Suomen paras koulumusikaali. Musiikkitalo avasi ovensa. Muka-kuoro matkusti Vilnaan MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen paras koulumusikaali. Musiikkitalo avasi ovensa. Muka-kuoro matkusti Vilnaan MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 3/2011"

Transkriptio

1 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 3/2011 Suomen paras koulumusikaali Musiikkitalo avasi ovensa Muka-kuoro matkusti Vilnaan Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas Musiklärare rf 10

2 Kurkkaa Stage - musikaalin kulisseihin sivulta 14 alkaen Kuva: Harri Marttila Muka-kuoron matkassa Vilnassa sivulla 10 Kuva: Marko Virtala OSAAVAT OPETTAJAT Katso syksyn uudet kurssit opettajille Myös maksuttomia kursseja opettajille, joihin sisältyy lounaat, kahvit ja matkakulut - European Arts Education Uusia näkökulmia ja osaamista pedagogiseen kehittämistyöhön. Varaa oma paikkasi syksyn kursseille. Kysy lisää: sirke.pekkila@siba.fi puh

3 SISÄLTÖ - UNISONO 3/2011 Pääkirjoitus 4 Verkossa ooppera tavoittaa teininkin 6 KMO:laisen muistitaulu 7 Suomalaisen musiikin päivä 8 In Memoriam: Martti Mape Lappalainen 8 Ääni ja hiljaisuus Tuula kotilaisen kolumni 9 Muka-kuoron matkassa Vilnassa 10 Muka-kuoro tiedottaa 11 Lähde mukaan KMO:n syyspäiville ORIVESI SOI! 12 Stage-musikaalista kasvoi opettajien lempilapsi 14 Stage syntyi innosta ja hyvästä asenteesta 16 Ei ihan tavallinen koulumusikaali 17 Puheenjohtajalta: Uuden ajan alku 18 Toiminnanjohtajalta: Ilonaiheita 19 Uusi musiikkilupaus Emmi Salo Nordean Vol.2011-biisikisan voittoon 20 Musiikkitalo avasi ovensa 21 1st International Music Olympiad 22 UNISONO musiikkikasvatuksen aikakauslehti unisono.lehti@gmail.com Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry Päätoimittaja: Frida Ylönen puh unisono.lehti@gmail.com Tässä numerossa avustivat: Tuula Kotilainen Hanna Martikainen Johanna Nurmesniemi-Heino Satu Ristlakki Kannen kuva: Kati Turtiainen Ilmoitusmyynti: Taitto: Frida Ylönen Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, Helsinki kmory@kolumbus.fi Tilaushinnat: Suomi 36, Pohjoismaat 40, muut 40. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. Ilmoitushinnat: 1/1 300, ½ 200, ¼ 100, takakansi 350 lisäväri + 90, neliväri Osoitteenmuutokset: kmory@kolumbus.fi Paino: Järvenpään Kopiopalvelu ISSN Ilmestymisaikataulu 2011: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä numero 2 ilmestyy viikolla 22 Aineisto jätettävä numero 3 ilmestyy viikolla 37 Aineisto jätettävä numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä 28.1.

4 Pääkirjoitus ENTÄ JOS EI OLISIKAAN MITÄÄN SANOTTAVAA Tämä pääkirjoitus ei syntynyt itsestään. Eikä muutenkaan kovin kivuttomasti. Vielä lehden painoaamuna pohdin, mitä haluaisin sanoa. Aiheita oli kyllä lukuisia, jotkut huonoja, toiset hyviä, mutta valitettavasti jo käytössä Unisonon muilla sivuilla. Alkoi huolestuttaa, eikö minulla ole mitään sanottavaa? pelottavaa, nyt kun luovan kirjoittamisen seminaarikin Turun yliopistossa odottaa aivan nurkan takana. Rupesin tämän ajatuksen kautta pohtimaan musiikkikappaleiden sanoituksia ja sitä tosiasiaa, että toisilla artisteilla / sanoittajilla on selvästi enemmän sanottavaa kuin toisilla. Koska kaikki eivät voi kuitenkaan olla Beethoveneita tai Duke Ellingtoneita, jotka pystyivät kertomaan tarinoita pelkillä äänimaisemilla, sanoituksilla on suuri merkitys musiikissa. Nykyajan pop-kulttuurissa valitettavasti sanojen merkitys jää kuitenkin usein taka-alalle. On vaikea innostua ooh baby babysta, kun sen kuule kolmannen tuhannennen kerran. Poikkeuksiakin tosin löytyy ja hienoja sellaisia. Siksi omistankin pääkirjoitukseni oivaltaville sanoituksille, joilla on yhteiskunnallista sanomaa. Mielestäni ensisijaisen tärkeää toi- Mutes ry:n SYYSSEMINAARI Puhjonrannan kurssikeskuksessa Valkealassa Ohjelman yhteinen nimittäjä on *toiminnallisuus musiikin perusteiden opetuksessa*. Puhujina ovat Lotta Ilomäki, Sanna Ahvenjärvi, Malin Jaakkola, Ilona Virokannas, Nina Steinby, Marjatta Airola ja Anniina Vainio Lisätietoja ja ilmoittautuminen kotisivuilla Tervetuloa seminaariin! mivassa sanoituksessa on se, että tarinalla on joku pointti, eikä kappale jää vain rallatukseksi ja hokemaksi. Lisäksi pitää osata vähän kikkailla kielellä ja antaa kuulijalle mahdollisuus oivaltaa sanojen merkitys. Esimerkiksi Green Dayn American Idiot -albumi (joka rakennettiin samalla tavalla kokonaisuudeksi, kuin The Whon legendaarinen Tommy) kertoo nuoren, amerikkalaisen miehen traagisen tarinan. Samalla se on kuvaus siitä turhautumisesta ja pettymyksestä, jota nuoret amerikkalaiset kokevat ymmärtäessään, ettei maailma olekaan niin oikeudenmukainen, kuin he ovat kuvitelleet. Sanoma kiteytyy hienosti Jesus of Suburbia -kappaleen kertosäkeessä: And there s nothing wrong with me, This is how I m supposed to be, In a land of make believe, That don t believe in me. American Idot on hienosti rakennettu, yhtenäinen kokonaisuus, joka pitää kuunnella aina alusta loppuun läpi. Sanoitukset tuovat tarinan niin voimakkaasti esille, että levyn kuuntelu on kuin lukisi kirjaa tai katsoisi elokuvaa. Toisaalta lukuisat piilomerkitykset ja sanaleikit tekevät kappaleista kiehtovia joka kuuntelukerralla opin jotain uutta ja levy haastaa minut myös ottamaan selvää termeistä ja niiden kulttuurillisesta merkityksestä. Ei siis ihme, että levy muuttui Broadway-musikaaliksi. Myös Suomen rap-scenestä löytyy useita taitavia riimittelijöitä, joiden sanoitusten tulkinta tarvitsee avointa mieltä ja yleissivistystä. Asan kauniissa kappaleessa Vaaranmaa viitataan jopa kansalliseepokseemme Kalevalaan: Isäntä maan tiputti korvaani jyviä, maailman laului primitiivisen syviä. Kotkan kuvast synty koski ja maa, sotkan munast tähdet taivaalle jaa. Silti jostain kumman syystä radioaalloille surffailevat räppärit heittävät mitään sanomatonta läppää ja jättävät jäähyväiset selvälle päivälle tai ovat jo reilusti pienissä häissä (=vähän humalassa) Asan kaltaisten verbaalisten nerojen jäädessä taka-alalle. Lopuksi todettakoon, että kyse ei tietenkään aina ole siitä, mitä sanotaan, vaan miten sanotaan. Oletko itse koskaan yrittänyt selvitä kunnialla Don huonojen Seireenin supernopeasta kertosäkeestä: hei seireeni rivo enkeli, syli kuin sana palava pääkallotulipallo, yli vihan ja kivun hämärien lakien karuille loruille liekkiä hakien, hei seireeni siro demoni, syli kuin riimi sointuva aurinkosadetanssi, yli nautinnon ja himon kuivuneiden metsien rujoille runoille ravintoa etsien. Tuon pätkän laulamiseen selkeästi ja ymmärrettävästi Kalle Ahola käyttää noin kymmenen sekuntia.

5 KMO: N JA SIBELIUS-AKATEMIAN MUSIIKKIKASVATUSOSASTON YHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS MAALISKUUSSA 2012 MONIKULTTUURINEN MUSIIKKIKASVATUS JA MAAHANMUUTTAJANUORET KMO järjestää jäsenilleen yhdessä Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston kanssa ensi vuoden maaliskuussa kaksipäiväisen koulutuksen, jonka aiheena on monikulttuurinen musiikkikasvatus sekä maahanmuuttajat. Koulutuspäivillä saat uusinta tietoa monikulttuurisesta musiikkikasvatuksesta niin Suomesta kuin maailmalta. Erityisteemoja ovat mm. populaarimusiikki ja maahanmuuttajat, uskonto ja eettiset kysymykset maahanmuuttajataustaisten oppilaiden musiikinopetuksessa sekä oppilaan tarpeiden huomioiminen monikulttuurisessa luokkahuoneessa. Koulutus tarjoaa välineitä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen, musisointia, huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja, työpajoja ja keskustelua. Koulutuspäivät järjestetään Sibelius-Akatemialla Helsingissä. Laita päivämäärä kalenteriisi jo nyt. Lisätietoja koulutuksesta seuraavassa Unisonossa! 1/2s. 17,5x12,7 KUORONJOHDON KOULUTUS Kuorolaulajille, jotka haluavat oppia johtamaan tai jotka tarvitsevat varajohtajakoulutusta. Kuoroa johtaville, jotka haluavat kehittää taitojaan ja saada uusia ideoita johtamiseen. Kurssi toteutetaan yhteensä kuutena viikonloppuna syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Kurssin ensimmäinen viikonloppu on Kurssille pidetään valintakoe tiistaina klo 16:00 alkaen. Kurssin hinta 350 EUR Ilmoittautuminen ja tiedustelut osoitteeseen: vihtori.leskela@laajasalonopisto.fi tai L A A J A S A L O N 5

6 Uutiset VERKOSSA OOPPERA TAVOITTAA TEININKIN Opettajat ovat kokeneet oopperan opettamisen teini-ikäisille haastavaksi. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen Suomalainen ooppera verkkoon -hanke tarttui aiheeseen: sen puitteissa on haluttu kehittää opettajille kättä pidempää hankalanakin koetun opetusaineen käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Verkko-opetusmateriaalia suomalaisesta oopperasta tuottava tutkimushanke käynnistyi syksyllä Haluamme tarjota opettajille uusia tapoja tarttua kotimaiseen oopperaan. Verkko on jo lähtökohtaisesti koululaisille tuttu ja luonteva ympäristö. Toivottavasti voimme osaltamme vaikuttaa siihen, että suomalainen ooppera saataisiin teineillekin mieluiseksi aiheeksi, toteaa hanketta johtanut FT Liisamaija Hautsalo. Hanke koostuu neljästä erillisestä osiosta, joista nyt on valmistunut ensimmäinen: opetusmateriaali Olli Kortekankaan oopperaan Isän tyttö. Kokonaisuudet ovat oppituntien mittaisia ja Isän tytön lisäksi työn alle otetaan Leevi Madetojan Pohjalaisia sekä Armas Launiksen Aslak Hetta. Suunnitelmia jatkolle on jo. Valitsimme hankkeeseen mukaan teokset, joiden välityksellä saadaan tuotua esille myös Suomen historiaa. Isän tyttö -aineisto toteutettiin Sibelius-Akatemian Kehittämiskeskuksen rahoituksen turvin ja muille osioille haetaan jatkorahoitusta, Hautsalo toteaa. Kokonaisuuden neljäs osa on virtuaalioopperatalo, joka esittelee oopperataloa instituutiona. Hankkeessa tuotettava materiaali on suunnattu yläkouluille, lukioille ja musiikkiopistoille. Se on vapaasti ladattavissa verkossa ja siten jokaisen oppijan saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Oppaina oopperan maailmaan toimivat virtuaalihahmot Tuukka ja Minna, jotka käyttävät seikkailussaan työkaluinaan muun muassa multimediapuhelinta. Edutainment-tyyppiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös tehtävät. Hanke on toteutettu Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston ja Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion välisenä yhteistyönä. Mukana toteutuksessa on ollut myös Savonlinnan Oopperajuhlat. Sibelius- Akatemian tutkijaryhmän muodostavat Hautsalon lisäksi professori Matti Huttunen ja MuT Leena Unkari-Virtanen. Visuaalis-teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet taiteen maisterit Virva Auvinen, Juho Jouhtimäki, Linda Kroman ja Liisa Tervinen. Suomalainen ooppera verkooon -hankkeen oppimateriaali julkaistiin Sibelius-Akatemiassa torstaina ja aineisto löytyy osoitteesta Lisätietoja aiheesta antavat: Liisamaija Hautsalo, Leena Unkari-Virtanen, Matti Huttunen,

7 Koulujen Musiikinopettajat ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina kl Oriveden opistolla, osoitteessa Koulutie 5, Orivesi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus KMO:n Orivesi-soi Syyspäivät Orivedellä! Ilmoittaudu mennessä KMO:n nettisivvuilla. TARVITSETKO SIJAISTA / TÖITÄ? KMO.sta kysellään silloin tällöin sijaisia kouluihin. Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi KMO:hon mieluiten sähköpostilla: kmory@kolumbus.fi Palkitse ansioitunut oppilaasi nuottiavainmerkillä myös alakoulussa! Pro Musica-maitalein ja nuottiavainmerkkien anominen ja myöntäminen muuttui keväällä Nyt voit palkita oppilaitasi myös alakoulun puolella. Perehdy tarjontaan, katso tuotteista kuvia ja täytä anomuskaavake KMO:n nettisivuilla. Syksyn anomustakaraja on

8 Uutiset SUOMALAISEN MUSIIKIN PÄIVÄ Suomalaisen musiikin päivää vietetään säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä Suomalaisen musiikin päivä on nyt ensimmäistä kertaa liputuspäivä. Suomalaisen musiikin päivänä ja teemaviikolla on suomalainen musiikki valtakunnallisen huomion kohteena kaikessa rikkaudessaan, genrerajoihin katsomatta. Helsingissä Suomen musiikkineuvoston hallinnoimat tapahtumat keskittyvät Musiikkitaloon, jossa suomalainen musiikkielämä esittäytyy laaja-alaisesti harrastajista ja opiskelijoista ammattilaisiin. Perinteisen Suomalaisen musiikin päivän seminaarin teemana on monikulttuurisuus, jonka vaikutuksia suomalaiseen musiikki- ja kulttuurielämään käsitellään eri näkökulmista. MARTTI MAPE LAPPALAINEN Kapellimestari, festivaalin johtaja ja musiikinopettaja Martti Lappalainen kuoli mökillään Tammisaaren lähellä sairauskohtaukseen sunnuntaina 5. kesäkuuta. Hän oli syntynyt Kokkolassa 22. lokakuuta Lappalainen oli 69-vuotias. Martti Mape Lappalainen kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta ja valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikinopettajaksi Samana vuonna hän pääsi Tapiolan yhteiskouluun tuntiopettajaksi ja myöhemmin lehtoriksi. Siitä alkoi hänen uransa eräänä maamme merkittävimmistä jazzvaikuttajista. Vapaamielisessä Tapiolan koulussa Lappalainen sai ymmärrystä niin sanotun kevyen musiikin koulutukselle. Hän kokosi koulusta Tapiola Big Bandin, joka muuttui vuonna 1980 Espoo Big Bandiksi. Lappalainen toimi sen johtajana kuolemaansa asti. Espoossa toimivan jazzopisto Ebelin perustaminen oli vuorossa 15 vuotta sitten. Lappalainen karttoi muodollisuuksia ja esiintyi vähäsanaisesti ja itseään korostamatta. Soittajien ja oppilaiden keskuudessa hän oli vain Mape, yksi meistä. Rauhallisella olemuksellaan ja tietyllä sitkeydellään Lappalainen herätti ainutlaatuista luottamusta. Parhaiten Lappalainen on tullut tunnetuksi April Jazz -festivaalin perustajana ja johtajana vuodesta April Jazz kasvoi nopeasti pääkaupunkiseudun suurimmaksi jazzfestivaaliksi, jossa vierailivat niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin eturivin taiteilijat. Martti Lappalainen oli lukuisien kunnia- ja arvonimien lisäksi Koulujen Musiikinopettajat ry:n kunniajäsen ja hän sai Pro musica- ansiomitalin vuonna 2006 pitkäaikaisesta työstään musiikkikasvatuksen hyväksi. SR/HS

9 Kolumni ÄÄNI JA HILJAISUUS KUVA: Pekka Elomaa Kävelen iltalenkin ja kuulen lehtien havinaa, laineiden loisketta ja pääskysten kirkunaa. Olen niistä onnellinen, suorastaan maistelen niitä, ja täydennän nautinnon auringonlaskun upeilla väreillä veden yllä. Nuori tyttö hölkkää ohitseni kuulokenapit korvissaan ja jään miettimään kuulokokemustemme erilaisuutta. Kuulen kauempaa puiston perältä pullojen kilahtelua ja örinää, tuuli tuo tupakan tuoksua, ja käännyn välittömästi toiseen suuntaan. Toimin samoin kuin muinainen esi-isäni kuullessaan epäilyttäviä ääniä: saalistamaan tai pakoon! Aistini suojelevat ja onnellistuttavat luvulla innostuin John Paynterin ajatuksista. Hänen ja Peter Astonin kirjan pelkkä nimi Sound and Silence oli virittävä. Paynterin ajatukset pyrkivät antamaan pedagogisia keinoja luovuuden kehittämiseen ja lähtökohtana oli äänen ja kuulemisen maailma. Hyvänä jatkona tälle tuli vielä tutuksi R. Murray Schafer äänimaisemineen. Valaistuneesti koin, että musiikinopettajan ja -opetuksen tulee avata korvia. Minusta siinä on tärkeä tehtäväkenttä: varjella ja kehittää nuorten ihmisten kuulokykyä ja toimia myös äänimaiseman hyväksi. Melun määrä kasvaa, on syytä ajatella akustista ekologiaa. Äänen ja hiljaisuuden suhteessa tärkeämmäksi nousee jälkimmäinen. Mikä on sen asema lasten ja levottomien nuorten elämässä? Kirjoitan tätä elokuun puolivälissä ja katukuvaan ovat ilmestyneet Helsingin Juhlaviikkojen mainokset. Juliste kehottaa: Altistu uudelle. Kuinka ollakaan, kun se ensimmäisen kerran sattui silmiin raitiovaunun ikkunasta, luin sen Alistu uudelle. Ajatukset lensivät oitis viimeisiin työvuosiin: pitkään talossa (Sibelius-Akatemiassa) olleista työtovereista monet voivat huonosti silloin käynnistyneiden muutosten kourissa. Se ei varmasti ollut ainoa talo, missä näin kävi. Monesta tuntui, että piti alistua uudelle. Mutta mitä on altistuminen? Se tarkoittaa ulkoisen tekijän vaikutuksen alaiseksi joutumista. Voi altistua esimerkiksi säteilylle tai melulle. Kun Juhlaviikot kehottaa altistumaan uudelle, kehotus sisältää siis sen riskin, että voi käydä huonosti. Positiivisesti ottaen se pitää ymmärtää yllytykseksi lähteä tutulta kotisohvalta ennestään tuntemattomiin tapahtumiin ja tiloihin näkemään, kuulemaan ja kokemaan uutta. Juhlaviikkojen monipuolisessa musiikkitarjonnassa olen näkevinäni jonkinlaisena trendinä pyrkimyksen tarjota uusia ja monenlaisia äänimaailmoja. Hyödynnetään myös erilaisia akustiikkoja ja kiinnostavia esityspaikkoja. Mitä enemmän eletään teknologian varassa, sitä suuremmaksihan kasvaa akustisen ja live-elämyksen arvo kokemusmaailmassa. Jos olisin vielä koulussa opettamassa musiikkia, yllyttäisin ja veisin oppilaita maistelemaan sävyjä, vivahteita ja erilaisia musiikkeja Tuomiokirkon kryptaan, Kaapelitehtaalle, Uspenskin katedraaliin, Musiikkitalon saleihin, Huvilaan ja kaupunkikortteleiden sisäpihoille. Itsellenikin haen sellaista, mikä ei saata minua altistumaan melulle vaan antaa uutta kokemusta ja ajateltavaa. Sitä toivoen hankin yhden lipun jo alkukesästä: kyseessä on vanhan musiikin huippunimen Jorge Savallin Jerusalem-konsertti, jota luonnehditaan kulttuurihistorialliseksi freskoksi. Sen luvataan tarjoavan musiikkia yli 2000 vuoden ajalta kolmen suuren, yksijumalaisen uskonnon keskeiseltä paikalta. Siis juutalaista, kristillistä ja arabialaista. Esiintyjät ovat 14 eri maasta. Savalli kysyy: Voiko musiikilla rakentaa rauhaa? Hän uskoo, että voi. Tuula Kotilainen MO, Sibelius-Akatemian vararehtori emerita 9

10 MUKA-KUORO VILNASSA Runsaan vuoden samassa kuorossa laulaneet musiikinopettajat päättivät aloittaa kesälomansa konserttimatkalla Vilnaan. Matka toteutettiin heti ensimmäisellä kesälomaviikolla kesäkuuta. Sitä ennen oltiin kokoonnuttu harjoitusviikonloppuihin talven aikana eri kouluissa ja Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Kuoron konserttimatkan johtajaksi saatiin maanmainio Merzi Rajala, jonka tinkimättömän työskentelyn ansiosta laulut saatiin esiintymiskuntoon. Kuoron ohjelmisto kuljetti esiintyjät ja kuulijat matkallista teemaa kuukävelyllä David Bowien Space Oddityn tai bussimatkalla Juice Leskisen Hauhon äänimaisemassa. Lauloimme Final Countdownin ja Ghostbustersin tai Ticket to Riden sekä monia muita laulamaan innostavia lauluja. Liikkeet lauluihin ohjasi Anna Rosendahl yhdessä Päivi Järvisen ja kuoronjohtajan ideointien pohjalta. Kuva: Marko Virtala Matka Vilnaan oli ehdottomasti enemmän kuin pelkkä esiintymismatka. Kuoron ensimmäisen kauden toiminnanjohtaja Hanne Orrenmaa hyödynsi kaiken tietämänsä ja taitamansa Vilna-tietouden ja opasti kollegoitaan Vilnan herkullisissa ruokapaikossa ja houkuttelevilla shoppailureiteillä. Kiertoajelulla Belmontan luonnonpuisto vaikutti vehreydellään. Näimme myös Tokain-kylän, jonka nähtävyytenä oli keskiaikainen linna markkinoineen. Varsinaiset esiintymiset olivat Suomi- Liettuan suurlähetystön vieraanvaraisessa residenssissä, Vilnan kansainvälisessä koulussa (VIS) sekä Rotusen juhlasalissa, Vilnan kaupungintalolla. Jokainen esiintyminen asetti oman haasteensa niin tilan kuin yleisön kannalta. Suurlähetystössä laulatettiin esiintymisen jälkeen vieraassa maassa työskenteleviä suomalaisia suomalaisten kaihoisien ja hauskojen yhteislaulujen voimalla. Kansainvälisyyttä löytyi Kansainvälisen koulun pihalla, jossa oli koululaisten ja vanhempien kansainvälinen pihatoritapahtumapäivä. Koulun rehtori kertoi kuorolaisille koulun arjesta ja käytänteistä. Kuoron esittämän musiikin kansainvälinen meininki sai niin vanhempien kuin oppilaidenkin tunnelman nousemaan. Pääesiintyminen oli merkittävässä ja keskeisessä Rotusen juhlasalissa. Tilassa oli loistava akustiikka, joka asetti odotetusti haasteen tälle nuorelle kuorolle. Yleisöä paikalle saapui odotettua enemmän, ja he vastaanottivat musiikin eläytyen ja kuunnellen. Matka oli kokonaisuudessaan raikas ja rentouttava: oli haasteita musiikinammattilaisille esiintymisissä sekä niin paljon naurua ja rentouttavaa yhdessäoloa, että irtiotto kevään lukukauteen tapahtuivat molemmat samalla reissulla. Muka-kuoro jatkaa toimintaansa syyskuussa. Tulevan kauden kuoronjohtaja on Taina-Maaria Rautasuo. Ensimmäinen yhteinen lauluharjoitus pidetään KMO:n syyspäivien yhteydessä perjantaina ja sunnuntaina. Kuoron toimintaa ohjaavat pääosin jo olemassa olevat käytänteet. Toiminnanjohtajuus vaihtuu hallitusvetoiseksi vastuunjakamiseksi ja kuoro järjestäytyy yhdistykseksi toimintansa vakiinnuttamiseksi. Toimintasuunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, ja lukuvuosi päätetään maalis-huhtikuussa pidettävään esiintymiseen. Tervetuloa mukaan Te, jotka eivät päässeet Vilnan matkalle mukaan. Ja tervetuloa mukaan myös Te, jotka olette kiinnostuneita aloittamaan musiikinopettajien yhteisen kuorolaulamisen ja laulamisen oheen liittyvän musiikinopettajien arjen jakamisen. Hanna Martikainen

11 MUKA-KUORON TOIMINTA LUKUVUOTENA Hei kaikki laulajaystävät! Muka-kuoro on reilun vuoden ikäinen kuoro, joka käynnistelee uutta toimintakauttaan. Viime vuonna harjoittelimme monen eri johtajan kanssa (Arto Joutsimäki, Mia Makaroff ja Merzi Rajala) kauden päätökseksi teimme ikimuistoisen konserttimatkan Vilnaan Merzin luotsaamana. Etsimme nyt riveihimme lisää laulajia erityisesti miehet ovat tervetulleita!!! Tulevaksi kaudeksi olemme saaneet johtajaksemme Taina-Maaria Rautasuon: Taina-Maaria Rautasuo (s. 1971) oli vuonna 1999 perustamassa Pohjois- Kymen Musiikkiopistoon kuorokoulua, jonka opettajana hän edelleen toimii. Hän on myös Kuusankosken Kamarilaulajien taiteellinen johtaja ja aktiivisesti konsertoiva sopraano. Hän laulaa lauluyhtye Human Organissa ja häntä voi kuulla myös monilla levyillä ja radiotallenteilla. Kuusankosken kaupunki palkitsi Taina- Maaria Rautasuon vuoden 2008 alussa ansoistaan vokaalimusiikin saralla Pro Kuusankoski mitalilla. Harjoitukset: pe Orivesi, KMO syyspäivät (tod. näk. vain lauantai!) la klo ja su klo Kauden päätös, konsertti/kiertue Ohjelmisto tulee olemaan monipuolista a capella laulantaa lopulliseen päätökseen tulee vaikuttamaan luonnollisesti kuoromme kokoonpano (esim. sekakuoro vai naiskuoro). Kausimaksu 100 Keräämme Oriveden viikonlopun jälkeen kausimaksun, joka kattaa kulut harjoituksista (johtajan palkkion + nuotit). Harjoitukset pidämme kouluilla. Jokainen kuorolainen huolehtii omista matka- ja majoituskustannuksistaan. Pyrimme järjestämään harjoituksia eri paikkakunnilla (Tampere, Kouvola, Kuopio, Pääkaupunkiseutu) näin saamme tasattua matkakustannuksia. Kuoro tulee rekisteröitymään viralliseksi yhdistykseksi, jotta pääsemme anomaan apurahoja ja etsimään mahdollisia sponsoreita. Lisätietoja ja ilmoittautumisia ottaa vastaan kuoron tiedottaja Hanna Akkanen akkanen.hanna@gmail.com Hallitus järjestäytyi: Puheenjohtaja Paula Raikunen Talous Katriina Kokko Media Marko Virtala Tiedotus Hanna Akkanen Apurahat, nuotisto yms. Hanna Vainionpää ja Hanna Martikainen Kuva: Marko Virtala 11

12 KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY:N ORIVESI SOI! VALTAKUNNALLISET SYYSPÄIVÄT KMO:N JÄRJESTÄMÄT Orivesi soi! - valtakunnalliset syyspäivät järjestetään tänä syksynä Orivedellä, Oriveden opistossa (Koulutie 5, Orivesi). Päivät on suunnattu kaikille musiikinopettajille, musiikkiluokanopettajille sekä musiikkia opettaville luokanopettajille. Päivien aikana on tarjolla jälleen monipuolisia työpajoja, luentoja sekä mukavaa aikaa musiikkinäyttelyn ja kollegojen parissa. Päivien aikana järjestetään myös Koulujen Musiikinopettajat ry:n sääntömääräinen syyskokous sekä tietysti treenataan Muka-kuoron riveissä. TÄMÄN SYKSYN päiviin luo erityisvivahteen yhteistyö TeknoDida-koulutuksen sekä Oriveden opiston kanssa. Oriveden opisto tarjoaa riemulliset puitteet päivillemme. TeknoDidaan osallistuvien kanssa opiskelemme yhdessä sunnuntaipäivän sekä tietysti vietämme yhteistä iltajuhlaa! KOULUTUS: Koulutuksen hinta on KMO:n jäsenille 115 euroa, ulkopuolisille 165 euroa ja opiskelijoille 50 euroa. Hinta ei sisällä ruokailuja eikä majoitusta. Koulutus täyttää veso-koulutuksen vaatimukset. Jos tarvitset, voit tulostaa valmiin täydennyskoulutusanomuksen KMO:n nettisivuilta. RUOKAILUT: Ruokailut järjestetään Oriveden opiston ruokalassa. Opistossa majoittuville kahden päivän ruokailupassi maksaa 52 euroa (sis. kaksi aamiaista, kaksi lounasta, kaksi kahvia, illallisen ja iltapalan). Hotellissa majoittuville ruokailupassi maksaa 42 euroa (aamiaiset hotellista). MAJOITUS: Majoittuminen on mahdollista Oriveden opiston tiloissa. Majoitus opistolla kahden hengen huoneessa maksaa 30 euroa/yö (1hh lisämaksu 15 euroa/yö). Jos haluat, voit majoittua myös läheisessä hotellissa. City hotelli Orivesi laskuttaa 39 euroa yöltä/2hh ja 60 euroa yöltä/1hh. Ilmoita majoitustoiveesi ilmoittautumiskaavakkeessa. MATKAT: Orivedelle on helppo tulla. Mm. junalla suora yhteys Orivedelle lähtee Helsingistä lauantaina klo Oriveden asemalta on 4 kilometriä opistolle. Kimppataksi on hyvä vaihtoehto. Tarkasta aikataulut osoitteesta ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittaudu koulutuspäiville suoraan netissä osoitteessa Täytä kaavake huolella ja muista mainita myös ruokailu sekä majoitustoiveesi. INNOSTAVAA koulutusta ja voimauttavaa yhdessäoloa lämpimästi tervetuloa Orivedelle! Päivät järjestetään yhteistyössä Oriveden opiston ja Tekno- Didan kanssa. TUTUSTU päivien ohjelmaan ohessa ja ilmoittaudu osoitteessa fi määräaikaan mennessä. Myöhässä ilmoittautuneille majoitusta ei voida taata. OHJELMA Perjantai TeknoDida -koulutus pyörii opistolla klo 12 alkaen. Ohjelmassa mm. musisoinnin uudet käyttöliittymät sekä pelien musiikkimaailma (tarkka ohjelma KMO:n sivuilla). Halutessasi voit samalla hinnalla osallistua myös perjantain TeknoDida-koulutukseen. Muista mainita kiinnostuksesi perjantain koulutukseen ilmoittautumiskaavakkeessa. Muka-kuoron harjoitukset klo 18

13 Lauantai Aamiainen yöpyjille ja muille nälkäisille Ilmoittautuminen Avajaissanat Oriveden opiston esittely Työpajat 1 1. Complete Vocal Technique, CVT-laulun työpaja, MuM Johanna Raivio Complete Vocal Technique (CVT), suomennettuna Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikka, on mielenkiintoinen, uudehko laulunopetuksen metodi. Siinä perusperiaatteena on opetella tuottamaan kaikenlaisia ääniä - niin herkkiä kuin rajujakin - terveellä, ääntä rasittamattomalla tavalla. CVT ei ole sidoksissa esteettisesti mihinkään tiettyyn musiikkityyliin, vaan kaikenlaisten tyylien laulajat voivat hyötyä CVTn opeista. CVT-pajassa tutustumme tekniikan perusteisiin, testaamme eri äänenkäyttötapoja ja keskustelemme mahdollisuuksista soveltaa tekniikkaa koulun musiikkitunneilla. 2. Yhteisötanssin iloa työpaja, tanssija koreografi Marjo Hämäläinen Yhteisötanssipajassa pääset etsimään omaa ainutlaatuista liikkumisen tapaasi, tanssia rennossa ilmapiirissä. Kehon osat, pyöreä muoto ja liike, energia ja tanssin riemu tulevat sinulle tutuiksi ja saat voimaa ja ideoita työhösi. Tarvitset liikkumiseen sopivat joustavat vaatteet, vesipullon ja avoimen mielen. Tanssimme paljain jaloin (tai luistamattomat sisätossut) ei lenkkareita. Lisätietoa yhteisötanssista osoitteessa 4. Sovitus käden käänteessä -paja, lehtori Timo Lehtovaara Onko sovituksista pulaa? Tarvitsetko hyvän ja pätevän sovituksen minimiajassa? Onko sellaista edes mahdollista tehdä? Näihin kysymyksiin ja moniin muihin vastataan sovituspajassa. Jos sinulla on erityistoiveita tai ideoita pajan sisällöstä, kirjaa ne ilmoittautumiskaavakkeeseen! Lounas ja musiikkinäyttelyyn tutustuminen Työpajat Kahvi ja musiikkinäyttelyyn tutustuminen. Tarjolla demonstraatioita mm. F-musiikin ja Orxterin näyttelypisteissä KMO:n syyskokous Musiikinopettajan varapäre Yhteinen keskusteluhetki musiikkikasvatuksen ajankohtaisista asioista Sibelius-nuotinnusohjelman uutuudet esittelyssä Illallinen & Jamit iltajuhla TeknoDidalaisten kanssa Sunnuntai Aamiainen Musiikkiteknologian oppimateriaalit ja musiikinteknologian OPS Lehtori Juha Ojala, Oulun yliopisto Tekijänoikeudet musiikinopetuksessa Tutkija Tarmo Toikkanen, Aalto yliopisto Tauko Musiikinopetuksen oppimisympäristö Lehtori Juha Unkari 3. Räppipaja, rap-muusikot Kosola ja Juho6 Tutustutaan rytmirunouden saloihin ja kvanttifysiikkaan. Mitä on räppääminen, mitä se syö ja miten se toimii? Kuunnellaan, kirjoitetaan, sovitetaan, soitetaan suuta, myös improvisoiden, ja nyökytellään päitä Master Classes from Manhattan School of Music since 1996 Associate Dean & Director, Recording & Distance Learning, Christianne Orto Lounas Muka-kuoron treenit 13

14 Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä STAGE-MUSIKAALISTA KASVOI OPETTAJIEN LEMPILAPSI Viime keväänä Nelosella käynnistyi uuteen kotimaiseen formaattiin perustuva Stage -kilpailu. Marco Bjurströmin ideoimassa ohjelmassa etsittiin Suomen parasta koulumusikaalia. Kilpailun voittajaksi julistettiin ilmaisutaidon erikoislukiona tunnettu Tampereen yhteiskoulun lukio, jonka musikaali Silmistä pois nähtiin elokuussa Linnanmäen Peacock-teatterissa Helsingissä. Musiikinopettaja Harri Marttila oli tiiviisti mukana mahdollistamassa voitokkaan musikaalin syntyä. Kaikki alkoi siitä, kun Tampereen yhteiskoulun lukion rehtori Tuija Flinck soitti Marttilalle joululomalla. Hän oli saanut tietää muutamalta oppilaalta Stagesta ja halusi kuulla Marttilan mielipiteen asiasta. Joululoman jälkeen päätettiin järjestää palaveri, johon Marttilan lisäksi osallistui muutama opiskelija, rehtori sekä yksi koulun ilmaisutaidon opettajista. Mietimme ensin vähän skeptisestikin sitä, että minkälainen formaatti tämä on. Emme missään tapauksessa halunneet osallistua mihinkään idols-tyyliseen formaattiin, joka perustuisi nolaamiselle tai mollaamiselle, Marttila kertoo. Pohdimme myös mahdollisia riskejä, mutta sitten, kun asiaa käännettiin, tultiin siihen tulokseen, että tämä saattaisi olla ihan hauska juttu. Koulussa järjestettiin tilaisuus, johon halukkaat ihmiset saivat osallistua. Paikalle saapui noin 150 Stagesta innostunutta opiskelijaa. Se oli meille selvä merkki, että tästä ollaan niin kiinnostuneita, ettei voitaisi olla mitenkään vastahangassa. Jos oppilaan näin haluaa, niin totta kai sitten mennään. Me olemme ilmaisutaidon lukio ja meille tullaan opiskelemaan eri puolilta Suomea taidepainotteisesti. Eli meidän tehtävämme on tarjota sitä, mitä ihmiset ovat tulleet meiltä hakemaan, Marttila sanoo. Aluksi koulun tuli tehdä vapaamuotoinen hakemus, jossa perusteltiin lyhyesti, miksi juuri Tampereen yhteiskoulun lukion tulisi päästä Stageen. Ohjelman tuotantyhtiö Zodiak Finland Oy valitsi reilun viidenkymmenen saapuneen hakemuksen joukosta viisitoista, joilta pyydettiin tarkempi selvitys siitä, mitä koulut olivat saaneet aikaisemmin aikaiseksi. Näiden viidentoista joukossa oli myös TYK. Lähetimme heille esimerkiksi videoita meidän kaikista musikaali- ja musiikkiproduktioista sekä näytelmistä ja tanssiilmaisun tanssidiplomeista. Koostimme ison kollaasin kaikesta ja tulimme sen kautta valituiksi viiden muun koulun kanssa ohjelmaan, Marttila kertoo. Viikoittain jopa neljät treenit Varsinainen musikaaliprojekti käynnistyi Tampereella hiihtoloman jälkeen. Alettiin ideoida käsikirjoitusta ja musikaalin aihepiiriä sekä valmistautua suoriin televisiolähetyksiin. Käytännössä toimittiin niin, että valmistettiin aina se pieni pätkä musikaalia, yksi kohtaus per viikko, Marttila sanoo ja myöntää, että työ oli aikaa vievää, sillä kaikki tapahtui normaalin koulutyön ohella. Viikoittain oli jopa neljät treenit. Jos mietitään tunneissa, että paljonko minä esimerkiksi tein henkilökohtaisesti ylitöitä, niin siitä tuli noin sata kellotuntia musikaalin parissa. Marttila oli projektissa ainoa musiikista vastaava opettaja. Lisäksi musikaalin parissa työskentelivät luovan ilmaisun, improvisoinnin ja näyttämötyön opettaja Sirke Lääkkölä sekä radiotyön, tuotannon ja luovan ilmaisun opettaja Jyri Siimes. Jokainen opettaja vastasi omalta osaltaan siitä, että musikaalin tekeminen oli mahdollista. On vaikea arvioida, mikä meidän kokonaistyöaikamme olisi ollut tässä, mutta puhutaan sadoista harjoittelutunneista kouluajan ulkopuolella, Marttila arvioi ja toteaa, että kaikki on ollut sen arvoista. Kun jälkeenpäin miettii tätä kuljettua matkaa ja mitä kaikkea on saatu aikaiseksi, ei meistä kukaan oppilaista tai opettajista vaihtaisi hetkeäkään pois. Se on ollut kasvunpaikka nuorille. Myös meille opettajille siitä on kasvanut sellainen lempilapsi. Sekä opettajilta että oppilailta vaadittiin sitoutumista. Kun projektiin lähdettiin mukaan, haluttiin myös pärjätä ja pitää huoli siitä, että koulun maine säilyisi mahdollisimman hyvänä menestyksen kautta. Tavoitteena oli, että kaikki kohtaukset, jotka televisioon ja musikaalin tehtiin olisivat laadullisesti mahdollisimman hyviä. Nälkä kasvoi syödessä. Ensin tuntui siltä, että oli kunnia asia päästä kuuden joukkoon, mutta sitten jossain kohtaa ei antanut oikeastaan itselleen paljon muuta vaihtoehtoa kuin antaa niin paljon työpanostansa, että voitettaisiin, Marttila sanoo. Televisiofinaalin jälkeen Marco Bjurström otti ohjat ja vastuu siirtyi MRB Show Production Oy:lle. Pian sen jälkeen kouluvuosi loppui ja Tampereen yhteiskoulun lukiossa ryhmänohjaajana toiminut Marttila lakitti abiturienttinsa. Kesäkuussa oli kyllä mahdottoman tyhjä olo, kun kaikki vain loppui yhtäkkiä, hän kuvailee. Opettaja organisaattorina Projektin aikana Marttila koordinoi kapellimestari Antti Vauramon kanssa musiikin sovituksia ja harjoitusta. Vauramo lähetti sovituksia toivotuista kappaleista Martilalle, joka piti koulussa musiikkiharjoituksia. Marttila korostaa kuitenkin, ettei hän kuitenkaan ole ollut vastuussa kaikista musiikillisista ratkaisuista. Opiskelijat valitsivat kappaleet itse ja jopa treenasivat niitä itsenäisesti.

15 Stagen treeneissä syntyi laadukasta musiikkiteatteria. Kuva: Harri Marttila Meidän opetusfilosofiamme on ollut jo pitkään pyrkiä siihen, että oppilaat tekisivät mahdollisimman paljon töitä itse ja oma-aloitteisesti. Organisointi työtä projektin aikana oli kuitenkin valtavasti. Jonkun täytyi hoitaa kaikki asiat kootusti. Aina tiistaisin matkustettiin Helsinkiin harjoituksiin tähtivalmentaja Tuomas Tume Uusitalon kanssa. Yöksi palattiin kotiin Tampereelle, missä tehtiin muutoksia ja korjauksia. Keskiviikkona matkustettiin takaisin Helsinkiin harjoituksiin ja livelähetykseen. Opettajien tehtävänä oli hoitaa käytännön asioita: tiedottaa; pitää huolta, että kaikki olivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, muistivat tulla harjoituksiin ja toimivat niin kuin oli sovittu. Helsingissä oppilailla oli aina yksi opettaja mukana. Reissut jaettiin neljän opettajan kesken. Minulla esimerkiksi on itselläni niin paljon tunteja, että olisi ollut vaikea lähteä keskellä päivää hommaamatta itselleen sijaista. Koitimme hyödyntää aina jotain sellaista opettajaa, jonka päivät olisivat mahdollisimman tyhjiä, jotta koululle jäävät opiskelijat saisivat osallistua opetukseen normaalisti ilman, että heille koituisi siitä mitään haittaa, Marttila kertoo. On selvää, et Stagesta on ollut suuri hyöty niin opiskelijoille, opettajille kuin koulullekin. Opiskelijat ovat saaneet arvokkaan kokemus siitä millaista on tehdä ammattilaisten kanssa televisiotyötä ja musikaalia. Tutuiksi tulivat muun muassa livelähetysten paineet. Varmaan suurin hyöty opiskelijoille on, että näkevät, mitä se oikea elämä sitten on ja kuinka paljon vaatii harjoittelua, ennen kuin voi mennä esittämään muutaman minuutin pätkän televisioon. Toivottavasti heillä on tämän jälkeen realistisempi kuva omasta valinnastaan ja siitä, millaista on olla töissä viihdealalla. Opettajan saamia hyötyjä pohtiessaan Marttila nostaa esiin myötäelämisen kyvyn, joka jokaisella opettajalla pitää olla, jotta voi tosissaan olla opettaja. On hienoa nähdä oma kädenjälkensä tällaisen menestyksen kautta ja tietää, että on tarjonnut oppilaille mahdollisuuden merkittävään kokemukseen. Jos hyötyä mietitään koulun kannalta, sanoisin, että Stage on sellainen mainos, jota emme olisi koskaan millään rahalla voineet ostaa ja jossa näymme juuri sellaisena kuin haluammekin näkyä korkeatasoista musiikkia, teatteria ja tanssia tekevänä kouluna. Toivoisin, että tämä tulee näkymään meillä tulevaisuudessa uusina, tasokkaina hakijoina, jotka haluavat tulla nimenomaan meille kouluun, Marttila kiteyttää. Mutta lähtisikö hän uudestaan mukaan Stageen? Koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Viime kevät oli kuitenkin niin rankka kokemus, että jos uusi tuotantokausi alkaisi huomenna, joutuisin varmaan kieltäytymään. Mutta ehkä sitten, kun aikaa kuluu vaikka kaksikin vuotta, saattaa hyvin olla, että voisin lähteä mukaan. Nyt on kuitenkin aika kokeilla jotain muuta, Marttila toteaa ja jatkaa, ettei Tampereen yhteiskoulun lukiossa haluta kangistua kaavoihin, vaan pyritään ottamaan aina uusia haasteita vastaan ja olemaan mahdollisimman monipuolisia. Se, mihin osallistutaan tai halutaan osallistua, tulee usein oppilailta käsin ja siinä pitää tietysti aina puntaroida sitä, voiko opettaja sanoa ei. Frida Ylönen 15

16 STAGE-MUSIKAALI SYNTYI INNOSTA JA HYVÄSTÄ ASENTEESTA Stage paras koulumusikaali -kilpailun isä ja Live on Stage -musikaalin Silmistä pois ohjaaja ja vastaava käsikirjoittaja Marco Bjurström kertoo, että idea Stagesta syntyi jo vuosia sitten. Tarkoituksena oli tehdä laadukasta ja näyttävää tositeevetä. Ajattelin, että olisi makeeta tehdä positiivinen ohjelma koulumaailmasta, Bjurström toteaa. Koulumaailmasta on ollut jo monen vuoden ajan paljon negatiivista puhetta. Uutisointi on ollut hirveän synkkää, vaikka todellisuudessa suurin osa nuorista on fiksuja. Musikaali valikoitui kilpailun punaiseksi langaksi, koska kyseinen teatterilaji on lähellä Bjurströmin sydäntä ja sopivasti visuaalinen esitysmuoto televisioon. Aluksi ajattelin, että musikaali saattaa olla liian hurja sana ohjelman otsikkoon. Vaihtoehdoksi mietin koulushowta, sillä lopputulos olisi voinut olla myös kunnollinen revy, Bjurström kertoo. Nelonen halusi kuitenkin säilyttää termin otsikossa, eikä ollenkaan turhaan. Kilpailuun osallistuneiden kouluryhmien taso yllätti positiivisesti. Mukana ei ollut ainoastaan loistavia tanssijoita, laulajia ja näyttelijöitä, vaan myös loistavia kirjoittajia. Joka koulu lähti mukaan tekemään kokonaista musikaalia. Heillä oli rohkeita ja omaperäisiä ajatuksia. Stage osoitti, miten paljon mahdollisuuksia suomalaisessa koulussa on, Bjurström sanoo. Opettajien ja tähtivalmentajien rooli oli kevään aikana todella suuri. Myös kaikki ennen ohjelman alkua toteutettu valmistelutyö tapahtui opettajien johdolla, eikä Bjurströmin mukaan kouluprojektissa pidäkään toimia ilman opettajia. Vasta finaalin jälkeen vetovastuu projektista siirtyi Bjurströmille, kapellimestari Antti Vauramolle sekä koreografi Peter Pihlströmille. Live on Stage -musikaali Silmistä pois syntyi lopulliseen, esitettävään muotoonsa intensiivisessä tahdissa. Ohjelman viimeinen suora televisiolähetys esitettiin Nelosella kesäkuun ensimmäisenä päivänä ja juhannuksen aatonaattona työryhmän käsissä oli valmis musikaali. Linnanmäen Peacock-teatterin lavalle se rakennettiin neljässä päivässä esityskuntoon. Bjurström toteaakin, että valmiin musikaalin kasaaminen kolmessa viikossa saattoi olla jonkunlainen maailmanennätys. Kaikilla oli hyvä motivaatio ja hyvä into. Porukassa ei ollut yhtään jarrua, vaan jokaisella oli hyvä asenne ja siksi pystyttiin tekemään lyhyessä ajassa paljon. Sitä, jatkuuko Stage tulevaisuudessa, Bjurström ei vielä tiedä se on muiden tahojen käsissä. Frida Ylönen Stage on suomalainen tositelevisioja viihdeohjelma, jonka esittäminen alkoi Nelosella huhtikuussa Stage-ohjelmassa etsittiin Suomen parasta koulumusikaalia. Ohjelmaan valitut kuusi koulua harjoittelivat omaa musikaaliaan julkisuudesta tunnetun tähtivalmentajansa johdolla. Joka viikko kukin koulu esitti suorassa lähetyksessä yhden uuden kohtauksen musikaalistaan live-yleisön edessä. Katsojat ja tuomarit valitsivat viikoittain suosikkinsa ja yksi joukkue putosi. Voittajakoulu esitti Marco Bjurströmin ohjaamaa musikaalia kahden viikon ajan Linnanmäen Peacock-teatterissa elokuussa Myös muita kilpailussa nähtyjä musikaaleja esitettiin koulujen kotipaikkakunnilla. Stage voitti vuoden 2011 tv-ohjelmien Formaatti-Finlandian. Palkitsemisperusteluissa Stagea kuvattiin erottuvaksi formaatiksi, joka on toteutettu dramaattisesti ja viihdyttävästi, ja jolla on menestysmahdollisuuksia kaikkialla maailmassa. Päätuomari: Marco Bjurström Toinen vakiotuomarina: Antti Vauramo Vierailevat tuomarit: Maria Sid, Aleksi Bardy, Pamela Tola, Antti Luusuaniemi, Eija Ahvo, Riitta Havukainen Juontaja: Ellen Jokikunnas Backstage-toimittaja: Sami Kuronen Tuotantoyhtiö: Zodiak Entertainment Finland Oy Voittaja: Tampereen yhteiskoulun lukio, Tampere, tähtivalmentaja Tuomas Uusitalo Muut koulut ja tähtivalmentajat: Linnankosken lukio, Porvoo, tähtivalmentaja Eeva Vilkkumaa Cygnaeus-lukio, Jyväskylä, tähtivalmentaja Arja Koriseva Lumon lukio, Vantaa, tähtivalmentaja Sami Uotila Helsingin yhteislyseo, Helsinki, tähtivalmentaja Maria Järvenhelmi Salpausselän lukio ja peruskoulu, Lahti, tähtivalmentaja Tidjân Ba

17 EI IHAN TAVALLINEN KOULUMUSIKAALI Tampereen yhteiskoulun lukio ja MRB Show Production Oy: Silmistä pois. Ojaus, dramaturgia ja vastaava käsikirjoittaja Marco Bjurström; musiikin sovitus, johto ja lauluvalmennus Antti Vauramo; vastaava koreografi, apulaisohjaaja Peter Pihlström; lavastus Okku Rahikainen; puvustus Ninni Lahtinen; äänisuunnittelu Olli Nousiainen / Jaakko Peltomäki Oy; valosuunnittelu Teemu Pietiläinen / Jaakko Peltomäki Oy; maskien ja kampausten suunnittelu Pirjo Leino; koreografiat Karoliina Karppinen, Kia Terho Beda Hautanen, Tatu Sinisalo; tuottajat Marco Bjurström, Lasse Lindqvist ja Meikku Ihander. Arvio esityksestä Linnanmäen Peacock -teatterissa 8.8. Tampereen yhteiskoulun lukio onnistui hurmaamaan minut taidoillaan jo Stagelivelähetysten aikana. Musikaalin teatteriversiolta uskalsin siis odottaa paljon ja se odotus palkittiin moninkertaisesti. Heti esityksen alkumetreillä tajusin kokevani jotain, mikä löisi laudalta lähes kaikki näkemäni musikaalit, ja voin rehellisesti sanoa, että niitä on paljon. Silmistä pois on ensitahdeista alkaen viihdyttävä, huikea, hauska, koskettava ja vauhdikas. Musiikkinumeroissa paistaa aito meininki ja into, joka jysähtää katsomoon kuin pajavasara ja tempaisee yleisön fiiliksiin. Katsomosta kajahtelevat taputukset, vihellykset ja riemunkiljahdukset eivät jätä varaa epäillä yleisön mielipidettä. Stagea televisiosta seuranneelle tarina on tuttu, eikä ohjaaja ja vastaava käsikirjoittaja Marco Bjurström ole kohdellut sitä raa asti punakynällä. Itse asiassa Bjurström on onnistunut nerokkaasti paikkaamaan aukkokohdat uusien henkilöhahmojen avulla. Esimerkiksi Porvoon Linnankosken lukion ryhmästä mukaan valitun Juska Reimanin esittämä Daniel suhteineen ja isänsä rahoineen mahdollistaa monta käännettä. Tarinaa tärkeämpää musikaalissa on kuitenkin itse musiikki. TYK:n työryhmä on valinnut hienoja kappaleita, joiden joukosta löytyy muun muassa musikaaliklassikoita ja kotimaisia hittejä. Niin musiikkivalinnat, uudet sanoitukset kuin Antti Vauramon sovituksetkin osuvat ja uppoavat. Parempia biisivalintoja olisi tuskin voinut tehdä, ja kun kappaleet vielä esitetään itsevarmasti, taitavasti ja eläytyen, upeiden koreografioiden värittäminä, on mahdoton jäädä kylmäksi. Nuorten tähtien joukosta löytyy todellisia taitureita. Lavalla koko ryhmä pelaa tyylikkäästi yhteen niin ajoitusten, kuoron kuin tanssinkin suhteen. TYK saa shown näyttämään niin rennolta ja vaivattomalta, että katsojakin voi vain keskittyä nauttimaan. Voimakkaimmin mieleen jäävät Taneli Läykin lavakarisma, Eemu Korpelan luontaiset koomikon kyvyt, Konsta Leinosen ja Suvi Liimolan läsnäolo, Beda Hautasen upea liikekieli sekä sokerina pohjalla Kerttu Suonpään komea ääni. Silmistä pois -musikaalin upein kohtaus löytyy näytelmän loppupuolelta. Kohtaus 11 eli Kiiran polku on käsittämättömän hieno. Kiiran (Sonja Pajuluoma) koskettava monologi tulee lähelle yleisöä ja nostaa väreet selkään. Odottamattomalla tavalla esitetty lastenlaulu Magdalena herkistää mielen, mutta silmät kostuvat viimeistään kuoron päästessä PMMP:n Kovemmat kädet -hitin kertosäkeeseen. Kun huomaan aikuisen miehen pyyhkivän silmäkulmiaan vieressäni, tiedän että kyse on jostain paljon suuremmasta kuin omasta herkkyydestäni. Tämän kohtauksen muistan ikuisesti. Toivon, että moni ammattilainen ehti nähdä Stage-musikaalin. Uskon, että heillä on paljon opittavaa siitä vimmasta ja heittäytymisestä, jolla nämä nuoret taiteilijat ovat projektiin lähteneet. Frida Ylönen Musikaalin tarina on kokolailla yksinkertainen: väärinymmärretyille nuorille tarkoitetussa viimeisessä sijoituspaikassa väärinymmärtävä ja ilkeä johtajatar pitää yllä sadistista kuria. Aluksi nuoret yrittävät pärjätä parhaansa mukaan, vaikka pinnan alla kuohuu. Lopulta uusi tyttö saa aikaan vallankumouksen. Siinä sivussa sitten vähän rakastutaan, saadaan selville salaisuuksia ja opitaan hyväksymään toiset sellaisina kuin he ovat. Vaikka juonessa on paljon kliseitä ja liian vähän osuvia koukkuja, siinä on riittävästi kerrontaa kantamaan musikaali kohtauksesta toiseen. TYK:n nuori ja selvästi lahjakas käsikirjoittajatiimi on kuitenkin onnistunut luomaan eloisaa dialogia ja mukavasti ailahtelevia tunnelmia, jotka tuovat mieleen oman teini-iän tunnekuohut. Psst... Mikäli missasit musikaalin Peacockissa, vielä ehdit nähdä sen Tamperetalolla 15. ja

18 Puheenjohtajalta Johanna Nurmesniemi-Heino puh UUDEN AJAN ALKU Pitkän odotuksen jälkeen se vihdoin tapahtui. Suomeen saatiin uusi hallitus ja on Jyrki Kataisen johtamana Suomen tasavallan 72. hallitus. Toimikautensa tämä hallitus aloitti Uuden opetusministerin nimeä jännitettiin yhtä kauan kuin hallitusneuvotteluja käytiin. Jukka Gustafsson sain salkun hoitaakseen ja tämä pitkän linjan poliitikko onkin suurien haasteiden edessä. Edellisen hallituksen ja ministeri Virkkusen aikana kaatunut perusopetuksen tuntijako on edelleen levällään päättäjien pöydillä. Lukiouudistuksen piti olla nyt jo käsillä, mutta sekin siirtyy vuosien päähän. Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) on jo ehtinyt lupaamaan lisää taito- ja taideaineita kouluihin. Päätös asiasta tehdään tämän hallituskauden aikana. Ministeri on lausunnoissaan korostanut, että taidetta ja kulttuuritoimintaa pitäisi ajatella kaikilla politiikanaloilla. Taide ja kulttuuri eivät kuulu vain omaan kapeaan sektoriin, vaan niillä on laaja ja merkittävä vaikutus koko yhteiskunnassa, ihmisten hyvinvoinnissa ja kestävän ja viihtyisän elinympäristön luomisessa. Näin uusi ministeri järjesteli sanojaan kesällä antamassaan haastattelussa. Toivottavasti nämä puheet ja lupaukset myös lunastetaan. Kesä on ollut taas kerran poikkeuksellisen lämmin ja olemme voimaantuneet tulevan lukuvuoden haasteisiin. Oma syksyni alkoi jo elokuun alusta uuden viran myötä. Yamahani koskettimisto vaihtui Hp:n näppiksesi, josta on muutamassa viikossa tullut paras ystäväni. Tuleva syksy tulee olemaan myös viimeiseni KMO:n parissa. Kuusi vuotta yhdistyksen asioita on ajettu innolla eteenpäin ja Orivedellä järjestettävien syyspäivien aikana on aika valita yhditykselle uusi puheenjohtaja. Ennen vuoden vaihdetta on kuitenkin vielä paljon töitä tehtävänä ja yksi näistä on uuden opetusministerin tapaaminen. Elämässä tarvitaan sarvet ja siivet. Näiden sanojen myötä toivotan iloa ja voimia teille upeat musiikkikasvattajat!

19 Toiminnanjohtajalta Satu Ristlakki Puh ILONAIHEITA Eikö syksy olekin mukavaa aikaa? Loman virkistämät ajatukset, aurinkoa varastossa yllin kyllin ja suuria suunnitelmia pää tulvillaan. Ja luonto se vasta hemmotteleekin; satoa siellä, ruskaa täällä. Myös ammatillisia ilonaiheita riittää: ensimmäinen niistä on uusi hallitus. Siis valtiollisella tasolla. Kauhea sätkintä, mutta tulihan siitä viimein tulostakin. Opetusministeri on myös uusi, Gustafssonin Jukka on pitkäaikainen poliitikko ja kokenut. Paitsi tietysti opetusministerinä. Ehkä fiksuuttaan, tai kokemattomuuttaan, hän loppukesästä lausahti lauseen, jota eivät musiikkikasvattajan korvat voineet sivuuttaa. Lupaan että taide- ja taitoaineiden asemaan vankennetaan tulevassa tuntijaossa, lausahti hän. Samalla kävi kuitenkin ilmi, että päätöksiä siirretään vaalikauden loppuun, joten joudumme yhä odottamaan ja odottamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koska perusopetuksen uudistuksista ei päästä päättämään lähiaikoina, lukion uudistukset siirtyvät aina vaan kauemmaksi tulevaisuuteen Kesällä lehtien palstoilla on puhuttu paljon myös koulujen ongelmista. Opettajien kohtaloita (jotkut suorastaan uskomattomia) on spekuloitu ja punnittu. Harmillisen vähän on esitetty selkeitä korjausehdotuksia; millä nämä käytöshäiriöt saadaan vähenemään? Miten teemme koulusta turvallisemman paikan niin opettajille kuin oppilaille? Tuntuu kummalliselta, että poliitikoilla on aikaa ja varaa siirtää tärkeitä päätöksiä aina vaan eteenpäin. Oikeilla uudistuksilla koulujen arkea voitaisiin parantaa saman tien edes hiukan. Opetusryhmien kokoa pienentämällä saataisiin paljon aikaan. Myös taideaineiden vaikutus koulun arkeen olisi rauhoittava. Viime viikolla huomioni kiinnitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 23.8.) oleva kirjoitus, jossa muistutettiin siitä, että musiikintunneilla pitäisi käsitellä musiikinopetusmateriaaliin salakavalasti piilotettuja piilomerkityksiä nationalismista, epätasa-arvosta ja muukalaisvihasta. Turun yliopiston tohtori Taru Leppänen ahdistui faktasta, että laulussa lauletaan isät veljet verellään tein isäin astumaan ja urheasti kestäneet on miehet taiston tulta, maan eestä henkens antaneet ja peittänyt tää multa. Kirjoittajan mielestä kyseiset laulut vaarantavat opetussuunnitelman toteutumisen ja lasten käsityksen tasa-arvosta sekä esittävät suomalaisuuden maskuliinisena ja väkivaltaan kytkettynä. Kummallista puhetta. Olisi tärkeää muistaa, että opetussuunnitelmassa mainittujen arvotavoitteiden (ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen) lisäksi suunnitelman painavana päämääränä on myös oman kulttuurin tuntemus. Kulttuuria tunteakseen tarvitsee tietää myös mitä historiassa on tapahtunut. Mielestäni on turhaa pohtia Maamme laulun sanoja naisasiansilmälaseilla tosiasia on että miehet rintamalla kuitenkin sotivat. Historian tunteminen ei tee lapsesta vihasanoja viljelevää rasistia vaan auttaa pikemminkin ymmärtämään ihmisyyttä ja inhimillisyyttä sellaisena kuin maailman historia ne tarjoaa. Samaa mieltä kirjoittajan kanssa olen siitä, että kriittinen suhtautuminen opetusmateriaaliin, niin kuin kaikkeen painettuun informaatioon, on järkevää, suorastaan suositeltavaa. On kuitenkin otettava huomioon, että esim. musiikinoppikirjoissa sisällöllisistä asioista ovat musiikinammattilaisten kanssa päättämässä myös kustantajat, joiden tulostavoitteet koostuvat muistakin arvoista kuin pelkästään musiikillisen sivistyksen lisäämisestä. Oriveden koulutuspäivät ovat ovella. Siinä ilonaihetta kerrakseen! Ensimmäistä kertaa järjestämme päivät niin, että kaikki koulutettavat myös majoittuvat yhdessä. Tämä jos mikä lienee yhteishenkeä kohottavaa! Oriveden opistolla on syyspäiviemme yhteydessä myös Tekno- Dida-koulutus (johon KMO:laisilla on vapaa pääsy perjantain osalta). Päivien ohjelmassa on luvassa räppiä, CVT:tä, sovittamista ja yhteisöllistä liikkumista sekä paljon, paljon muuta. Tulethan sinäkin paikalle! Vielä muutama ilonaihe; oppilaat, kolleegat, arjen rytmi ja musiikin ihme. Oma ilo ollee lähinnä asenne kysymys. Hymyillen vaikka läpi harmaan marraskuun! 19

20 UUSI MUSIIKKILUPAUS EMMI SALO NORDEAN VOL.2011-BIISIKISAN VOITTOON Nordea kannusti suomalaiset nuoret jo tois-tamiseen biisien kirjoittamiseen. Vol biisikisan voittajaksi nousi Emmi Salo Kylmä tuuli -kappaleellaan. Palkinnoksi hän pääsi studioon Emma-voittajan Jukka Immosen kanssa. Musiikkivideon kappaleesta ohjasi Adele Enersen, joka on tuttu suositusta Mila s Daydreams -blogista. Biisikisan päätuomari Jukka Immonen oli välittömästi vaikuttunut Emmi Salon Kylmä tuuli -kappaleesta, jonka sanoituksen Emmi oli tehnyt yhdessä Teea Aarnion kanssa. Demon melodia ja harmoniat olivat Immosen mielestä erityisen onnistuneita. Tuottaja kehuu myös Emmin ennakkoluulotonta asennetta musiikkiin. - Uudelle artistille on aina haasteellista löytää se oma yksilöllinen soundinsa, mutta Emmin kohdalla biisin tuotanto syntyi helposti ja luonnollisesti, Jukka Immonen sanoo. Musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa opiskeleva 23-vuotias Emmi ymmärsi vuosi sitten, että laulaminen ja biisien tekeminen ovat asioita, joita hän haluaa tehdä tulevaisuudessa. Opiskelu HEO:n lauluntekijälinjalla vahvisti entisestään tätä käsitystä. - Kappaleen sanat kertovat tavoitteesta. Oon valmiimpi kuin koskaan, tiedän mitä haluan, en enää pelkää ollenkaan ja jatkan matkaa kunnes löydän oikean, Emmi Salo hyräilee. Studioon Emmi pääsi heinäkuussa, minkä jälkeen Kylmä tuuli -biisistä tehtiin musiikkivideo. Sitä varten muun muassa Helsingin ydinkeskustasta varattiin erityisluvalla kuvauspaikka. - Tuntuihan se hassulta, kun yhtäkkiä monta ihmistä pyöri ensin studiossa kappaleen ympärillä ja sitten oltiinkin kuvaamassa Presidentinlinnan edessä, Emmi toteaa. Vol.2011-biisikisassa nuorten tehtävänä oli säveltää ja sanoittaa kappale omalla musiikkityylillään ja kokoonpanollaan. Nordean järjestämään kisaan saivat osallistua kaikki alle 29-vuotiaat. - Biisikisassa toteutuu hyvin pankkimme Teemme sen mahdolliseksi -ajatus. Se auttaa lahjakkaita nuoria saamaan jalkaa oven väliin musiikkialalla, kun he pääsevät levyttämään huippuosaajien kanssa ja oppimaan heiltä, Nordean markkinointipäällikkö Katri Sedoff sanoo. Voittajabiisin musiikkivideon voi kuunnella osoitteissa (c) Nordean VOL biisikisa

21 MUSIIKKITALO AVASI OVENSA Musiikkitalo on nyt avattu. Kutsuvieraille tarkoitetussa avajaiskonsertissa kuultiin kaikkia kolmea talon päätoimijaa Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria sekä Sibelius-Akatemian eri kokoonpanoja. Yleisölle järjestetyt avajaiskonsertit kuultiin 1.9. ja 2.9. Musiikkitalo on avoin tila viihtymiseen ja avoimuus onkin Musiikkitalon keskeinen toiminta-ajatus. Musiikkitalossa kuulee ja näkee erilaisia esityksiä, lisäksi siellä voi läpikulkumatkalla käväistä kahvilassa, katsella ympärilleen lämpiössä ja näyttelytiloissa, ruokailla ravintolassa, pistäytyä talon omassa myymälässä tai Sibelius-Akatemian musiikkikirjastossa. Musiikkitalossa esiintyvät erilaiset taiteilijat ja taiteilijaryhmät. Visionsa mukaisesti Musiikkitalo pyrkii olemaan kulttuurin alueella edelläkävijä, luomaan pääkaupungin aktiivista ja modernia kaupunkikuvaa ja kasvattamaan sen vetovoimaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Musiikkitalon päätoimijoita on kolme: Suomen johtavat sinfoniaorkesterit Helsingin kaupunginorkesteri ja Yleisradion Radion sinfoniaorkesteri sekä Suomen ainoa musiikkiyliopisto Sibelius- Akatemia. Päätoimijoiden keskinäinen vuorovaikutus rikastuttaa osaltaan kulttuurin kenttää. Musiikkitalon avainsana on kohtaaminen. Uusi yleisö ja tutut kuulijat, opiskelijat ja musiikin ammattilaiset, eri musiikinlajit, ohikulkijat, turistit ja musiikkiin syventyvät vierailijat kohtaavat toisensa konserttisaleissa ja muissa tiloissa. Laaja yleisöyhteistyö tarjoaa kaikenikäisille, eri musiikin lajeista kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua, tutustua, oppia ja kokeilla työpajoissa, seminaareissa ja muissa tapahtumissa. AVAINTIETOA Päätoimijat ja henkilöstön määrä Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia. HKO: 102 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari John Storgårds ja muuta henkilökuntaa 10 RSO: 99 vakinaista muusikkoa, ylikapellimestari Sakari Oramo ja muuta henkilökuntaa 11 SibA: Noin 1500 opiskelijaa, opetus- ja muuta henkilöstöä noin 400. Konserttisali 1704 paikkaa (Akustiikan on suunnitellut japanilainen Yasuhisa Toyota) Neljä pienempää salia paikkaa Lisäksi auditorio ja harjoitussali Musiikkitalo on pääsääntöisesti auki: MA-PE klo LA-SU klo Aukioloajoissa saattaa olla poikkeuksia konserteista tai muista tapahtumista johtuen. Fuga Musiikki - klassisen musiikin erikoisliike MA-PE LA sekä mahdollisuuksien mukaan ennen konsertteja ja konserttien väliajoilla Sibelius-Akatemian kirjasto: MA TO PE LA (c) Musiikkitalo Kuva: Arno de la Chapelle 21

22 1ST INTERNATIONAL MUSIC OLYMPIAD CALL FOR YOUNG MUSICIANS The Estonian Society for Music Education, the Estonian Academy of Music and Theatre and the European Association for Music in Schools invites you to join the 1st International Music Olympiad April 2012 in Tallinn, Estonia The composer of the Olympiad is Arvo Pärt The patron of the Olympiad is the Rector of the Estonian Academy of Music and Theatre Prof Peep Lassmann Be part of this special experience! Important information and Guidelines for the 1st International Music Olympiad (IMuO): The 1st International Music Olympiad Tallinn 2012 will take place from April 2012 for participants of two age groups: Group I - aged 12-14, Group II - aged The contestants shall be students of general lower and upper secondary schools or music schools. The deadline for registration of participants in the 1st International Music Olympiad Tallinn 2012 is 2 April From each country 2 competitors can take part in both age groups (3 in the case of Estonia). The total number of contestants is limited to 33 participants in each age groups. Participation fee: 50 EUR. All participants will be provided with free accommodation (4 nights) and meals. The participants must cover the travelling costs. Each country can send up to 2 accompanying persons. One accompanying person will be provided with free accommodation (4 nights) and meals. The sending country covers the costs of the second accompanying person. Accompanying persons do not have to pay the participation fee. The 1st International Music Olympiad Tallinn 2012 will take place in Tallinn, at the Estonian Academy of Music and Theatre (16 Rävala Str.; Tallinn, Estonia). Preliminary program of The 1st International Music Olympiad Tallinn 2012 Wednesday, 25 April arrival, registration, evening concert (Estonian youth choirs and orchestras) Thursday, 26 April The first part of the Olympiad (Group I and group II): a) Music listening and theory related tasks b) Sight singing/playing Lunch Performing a song (Group I) Performing a song (Group II) Concert of compositions by Arvo Pärt Friday, 27 April Performing original compositions (Group I) Lunch Performing original compositions (Group II) Joint singing and concert (an opportunity for participants to introduce the folk music of their respective countries) Saturday, 28 April Sight seeing and free time in the morning The final concert of the Olympiad, awards and a reception Sunday, 29 April free time, departure The content of the Music Olympiad The Olympiad will consist of three parts: Part I: a) Music listening and theoretical questions related to the piece b) Singing/playing (on their own instrument) a simple melody or clapping a rhythm exercise Part II Performing a song The participant will perform one song (by individual choice) at a public concert. The song must be performed from memory, either unaccompanied or with accompaniment by acoustic instruments in suitable key for him/her. We recommend performing a song written by a composer of the participant s country and in the participant s native language. A song composed by the competitor is not allowed to perform here (in case it will be performed also in the part III). Part III Original composition The participant will perform an original piece of 3 minutes, prepared beforehand. The original composition can be composed for the voice, or for acoustic or electro-acoustic instruments, or for audiovisual and multimedia performance. The original composition can be a song for solo voice or vocal ensemble, (unaccompanied or with accompaniment), a piece for an instrument or instruments, or a composition using electro-acoustic, audiovisual or multimedia performance.

23 Other singers and instrumentalists can be used for the performance The composed music must be the original production of the participant (pre-existing lyrics may be used). The original piece of music will be performed live at a public concert or, in case of compositions for multimedia, from a pre-recorded source. Parts II and III for the (performing a song and original piece) are public presentations (concerts). The performances will be recorded for study purposes and photographs will be taken. At registration (on 25 April in Tallinn) each participant must add: 1. A short description of the song in written form 2. A score and a short description of the original composition in written form. Awards All participants will be awarded with diplomas in gold, silver or bronze according to the number of points scored. Special prizes will be awarded to the best performers of a song (of both age groups), to the best composers of original compositions and to the best contestant with the highest score in the listening tasks. The jury is entitled to award additional prizes in the case of extraordinary achievement in some field of the Olympiad. Important information and Guidelines for the 1st International Music Olympiad (IMuO): APPLICATION FORM The 1st International Music Olympiad April 2012 Tallinn, Estonia Herby I applyfor the 1st International Music Olympiad Tallinn 2012 and I accept the conditions ( ) Surname Name Date of Birth Street address Postal code / city Country E- mail Name of the secondary school Name of the music school Deadline: 2 April 2012 Mail to: ene@ema.edu.ee Send to: Estonian Academy of Music and Theatre, International Music Olympiad Rävala Street 16, Tallinn, Estonia Bank: SEB Eesti Muusikaõpetajate Liit IBAN:EE BIC: EEUHEE2X Address:Tornimäe 2, Tallinn

24 Lähettäjä: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie Helsinki

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Kaikki palvelut saman katon alta!

Kaikki palvelut saman katon alta! 1 JULKAISIJA LIONS CLUB MARTTILA 2012 Kaikki palvelut saman katon alta!.fi OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään

Lisätiedot

Soolibooli 1/12. Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 27.1.2012

Soolibooli 1/12. Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 27.1.2012 Soolibooli 1/12 27.1.2012 Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 Sisällys >>> 3 Tutkimuksesta potkua opettajankoulutukseen Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamisopas

Nuorten vaikuttamisopas Nuorten vaikuttamisopas Me voimme vaikuttaa! Nuorten vaikuttamisopas Julkaissut Suomen Verkkodemokratiaseura ry Julkaistu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 1.0 Suomi -lisenssillä (CC BY-NC-SA

Lisätiedot

Meillä on suunnaton onni

Meillä on suunnaton onni 2 2010 Tyttöjen leirillä oli tyttöjen juttuja Puuhaa ja peuhaa vauvan kanssa Meillä on suunnaton onni Asiaa näkövammaisista lapsista ja nuorista tässä numerossa 3 4 7 16 21 22 25 26 27 Pääkirjoitus Kannustavia

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät N TEKSTI: Johanna Barkman, Pesäpuu ry Riina Pekkala, Perhehoitoliitto ry ja Sinut ry Anna Rainio, Helsingin yliopisto Suvi ja Milla-Kristiina, foorumilaiset KUVAT: Lahja Kallinen 1 nuoret lastensuojelun

Lisätiedot

HYvä paha media Käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon

HYvä paha media Käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon HYvä paha media Käyttöopas kriittiseen medialukutaitoon Sisällys Median mahti Mitä on kriittinen medialukutaito? 4 Leena Rantala Moderni hetki 4 Oona Uski Median rooli, valta ja vastuu 6 Matti Kalliokoski

Lisätiedot

KAUPUNGIN PANOSTUS RIITTÄMÄTÖN MITTARIT KERTOVAT KARUN TOTUUDEN. Turun Seudun TST ry:n rahoitus RAY ELY. Oma TVY/ESR. Muut

KAUPUNGIN PANOSTUS RIITTÄMÄTÖN MITTARIT KERTOVAT KARUN TOTUUDEN. Turun Seudun TST ry:n rahoitus RAY ELY. Oma TVY/ESR. Muut Tehdään se yhdessä! KAUPUNGIN PANOSTUS RIITTÄMÄTÖN 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Turun talousalueen ulkopuolelta tuleva

Lisätiedot

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Sitran selvityksiä 88 Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä Systeemi avaruudesta? Maaliskuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 88 ISBN 978-951-563-907-3 (nid.) ISBN 978-951-563-908-0 (PDF) www.sitra.fi

Lisätiedot

OPPI KIRJA. Kuinka oppimisesta tuli jokaisen oma juttu OTAVAN OPISTO & OTAVAN OPISTON OSUUSKUNTA

OPPI KIRJA. Kuinka oppimisesta tuli jokaisen oma juttu OTAVAN OPISTO & OTAVAN OPISTON OSUUSKUNTA OPPI KIRJA Kuinka oppimisesta tuli jokaisen oma juttu OTAVAN OPISTO & OTAVAN OPISTON OSUUSKUNTA OPPIKIRJA Kuinka oppimisesta tuli jokaisen oma juttu Toimittaneet Pauliina Jalonen & Noora Jokinen OTAVAN

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Pohjoiset tarinat elokuviksi

Pohjoiset tarinat elokuviksi Pohjoiset tarinat elokuviksi SISÄLLYS Lapin Lisä -lehti 2011 Julkaisija 3 Pääkirjoitus 4 Paljon tahtoa ja oikeat kortit Menestystarinoita: Jussi Hiltunen, Timo Haanpää ja Susanna Chazalmartin 12 Lapista

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Jos Pispalan urut olisivat eläin?

Jos Pispalan urut olisivat eläin? 10/22 19/20 23.11.2011 21.5.2008 www.tampereenkirkkosanomat.fi R E I L U S T I K R I S T I T T Y Tanja Mikkola Kirkontupa on ihmisten yhteyttä Harjussa juhlitaan kirkontupien 40-vuotista toimintaa. Keittäjä

Lisätiedot

Majakka. Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun Sivu 6. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu Sivu 3

Majakka. Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun Sivu 6. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu Sivu 3 Majakka Fisucraft n vaasansuomalainenseurakunta.fi Vaasan suomalainen seurakunta 2/2015 Sivu 7 Carola Bergström Vapaaehtoiset tekevät Tuomasmessun Sivu 6 Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan haastattelu

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa

Lisätiedot

Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5

Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5 Hyvinkään seurakuntalehti 6 12.12.2013 Seppo Ylönen: Nopon koulun 2. luokkalaisia joulukuvaelmaharjoituksissa Jouluevankeliumi kuuluu koulujen jouluun Seurakunnat liitosselvitykseen - sivu 5 keskiaukeama

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen

Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

MIESLAULAJIEN JOULUJULKAISU 15.12.2012 NRO 35 RYHMÄJULKAISU 28.300 KPL

MIESLAULAJIEN JOULUJULKAISU 15.12.2012 NRO 35 RYHMÄJULKAISU 28.300 KPL 90 v. MIESLAULAJIEN JOULUJULKAISU 15.12.2012 NRO 35 RYHMÄJULKAISU 28.300 KPL Aleksanterink. Akkoniementie 4, 88600 Sotkamo puh. 666 0466 Torik. Juhla- ja lahja-aikaa! Hyvä valikoima juhlaasuja naisille

Lisätiedot

Kiitos teille äidit!

Kiitos teille äidit! Pääsky 4/2015 Rovaniemen seurakuntalehti 6.5.2015 Sinä joka kannoit minut maailmaan, lämpöäsi annoit, siitä vielä jaan. Sinä joka hiljaa hoidit minua, silmissäsi ilo, valo hehkuva. Sinä joka jaoit vuodet

Lisätiedot

-liike on ihmisen muotoinen

-liike on ihmisen muotoinen -liike on ihmisen muotoinen 4 2012 Yö-yhtyeen Olli Lindolm on sama mutta eri mies Kansalaisraati kokosi kemijärveläiset Muslimiäidin joulunodotus Nuoret viihtyvät Saunalahden tukiasuntoyhteisössä 4 12

Lisätiedot