ASEMAKAAVASELOSTUS. Alue. Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut

2 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaehdotuksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Diaarinumero ALA 401/ Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue sijaitsee noin 1,5 km Alavuden kaupungin keskustasta luoteeseen. Alueella on pääasiassa teollista ja kaupallista toimintaa. Alueelta on suora yhteys valtatie 18:lle Himasentien kautta. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Alavuden kaupungin alueella 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005, Asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden paloaseman sijoittuminen alueelle ja samalla tutkitaan RITOLA 16. kaupunginosan kortteleiden 5 ja 12 muut muutostarpeet.

3 3 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 20

4 4 Kuvaluettelo Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Alavuden kaupungin alueella... 2 Kuva 2: Ilmakuva suunnittelualueesta... 5 Kuva 3: Olemassa olevaa vesi- ja viemärijohtoverkostoa Kuva 4: Kaava-alueen maanomistus... 6 Kuva 5: Ote maakuntakaavasta Tuurin taajaman kohdalta... 7 Kuva 6: Ote Alavuden keskustan osayleiskaavasta Kuva 7: Ote ajantasa-asemakaavasta... 8 Kuva 8: Tonttijakokartta... 9 Kuva 9: Pohjavesialue... 9 Kuva 10: Nähtävillä ollut kaavaluonnos Kuva 11: Asemakaavaehdotus Kuva 12: Seurantalomakkeen tietoja Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake Liite 3 Tonttijakokartta 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista Liite 4 Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite Kaupungin taholta Vireille tulo Kaupunginhallitus OAS Ympäristölautakunta (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Asemakaavaluonnos nähtävillä Kuulutus Viiskunta-lehdessä sekä kaavaluonnos Ehdotus Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus nähtäville Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella tutkitaan Alavuden kaupungin Ritola 16. kaupunginosassa olevien kortteleiden 5 ja 12 (osa) tulevat käyttötarkoitukset. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden paloaseman rakentaminen nykyisen korttelin 5 alueelle. Paloasemaa varten muutetaan T-tontti Y-tontiksi, lisäksi korttelin 5 rakennettu T-tontti muuttuu TY- tontiksi vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Lämpölaitoksen tonttia laajennetaan liittämällä siihen teollisuustontti korttelista 12 sekä osa kortteleiden 5 ja 12 välisestä puistoalueesta.

5 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Tonttien omistajat/haltijat vastaavat tonttiensa rakentamisesta. Maanomistajat huolehtivat tonttiensa mittauksesta ja kiinteistörekisteriin merkitsemisestä. Kaupunki vastaa katu- ja vesihuoltoverkoston rakentamisesta alueella ja Alavuden Lämpö Oy kaukolämpöverkoston rakentamisesta. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee Alavuden Lämpö Oy:n omistama Rekolan lämpökeskus varastointialueineen sekä Alavuden kaupungin omistama teollisuuskiinteistö, jossa toimii yritystä tai muuta toimijaa. Loppuosa kaavoitettavasta alueesta on rakentamatonta metsäistä aluetta. Suunnittelualueen etelä-, pohjois- ja länsipuolella on teollisuus- tai kaupallista toimintaa. Itäpuolella oleva peltoalue on kaavoitettu kaupan suuryksiköille. Kuva 2: Ilmakuva suunnittelualueesta

6 6 Yhdyskuntatekniset verkostot Alueella olevaa vesijohto- ja viemäriverkostoa laajennetaan tarpeen mukaan. Veden syöttö paloasemalle tulee tapahtumaan kahta kautta ja kaavoitettavan alueen hulevedet tullaan johtamaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Paloasema tullaan liittämään myös kaukolämpöverkostoon. Kuva 3: Olemassa olevaa vesi- ja viemärijohtoverkostoa Maanomistus omistaa alueella kiinteistöt Mäntyharju, Alapelto sekä tontin Alavuden Lämpö Oy omistaa tontit ja Kuva 4: Kaava-alueen maanomistus

7 7 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Asemakaavamuutosalue sijaitsee luoteeseen Alavuden keskustasta. Kuva 5: Ote maakuntakaavasta Tuurin taajaman kohdalta Maakuntakaavassa on osoitettu kaavamuutosalueelle seuraavia kaavamerkintöjä: Yleiskaava Alavuden keskustan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty Alavuden kaupunginvaltuustossa Asemakaavamuutosalue on osoitettu Keskustan osayleiskaavassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY).

8 8 Kuva 6: Ote Alavuden keskustan osayleiskaavasta. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa Alavuden kaupungin Ritola 16. kaupunginosan kortteliin 5 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten (T) korttelialuetta sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET-3). Kortteli 12 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Kortteleiden väliin jää kapea lähivirkistysalue, joka on nimetty Lämpöpuistoksi. Alavuden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Molemmissa kortteleissa kerrosluku on II, tonttitehokkuusluku e=0,40 ja m 20%- merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää myymälätiloja varten. Kuva 7: Ote ajantasa-asemakaavasta

9 9 Tonttijako Tonteille ja on laadittu tonttijako, jonka kiinteistöinsinööri-geodeetti on hyväksynyt Paloasema on tulossa vielä mittaamattomalle tontille Loppuosalle asemakaavamuutoksen mukaisesta korttelista tulee laatia erillinen tonttijako. Kuva 8: Tonttijakokartta Pohjavesialue Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu pohjavesialueeseen, joka tulee huomioida kaavoituksen yhteydessä. Kuva 9: Pohjavesialue

10 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavamuutosalue kuuluu pohjoisosastaan pohjavesialueeseen, mutta on varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Asemakaavaan tulee erilliset määräykset rakentamisesta pohjavesialueelle. Kaavamuutosalueen itäpuolella oleville kaupallisten suuryksikköjen kaava-alueille on Ramboll Oy tehnyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset. Tutkimuksissa todetaan, että alueella pohjavettä suojaavat erittäin tiiviit maakerrostumat. Pohjaveden pinnan yläpuolella on n. 8 metrin paksuinen erittäin tiivis siltti-/savikerros. Pohjaveden virtaussuunta on em. mittausten ja lähimpien havaintoputkien pohjavesitasojen vertailun perusteella tutkimuskohteessa Ritolantien eteläpuolella luoteesta kaakkoon eli virtaussuunta on poispäin lähimmistä vedenottamoista. Vedenjakajan voidaan olettaa kulkevan Ritolantien paikkeilla ja tämän pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunta on koilliseen. Täällä tulee tarvittaessa tehdä täydentäviä maaperäkairauksia. Kaavamuutosalue sijaitsee Ritolantien eteläpuolella, joten erillisiä maaperäkairauksia ei ole tarvetta tehdä.

11 11 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve varasi v talousarvioon euron määrärahan paloaseman suunnittelua varten. Kaupunginhallitus nimesi asiaa varten suunnittelutoimikunnan kokouksessaan Paloasema on tarkoitus rakentaa pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin tarpeita varten liikenteellisesti hyvälle paikalle. Em. käyttäjät vuokraavat tilat Alavuden kaupungilta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Rakentaminen ajoittuisi vuosille Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus tuli vireille Alavuden kaupunginhallituksen päätöksellä Paloaseman pääpiirustukset on hyväksytty Alavuden kaupunginhallituksessa Ympäristölautakunta asetti kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville päätöksellään Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Paloaseman rakentamiselle on myönnetty poikkeuslupa Alavuden ympäristölautakunnassa Poikkeusta haettiin voimassa oleva asemakaavan käyttötarkoituksesta. Paloaseman rakentamiselle on myönnetty rakennuslupa ympäristölautakunnan kokouksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavan osallisia ovat: Suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja yritykset Vireilletulo Kaupungin viranomaiset: Kaupunginvaltuusto, Kaupunginhallitus, tekninen- ja ympäristölautakunta Valtion ja muut viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitos, Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Yritykset ja yhteisöt: Alavuden Lämpö Oy, Caruna Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Verkko-osuuskunta Kuuskaista, naapurikiinteistöjen omistajat sekä muut mahdolliset yhteisöt ja henkilöt, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa vaikuttaa Asemakaavoitus tuli vireille Alavuden kaupunginhallituksen päätöksellä

12 12 Vireilletulosta on kuulutettu Viiskunta- lehdessä. Samalla kuulutuksella ympäristölautakunta on asettanut kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ajalle Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitus- ja luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella Viiskunta- lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivulla. Maanomistajille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tai haltijoille ja naapureille lähetetään kirjallinen ilmoitus ennen nähtäville tuloa. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 ja MRA 30 ). Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja vastineet kirjataan selostukseen ehdotusvaiheessa. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ) osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, PL 262, VAASA Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka on virallisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 30 päivää. Nähtävilläpidosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivulla. Maanomistajille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tai haltijoille ja naapureille lähetetään kirjallinen ilmoitus ennen nähtäville tuloa. Osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Muistutuksiin laaditaan vastineet ja perustelut kaavaselostukseen ja päätöskäsittelyyn. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään perustellut vastineet. Kaupunginhallitus päättää muistutusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus laitetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Hyväksyminen Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallitus esittää asemakaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivulla kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ja MRA 94 ). Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaavan saadessa lainvoiman, kuulutetaan siitä Viiskunta-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntomenettelyin tai erillisneuvotteluin. Asemakaavamuutosta on käsitelty kaupungin ja ELY-keskuksen välisessä kehittämiskeskustelussa

13 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavassa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n tavoitteita ja 54 :n asemakaavan sisältövaatimuksia. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja riittävällä vaikutusten arvioinnilla edistetään elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimista, ympäristönsuojelun huomioimista, yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja toimivuutta. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 ) säädetään Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksella pyritään sijoittamaan paloasema liikenteellisesti hyvälle paikalle ja vastamaan toimijoiden tarpeita. Rakennukseen tulee tilat sekä palo- ja pelastustoimelle että ambulanssitoiminnalle. Asemakaavalla mahdollistetaan kaukolämpölaitokselle riittävät varastointialueet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteet eivät ole muuttuneet kaavaprosessin aikana.

14 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kuva 10: Nähtävillä ollut kaavaluonnos. Suunnittelun vaiheet on esitetty selostuksen kohdassa 2.1. Kaavaprosessin vaiheet. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan ja siitä saatiin kirjallisena 5 kpl lausuntoja. Lausuntoa pyydettiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitokselta, Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuollolta, Alavuden Lämpö Oy:ltä, Caruna Oy:ltä, TeliaSonera Finland Oy:ltä ja Verkkoosuuskunta Kuuskaistalta. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto ja Alavuden Lämpö Oy eivät ole antaneet lausuntoaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu pohjavesialueeseen. Alueelle rakennettava paloaseman suunnittelu on käynnistynyt Alavuden kaupungin myöntämällä poikkeamisluvalla. Suunniteltu rakennuskohde sijaitsee Ritolanmäen vedenhankinnan kannalta tärkeällä luode-kaakkoissuuntaisella pohjavesialueella. Alueella sijaitsee Alavuden kaupungin vedenottamo. Paloaseman rakentamisessa tulee jo huomioida tässä kaavaluonnoksessa esitetyt määräykset, pohjavesialueella rakentamisen, aineiden varastoinnin ja hulevesien poisjohtamisen osalta. Kun paloasemarakennus tulee rakennuslupavaiheeseen, tulee siitä pyytää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää sille asetetut tavoitteet. OAS kuvailee kaavahankkeen, kaavan vaikutuksien arvioinnin, osalliset sekä vuorovaikutusmenettelyn kattavasti.

15 15 Itse kaavakartta on laadittu selkeästi ja siinä on tarpeelliset merkinnät eri toiminnoille. Pohjavesialue ja sen suojaustoimenpiteet on ilmoitettu selkeästi ja perusteellisesti. Kaavakartan pv-merkinnän määräyksiin on jäänyt vanhan YSL mukainen pykälä. Määräyksen tulisi kuulua seuraavasti: Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Kaavaselostuksen puuttuminen ei mahdollista tyhjentävää arviointia kaavaluonnoksesta ja sen vaikutuksien arvioinnista. Kaavaehdotusvaiheen lausunnossa tullaan hanketta tarkastelemaan vielä uudelleen, kun kaavaselostuskin on valmistunut ja käytössä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole asian tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Vastine: Kaavamääräyksiin korjataan ympäristösuojelulain pykälänumero oikeaksi. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos: Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee Ritola 16. kaupunginosan kortteleiden 5 ja 12 (osa) ja niihin liittyvän lähivirkistysalueen asemakaavan muutosta. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Caruna Oy: Kaava-alueella sijaitsee olemassa olevaa sähkönjakeluverkostoa 20kV maakaapeleiden ja puistomuuntamon muodossa. Oheisen liitteen mukaisesti. Olemassa olevat rakenteet on asianmukaisesti merkitty kaavaluonnokseen. Kaavan lisärakentamisen vuoksi on sähköverkkoa kasvavan tehon tarpeen vuoksi rakennettava lisää. Esitämme kaavaan varattavaksi paikkaa yhdelle uudelle puistomuuntamolle liitteessä esitetylle paikalle. Kaavan sähkönjakeluverkon lisärakentaminen suoritetaan maakaapeli ja puistomuuntamoratkaisujen avulla. Meillä ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Lausuntomme on voimassa kaksi vuotta. Vastine: Puistomuuntamovaraus on osoitettu suojaviheralueelle poiketen lausunnossa esitetystä paikasta. Asiasta on neuvoteltu Caruna Oy:n kanssa ja he ovat hyväksyneet paikan muutoksen. Verkko-Osuuskunta Kuuskaista: Suunnittelualueella sijaitsee sekä Kuuskaistan että kuntien omistamaa valokuituverkkoa. Asemakaava luonnoksen perusteella tielinjaukset tai kiinteistöjen tieliittymäkohdat eivät muutu, joten luonnos ei aiheuta haittaa olemassa olevalle valokuituverkolle. Alueella tehtävissä maanrakennustöissä tulee huomioida olemassa oleva verkko ja ennen töiden aloittamista tulee pyytää kaapelinäyttö. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Lausuntojen perusteella asemakaavaehdotukseen lisätään muuntamovaraus suojaviheralueen pohjoisosaan ja kaavamerkinnät ja -määräykset kohdan Pohjavesialueella oleva rakennusala ensimmäinen lause korjataan kuulumaan seuraavasti: Alueella on voimassa ympäristönsuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. TY-korttelialueelle tulee merkintä TY-8.

16 16 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kuva 11: Asemakaavaehdotus Mitoitus Alueella ei ole asumista, mutta työpaikkoja on kaupungin omistamassa pienteollisuuskiinteistössä sekä Alavuden Lämpö Oy:n lämpölaitoksella yhteensä noin 30. Kuva 12: Seurantalomakkeen tietoja

17 Palvelut Kaavamuutosalueella olevassa pienteollisuuskiinteistössä on mm. autokorjaamo, metallipajatoimintaa ja valaisinten valmistusta. Kaavamuutosalue rajoittuu kaupallisen ja teollisen toiminnan alueisiin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamuutosalueen kortteleiden kaavalliset käyttötarkoitukset muuttuvat lievempään suuntaan mitä voimassa olevassa asemakaavassa. Korttelin 5 T-korttelialueet muuttuvat TY- ja Y- korttelialueiksi ja korttelin 12 T-alue ET-3 alueeksi. Rakennusoikeudellinen määrä pysyy entisellään. Liikennemäärät ja äänimelu tulee kasvamaan hälytysajoneuvotoiminnasta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on osoitettu korttelialueita seuraavasti: Y TY-8 ET Muut alueet EV Yleisten rakennusten korttelialue Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa yhteiseltä teholtaan korkeintaan 15 MW:n lämpökeskukset. Puuperäisen polttoaineen tilapäinen varastoiminen on tontilla sallittu. Suojaviheralue 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksella tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Rekolantien, Telekujan, Himasentien ja Ritolankaaren rajaamalla alueella. Y-tontille tulee paloasema ja erillinen varastorakennus ja ET-3-alueella parannetaan energiahuollon toimintaedellytyksiä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksella poistuu pieni osa Lämpöpuisto- nimisestä lähivirkistysalueesta (VL) ja osa em. mainitusta alueesta muuttuu suojaviheralueeksi. ET-3-alueen pohjoisosa ja Y- kortteli ovat tällä hetkellä metsäisiä alueita ja ne muuttuvat rakennetuiksi alueiksi Muut vaikutukset Lämpölaitosalueen laajentaminen ei lisää olennaisesti raskasta liikennettä, mutta paloaseman toteuttaminen lisää hälytysajoneuvoliikennettä, joka on huomioitava Himasentien ja Telekujan risteysjärjestelyissä lähinnä etuajo-oikeussuhteissa. Paloasematontilta on alle 300 metrin matka valtatieverkostoon, joka parantaa toimintaedellytyksiä.

18 Ympäristön häiriötekijät Lisääntyvä hälytysajoneuvoliikenne lisää äänimelua kaavoitettavan alueen pohjoispuolella olevalle asutukselle. Pysyvää asutusta on n metrin etäisyydellä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset

19 Nimistö Kaava-alueelta poistuu Lämpöpuisto.

20 20 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle ei ole laadittu rakennustapaohjeita. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteutus voidaan aloittaa välittömästi, kun asemakaavaehdotus on lainvoimainen. Ympäristölautakunta on myöntänyt paloasemalle poikkeusluvan, koska rakentaminen ei vastaa voimassa olevan asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta. Tarvittavan kunnallistekniikan verkoston toteutus kuuluu Alavuden kaupungille ja kaukolämpöverkoston toteutus Alavuden Lämpö Oy:lle. Tonttien sisäinen rakentaminen kuuluu tontin omistajille/haltijoille. Asemakaava pyritään saamaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn kesäkuussa 2015 ja asemakaavan tulisi olla lainvoimainen alkusyksystä Toteutuksen seuranta Alueen toteutuksen seuranta kuuluu kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille. Alavus / Ympäristöpalvelut / Kaavoitus Saija Kärkkäinen Kaavoituspäällikkö