YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Lausunto tuulivoimarakentamisen ohjeistuksesta
|
|
- Katriina Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO TUULIVOIMARAKENTAMISEN OHJEISTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Lausunto tuulivoimarakentamisen ohjeistuksesta
2 1 Viite: Dnro YM047:00/2010 Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO Yhteystiedot Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Oyj Lausuntoa ovat valmistelleet seuraavat henkilöt: Thomas Bonn, FM (luonto) Elina Kataja, maisema-arkkitehti (kaavoitus, maisemavaikutukset) Paula Kohvakka, DI (melu, välke) Pasi Rajala, DI (kaavoitus)
3 Sisältö 1 1 TAUSTA 2 2 LAUSUNTO Yleistä Tuulivoimarakentamisen kaavoitus Tuulivoimarakentamisen kaavoituksen ja YVA-menettelyjen yhteensovittaminen YVA-menettely Kaavakarttaesimerkit 8
4 2 1 TAUSTA Ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Ehdotuksen pohjalta valmistellaan ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskeva lopullinen ohjeistus. Ministeriö on päivätyllä kirjeellään pyytänyt sidosryhmiltä ja muilta tahoilta lausuntoa työryhmän ehdotuksesta tuulivoimarakentamista koskevaksi ohjeistukseksi. Pöyry on toiminut tuulivoimarakentamiseen liittyviin esiselvityksiin, tekniseen suunnitteluun, kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin liittyvissä tehtävissä vuosien ajan. Konsernin laaja osaaminen kattaa koko tuulivoimarakentamisen suunnitteluketjun alustavista selvityksistä rakentamisen valvontaan. Olemme koonneet tähän lausuntoon näkemyksiämme ko. ohjeluonnoksesta. 2 LAUSUNTO 2.1 Yleistä Tuulivoimarakentaminen on vahvasti kasvava ala Suomessa, taustalla on Suomen sitoutuminen EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin. Sekä hankkeiden että voimaloiden koko on myös kasvanut viime vuosina merkittävästi ja kasvaa edelleen. Yhtenäiset käytännöt alan kaavoitus-, arviointi- ja lupamenettelyihin ovat muotoutumassa. Selvitysten riittävyys on arvioitavana useissa käynnissä olevissa hankkeissa. Siten ympäristöministeriön ohjeistuksella on erittäin suuri merkitys hankkeiden etenemisen, tasapuolisen arvioinnin ja käytäntöjen muodostumisen kannalta. On erittäin hyvä asia, että ohjeistusta ollaan laatimassa, ja ohjeistuksen luonnoksen esittelyjen yhteydessä käyty vuoropuhelu on ollut varmasti hyödyllistä. Tuulivoimarakentamisen suotuisan etenemisen ja haittavaikutusten lieventämisen kannalta on olennaista, että rakentaminen suunnitellaan ja selvitykset sekä tarvittavat kaavat ja luvat laaditaan huolellisesti ja riittävällä tarkkuudella. Hankkeet ja alueet ovat kuitenkin keskenään erilaisia, ja aina ei tarvita mahdollisimman laajoja ja kattavia selvityksiä, joihin tulee osoittaa sekä aikaa että rahoitusta. Hankkeissa tulisi aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarkastella kyseisen alueen edellytyksiä ja hankkeen kokoa suhteessa teollisen rakentamisen tai muun merkittävän yhdyskuntarakentamisen laajuuteen. Selvitykset tulisi keskittää niihin osa-alueisiin, joilla voidaan olettaa syntyvän merkittäviä vaikutuksia. Muita osa-alueita voitaisiin arvioida pääasiassa hyvien käytäntöjen, kokemusten ja vakiintuneiden ohjeistusten perusteella. 2.2 Tuulivoimarakentamisen kaavoitus Alueiden soveltuvuus tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi tulisi lähtökohtaisesti ratkaista kaavalla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät lähtökohdat tuulivoiman sijoittamiselle: tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen myötä maakuntien liitot ovat laatineet tuulivoimaa koskevia maakunnallisia selvityksiä ja niiden pohjalta alkaneet laatia
5 3 maakuntakaavoja tuulivoimarakentamista koskien. Ohjeistuksesta puuttuu kuitenkin varsinainen valtakunnallisen tason ohjaus tuulivoimarakentamisen sijoittumisesta. Eri maakunnilla on erilaiset lähtökohdat, ja selvityksissä käytetyt kriteerit sekä menetelmät vaihtelevat. Kuitenkin maakunnilla on omista lähtökohdistaan tavoitteita edistää tuulivoimarakentamista. Suomessa on maakuntia, joiden alueella ei erityisen hyviä tuulivoima-alueita valtakunnan mittakaavassa kenties löydy lainkaan, kuitenkin selvityksissä on tunnistettu lukuisia alueita ja valittu niistä parhaat. Ohjaako tämä tuulivoimarakentamista järkevään suuntaan, onko valtakunnallinen ohjaus riittävää? Työryhmän keskeisissä ehdotuksissa todetaan, että tuulivoimarakentamisen kehitystä tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimiin tuulivoimaloiden keskittämisen edistämiseksi. Juuri tähän tarvittaisiin valtakunnallista ohjeistusta ja alueiden tarkastelua ylimaakunnallisesti. Ohjeistuksen kommentointivaiheessa tuotiin useassa puheenvuorossa esiin seudullisen kynnyksen ylittyminen, ja työryhmän esityksessä on päädytty esittämään vähintään 3-5 voimalan kokonaisuudet otettavaksi maakuntakaavalliseen tarkasteluun. Tästä ei suoraan käy ilmi, suosittaako työryhmä vain tarkastelua (vrt. maakunnalliset tuulivoimaselvitykset), vai tulisiko vähintään 3-5- yksikön kokonaisuudet osoittaa maakuntakaavoissa. Vaikka tuulivoimarakentamisen haltuunotto maakuntakaavan keinoin on mielestämme erinomainen tavoite, on näin alhaisessa kokorajassa myös ongelmia. Tekniset lähtökohdat, esimerkiksi Tuuliatlas, eivät välttämättä anna riittävän tarkkaa tietoa, jotta näin pienet alueet voitaisiin luotettavasti tunnistaa. Käytännössä ohjeistus määrittelee tässä maakunnallisesti merkittävän tuulipuiston koon hyvin pieneksi. Pienet tuulivoima-alueet saattavat kuitenkin olla kohtuullisen helposti toteutettavissa esimerkiksi satama- ja teollisuusalueilla, joihin ympäristöministeriö on aiemmin suositellut tuulivoimarakentamisen sijoittamista. Ei liene tarkoituksenmukaista edellyttää maakuntakaavan muuttamista tai laatimista tällaisia hankkeita varten. Ylipäätään taajamien läheisyydessä sijaitsevat alueet edellyttävät erityistä tarkastelua - vaikka tuulivoimarakentaminen ei olisi maakunnallisen mittakaavan hanke, sen vaikutukset esimerkiksi asutukseen ja maisemaan/kaupunkikuvaan korostuvat taajamien lähialueilla. Pääosin maakuntakaavoissa ei ole vielä osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita (joitakin rannikko- ja merialueita lukuun ottamatta). Ohjeistuksen mukaan voidaan tällöin toistaiseksi edetä kuntakaavoituksen keinoin, ja lukuisia hankkeita onkin käynnistynyt (YVA-menettelyt ja yleis- sekä asemakaavat). Joidenkin kuntien alueilla tällaisia hankkeita on useita toisiaan lähekkäin, jolloin eteen tulee kysymys toisaalta tasavertaisuudesta eri hankkeiden kesken ja toisaalta jälleen seudullisen merkittävyyden kynnyksen ylittymisestä, kun erilliset hankkeet alkavat muodostaa laajoja kokonaisuuksia. Hankelähtöisessä kaavoituksessa voi olla vaikeaa hallita yksittäisten hankkeiden muodostamaa kokonaisuutta, etenkin jos kaavat etenevät eri tahtiin ja keskenään kilpailevat toimijat eivät tee yhteistyötä. Tämä on kuitenkin todellisuutta, eikä alueellisella ELY:llä liene mahdollisuutta pakottaa toimijoita todelliseen yhteisvaikutusten tms. arviointiin. Nähdäksemme tässä olisi ohjeistuksella mahdollisuus suositella kunta- tai aluekohtaisia vaiheyleiskaavoja (tuulivoimayleiskaavoja), joissa maakuntakaavojen tapaan tutkittaisiin koko kuntaa tai sen tuulivoimalle soveltuvia osaalueita kokonaisuuksina. Tietyillä alueilla kaavoja voisi laatia myös kuntien yhteisenä yleiskaavana tai yleiskaavayhteistyönä.
6 4 Ohjeistus ei ota kantaa siihen, miten tulee suhtautua lukuisiin hankkeisiin, joissa on YVA-menettely käynnissä, mutta joita ei ole maakunnallisissa tuulivoimaselvityksissä tunnistettu soveltuvuudeltaan edullisiksi (vaikka ristiriitaa voimassaolevan maakuntakaavan kanssa ei olisikaan). Myös kysymys maakuntakaavan hyväksyttävästä eroavuudesta saattaa jäädä käytännössä epäselväksi. Mikäli teknistaloudellisesti ja ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia laajoja alueita tunnistetaan jatkossa maakuntakaavoituksen aluevarausten ulkopuolelta, kun kyseisessä voimassaolevassa maakuntakaavassa on ratkaistu tuulivoimarakentamisen sijoittuminen, edellytetäänkö tällöin maakuntakaavan muutosta tai vaihemaakuntakaavaa, vaikka suoraa ristiriitaa ei olisikaan? Ohjeistuksessa (sivu 9, työryhmän keskeiset ehdotukset) on määritelty myös alueita, joille tuulivoimarakentamista ei tulisi sijoittaa, sekä ohjeistettu osoittamaan näitä alueita maakuntakaavoituksessa. Tämä on vaikutusten ehkäisemisen kannalta myönteistä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) sekä arvokkaat linnustoalueet ja luonnonsuojelualueet eivät lähtökohtaisesti sovellu tuulivoimarakentamiseen. Myös maakunnallisesti arvokkaiksi osoitetuilla maisema-alueilla tuulivoimarakentamista olisi mielestämme vältettävä. Nähdäksemme maakunnallisten arvokohteiden kohdalla tulee kuitenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa mikäli tuulivoimarakentaminen ei merkittävästi heikentäisi kyseisen kohteen arvoja, voitaisiin rakentaminen sallia. Tässä olennaisia ovat riittävät selvitykset ja vuorovaikutusmenettelyt. Myös suojaetäisyyksien asettaminen arvokkaille alueille perustuu selvityksiin ja kohteiden luonteen arviointiin suhteessa tuulivoimarakentamisen laajuuteen on hyvä, että tähän ei ole ohjeistuksessa määritelty ehdottomia raja-arvoja. Ohjeistuksessa olisi syytä mainita UNESCO:n maailmanperintökohteet, joiden alueelle tuulivoimarakentamista ei tulisi nähdäksemme sijoittaa. Vaikka tuulivoimarakentaminen ei sinänsä suoraan heikentäisikään kyseisten kohteiden arvoa UNESCO-kohteilla voi olla hyvin erilaiset kriteerit on tämä maailmanlaajuinen arvokkaiden kohteiden verkosto syytä mahdollisuuksien mukaan rauhoittaa teolliselta rakentamiselta ja keskittää tuulivoimarakentaminen parhaille, vähemmän herkille alueille. Lisäksi näkemyksemme mukaan Natura-verkostoon osoitetuille alueille (ja mahdollisesti FINIBA-alueille) ei tulisi osoittaa tuulivoimarakentamista. Vaikka luontodirektiivin (SCI) perusteella Natura-verkostoon osoitetuilla alueilla ei syntyisi merkittävää haittaa tuulivoimarakentamisesta, on teollisen mittakaavan tuulivoimarakentamisella väistämättä paikallisia haittavaikutuksia perustusten ja huoltoteiden sekä kaapelien kaivun myötä. Lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät tuulivoimalle parhaiten soveltuvien alueiden osoittamista (maakuntakaavoituksessa), ja onkin tärkeää keskittää voimavarat juuri niihin hankkeisiin, joilla on sekä teknis-taloudellisesti että ympäristön kannalta parhaat toteuttamisen edellytykset. Natura-alueet eivät luonnollisesti kuulu näihin. Parhaiden alueiden tarkastelu on järkevää myös hankkeiden sujuvan etenemisen kannalta. Ohjeistuksessa on kuvattu erikseen yleispiirteinen kaavoitus (maakuntakaava, yleiskaava), jossa osoitetaan tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvia alueita, sekä yksityiskohtainen suunnittelu (tuulivoimayleiskaava, asemakaava, luparatkaisut), joiden perusteella tuulivoimala tai -puisto toteutetaan. Ohjeistuksessa todetaan (s. 10), että suunnittelutarveratkaisu riittää usein tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvilla alueilla sekä erityisesti sellaisilla alueilla, jotka on jo yleispiirteisessä kaavassa osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuviksi alueiksi. Tätä suoraan tulkiten maakuntakaavan tuulivoima-alueelle olisi mahdollista toteuttaa tuulipuisto suunnittelutarveratkaisun
7 5 perusteella. Tämä ei kuitenkaan käytännössä liene tarkoituksenmukaista. Maakuntakaavassa esitetyt tuulivoima-alueet on tutkittu maakuntakaavan tarkkuudella, joten niitä on varmasti tarpeen tarkentaa yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Maakuntakaavan rajausten täsmentyminen tapahtuu tarkemman tason kaavoituksessa niin tuulivoimarakentamisen kuin muiden maankäyttömuotojen osalta. Työryhmän esityksen sivulla 11 olevassa taulukossa on esitetty suuntaa-antava luokittelu suunnittelutarveratkaisun ja yksityiskohtaisen kaavan käyttömahdollisuuksista. Nähdäksemme tuulivoimarakentamiselle herkällä alueella, jota ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi yleispiirteisessä kaavassa, mutta joka ei ole yleispiirteisen kaavan vastainen, tulisi lähtökohtaisesti edellyttää kaavallista tarkastelua / yksityiskohtaista kaavaa (taulukossa on nyt merkitty 2 voimalaa / edellyttää yksityiskohtaista kaavaa). 2.3 Tuulivoimarakentamisen kaavoituksen ja YVA-menettelyjen yhteensovittaminen Ohjeistus suosittelee yhdistämään MRL:n ja YVA-lain mukaisia menettelyjä ja vuorovaikutusta mahdollisuuksien mukaan. YVA-menettelyjen yhteydessä laaditut selvitykset toimivat myös kaavan vaikutusten arvioinnin pohjana. YVA-menettely tuottaa arvokasta ja syvällistä tietoa hankkeesta myös kaavoitusta varten. Selvitystarpeita harkittaessa onkin kokonaisaikataulun kannalta edullista ottaa huomioon YVA-menettelyn yhteydessä myös kaavoituksen tarpeet. Arvioinnin tulosten on syytä olla käytettävissä kaavaa valmisteltaessa. Kaavan ehdotus- ja hyväksymisvaiheen aikataulu tulisi suunnitella siten, että yhteysviranomaisen lausunto on käytettävissä päätöksiä tehtäessä. Käytännön hankkeissa kuitenkin saatetaan edellyttää lisäselvityksiä sekä korostaa MRL:n mukaisen kaavan ja YVA-menettelyn asiakirjojen itsenäisyyttä. Kun kaavoitus ja YVA-menettely ovat käynnissä samanaikaisesti, ovat edellytykset sisällölliseen ja ajalliseen yhteensovittamiseen olemassa. Yhteensovittamisen mahdollisuuksiin vaikuttaa mm. se, onko kyseessä erityisesti kyseistä hanketta varten laadittava kaava (esimerkiksi vain tuulivoimarakentamista ja siihen liittyviä teknisiä rakenteita sekä yhteyksiä koskeva kaava), vai ratkaistaanko kaavalla maankäytön kysymyksiä laajemmin. YVA-menettelyssä ja kaavan laadinnassa tulee tarkasteltavaksi alueiden rajautuminen ja suhde muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Kaavoituksessa tulee ratkaista toiminnallinen kokonaisuus riittävän laajalla alueella. 2.4 YVA-menettely Tuulipuistohankkeen suunnittelu Tuulipuistosuunnittelu hankealueella on iteratiivinen prosessi, johon vaikuttavat mm. tuulisuusolosuhteet, maanpinnanmuodot, perustamisolosuhteet, sovellettava tuulivoimalakoko, maanvuokrasopimukset ja mahdolliset rajoitteet sijoittelulle. Tuulivoimaloiden ja tuulipuiston edellyttämien muiden rakenteiden liian aikainen paikalleen kiinnittäminen heikentää hankekehittäjän mahdollisuuksia toteuttaa hanke kannattavasti. Hankkeen hahmottamiseksi ja sen vaikutusten arvioimiseksi riittävällä tarkkuudella tulisi hankekehittäjän esittää tuulipuistosuunnitelma jo varhaisessa vaiheessa, mutta siihen tulisi olla mahdollista tehdä kohtuullisia muutoksia ilman, että on tarpeellista tehdä kaikkia selvityksiä uudestaan. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että erillisselvitykset, kuten meluselvitys ja varjon vilkunta-analyysi sisältävät joka
8 6 tapauksessa epävarmuuksia (esim. melun kulkeutuminen eri stabiilisuustilanteissa, pilvisyys tai kasvillisuus varjon vilkunnan havainnointia vähentävinä tekijöinä). Lisäksi, esimerkiksi melu- ja varjonvilkuntavaikutukset kasvavat voimaloiden määrän kasvaessa. Niinpä esimerkiksi yksityiskohtainenkaan melumallinnus, jossa on määritelty tarkasti voimaloiden sijainnit ja tarkasteltavien reseptoripisteet, ei anna reaalista kuvaa tilanteessa jossa lähistöllä tietyllä etäisyydellä on toinen tuulipuisto. Alueilla, joilla on useita tuulipuistohankkeita lähekkäin, tulisi painottaa tuulipuistojen yhteisvaikutusten arviointia tarpeettoman tarkan puiston yksityiskohtaisen suunnittelun sijaan. Melu Pidämme hyvänä asiana riittävän monipuolisten laskentaohjelmien käyttämistä meluvaikutusten arvioinnissa. Käsiteltävän hankealueen melun kokonaistilanteen arvioimiseen ja huomioimiseen ei ohjeistuksessa oteta kantaa, vaikka tätä on edellytetty joissakin yhteysviranomaisten YVA-ohjelmalausunnoissa. Tuleeko ohjearvovertailussa tarkastella ainoastaan tuulivoimahankkeesta aiheutuvaa melua, vai tulee vertailussa ottaa huomioon myös muut äänilähteet alueella? Tuulipuiston meluvaikutuksia tarkastellaan tyypillisesti karttoina ja yksittäisten reseptoripisteiden näkökulmasta. Yleispiirteisemmässä kaavoituksessa tulisi riittää ns. melukartat, jotka pohjautuisivat yleispiirteiseen voimaloiden sijoitteluun alueella ja vaikkapa kahteen vaihtoehtoiseen voimalakokoon/melutasoon. Jos karttojen pohjalta identifioidaan yksittäisiä riski-alueita, voitaisiin näitä riskialueita tarkastella tarkemmin myöhemmässä vaiheessa kun esimerkiksi puistosuunnittelu on pidemmällä ja voimalakoko/malli paremmin tiedossa. Välke Tuulivoimala aiheuttaa valon ja varjon vilkuntavaikutusta (välke) lähiympäristöönsä. Vilkunnan määrä on tyypillisesti merkittävää voimaloiden läheisyydessä mutta laskee suhteellisen nopeasti kauemmaksi siirryttäessä. Koska vilkunnan havainnointi perustuu fysiikan lakeihin, ei vilkunnan määrä voi kasvaa laskennallista maksimia suuremmaksi poikkeustilanteissa vaan ainoastaan vähentyä. Vilkunnan määrään tietyssä pisteessä vaikuttavat mm. voimalan sijainti ja dimensiot, maaston muodot ja kasvillisuus sekä pilvisyys. Mallinnusohjelmat tyypillisesti huomioivat vain kolme ensimmäistä tekijää ja esittävät näin teoreettisen maksimin vilkunnan määrälle. Suomen olosuhteissa pilvisyys voi vähentää merkittävästi vilkunnan määrää erityisesti syystalvella (pilvisyyden määrä voi olla jopa 80 % joissain tapauksissa). Kesällä vastaavasti kasvillisuus voi vaikuttaa vilkunnan näkyvyyteen. Lisäksi vilkunnan ajallinen sijoittuminen voi vaikuttaa merkitsevästi sen häiritsevyyteen. Näkisimme että: Yleispiirteisessä suunnittelussa ei vilkunnan määrää ole tarkoituksenmukaista mallintaa, jos hankealueesta kohtuullisella etäisyydellä ei ole vilkunnalle herkkiä kohteita Jos herkkiä kohteita on kohtuullisella etäisyydellä, tulisi varjon vilkunta esittää kartalla, jossa vilkunnan määrä näkyy maksimitunteina vuodessa. Kartan tulisi voida pohjautua yleispiirteiseen suunnitelmaan voimaloiden sijainnista. Kartta voidaan laatia tarvittaessa eri voimalakokovaihtoehdoille
9 Jos tuulipuiston läheisyydessä on asutusta, ja yksityiskohtaisempi puistosuunnittelu on tarpeen, tulisi vilkunta esittää sekä karttamuodossa että erillisten reseptoripisteiden näkökulmasta, joiden avulla huomioitaisiin vaikutuksia arvioitaessa keskimääräisen pilvisyyden (esimerkiksi kuukausittain lasketut tuntikeskiarvot pilvisyydestä) ja vilkunnan ajallinen sijoittuminen Jos alueella on useita tuulivoimahankkeita, tulisi niiden yhteisvaikutuksia tarkastella esimerkiksi karttamuodossa 7 Vedenalainen luonto Ohjeistuksessa puhutaan maastossa suoritettavasta kartoituksesta ja näytteenotosta, mutta ei mainita luontotyyppien ja lajien esiintymisen mallinnuksen mahdollisuutta, jollainen laadittiin esimerkiksi Suurhiekan merituulipuistohankkeen YVA-menettelyssä. Laajojen merituulipuistoalueiden tutkiminen pelkästään sukeltamisen, näytteenoton ja videokuvaamisen avulla on erittäin työlästä, hidasta ja kallista. Niin kutsutulla tapauskohtaisella päättelymallinnuksella voidaan mallintaa pohjan laatua ja pohjaeliöstön esiintymistä. Tällöin pitää kuitenkin tehdä myös jonkin verran sukelluksia ja näytteenottoa, jotta mallinnustuloksista saadaan riittävän luotettavia. Maisema Tuulivoimarakentamisen laaja-alaisimmat vaikutukset kohdistuvat usein maisemaan, ja erityisesti maisemakuvaan. Tuulivoimarakentamisella ei käytännössä ole vaikutuksia maisemarakenteeseen. Tämä on seikka, joka on hyvä tuoda arvioinnissa esille. Maisemavaikutusten arviointi on aina tärkeä osa teollisen mittakaavan tuulivoimarakentamishanketta. Arvioinnin menetelmät ja laajuus kuitenkin voivat vaihdella suuresti hankkeesta ja alueesta riippuen tämä käy ilmi myös ohjeistuksesta. Ohjeistuksessa esitetyt maisemaselvitysten mittakaavat lienevät suuntaa-antavia. Maakunnallisissa selvityksissä mittakaava 1: on aivan liian tarkka, erityisesti jos ajatellaan pinta-alaltaan suuria maakuntia. Toisaalta tarkemmissa selvityksissä mainittu mittakaava 1:1000 ei ole enää selvityksen vaan suunnittelun tarkkuustaso; tässä mittakaavassa ei ole luontevaa tarkastella maisemarakennetta tai edes maisemakuvaa vaan melko yksityiskohtaista tilallista hahmottumista. Vaikka varsinainen hanke sijaitsisi pienellä alueella, olisi nähdäksemme järkevää tehdä maisemallinen tarkastelu selvästi laajemmalla alueella, jotta olennaiset vaikutukset saadaan esiin. Kuitenkin selvitysten mittakaavan määrittely tarkasti ohjeistuksessa voi johtaa siihen, että YVAmenettelyssä viranomaistaho edellyttää juuri tähän mittakaavaan sidottua selvitystä, vaikka se ei jonkin kohteen kohdalla olisi lainkaan tarkoituksenmukainen. Ohjeistusta tarvitaan ja se luo hyvät lähtökohdat, mutta olennaisinta on, että maisemallisen tarkastelun laatii maisemavaikutusten arviointiin perehtynyt asiantuntija. Hankkeet ja alueet ovat eriluonteisia, ja asiantuntija pystyy määrittelemään tarkastelun kannalta olennaiset vyöhykkeet, näkymäsuunnat ja tarkastelujen mittakaavat / tarkkuustasot. Nämä on erityisen suositeltavaa määritellä jo YVA-ohjelmavaiheessa. YVA-menettelyn kannalta (mm. vaikutusten selvittäminen, kansalaisten tiedonsaanti, hankkeen eteneminen) päästään parhaisiin tuloksiin, kun arvioinnin tarkkuustaso vyöhykkeittäin on selvillä aikaisessa vaiheessa ja siten voidaan kohdistaa voimavarat
10 8 merkittävien vaikutuksien selvittämiseen. Vuoropuhelun ja lausuntojen kautta tullutta lisätietoa ja näkemyksiä tulee ottaa huomioon erityisesti arvioinnin painotusten suhteen. Tuulivoimaloiden nopean teknisen kehityksen myötä voimaloiden koko on kasvamassa. Voidaan kuitenkin todeta, että suurikokoistenkin voimalaitosten suhteen kriittisin tarkasteltava etäisyysvyöhyke jää yleensä enintään km etäisyydelle voimaloista. Tällä etäisyydellä tarkasteltuna tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemaa. Maalle rakennettavissa tuulipuistoissa kriittisin vaikutusalue voi olla vielä pienempi, sillä maiseman muut elementit katkaisevat näkymiä sitä enemmän, mitä kauemmas tarkastelupiste siirtyy. Tarkka maisemallisten vaikutusten selvittäminen tätä huomattavasti laajemmalla vyöhykkeellä (esimerkiksi koko teoreettisella näkemäalueella) on usein hyvin aikaavievää työtä, jonka tulokset eivät välttämättä tuota merkittävää tietoa hankkeen kokonaisvaikutusten arviointiin. Vaikutuksissa voi myös olla hyvin suuria eroja riippuen hankkeen sijainnista (sijoittuminen esim. luonnonympäristöön / kaupunki- tai taajamaympäristöön / teolliseen ympäristöön). 2.5 Kaavakarttaesimerkit Työryhmän ohjeistusesityksessä on mukana esimerkkejä eri tarkkuustasojen kaavakartoista ja -määräyksistä. On tärkeää, että kaavojen merkintätavat muodostuvat jatkossa riittävän yhtenäisiksi eri puolilla maata, jotta merkintöjen ja määräysten tulkinnassa ja soveltamisessa on riittävä ennustettavuus. Yleisesti ottaen esitetyt esimerkit lienee laadittu lähinnä toteuttamiseen tähtäävän luvan myöntämisen näkökulmasta. Muuta kaavan ohjausvaikutusta on käsitelty esimerkeissä melko vähän. Maakuntakaavaesimerkissä on esitetty erikseen tuulivoimaloiden alueet ja tuulivoimarakentamiseen soveltumattomat alueet samantyyppisellä osaaluemerkinnällä, soveltumattomissa alueissa tv-merkinnän päällä on rasti. Jälkimmäinen merkintätapa ei ole mielestämme tarkoituksenmukainen, merkinnästä syntyy helposti mielikuva kumotusta tai vahvistamatta jätetystä kaavamerkinnästä. Lisäksi kyseisen merkinnän käyttäminen kartalla voi olla harhaanjohtavaa miten kaava ohjaa tuulivoimarakentamista kaikilla niillä alueilla, jotka jäävät sekä tuulivoimaloiden alueiden että tuulivoimaloille soveltumattomien alueiden ulkopuolelle? Eikö lähtökohtana pitäisi olla, että maakuntakaavalla ratkaistaan vähintään maakunnallisesti merkittävien tuulivoimapuistojen sijoittuminen maakunnan alueella? Nähdäksemme selkeämpi tapa olisi kuvata / osoittaa tuulivoimarakentamiselle soveltumattomat alueet maakuntakaavamääräyksellä, tai osana esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, luonnonsuojelualueen tms. ei-soveltuvan alueen suunnittelumääräystä. Yleiskaavaesimerkissä (maa-alue) on esitetty osa-aluemerkinnällä tv tuulivoimalan alue. Lisäksi on (kohde)merkintä tv2 osoittaen, kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa sijoittaa, ja lukuarvo osoittaen tuulivoimalan suurimman sallitun kokonaiskorkeuden. Yleisen määräyksen mukaan kyseistä yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Tuulivoimalan osaaluemerkinnät ovat kartalla erikokoisia ja -muotoisia ilman erityistä logiikkaa. Onko sanamuoto tuulivoimalan, joka viittaa vain yhteen voimalaan, loppuun asti pohdittu? Lisäksi nähdäksemme tuulivoimayleiskaavan alueen koon tulisi olla riittävän laaja, jotta tuulivoimaloiden aiheuttamien haittojen laajuus vastaisi paremmin kaava-aluetta. Tämä
11 9 olisi kaavan selkeyden ja maanomistajien / naapureiden oikeusturvan kannalta tärkeää. (MRL : Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.) Esitämme myös vielä harkittavaksi, milloin tuulivoimaloiden alueet tulisi varata kaavaan EN-1-alueiksi, sen sijaan että alueiden pääkäyttötarkoitus jää ennalleen ja tuulivoimalat tai niiden muodostamat alueet on todettu kaavassa vain päällekkäismerkintänä. Säilyykö alueiden pääkäyttötarkoitus entisellään tuulivoimapuistossa? Ainakaan kaikissa tapauksissa näin ei liene laita. Onko tämä näkökulma huomioitava ohjeistuksen jatkosuunnittelussa? Yleiskaavaesimerkissä (rannikkoalue) on esitetty osa-aluemerkinnällä tv tuulivoimalan alue. Alueet on esitetty laatikoina rannikon tuntumassa sijaitsevalla merialueella. Merkintää täydentää rakentamismääräys, jossa ilmoitetaan tuulivoimalan sallittu kokonaiskorkeus metreinä merenpinnasta. Merkintätapa on esitetyssä esimerkissä nähdäksemme liian yksityiskohtainen, jokaista tuulivoimalaa ei ole tarpeen osoittaa kaavassa erikseen sitovalla merkinnällä. Lisäksi kaavan yleisissä määräyksissä tulisi olla samat merialueilla sijaitseviin muinaisjäännöksiin, vedenalaiseen luontoon, kalastukseen jne. liittyvät näkökohdat kuin merialueen yleiskaavaesimerkissäkin. Yleiskaavaesimerkissä (merialue) on esitetty osa-aluemerkinnällä tv tuulivoimaloiden alueet ja symbolimerkinnällä tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit. Nämä merkintätavat ovat luontevia ja tarkoituksenmukaisia, sillä ne ohjaavat riittävällä tavalla alueen käyttöä, mutta jättävät sopivasti liikkumavaraa hankkeen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle lupamenettelyn yhteydessä. Asemakaavaesimerkissä tuulivoimarakentaminen tapahtuu osana satama- ja teollisuusaluetta, joka on käytännössä hyvin tyypillinen asemakaavaa edellyttävä kohde. Esimerkin perusteella kaavan rakentamista ohjaava vaikutus jää hyvin yleispiirteiseksi. Kaavakartalla tuulivoimalan alue on osoitettu samaan tapaan kuin maakunta- ja yleiskaavoissa melko laajana alueena osa-aluemerkinnällä, tosin osa-alueen ja rakennusalan graafinen merkintätapa on yhtenevä. Ohjeistuksessa mainitaan, että MRL mukaan asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Koska rakennusluvan myöntäminen perustuu suoraan asemakaavaan, on kaavassa osoitettava tuulivoimaloille rakennusala ja annettava tuulivoimaloiden ulottuvuutta koskevia määräyksiä. Tuulivoimalat rinnastetaan usein rakennuslupaa edellyttäviin rakennuksiin (myös ohjeistus toteaa tämän), jolloin voidaan edellyttää myös kerrosalan (ja kerrosluvun?) määrittelyä tuulivoimalalle. Tämä toki soveltuu huonosti yli 100 m korkuisten tornien rakentamisen ohjaukseen; olennaista on nähdäksemme tornin korkeuden ja kokonaiskorkeuden määrittely. Mutta mikäli tehdään tulkinta tuulivoimalasta rakennuksena ja sen kerrosalaa ei ole määritelty, kunnan voi olla vaikea myöntää rakennuslupaa. Ohjeistuksen tulisi ehdottomasti antaa selkeät pelisäännöt näille tulkinnoille.
12 10 Vantaalla Pöyry Finland Oy
Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM
Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET
PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...
LisätiedotMaisemat maakuntakaavoituksessa
Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
LisätiedotTuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap
Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat
LisätiedotVoimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys
Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotVISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch
VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotTuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.
Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotTuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu
Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotTuulivoimatuotantoalueen melu
Tuulivoimatuotantoalueen melu John Öst Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2017 Tuulivoiman keskeiset vaikutukset Keskeisiä vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset maisemaan, linnustoon ja turvallisuuteen
LisätiedotTuulivoiman maisemavaikutukset
Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI
POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa
Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA
LisätiedotTuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi. Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5.
Tuulivoimarakentamisen kaavoitus ja vaikutusten arviointi Agneta Nylund, erityisasiantuntija Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö -seminaari 7.5.2013 Sisältö Tuulivoimarakentamisen ohjauksen pääperiaatteet
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotPERHENIEMEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
130/10.02.02/2017 Tela 16.4.2019 40 Nähtävillä 25.4. - 27.5.2019 IITIN KUNTA SOLARWIND BY JANNENISKA OY PERHENIEMEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA nitelmasta annettujen lausuntojen P32718 nitel man lausuntojen
LisätiedotSatakunnan vaihemaakuntakaava 2, Tausta-aineisto
Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Tausta-aineisto Tuulivoimatuotanto Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Sami Suominen, Visa Vehmanen TUULIVOIMA VAIHEMAAKUNTAKAAVASSA 2 Vaihemaakuntakaava 2 täydentää
LisätiedotSATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotHUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA
HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön
LisätiedotEtelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla
LisätiedotISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän
LisätiedotOhjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
LisätiedotPosio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 05.04.2018 Seitap Oy 2018 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY RAPORTTI. Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto. Varjostusselvitys - Päivitys 16X
RAPORTTI TUULIPUISTO OY KALAJOKI WINDA POWER OY Kalajoen Läntisten tuulivoimapuisto Varjostusselvitys - Päivitys Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen
ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen Karalusu-työryhmä 8.3.2016 Anu Kerkkänen Uudet pykäläluonnokset: MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-,
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotSelvitykset ja vaikutusten arviointi kaavoituksessa
KAAVOITTAJIEN JA RAKENNUSTARKASTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavoituksessa Mikkeli 21.11.2013 Pasi Rajala PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 1 ESITYKSEN NÄKÖKULMIA Alueidenkäytön
LisätiedotEhdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle
Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle Ympäristöministeriö MRL-uudistus Alueidenkäytön jaosto Paula Qvick, pysyvä asiantuntija, maakunnat Haasteita LÄHTÖKOHTIA 2 Valituksia tulee
LisätiedotKAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotTuulivoima ja kulttuuriympäristö
Tuulivoima ja kulttuuriympäristö SEMINAARI, MUSEOVIRASTO, 7.5.2013 VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ - KOMMENTTIPUHEENVUORO Elina Kataja, maisema-arkkitehti MARK, YKS/445
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten
LisätiedotSahantien asemakaavan muutos
JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...
LisätiedotLaajat aurinkoenergian tuotantoalueet
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Kokemäki, 14.2.2017 Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy Esiselvitys aurinkoenergian
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Teollisuusalueen asemakaavan muutos 1 (5) Leskinen Timo 10.4.2018 Teollisuusalueen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
LisätiedotMultakaarronnevan alue. Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle
Multakaarronnevan alue Esitys Pohjois-Pohjanmaan liitolle 10.7.2017 Puhuri Oy suunnittelee Haapajärven ja Haapaveden kaupunkien raja-alueelle, Multakaarronnevan alueelle, tuulivoimahanketta ja pyytää Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotLAUSUNTO, HAKEMUS POIKKEAMISEKSI ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVASTA, SIIKAJOKI
LAUSUNTO POPELY/1728/2017 Pohjois-Pohjanmaa 20.11.2017 Raahen rakennusvalvonta Jyrki Määttä jyrki.määttä@raahe.fi LAUSUNTO, HAKEMUS POIKKEAMISEKSI ISONEVAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVASTA, SIIKAJOKI Taustaa:
LisätiedotTuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointi. ja muita kokemuksia vaikutusten arvioinnista kuntakaavoituksessa
Tuulivoimahankkeiden vaikutusten arviointi ja muita kokemuksia vaikutusten arvioinnista kuntakaavoituksessa Kaavojen vaikutusten arviointi miniseminaari 3.11.2016 Maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi
LisätiedotKOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis
LisätiedotTuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima
LisätiedotNÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
LisätiedotKaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari
Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019
LisätiedotLausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta
Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotYleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto
Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotTuulivoimarakentaminen, YVA ja kaavoitus
Tuulivoimarakentaminen, YVA ja kaavoitus Kehittämiskeskustelu 5.9.2013 Kankaanpää Anu Lillunen VARELY / Ympäristönsuojeluyksikkö / AL 5.9.2013 Tavoitteita Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020: Uusiutuvan
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotTuulivoima ja maisema
Tuulivoima ja maisema Tuulivoima vasta tai myötätuulessa Marie Nyman Kemiönsaari 19.3.2013 Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset Tuulivoimarakentamisen laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat yleensä
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010
Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotLausunnon antaja: Suomen tuulivoimayhdistys ry Aihe: Tuulivoimarakentamisen oppaan luonnos
Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.ym@ymparisto.fi 31.3.2012 Lausunnon antaja: Suomen tuulivoimayhdistys ry Aihe: Tuulivoimarakentamisen oppaan luonnos 29.2.2012 1. Tiivistelmä lausunnosta
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotSikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU
LisätiedotJOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL
Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan
LisätiedotValittaminen suunnittelutarveratkaisusta
TV-KY 30.6.2016 Valittaminen suunnittelutarveratkaisusta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 193 :n mukaan kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemästä 137 :n mukaisesta päätöksestä valitusoikeus
LisätiedotVASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5
1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Varesniemen ranta-asemakaava on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 7.11. 7.12.2016. Kaavaluonnoksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana mielipiteitä.
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotKiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU
LisätiedotYleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet. Matti Laitio ympäristöministeriö
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen -osahankkeet Matti Laitio ympäristöministeriö Lähtökohta: Asemakaava-alueen ulkopuolella on erilaisia alueita X Z Z Y A X A
LisätiedotTuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto
Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat
LisätiedotSiilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKorvennevan tuulivoimapuisto
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY N117 x 12 x HH141 + G128 x 33
LisätiedotTuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
LisätiedotTuulivoimarakentamisen valtakunnallinen ohjaus
Tuulivoimarakentamisen valtakunnallinen ohjaus Kirsi Kärpijoki valtakunnallinen tuulivoimaneuvonta Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.6.2016 Tuulivoimaneuvonta auttaa suunnittelun ja rakentamisen kysymyksissä
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotNäkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen
Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019
LisätiedotKytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotKOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET
LisätiedotKaavamerkinnät ja -määräykset
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat
LisätiedotYleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista
OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla
LisätiedotVähittäiskaupan ohjaus
Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa
Lisätiedot