HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke HANKKEEN LOPPURAPORTTI Minttu Peuraniemi Lohja 2017 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

2 Sisältö 1 TAUSTA: HAJAVESIASIAN HALLINTA HAJALLAAN? HARA-HANKKEEN TAVOITTEET ORGANISAATIO, TYÖNJAKO JA RESURSSIT HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET HARA-FOORUMI: YHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN STARTTITILAISUUDESSA HARA-VERKKOFOORUMI HAJAVESIRAATI HANKKEEN LOPPUSEMINAARI: HAJAJÄTEVEDET KUNTOON RISTEILYLLÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA JATKOTYÖTARVE LIITTEET Liite 1. HAJAVESIRAADIN 1. kannanotto Liite 2. HAJAVESIRAADIN 2. kannanotto Liite 3. HAJAVESIRAADIN 3. kannanotto Liite 4. Starttitilaisuuden ohjelma ja osallistujalista Liite 5. Starttitilaisuuden kysymykset ja ehdotukset Liite 6. Verkkofoorumin käyttäjäkyselyn kooste Liite 7. Loppuseminaarin ohjelma ja osallistujalista Liite 8. Loppuseminaarin viestintätyöpajan koonti

3 1 TAUSTA: HAJAVESIASIAN HALLINTA HAJALLAAN? HARA-hanketta suunniteltiin 2014 tilanteessa, jossa paljon puhuttu jätevesiasetus oli ollut voimassa jo kymmenen vuotta, sitä oli kertaalleen tarkistettu ja muutettu muutama vuosi aiemmin (vuonna 2011). Lainsäädäntömuutoksista huolimatta tunnelma kentällä oli odottava. Asukkaat odottivat tietoa, mitä toimia heiltä vaadittiin, ennen kuin ryhtyvät korjaamaan jätevesijärjestelmiään. Alan palveluntuottajat odottivat asiakasvirtaa, joka oli vasta pikku hiljaa virkoamassa edellisten lainsäädäntömuutosten aiheuttamasta pysähtyneisyyden tilasta. Viranomaiset kunnissa odottivat, tuleeko siirtymäajan tienoilla piikki käsiteltäviin lupamääriin. Selvää oli, että jäteveden käsittelyn kokonaisuudessa oli vielä useita ongelmakohtia, jotka aiheuttivat kitkaa uudistamisprosessiin. Tällaisia ongelmakohtia tiedettiin olevan mm. vesihuollon kehittämisessä, jätevesijärjestelmien luvituksessa, jälkivalvonnassa ja myös yleisessä luottamuksessa jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen. Neuvonnasta oli saatu vihdoin apua asukkaiden tietotason parantamiseen ja valtakunnallisten säädösten yhdenmukaiseen soveltamiseen. Alan toimijoiden osaamisen ylläpitoa ja tiedonvaihtoa ei sen sijaan ollut järjestetty ja toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus oli satunnaista. Näin ollen suuri osa tiedosta ja käytännön kokemuksista jäi pienien hajanaisten joukkojen tietoon. Hajajätevesiasian hallinta oli hajallaan. HARA-hankkeessa haluttiin tuoda tämä hajanainen joukko osaajia yhteen ja laittaa tieto ja kokemukset laajempaan jakeluun. Alan toimijoiden vuorovaikutusta haluttiin parantaa. Tätä kautta haluttiin saada tunnistaa jätevesijärjestelmäprosessin ongelmakohdat ja etsiä ja esittää niihin ratkaisuja. Hankkeessa haluttiin luoda toimintamalli, jolla hajajätevesiasia saataisiin paremmin hallintaan toimijakentän (kuva 1) yhteistyössä. Kuva 1. Haja-asutuksen jätevesiasian toimintakenttää, jossa vuorovaikutus tapahtuisi HARA-hankkeen avulla. Syksyllä 2014, kun HARA-hankkeen rahoitus varmistui, iski alalle odottamaton uutinen. Tuolloinen ympäristöministeri ilmoitti käynnistävänsä lainsäädäntömuutosprosessin, jonka myötä jäteveden käsittelyvaatimuksia lievennettäisiin pikavauhdilla. Tämä muutosprosessi tuli käytännössä kestämään reilut kaksi vuotta, 3

4 eli koko HARA-hankkeen toiminta-ajan. Prosessi leimasi vahvasti koko hankkeen toteutusta ja lainsäädännön epävakainen tilanne heijastui moniin hanketoimiin. Se kuitenkin tarjosi konkreettisen esimerkin siitä, minkälaisia kysymyksiä voitaisiin ratkaista tämän monialaisen osaajaverkoston yhteistyönä. 2 HARA-HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena oli parantaa haja-asutuksen jätevesialan toimijoiden vuorovaikutusta sekä tarttua ajankohtaisiin ongelmiin ja prosessin pullonkauloihin. Ajatuksena oli luoda osaajien foorumi, jossa alan koeteltuja, hyviä käytäntöjä ja toisaalta haasteita tuodaan alan toimijoiden tietoisuuteen ja yhteiseen pöytään keskusteltavaksi. Paremman vuorovaikutuksen arvioitiin johtavan parempaan keskinäiseen ymmärtämykseen ja heijastuvan lopulta parempiin jätevesijärjestelmien toteutuksiin kentällä. Vaatimusten soveltamisen ongelmakohtiin arvioitiin voitavan puuttua ennakoiden ja hyödyntäen laajaa asiantuntijaverkostoa. Hankkeen onnistuessa alan toimijat levittäisivät mahdollisimman oikeaa tietoa ja edistävät järjestelmien uudistamistyötä yhdessä tuumin. Käytännön tavoitteena oli luoda työkalu alan toimijoiden vuorovaikutukselle ja löytää käytäntö kiperien kysymysten ja ongelmien ratkaisulle (Hajajätevesiraati, kuva 2) sekä alkaa rakentaa tietopankkia joka olisi alan ammattilaisten käytössä. Kuva 2. Periaatekuva HARA-hankkeen suunnitellusta kiperien kysymysten ja ongelmien ratkaisukäytönnöstä ja Hajajätevesiraadin roolista. 3 ORGANISAATIO, TYÖNJAKO JA RESURSSIT Hankkeen toteutuksesta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen toteutukseen osallistuivat myös osaltaan Länsi-Uudenmaan kunnat, Uudenmaan liitto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), HAJAVESIRAATI sekä alan toimijat. Hara hanke liittyi VEDET-hankkeeseen ja se toteutti osaltaan Uusimaaohjelmaa. Hankkeen yhteyshenkilönä Uudenmaan liitossa toimi ympäristösuunnittelija Lasse Rekola. Projektiorganisaatioon kuuluivat ohjausryhmä, HAJAVESIRAATI (raati) sekä LUVY:n hankehenkilöstö. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuna Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen kuntatyöryhmän edustus,

5 SYKE, LUVY sekä Uudenmaan liitto. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen talouden seuranta ja suuntaaminen rahoittajanäkökulmasta sekä hankkeen asiasisällön seuranta ja toiminnan ideointi. Hankkeen asiantuntijatyö tapahtui HAJAVESIRAADISSA, jonka ydin koostui ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, SYKE:n, suunnittelijoiden, koulutuslaitosten sekä laitevalmistajien edustajista. Raadin laajempaan kokoonpanoon kuului useita eri sektoreiden asiantuntijoita, jotka toimivat aihekohtaisten kokousten asiantuntijoina. Raati työskenteli hankkeessa oman työn ohessa. HARA-hankkeessa LUVY:n tehtäviin kuului: hankkeen kokonaiskoordinointi ohjausryhmän ja raadin koollekutsuminen, kokousten sihteerinä toimiminen hankkeen toteuttaminen ohjausryhmän kanssa sovitulla tavalla hankesuunnitelmaa noudattaen talous- ja muiden raporttien laatiminen rahoittajalle verkkofoorumin hallinnointi yhdessä raadin ja palveluntarjoajan kanssa tilaisuuksien, koulutuksien, seminaarien yms. järjestäminen yhteistyössä raadin kanssa yhteydenpito hankkeen sidosryhmiin hankkeen verkkosivujen ylläpito. LUVY:ssä hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi toiminnanjohtaja Jaana Pönni, joka tarjosi hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta. Lisäksi hän yhdistyksen toiminnanjohtajana osallistui hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen koordinaattorina toimi noin puolipäiväisesti asiantuntija Minttu Peuraniemi jakaen tehtävän viimeisenä vuonna yhdistyksen hankepäällikkö Maija Venäläisen kanssa. Hankkeen toteutukseen osallistui pienimuotoisesti myös yhdistyksen muuta henkilöstöä hankesuunnitelman mukaisesti. HARA-hanke oli luonteeltaan yhteistyön koordinointihanke, mistä syystä sillä oli paljon yhteistyökumppaneita. Keskeisimmät yhteistyökumppanit hankkeen alkuvaiheessa olivat hankkeen rahoittajat (läntisen Uudenmaan kunnat ja Uudenmaan liitto), SYKE sekä raadin edustamat tahot. Hankkeessa tiivistettiin kaikkien alan toimijoiden yhteistyötä ja näiden yhteistyötahojen kartoitus jatkui hankkeen läpi. Tunnistettuja yhteistyötahoja kutsuttiin hankkeen tilaisuuksiin ja verkkofoorumille. Hankkeen laajaa yhteistyöverkostoa kutsutaan HARA-foorumiksi. Hankkeelle budjetoitiin hankesuunnitelman ( ) mukaan, yhteensä kulut (taulukko 1). Hanketta rahoittavat Uudenmaan liitto (maakunnan kehittämisraha, , rahoitusosuus 62 %), Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (kunnilta perittävä vapaaehtoinen jäsenmaksu ja lisäksi omarahoitus 3 000, rahoitusosuus 20 %) sekä Uudenmaan liitto (muu julkinen rahoitus , rahoitusosuus 18 % ). Toteutuneet kulut noudattelivat pääpiirteissään suunniteltua kulurakennetta alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 1: Hankkeen alkuperäinen budjetti ja toteutuneet kulut maksatusjaksoittain (luvut pyöristetty). 5 Budjetti Toteuma Toteuma Toteuma yhteensä Palkka- ja henkilöstökulut Matkakulut Ostopalvelut Vuokrat Muut kulut YHTEENSÄ

6 4 HANKKEEN TOIMINTA JA TULOKSET Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman ( ) mukaisesti, lainsäädännön tilanteeseen sopeutuen. Hanke käynnistettiin rahoituspäätöksen saavuttua joulukuussa 2014, markkinointimateriaalin laatimisella (verkkosivut osoitteessa esite sekä kutsu starttitilaisuuteen (liite 1). Ohjausryhmä koottiin alkuvuodesta 2015 ja se on kokoontunut , , ja Ohjausryhmän jäsenet olivat: LINKKI-hankkeen ohjausryhmän kuntajäsenet (Auli Kokkonen/Lohja, Tanja Mikkola/Vihti ja Karkkila, Anu Hynninen/Siuntio, Sari Soini/Kirkkonummi, Patrik Skult/Inkoo, Saija Kajala/Hanko, Jouni Stordell/Raasepori: kaksi ensimmäistä on valtuutettu hoitamaan kiireelliset asiat) Uudenmaan liiton edustaja: Lasse Rekola SYKE:n vesikeskuksen edustaja: Johanna Kallio LUVY:n edustajat: Jaana Pönni ja Minttu Peuraniemi Hankkeen alkamisesta tiedotettiin laajalla jakelulla talvella Starttitilaisuus järjestettiin helmikuussa Verkkofoorumi saatiin avattua heti tilaisuuden jälkeen ja hajavesiraati aloitti työskentelynsä maaliskuussa Hajavesiraati kokoontui hankkeen aikana 12 kertaa ja laati kolme kannanottoa lainsäädäntömuutoksista. Kesällä 2016 verkkofoorumin käyttäjiltä pyydettiin palautetta yhteistyömallista. Syksyllä 2016 käynnistettiin verkkofoorumin uudistaminen ja uusi verkkofoorumi otettiin käyttöön helmikuussa Hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin yhteistyössä Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) kanssa helmikuussa HARA-foorumi: yhteistyön käynnistäminen starttitilaisuudessa Hanke- ja samalla yhteistyöverkoston kokoaminen käynnistettiin järjestämällä starttitilaisuus HARA-foorumi 1. Starttitilaisuus oli avoin, kaikille haja-asutuksen jätevesiosaajille suunnattu tilaisuus, jota markkinoitiin käytännössä hankekoordinaattorin käytössä olleiden sähköpostilistojen (yhteensä n. 200 osoitetta) kautta. Starttitilaisuuteen odotettiin n. 20 osallistujaa, mutta pian kävi ilmi, että kiinnostus yhteistyöhön on alalla arvioitua suurempaa ja lopulta starttitilaisuuden osallistujamäärä kohosi lähes 50:n. Starttitilaisuutta markkinoidessa pyydettiin osaajia myös ilmoittamaan kiinnostuksensa hankkeen sähköpostilistalle kuulumisesta ja verkkofoorumille pääsystä. Sähköpostilista on toiminut hankkeen tiedotuskanavana verkkofoorumin rinnalla siihen asti, kunnes verkkofoorumi vakiinnuttaa asemansa, käytännössä koko hankkeen ajan. Sähköpostilistalle kerättiin alkuvaiheessa n. 50 nimeä, joista osa osallistui starttitilaisuuteen ja on osallistujana myös verkkofoorumilla. Starttitilaisuudessa Lohjalla painopisteenä oli keskustelu siitä, minkälaista alan osaajien yhteistyötä tarvitaan, miten sitä voisi toteuttaa sekä siitä, mitkä ovat keskeiset kysymykset, jotka vaativat ratkaisua. Tilaisuuteen kuului kolme alustusta, ryhmätyötehtäviä sekä verkkofoorumin käyttöopastuksen. Osallistujien keskeiset toiveet ja odotukset HARA-hankkeelle olivat hyvin yksimielisiä: toivottiin yhteishenkeä, yhteisiä käytäntöjä, vaikuttamista sekä työvälineitä. Kiinnostavia kysymyksiä kirjattiin kymmenittäin, valtaosa kysymyksistä vietiin verkkofoorumille keskusteltavaksi.

7 Kuva 3. Hajajätevesiosaajia pohtimassa hajajätevesiasian kiperiä kysymyksiä HARA-hankkeen starttitilaisuuden työpajassa Lohjalla HARA-verkkofoorumi Verkkofoorumin tarkoituksena oli toimia hajajätevesiosaajien yhteistyön työkaluna. Verkkofoorumilla käydään keskustelua jätevesialan ammattilaisia askarruttavista kysymyksistä. Sekä kysymykset että keskustelu jäävät osallistujien näkyville ja vastauksia kootaan tietopankiksi. Verkkofoorumi on sosiaalista mediaa muistuttava virtuaalinen työpöytä, joka on alan osaajien käytössä. Foorumin käyttö on kirjautumisen takana ja käyttäjätunnukset annetaan kaikille sitä pyytäneille hajajätevesiosaajille. Kriteerinä on, että osallistuja on alan ammattilainen. Tarkoituksena on, että osaaja voi käydä asiallisia keskusteluja foorumilla luottamuksellisesti vertaistensa kanssa. Jotta verkkofoorumi toimisi ajatellulla tavalla, edellyttää se osallistujiltaan aktivoitumista keskustelujen muodossa kysymys-vastaus-tyyppisesti. Vasta kun keskustelu on virinnyt, voi verkkofoorumi toimia tietopankkina. Hankkeessa otettiin aluksi käyttöön VEDET-hankkeessakin käytetty Deckmind-palvelu. Käyttäjä- ja ylläpitokokemusten vuoksi päädyttiin hankkeen loppuvaiheessa selvittämään muita, optimaalisempia vaihtoehtoja palvelulle. Ratkaisuksi valikoitui rakentaa verkkofoorumi Google-työkalujen varaan. Verkkofoorumin kävijämäärä nousi ensimmäisenä vuonna 50 kutsutusta 115 ja toisen vuoden aikana 135:n aktivoituneeseen käyttäjään. Uusi verkkofoorumi sai hyvän alun heti käynnistyessään: ensimmäisen käyttökuukauden aikana käyttäjämäärä nousi 116:n (kuva 4). 7

8 Kuva 4. HARA-verkkofoorumin osallistujamäärän kehitys aikavälillä helmikuu 2015-maaliskuu Työkalut: Deckmind/sininen, Google/violetti. Verkkofoorumin versio 1: Deckmind Verkkofoorumi toteutettiin Aptual Oy:n Deckmind-alustalla, joka on ollut hajajätevesiosaajien käytössä myös VEDET-hankkeessa, hankeideoinnin työkaluna. Verkkofoorumi toimi internetin välityksellä (joko selaimessa tai sovelluksena). Palvelun teknisestä toteutuksesta vastasi Aptual Oy, sen sisältöä tuottivat foorumin osallistujat ja aineiston oikeudet ovat HARA-hankkeella. Käyttäjätunnukset olivat henkilökohtaisia ja niitä hallinnoi käyttäjä itse. HARA-verkkofoorumi on rakennettu siten, että keskustelujen aihepiirit on jaettu pakkoihin joissa on kysymyksiä eli kortteja. Tarkoitus oli, että osallistujat valikoivat itse missä kysymyksissä/korteissa haluavat olla osallisia, joko aktiivisesti keskustellen tai seuraajina. HARA-hankkeen verkkofoorumi avattiin Deckmind:ssa helmikuussa Avaamista edelsi alustavien pakkojen ja korttien luominen sekä kutsupyyntöjen keräys. Ensimmäiset kutsut lähtivät n. 50 kutsun pyytäneelle. Tämän jälkeen kutsupyyntöjä on tipahdellut satunnaisesti, erityisesti Kuntaliiton kun-ymp-listalla tehdyn markkinoinnin jälkeen. Ensimmäisen vuoden loppuun mennessä kutsuja oli lähetetty hankekoordinaattorin toimesta n Lisäksi osallistujat voivat kutsua omia kollegoitaan verkkofoorumille, näitä on kuitenkin ollut hyvin vähän. Verkkofoorumille kutsun saatuaan osallistujan tuli luoda itselleen profiili, sekä käydä klikkaamassa osallistumisnappia haluamissaan korteissa. Vasta tämän jälkeen hän pystyi osallistumaan keskusteluun. HARA-foorumin peruspakassa, jonne kutsu aluksi saadaan, oli hankkeen loppuvaiheessa osallistujia noin 135, joista noin puolet oli päivittänyt profiilinsa. Koska sekaannuksia kirjautumisessa ilmaantui foorumin testivaiheessa, on hankekoordinaattori lähettänyt kutsuja muihin pakkoihin vasta kun profiili näyttää olevan tehty. Prosessi kutsupyynnöstä itse keskusteluun pääsemiseksi onkin aika pitkä ja muissa pakoissa oli huomattavasti vähemmän osallistujia. Keskusteluja lähti käyntiin erityisesti pakoissa lainsäädäntö, suunnittelu ja valvonta. Keskustelut ovat olleet koko hankkeen ajan varovaisen tunnustelevia, mutta ilmeisen antoisia. Erityisen aktiivisia keskustelijoita ovat olleet muutamat neuvontajärjestöjen ja kuntien edustajat. Suosituimmat keskustelunaiheet ovat olleet: Lainsäädäntömuutos Sipilä 2016 Asetusmuutos 2015 Ympäristöministeriön työryhmä 2015 Lupavaiheen valvonta Tietojärjestelmät Suunnittelijan pätevyys Erikoiskohteiden suunnittelu Suunnitelman sisältö Kysy jätevesisuunnittelijalta Verkkofoorumi toimi teknisesti periaatteessa hyvin, mutta muutamia haasteitakin havaittiin. Pian verkkofoorumin avaamisen jälkeen havaittiin virhe kirjautumisprosessissa, mistä syystä useilla osallistujilla ilmeni ongelmia kirjautumisen, lähinnä salasanan kanssa. Palveluntarjoaja korjasi virheen viipymättä. Lisäksi verkkofoorumin ulkoasu vaihtelee ilmeisesti selaimen mukaan ja se voi olla vieraan näköinen monelle käyttäjälle. Verkkofoorumista on saatu runsaasti ihmettelevää palautetta, mikä oli odotettua koska käyttöliittymä on uusi useimmille käyttäjille. Hankekoordinaattori laati ja päivitti verkkofoorumin käyttöohjeita toimintaperiaatetta selkeyttämään, mutta verkkofoorumin kutsuprosessit ja niiden ongelmien selvittely työllistikin koordinaattoria arvioitua enemmän. Verkkofoorumin haasteiksi havaittiin mm. seuraavat seikat:

9 Foorumin hakutoiminto on puutteellinen: foorumilta on vaikea hakea itseään kiinnostavia keskustelunaiheita, sekä pysyä ajan tasalla, missä korteissa keskustelua käydään Foorumin pakkaan/korttiin kutsuminen turhan hankalaa sellaisten kohdalla, jotka jo ovat foorumilla. Kortissa ei voi esim. valita että kutsuisi toisessa kortissa osallisena olevia profiileja mukaan ilman, että tietää ko. profiilien foorumilla käyttämän sähköpostiosoitteen (jota kaikki eivät ole huomanneet lisätä tietoihinsa). Foorumi ei siis toimi kuten useimmat sosiaaliset mediat tämän osalta. Foorumi ei ole yhteensopiva vanhempien selainten kanssa. Deckmind ei tue mm. vanhempia Internet Explorer-selaimia, jotka ovat vielä yleisesti eri tahojen käytössä. Foorumin mobiilikäyttö ei onnistu kaikilla tavallisilla tablet- tietokoneilla tai älypuhelimilla. Kortin layout ei kannusta tutustumaan kortteihin tarkemmin: kortin etusivulla on päivämäärä, joka kertoo ajankohdan jolloin kortin etusivua on viimeksi päivitetty. Seinällä voi olla uudempia kirjoituksia, mutta näiden päivämäärä ei näy kortin etusivulla. Haasteeksi verkkofoorumin jatkuvuudelle tunnistettiin myös rahoituksen loppuminen hankkeen päättyessä. Deckmind-palvelulla on kuukausimaksu, joka sisältää myös teknisen tuen. Kuukausimaksun ollessa useita satoja euroja ja käyttäjien tukitarpeen ollessa lähinnä hallinnollinen, päädyttiin selvittämään muita teknisiä toteutusmahdollisuuksia rahoitusmahdollisuuksien selvittämisen rinnalla. Verkkofoorumin käyttäjäkysely ja verkkofoorumi jatko Verkkofoorumin uudistamisprosessi käynnistettiin tekemällä kysely verkkofoorumin käyttäjille. Kyselyllä selvitettiin verkkofoorumin käyttäjien käyttökokemuksia (aktiivisuutta ja tähän vaikuttavia tekijöitä, helppokäyttöisyyttä ja ohjeistuksen laatua, mahdollisia teknisiä ongelmia), verkkofoorumin hyödynnettävyyttä omassa työssä sekä käyttäjien näkemyksiä hajajätevesiosaajien verkostoyhteistyöstä jatkossa (tarve ja rahoitusmahdollisuudet). Kysely toteutettiin verkkopohjaisesti ja kyselylinkkiä jaettiin mm. verkkofoorumilla ja sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 31 henkilöä, mikä vastaa noin % verkkofoorumin tuolloista osallistujamäärää. Vastaajakunta koostui laajasta toimijakunnasta, mutta valtaosa edusti pääasiassa ympäristönsuojelua, neuvontaa ja suunnittelijakuntaa. Kysely ajoittui kesäkuun 2016 alkuun, jolloin verkkofoorumi oli ollut käytössä 1,3 vuotta. Kyselyyn vastanneista valtaosa olikin käyttänyt foorumia jo yli vuoden ajan. Vastaajat luonnehtivat verkkofoorumin käyttöastetta melko matalaksi: vain joka viides käytti foorumia päivittäin-viikoittain ja vain joka kymmenes osallistui keskusteluun aktiivisesti kuukausittain (loput harvemmin). Syynä tähän mainittiin ajan puute sekä foorumin käytettävyys. Valtaosa kuitenkin kertoi lukevansa muiden tuottamaa sisältöä, vaikka ei aktiivisesti keskusteluun osallistuisikaan. Jopa 65 % vastaajista katsoi, että foorumille tuotettu sisältö ja sen keskustelut auttavat omassa työssä menestymistä. 9

10 Käyttäjäkyselystä poimittua: Foorumi on ollut hyvä kanava tiedon- ja ajatustenvaihtoon. On hienoa, että on olemassa verkosto, johon voi heittää ilmoille nopeastikin jonkin mieltä vaivaavan kysymyksen ja taustalla on asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin. Hienoa myös lukea erilaisista tulkinnoista. Ajankohtaiset viralliset tiedot ovat tulleet nopeasti myös HARA-foorumiin. Koen, että foorumi on onnistunut luomaan ilmapiirin, jossa on matala kynnys kommentoida ja kysyä. Osallistun keskusteluun aina silloin, kun minulla on ollut kysyttävää, apua kysyjälle ja tai tarvetta kommentoida. Eniten hyötyä mainittiin olleen lainsäädäntöön liittyvästä keskustelusta, tapahtumista ja suunnittelijoiden yksityiskohtaisten keskustelujen seuraamisesta ja mahdollisuudesta kysyä jätevesisuunnittelijalta sekä ylipäätään foorumin kautta saaduista mielipiteistä ja vertaistuesta. Keskustelun vähäinen määrä nousi esiin myös näissä vastauksissa. Sivustolta puuttuvina aihealueina mainittiin kysymykset, käytännön tieto asennetuista laitteista ja projektien kustannuksista, kokemukset ratkaisuista, mitoituksen nyrkkisäännöt tai siinä auttavat huomiot sekä tarve vastaavalle foorumille koskien kaikkia ympäristönsuojelulain mukaisille asioille valtakunnallisella tasolla. Vastaajat katsoivat lähes yksimielisesti, että hajavesiosaajien yhteistyön koordinointia tarvitaan ja valtaosa koki, että verkkofoorumille on tarvetta jatkossakin. Rahoitushalukkuutta verkkofoorumin ylläpitoon ei vastaajilla ollut, mutta osa vastaajista kertoi sen olevan riippuvainen osallistumismaksun määrästä. Mainosrahoitusta pidettiin mahdollisena vaihtoehtona, mutta osa katsoi, että mainokset voivat häiritä verkkofoorumin käyttöä mainostajasta riippuen. Jätevesialan mainoksia esimerkiksi pidettiin hyvänä rahoituskeinona, tietyin reunaehdoin. Ylläpitäjäksi toivottiin valtakunnallista tahoa, nykyinen malli, jossa ylläpitäjänä on vesiensuojeluyhdistys, sai eniten kannatusta. Kyselyn yhteenveto on liitteenä 6. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että verkkofoorumin alustana käytetty Deckmind ei ole alustana täysin soveltuva siihen käyttöön, mihin käyttäjät sitä haluaisivat käyttää. Käyttäjät toivoivat parempia keskustelufoorumiominaisuuksia, ja tähän Deckmindia ei ole tarkoitettu. Deckmindin ydintarkoitukseen, eli ideoiden ja johtopäätösten koostamiseen, alusta sopii kuitenkin hyvin. Tätä ominaisuutta ei HARA-hankkeen aikana päästy täysimääräisesti testaamaan, koska se olisi edellyttänyt suurempaa aktiivisuutta kuin mitä lainsäädännöstä johtuva alan muutostilanne hankeaikana mahdollisti. Vaihtoehtoisiksi alustoiksi verkkofoorumille selvitettiin Basecamp- ja Google-työkaluja. Joustavuutensa sekä kevyen kulurakenteensa ansiosta Google-työkalut valittiin uuden verkkofoorumin pohjaksi. Verkkofoorumin versio 2: Google Uusi verkkofoorumi koottiin useasta toiminnallisesta osasta, joiden käyttötarkoituksia ovat karkeasti määritellen keskustelu, verkostoituminen, asiakirjan kokoaminen ja asiakirjojen jakaminen. Näitä tarkoituksia varten kehitettiin kokonaisuus, jossa hyödynnetään Googlen työkaluja. Google Sites-pohjalla toteutettiin verkkofoorumin laskeutumisalusta eli verkkosivu johon yhdistettiin Google Groupiin rakennetut keskusteluryhmät. Laskeutumisalusta on rakennettu Deckmindin pakkarakenteen (Hara-foorumi eli nykyisin Haravointi, Hajavesiraati, Lainsäädäntö, Suunnittelu, Tekniikka, Käyttö ja huolto, Valvonta, Vesihuolto ja Viestintä) pohjalta, mutta keskusteluryhmiä yksinkertaistettiin luomalla yhdeksän ryhmän sijasta viisi pääryhmää: 1) HARA-foorumi=alan osaajat 2) Hajavesiraati=Hajavesiraati 3) Vesiosuuskunnat=puoliammattilaiset vesiosuuskunta-aktiivit; pääsy vain etusivulle sekä lainsäädäntö- ja vesiosuuskuntakeskusteluihin

11 4) Yleinen ja avoin=puoliammattilaiset muut aktiivit; pääsy vain etusivulle ja lainsäädäntökeskusteluihin 5) LUVY=verkkofoorumin ylläpitäjät Uuden ryhmittelyn tulisi helpottaa erityisesti kutsumisprosessia, keskustelukohtaiset ryhmät liittyvät kuitenkin teknisesti näihin pääryhmiin. Deckmindista vietiin keskeisimmät keskustelut ko. ryhmän keskusteluun, osa päättyneistä keskusteluista vietiin Google Docs-asiakirjoiksi. Jokaiseen keskusteluryhmään liittyy myös dokumenttipankki Google Drivessa. Uutuutena verkkofoorumiin liitettiin myös yhteinen kalenteri (Google Calender), johon osaajat voivat lisätä muita osaajia kiinnostavia tapahtumia Zapier-lomaketyökalun avulla. Verkkofoorumikokonaisuuden ja Deckmindin datan viennin toteutti Aptual Oy. Ylläpitäjinä sivustolla on hankkeen koordinaattorit Minttu Peuraniemi ja Maija Venäläinen. Uusi verkkofoorumi otettiin käyttöön helmikuussa 2017 ja sinne kutsuttiin kaikki aiempaan verkkofoorumin kutsun pyytäneet (myös he, jotka eivät syystä tai toisesta olleet aktivoituneet) henkilöt. Näitä oli yhteensä noin 180. Hankkeen päättyessä aktivoituneita verkkofoorumilaisia oli n. 120 ja keskustelua on aloiteltu mm. lainsäädäntö- ja viestintäryhmissä. Verkkofoorumista laadittiin käyntikorttimuotoinen markkinointiaineisto, jota luovutettiin mm. Hajavesiraadin jaettavaksi. Jatkossa verkkofoorumin ylläpito tapahtuu Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen toimesta ja sen välittömät kulut (ylläpidon tunnusten maksu) sisällytetään mahdollisuuksien mukaan muuhun hankerahoitukseen. Vuonna 2017 rahoitus on tarkoitus kattaa jätevesineuvonnasta. Verkkofoorumitoiminnalle ei ole osoittaa erillistä työpanosta, vaan sitä tehdään resurssien mukaan oman työn ohessa. Hara-hankkeen verkkosivut osoitteessa säilyvät yhtä lailla osana Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen verkkosivustoa. Tätä kautta voi myös pyytää kutsun jatkossakin verkkofoorumille, ja näin ollen verkkofoorumi laajentuu. 4.3 HAJAVESIRAATI Hajavesiraatiin kutsuttiin osaajia, jotka haluavat selvittää ja ratkaista alan haastavimmat kysymykset ja joilla on siihen mahdollisuus. Tavoitteena oli löytää tiivis asiantuntijaryhmä, jolla on ratkaisukeskeinen työtapa. Raati on huippuasiantuntijaryhmä, jossa eri tahot ovat edustettuina. Raadin kokoonpanoon pyydettiin ehdotuksia starttitilaisuudessa, minkä jälkeen hankkeen ohjausryhmä teki tarkemman linjauksen raadin kokoonpanosta. Raadin ydinryhmän muodostavat: ympäristönsuojelun edustaja: Juhana Jalkanen, Kirkkonummen kunta rakennusvalvonnan edustaja: Ilkka Juvankoski, Vihdin kunta Suomen ympäristökeskuksen edustaja: Johanna Kallio, vesikeskus koulutuslaitosten edustaja: Harri Mattila, Hämeen ammattikorkeakoulu Suomen FISE-pätevät haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat, HaVeSu ry: Timo Grönroos Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry: Vesa Arvonen Muoviteollisuus ry: Jyrki Löppönen raadin puheenjohtajana toimii Jaana Pönni ja koollekutsujana/sihteerinä Minttu Peuraniemi. 11

12 Kuva 5. Hajajätevesiraadin jäsenet Timo Grönroos ja Vesa Arvonen tutustumassa saaristovesiin Airistolla. Raati työskenteli oman työn ohessa ja tavoitteena oli, että työskentely tuottaa raadin jäsenille vastaavaa hyötyä, kuin mitä osallistuminen edellyttää. Raadin työskentely mitoitettiin jäsenten osallistumismahdollisuuksien mukaan, myös etäosallistuminen kokouksiin pyrittiin mahdollistamaan. Raati hyödynsi työssään myös verkkofoorumia. Raadin tärkeimmät tehtävät olivat: 1) ratkoa kiperimmät kysymykset kysymysten tunnistaminen, priorisointi ja aikataulutus kysymysten ratkaisu keskustellen, sähköisesti ja kokouksissa kokouksia (noin 10), joissa mukana myös tarvittaessa vierailevat asiantuntijat 2) toimia sparraajina verkkofoorumilla relevanttien kysymysten tuominen foorumin ratkaistavaksi sopivien asiantuntijoiden kutsuminen mukaan keskusteluihin keskustelun jatkumisesta vastaaminen omilla vastuualueilla Kiperimpiä kysymyksiä tunnistettiin starttitilaisuudessa ja niitä oletettiin löytyvän myös verkkofoorumilta (kuva 2). Starttitilaisuudessa tunnistettujen kysymysten pohjalta laadittiin raadille joustava työsuunnitelma ja kokousaikataulu (taulukko 2). Taulukko 2: Hajajätevesiraadin kokousohjelma vuosille Kokous Kokouksen pääteema Työskentelyn tavoite 1 Työn suunnittelu Käydään läpi, mitä hankkeessa on tarkoitus tehdä. Resurssikartoitus. Verkko- foorumin käyttö Kuivan maan problematiikka Luottamus jätevesialaan, järjestelmien toimivuuteen Muodostaa käsitys siitä, onko tarpeen tai edes mahdollista määrittää sellaisia alueita jotka eivät olisi pilaantumiselle herkkiä jätevesiasiaan liittyen ja joille voisi osoittaa lievennyksiä vaatimustasoista. Ehdottaa määrittelyperusteet näille alueille. Tunnistetaan tekijät epäluottamuksen takana. Löydetään keinot palauttaa tai muodostaa asukkaiden luottamus modernien järjestelmien toimivuuteen. Kuuleminen Verkkofoorumi: Sami Hänninen, Aptual Oy Katianna Kuula, Eteläkärjen ympäristöterveys Tanja Mikkola, Vihdin ympäristötoimi -

13 Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja suunnitelma Ministeriön työryhmän esitykset Luottamus jätevesialaan Lakimuutokseen vaikuttaminen Ilmoitus/lupamenettelyt Vesihuoltoasiat Verkkofoorumin jatko Jätevesijärjestelmien huolto ja jätehuolto HARA-yhteistyön jatkuminen Lainsäädännön tilanne, paikkatiedon edistäminen Millä tavoin ammattimaista suunnittelua voisi edistää ja suunnitelmien laatua parantaa Yhtenäinen vaatimustaso Onko tarvetta yhteiselle kannanotolle? Mahdollisen kannanoton kehykset. Työpaja/ideariihi: miten tästä eteenpäin? Keskeisten vaikuttamistarpeiden tunnistaminen Jatkokeskustelu kokouksen 7 pohjalta Selvitetään vesihuollon kehittämisen keskeiset kipukohdat ja tarvittavat toimet Tilanneselvitys vierailevien asiantuntijoiden avulla Lainsäädännön tilannekatsaus ja lähetekeskustelu yhteistyön jatkamiselle Luoda yhteys ympäristöministeriön johtaviin virkamiehiin, saada suoran käden tietoa lainsäädännön valmistelun tilanteesta, selvittää paikkatiedon mahdollisuudet jätevesiasian edistämiseksi Erkki Santala, Hajaputsari ry Jorma Kaloinen, ympäristöministeriö - Cati Huhta, Lounais- Suomen Jätehuolto Oy Rainer Tahvanainen, Saustilan maanrakennus - Ari Kangas, ympäristöministeriö Raati kokoontui yhteensä 12 kertaa. Kokouksia leimasi pääteemasta riippumatta lainsäädännön muutostilanne ja tilanteen seuraamiselle varattiinkin jokaisesta kokouksesta hieman aikaa. Lainsäädäntömuutokset olivat myös jopa neljän kokouksen pääteema. Tästä syystä osa alkuperäisistä aiheista jouduttiin jättämään sivuun käsittelylistalta. Raati koki vahvasti tarpeen vaikuttaa lainsäädäntöön, kun se on muutosvaiheessa ja se laatikin kolme kannanottoa (liitteinä 1-3), joista käy ilmi myös Raadin keskeiset, yhteiset näkemykset kyseessä oleviin ongelmakohtiin liittyen: Hajavesiraadin täydennys vaikutusten arviointiin sekä vaihtoehtoja harkittavaksi Hajajätevesiraadin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hajajätevesiraadin lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Raati kävi myös aktiivista keskustelua lainsäädäntöneuvoksen kanssa ja esitti matkan varrella rakentavia, epävirallisia kommentteja lainsäädännön tueksi. Muiden ongelmakohtien osalta käyty keskustelu on viety verkkofoorumille jatkotoimien pohjaksi. Erityisen tärkeiksi, ratkaisemattomiksi kysymyksiksi nousivat suunnitelmien muotovaatimukset, lupabyrokratian keventäminen sekä sähköiset tiedonhallintajärjestelmät kokonaisuuden hallintaa parantamaan. Näistä viimeisimmän osalta HARA-hanke osallistui vesihuollon paikkatiedon parantamiseen tähtäävän yhteishankkeen suunnitteluun. Viestinnälliset toimet ovat alan luottamuksen palauttamisen ytimessä ja viestintä onkin työ, jota jokainen raadin jäsen voi olla edistämässä omatoimisesti. Hajajätevesiraadin jatkosta on sovittu, että sen toimintaa jatketaan vapaamuotoisesti oman työn ohessa. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on luvannut isännöidä 1-2 kokousta vuodessa, mikäli se sopii käynnissä oleviin hankkeisiin. Raati lienee parhaimmillaan verkostoitumis- ja tiedonjakokanavana, mutta 13

14 kiperien kysymysten ratkaisuun tarvittaisiin stabiilimpi lainsäädäntötilanne ja HARA-hankettakin määrätietoisempi ote. 4.1 Hankkeen loppuseminaari: Hajajätevedet kuntoon risteilyllä Hankkeen loppuseminaarin tarkoituksena oli koota alan osaajat yhteen ennen hankkeen päättämistä ja uuden lainsäädännön voimaan tulemista. Tavoitteena oli tarjota osallistujille tietopaketti lainsäädännön muutoksista sekä mahdollisuus keskustella aiheesta asiantuntijoiden kesken. Tavoitteena oli myös avata uusia näkökulmia lainsäädännön toteuttamiseen esittelemällä kehittämishankkeiden toteutettuja ja toteutuksessa olevia tuotoksia sekä tutustuttamalla alan tilanteeseen ja toimijoihin Ruotsin puolella, jossa on myös tiedossa muutoksia lainsäädäntöön. Seminaarissa haluttiin kertoa myös HARA-hankkeen tuloksista, julkaista uusi verkkofoorumi ja opastaa sen käyttöön. Seminaarin aikana haluttiin lisäksi muodostaa osaajien yhteisiä viestejä jatkossa, mm. jätevesiviikolla, käytettäväksi. Seminaari haluttiin ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, jolloin lainsäädäntö olisi selkenemässä. Lisäksi mukaan toivottiin saatavan mukaan entistäkin suurempi osallistujajoukko. Seminaarin yhdistäminen Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) jo perinteeksi muodostuneen Hajavesiristeilyyn mahdollisti molemmat edellä mainitut toiveet. Loppuseminaari järjestettiin siis laivaseminaarina välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki yhteistyössä Valonian kanssa. Tukholmasta tehtiin tutustumisretki Norrtäljeen. Työnjaollisesti HARA-hanke vastasi sisällön tuottamisesta ja Valonia käytännön järjestelyistä. Seminaarin ohjelma koostui luennoista sekä kyselytunnista, viestintätyöpajasta sekä tutustumisretkestä Utvecklingscentrum för vatten-keskukseen. Seminaarin osallistujamäärä nousi 77:n ja ylitti näin ollen starttitilaisuuden osallistujamäärän yli puolella. Seminaarin ohjelma ja osallistujalista sekä viestintätyöpajan koonti ovat liitteinä 7-8. Kuva 6. Hajajätevedet kuntoon risteilyllä-yhteiskuva , Utvecklingscentrum för vatten, Norrtälje. Kuvaaja Erkki Santala. 5 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA JATKOTYÖTARVE HARA-hankkeessa oli tarkoituksena yhtäältä parantaa haja-asutuksen jätevesialan toimijoiden vuorovaikutusta ja toisaalta tunnistaa ja ratkoa hajajätevesiasian ongelmakohtia sekä lisäksi ryhtyä kokoamaan tietopankkia. Lainsäädännön muutostilanne vaikutti hankkeen toteutukseen, mutta tästä huolimatta hanke onnistui edistämään kaikkia tavoitteitaan.

15 Hankkeessa onnistuttiin kokoamaan valtakunnallinen osaajien verkosto, joka on suurilta osin aktivoitunut hankkeen rakentamalle verkkofoorumille osoitteessa Verkkofoorumilla on ollut pienimuotoisia keskusteluita ja tiedonvaihtoa tasaisesti koko sen olemassaolon ajan, mutta keskusteluinto ei ollut odotetun suuruista. Tämän syiksi arvioidaan käyttäjäkyselyn perusteella lainsäädännön muutostilaa, osallisten rajallisia ajallisia resursseja keskustelun käymiseen sekä uuden tekniikan käyttöönottoon liittyvät tekijöitä. Koska lainsäädäntö on hankkeen päättyessä vakiinnuttamassa tilaansa, arvioidaan keskusteluaktiivisuuden nousevan verkkofoorumilla jatkossa merkittävästi. Tämä kuitenkin edellyttää jokaiselta toimijalta omaa aktiivisuutta. Valtaosa foorumin käyttäjistä ilmoittaa seuraavansa käytyjä keskusteluita ja saavansa siitä hyötyä työhönsä, vaikka he eivät aktiivisesti osallistuisi keskusteluihin. Näin ollen verkkofoorumi toimii suunnitellun mukaisesti eräänlaisena tietopankkina. Tietopankin kerryttäminen olisi kuitenkin edellyttänyt laajempia ja aktiivisempia keskusteluita, joiden masinoiminen olisi edellyttänyt suurempaa työpanosta ja useiden käyttäjien tehokkaampaa aktivoimista. Verkkofoorumilla on kuitenkin kaikki edellytykset kerryttää tietoa jatkossakin, mikäli aktivoituminen tapahtuu. Keskusteluiden koostaminen käytännöiksi vaatisi jonkinlaista työpanosta samoin kuin kiperien kysymysten ratkaiseminen ja yhteisten linjanvetojen teko. Näitä on tarkoituksenmukaista tehdä yhdessä eri osaajatahojen kanssa, jotta kaikki näkökulmat tulisi riittävissä määrin huomioiduksi. Alan osaajat pitävät koordinoitua yhteistyötä (verkkofoorumissa) tärkeänä ja sille on paikkansa myös jatkossa, erityisesti kunhan lainsäädäntö vakiintuu. Hankkeen aikana on esitetty myös ideoita verkkofoorumin laajentamiseksi, esim. laajemmin ympäristönsuojelulain tulkitsijoille ja jopa kansainvälisen yhteistyön tueksi hajajätevesisektorin osalta. Verkkofoorumin 2. versio on rakennettu Google-työkalujen varaan, jolloin käyttäjälle ei sinällään koidu foorumin käyttämisestä kuluja ja ylläpidonkin kulut ovat kertaluonteisia. Näin ollen laajentamismahdollisuudet ovat hankkeen myötä teknisesti olemassa. Hajajätevesiraati työskenteli lainsäädännön muutostilasta huolimatta väsymättömästi ja omistautuneesti koko hankkeen ajan. Raati mukautui muuttuneisiin tilanteisiin sujuvasti ja suhtautui epävarmaan tulevaan rauhallisesti ja hyvää yhteistyöhalua osoittaen. Raati joutui karsimaan toiminnastaan yksityiskohtaisuutta ja useiden kiperien kysymysten ratkaisua, mutta pystyi sen sijaan keskittymään yhteisten linjausten etsimiseen. Raadin suurimpia saavutuksia lienevätkin kolme yhdessä laadittua kannanottoa, joka on osoitus siitä, että hajanainen osaajakenttä pystyy näkemään yhteisiä suuntia hajajätevesiasian kehittämiselle. Kannanotot saivat valitettavan vähän huomiota uudistetussa lainsäädännössä, mutta ne ovat kuitenkin saaneet kiittävää palautetta käytännön lainsäädäntötyön tekijöiltä: Hajajätevesiraadin kannanotot ovat olleet hyvin perusteltuja ja relevantteja ja niitä on hyödynnetty taustatyössä. Hajajätevesiraadin työskentely hankkeen jälkeen riippuu paljolti jäsenten tosiasiallisista resursseista osallistua tämän kaltaiseen edistämistyöhön. Motivaatiota ja tahtotilaa yhteisten asioiden edistämiseksi löytyy. Jatkokäsittelyä vaativia asioita ovat mm. lupaprosessien keventämismahdollisuudet, suunnitelmien laatukysymykset sekä sähköisen tiedonhallinnan kehittäminen osana valvontakokonaisuutta. Uudistetun lainsäädännön myötä alalla herännee lisää tulkinnallisia kysymyksiä, esimerkiksi herkkien alueiden rajanvetoja ja harkinnanvaraisia lykkäyksiä koskien. Raadin kanta on, että viestintään tulee varata resursseja ja sitä tulee kohdentaa sekä alan osaajien tietotaidon ylläpitoon että asiakkaiden perusneuvontaan. Tehokas viestintä on entistäkin tärkeämpää, kun jätevesijärjestelmän korjaaminen tulee valtaosin perustumaan asukkaiden oma-aloitteisuuteen. Tärkeää olisi saada kynnys ryhtyä toimiin mahdollisimman matalaksi, mihin tarvitaan asukkaiden ja koko toimijakentän sitoutumista. HARA-hanke rakensi kantavan pohjan hajajätevesiosaajien verkostolle, sekä sähköiset työkalut verkostotyön toteuttamiselle. Sekä verkosto että työkalut ovat helposti laajennettavissa ja ne ovat käytössä hankkeen jälkeenkin. HARA-hanke myös osoitti, että hajajätevesialan osaajilla on yhteinen tahto saada hajajäte- 15

16 vesiasia hallintaan.. Lainsäädännön muutoksista johtuen hajajätevesiasia on kuitenkin edelleen hieman hajallaan ja sen hallintaan saattaminen edellyttää tehokasta koordinointityötä. HARA-hanke mallinsi, millaisella käytännöllä alan eri sektoreiden toimijat saadaan tekemään töitä yhteisen tavoitteen. Tämä Hajajätevesiraadin malli on käytettävissä jatkossakin, mikäli koordinaattori toiminnalle löytyisi

17 17 LIITTEET