ASEMAKAAVASELOSTUS. Alue. Alavuden kaupungin Kirkkokangas 15. kaupunginosan kortteli (osa) Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS Alue Alavuden kaupungin Kirkkokangas 15. kaupunginosan kortteli (osa) / Ympäristöpalvelut

2 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavaehdotuksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Diaarinumero ALA 117/ Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1,2 kilometriä Alavuden keskustasta pohjoiseen, Kirkkotien ja Mikontien kulmauksessa, osoitteessa Mikontie 1, Alavus. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Alavuden kaupungin alueella 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alavuden kaupungin KIRKKOKANGAS 15. kortteli (osa), Asemakaavan muutos. Kaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalon rakentaminen alueelle.

3 3 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Tonttijako Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 16

4 4 Kuvaluettelo Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Alavuden kaupungin alueella... 2 Kuva 2: Ilmakuva alueesta ja kiinteistöjaotus... 6 Kuva 3: Ote maakuntakaavasta Alavuden keskustan osalta... 7 Kuva 4: Ote Alavuden keskustan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta... 8 Kuva 5: Ote ajantasa-asemakaavasta... 8 Kuva 5: Nähtävillä ollut kaavaluonnos Kuva 6: Asemakaavaehdotus Kuva 7: Seurantalomakkeen tietoja Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake Liite 3 Tonttijakokartta Liite 4 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja Liite 5 Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite Sapsun purku- ja rakennuspalvelu Oy Vireille tulo Kaupunginhallitus OAS Ympäristölautakunta (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Asemakaavaluonnos nähtävillä Kuulutus Viiskunta-lehdessä sekä kaavaluonnos Ehdotus Kaupunginhallitus XX Asemakaavaehdotus nähtäville Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 2.2 Asemakaava Tontin omistajat ehdottivat aloitteessaan, että liittymäkielto Mikontieltä tontille poistettaisiin, tehokkuusluvuksi tulisi 0,30 ja kerrosluvuksi II. Lisäksi he esittivät suojeltavan alueen leveydeksi 5 metriä. Asemakaavamuutoksessa tontti on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Voimassa olevan asemakaavan merkintä mahdollistaa ainoastaan omakotitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakentamisen. Asemakaavamuutoksessa on poistettu istutettavalta tontinosalta suojelumerkintä ELY-keskuksen kanssa käydyn viranomaisneuvottelun perusteella ja istutettavan osan leveydeksi on määritelty 5 metriä. Liittymäkielto on poistettu Mikontien suunnasta ja osittain myös Kirkkotien suunnasta, joka mah-

5 5 dollistaa tontin toimintojen paremman suunnittelun. Tonttitehokkuusluvuksi tulee e=0,25 (aiemmin 0,20), koska tontin kapeus ja maastollinen muoto ei mahdollista tiiviimpää rakentamista. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi tulee II. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Tontin omistajat/haltijat vastaavat tontin rakentamisesta. Kaupunki vastaa tarvittavasta katu- ja vesihuoltoverkoston rakentamisesta alueella. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti on rakentamatonta metsäistä aluetta, joka viettää Kirkkotieltä lännen suuntaan. Alueen ympäristö on rakennettua pientaloaluetta. Tontti rajautuu idässä ja etelässä katualueisiin (Kirkkotie, Mikontie), lännessä Lamminpuiston- puistoalueeseen ja pohjoisessa omakotitaloalueeseen. Lähituntumassa ovat myös Kangaspuisto Kirkkotien vastakkaisella puolella ja Kulmapuisto Mikontien eteläpuolella. Koulut (ala- ja yläkoulu sekä lukio) sijaitsevat noin 300 metrin päässä ja jäähalli sekä urheilukenttä noin 600 metrin päässä. Kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1,2 km:n päässä kaupungin keskustassa. Yhdyskuntatekniset verkostot Vesi- ja viemärijohtolinjat kulkevat tontin länsipuolella ja osittain tontin lounaisnurkan kautta, joka on huomioitu rasitteena asemakaavamuutoksessa. Alueella ei ole kaukolämpöverkostoa Maanomistus Sapsun purku- ja rakennuspalvelu Oy omistaa asemakaavamuutoksen kohteena olevan tontin Ympäröivistä kiinteistöistä Kirkkokankaat kadut ja Kangaslampi ovat Alavuden kaupungin omistuksessa, kiinteistö Grönborg Alavuden seurakunnan omistuksessa ja kiinteistö Viertola muiden yksityisten henkilöiden omistuksessa.

6 6 Kuva 2: Ilmakuva alueesta ja kiinteistöjaotus

7 7 3.2 Suunnittelutilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Kuva 3: Ote maakuntakaavasta Alavuden keskustan osalta Suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä maakuntakaavassa: 3.3 Yleiskaava Kohde sijaitsee Alavuden Keskustan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan mukaisella virkistysalueella (V) valtateiden 18 ja 66 liikennemelualueen ulkopuolella. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa

8 8 Kuva 4: Ote Alavuden keskustan oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta 3.4 Asemakaava Alavuden kaupungin Kirkkokangas 15. kaupunginosan kortteleita 24 ja 25 sekä niihin liittyviä puisto-, lähivirkistys-, katu- ja liikennealueita koskeva asemakaavanmuutos on vahvistettu Vaasan lääninhallituksessa Voimassa olevassa asemakaavassa asemakaavan muutosalue on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jonka tonttitehokkuusluku e=0,20 ja kerrosluku ½ I. Tontin itälaidassa on 15 metriä leveäksi osoitettu suojeltava alue, josta on seuraava määräys: Istutettava alueen osa, jolla ympäristö säilytetään luonnonmukaisena. Tontin länsilaidassa on varaus viemärijohtoa varten, joka on myös rakennettu ko. alueelle. Kuva 5: Ote ajantasa-asemakaavasta

9 9 3.5 Tonttijako Tontille on hyväksytty tonttijako Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan muuttamista on käsitelty Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen kanssa viranomaisneuvottelussa ja neuvottelun pöytäkirjassa todetaan seuraavasti: Kaavamuutokselle ei nähty esteitä, sillä vanhan kaavan mukainen suojeltu metsäalue vaikutti tavalliselta talousmetsältä. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloite asemakaavan muuttamiselle tuli tontin omistavalta yritykseltä. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan rivitalon rakentaminen käyttötarkoituksen muuttamisella ja samalla on tutkittu muutkin kaavalliset merkinnät ja määräykset. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos tuli vireille Alavuden kaupunginhallituksen päätöksellä Ympäristölautakunta asetti kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville päätöksellään Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavan osallisia ovat: Suunnittelu- ja lähialueen maanomistajat ja yritykset Kaupungin viranomaiset: Kaupunginvaltuusto, Kaupunginhallitus, tekninen ja ympäristölautakunta Valtion ja muut viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitos Yritykset ja yhteisöt: Caruna Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Verkko-osuuskunta Kuuskaista, naapurikiinteistöjen omistajat sekä muut mahdolliset yhteisöt ja henkilöt, joiden oloihin ja etuihin kaava saattaa vaikuttaa

10 Vireilletulo Asemakaavan muuttaminen tuli vireille Alavuden kaupunginhallituksen päätöksellä Vireilletulosta on kuulutettu Viiskunta- lehdessä. Samalla kuulutuksella ympäristölautakunta on asettanut kaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ajalle Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitus- ja luonnosvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella Viiskunta- lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivulla. Maanomistajille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tai haltijoille ja naapureille lähetetään kirjallinen ilmoitus ennen nähtäville tuloa. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti (MRL 62 ja MRA 30 ). Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään ja vastineet kirjataan selostukseen ehdotusvaiheessa. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ) osoitteeseen: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, PL 262, VAASA Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka on virallisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 30 päivää. Nähtävilläpidosta tiedotetaan julkisesti kuulutuksella Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivulla. Maanomistajille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tai haltijoille ja naapureille lähetetään kirjallinen ilmoitus ennen nähtäville tuloa. Osalliset voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Muistutuksiin laaditaan vastineet ja perustelut kaavaselostukseen ja päätöskäsittelyyn. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään perustellut vastineet. Kaupunginhallitus päättää muistutusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus laitetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Hyväksyminen Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallitus esittää asemakaavan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan Viiskunta-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivulla kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ja MRA 94 ). Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaavan saadessa lainvoiman, kuulutetaan siitä Viiskunta-lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä.

11 Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään lausuntomenettelyin tai erillisneuvotteluin. Asemakaavamuutosta on käsitelty kaupungin ja ELY- keskuksen välisessä viranomaisneuvottelussa Asemakaavan tavoitteet Asemakaavassa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n tavoitteita ja 54 :n asemakaavan sisältövaatimuksia. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja riittävällä vaikutusten arvioinnilla edistetään elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimista, ympäristönsuojelun huomioimista, yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja toimivuutta. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 39 ) säädetään Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksella pyritään mahdollistamaan rivitalon rakentaminen tontille. Se vaatii tontin käyttötarkoituksen muuttamista sekä muiden kaavallisten määräysten ja merkintöjen tarkastelua Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Viranomaisneuvottelun pohjalta tontin itälaidalla olevaa istutettavaa tontin osaa on kavennettu ja siltä on voitu poistaa puuston suojelullinen merkintä.

12 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kuva 5: Nähtävillä ollut kaavaluonnos Suunnittelun vaiheet on esitetty selostuksen kohdassa 2.1. Kaavaprosessin vaiheet. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan ja siitä saatiin kirjallisena 4 kpl lausuntoja. Lausuntoa pyydettiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitokselta, Caruna Oy:ltä, TeliaSonera Finland Oy:ltä ja Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta. TeliaSonera Finland Oyj ei antanut lausuntoaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Asemakaavan muutosluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä Asemakaavamuutosta on käsitelty viranomaisneuvottelussa Esitetty muutosluonnos parantaa hankalasti rakennettavan asuintontin rakennettavuutta ja tekee siitä teknis-taloudellisesti paremman kohteen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole asian tässä vaiheessa huomautettavaa. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos: Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta, joka koskee Kirkkokangas 15. korttelin (osa) asemakaavan muutosta. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan.

13 13 Caruna Oy: Alueelle on tarpeen varata paikka puistomuuntamolle, esim. tälle kaava-alueelle tai viereiselle VL -alueelle Mikontien eteläpuolella. Se korvaisi jatkossa Kangaspuiston nykyisen pylväsmuuntamon. Mahdolliset sähköverkon siirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirron kustannuksista vastaa tilaaja. Meillä ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksen suhteen. Lausuntomme on voimassa kaksi vuotta sen antamisesta. Vastine: Caruna Oy:n esittämää puistomuuntamoa ei osoiteta asemakaavamuutoksen mukaiselle AR-tontille. Puistomuuntamo voidaan tarvittaessa rakentaa kaupungin omistamalle puistoalueelle Mikontien pohjoispuolelle. Asiasta on keskusteltu Caruna Oy:n kanssa ja tarvittaessa he hakevat lupaa puistomuuntamolle em. puistoalueelle. Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. Verkko-Osuuskunta Kuuskaista: Kuuskaistalla ei ole kaapeleita kohteessa. Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia asemakaavaan. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kuva 6: Asemakaavaehdotus

14 Mitoitus Asemakaavamuutostontti on rakentamaton ja sen ympäristössä on omakotitaloasutusta. Kuva 7: Seurantalomakkeen tietoja Palvelut Kaavamuutosalueelta on matkaa keskustan kaupallisiin palveluihin noin 1,2 km. Koulut ja monipuoliset liikunnalliset palvelut (uimahalli, jäähalli, urheilukenttä) sijaitsevat metrin päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Metsäinen tontti muuttuu rakennetuksi, mutta muutoin vaikutus ympäristöön on vähäinen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on osoitettu korttelialueita seuraavasti: AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksella tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Kirkkotien ja Mikontien rajaamalla alueella. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti oli osoitettu pientalorakentamiselle, joka ei ole toteutunut. Kohde on liitettävissä olemassa olevaan vesijohto- ja viemäriverkostoon.

15 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Tontilta poistuu puustoa rakentamisen yhteydessä. Valoisuus lisääntyy kaavamuutosalueen pohjoispuolella olevalla rakennetulla omakotitalotontilla Muut vaikutukset Rivitalokohde lisää vähäisessä määrin Kirkkokatu-nimisen kokoojakadun liikennemäärää. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kohde sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä valtatie 66:sta, jolta kantautuu liikennemelua. Kohteen ja valtatien väliin jää puustoinen alue, joka vaimentaa melua. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaava-alueelle ei synny uutta nimistöä. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueelle ei ole laadittu rakennustapaohjeita.

16 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteutus voidaan aloittaa välittömästi, kun asemakaavaehdotus on lainvoimainen. Tonttien sisäinen rakentaminen kuuluu tontin omistajille/haltijoille. Asemakaavan on tavoite olla kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä alkusyksystä Toteutuksen seuranta Alueen toteutuksen seuranta kuuluu kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille. Alavus / Ympäristöpalvelut / Kaavoitus Saija Kärkkäinen Kaavoituspäällikkö