä mitään viittauksia väkivaltaiseen, aggressiiviseen, laittomaan, vaaralliseen tai epäsosiaaliseen käytökseen.

5 1.4 Kaupallisessa viestinnässä tulee välttää kaikkia kytköksiä, hyväksyntää tai viittauksia huumekulttuuriin tai laittomiin päihteisiin. 2. Alaikäiset Kaupallista viestintää ei tule kohdistaa alaikäisiin eikä niissä tule näyttää alaikäisiä kuluttamassa juomia. 2.2 Kaupallisessa viestinnässä tulee mainostaa juomia vain painetuissa viestimissä ja mainoslähetyksissä, joiden yleisöstä vähintään 70 %:n voidaan kohtuudella olettaa olevan yli 18-vuotiaita. Juomia ei tule mainostaa painetuissa viestimissä, mainoslähetyksissä tai tapahtumissa, joiden yleisöstä yli 30 %:n tiedetään olevan tai voidaan kohtuudella olettaa olevan alaikäisiä. 2.3 Kaupallisessa viestinnässä ei tule käyttää alle 25-vuotiaita malleja tai näyttelijöitä. 2.4 Kaupallisessa viestinnässä ei tule käyttää esineitä, kuvia, tyylejä, symboleja, värejä, musiikkia tai hahmoja (joko todellisia tai mielikuvituksellisia, mukaan lukien sarjakuvahahmot tai julkisuudenhenkilöt, kuten urheilusankarit), jotka vetoavat ensisijaisesti lapsiin tai alaikäisiin. 2.5 Kaupallisessa viestinnässä ei tule käyttää tuotemerkkejä, kuten nimiä, logoja, pelejä, pelilaitteita tai muita esineitä, jotka vetoavat ensisijaisesti alaikäisiin Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää alkoholijuomien kuluttamisen olevan hyväksyttävää ennen minkäänlaisella moottoriajoneuvolla ajamista tai ajon aikana. Näihin moottoriajoneuvoihin kuuluvat pikaveneet, vesijetit, moottorikelkat ja lentokoneet. 4. Vaaralliset työt, työpaikka ja vapaa-aika Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää alkoholijuomien kuluttamisen olevan hyväksyttävää ennen mahdollisesti vaarallisen koneen käyttöä tai käytön aikana tai osallistuttaessa mahdollisesti vaarallisiin töihin tai vapaa-ajan harrastuksiin. 2 Alaikäiset voidaan määritellä näiden standardien tarkoituksiin seuraavasti: Alle 18-vuotiaat nuoret tai sitä vanhemmat kansallisen täysi-ikäisyyden rajan ollessa korkeampi.

6 5. Terveysnäkökohdat 5.1 Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää, että juomien kuluttamisella olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia tai että niiden kulutus voisi auttaa estämään, hoitamaan tai parantamaan mitään ihmisellä esiintyvää sairautta. 5.2 Lain salliessa kaupallisessa viestinnässä saattaa tietyissä tilanteissa olla hyväksyttävää antaa totuudenmukaisia ja tarkkoja asiatietoja hiilihydraatti- tai kaloripitoisuudesta tai muusta ravintosisällöstä. 6. Raskaus Kaupallisessa viestinnässä ei tule näyttää raskaana olevia naisia juomassa eikä kaupallista viestintää tule suunnata raskaana oleville naisille. 7. Alkoholisisältö Kaupallisessa viestinnässä ei tule luoda sekaannusta juomien luonteesta tai vahvuudesta. 7.2 Kaupallisessa viestinnässä voidaan ilmoittaa kuluttajille alkoholipitoisuus, mutta korkeaa alkoholipitoisuutta ei tule korostaa pääasiallisena teemana minkään tuotemerkin mainonta- ja viestintämateriaalissa. Kuitenkaan viestissä ei saa antaa ymmärtää, että alkoholipitoisuudeltaan mietoja juomia kuluttamalla voidaan välttää väärinkäyttöä. 8. Suorituskyky Kaupallisessa viestinnässä ei tule luoda vaikutelmaa siitä, että juomien nauttiminen parantaa henkistä tai fyysistä suorituskykyä tai antaa energiaa, esim. keskittymistä vaativien töiden turvalliseen suorittamiseen.

7 9. Sosiaalinen menestys Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää, että juomien nauttiminen on edellytys sosiaaliselle hyväksynnälle tai menestykselle. 10. Seksuaalinen menestys 10.1 Kaupallisen viestinnän ei tule missään tapauksessa olla epäeettistä, yleisesti vallitsevan hyvän maun tai säädyllisyyden vastaista tai muilla tavoin ihmisarvon ja moraalin vastaista Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää, että juomien nauttiminen voisi parantaa seksuaalista kykyä, vetovoimaa tai johtaa seksuaalisiin suhteisiin. SÄÄNTÖJEN, MÄÄRÄYSTEN JA MUIDEN TEOLLISUUDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Kaiken kaupallisen viestinnän tulee olla kaikkien asianmukaisten kansallisten lakien, säädösten ja teollisuuden omavalvontaohjeiden kirjaimen ja hengen mukaista. 7 NOUDATTAMINEN JA SANKTIOT Näiden yleisten standardien yleistarkoitus ei ole olemassa olevien kansallisten järjestelmien korvaaminen, vaan yleisten kriteerien tarjoaminen kansallisille omavalvontamekanismeille sekä teollisuuden ja yrityksen omille säännöille. Yleisiin standardeihin perustuvat tai standardien rikkomista koskevat valitukset käsitellään Euroopan mainosstandardiliiton (European Advertising Standards Alliance, EASA) jäsenorganisaatioissa tai muissa soveltuvissa organisaatioissa kansallisella tasolla. Nämä kansalliset organisaatiot ovat parhaassa asemassa valitusten käsittelyyn, sillä vain ne voivat arvioida ja täysin ymmärtää kansallisen kontekstin ja paikalliset tavat.

8 LIITTEET JA LÄHDEKIRJALLISUUS Yleiset standardit selvitetään ja selitetään tämän asiakirjan liitteissä, jotka sisältävät tarkkoja ohjeistuksia: Myyntiesittelyt paikan päällä (Liite 1) Internet-, digitaalinen ja mobiilimarkkinointi (Liite 2) Sponsorointi (Liite 3) Nimeä, pakkausta ja pakkausmerkintöjä koskevat suuntaviivat (Liite 4) EFRD on kehittänyt aineistoa asiasta kiinnostuneiden ja yleisten standardien toteuttamiseen osallistuvien avuksi: 8

9 LIITE 1 VASTUULLISIA MYYNTIESITTELYITÄ KOSKEVAT OHJEET Johdanto Nämä ohjeet vastuullisten myyntiesittelyjen pitämisestä ovat keskeinen osa kaupallisen viestinnän yleisiä standardeja. Niitä sovelletaan yleisten standardien lisäksi, ja ne tulee siksi lukea yleisten standardien yhteydessä. EFRD tunnustaa myyntiesittelyjen olevan asiallinen ja arvokas markkinointiväline, jolla: lisätään asiakkaan tietämystä tuotteesta/tuotemerkistä esitellään uutta tuotetta/tuotemerkkiä. Kuten kaiken kaupallisen viestinnän, myyntiesittelyjen tulee olla kehitetty, toteutettu ja hallinnoitu vastuullisesti ei tule koskaan olla suunnattu alaikäisille ei tule koskaan kannustaa väkivaltaiseen, aggressiiviseen, vaaralliseen, epäsosiaaliseen tai laittomaan käytökseen, alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen tai alkoholin väärinkäyttöön ei tule koskaan olla mitään yhteiskunnallista ryhmää halventava tai muuten yleisesti hyväksytyn hyvän maun ja säädyllisyyden vastainen tulee aina täydellisesti noudattaa kaikkia voimassa olevia lakeja, säädöksiä ja omavalvontaohjeita. 9 Ottaen huomioon Euroopan alkoholijuomateollisuuden sekä ravintola-, jälleenmyynti-, anniskelupaikka- ja hotellialojen monimuotoisuuden ja rakenteen, myyntiesittelyssä esiteltävän tuotteen valmistaja ei välttämättä ole osallinen tai edes tietoinen kyseisestä toiminnasta. Tämä tietenkin vaikuttaa valmistajan mahdolliseen vaikutusvaltaan, näiden toimintojen sisältöön tai sävyyn. Myyntiesittelyn pitopaikan käyttäjä ja/tai omistaja ovat tärkeitä osapuolia myyntitoimintojen toteuttamisessa.

10 Tämän tultua todetuksi on kuitenkin mainittava, että EFRD:n jäsenet ymmärtävät, että on niiden omien ja eurooppalaisen yhteiskunnan etujen mukaista, että alkoholijuomien (jäljempänä juomat ) myyntiä edistetään vastuullisesti. EFRD sitoutuukin työskentelemään asianmukaisten organisaatioiden kanssa varmistaakseen, että nämä ohjeet tulevat täysin ymmärretyiksi ja laajasti levitetyiksi aloilla, kuten: vähittäismyynti hotellit / ravintolat / kahvilat / baarit / yökerhot / diskot matkailuviranomaiset hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutuslaitokset ja järjestöt myyntitoimistot ja myyntiesittelyjen tuottajat tapahtumatuottajat ja -järjestäjät Esittelytyypit 10 Alkoholijuomien myyntiesittelyjä voidaan järjestää yleisesti ottaen seuraavanlaisissa paikoissa: kaupat (pienet kaupat, supermarketit, hypermarketit) anniskelutilat (anniskeluoikeudet omaavat paikat) ulkopuolisen järjestämät tilaisuudet omat tilat (esim. tuotantolaitosten kiertokäynnit) epätavallisissa paikoissa järjestettävät omat tilaisuudet (esim. tuotemerkin omistajan urheilutapahtumat, tuotemerkin sponsoroimat musiikki- tai tanssifestivaalit, rautatieasemat, uimarannat, vanhat teollisuusalueet, spontaanit tilaisuudet/ tekstiviesteillä organisoidut tapahtumat) kuluttajien koti.

11 Olosuhteiden ja puitteiden vaihdellessa suuresti ei jokaiseen tilanteeseen sopivaa sääntöä voida laatia. Näiden ohjeiden, jotka perustuvat yleisten standardien ehtoihin, tavoitteena on tarjota käytännön ohjeita useista myyntiesittelyjä koskevista näkökulmista, kuten paikat sisältö sävy tarkastelutapa yleisön (ikä-)profiili. Nämä ohjeet kattavat sekä itse tilaisuuden että oheismateriaalin. Myyntiesittelyitä koskevat ohjeet Perusperiaatteet Kaupallisen viestinnän: 11 tulisi olla lainmukaista, soveliasta, rehellistä ja totuudenmukaista ja sen tulisi noudattaa yleisesti hyväksyttyjä reilun kilpailun sääntöjä ja hyvää liiketoimintatapaa tulisi olla valmisteltu pitäen mielessä sosiaalinen vastuu ja perustua reiluuden ja vilpittömyyden periaatteisiin ei missään tapauksessa tulisi olla epäeettistä tai muilla tavoin ihmisarvon ja moraalin vastaista. a. Osallistujia ei saa syrjiä rodun, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, poliittisen mielipiteen jne. takia. b. On vältettävä kuvia, viestejä tai toimintoja, joita voidaan pitää liian loukkaavina tai halventavina. c. On varmistuttava, että kaikki kuluttajat ovat tietoisia juoman hinnasta. d. On varmistuttava, että kaikki kuluttajat ovat tietoisia esiteltävän juoman alkoholisisällöstä/-pitoisuudesta myyntiesittelyn alkaessa.

12 1. Väärinkäyttö 1.1 Kaupallisessa viestinnässä ei tule kannustaa tai hyväksyä alkoholin liiallista tai vastuutonta käyttöä eikä esitellä pidättyvyyttä tai kohtuukäyttöä negatiivisessa valossa. 1.2 Kaupallisessa viestinnässä ei tule näyttää humalaisia ihmisiä tai mitenkään antaa ymmärtää humalan olevan hyväksyttävää. 1.3 Kaupallisessa viestinnässä ei tule tehdä mitään viittauksia väkivaltaiseen, aggressiiviseen, laittomaan, vaaralliseen tai epäsosiaaliseen käytökseen. 1.4 Kaupallisessa viestinnässä tulee välttää kaikkia kytköksiä, hyväksyntää tai viittauksia huumekulttuuriin tai laittomiin päihteisiin. 12 a. Älä koskaan kannusta juomien vastuuttomaan tai liialliseen käyttöön. b. Älä käytä juomapelejä, jotka saattavat kannustaa juomien vastuuttomaan tai liialliseen käyttöön, kuten tapahtumat, joissa kilpaillaan juomien nautintanopeudella tai juomien kulutuksen määrällä lyhyessä ajassa. c. Älä tarjoile kuluttajille, jotka ovat tai näyttävät olevan liian innostuneita, humalaisia, aggressiivisia tai käyttäytyvät epäsosiaalisesti. Varmista, että henkilöstösi on täysin tietoinen siitä miten humalaisten, aggressiivisten tai epäsosiaalisesti käyttäytyvien kuluttajien kanssa tulee toimia. d. Älä painosta ihmisiä, jotka eivät halua osallistua. e. Älä ole negatiivinen niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole kiinnostuneita myyntiesittelystä. f. On hyvä tapa asettaa selkeästi näkyville soveltuva viesti alkoholijuomien kohtuukäytöstä. g. Varmista, ettei mikään toiminnan muoto kannusta liialliseen tai vastuuttomaan kulutukseen (sisältö, kieli, myyntiesittelijöiden käytös, aika/ajoitus jne.). h. Jos myyntiesittely tai kannustin edellyttää useampaa kuin yhtä ostosta, varmista, että kuluttajia ei kannusteta nauttimaan enemmän alkoholia kuin kansallisissa kohtuukäyttösuosituksissa on määritetty. i. Myyntiesittelyjen ja -viestien ei tule koskaan kannustaa kuluttajaa riskialttiiseen tai mahdollisesti vaaralliseen toimintaan tai käyttäytymiseen.

13 2. Alaikäiset Kaupallista viestintää ei tule erityisesti kohdistaa alaikäisiin eikä niissä tule näyttää alaikäisiä kuluttamassa juomia. 2.2 Kaupallisessa viestinnässä tulee mainostaa juomia vain painetuissa viestimissä ja mainoslähetyksissä, joiden yleisöstä vähintään 70 %:n voidaan kohtuudella olettaa olevan yli 18-vuotiaita. Juomia ei tule mainostaa painetuissa viestimissä, mainoslähetyksissä tai tapahtumissa, joiden yleisöstä yli 30 %:n tiedetään olevan tai voidaan kohtuudella olettaa olevan alaikäisiä. 2.3 Kaupallisessa viestinnässä ei tule käyttää alle 25-vuotiaita malleja tai näyttelijöitä. 2.4 Kaupallisessa viestinnässä ei tule käyttää esineitä, kuvia, tyylejä, symboleja, värejä, musiikkia tai hahmoja (joko todellisia tai mielikuvituksellisia, mukaan lukien sarjakuvahahmot tai julkisuudenhenkilöt, kuten urheilusankarit), jotka vetoavat ensisijaisesti lapsiin tai alaikäisiin. 2.5 Kaupallisessa viestinnässä ei tule käyttää tuotemerkkejä, kuten nimiä, logoja, pelejä, pelilaitteita tai muita esineitä, jotka vetoavat ensisijaisesti alaikäisiin. 13 a. Älä koskaan harjoita myyntitoimintoja, joiden osallistujiksi houkutellaan henkilöitä, jotka eivät lain mukaan saa ostaa alkoholijuomia. b. Älä anna alaikäisten osallistua esittelyyn. c. Älä aloita myyntiesittelyä ollenkaan, jos voidaan kohtuudella odottaa yli 30 %:n yleisöstä olevan alaikäisiä. Mikäli asiasta on epäilystä, älä aloita myyntiesittelyä (tarkista prosenttiluvut, sillä ne voivat vaihdella maittain). d. Harkitse, pitäisikö asettaa selkeästi näkyville ilmoituksia, joista selviää, että alaikäiset eivät saa nauttia alkoholijuomia (katso f kohdassa 1 Väärinkäyttö). e. Mikäli epäilet kuluttajan ikää, pyydä häntä todistamaan ikänsä (varmista, että tunnet henkilöllisyyden/iän tarkastamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön ja säädökset). f. Varmista, että mikään toiminnan osa ei ensisijaisesti vetoa alaikäisiin (sisältö, kieli, sarjakuvat, musiikki, julkisuudenhenkilöt, jne.). g. Alkoholituotemerkkejä ei tule olla lasten/alaikäisten kokoa olevissa vaatteissa. 3 Alaikäiset voidaan määritellä näiden standardien tarkoituksiin seuraavasti: Alle 18-vuotiaat nuoret tai sitä vanhemmat kansallisen täysi-ikäisyyden rajan ollessa korkeampi.

14 3. Ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää alkoholijuomien kuluttamisen olevan hyväksyttävää ennen minkäänlaisella moottoriajoneuvolla ajamista tai ajon aikana. Näihin moottoriajoneuvoihin kuuluvat pikaveneet, vesijetit, moottorikelkat ja lentokoneet. 14 a. Kiinnitä erityishuomiota niiden kuluttajien osallistumiseen, jotka saattavat ajaa autoa osallistuttuaan myyntiesittelyyn, esim. supermarketissa järjestetyissä maistiaisissa. b. Harkitse jos otat, et aja -viestin asettamista näkyville. c. Ole erityisen tarkka järjestäessäsi myyntiesittelyjä paikoissa, jotka liittyvät läheisesti ajamiseen (esim. moottoritien varrella olevat kaupat/ravintolat). d. Vaikka moottoriajoneuvoja voidaankin käyttää palkintoina, palkintoseremoniassa on varmistuttava, ettei ajoneuvoa pääse ajamaan kukaan, joka on nauttinut juomia (esim. ajoneuvon avaimet voidaan luovuttaa päivää palkintoseremonian jälkeen). 4. Vaaralliset työt, työpaikka ja vapaa-aika Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää alkoholijuomien kuluttamisen olevan hyväksyttävää ennen mahdollisesti vaarallisen koneen käyttöä tai käytön aikana tai osallistuttaessa mahdollisesti vaarallisiin töihin tai vapaaajan harrastuksiin. a. Varmista, että myyntiesittely ei sisällä vaarallista toimintaa tai kannusta sellaiseen. 5. Terveysnäkökohdat 5.1 Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää, että juomien kuluttamisella olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia tai että niiden kulutus voisi auttaa estämään, hoitamaan tai parantamaan mitään ihmisellä esiintyvää sairautta. 5.2 Lain näin salliessa, kaupallisessa viestinnässä saattaa tietyissä tilanteissa olla hyväksyttävää antaa totuudenmukaisia ja tarkkoja asiatietoja hiilihydraatti- tai kaloripitoisuudesta tai muusta ravintosisällöstä.

15 a. Varmista, ettei mikään toiminnon osa anna ymmärtää, että juomalla olisi mitään ominaisuuksia, jotka auttavat estämään, hoitamaan tai parantamaan mitään ihmisellä esiintyvää sairautta. 6. Raskaus Kaupallisessa viestinnässä ei tule näyttää raskaana olevia naisia juomassa eikä kaupallista viestintää tule erityisesti suunnata raskaana oleville naisille. 7. Alkoholisisältö 7.1 Kaupallisessa viestinnässä ei tule luoda sekaannusta juomien luonteesta tai vahvuudesta. 7.2 Kaupallisessa viestinnässä voidaan ilmoittaa kuluttajille alkoholipitoisuus, mutta korkeaa alkoholipitoisuutta ei tule korostaa pääasiallisena teemana minkään tuotemerkin mainonta- ja viestintämateriaalissa. Kuitenkaan viestissä ei saa antaa ymmärtää, että alkoholipitoisuudeltaan mietoja juomia kuluttamalla voidaan välttää väärinkäyttöä. 15 a. Varmista, että myyntiesittelyyn osallistujat tietävät esiteltävän tuotteen sisältävän alkoholia. b. Älä tarjoa alkoholia tavalla, joka antaa kuluttajalle virheellisen tai harhaanjohtavan käsityksen nautitusta alkoholimäärästä (esim. alkoholisumuttimet ja höyrystimet). 8. Suorituskyky Kaupallisessa viestinnässä ei tule luoda vaikutelmaa siitä, että juomien nauttiminen parantaa henkistä tai fyysistä suorituskykyä tai antaa energiaa, esim. keskittymistä vaativien töiden turvalliseen suorittamiseen. a. Älä kannusta tai edistä alkoholijuomien nauttimista ennen urheilua.

16 9. Sosiaalinen menestys Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää, että juomien nauttiminen on edellytys sosiaaliselle hyväksynnälle tai menestykselle. 10. Seksuaalinen menestys 10.1 Kaupallisen viestinnän ei tule missään tapauksessa olla epäeettistä, yleisesti vallitsevan hyvän maun tai säädyllisyyden vastaista tai muilla tavoin ihmisarvon ja moraalin vastaista Kaupallisessa viestinnässä ei tule esittää, että juomien nauttiminen on parantaa seksuaalista kykyä, vetovoimaa tai johtaa seksuaalisiin suhteisiin. 11. Maistiaiset 4 16 Juomia ei tule tarjota alaikäisille maistiaisina. Maistiaisten tarjoaminen on sallittua anniskeluoikeuden omaavissa tai yksityisissä tiloissa, messuilla tai tilaisuuksissa paikallisten säädösten mukaisesti. On otettava huomioon, että yleisten standardien ja näiden myyntiesittelyjä koskevien ohjeiden ehdot koskevat myös maistiaisten tarjoamista, eli kuluttajalle on kerrottava mitä hän on maistamassa ja juoman alkoholipitoisuus, maistiaisia ei tule tarjota humalassa olevalle ihmiselle tai ihmisille, jotka mahdollisesti osallistuvat riskialttiiseen tai vaaralliseen toimintaan, tai epäsosiaalisesti käyttäytyville jne. Maistiaisia jaettaessa tärkeintä on varmistua siitä, että myyntiesittelijät noudattavat sääntöjä. Siksi ehdotamme (yleisten standardien koulutusmoduulin kaltaisen) koulutustyökalun kehittämistä käytettäväksi laajalti näiden myyntiesittelijöiden kouluttamiseen ennen myyntiesittelyjen järjestämistä tai muokattavaksi myyntiesittelyjä järjestävän organisaation tarpeisiin. 4 Maistiaiset sisältävät tuotteen nauttimista.

17 KIELLETYT MYYNNIN / MYYNTIESITTELYN OHEISMATERIAALIT Myyntiesittelyt, joissa käytetään juoma-astioita, kikkoja, suihkeita tai muita juoman tarjoamistapoja, jotka joko kannustavat alkoholin liialliseen nauttimiseen ja/tai tarkoittavat sitä, että kuluttajat eivät osaa suoraan sanoa kuinka paljon alkoholia he nauttivat (esim. vesipistoolit, koneet, jotka tarjoavat alkoholia ilman nestettä) ja/tai tarkoittavat sitä, että kuluttajat eivät voi kontrolloida nauttimansa alkoholin määrää tai nautintanopeutta (suorakaato kurkusta alas, hammaslääkärin tuoli ). Juoma-astiat, kikat ja juoman tarjoamistavat, joilla on lääketieteellisiä tai farmaseuttisia merkityksiä, esim. ruiskut, koeputket. Esittelyt, joissa käytetään uskonnollisia tai muita symboleita ja viittauksia, jotka saattaisivat olla loukkaavia alkoholijuomaesittelyn yhteydessä. 17 Karkkeja tai lasten makeisia: ei makeisia/herkkuja, jotka rinnastetaan ensisijaisesti lapsiin. Aikuisten makeiset, kuten liköörisuklaat ja tumma suklaa, ovat hyväksyttyjä. Jos asiasta on epäilyksiä, on hyvä tutkia myyntilukuja aikuisyleisön osuuden varmistamiseksi. Palkintojen jaot ja kilpailut, jotka vetoavat ensisijaisesti alaikäisiin. Juomapelit ja/tai pelit, jotka saattavat kannustaa vastuuttomaan kulutukseen. Viettelypelit, joihin sisältyy seksuaalisia merkityksiä. Puhallettavat muovilelut, kuten uimarenkaat, -patjat, -tyynyt, -tuolit jne., joita todennäköisesti käytetään vedessä, eivät saa ensisijaisesti vedota alaikäisiin. Lasten kokoa olevat vaatteet tai viittaukset niihin. Seksilelut. Merkkikondomit. Krapulalääkkeet.

18 Liite 2 Ohjelinjaukset KAUPALLISEEN VIESTINTÄÄN INTERNETISSÄ, DIGITAALISEEN MARKKINOINTIIN JA MOBIILIMARKKINOINTIIN 1. Johdanto Nämä ohjelinjaukset koskien kaupallista viestintää internetissä ovat olennainen osa kaupallista viestintää koskevia yhteisiä standardeja. Ne ovat voimassa yhteisten standardien lisänä ja niitä tulisi lukea yhteisten standardien yhteydessä. EFRD:n jäsenet tunnistavat, että internetissä tapahtuvalla kaupallisella viestinnällä on kasvavan tärkeä rooli tuotemerkillä varustettujen alkoholijuomien markkinoinnissa, ja että se on arvokas ja tarkoituksenmukainen työkalu täysi-ikäisten alkoholinkuluttajien tavoittamiseksi. 18 Internetiä koskevia ohjelinjauksia sovelletaan EFRD:n jäsenyritysten tuotemerkin ja tuotteen mainostamiseen tarkoitettuihin verkkosivustoihin ja -sivuihin; niitä ei sovelleta sellaisiin verkkosivustoihin tai näiden osiin, jotka sisältävät esimerkiksi yritystietoa, taloudellista, sijoittajiin liittyvää tai muuta tietoa, joka ei mainosta tuotemerkkiä tai tuotetta. Internetiä koskevia ohjelinjauksia sovelletaan myös EFRD:n jäsenyritysten internetissä tapahtuvaan kaupalliseen viestintään, johon kuuluvat: sähköpostimarkkinointi, mainosbannerit, vuorovaikutteinen mainonta, hakukone- ja blogimainonta, sosiaaliset verkostot/yhteisöt, sponsorointi, ja sisällön sijoittaminen kolmansien osapuolten verkkosivustoille, sekä muut maksulliset ja maksuttomat internet-markkinoinnin keinot ja sisällön sijoittaminen. Ole hyvä ja tutustu tämän asiakirjan lopussa olevaan luetteloon lisäesimerkeistä internetissä tapahtuvasta kaupallisesta viestinnästä. Kuten kaiken internetissä tapahtuvan markkinointitoiminnan, myös verkossa tapahtuvan

19 kaupallisen viestinnän evoluutiokehitys on yhä käynnissä, ja uusia muotisuuntauksia voi syntyä nopeasti. Näitä ohjelinjauksia tarkastetaan siksi jatkuvasti ja muokataan, jos ja kun siihen on tarvetta. Ohjelinjaukset ovat rakenteeltaan seuraavanlaiset: 1. Termiluettelo, joka on osa ohjelinjauksia 2. Ohjelinjausten määräykset 3. Selitykset 2. Termiluettelo Mainosbanneri on kuva tai muu mediaobjekti, jota käytetään mainostarkoituksessa kolmannen osapuolen verkkosivustolla; se voi olla ponnahdusikkuna tai ns. pop-under. Blogit ovat verkkosivustoja, joiden merkinnät näytetään yleensä käänteisessä aikajärjestyksessä. Blogeissa on usein tiettyyn aihepiiriin liittyviä kommentteja tai uutisia; toiset blogit taas toimivat henkilökohtaisina verkkopäiväkirjoina. Tyypillisessä blogissa on tekstiä, kuvia sekä linkkejä toisiin blogeihin, verkkosivustoihin ja muihin aiheeseen liittyviin medioihin. Lukijoiden mahdollisuus jättää kommenteja vuorovaikutteisesti on oleellinen osa monia blogeja. 19 Latausilmoitus on ilmoitus, jolla ilmoitetaan verkkosivuston aineistoa lataavalle kävijälle, että lataussisältö on tarkoitettu/sallittu ainoastaan yli 18-vuotiaille, ja että sisältöä ei saa latauksen jälkeen lähettää eteenpäin tai muuten saattaa alle 18-vuotiaiden käyttöön. Lataussisältö tarkoittaa kaikkea tavaramerkkejä, tavaramerkkiviestejä tai tavaramerkkilogoja esittävää sisältöä, jonka EFRD:n jäsen tarjoaa ladattavaksi. Lataus on mikä tahansa ladattavaksi tarjottu tai ladattu tiedosto, ja lataaminen tarkoittaa tietojen vastaanottamista etä- tai keskusjärjestelmästä kuten verkkopalvelimelta, FTP-palvelimelta, sähköpostipalvelimelta tai muusta vastaavasta järjestelmästä. Sähköpostimarkkinointi on suoramarkkinointimuoto, jossa kaupallisia viestejä välitetään yleisölle sähköpostin välityksellä. Laajimmassa merkityksessä jokaista mahdolliselle tai nykyiselle vähittäismyyntiasiakkaalle lähetettyä sähköpostia voidaan pitää sähköpostimarkkinointina.

20 Internet-sivustot tarkoittavat EFRD:n jäsenten omaa tavaramerkkiä tai tuotetta mainostavia verkkosivustoja. Niihin ei katsota verkkosivustoja tai näiden osia, jotka sisältävät esimerkiksi yritystietoa, taloudellista, sijoittajiin liittyvää tai muuta tietoa, joka ei mainosta tuotemerkkiä tai tuotetta. Hakukonemarkkinointi (SEM) on internet-markkinointitapa, jonka tarkoituksena on mainostaa verkkosivustoja lisäämällä niiden näkyvyyttä hakukoneiden tulossivuilla. Tähän kuuluu hakukoneoptimointi (SEO), maksettu sisällön sijoittaminen ja maksettu tuloksiin sisällyttäminen. Joissakin lähteissä SEM määritellään maksullisten hakulistausten ostamiseksi. Syndikoidut tiedot (/tietolähteet) ovat lähteitä, joista mainostaja voi saada tietoa TVtai radioaseman, verkoston, internetsivuston tai julkaisun käyttäjistä tai yleisöstä. Yleensä tällaiset tiedot ovat itsenäisen elimen sertifioimia tai mainostaja on palkannut itsenäisen tutkimusyrityksen (esim. Com Score tai Nielsen/NetRatings) keräämään tietoja. 20 Uniikit kävijät n verkkosivuston liikennettä mittaavaa yksikköä kuvaava tilastotieto, joka laskee jokaisen kävijän vain kerran, vaikka tämä vierailisi sivustolla useammin raportointijakson aikana. Tilastotiedot ovat tärkeitä sivuston julkaisijoille ja mainostajille, koska ne mittaavat yleisön todellista kokoa. Kun sivuston kävijöiden kokonaismäärä jaetaan uniikkien kävijöiden määrällä, saadaan johdettu tilasto istuntojen määrä uniikkia kävijää kohden, joka kertoo julkaisijalle, kuinka monta kertaa keskimääräinen uniikki kävijä vierailee sivustolla raportointijakson aikana. Sosiaaliset verkostot/yhteisöt virtuaalinen yhteisö, verkkoyhteisö tai online-yhteisö on ryhmä ihmisiä, jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa pääasiassa viestintävälineiden kuten kirjeiden, puhelimen, sähköpostin tai uutisryhmien (Usenet) välityksellä kasvotusten tapahtuvan vuorovaikutuksen sijaan. Vuorovaikutuksen syynä voivat olla esimerkiksi sosiaaliset, ammatilliset tai koulutusta koskevat syyt. Jos käytetty viestintäväline on tietokoneverkosto, yhteisöä kutsutaan myös nimellä online-yhteisö. Virtuaalisista ja onlineyhteisöistä on myös tullut täydentävä viestintätapa sellaisten ihmisten välillä, jotka tuntevat toisensa ensisijaisesti reaalielämästä. Sosiaalisissa ohjelmistoissa käytetään yhdessä useita vuorovaikutuskanavia, kuten tekstipohjaisia chat-huoneita ja ääntä, videokuvaa tai hahmokuvakkeita käyttäviä foorumeita. Merkittävä sosiotekninen muutos on voinut tapahtua tällaisten internet-pohjaisten sosiaalisten verkostojen yleistymisen seurauksena.