Kone- ja metallialan perustutkinto

Transkriptio

1 Kone- ja metallialan perustutkinto

2 Kone- ja metallialan perustutkinto Kone- ja metallituoteteollisuudella on Suomen kansantaloudessa ja ulkomaankaupassa keskeinen asema. Alan työllistävä vaikutus on suuri ja yli puolet tuotannosta menee vientiin. Koneiden ja laitteiden toiminnan ja rakenteen tunteminen, työvälineiden ja työstökoneiden käytön hallinta sekä työpiirustusten ja kytkentäkaavioiden lukutaito ovat alan ammatillisia perustaitoja. Alalla edellytetään erilaisten valmistustekniikoiden osaamista, asennus- ja kokoonpanotöiden hallitsemista ja koneiden käyttö- ja kunnossapitotaitoja. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 50/011/2014 Muutosmääräykset Kone- ja metallialan perustutkinto download/177323_maarays_11_011_2016_yto_16_6_2016.pdf Koulutuskoodit Kone- ja metallialan perustutkinto (351101) Osaamisalat Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala (1522) Valimotekniikan osaamisala (1523) Valmistustekniikan osaamisala (1524) Tutkintonimikkeet Koneistaja (10021) Levyseppähitsaaja (10022) Koneenasentaja (10020) Työvälinevalmistaja (10023) Hienomekaanikko (10019) Automaatioasentaja (10015) Valumallinvalmistaja (10018) Kunnossapitoasentaja (10016) Kunnossapitoasentaja (10016) Valaja (10017) Valaja (10017) Voimaantulo Voimassaolon päättyminen

3 SISÄLTÖ 1. Tutkinnon muodostuminen Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Asennuksen ja automaation perustyöt Asennushitsaus Automaatioasennus Automaatioverkkoasennukset CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus CNC-jyrsintä CNC-sorvaus CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito Elektroniikan kokoonpanotyöt FMS-järjestelmien käyttö Hienomekaaninen CNC-koneistus Hienomekaaninen valmistus Hionta Hitsaus Hydrauliikka-asennukset IW-hitsaus Kertamuottivalukappaleen valmistus Kertamuottivalun perustyöt Kestomuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt Koneautomaation asennus Koneenasennus Koneiden ja laitteiden korjaus Koneistuksen perustyöt Koneistus Konepajamittaus Kunnossapito Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja hitsaustyöt Levy- ja teräsrakennetyöt Levytyökeskuksen käyttö

4 2.35. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Logiikkaohjauksien asennukset Manuaalikoneistus Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus Mikromekaaninen valmistus Moniakselinen valmistus Muovimallin valmistus NC-tarkkuussärmäys Ohjausjärjestelmien asennus Ohutlevytyöt Pneumatiikka-asennukset Putkilinjojen valmistus Rakennusten teräsosien valmistus Rakennusten teräsrakenteiden asennus Sähköasennus Sähkömekaaniset asennukset Tarkkuuskoneistus Työstö kipinätyöstökoneella Työvälineiden valmistus ja kunnossapito Työvälinevalmistus Valimoautomaation ohjaus Valimotekniikan perustyöt Valumallinvalmistuksen perustyöt Valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu Ammattialan kuvaus Ammattialan arvoperusta Tutkinnon tavoitteet Valmistustekniikan osaamisala Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Valimotekniikan osaamisala Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus

5 1. Tutkinnon muodostuminen Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää on kolme osaamisalaa, valmistustekniikan osaamisalan (koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja tai hienomekaanikko), automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan (automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja) ja valimotekniikan osaamisalan (valaja tai valumallinvalmistaja). 1 Tutkinnon muodostuminen

6 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Pakolliset tutkinnon osat 3 kpl Asennuksen ja automaation perustyöt, P Koneistuksen perustyöt, P Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, P Valmistustekniikan osaamisala Koneistaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Koneistus, P Levyseppähitsaaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Levy- ja hitsaustyöt, P Koneenasentaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Koneenasennus, P Työvälinevalmistaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Työvälinevalmistus, P Hienomekaanikko, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Hienomekaaninen valmistus, P Valinnaiset tutkinnon osat 4 kpl Automaatioverkkoasennukset Koneautomaation asennus Elektroniikan kokoonpanotyöt Hydrauliikka-asennukset Koneiden ja laitteiden korjaus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Logiikkaohjauksien asennukset Mikromekaaninen valmistus Ohjausjärjestelmien asennus Pneumatiikka-asennukset Sähköasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Putkilinjojen valmistus Hienomekaaninen CNC-koneistus Tutkinnon muodostuminen 2 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Asennushitsaus Hitsaus IW-hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt Levytyökeskuksen käyttö

7 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus NC-tarkkuussärmäys Ohutlevytyöt Rakennusten teräsosien valmistus Rakennusten teräsrakenteiden asennus CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus CNC-sorvaus CNC-jyrsintä Hionta FMS-järjestelmien käyttö Manuaalikoneistus Konepajamittaus Moniakselinen valmistus Tarkkuuskoneistus Työstö kipinätyöstökoneella Työvälineiden valmistus ja kunnossapito CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus Kertamuottivalun perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus Valimoautomaation ohjaus Valumallinvalmistuksen perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu Koneistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Levy- ja hitsaustyöt Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Koneenasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Työvälinevalmistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Hienomekaaninen valmistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa 3 Tutkinnon muodostuminen

8 Sähkömekaaniset asennukset Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Automaatioasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Kunnossapito Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Valimotekniikan perustyöt Kertamuottivalukappaleen valmistus Tutkinnon osa vastaa kolmea tutkinnon osaa Kestomuottivalukappaleen valmistus Tutkinnon osa vastaa kolmea tutkinnon osaa Valumallinvalmistus Tutkinnon osa vastaa kolmea tutkinnon osaa Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa vastaa yhtä valinnaista tutkinnon osaa. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä painoarvoilla (vastaa 1-3 valinnaista tutkinnon osaa), mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot, joiden tutkinnon osa/osat voivat korvata painoarvonsa mukaisesti 1-3 valinnaista kone- ja metallialan perustutkinnon tutkinnon osaa: Kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynninosaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto ja autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala sekä tutkinnot, joiden tutkinnon osa/osat voivat korvata painoarvonsa mukaisesti 1-2 valinnaista tutkinnon osaa: Puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon muodostuminen 4 ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset vastaavat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikkaasentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto, ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan

9 ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rkennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset vastaavat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Sähkömekaaniset asennukset, P Automaatioasentaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Automaatioasennus, P Kunnossapitoasentaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista Kunnossapito CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito Valinnaiset tutkinnon osat 2 kpl Automaatioverkkoasennukset Koneautomaation asennus Elektroniikan kokoonpanotyöt Hydrauliikka-asennukset 5 Tutkinnon muodostuminen

10 Koneiden ja laitteiden korjaus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Logiikkaohjauksien asennukset Mikromekaaninen valmistus Ohjausjärjestelmien asennus Pneumatiikka-asennukset Sähköasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Putkilinjojen valmistus Hienomekaaninen CNC-koneistus Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Asennushitsaus Hitsaus IW-hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt Levytyökeskuksen käyttö Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus NC-tarkkuussärmäys Ohutlevytyöt Rakennusten teräsosien valmistus Rakennusten teräsrakenteiden asennus CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus CNC-sorvaus CNC-jyrsintä Hionta FMS-järjestelmien käyttö Manuaalikoneistus Konepajamittaus Moniakselinen valmistus Tutkinnon muodostuminen 6 Tarkkuuskoneistus Työstö kipinätyöstökoneella Työvälineiden valmistus ja kunnossapito CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus Kertamuottivalun perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus

11 Kestomuottivalun perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus Valimoautomaation ohjaus Valumallinvalmistuksen perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu Koneistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Levy- ja hitsaustyöt Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Koneenasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Työvälinevalmistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Hienomekaaninen valmistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Sähkömekaaniset asennukset Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Automaatioasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Kunnossapito Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Valimotekniikan perustyöt Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa vastaa yhtä valinnaista tutkinnon osaa. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä painoarvoilla (vastaa 1-2 valinnaista tutkinnon osaa), mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot, joiden tutkinnon osa/osat voivat korvata painoarvonsa mukaisesti 1 tai 2 valinnaista kone- ja metallialan perustutkinnon tutkinnon osaa ovat: Kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynninosaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto ja autoalan perustutkinto autotekniikan tai 7 Tutkinnon muodostuminen

12 autokorikorjauksen osaamisala, puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset vastaavat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikkaasentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto, ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rkennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon muodostuminen 8 Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset vastaavat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Valimotekniikan osaamisala Pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Valimotekniikan perustyöt, P Valaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl

13 Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista Kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalukappaleen valmistus Valumallinvalmistaja, pakollinen tutkinnon osa 1 kpl Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (kaksi tutkinnon osaa). Valumallinvalmistus, P Valinnaiset tutkinnon osat 2 kpl Automaatioverkkoasennukset Koneautomaation asennus Elektroniikan kokoonpanotyöt Hydrauliikka-asennukset Koneiden ja laitteiden korjaus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Logiikkaohjauksien asennukset Mikromekaaninen valmistus Ohjausjärjestelmien asennus Pneumatiikka-asennukset Sähköasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Putkilinjojen valmistus Hienomekaaninen CNC-koneistus Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Asennushitsaus Hitsaus IW-hitsaus Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus Levy- ja teräsrakennetyöt Levytyökeskuksen käyttö Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus NC-tarkkuussärmäys Ohutlevytyöt Rakennusten teräsosien valmistus Rakennusten teräsrakenteiden asennus CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus CNC-sorvaus CNC-jyrsintä 9 Tutkinnon muodostuminen

14 Hionta FMS-järjestelmien käyttö Manuaalikoneistus Konepajamittaus Moniakselinen valmistus Tarkkuuskoneistus Työstö kipinätyöstökoneella Työvälineiden valmistus ja kunnossapito CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus Kertamuottivalun perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa kertamuottivalukappaleen valmistus Kestomuottivalun perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu kestomuottivalukappaleen valmistus Muovimallin valmistus Valimoautomaation ohjaus Valumallinvalmistuksen perustyöt Tutkinnon osaa ei voi valita jos on valittu tutkinnon osa valumallinvalmistus Yritystoiminnan suunnittelu Koneistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Levy- ja hitsaustyöt Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Koneenasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Työvälinevalmistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Hienomekaaninen valmistus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Sähkömekaaniset asennukset Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Tutkinnon muodostuminen 10 Automaatioasennus Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Kunnossapito Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito Tutkinnon osa vastaa kahta tutkinnon osaa Valimotekniikan perustyöt

15 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa vastaa yhtä valinnaista tutkinnon osaa. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä painoarvoilla (vastaa 1-2 valinnaista tutkinnon osaa), mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot, joiden tutkinnon osa/osat voivat korvata painoarvonsa mukaisesti 1 tai 2 valinnaista kone- ja metallialan perustutkinnon tutkinnon osaa ovat: Kaivosalan perustutkinto, kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, liiketalouden perustutkinto asiakaspalvelun ja myynninosaamisala, metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala, muovi- ja kumitekniikan perustutkinto, pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala, prosessiteollisuuden perustutkinto, suunnitteluassistentin perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto ja autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala, puualan perustutkinto, rakennusalan perustutkinto ja veneenrakennuksen perustutkinto. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset vastaavat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikkaasentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto, ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rkennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset vastaavat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään 11 Tutkinnon muodostuminen

16 vähintään kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon muodostuminen 12

17 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea hitsausohjetta (WPS) hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla TIG/MIG hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla teroittaa volframielektrodeja alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN tai SFS-EN ISO mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 osaa lukea työpiirustuksista hitsaustyövaiheet, mutta tarvitsee ohjausta hitsausjärjestykseen Hyvä H2 tarvitsee jonkin verran ohjausta hitsausjärjestyksessä ja joissain yksityiskohdissa Kiitettävä K3 tekee tuotekokonaisuuden hitsaustyöt itsenäisesti työpiirustusten mukaan Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa. Hyvä H2 pyrkii työskentelemään joutuisasti. Kiitettävä K3 työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti. 13

18 2. TYÖMENETELMIEN, VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Hitsaus Tyydyttävä T1 osaa hitsata hitsausohjeen (WPS) mukaan, lukea hitsauksen yksityiskohdat piirustuksista ja tulkita hitsausmerkit hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennossa PA, hitsiluokka C tuntee TIG- ja MIG-hitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen Hyvä H2 osaa vaikuttaa hitsin laatuun hitsausparametrien säädöllä hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C osaa välttää hitsausvirheitä osaa suorittaa kaarijuotoksia (hitsausjuotto Mig-hitsauslaitteisto) Kiitettävä K3 pitää hitsausvirran hallinnassa hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB ja PF, hitsiluokka C tietää tyhjäkäyntijännitteen (OVC), AC, DC ja suurtaajuuden käyttömahdollisuudet osaa teroittaa volframielektrodeja Hitsien viimeistely ja jälkikäsittely Tyydyttävä T1 poistaa hitsausroiskeet osaa hitsien peittauksen suoritusteknisesti Hyvä H2 hioo terävät särmät tekee peittauksen vaadittavaan tasoon Kiitettävä K3 osaa jälkikäsitellä hitsausliitokset itsenäisesti tekee peittauksen siististi Hitsauslisäaineiden käsittely Tyydyttävä T1 osaa hitsauslisäaineiden säilytyksen ja tarvittaessa kuivauksen Hyvä H2 osaa valita MIG- ja TIG-hitsaukseen WPS:n mukaiset hitsauslisäaineet tietylle hitsaustyölle Kiitettävä K3 Materiaalien käsittely Tyydyttävä T1 osaa ottaa työssään huomioon ruostumattomien teräs- ja alumiinilevyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon merkityksen tuotteen pinnan laatuun osaa käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa ruostumattomien teräslevyjen ja alumiinilevyjen pintaa vahingoittamattomia välineitä Hyvä H2 tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen pinnanlaatuun, osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa hitsausalueelta Kiitettävä K3 osaa suorittaa itsenäisesti tarvittavat työkappaleen suojaukset tuotteen pinnan laatua vaarantavissa työtilanteissa 14

19 Mittaaminen Tyydyttävä T1 ymmärtää ja osaa mitata tulkilla hitsien a- ja z-mitan ja päittäisliitoksessa kuvun korkeuden. Hyvä H2 osaa mitata ja ottaa hitsatessa huomioon monipalkohitsauksen osahitsien ja valmiin hitsaussauman poikkileikkausten mitat hitsausohjeiden mukaan. Kiitettävä K3 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja vaikutusta hitsin lujuuteen. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 tuntee keskeisimmät piirrosmerkit Hyvä H2 tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat Kiitettävä K3 selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan Materiaalit Tyydyttävä T1 ymmärtää materiaalien jaon: seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, ruostumattomat teräkset ja haponkestävät teräkset omaa perustiedot MIG-hitsauksen hitsauslisäaineista Hyvä H2 tietää eri ruostumattomat teräslajit ja niiden ominaisuudet: austeniittinen, ferriittinen, martensiittinen, duplex (austeniittisferriittinen) tuntee teoreettiset perusteet alumiinista ja alumiiniseoksista Kiitettävä K3 tunnistaa perusainemateriaalit asiakirjan ISO/TR mukaan Hitsauksen teoreettiset perusteet Tyydyttävä T1 tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypilliset hitsausvirheet ymmärtää ruostumattoman teräksen hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja alumiiniseosten hitsaukseen Hyvä H2 tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypillisten hitsausongelmien teoreettiset perusteet tuntee lämmöntuonnin vaikutuksen perusaineen ominaisuuksiin Kiitettävä K3 tuntee lämmöntuonnin ja välipalkolämpötilan hallinnan tärkeyden tietää, miten seostuminen hallitaan Laadunhallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Hyvä H2 tunnistaa laatuvaatimukset Kiitettävä K3 osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti 15

20 Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 tietää, mihin perustuu ruostumattomien terästen korroosiokestävyys tietää työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät ruostumattoman teräksen hitsaukseen. Hyvä H2 tietää ruostumattomien terästen eri korroosiotyypit osaa kertoa hitsaustapahtuman vaikutuksesta ruostumattomaan teräkseen. Kiitettävä K3 tietää eri jälkikäsittelymenetelmien tehokkuuden korroosiota vastaan tuntee hitsauslisäaineiden ja juurikaasun perusteet. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusohjeita tietää alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen terveyshaitat ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta Hyvä H2 huolehtii työpaikan työsuojelusta Kiitettävä K3 työskentelee ergonomisesti oikein Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä Hyvä H2 etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti Kiitettävä K3 toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Ammattietiikka Tyydyttävä T1 käyttää työvälineitä niin, että levypinnat eivät vahingoitu. Hyvä H2 työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden käyttökuntoisuudesta. Kiitettävä K3 työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 16

21 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Arviointi 1. TYÖPROSESSIEN HALLINTA Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta Hyvä H2 tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä Kiitettävä K3 työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan 17

22 Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. Hyvä H2 suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. Kiitettävä K3 asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. 2. TYÖMENETELMIEN, VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Mekaaniset asennukset Tyydyttävä T1 tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä Hyvä H2 asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja Kiitettävä K3 asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja Sähköasennukset Tyydyttävä T1 kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria Hyvä H2 asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja Kiitettävä K3 tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset Työvälineiden käyttö Tyydyttävä T1 käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja Hyvä H2 tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat Kiitettävä K3 huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. Hyvä H2 tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. Kiitettävä K3 ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. 18

23 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit Hyvä H2 osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita Kiitettävä K3 osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita Laadun hallintataidot Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Hyvä H2 tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset Kiitettävä K3 saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. Hyvä H2 päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. Kiitettävä K3 tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä Hyvä H2 työskentelee ergonomisesti oikein Kiitettävä K3 huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa Hyvä H2 osaa arvioida omaa työtään Kiitettävä K3 parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä Kiitettävä K3 on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä 19

24 Ammattietiikka Tyydyttävä T1 huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. Hyvä H2 huolehtii työvälineiden huollosta. Kiitettävä K3 toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla Asennushitsaus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Tutkinnon osan suorittaja osaa 20 hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa kaasupoltinlaitteiston käytön kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla.

25 Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Työkokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta Hyvä H2 selviytyy työstä käytettävissä olevilla työohjeilla ja materiaalioppailla sekä jonkin verran kyselemällä Kiitettävä K3 suoriutuu työstä itsenäisesti Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa. Hyvä H2 on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään itsenäisesti. Kiitettävä K3 työskentelee itsenäisesti ja joutuisasti. 2. TYÖMENETELMIEN, VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Hitsaus Tyydyttävä T1 osaa hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla tietää pääsäätöarvojen merkityksen hitsauksen laatuun osaa teroittaa volframielektrodin ohjeen mukaan osaa lisäaineiden oikean varastoinnin Hyvä H2 käyttää puikko- ja TIG-hitsausvirtalähteiden toimintoja tehokkaasti osaa ohjeisiin tutustumalla valita lisäaineet osaa teroittaa elektrodin teräkselle ja alumiinille ilman ohjetta osaa kuivata lisäaineet Kiitettävä K3 hitsaa puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla vaikeissakin asennoissa tehokkaasti osaa käyttää OVC-, AC-, DC- ja suurtaajuuspulssitoimintoja ymmärtää hyvin teroituksen merkityksen osaa säätää elektrodin teroituksella valokaarta tunnistaa ongelmat, jotka aiheutuvat lisäaineen virheellisestä varastoinnista Polttoleikkaus Tyydyttävä T1 osaa polttoleikkauslaitteiston turvallisen käytön Hyvä H2 osaa valita sopivat suuttimet ja kaasunpaineet ohjeiden mukaan Kiitettävä K3 osaa ilman ohjeita valita sopivat suuttimet polttoleikkaukseen Kovajuottaminen ja kaasuhitsaus Tyydyttävä T1 osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla Hyvä H2 osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla tehokkaasti Kiitettävä K3 osaa tehdä kohteeseen sopivia menetelmäratkaisuja ja kovajuote- ja hitsauslisäainevalintoja 21

26 Materiaalien hallinta Tyydyttävä T1 suojaa ruostumattoman teräksen ja alumiinipinnat Hyvä H2 käsittelee alumiinia ja ruostumatonta terästä puhtausvaatimusten mukaisesti Kiitettävä K3 huolehtii kaikissa tilanteissa puhtaudesta ja pintojen suojauksista Työympäristö, työvälineet ja hitsauksen viimeistely Tyydyttävä T1 ymmärtää olosuhteiden vaikutuksen hitsaustyön suoritukseen Hyvä H2 osaa tehdä tarvittavat työympäristön suojaukset hitsausolosuhteista riippuen Kiitettävä K3 osaa oma-aloitteisesti ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että hitsaus onnistuu vallitsevissa olosuhteissa ja tuntee hitsausmenetelmien säärajoitteet asennusolosuhteissa Hitsin viimeistely Tyydyttävä T1 tekee hitsien hionnat Hyvä H2 tekee huolellisesti hitsien viimeistelyhionnat ja poistaa terävät särmät Kiitettävä K3 tekee kaikki viimeistelyhionnat huolehtien juoheudesta ja ulkonäköseikoista osaa jälkikäsitellä ruostumattomat hitsaussaumat asennushitsaustilanteeseen sopivimmalla tavalla Mittaukset Tyydyttävä T1 osaa hitsata ja mitata piirustuksessa ja ohjeissa määrätyn mittaisia hitsejä. Hyvä H2 osaa tulkita hitsausohjetta luotettavasti ja toteuttaa hitsauksen mitat ja muodot ohjeen mukaan. Kiitettävä K3 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittauksen oikeellisuutta. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 ymmärtää hitsausmerkinnät ja osaa lukea hitsausohjeita (WPS) Hyvä H2 osaa lukea taulukoita ja esimerkiksi lisäaineiden valintaopasta Kiitettävä K3 pystyy soveltamaan oppaiden ja ohjeiden tietoja joustavasti asennushitsaustöihin 22