Tietoliikennetekniikan perusteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoliikennetekniikan perusteet"

Transkriptio

1 Tietoliikennetekniikan perusteet 1 Tietoliikennetekniikan perusteet Markus Peuhkuri Tilaajaverkot Tilaajaverkko liittää tilaajat (asiakkaat) muuhun televerkkoon. Tilaajaverkko on televerkon kalliimpia osia, koska yhteys on vedettävä jokaiselle asiakkaalle. Sen kokonaisvaltainen uusiminen, kuten laajakaistaista verkkoa varten näytti välttämättömältä, olisi hyvin kallis operaatio: maailmanlaajuisesti puhutaan triljoonien (10 15 ) dollarien kustannuksesta. 1.1 Tilaajaverkkojen rakenne Nykyisellään puhelinverkko muodostuu teleliikenealueitain seuraavasti ylimmältä hierarkiatasolta lähtien [5]xs: kansainvälisen liikenteen keskus (KLK) teleliikennealuekeskus (TLAK) aluekeskus (AK) solmukeskus (SK) päätekeskus (PK) Tilaajat liittyvät päätekeskuksiin, jotka liittyvät solmukeskuksiin. Nämä vuorollaan liittyvät ainan ylemmän hierrarkiatason keskukseen. Järjestys ei ole kuitenkaan näin jäykkä, vaan päätekeskus voi liittyä suoraan esimerkiksi aluekeskukseen. Myös saman tason keskusten välillä on suoria yhteyksiä, samoin kuin keskus on usein liittynyt vähintään kahteen ylemmän tason keskukseen luotettavuussyistä. Eräs trendi on ollut keskusten määrän vähentäminen ja solmu- ja päätekeskusten korvaaminen etäistilaajaportailla ja keskittimillä. Tavoitteena on hallinnan yksinkertaistaminen: keskusten kapasiteetti riittää nykyään hoitamaan suuretkin tilaajamäärät.

2 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Etäistilaajaporras keskuksen maantieteellinen laajennus PCM-yhteyden avulla: tavoitteena on lyhentää tilaajajohtojen pituutta sekä niiden määrää: tyypillisesti 256 tilaajaliittymää liitetään keskukseen yhdellä PCM-yhteydellä. Etäistilaajaporras on riippuvainen keskusyhteyden toiminnasta. Keskitin on toiminnallisesti pieni keskus, josta kuitenkin puuttuu osa varsinaisen keskuksen toiminnoista, kuten laskutus. Keskitin näkyy puhelinkeskukseen kuten se olisi normaali tilaajaporras. Keskitin pystyy välittämään paikalliset puhelut, vaikka yhteys keskukseen katkeaisikin. Keskittimeen voidaan edelleen liittää etäistilaajaportaita. 1.2 Tilaajajohto Tilaajajohto ulottuu tilaajalta lähimpään (etä)tilaajaportaaseen. Keskustilaan on sijoitettu ristikytkentä, johon tuodaan yhteydet suoraan tilaajaportaasta. Ristikytkennästä lähtee kaapelointi, joka menee jakokaappeihin, joiden ristikytkennästä yhteydet edelleen jatkuvat talojakamoihin. Talojakamojen ristikytkennästä yhteydet menevät asuntoihin ja toimistoihin. Suomessa tilaajaliittymät vedetään kahdella parilla, vaikka vain yhdelle yhteydelle olisi tarvetta. Tämä mahdollistaa kahden liittymän tuomisen asuntoon. Tilaajajohtojen pituus vaihtelee asutustiheyden mukaan: Suomessa tilaajajohdoista yli 95 % on alle 5km. Kuparijohtoon perustuvan liitännän etuna on, että yhteys ei ole riippuvainen tilaajan sähkönsyötöstä vaan tarvittava sähkövirta pystytään siirtämään yhteysjohtoja myöten. Nopeimmat tekniikat kuluttavat tosin niin paljon energiaa, että sähkönsyöttö on järjestettävä muilla tavoilla. [2] 1.3 V5-liityntä Erilaisten verkkopalvelujen yleistyessä tulee tarvetta välittää samalle tilaajalle tai alueelle erilaisia palveluja, esimerkiksi perinteisiä puhelinyhteyksiä, ISDN-yhteyksiä ja kiinteitä yhteyksiä, esimerkikisi Frame Relay-yhteyksiä. Erillisten yhteyksien luominen kaikille palveluille voi olla tarpeettoman monimutkaista, etenkin jos käytössä oleva kaistanleveys on rajallinen. ITU-T:n ja ETSI:n määrittelemät V5.1 ja V5.2-rajapinnat pohjautuvat 2 Mb/s PCM-yhteyksiin. V5.1 pysyy hyödyntämään yhden PCM-yhteyden kun taas V5.2 on huomattavasti joustavampi tukien jopa tuhatta PCM-yhteyttä. [2] 2 Modeemit Modeemi on nykyään hyvin yleinen mikrojen varuste, etenkin kodeissa: yleistymiseen on vaikuttanut Internetin käytön räjähdysmäinen lisääntyminen.

3 Tietoliikennetekniikan perusteet Toimintaperiaatteet Modeemi (modem, modulator/demodulator) tarvitaan, jotta digitaalinen tietokonedata voidaan välittää analogisen signaalin siirtoon tarkoitettuja puhelinlinjoja pitkin. Lähettävä modeemi muuntaa digitaalisen signaalin analogiseksi (moduloi) ja vastaanottava modeemi vastavuoroisesti muuntaa analogisen signaalin takaisin digitaaliseksi (demoduloi).puhelinverkko on nimensä mukaan suunniteltu siirtämään puhesignaalia, jonka taajuusalueeksi on sovittu Hz. Tämä alue on sopiva puheen välittämiseen, siten, että puhe on ymmärrettävää ja että puhuja voidaan tunnistaa. Puhelinverkon vahvistimet ja taajuusmoduluointi (multipleksausta varten) suunniteltiin tämän taajuuskaistan käyttöön. Digitalisoitaessa puhelinverkko pitäydyttiin samassa taajuusalueessa: puhesignaali näytteistettiin 8000 kertaa sekunnissa ja tämä kvantisointiin 8 bitin tarkkuudella (7 bittiä Pohjois-Amerikassa). Tästä saadaan datanopeudeksi (56 000) bittiä sekunnissa. Tässä pystyttäisiin toistamaan taajuusalue Hz, mutta tilaajaportaassa oleva suodatus häiriöiden poistamiseksi rajoittaa tämän kuitenkin alkuperäiseen taajuusalueeseen. Modeemin nopeus ilmoitetaan yleensä bitteinä sekunnissa [bit/s, bps, b/s]. Usein modeemin nopeudesta puhutaan baudeina, joka on kuitenkin symbolia sekunnissa: yhdestä symbolista usein tulkitaan monta bittiä Modulointi Digitaalisen signaalin modulointiin on käytettävissä kolme eri teknologiaa: Amplitudimodulointi (AM) Signaain voimakkuus vaihtelee lähetettävän informaation tahdissa. Yksinkertaisimmillaan lähetetään ei lähetetä. Taajuusmodulointi (FM) Kantoaallon taajuutta vaihdellaan riippuen lähetettävästä informaatiosta. Yksinkertaisesta muodosta (kaksi taajuutta käytössä) käytetään nimitystä taajuuseromodulointi (FSK). Vaihe-eromodulointi (PSK) Signaalin vaihetta käännetään (ts. sinimuotoisen signaalia edistetään tietty astemäärä).eri modulointitapoja voidaan myös yhdistää, nopeimmissa modeemiteknologioissa (> 1200 b/s) käytetään QAM-modulointia, jossa vaiheen ja voimakkuuden yhdistelmällä voidaan yhdellä symbolilla esittää useita (4 10) bittejä. 2.2 Standardit ja suositukset Modeemien määrittelystä vastaa ITU-T (International Telecommunications Union), entiseltä nimeltään CCITT (International Telephone and Telegraph Consultative Committee), johon saattaa vielä törmätä, etenkin vanhempien suositusten yhteydessä. ITU- T ei tee standardeja vaan suosituksia. Modeemisuositukset kuuluvat V-sarjaan.

4 Tietoliikennetekniikan perusteet 4 V.21 Kaksisuuntaista asynkronista modeemia koskeva suositus. Modulointitekniikka on nimeltään binäärinen taajuuseromodulointi (FSK). Nopeudella 300 b/s toimiva perusmodeemi. Käytetyt taajuudet poikkeavat hiukan eurooppalaisessa ja amerkikkalaisessa (Bell) versiossa. V.22 Suositus kaksisuuntaiselle 1200 b/s:n modeemille, jossa käytetään nelitasoista vaihe-eromodulointia (PSK). V.22bis Nopeudella 2400 b/s siirtävä modeemi. Modulointitekniikkana käytetään 16-tasoista amplitudi- ja vaihe-ero modulointia. Se toimii myös alanopeudella 1200 b/s yhdessä V.22 modemin kanssa. V.23 Yleisessä puhelinverkossa käytettäväksi tarkoitettu nopeutta 600 tai 1200 b/s käyttävä vuorosuuntainen asynkroninen modemi. Paluukanavan nopeus 75 b/s. Tunnetaan myös videotekstimodeemina. V , 2400, 4800 ja 9600 b/s siirtävä modemi,joka on tarkoitettu valintaiseen puhelinverkkoon. Se on yhteensopiva vastaavilla nopuksilla V.22 ja V.22bis -modemien kanssa. Suuremmilla nopeuksilla käytetään kaiuneliminointitekniikkaa. Modemi soveltuu sekä asynkroniseen että synkroniseen liikennöintiin. Synkroninen käyttötapa puuttuu lähes kaikista huokeimmista V.32 -modemeista. V.32bis Suositus kaksisuuntaisesta b/s siirtävästä menetelmästä, joka sisältää alinopeuden b/s ja on yhteensopiva V.32:n kanssa V.32terbo Laajennettu edellisestä lisäämällä nopeudet , ja b/s. Runsaasti valmistajakohtaisia variaatioita markkinoilla. V.34 Suosituksen valmistuminen viivästyi, joten koodaus ja signaalinkäsittely poikkeaa täysin ensimmäisistä b/s:n modeemeista (teollisuusmäärittelyn nimi V.fast). Toinen esiversio oli V.fc. V.34bis Suositus, jolla modeemin nopeus nostettiin lähelle teoreettista maksimia ( b/s). Käyttö edellyttää hyvin ideaalisia olosuhteita. V.pcm Uusin suositus (hyväksytään kevään 1998 aikana), jossa liikennöinti on asymmetristä ja jossa hyödynnetään digitaalisen puhelinverkon ominaisuuksia. Nopeus parhaimmillaan b/s. HST ja PEP ovat valmistajakohtaisia toteutuksia, nopeudeltaan b/s ja b/s V.34 tekniikka V.34-modeemeissa käytetään normaalitilanteessa modulointitaajuutena 3200 baudia, jokainen symboli edustaa yhdeksää bittiä, jolloin nopeudeksi tulee Modulointina käytetään yhdistettyä vaihe-ero- ja amplitudimodulaatiota eli QAM-modulaatiota. Koska usein linjaolosuhteet eivät ole ihanteelliset, modeemit voivat kaventaa käytettyä taajuusaluetta ja laskea nopeutta 2400 b/s portain kuten taulukossa 1 on esitetty.

5 Tietoliikennetekniikan perusteet 5 Taulukko 1: Eri modeeminopeuksien vaatimat taajuusalueet Modeemi nopeus taajuuskaistavaatimus V b/s 3200 Hz ( Hz) V b/s 3000 Hz ( Hz) V b/s 2800 Hz ( Hz) V.32terbo b/s 2400 Hz ( Hz) V b/s 2400 Hz ( Hz) V.pcm eli x2 ja 56flex Suosituksen V.34bis katsottiin olevan modeemikehityksen päätepiste: olihan päästy tasolle, joka oli hyvin lähellä puhelinverkon taajuusalueen ja Hartley-Shannonin lain (1) määräämää maksimitiedonsiirtokapasiteettia: kanavan kapasiteetti on C [ b/s] kaistanleveydellä B [Hz] ja signaali-kohinasuhteella S=N. C = B S log 2 1+ N (1) Puhelinverkko on nykyisellään (länsimaissa) kokonaan digitaalinen tilaajaliityntää lukuunottamatta, mikä tarjosi mahdollisuuden hyödyntää sen tarjoamia ominaisuuksia, jolloin suorituskyky on parempi kuin mitä suositukset edellyttävät. Normaalisti puhelinyhteydellä modeemia käytettäessä tapahtuu digitaali-analogiadigitaali-muunnosketju molemmissa tilaajaliitynnöissä. Modeemipalvelimien kehittyessä toinen muunnoksista jäi pois kun modeemit liitettiin suoraan PCM-yhteksiin. Tilaajalle päin tapahtuvassa digitaali-analogiamuunnoksessa ei tapahdu suodatusta. Kun tilaajan modeemi varustetaan paremmalla analogiadigitaalimuuntimella, pystytään alkuperäisen signaalin jännitetasot eroittelemaan hyvin tarkasti ja vastaanottaja voi synkronoitua lähettäjän signaalin. Toiseen suuntaan tämä ei ole mahdollista, koska näytteistyksestä huolehtii puhelinkeskus suosituksien mukaisella esisuodatuksella. 2.3 Virheenkorjaus Käytettäessä analogista siirtoa, etenkin se ominaisuuksien äärirajoilla, siirtovirheitä tulee usein. Virheenkorjaus voitaisiin tietenkin hoitaa sovellustasolla (useimmiten kannattaa joka tapauksessa), mutta se taas tekee järjestelmästä huomattavasti monimutkaisemman käyttää, erityisesti perinteisillä pääteyhteyksillä Virheenkorjaus voidaan saavuttaa kahdella tavalla: signaaliin voidaan liittää tietoa, jonka avulla viesti voidaan palauttaa alkuperäiseksi vaikka yksi tai kaksi bittiä luettaisiinkin väärin. Toinen tapa on varustaa tieto tarkistussummalla ja mikäli se ei täsmää, pyydetään uudelleenlähetystä. Näitä voidaan käyttää myös yhdessä, jossa etukäteiskorjaus varustetaan yhden bitin virheitä varten.

6 Tietoliikennetekniikan perusteet 6 Modeemeissa käytetään virheenkorjausprotokollina: NMP 1-4 (Microcom Network Protocol) Eri tasoja, joista korkeimmat jopa nopeuttavat tiedonsiirtoa poistamalla ylimääräiset aloitus- ja lopetusbitit. NMP 10 Erityisesti radioyhteyksille suunniteltu virheenkorjausprotokolla. Mm. lyhyempi kehys. LAP-M (Line Access Protocol for Modems) ITU:n kehitettämä protokolla. V.42 ITU-T:n suositus virheenkorjauksesta. Menetelmä sisältää LAP-M:n lisäksi myös teollisuusstandardiksi muodostuneen Microcomin MNP-tasot Pakkaus Modeemiin nopeudesta pyritään saamaan kaikki mahdollinen irti. Usein siirrettävä tieto sisältää toistoa eli redundanssia, joka voidaan tiivistää. Pakkausta on kahta tyyppiä, häviötöntä, jota käytetään datalle ja häviöllistä, jota käytetään esimerkiksi äänelle ja (valo)kuviin. Häviöttömässä pakkauksessa tieto voidaan palauttaa entiselleen ja ainoastaan tätä menetelmää käytetään modeemeissa. Häviöllinen pakkausmenetelmä on yleensä huomattavasti tehokkaampi: saavutettava pakkaussuhde on tyypillisesti 10:1 verrattuna häviöttömän 2:1-suhteeseen. Häviöllinen pakkaus perustuu aistien huijaamiseen: esimerkiksi ihmisen silmä on selvästi herkempi valoisuuden kuin värisävyjen vaihteluille, joten värit voidaan esittää pienemmällä tarkkuudella kuin valoisuus. Tätä on käytetty pitkään esimerkiksi analogisessa PAL TV-signaalissa, jossa väriarvon taajuuskaista on vain puolet kirkkausinformaation taajuuskaistasta. Häviöttömän pakkauksen eräs alatyyppi on tiedon rakenteeseen perustuva pakkaus, jota käytetään erityisesti tiedonsiirtoprotokollien pakkaukseen. Protokolla voidaan koodata lyhyemmin poistamalla turha tai toistuva tieto. Tämä on mahdollista, koska protokollan rakenne tunnetaan. Tällä päästään parempiin pakkaussuhteisiin kuin yleisellä merkkien pakkauksella. Ehkä tunnetuin pakkausmenetelmä TCP/IP protokollan yhteydessä on VanJacobson-pakkaus; myös X-ikkunointiprotokollalle on olemassa pakkausmenetelmiä Pakkauksen teoria: Huffman Helposti ymmärrettävä pakkausmenetelmä on Huffman-pakkaus, jota myös muut käytetyt menetelmät muistuttavat. Tämä perustuu yleisemmin esiintyvien merkkijonojen korvaamiseen lyhyemmillä versioilla. Sanan teletekniikkakurssi merkkijakauma on taulukossa 2. Tästä nähdään, että yleisin merkki on k, joka esiintyy neljä kertaa, niinpä sille asetetaan tunnus 0. Seuraavat kaksi merkkiä e ja i esiintyvät yhtä monta kertaa, joten toinen korvataan tunnuksella 10 ja toinen 110 ja näin jatketaan, kunnes kaikille merkeille on asetettu koodi.

7 Tietoliikennetekniikan perusteet 7 Taulukko 2: Merkkijakauma sanaan teletekniikkakurssi merkki määrä koodi k 4 0 e 3 10 i t s l n a r u Paljonko tästä sitten hyödyttiin? Kaikkiaan pituudeksi tulee 74 binaarimerkkiä. Mikäli jokainen merkki olisi koodattu viidellä bitillä (32 symbolia, riittää aakkosiin) olisi tarvittu 95 binarimerkkiä ja kahdeksalla bitillä yli kaksinkertaisesti, 152 binaarimerkkiä Modeemeissa käytettävät pakkausmenetelmät Modeemaissa käytetään yleisesti kahta pakkausmenetelmää: NMP 5 Microcomin kehittämä pakkausmenetelmä, jota käytetään yhdessä V.42bis ITU-T:n hyväksymä tiedonpakkausmenetelmä, joka sisältää MNP-5:n. Esipakattua tietoa siirrettäessä NMP5 saattoi jopa hidastaa tiedonsiirtoa. Tätä ei tapahdu V.42bis:n kanssa, joka uudempana ei yritä pakata tietoa, jota se ei kykene tiivistämään. Teoreettinen maksimipakkaus V.42bis:llä on 4:1, tosin tähän päästään käytännössä hyvin harvoin (miljoona a -kirjainta). Käytänön pakkaussuhde on tyypillisesti 1,5:1 2:1 tekstillä ja dokumenttitiedostoilla. 2.5 Kantataajuusmodeemit Käytettäessä suoraa sähköistä yhteyttä (ts. galvaaninen yhteys), ei olla riippuvaisia puhelinverkon rajoitteista vaan voidaan hyödyntää suurempaa taajuuskaistaa. Tälläinen yhteys on esimerkiksi vuokrajohto tai itse rakennettu yhteys. ITU-T on standardoinut eräitä kiinteille yhteyksille tarjoitettuja modeemeita (taulukko 3). Näiden nopeus on nykyisen mittapuun mukaan varsin vaatimatonta, joten paikallisyhteyksisin käytetään muita vaihtoehtoja.

8 Tietoliikennetekniikan perusteet 8 Taulukko 3: Kiinteiden yhteyksien (4-johdin) modeemit ITU-T Suositus Nopeus [ b/s] Modulointi V PSK 1200 baud V PSK 1600 baud V.27bis PSK 1600 baud V QAM 2400 baud V QAM 2400 baud Yleisiä siirtonopeuksia ovat 144 kb/s, jossa voidaan hyödyntää ISDN:n piirejä, 384, 512, 768 kb/s sekä 1 Mb/s ja 2 Mb/s. Valmistajakohtaisesti on myös muita nopeuksia käytössä. Valtaosa modeemeista on synkronisia, joskin hitaimmassa luokassa (alle 57 kb/s) on joitakin asynkronisia tuotteita tarjolla. Modulointina käytetään hitaimmilla nopeuksilla suoraa kantataajuista mudulointia ja suuremmilla nopeuksilla kehittyneempiä modulointitapoja (kts. kappale 4, s. 10). 3 N-ISDN ISDN on ensimmäinen digitaalinen tilaajaliitäntä (DSL, digital subscriber line) lähtöisin 1980-luvun alkupuolelta. ISDN perustuu normaalin puhelinverkon tarjoamiin 64 kb/s kanaviin, tästä käytetään nimitystä N-ISDN erotuksena kehitteillä olevasta laajakaistaisesta B-ISDN:stä. [7, 6] ISDN on määritelty ITU-T:n I-sarjan suosituksissa. Varsin moni suositus on rinnakkainen Q-sarjan (merkinanto) kanssa. ISDN hyödyntää nykyaikaisen puhelinverkon digitaalisuutta ja yhteiskanavamerkinnannon (YKM, SS#7) joustavuutta, mikä mahdollistaa eri palvelujen käytön. Merkinanto on tilaajalle asti, mikä mahdollistaa helposti erilaiset lisätoiminteet. 3.1 Diginet Ennen ISDN:n kehittymistä käytössä oli Diginet, joka on Suomessa esi-isdn:lle annettu nimi. Muualla palvelu tunnettiin nimellä IDN (Ruotsi), IDA (Englanti), Transcom (Ranska) ja Accunet (Yhdysvallat). Diginet tarjosi käyttäjälle yhden 64 kb/s kanavan: tilaajaliityntä oli digitaalinen nopeudeltaan 80 kb/s, josta 16 kb/s oli merkinannon käytössä. 3.2 Tekniikka ISDN-liitttymiä on kahta tyyppiä: perusliittymä (BRI: Basic Rate Interface), joka tarjoaa kaksi 64 kb/s B-kanavaa käyttäjälle ja yhden 16 kb/s D-kanavan liittymän merkinantoa varten, sekä järjestelmäliittymä (PRI: Primary Rate Interface), joka tarjoaa 30

9 Tietoliikennetekniikan perusteet 9 64 kb/s B-kanavaa ja yhden 64 kb/s D-kanavan merkinannolle Perusliittymä Tilaajaliitynnässä on kaksi tärkeää rajapintaa: U ja S. Tilaajan verkkopääte liittyy puhelinkeskukseen U-rajapinnan kautta. U-rajapinnassa käytetään 2B1Q-linjakoodausta yhdellä parilla. Tieto liikkuu 160 bitin suuruiissa kehyksissä, joista 16 on kehyksen tahdistus- ja ohjausbittejä: nopeus on siis 160 kb/s. Tilaajan laitteet liittyvät verkkopäätteeseen S-rajapinnalla suosituksen I.430 mukaan. Liittiminä käytetään yleisesti kahdeksannapaisia ISO modulaariliittimiä eli RJ45-liittimiä (kts. kappale 6, s. 16). S-rajapinta on nelijohtiminen (molempiin suuntiin oma pari) ja nopeutena on 192 kb/s: 48 bitin kehystä toistetaan 4000 kertaa sekunnissa Järjestelmäliittymä Järjestelmäliittymällä liitetään yleensä puhelinkeskuksia ja nykyisin yhä useammin modeemipalvelimia puhelinkeskuksiin. Liittymänä käytetään 2 Mb/s PCM-yhteyttä, josta siis saadaan 30 B-kanavaa, yksi D-kanava ja yksi 64 kb/s on synkronointia ja yhteyden hallintaa varten. 3.3 Nykytila ISDN on saavuttanut suosiota erityisesti Saksassa ja muuallakin Internetin ja ISDN-reitittimien ansiosta erityisesti datasiirrossa. ISDN:n edut verrattuna muihin tekniikoihin voidaan tiivistää: Analogisiin modeemeihin verrattuna nopeampi yhteydenmuodostus datasiirrossa (0,5 3 s verrattuna noin 30 s). Siirtonopeus ei ole riippuvainen paikallisista linjaolosuhteista kuten erityisesti 56 kb/s modeemeilla. A-tilaajan tunnus samoin kuin puhelun laskutus voidaan siirtää päätelaitteelle. Toinen kanavista voi olla vapaana esimerkiksi puhelin- tai faxiliikenteelle toisen ollessa dataliikenteen käytössä. Toinen kanava voidaan ottaa lisäkapasiteetiksi tarvittaissa; edelleen saadaan tieto tulevista puheluista ja toinen kanava voidaan vapauttaa puheluun vastaamikseksi. Kulut ovat pienemmät kuin kiinteällä (esimerkiksi FrameRelay) yhteydellä, mikäli käyttö on enintään kohtuullista. Samalla liittymällä voidaan olla yhteydessä eri paikkoihin.

10 Tietoliikennetekniikan perusteet 10 N-ISDN-liittymän suurimmat ongelmat ovat: Nopeus (perusliittymällä max. 128 kb/s) ei riitä vaativimpiin sovelluksiin. Mikäli yhteyksiä on tiheästi tai ne kestävät pitkään, yhteyskulut kasvavat suuriksi, molempia kanavia käytettäessä kaksinkertaiseksi. Kuukauden perusmaksu sekä yhteysmaksut ovat usein kalliimpia. Päätelaitteet PC-datasovittimia lukuunottamatta ovat huomattavasti kalliimpia kuin vastaavat analogiset. 4 xdsl ISDN:n perusliittymän tarjoama 128 kb/s ei riitä kovin vaativiin multimediasovelluksiin. Vaikka esimerkiksi videon tiivistämistekniikat ovat kehittyneet voimakkaasti, ei tällä nopeudella siirrettyn videokuvan laatua voi pitää kovin riittävänä viihdekäyttöön. Laskelmat osoittivat, että kuidun vetäminen joka kotiin on hyvin kallista, joten halvempiin vaihtoehtoihin oli tarvetta. Asennettujen kupariparien hyödyntäminen oli tietenkin houkutteleva vaihtoehto, olihan niihin sijoitettu hyvin suuria rahasummia. Tämä tunnetaan viimeisen kilometrin ongelmana. ADSL ja VDSL ovat epäsymmetrisiä: tilaajalle päin kaistanleveys on suurempi kuin päinvastoin (taulukko 5, s. 11): kuluttajasoveluksissa tilanne onkin usein näin. 4.1 ADSL ADSL:n (Asymmetric Digital Subscriber Line) idea kehitettiin BellCoren laboratoriossa 1980-luvun puolivälissä ja toteutui 1990-luvun alussa signaaliprosessorien ja -prosessointitekniikan kehityttyä riittävästi Toimintaperiaate Ensimmäisenä pistää esiin huikea nopeus, jopa 8 Mb/s verrattuna nopeimpiin modeemitekniikoihin, jotka jäävät alle sadasosan nopeuksiin. Erona on se, että DSL-tekniikat eivät ole rajoittuneita kytkentäjärjestelmän kaistanleveyteen ( Hz) vaan käytetyn kaapelin kaistanleveyteen, joka ulottuu 1 Mhz:n taajuuteen asti. ADSL-tekniikka on suunniteltu käytettäväksi eri pituisilla tilaajayhteyksillä aina 5,5 kilometriin saakka kahdessa eri vyöhykkeessä, joista lyhyempi ulottuu noin kolmeen kilometriin riippuen käytetystä kaapelointityypistä (taulukko 4). ADSL:n tulee sopeutua hyvin erilaisiin häiriöihin, koska yhteyden pituus voi olla muutamasta kymmenestä metristä aina maksimiin asti.

11 Tietoliikennetekniikan perusteet 11 Taulukko 4: ADSL-tavoitenopeudet Nopeus Etäisyys Kaapeli 1,5 2 Mb/s 5500 m 0,5 mm 2 1,5 2 Mb/s 4600 m 0,4 mm 2 6,1 Mb/s 3700 m 0,5 mm 2 6,1 Mb/s 2700 m 0,4 mm 2 Taulukko 5: ADSL-nopeusluokat (ANSI ja ETSIn lisäykset Tilaajalle Tilaajalta 6,144 Mb/s 640 kb/s 4,608 Mb/s 384 kb/s 3,072 Mb/s 160 kb/s 1,536 Mb/s 64 kb/s Tilaajalle Tilaajalta 8,192 Mb/s 640 kb/s 6,144 Mb/s 384 kb/s 4,096 Mb/s 160 kb/s 2,048 Mb/s kb/s Vaimeneminen riippuu luonnollisesti yhteyden pituudesta, kolmen kilometrin yhteydellä resistiivinen vaimentuminen voi olla jopa 50 db 300 khz:n taajuudella. Vaimeneminen vaihtelee voimakkaasti eri taajuusalueilla yhteyden rakenteesta riippuen. Hajonta eli pulssien leviäminen aiheuttaa sekaantumista peräkkäisten symbolien häiritessä toisiaan. Heijastukset syntyvät kaapelin epäjatkuvuuspisteissä kuten ristikytkennöissä ja kaapeliliitoksissa, missä kaapelin impedanssi vaihtuu. Kohina samoin kuin interferenssi syntyy kun kaapelit toimivat sekä vastaanottavina että lähettävinä anteeneina. Yleinen ympäristön kohina (valkoinen kohina) häiritsee kaikilla taajuusalueilla. Suurimmat häiriöt syntyvät lähipään ylikuulumisesta (NEXT: Near End Crosstalk), eli saman pään lähettimen ja vastaanottimen häiritessä toisiaan. Etäpään ylikuuluminen (FEXT: Far End Crosstalk) vaatii paljon kaiunpoistolta. Eräillä alueilla AM-radion ja matkapuhelinjärjestelmien aihetamat häiriöt voivat olla hyvinkin suuria. ADSL-järjestelmän toimintaa rajoittaa pituuden aiheuttamien ongelmien (vaimeneminen, hajonta ja heijastukset) seuraavaksi eniten ylikuuluminen. ADSL-järjestelmässä käytetään taajuusaluetta, joka ulottuu 30 khz:sta 1,1 MHz:n. Tämä jättää perinteiselle puhelimelle riittävän taajusalueen, joka mahdollistaa passiivisen jakajan avulla saman, paikallisesti virransaannista riippumattoman puhelinyhteyden (elämänlanka POTS) kuten kuvassa 1.

12 Tietoliikennetekniikan perusteet 12 Kuva 1: ADSL-järjestelmän taajuusjako Linjakoodaus Linjakoodauksen valinta oli hyvin laajan ja ajoittain kuumankin väittelyn aihe. Kandinaatteja oli kolme: QAM (Quadrature Amplitude Modulation) on parhaiten tunnettuja laajasti käytetty tekniikka. Tekniikkahan on laajalti käytössä yleisen puhelinverkon modeemeissa (kts. kappale 2.1.1, s. 3). CAP (Carrierless Amplitude/Phase) on hyvin lähellä QAM-tekniikkaa, ainoastaan se on tehokkaammin toteutettavissa piille. DMT (Discrete MultiTone) poikkeaa kahdesta edellisestä jakamalla taajuuden useisiin alikanaviin, joita moduloidaan riippumattomasti pitäen huolta että modulointi on ortogonaalista alikanavien kesken. ANSI-standardi jakaa taajuusalueen 255 alikanavaan, joiden kaistanleveys on 4 khz, joita moduloidaan erikseen aina 15 b/hz tietosisältöön asti, tyypillinen arvo hyvällä (häiriöttömällä) on 10 b/hz ja huonommalla 4 b/hz. Tämä mahdollistaa optimaalisen häiriönsiedon kaikilla taajuusalueilla. QAM-tekniikka on taajuusavaruudessa: nopeat symbolit, jotka kestävät lyhyen aikaa suurella kaistanleveydellä. DMT-tekniikka taas on aika-avaruudessa: symboli kestää 250 ms (4 khz) mutta käyttää kapean taajuskaistan. Eri tekniikoiden edut voidaan jakaa seuraavasti: DMT optimoi siirtokapasiteetin paremmin erilaisissa olosuhteissa, hyvissä jopa 8 Mb/s ja aina 32 kb/s portain aina 64 kb/s nopeuteen verrattuna CAP:n 600 kb/s 7 Mb/s 320 kb/s portain. DMT sopeutuu paremmin erilaisiin RF-häiriöisiin. DMT on immuunimpi impulssihäiriöille. DMT on joustavampi. DMT:n linjanmittausta voidaan hyödyntää yhteyksien ehkäisevässä kunnossapidossa ja tunnistamaan häiriölähteitä.

13 Tietoliikennetekniikan perusteet 13 Taulukko 6: VDSL-tavoitenopeudet Nopeus Etäisyys 13 Mb/s 1500 m 26 Mb/s 1000 m 52 Mb/s 300 m CAP pärjää yksinkertaisimmalla ja nopeammalla alustuksella CAP:n viive on pienempi, tällä voi olla merkitystä joisakin palveluissa. CAP:n huippu-keskimääräistehosuhde on pienempi yksinkertaistaen analogiaosaa ja pienentäen tehotarvetta. CAP on yksinkertaisempi, erityisesti kaiunpoiston osalta. CAP:sta (QAM) on enemmän suunnittelukokemusta, mikä nopeuttaa tuotekehytystä. Molempiin liittyy useita patentteja: tilanne on tässä suhteessa tasan. Suurin osa käytännön kokeista on käyttänyt CAP-tekniikkaa lähinnä siksi koska se on ollut saatavissa. Kansainvälinen standardi 1 kuitenkin toteutuu DMT:n pohjalta, ei vähiten suuremman joustavuuden ansiosta. 4.2 VDSL VDSL (Very high rate Digital Subscriber Line) on suunniteltu lyhyemmille yhteyksille kuin ADSL ja suuremmille nopeuksille. Nopeudet ovat jopa 51 Mb/s, tarkemmin taulukossa 6. Vaikka nopeudet ovat suurempia, odotetaan, että lyhyempi etäisyys ja paremmin hallinnassa oleva ympäristö tekisi toteutuksesta yksinkertaisemman ja halvemman. VDSL-tekniikkaa on suunniteltu käytettäväksi FTTC- ja FTTB-mallien yhteydessä (kts. kappale 7.2, s. 20). Käytetty kaistaneleveys on jopa 10 MHz:n asti. Modulointitapoja on esitetty useita, CAP ja DMT kuten ADSL:ssä, jonka lisäksi myös DWMT (Discrete Wavelet Multitone) ja SLC (Simple Line Code). 4.3 HDSL HDSL (High-bit rate Digital Subscriber Line) on vanhin nopeusta digitaalisista tilaajaliitännöoistä. Muista poiketen liikennöinti on symmetristä, koska liitäntä on tarkoitettu 1 ANSI T1.413; ETSI:n liite European Requrements T1.413:een; ITU-T:n työryhmä 15, kysymys 4/15: V.ADSL pohjautuen ANSI T1.413:een

14 Tietoliikennetekniikan perusteet 14 puhelinvaihteiden ja muiden perinteisten puhelinjärjestelmien liittämiseen, esimerkiksi useiden puhelinyhteyksien sijoittamiseen samaan parikaapeliin. ANSI:n työryhmä T1E1.4 perustettiin Linjanopeutena on joko 1,544 Mb/s (T1) tai 2 Mb/s (E1) jopa neljään kilometriin asti hyödyntäen kahta paria. Eräänä vaatimuksena oli, että sen täytyy toimia olemassa olevassa kaapeloinnissa eikä se saa häiritä olemassa olevia palveluita samassa kaapelissa (PSTN, ISDN,...). Linjakoodauksessa oli kaksi kilpailevaa ehdotusta: 2B1Q (2-binary 1-quaternary) ja QAM, joskin myös DMT:tä ehdotettiin. Lopulta päädyttiin valitsemaan NEXT-ominaisuuksien perusteella 2B1Q, jossa kaksi bittiä koodataan neljään jännitetasoon ( 2,5 ja 0,83 V). Tästä koodauksesta on kokemusta ISDN:n yhteydessä. Vanhimmat HDSL-toteutukset käyttivät jopa neljää paria, nykyisin yleisimmin yhtä ja ompa yhdelläkin parilla toimivia versioita. HDSL eroaa perinteisestä parikaapeli-e1 (T1) PCM-yhteydestä siinä, että se on yksinkertaisempi ja luotettavampi eikä vaadi toistimia muutaman sadan metrin välein. E1/T1 käyttää linjakoodina AMI-koodia (Alternate Mark Inversion) ja pareja yksisuuntaisesti. Markkinat ovat hyvässä kasvussa, jo useiden vuosien ajan. Valmistajia ovat mm. NewBridge, Utstar, RAD, Siemens ja PairGain markkinajohtajana. Jatkokehityssuuntana on saavuttaa adaptiiviinen sopeutuminen olosuhteisiin (HDSL2), luultavasti käyttäen 64CAP tai QAM-koodausta. DMT ei soveltune suuremman viiveen takia. Toinen kehityssuunta on hitaammat yhteydet: 768, 512 tai 384 kb/s, jotka riittäisivät vaatimattomampiin sovelluksiin tai parinsäästöön. 4.4 Tilanne tällä hetkellä HDSL on valmis ja koeteltu tekniikka, ADSL on myöskin valmis massamarkkinoille. SDSL on vastaava tekniikka kuin HDSL (symmetrinen), mutta suunniteltu erityisesti yhtä paria käyttäväksi ja adaptiiviseksi. VDSL on vielä alkuvaiheessa, mutta lähiaikoina kehitystä on odotettavissa. 5 Kaapelimodeemit Kaapeli-TV on tarjonnut pitkään laajakaistaisen yhteyden koteihin. Kaapeloinnin ominaisuudet riittävät varsin suureen kaistanleveyteen, käyttäähän yksi TV-kanava noin 6 MHz:n kaistanleveyden. Kaapeli-TV:n käyttökelpoinen taajuusalue myötäsuunnassa ulottuu 50 MHz:n taajuudesta yli 600 MHz:n, uudemmissa jopa 750 MHz:n taajuuteen. Paluusuuntaan käytetään taajuusaluetta 5 30 MHz, joka on huomattavasti herkempi häiriöille. Puhelinverkosta kaapeli-tv-verkon eroittaa rakenne eli topologia. Verkko on rakenteeltaan puumainen rakenteen ja väylän yhdistelmä. Rakenne on hiukan erilainen eri maissa. Rakenne on yleensä hybridi kuitu-koaksiaali eli rakennuksen sisällä käytetään

15 Tietoliikennetekniikan perusteet 15 koaksiaalikaapelia ja pidempiin yhteyksiin kuitua. Alunperin verkossa olevat vahvistimet ovat yksisuuntaisia: vuorovaikutteisten palvelujen käyttö edellyttää kaksisuuntaisia vahvistimia. 5.1 Toimintaperiaate Kaapelimodeemi liitetään kaapeli-tv-verkkoon kuten normaali kaapeli-tv-pääte. Laite välittää dataliikenteen tietokoneelle ja tietokoneelta. Laitteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Laitteet, jotka reitittävät vain IP:tä (Internet Protocol). Esimerkiksi Motorola CyberSurfer. Laitteet, jotka tukevat IP:tä ja muita verkkoprotokollia Ethernetin päällä, esimerkiksi Zenith. Laitteet, jotka käyttävät ATM-tekniikkaa. Näitä ei vielä ole vapaasti markkinoilla. Kaapelimodeemi liitetään yleensä Ethernet-liitännällä tietokoneeseen. Tämä mahdollistaa tietokoneessa standardikomponenttien ja -ajureiden käytön. Kaapelimodeemit käyttävät yleensä yhden TV-kanavan taajuuskaistan eli 6 MHz, joka on jaettu useiden käyttäjien kesken. Modeemien nopeudet ovat 500 kb/s ylöspäin, kuitenkin yhdelle käyttäjälle enintään 10 Mb/s vaikka siirtotiellä voi olla kaikkien tilaajien yhteisnopeus 30 Mb/s. Tekniikasta riippuen muut käyttäjät pystyvät lukemaan muiden liikennettä. Osa uudemmista kaapelimodeemeista tukee DES-salausta, joka riittänee kotikäyttöön. Välitettävään signaaliin voidaan liittää myöskin virheenkorjaus (FEC: forward error correction), jolla pystytään korjaamaan yksittäisten bittien virheet. Paluusuunta on myöskin jaettu useiden käyttäjien kesken. Tämä kaista voi olla yhtä suuri kuin myötäsuunta, mutta toisissa ratkaisuissa se on pienempi (esimerkiksi 768 kb/s). Liikennöintitapana paluusuuntaan käytetään yleensä kantoaallon tunnustelua törmäyksen tunnistuksella (CSMA/CD). Laitteen halutessa lähettää, se kuuntele verkkoa ja mikäli mikään toinen laite ei lähetä, se aloittaa lähetyksen. Johtuen verkossa olevasta viiveestä (signaali etenee kaapelista riippuen noin km/s: kilometrin matkaan kuluu 5 s) kaksi laitetta voi aloittaa lähetyksen lähes samanaikaisesti, jolloin signaalit törmäävät. Molemmat huomaavat tämän ja odottavat satunnaisen, tormäysten määrän mukaan kasvavan ajan. Tämän jälkeen lyhyimmän aikaa odottanut aloittaa lähetyksen ja toinen odotettuaan pitempään huomaa käynnissä olevan lähetyksen. Kaapelimodeemien standardoinnista vastaa pääasiallisesti IEEE:n työryhmä Standard for Cable-TV Based Broadband Communication, joka on perustettu syyskuussa Useita tuotteita on markkinoilla, mutta ainankin toistaiseksi ratkaisut ovat valmistajakohtaisia.

16 Tietoliikennetekniikan perusteet 16 6 Standardit, standardiliitäntöjen periaatteet Dataliitännöissä käytetään standardoituja liitäntöjä datapäätelaitteen (DTE: Data Terminal Equipment) ja verkkopäätteen (DCE: Data Circuit-termination Equipment) välillä. Liitännän määrittely muodostuu seuraavista osakokonaisuuksista: Mekaniset ominaisuudet määrittävät liittimen tyypin, liitäntäpiirit ja nastajärjestyksen. Yleisiä datasiirrossa käytettyjä standardoituja liitintyyppejä ovat: 37-napainen D-liitin, ISO napainen liitin, ISO napainen D-liitin, ISO 11569: puolet pienempi kuin 25-napainen D-liitin. Standardoitu lukitus. 25-napainen D-liitin, ISO napainen D-liitin, ISO napainen modulaariliitin, ISO 8877, RJ-45 Sähköiset ominaisuudet määrittävät jännitetasot, loogisia tiloja vastaavat tasot sekä muita sähköisiä ominaisuuksia (esimerkiksi sallitut virrat tai liitännän impedanssi). Toiminnalliset ominaisuudet voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: Dataliitäntäpiirit siirtävät varsinaisen datan. Ohjausliitäntäpiirit huolehtivat esimerkiksi vuonohjauksesta ja välittävät tilatietoa jompaan kumpaan suuntaan. Ajastusliitäntäpiirit ovat tarpeen mikäli siirto on synkronista. Kellosignaali saadaan yleensä verkkopäätteeltä (DTE). Liitännät on yleensä sunniteltu siten, että DTE-DCE-liitäntä voidaan tehdä suoralla kaapelilla (nasta 1 menee toisen liittimen nastaan 1, 2 toisen nastaan 2 ja niin edelleen). Mikäli halutaan liittää kaksi päätelaitetta (DTE) suoraan yhteen, vaati tämä joko ristiin kytketyn kaapelin tai ns. nollamodeemin, joka kytkee tarvittavat piirit ristiin. Tietyn liitännän nollamodeemi(kaapelia) ei yleisesti voida käyttää toiseen liitäntään vaikka liittimet olisivatkin fyysisesti sopivia. Datasiirron liitäntöjä määritetään ITU-T:ssä kahdessa eri sarjassa: V-sarjassa, joka on tarkoitettu valintaisen puhelinverkon datasiirtoon sekä X-sarjassa, jotka on tarkoitettu dataverkosa käytettäviksi. Useat V- ja X-sarjojen standardit ovat toisiaan vastaavia. 6.1 V.24: liitäntäpiirien toiminnallinen määrittely Useiden liitäntöjen toiminnalliset ominaisuudet on määritelty ITU-T:n suosituksessa V.24, joka yleensä tunnetaan paremmin sen rinnakkaisstandardin, EIA RS-232C,

17 Tietoliikennetekniikan perusteet 17 nimellä. Kaikkiaan suosituksessa on määritelty noin 40 erilaista liitäntäpiiriä, joista yleensä käytetään vain pientä osaa: esimerkiksi PC:n modeemiliitännässä on yleensä käytössä 7 johdinta. 6.2 V.28: epäsymmetrinen sarjaliitäntä V.28 määrittelee sarjaliitännän sähkoiset ominaisuudet: 0-bitti tai ON-tila on jännite V, 1-bitti tai EI-tila on vastaavasti V. Liitäntä on epäsymmetrinen, koska ainoastaan toisen johtimen (maa) jännitetaso pysyy vakiona (0 V). Liittimenä käytetään 25-napaista D-liitintä (ISO 2110). Suurin määritelty siirtonopeus on b/s, mutta nykyään liitäntää käytetään ja jopa b/s nopeudella. Yleisin käyttöalue on valintaisen puhelinverkon modeemit, mutta myös muut PC-oheislaitteet. 6.3 V.11: symmetrinen sarjaliitäntä Liitäntä on sähköisesti symmetrinen: jokainen signaali kuljetetaan kahdella johtimella: signaalitason vaihtuessa johtimien polariteetti vaihtuu toisiensa suhteessa päinvastaiseksi. Tämä tekee liitännästä häiriösietoisemman: liikennöintinopeudessa päästään aina 10 Mb/s nopeuteen asti. Liittimenä käytetään 37-napaista D-liitintä (ISO 4902). Käytetään nopean datasiirron päätelaitteisiin, kuten kantataajuusmodeemeihin ja ISDN-datasovittimiin. 6.4 V.10: epäsymmetrinen sarjaliitäntä Vastaa muiden kuin symmetrisyyden puolesta V.11-liitäntää, mutta hitaampana (max. 100 kb/s) harvemmin käytetty. 6.5 V.35: osittain symmetrinen sarjaliitäntä Liitännässä data- ja ajastuspiirit ovat symmetrisiä, ohjaussignaalit ovat kuten V.28:ssa. Nopeus on pienempi kuin V.11:ssä eli tyypillisesti enintään 2 Mb/s. Liittimenä käytetään varsin kookasta 34-napaista ISO 4902-liitintä. Käyttöalue on kuten V.11:ssä, mutta sitä ei suositella enää käytettäväksi uusissa toteutuksissa. 6.6 X.21: Valintaisen dataverkon liitäntä Liitännän sähköiset ominaisuudet ovat joko suosituksen X.26 (=V.10) tai X.27 (=V.11) mukaisia. Toiminnalliset ominaisuudet määritellään suosituksissa X.21 ja X.24, liitin on 15-napainen D-liitin (ISO 4903). Liitäntänopeus riippuu sovelluksesta mutta on

18 Tietoliikennetekniikan perusteet 18 tyypillisesti alle 2 Mb/s. Liitäntää käytetään piirikytkentäisen tai kiinteiden yhteyksien datasiirron liitäntänä. Piirikytkentäisessä verkossa yhteyden merkinantovaiheessa ohjaus tapahtuu synkronisesti käyttämällä IA5 (International Alphabet 5) eli ASCII-merkistöä. Tämän jälkeen liikennöinti on läpinäkyvää. 6.7 X.25: pakettiverkko kiinteällä yhteydellä X.25 tarjoaa pakettipohjaista, luotettavaa datasiirtoa. Kehitettäessä X.25-verkkoa ei datasiirron virheettömyys ollut samaa luokkaa kuin nykyään. Verkko muodostuu solmuista, jotka välittävät datapaketit eteenpääin. Mikäli siirrossa tapahtuu virhe, paketti lähetetään uudeelleen. Solmu pitää paketin muistissaan kunnes on saanut vastapäältä kuittauksen onnistuneesta vastaanotosta. Tämä tekee verkosta päätelaitteen kannalta helpon, koska sen ei tarvitse huolehtia uudelleenlähetyksistä. Vastapuolena on taas verkon monimutkaisuus ja tarvittava datan puskurointi, joka vaikeutuu siirtonopeuksien kasvaessa. Päätelaiteliitäntä on yleensä jokin V-sarja liitäntä, esimerkiksi V.11. Nopeudet ovat tyypillisesti enintään 64 kb/s, mutta jopa 2 Mb/s nopeudella toimivia päätelaitteita on. Linkkikerroksella käytetään HDLC/LAP-B-kehystystä (High level Data Link Control/Link Access Procedure-Balanced), joka mm. varmistaa datan oikellisuuden sekä eroittaa eri kehykset määrätyllä bittijonolla ( ). 6.8 X.32: pakettiverkko valintaisella yhteydellä X.32-suositus mahdollistaa X.25-pakettiverkon käytön valintaisella, esimerkiksi ISDN-yhteydellä. Muuten vastaa toiminnallisesti X.25:tä. 6.9 X.28: asynkroninen liitäntä X.25-verkkoon X.28-suositus mahdollistaa asynkronisen liikenteen (esimerkiksi pääteyhteys) välittämisen X.25-pakettiverkossa. PAD (Packet Assembler / Disassembler) ottaa vastaan asykronista dataa ja muodostaa siitä paketteja, jotka lähettää verkkoon. Vastaavasti vastaanottaessaan se purkaa datan paketista ja lähettää asynkroniselle yhteydelle. Tähän päätelaite liitetään yleensä V-sarjan asynkronisella liitännällä, X.25-verkkon se liittyy joko X.25 tai X.32-suosituksen mukaan Frame Relay: kevyempi versio X.25:stä Tiedonsiirtonopeuksein kasvaessa X.25 jäi toivottoman raskaaksi. ISDN-verkkoja varten kehitettiin kehysmuotoinen verkkopalvelu (FMBS: Frame Mode Bearer Service), josta yksinkertaistamalla luotiin kehysvälitys, Frame Relay. Oleellisimmat määrittelyt

19 Tietoliikennetekniikan perusteet 19 ovat I.233.1, Q.922 ja I.370, jotka muodostavat perustoiminnot. Käytännön päätelaiteja verkkoliitännöistä on sovittu Frame Relay Forumissa, joka on valmistajien ja operattoreiden muodostama yhteisö, jossa voidaan toimia joustavammin kuin ITU-T:ssä. Frame Relay mahdollistaa useiden loogisten yhteyksien käytön samalla fyysisellä yhteydellä käyttäen virtuaalikanavia, jotka voivat olla joko kiinteitä tai kytkentäisiä. Verkko ei takaa kehysten perillemenoa vaan mikäli tapahtuu siirtovirhe, verkko pudottaa kehyksen ilmoittamatta siitä kenellekään. Verkko tukee ruuhkanilmaisua sekä lähettäjälle että vastaanottajalle päin. Frame Relay liitännät ovat tyypillisesti 64 kb/s-nopeudesta aina useiden megabittien nopeuksiin saakka. Liitännällä on lisäksi taattu nopeus (yleensä pienempi kuin liittymänopeus), joka voidaan hetkellisesti ylittää: näin Frame Relay tukee purskeista datasiirtoa. 7 Kuituratkaisut Optista tiedonsiirtoa kokeiltiin jo 1900-luvun alussa, mutta tekniset ongelmat olivat liian suuria. Laserin keksiminen 1960-luvulla antoi sysäyksen kuidun kehittämiselle ja 1970 onnistuttiin esittelemään ensimmäinen käyttökelpoinen kuitu. Tämän jälkeen kehitys on edennyt eteenpäin ja nykyään valokuitu on monilta ominaisuuksiltaa ylivoimainen ratkaisu tiedonvälitykseen verrattuna muihin tekniikoihin: Kaistanleveys: yhden kuidun välityskyky on nykytietämyksen mukaan useita terabittejä (10 12 ) sekunnissa. Sormenpaksuiseen kaapeliin voidaan sijoittaa kymmeniä kuituja. On tunteeton sähkömagneettisille ja radiohäiriöille eikä myöskään aiheuta niitä. Ei ole herkkä hapettumiselle. Haittapuolelle voidaan laskea jonkin verran vaikeampi käsittely ja suuremmat puhtausvaatimukset asennuksessa. Energian välittäminen ei onnistu kuidussa kuten kuparissa. 7.1 Kuitutyypit Nykyisin kuituja valmistetaan sekä muovista että lasista. Muovista valmistetut kestävät kovempaa käseittelyä mutta vastavuoroisesti vaimentuminen on huomattavasti suurempi, niinpä ne sopivat vain hyvin lyhyille yhteyksille. Lasikuidut voidaan jakaa yksi- ja monimuotokuituihin. Yksimuotokuidussa kuidun ydin on niin ohut, että valonsade pystyy kulkemaan ainoastaan suoraan, ei taittumaan. Heijastusten puuttuminen pienentää vaimenemista ja hajontaa, jolloin siirtonopeus saadaan suuremmaksi.

20 Tietoliikennetekniikan perusteet 20 Taulukko 7: Yksimuotokuitujen ominaisuuksia [4]. Standardikuitu Dispressiosiirretty 9/125 m(sm) 9/125 m(ds) Vaimennus 1300 nm < 0,45 db/km < 0,50 db/km 1550 nm < 0,30 db/km < 0,30 db/km Dispressio 1300 nm < 3,5 ps/(nm * km) < 18 ps/(nm * km) 1550 nm < 18 ps/(nm * km) < 3,5 ps/(nm * km) Raja-aallonpituus 1270 nm 1270 nm Taulukko 8: Monimuotokuitujen ominaisuuksia [4]. 62,5/125 m (GK) 50/125 m(gi) 100/140 m (GN) Vaimennus 850 nm < 3,5 db/km < 2,7 db/km < 4,5 db/km 1300 nm < 1,0 db/km < 0,8 db/km < 2,0 db/km Kaistanleveys 850 nm > 200 MHz*km > 400 MHz*km > 100 MHz*km 1300 nm > 500 MHz*km > 600 MHz*km > 100 MHz*km Monimuotokuiduista nykyään käytetään askeltaitteista kuitua, jossa lasin taitekerroin muuttuu kohti reunoja: valonsäde edetessään kohti reunaa taittuu yhä voimakkaammin keskustaa kohti. 7.2 Kuidun käyttö tilaajaverkossa Kuidun oninaisuuksien vuoksi sitä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan tilaajaverkossa, jotta saataisiin tulevaisuuden megabittiluokan palvelut ja sovellukset toimimaan. Erilaisia ratkaisuja on esitetty optimaalisen hyöty-kustannussuhteen löytämiseksi. Kuitu kotiin (FTTH: Fiber To The Home) on luonnollisesti suurimman siirtokapasiteetin tarjoava ratkaisu valitettavasti myöskin kallein: maailmanlaajuisesti puhutaan triljoonien (10 15 ) dollarien kustannuksesta. Uudisasennuksien osalta olisi tietenkin houkuttelevaa asentaa valokaapeli joko pelkästään tai kuparin rinnalle. Kuituliitännän ongelmia ovat kuitenkin virransyöttö ja pääte- ja verkkolaitteiden kalleus verrattuna kuparipareihin pohjautuvaan ratkaisuun. Kuitu kauppaan (FTTB: Fiber To The Business) Liiketiloissa on usein suuria tiedonsiirtotarpeita. Niissä on myös suojattuja ympäristöjä sekä fyysisesti että virransyötön osalta. Kuluttajaliitännät olisivat kuparilla käyttäen ADSL ja VDSL-tekniikoita, etuna lyhyemmät kaapeloinnit. Soveltuu erityisesti pientaloalueelle.

21 Tietoliikennetekniikan perusteet 21 Kuitu taloon (FTTA: Fiber To The Apartment) Talojakamossa päästään lähimmäksi kuluttajaa. Ympäristö ei ole yhtä suojattu kuin liiketiloissa, mutta usein riittävä virransyöttö on tarjolla. Suomessa muutamissa taloyhteiöissä on luotu rakennuksen sisäinen verkko 10BaseT-verkkona hyödyntäen puhelinkaapelointia. Tästä verkosta on sitten reittittimen kautta yhteydet ulkomaailmaan. Kuitu naapuriistoon (FTTN: Fiber To The Neighbourhood) Kuitu kortteliin (FTTC: Fiber To The Curb) Kuitu kaappiin (FTTCab: Fiber To The Cabinett) Nämä vaihtoehdot ovat ympäristöolosuhteiden puolesta vaativimmat. Ristikytkentäkaappi joutuu mm. suurien lämpötila- ja kosteusmuutosten kohteeksi. Virran syöttö ja tuuletus voivat olla vaikeita järjestää. Tälle tekniikalle on suurin vaatimus pientalo- ja haja-asutusalueella. Nämä vaihtoehdot korvautuvat FTTH-vaihtoehdolla kunhan optiset tilaajaliitännät tulevat halvemmiksi volumien kasvaessa. Yhdistetty kuitu-koaksiaali (HFC: Hybrid Fiber and Coax) Kaapeli-TV-verkossa käytettävä vaihtoehto, jossa pitkiä vahvistinketjuja voidaan korvata kuituyhteydellä. Useat peräkkäiset vahvistimet heikentävät järjestelmän luotettavuuden huomattavasti alle yhden vahvistimen luotettavuuden. Yhden koaksiaalikaapeloinnin piirissä on tyypillisesti 500, tulevaisuudessa ehkä vain 100 kotitaloutta. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin perinteisissä järjestelmissä, missä voi olla jopa kymmeniä tuhansia yhden koaksiaalikaapeloinnin piirissä. Mikäli tiedon jakeluun käytetään kuidun passiivista haaroitusta, on pidettävä huoli siitä, että jokaista bittiä kohti jää riittävä määrä fotoneja. 7.3 Kuidun käytön tulevaisuudennäkymät Kuitutiedonsiirrossa on kaksi tavoitetta: saada yhä pitempiä yhteysvälejä ilman vahvistusta ja saada enemmän kapasitettia kuituun käyttöön. Yhteysvälien kasvattaminen onnistuu kuidun valmistusteknologian parantuessa: tasaisempi laatu tarkoittaa pienempiä hävilöitä. Laserteknologian kehittyminen kasvattaa kuituun syötettävää tehoa ja vastaanottimien herkkyyden paraneminen taas sallii suuremman vaimenemisen. Siirtokapasiteetin lisäämiseksi voidaan käyttää aallonpituusjakoa eli WDM (Wavelength-Division Multiplexing). Tällöin samaan kuituun voidaan sijoittaa jopa 40 yhteyttä. Tämä mahdollistaa myöskin täysin optisten verkkojen toteuttamisen: verkkojen, jotka kytkevät yhteydet toisille yhteyksille optisesti.

22 Tietoliikennetekniikan perusteet 22 8 Langattomat vaihtoehdot Langattomilla tilaajaliitännöillä on kaksi pääasiallista sovellusaluetta: luoda nopeasti tietoliikenneyhteyksiä sinne, missä niitä ei ole tai joiden laatu on huono, sekä tarjota kilpaileville operattoreille riippumattomuus paikallisen operaattorin kaapeleista. 8.1 Langaton tilaajaliityntä WLL (Wireless Local Loop) voidaan toteuttaa useilla eri tekniikoilla, riippuen käytettävissä olevasta taajuusalueesta, liikennetiheydestä ja maantieteellisestä laajuudesta Matkapuhelinverkot Matkapuhelinverkko voidaan luoda hyvin nopeasti vaatien kiinteää kaapelointia ainoastaan virransyöttöä varten. Esimerkiksi Baltian maissa verkkoja on käytetty NMT 450-verkkoa ja kiinteästi asennettuja puhelimia. GSM-puhelimia on mahdollista käyttää myöskin tilaajaliityntöinä. Hinnoittelulla voidaan vaikuttaa kilpailuasemaan. Näin GSM-puhelut voivat olla edullisempia tiettyllä alueella edullisempi, esimerkiksi kotia lähinnä olevan tukiaseman alueella. Langattomia puhelimia, erityisesti DECT-puhelimia, voidaan myös käyttää tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi HPY:llä on Porvoossa DECT-palvelu, hinnoiteltuna kilpailukykyisesti kiinteän liitännän kanssa. Etuna on langattoman tarjoama liikkumavapaus kaupungin alueella. Ongelmana matkapuhelintekniikoissa on huono tuki datasiirrolle, joskin esimerkiksi DECT tukisi satojen kilobittien sekunttinopeutta Kiinteästi asennetut linkkitekniikat Kiinteästi asennetut, suunnattuihin anteeneihin perustuvat tekniikat ovat matkapuhelintekniikoinden ohella toinen ratkaisu. Järjestelmä muodostuu tyypillisesti ruokalautasen kokoisesta anteenista, joka suunnataan kohti tukiasemaa. Elektorniikka tarjoaa normaalin analogisen puhelimenliittymän. Yhteys vastaa ominaisuuksiltaan normaalia puhelinliittymää, joten esimerkiksi normaalien modeemien käyttö onnistuu. Suomessa kokeiluja on käynnössä mm. Turussa, jossa Telecom Finland tarjoaa Iomega-pohjaista järjestelmää. 8.2 Satelliittiratkaisut Syrjään asutuilla alueilla satelliittipuhelimesta on tullut väline, jolla päästään luotettavasti liikennöimään. Tarvittavien laitteiden koko on pienentynyt matkalaukkukoosta

23 Tietoliikennetekniikan perusteet 23 salkkukokoon; valmiina on jo hiukan normaalia matkapuhelinta suuremmilla puhelimilla toimivien järjestelmien prototyyppejä. Näiden ns. LEO-satelliittien arvellaan olevan käytössä vuonna Siirtonopeudet näissä järjestelmissä ovat kuitenkin melko vaatimattomia, alkaen 2400 b/s nopeudesta. Satelliitteja on kuitenkin käytössä laajakaistaiseen tiedonvälitykseen, joten näiden hyödyntäminen myös datasiirrossa on houkuttelevaa. Suurin ongelma on paluukanava tilaajalta: sateliittilähettimet ovat kalliita verrattuna vastaanottimiin. Ratkaisuna on käytetty paluukanavan toteuttamista modeemin avulla. Tässä modeemin nopeus rajoittaa tiedonsiirtoa: TCP-protokollalla kuittauspakettien kaistanleveys on noin 3 % tiedonsiirrosta. Käytettäessä paluukanavana 28,8 kb/s modeemia, suurin tiedonsiirtonopeus on noin 900 kb/s. Tilaajalta poispäin liikennöintinopeus riippuu yksinomaan modeemista. Yhdysvalloissa DirecPC 2 tarjoaa tilaajalle jopa 400 kb/s nopeutta. Anteenina on puolimetrinen anteeni, joka liitetään PC:n lisäkorttiin. Lisäksi tarvitaan paluukanavaa varten yhteys jollekin Internet-palveluntarjoajalle. Vuosien aikana Motorolalta ja Teledesiciltä on tulossa matalalla lentäviä (LEO) sateliittejä hyödyntävät versiot, joissa myös paluukanava on sateliitin kautta. Teledisc lupaa useiden megabittien sekunttinopeutta. Lisäksi on suunnitteilla lentokoneisiin ja ilmalaivoihin perustuvia linkkiasemia: tilaajalla on ylös sunnattu anteeni ja korkealla lentävä lentokone välittää datan. 9 Yhteenveto Tilaajaverkkojen kehittyminen yhä nopeampaa datasiirtoa varten on jatkunut viimeaikoina kiivaana. Normaalin puhelintekniikan rajoittamassa datasiirrossa ei enää ole odotettavissa oleellisia parannuksia. ISDN tarjoaa astetta nopeamman ja luotettavamman yhteyden. Tilaajalle tulevasta kuparijohdosta ilmeisesti otetaan kaikki mahdollinen irti ADSL tekniikalla puhelinkeskuksesta asti. Erilaiset kuitu-kupariyhdistelmät mahdollistavat nopeuden lisäämisen edelleen riittäväksi nykyisin näköpiirissä oleviin palveluihin. Kun kuparista on saatu kaikki irti, on siirryttävä täysin optiseen liikennöintiin. Langattomilla järjestelmillä on oma roolinsa kilpailun tehostajina, liikkuvuuden tyydyttäjinä ja harvaanasuttujen alueiden ratkaisuna. Tiheään asutulla alueella radioaallot ovat rajallinen luonnonvara käytettäväksi laajakaistaiseen viestintään. Viitteet [1] Roger L. Freeman. Practical Data Communications. John Wiley & Sons, Inc., ISBN Hughes Network Systemssin tuote.

24 Tietoliikennetekniikan perusteet 24 [2] Alex Gillespie. Access Networks: Technology and V5 Interfacing. Artech House, [3] Fred Halsall. Data Communications, Computer Networks and Open Systems. Addison Wesley, fouth edition, ISBN X. [4] Helkama valokaapelit tiedonsiirrossa Helkama Kaapeli, [5] Risto Hämeen-Anttila, Pertti Hölttä, and Seppo Niinioja. Tietoliikennejärjestelmät. Painatuskeskus, [6] Kauko Rahko. Tietotekniikka. Osa 4. Digitaalinen monipalveluverkko. Otakustantamo, [7] Vesa Volotinen. Tietoliikenne: verkot ja päätelaitteet. WSOY, Tietoliikennetekniikan oppikirjoja Hyvä oppikirja on esimerkiksi [1]. Enemmän tietokoneverkkoihin keskittynyt on [3]. Lähteitä Internetissä Uusimmista tekniikoista saa tietenkin helpoimmin tietoa Internetistä. Alla on muutamia keskeisiä linkkejä, joista tässä mainituista tekniikoista saa lisätietoja. Saatavilla olevaan tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti: dokumenttien päiväykset antavat vinkkiä tiedon tuoreudesta. DirecPC: <URL: ISDN: <URL: ITU: <URL: Kaapelimodeemit: <URL: Teledesic: <URL: V.pcm: <URL: xdsl: <URL: Laaja linkkikokoelma: <URL:

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Access-verkot. Johdanto. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Kodin kaapelimodeemi-liityntä. Hybridiverkko

Access-verkot. Johdanto. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Kodin kaapelimodeemi-liityntä. Hybridiverkko Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää joka paikkaan

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto. Petri Vuorimaa 1

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto. Petri Vuorimaa 1 Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Petri Vuorimaa 1 Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Johdanto. Access-verkot. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Hybridiverkko. Kodin kaapelimodeemi-liityntä

Johdanto. Access-verkot. Kaapelitelevisio. Arkkitehtuuri. Hybridiverkko. Kodin kaapelimodeemi-liityntä Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää joka paikkaan

Lisätiedot

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron

Lisätiedot

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto

Access-verkot. Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto Access-verkot Johdanto Kaapelitelevisio Digitaaliset tilaajalinjat UMTS Digitaalinen televisio Yhteenveto 1 Johdanto Laajakaistaiset verkot eivät ulotu koteihin Kuitu on liian kallista vetää joka paikkaan

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta Tiedon koodaus signaaliin Sinifunktio bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi perusesimerkki jaksollisesta funktiosta A f φ

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin

Tiedon koodaus signaaliin Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin

Tiedon koodaus signaaliin Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Sadan megan Suomi. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Sadan megan Suomi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100

Lisätiedot

SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje

SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä Uutta joustavuutta kodin toimintoihin LexCom Home on nykyaikainen kokonaisratkaisu kodin heikkovirtakaapelointien ja -asennusten toteuttamiseksi. Lex-

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...

Lisätiedot

MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä

MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä Ominaisuudet älykäs, moduulirakenteinen järjestelmä sisäänrakennettu modeemi helppo konfigurointi useita tiedonsiirtomahdollisuuksia keskusyksikössä lukuisia kommunikointiliitäntöjä itsediagnostiikka Järjestelmäkomponentit

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Operaattorilaajakaista

Operaattorilaajakaista Palvelukuvaus 1.7.2018 PALVELUKUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1 Palvelun yleiskuvaus... 1 2... 1 2.1 Päätelaite... 1 2.2 Liittymän nopeus... 1 2.2.1 Liittymän nopeuden vaihteluvälit... 1 2.3 Rajaukset... 2 3 Tilaus

Lisätiedot

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 6/lKLYHUNRW )\\VLQHQNHUURV 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 /XHQQRQDLKHHW X Kaapelityypit X Standardeja X Koodaus siirtotielle .DDSHOLW\\SLW X parikaapeli suojattu suojaamaton parikierteen nousu ja

Lisätiedot

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet Käyttötarkoituksen kuvaus Taustaa Yleisessä televerkossa käytetään nykyisin usein ratkaisua, jossa olemassa olevaan tilaajalle menevään puhelinpariin kytketään

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014 Sivu 1/11 Sivu 2/11 1. Analoginen 2-johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 3 1.1 Tuotekuvaus... 3 1.2 Hinnat...

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Kytkentäohje KYTKENTÄOHJE. Kuitupääte Alcatel-Lucent I-040G-R. WLAN-reititin TP-Link Archer C7.

Kytkentäohje KYTKENTÄOHJE. Kuitupääte Alcatel-Lucent I-040G-R. WLAN-reititin TP-Link Archer C7. Kytkentäohje 1 KYTKENTÄOHJE Kuitupääte Alcatel-Lucent I-040G-R ja WLAN-reititin TP-Link Archer C7 2 KUITUPÄÄTTEEN TURVALLINEN JA LUOTETTAVA KÄYTTÖ Lue tämä ohje ja toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN TOTEUTUS

HAJA-ASUTUSALUEEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN TOTEUTUS Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Tutkintotyö HAJA-ASUTUSALUEEN LAAJAKAISTAYHTEYKSIEN TOTEUTUS Työn valvoja Työn teettäjä Tampere 2005 Julkinen osuus Jorma Punju Elisa Oyj, ohjaaja

Lisätiedot

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8

Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön Loppuseminaari 18.4.2013 klo 8 Opinnäytetyön nimi: CWDM-migraatio SimuNetiin Joonas Hasu TI09TIVE Toimeksiantaja yritys: KYMP Oy Ohjaava opettaja: Martti Kettunen Työ liittyy hankkeeseen:

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Jouko Pakanen Prof. TKK Nykytilanne Rakennusautomaatiossa langatonta tiedonsiirtoa ei ole hyödynnetty laaja-alaisesti. Nykyteknologian puolesta se olisi jo

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA. 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

Kanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

TETRA-laajakaistatoistin Kuvaus ja vaatimukset

TETRA-laajakaistatoistin Kuvaus ja vaatimukset Liite 1 10.2.2010 Liite 1 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankinnan kohteen määrittely... 3 2. Sähkötekniset vaatimukset... 3 3. Käyttöympäristö... 4 4. Mekaaniset vaatimukset... 4 5. Huoltoliitäntä [local maintenance

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Käyttöohje Ohjelmistoversio V MTR kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla

Käyttöohje Ohjelmistoversio V MTR kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.0 19.10.05 MTR264 4-kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla YLEISKUVAUS MTR264 on paristokäyttöinen nelikanavainen langaton lähetin. Laite on koteloitu pieneen muovikoteloon,

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Sivu 1/5 TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Blue Lake Communication Oy (myöhemmin BLC) tarjoaa toiselle teleyritykselle (myöhemmin Operaattoriasiakas) tuotteita ja palveluja HMV

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

DNA Welho 7.3.2012 / Hki

DNA Welho 7.3.2012 / Hki DNA Welho 7.3.2012 / Hki Tiitus Ranta Myyntijohtaja, Kiinteistötuotemyynti tiitus.ranta@dna.fi GSM 044 044 5045 Agenda: Sisäverkot, niiden saneeraus ja huomioitavat seikat Taloyhtiölaajakaista mikä se

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja

6. Erilaisia verkkoja 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...

Lisätiedot

Sivu 1/13. Vakka-Suomen Puhelin Oy:n Yhteyshinnasto operaattoreille

Sivu 1/13. Vakka-Suomen Puhelin Oy:n Yhteyshinnasto operaattoreille Sivu 1/13 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n Yhteyshinnasto operaattoreille 01.06.2006 Sivu 1 7.7.2006 Sivu 2/13 1. Analoginen 2 johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 2 1.1 Tuotekuvaus... 2 1.2 Hinnat

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät SCSI SCSI = Small Computer System Interface, markkinoilla jo

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Lähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990

Lähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990 Vastaanottimet Omavalvontyksikkö DPR990 PromoLog-omavalvontaohjelma asennettuna Webserver-ohjelmisto asennettuna Yksinkertainen käyttöönotto, ei ohjelmien asennusta PromoLog-ohjelma käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015 1 MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 2 M-tilaisilla yhdellä symbolilla siirtyy k = log 2 M bittiä. Symbolivirhetn. sasketaan ensin ja sitten kuvaussäännöstä riippuvalla muunnoskaavalla

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle.

PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE. Loppuraportti V1.0 3.6.2008. Liikenne- ja viestintäministeriölle. LAAJAKAISTASELVITYS PALVELUIDEN ASETTAMAT VAATIMUKSET LAAJAKAISTANOPEUKSILLE Loppuraportti V1.0 3.6.2008 Liikenne- ja viestintäministeriölle Oy Omnitele Ab Teemu Huttunen Jyri Puumalainen Ari Ojaniemi

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot