Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan raportti vuosilta

Transkriptio

1 Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan raportti vuosilta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 NEUVOTTELUKUNTA Tehtävät Neuvottelukunnan toiminta 2 2 ESTEETTÖMYYSLINJAUSTEN JA -MITTARISTON TOIMEENPANO HALLINTOKUNNISSA 2 Asuntotuotantotoimisto 2 HKL Liikennelaitos 3 Helsingin seudun liikenne 4 Kaupunkisuunnitteluvirasto 4 Kiinteistövirasto 5 Liikuntavirasto 5 Opetusvirasto 6 Rakennusvalvontavirasto 6 Rakennusvirasto 8 Sosiaali- ja terveysvirasto 11 Talous- ja suunnittelukeskus 12 1

3 1 NEUVOTTELUKUNTA 1.1. Tehtävät Kaupunginhallitus asetti esteettömyysasioiden neuvottelukunnan sekä toimikaudeksi 2012 että toimikaudeksi Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida ja edistää koko kaupungin esteettömyystyötä sekä seurata esteettömyyden toimeenpanoa käytännön hankkeissa eri hallintokunnissa Neuvottelukunnan toiminta Esteettömyysasioiden neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna Vuonna 2012 neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa, vuonna 2013 neljä kertaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja varapuheenjohtajana kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii esteettömyydestä vastaava projektinjohtaja Pirjo Tujula. Neuvottelukunnan kokousten pöytäkirjat löytyvät Helsinki kaikille -verkkosivuilta ( 2. ESTEETTÖMYYSLINJAUSTEN TOIMEENPANO HALLINTOKUNNISSA Hallintokuntien esteettömyystyö eteni vuosina Ohessa on hallintokuntien yhteenveto vuosina tapahtuneesta esteettömyystyöstä. ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO - ATT:n tavoitteet määritellään AM-ohjelmassa, mukaan lukien siinä ilmoitetut tavoitteet esteettömyydestä. AM-ohjelma ohjaa ATT:n toimintaa. - ATT:n toimintaa asuntojen tuottajana ja peruskorjaajana ohjaa voimassaoleva lainsäädäntö sekä Helsingin kaupungin ohjeisto, sisältäen myös määräykset ja tavoitteet esteettömyydessä. ATT tuottaa tavallisten asuntojen lisäksi huomattavan osan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston tarvitsemista erityisryhmien asunnoista, joissa esteettömyyttä tarkastellaan aina hankekohtaisesti ryhmän erityisten vaatimusten mukaisesti. 2

4 - ATT on osallistunut vuosina Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan toimintaan ja tuo toimintaansa sieltä saatuja oppeja ja kokemuksia. - ATT on vuoden 2013 aikana toimittanut toimipisteensä tiedot palvelukarttaan, missä kerrotaan toimipisteen rajoituksista apuvälineitä käyttäville. Sisäänkäynnistä on lisätietona valokuva. Toimitilat - ATT:n asiakaspalvelu ei täytä kaikkia esteettömyyden vaatimuksia, esimerkiksi esteetöntä wc-tilaa ei ole koko talossa. Nykyiset tilat eivät muiltakaan osin täytä nykyaikaisen toimitilan vaatimuksia. Suurempiin korjaustöihin ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä, koska kaupunginhallituksen kehotuksella ATT:n toimitalolle lähdetään tekemään kaavamuutosta ns. purkavalle saneeraukselle ja ATT tulee muuttamaan tiloista pois lähivuosina. ATT on vuonna 2013 etsinyt väistötiloja, joissa olisi huomioitu myös esteettömyys nykyisiä tiloja paremmin, mutta muuttolupaa löydettyihin uusiin tiloihin ei saatu. HKL LIIKENNELAITOS (verkostot, pysäkit, kalusto, asemarakennukset jne.) - Siilitien metroaseman remontin yhteydessä esteettömyys parani monella eri tavalla, mm. liukuporras- ja hissiyhteyksien parantumisella, laiturialueen valaistuksen, opastuksen ja merkintöjen osalta. Näistä tehtiin pilotti näkövammaisten ohjauksesta (lasilistat, huomiolaatat, kontrastivärit). Pilotin perusteella HKL tekee samojen periaatteiden mukaan ohjauksen myös Myllypuron metroasemalle peruskorjauksen yhteydessä. - HKL otti käyttöön kaksi uutta NRV2010 nivelraitiovaunua, joiden suunnittelussa on huomioitu esteettömyys alusta alkaen. Vammaisneuvosto ja osa esteettömyysasioiden neuvottelukuntaa kävi koeajamassa uuden raitiovaunun. - Vanhoja raitiovaunuja varustettiin matalalattiaisella väliosalla. Uusia väliosavaunuja tuli liikenteeseen 2013 kuusi kappaletta. - Kampin metroaseman hisseihin asennettiin käyttöpainikkeille pistekirjoitusopasteet näkövammaisia varten. 3

5 - Metroasemilla kiskon pinnan ja asemalaiturien välinen etäisyys on mitattu ja korjattu ne kohdat, joissa on ollut poikkeamia. - Itäkeskuksen metroaseman laiturikuulutus seuraavan junan pääteasemasta on uusittu yhdessä näkövammaisten edustajien kanssa. - Laituriovien suunnittelussa on otettu näkövammaiset huomioon. Laituriovet tulevat sinällään parantamaan näkövammaisten turvallisia liikkumismahdollisuuksia. HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE - Kuljettajien koulutuspäiviä (aiheena esteettömyys, sisältäen mm. koulutusvideon) pidettiin vuonna kappaletta, joihin osallistui 107 kuljettajaa. - HSL:n tilaamasta lähijunaliikenteestä matalalattiasta on 86%, raitiotievaunuista 84,8% ja linja-autoista lähes 100%. - Pysäkkikuulutukset tulevat LIJ-hankkeen yhteydessä. Arvioitu valmistumisaika on vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa. KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO (mm. kaavat, liikennesuunnittelu, lähiöprojektit) - Laatii yleis-, osayleis- ja asemakaavoja sekä liikennesuunnitelmia. - Uuden koko kaupunkia koskevan yleiskaavan laatiminen on aloitettu ja se valmistuu 2016 valtuustoon. Suunnittelussa käydään laaja vuorovaikutusprosessi. - Huomattavia uusia projektialueita asemakaavoitetaan ja rakennetaan parhaillaan mm. Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Keski-Pasila. - Osayleiskaavoja laaditaan Hernesaareen, Koivusaareen, Kivinokkaan sekä Vartiosaareen. - Lisäksi on huomattavasti täydennysrakentamista erityisesti asumiseen. - Keskustan elinvoimaisuutta parannetaan erityisesti kävelykeskustalla, joka tarkoittaa kävelykatujen lisäksi jalankulun olosuhteiden parantamista muuallakin. - Liikennesuunnittelussa tärkeää on joukkoliikenteen kehittäminen sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. - Kaupunkisuunnitteluvirasto luo edellytykset ja puitteet toteutussuunnittelulle sekä rakentamiselle. 4

6 Kaavoitus - ja liikennesuunnittelu - Viime vuosina esteettömyys on otettu huomioon kaavoissa sekä liikenne- ja ympäristösuunnitelmissa kaikkialla. Esteettömyys on osa koko suunnittelukäytäntöä. - Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytyksiä palvelujen sijoittamiselle kaupunkirakenteeseen siten, että ne ovat hyvin myös esteettömästi kuntalaisten saavutettavissa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että palvelut sijaitsevat julkisen joukkoliikenteen toimintaalueella. Uusilla alueilla noudatetaan kaikessa suunnittelussa ohjeita, määräyksiä ja lakeja, jotka edistävät esteettömän kaupunkiympäristön rakentamista. - Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt yhteistyötä kaupungin eri virastojen kanssa esteettömyysasioissa. - Virastolla on ollut jäsen sekä varajäsen esteettömyysasioiden neuvottelukunnassa. - Asemakaavan selostukseen on lisätty kohta Esteettömyys. Tämä muistuttaa suunnittelijaa ja parantaa nykyisestään esteettömyysnäkökohtien läpikäymistä riittävän aikaisessa kaavoitusvaiheessa. Sinänsä esteettömyyden huomioon otto on ollut aikaisemminkin oleellinen osa asemakaavoitusta ja liikennesuunnittelua. KIINTEISTÖVIRASTO Tilakeskus Tietoja ei ole saatu. LIIKUNTAVIRASTO - Laajasuon liikuntapuiston hankesuunnitelmassa on mainittu ko. paikan esteettömyystavoite. - Venesatamissa ja saarissa on esteettömyystarkastelu mukana ympäristön rajoitteet huomioiden. 5

7 OPETUSVIRASTO - Koulu- ja ruotsinkielisten päiväkotien rakennushankkeissa esteettömyystavoitteet liitetty osaksi tarveselvitystä, hankesuunnitelmaa ja toteutussuunnittelua. Hankkeet sisältävät myös koulupihojen esteettömyyden. - Yhteistyö Kynnys ry:n kanssa Botby grundskolan perusparannushankkeessa. Kynnys ry käy läpi ja kommentoi suunnitelmat hankesuunnittelu- ja toteutusvaiheessa. - Käpylän peruskoulun Mäkelänkadun toimipisteen perusparannuksen esteettömyyden toteutumisen katselmus Kynnys ry:n kanssa. Miten toteutusvaiheessa tehtävät muutokset voivat heikentää suunniteltua esteettömyyttä ja miten rakentamisprosessia tulisi kehittää sen estämiseksi? - Esteettömyyden huomioiminen koulujen talvikunnossapidossa - Osallistuminen hallintokuntien väliseen esteettömyysyhteistyöhön - Osallistuminen saatavilla olevaan koulutukseen Opetusviraston mittaristot: - esteettömyyskartoitusten määrä / kaikki peruskorjauskohteiden tarveselvitykset - esteettömien toimipisteiden lukumäärä / kaikki rakennukset Opetusviraston osalta mittaristoon tarvittavien lukujen selvitystyö vielä kesken. Hankaluutena rakennusten suuri ja muuttuva lukumäärä. Esteettömyyskartoitukset ovat kirjattu ainoastaan hankesuunnitelmiin. Vanhojen koulurakennusten esteettömyys / esteettömyyden aste selvitettävä erikseen. RAKENNUSVALVONTAVIRASTO (luvat ja valvonta) - Toimintavuonna 2013 rakennuslautakunnassa ja rakennusvalvontavirastossa energiakysymysten ohella yhdeksi erityisesti esillä olleeksi teemaksi nousivat asuinrakennusten esteettömyysasiat. Nämä kulminoituivat rakennuslautakunnan vuodenvaihteessa 2013/2014 hyväksymään Esteetön rakennus (F1) asuntosuunnitteluohjeeseen (G1) ja sen valmisteluun. Uusi ohje korvaa aiemman hyväksytyn vastaavan. Ohje osaltaan määrittelee kaupungin esteettömyyslinjauksiin sisältyvät, esteettömälle asumiselle asetettavat laa- 6

8 tukriteerit. Lautakunnassa ohje-esityksen linjauksiin ja merkitseviin yksityiskohtiin paneuduttiin marraskuun puolivälistä tammikuun puoleen väliin; kommentit mm. kohdistuivat vaatimustasojen määrittelyyn. - Esteettömyyttä edistetään ehdottomasti sitovin määräyksin (taso 1), tapauskohtaista harkintaa sisältävin määräyksin (taso 2) sekä suosituksin (taso 3). Tapauskohtaista harkintaa edellyttävissä tilanteissa selvitetään joustovaraa sisältävien esteettömyysvaatimusten sekä suunnitteluun vaikuttavien muiden lähtökohtaisten vaatimusten keskinäisiä prioriteetteja. Aktiivisin suosituksin pyritään määräystason ylittävään toiminnalliseen aitoon esteettömyyteen ja ns. tulevaisuuden ratkaisuihin. - Esteettömän rakennuksen ohjetäsmennykset painottuivat pientalosuunnitelmiin. Liikkumiesteetöntä sisäänkäyntiyhteyttä tontinrajalta ja autopaikalta pientaloasuntoon vaaditaan, kun tällainen on käytännössä mahdollista ottaen huomioon tontin maastomuodot ja korkeuserot. Esteettömän yhteyden luonnistuessa sisäänkäyntitaso on pientalossa aina suositeltavaa ratkaista itsenäisesti toimivana selviytymiskerroksena. Toivottavaa on tasoeroja käsittävissä huoneistoissa tämän lisäksi mm. tietoinen varautuminen tasolta toiselle siirtymistä helpottavien laitteiden jälkiasennuksiin. - Aitoon, kattavaan esteettömyyteen kannustetaan rakennusoikeuden kautta. Kun pientalorakennuttaja toteuttaa kohteensa esteettömyydeltään käyttövalmiina, sallitaan enimmillään lisäkerrosalaa 5 k-m 2 /huoneisto. Tämä on perusteltua ja luvansaajaa sitovaa, kun lisäala on esteettömyyden vuoksi välttämätöntä väljyyttä. Useampiasuntoisessa pientalossa rakennusoikeusylitykselle on viiden prosentin leikkuri. - Kerrostalojen osalta täsmennykset kohdistuivat mm. asuntoterasseihin sekä eräitä asunnon sisäistä tilamitoitusta koskeviin suosituksiin: Hissiä edellyttävässä asuinkerrostalossa tapauskohtaista harkintaa sisältävien määräysten mukaan riittää se, että yksittäiseen asuntoon samanaikaisesti kuuluvista parvekkeesta ja terassista jompaankumpaan on pysyvästi esteetön pääsy. Jos kyseessä olisi asuinkerrostalo, johon hissiä ei edellytetä, suositetaan, että yksittäiseen asuntoon kuuluvista parvekkeesta ja terassista jommallekummalle on esteetön pääsy. Asuinkerrostalokohteessa asuinhuoneiston ulko-oven edessä pyörätuolin pyörähdysympyrän tulee olla halkaisijaltaan 1500 mm; määräykseen sisältyy tapauskohtaisen harkinnan mahdollisuus. Asuntoeteisen pyörähdystilaan suositellaan vapaamittaa 1500 mm; kerrostalohuoneistossa pyörähdysympyrässä voidaan käyttää halkaisijaa 1300 mm. - Vuoden 2013 kuluessa esteettömyystulkintoja on rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosastolla selvitetty liittyen katuvarteen kiinnirakennettavien omatonttisten pientalorivistö- 7

9 jen suunnitteluun, korjausrakentamiseen sekä rakennussuojelukohteiden hienovaraisiin peruskorjauksiin (MRL 118 ). Työ jatkuu lautakunnan hyväksyttyä mainitun esteettömän rakennuksen ohjeen; tulkintoihin liittyviä jatkokeskusteluita käydään mm. kaupunkisuunnitteluviraston town house kaavaratkaisuista sekä kelluvista asunnoista. - Rakennusviraston kanssa yhteistoimin on selvitetty mm. jalankulkualueiden esteettömyyteen vaikuttavien mainostelineiden, ns. A-standien sijoittelua koskevia kysymyksiä. Rakennuslautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry:n kunnallisaloitteesta jalkakäytäville sijoitetuista mainoslaitteista ( 265). Myös lausuttiin mm. valtuustoaloitteesta allergisille rakennettavista taloista. - Kaupungin esteettömyyslinjausten mukaan merkittävistä rakennushankkeista ja niiden ympäristöjärjestelyistä edellytetään rakennusluvan hakemusvaiheessa pääsuunnittelijan antaman, rakentamismääräyskokoelmassa mainitun hakemussuunnitelmaa koskevan liikkumisesteettömyysselvityksen (A2:5.2.5) lisäksi kaupungin esteettömyydestä vastaavan projektinjohtajan lausunto tai kannanotto. Vuodesta 2013 muodostui rakentamisen osalta normaalia vaisumpi; yksittäisten lupa-asioiden listalta merkittäviksi projekteiksi kohosivat lähinnä vain Kalasataman keskukseen liittyvät. Luvitetut hankkeet muutoin ovat kauttaaltaan olleet normaalituotantoa, jonka esteettömyysohjaus ja -tarkastelut kuuluvat viraston käsittelyrutiineihin. - Kaupungin esteettömyyslinjausten mukaisesti Kalasatamakeskuksen tapaisessa kohteessa esteettömyyden toteutuminen on valmistumisvaiheessa tarkasteltava erikseen; selvityksen oletetaan olevan asianmukaisesti tehtynä ennen rakennusvalvonnan käyttöönottokatselmusta. - Rakennusvalvonta on vuonna 2013 jatkanut sähköisen asioinnin valmistelua. ehakemushankkeen voi osaltaan olettaa madaltavan rakennusvalvonnassa asioinnin kynnystä ja tekevän siitä omalla tavallaan esteettömämpää. Hyviä kokemuksia on saatu piirustusarkiston digitoinnista sähköisiksi Arska-tiedoiksi; henkilökohtaiset arkistokäynnit ovat radikaalisti vähentyneet arkistopalveluiden ollessa tavoitettavissa kotikonein. RAKENNUSVIRASTO Yleiset toimintaperiaatteet - Uuden valtuustokauden strategiaohjelmaan vaikuttaminen: esteettömyyslinjausten toimeenpano sisältyi rakennusviraston syksyllä 2012 tekemiin ehdotuksiin. 8

10 - Esteettömyys huomioitiin rakennusviraston strategian päivittämisessä. Toimitila - virastotalon esteettömyyden ongelmat ja toimenpidetarpeet kartoitettiin. Rakennukset - HKR- Rakennuttaja toteuttaa rakennushankkeet voimassaolevien lakien, asetusten ja muiden määräysten mukaisesti. - Lisäksi tilaajat ja erityisesti loppuasiakkaat eli käyttäjät esittävät kohdekohtaisesti vaatimuksia (jotka käytännössä aina) ja toivomuksia (jotka usein miten) toteutetaan. - Arkkitehtuuriosasto on tehnyt esteettömyyslinjaukset omalle toiminnalleen. Aluesuunnitelmat - Suunnittelualueen esteettömyyden tavoitteellinen reittiverkosto tarkistetaan ja täydennetään tarvittaessa. Reittimäärittelyjä käytetään aluesuunnittelun lähtötietoaineistona. - Aluesuunnittelun lähtötietoaineistona käytetään suunnittelualueelta laadittuja erillisiä alueellisia esteettömyyssuunnitelmia. Alueellisten esteettömyyssuunnitelmien toimenpideehdotusten toteutuminen tarkistetaan aluesuunnittelun yhteydessä. - Aluesuunnitelmiin perustuvissa hankeohjelmissa mainitaan reitin/alueen tavoitteellinen esteettömyystaso, myös leikkipuistojen osalta. Hankeohjelmiin kirjataan asiat, jotka vaativat esteettömyyden toteutumiseen liittyen jotain erityistä. Muuten viitataan olemassa oleviin esteettömyysohjeisiin. - Esteettömyyttä käytetään yhtenä aluesuunnitelmasta nousevien hankkeiden priorisointikeinona. - Esteettömyys on esillä asukastilaisuuksissa (yleensä esteettömyydestä vastaava projektinjohtaja mukana). 9

11 Katujen esteettömyys - Lumen kasaamiselle varataan riittävästi tilaa. Esteettömyyden tilavaraukset varmistetaan myös talviolosuhteissa (riittävän leveät kulkureitit). Esimerkiksi suunnitelmiin merkitään lumen väliaikaiseen läjitykseen soveltuvia alueita ja reittien mitoitus. - Katutilan työryhmä on pohtinut katutilan mitoitusta kokonaisuutena, lumelle tulee myös varata tilaa katupoikkileikkauksessa. - Kulkureittien katkeamattomuuden varmistaminen: toteutetaan siinä määrin, kun mahdollista investointibudjetin puitteissa. Leikkipuistot - Erikoistason leikkipuistoiksi määritellyt leikkipuistot kunnostetaan erikoistason kriteereitä noudattaviksi: yhteistyö eri virastojen kesken. - Leikkipuistorakennuksien esteettömyys varmistetaan. - Hankeohjelmissa kirjataan esteettömyyden tavoitetaso ja esteettömyyden tavoitteet. Investointiraami ei ole mahdollistanut kovinkaan monen leikkipuiston toteutuksen. Puistot - Puistosuunnitelmiin kirjataan esteettömyyden tavoitetaso: erikois- vai perustaso. - Peruskorjaushankkeissa huomioidaan esteettömyys. Alueelliset liikuntapaikat (lähiliikuntapaikat) - Liikunta-alueissa tulee olla myös erikoistason liikunta-alueita. - Alueellisten liikuntapaikkojen (lähiliikuntapaikat) suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan esteettömyyskriteerit. Nämä hankkeet ovat usein liikuntaviraston hankkeita, uusien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ei ole mahtunut investointiraamiin. 10

12 Valaistus - Helsingin ulkovalaistuksen tarveselvityksen laadinta aloitettiin. Yleisten alueiden lupaehdot - Esteettömyys on mukana työmaita koskevassa ohjeistuksessa ja koulutuksessa - Terassiohje päivitettiin. Uudessa ohjeessa tarkemmat määräykset ja ohjeet esteettömyydestä. - Terassien valvonnassa huomioidaan esteettömyys. SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO - Sosiaali- ja terveysvirastossa on tehty vuonna 2013 seuraavia esteettömyyttä parantavia korjaustöitä sekä otettu käyttöön uusia esteettömiä vammaistyön tiloja seuraavasti: Oulunkylän terveysaseman toiminnallinen muutostyö, jossa parannettiin mm. sisäänkäynnin esteettömyyttä. - Vuonna 2013 valmistuneet, kaupungin omat vammaistyön uudet esteettömät rakennukset: Steniuksentien ryhmäkoti, Steniuksentie 16, Etelä-Haaga Isonniitynkadun ryhmäkoti, Isonniitynkatu 4, Kumpula Aurinkolahden asuntoryhmä, Ivan Falinin kuja 3, Vuosaari - vuonna 2013 valmistuneet, vammaistyön ostopalveluna hankkimat kohteet, uudet esteettömät rakennukset: Ryhmäkoti Majparken, Kyläsaarenkuja 7, Arabianranta, ostopalvelu Kårkulla samkommun Ryhmäkoti Nyyttipuisto, Alppikylänkatu 22-24, Alppikylä, ostopalvelu RK- Asunnot Ryhmäkoti Joutsenvirta, Svanströmintie 9, Laajasalo, ostopalvelu RK-Asunnot Ryhmäkoti Lyhty, Vuorikummunpolku 1, Konala, ostopalvelu Lyhty ry 11

13 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS (NYKYÄÄN KAUPUNGINKANSLIA) - Helsingin hissiprojektin tavoitteet ja tehtävät on määritelty maankäytön ja toteutusohjelmassa ; hissiprojektin tehtävänä on edistää hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. - Hissiasiamiehen työn painopisteenä vuonna 2013 oli pyrkiä lisäämään valtion hissiavustuksen (valtion hissiavustus vuonna 2013 = 50 %) käyttöä mm. tiedotuksen ja neuvonnan avulla. Hissiasiamies jatkoi vuonna 2013 kiinteää yhteydenpitoa taloyhtiöihin 2013 = 64 taloyhtiötä, 298 hissitöntä porrashuonetta), neuvontaa annettiin kaikille halukkaille taloyhtiöille vuoden 2013 aikana. Neuvontaa panostettiin erityisesti esikaupunkialueille, joilla on eniten hissittömiä rakennuksia. - Lisäksi hissiprojekti jakoi tietoa keskeisillä taloyhtiöille suunnatuilla messuilla ja tapahtumissa. Neuvontatoiminnan keskeinen sisältö on vuonna 2013 ollut ja tulee edelleen vuonna 2014 olemaan hissien toteuttaminen vanhoihin asuinkerrostaloihin, tiedon välittäminen hissiavustuksista sekä asunto-osakeyhtiölain määräykset koskien hissihankkeiden päätöksentekoa ja kustannusjakoa. Kaupunki täydentää valtion hissiavustusta kaupungin omalla 10 %:n hissiavustuksella. Helsinkiin rakennettiin vuonna 2013 ARA päätösten mukaisesti 21 jälkiasennushissiä, tavoitteena oli 70 jälkiasennushissiä. - Hissiasiamies Erkki Holapan jäätyä eläkkeelle syksyllä 2013 uutena hissiasiamiehenä aloitti Simo Merilä. 12