Tarja Kotamäki Kantvikin päiväkoti Eija Renvall

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarja Kotamäki [tarja.kotamaki@kirkkonummi.fi] Kantvikin päiväkoti Eija Renvall [eija.renvall@kirkkonummi.fi]"

Transkriptio

1 Medialeikki

2 yhteydet Kirkkonummen varhaiskasvatus Tarja Kotamäki Kantvikin päiväkoti Eija Renvall medialeikin mediataiteellinen ohjaus Markus Renvall medialeikin pedagoginen ohjaus Tiia Östman medialeikin malli: Markus Renvall medialeikin pedagoginen toteutus: Kirkkonummen varhaiskasvatus vuodesta 2006 vuodesta 2008 osana Opetushallituksen tukemaa oppimisympäristöjen kehittämishanketta teksti kuvat kannen kuvat Risto Santavuori Risto Santavuori, Kantvikin päiväkodin lapset / Sointu Castren Kantvikin lapset / Sointu Castren julkaisija Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatus, 2011

3 Sisältö MEDIALEIKIN LYHYT ESITTELY Medialeikki mediakasvatuksena sivu 2 medialeikki mediakasvatuksena medialeikin säännöt Medialeikin malli sivu 5 lapsi ja kamera lapsi mediastudiossa lapsi medialeikin oppimisympäristöissä Medialeikin keskeiset periaatteet sivu 19 oma media oma estetiikka lapsilähtöisyys

4 Medialeikki Lapsilähtöistä mediakriittistä mediakasvatusta Medialeikki on lapsen oman median tuottamista, leikkiä kuvalla ja äänellä. Medialeikki on mediakasvatusta, jossa lapsi luo omaa estetiikkaa - tapaansa havainnoida ympäristöä - ja oppii näin suhtautumaan kriittisesti median tarjoamaan maailmankuvaan. Yhteiskunnallinen kehittämishanke Medialeikki on syntynyt tarpeesta kehittää mediakasvatusta vastaamaan tämän ajan median haasteisiin. Se alkoi Kirkkonummella Kantvikin päiväkodissa syksyllä 2006 ja syksystä 2008 vuoteen 2011 se on ollut osa Opetushallituksen tukemaa oppimisympäristöjen kehittämishanketta. Mediataide pedagogisena lähteenä Medialeikki perustuu mediataiteilija Markus Renvallin lähimedia mallin ja mediataiteesta johdettujen menetelmien soveltamiseen lapsilähtöisessä pedagogiikassa. Lapsille annetaan välineet luoda omaa mediaa ja tutkia omaa tapaansa hahmottaa maailma sen sijaan että lähdettäisiin olemassa olevan median sisällön ja rakenteiden tutkimisesta. Medialeikki mallintaa mediataiteen työtapoja, muuntaa ne pedagogiikan välineiksi ja toisaalta tekee pedagogiikasta taiteen tapahtumista.

5 Yleispedagoginen menetelmä Käytettyjen työtapojen monipuolisuus tekee medialeikistä mediakasvatuksen lisäksi yleispedagogisen menetelmän. Kuvaaminen ja äänittäminen ovat tiedon ja tutkimisen välineitä millä tahansa aihealueella. Mediaa tuottaessaan lapset oppivat tavoitteellista ryhmätyötä, tottuvat suunnittelemaan ja kantamaan oman roolinsa sisältämän vastuun. Mikä on medialeikin perusajatus? Medialeikki on mediakasvatusta, jossa lapsille annetaan välineet tuottaa aikuisen avustuksella omaa mediaa ja oppia tekemisen kautta kriittistä medialukutaitoa. Medialeikki eroaa niistä mediakasvatuksen menetelmistä, joissa lähdetään olemassa olevan median tutkimisesta. Medialeikissä lapsi kohtaa median omista lähtökohdistaan. Harjoitellessaan kuvan ja äänen tuottamista lapsi löytää oman tapansa havainnoida ympäristöä. Kun lapsi ymmärtää, miten media on tehty, on hänen helpompi suodattaa itselleen kohdistetun ohjelma- ja mainostarjonnan usein väkivaltaisia, eettisiltä ja esteettisiltä arvoiltaan kyseenalaisia malleja. Medialeikissä yhdistyvät lapsilähtöinen pedagogiikka ja mediataide. Siinä mediakasvatus toteutuu sosiaalisena taiteena lasten yhteisessä tekemisessä ja jakamisessa. Yhteistoiminnallisena ja kokemuksellisena oppimisena medialeikki on kaikkeen pedagogiikkaan soveltuva menetelmä, jossa samanaikaisesti vahvistuvat lasten käsitteellinen ja analyyttinen havaitseminen, sosiaaliset taidot ja monipuoliset tavoitteellisen oppimisen valmiudet.

6 Medialeikin säännöt Medialeikin säännöt (1) Kuvausohje: aikuinen antaa kehykset Kukin lapsi kuvaa 6-10 sekunnin video-otoksia tai ottaa valokuvia sovitun määrän. (2) Lapsi luo sisällön Lapsi päättää vuorollaan itse, mitä ja miten hän kuvaa. (3) Kuvatun välitön katsominen Kun ryhmä on kuvannut, katsotaan tuotos yhdessä aikuisen kanssa. (4) Aikuinen kannattelee Aikuinen huolehtii tekniikasta ja ohjeista sekä tuo leikkiin uusia sovelluksia. Nämä kuvaukseen tarkoitetut ohjeet soveltuvat myös äänittämiseen. [medialeikin säännöt on kehittänyt mediataiteilija Markus Renvall]

7 Medialeikin mallit LAPSI JA KAMERA LAPSI STUDIOSSA LAPSI MEDIALEIKIN OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ Otsikot kertovat millaisia pedagogisia malleja muodostuu medialeikin periaatteita sovellettaessa. Yksittäisten kuvaustapahtumien sijaan kyse on alati uudistuvista yhteisöllisistä oppimiskokonaisuuksista, tiloista ja prosesseista. Otsikoiden tarkoitus on kehystää näitä merkityksiä, kiinnittää kasvattajien havainnot, suunnittelu ja ohjaus jäsentyvään taustaan, auttaa tunnistamaan medialeikin monet vaikutustasot.

8 Lapsi ja kamera Kamera ja lapsen käsi Medialeikki alkaa, kun aikuinen antaa lapselle kameran. Samalla lapsi saa ohjeet kuvaamiseen ja tutustuu medialeikin sääntöihin. Kameran ja kuvaamisen oppimiseen lapsi tarvitsee aikuisen tukea. Lapsen katse Kameralla katsoessaan lapsi etsii omaa tapaansa havaita, löytää ympäriltään uusia merkityksiä ja luo näin omaa mediatodellisuuttaan. Kuvaaminen paljastaa, miten erilaiselta maailma lapsen silmin näyttää, mihin lapsi kiinnittää huomiota, miten sen esittää. Kuvaajan itsenäisyys Kuvaajan keskittymisrauha ja ilmaisun vapaus ovat tärkeitä. Muut ryhmän lapset odottavat omaa vuoroaan puuttumatta toistensa kuvaamiseen. Myös aikuinen noudattaa samaa sääntöä. Aikuisen tehtävä on avustaa puuttumatta sisältöön.

9 Lapsiryhmä kuvaamassa Lapsiryhmä kuvaamassa on medialeikin lähtökohta. Aikuinen antaa ohjeet, joiden puitteissa lapsi päättää sisällöstä. Kuvaajan rooli siirtyy vuoron perään lapselta toiselle. Kukin luovuttaa kameran seuraavalle ja tarvittaessa kertaa sen käyttöohjeet. Kuvatun katsominen Kuvattu tuotos katsotaan yhdessä koko ryhmän kanssa mahdollisimman pian kuvausten jälkeen. Tämä luo medialeikille ominaisen palautekehän, jossa lapsen hetki sitten itsenäisesti tekemät valinnat saavat jaetussa kokemuksessa yhteisen merkityksen. Kamera, johto ja näyttölaite Sääntö kuvatun katsomisesta luo kokonaisuuden, joka alkaa ryhmän kuvaamisesta ja päättyy jaettuun yhteiseen kokemukseen. Tämä tapahtumasarja tekee kamerasta, johdosta ja näyttölaitteesta medialeikille ominaisen ja erityisen välinekokonaisuuden.

10 Kamera lapsen kädessä Ryhmässä kukin lapsi saa vuorollaan kameran tutkittavakseen. Medialeikissä se tapahtuu jotenkin erityisellä tavalla. Tehtävänä on tunnistaa, miltä kamera tuntuu, paljonko se painaa, miltä näyttää ja tuoksuu. Lapsi koskettaa kameraa, tunnustelee ja punnitsee sitä: miltä tuntuu saada kamera käteen? Lapset perehtyvät kameraan, harjoittelevat sen käyttöä ja totuttelevat kuvaamisen sääntöihin. Kameran saaminen käteen on lapselle tärkeä hetki. Lapsi ottaa itse kantaakseen vastuun ja saa samalla sen mukana tulevan arvostuksen. Tämän merkiksi kameran hihna pujotetaan lapsen ranteeseen. Miten hyvin lapsi löytää kameran hallinnan. Miten hyvin sormet ulottuvat kameran ympäri. Miten kameran laukaisin tottelee lapsen hapuilevaa sormea. Miten lapsi osaa tukea kameraa toisella kädellään samalla kun ottaa kuvaa. Ensimmäinen kuva voi olla ratkaiseva lapsen tulevalle kiinnostukselle. Siksi aikuinen neuvoo kirjaimellisesti kädestä pitäen, miten kuva todella syntyy. Lapsen katse Medialeikissä syntyy jotain uutta sillä hetkellä, kun lapsi laukaisee kameran ja ottaa kuvan itsenäisesti valitsemastaan kohteesta, omalla tavallaan. Kuvaaminen avaa lapselle ennestään tuntemattomia ulottuvuuksia. Aivan kuin lapsi saisi uudet silmät ja uuden maailman. Lapsella on kyky hämmästyä siitä, miltä tuttu ympäristö näyttää rajatussa horisontissa tarkasteltuina kohteina. Lapsi on havaitsemisessaan tarkka ja oivaltava. Kamera nostaa yksityiskohtia esiin taustasta, maisema elää lapsen katseessa ja samalla siihen tulee käsitteellistä syvyyttä. Lapsi löytää näkemästään uusia merkityksiä ja rakentaa näin maailmaa omakseen. Lapsen kuvaamisen taito on osa tätä uuden syntymistä. Jos kuva on epätarkka tai ei muuten vastaa aikuisen käsityksiä onnistuneesta kuvasta, on se sitäkin enemmän juuri lapsen kuva. Medialeikin idea on, että lapsi etsii omaa tapaansa havaita. Tarkoitus ei ole, että lapsi opettelee toistamaan jo valmiina olevia kuvaamisen malleja.

11 Kuvaajan itsenäisyys Kuvaajan itsenäisyyteen kuuluu myös olla ottamatta kuvia ollenkaan. Aina lapsi ei halua kuvata tai tulla kuvattavaksi. Leikin vapauteen kuuluu lupa osallistua tai olla osallistumatta. Aikuiselle kuvaajan riippumattomuus voi joskus olla ristiriitainen haaste. Kumpi on tärkeämpää: se että aikuinen omalla osallistumisellaan varmistaa kuvaamisen onnistumisen vai kuvaajan itsenäisyyden säilyttäminen epäonnistumisenkin uhalla? Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa kuvaamisen onnistuminen? Lapsiryhmä kuvaamassa Lapsiryhmän kuvausten ohjaaminen on medialeikkipedagogiikan perustaitoa. Läsnäolollaan aikuinen kannattelee jokaisen lapsen itsenäisyyttä ja osaamista, on tukemassa ja rohkaisemassa. Aikuinen vastaa kuvaamisen ohjeista, kertoo otosten pituuden ja lukumäärän, kenties myös missä ja mitä kuvataan. Medialeikin kuvausohjeen mukaan kukin lapsi ryhmässä kuvaa sovitun määrän 6-10 sekunnin otoksia. Videon pituuden lapsi mittaa laskemalla kuuteen samalla kun kuvaa. Näin aikuinen rajaa kuvaamisen kehyksiä, mutta ei kerro sitä, millaisia kuvien pitäisi olla. Ryhmällä puolestaan on medialeikissä erityinen merkitys. Se on tausta, jota vasten lasten kokemus- ja arvomaailma peilautuu, jossa lapset jakavat suhtautumisensa. Ryhmässä jokainen lapsi opettaa toiselle, opitaan sekä oppimalla että opettamalla, jakamalla, löytämällä yhteisiä omia kysymyksiä. Kaikki näkevät toisensa kuvaajan roolissa, joka siirtyy vuoron perään lapselta toiselle. Jokainen kuvaaja luovuttaa kameran seuraavalle ja tarvittaessa kertaa sen käyttöohjeet. Näin kukin lapsi saa vuorollaan kameran ja silloin hänelle kuuluu kuvaajan täydellinen rauha, vapaus kuvata omalla tavallaan. Kuvatun katsominen Medialeikin sääntöjen mukaan kuvattu tuotos katsotaan yhdessä koko ryhmän kanssa mahdollisimman pian kuvausten jälkeen. Tämä välittömästi tapahtuva kuvatun äärelle palaaminen on olennainen osa medialeikin pedagogiikkaa.

12 Kuvatun katsominen luo medialeikille ominaisen palautekehän, kun lapsen hetki sitten itsenäisesti tekemät valinnat saavat jaetussa kokemuksessa yhteisen merkityksen. Palautekehä on toiminnallinen idea, jonka lapset nopeasti omaksuvat. Siinä vahvistuu lasten omaehtoinen oppiminen, kun kuvauskokemus on vielä muistissa. Katsomisessa lapsi hahmottaa median tuottamisen prosessikokonaisuutena, alusta loppuun vietynä työnä. Samalla ryhmässä muodostuu yhteinen sosiaalinen kokemus, toinen toisensa työn arvostaminen. Yleensä lapset viihtyvät kuviensa äärellä. Sääntöjen mukaan lyhyinä otoksina tuotetusta materiaalista syntyy kestoltaan ja rytmiltään sopivan mittainen video tai diaesitys. Lapset myös mielellään näkevät omat kuvansa, jakavat niihin liittyviä tuntemuksia toisten kanssa. Yhdessä vertaillaan, innostutaan, yllätytään, ollaan uteliaita. Lapsilla on myös omat tapansa asettua kuviensa äärelle eikä se aina tarkoita istumista piirissä näytön edessä, ei välttämättä edes kuvien äärelle tulemista. Silti lapsilla on oma erityinen taitonsa luoda keskinäistä yhteyttä ja jakaa kokemuksia. Aikuiselta vaaditaan herkkyyttä sille, milloin on hyvä opetella yhteistä paikalle tulemista ja milloin lapsi tarvitsee enemmän tilaa itselleen. Kamera, johto ja näyttölaite Sääntö kuvatun katsomisesta luo kokonaisuuden, joka alkaa ryhmän kuvaamisesta ja päättyy jaettuun yhteiseen kokemukseen. Kasvattajalla on tässä medialeikin perusmallissa käytössään mediapedagoginen ja samalla mediataiteellinen tapahtuma, jota voi luovasti käyttää opetuksellisena työvälineenä lähestulkoon millä elämän alueella hyvänsä. Tämä kokemus vahvistuu nopeasti, kun näkee miten oman median tuottaminen vaikuttaa lapsiin. Kameran sisällön siirtäminen näyttölaitteelle voi olla kasvattajalle uusi käytäntö. Tätä varten tarvitaan johto kamerasta tietokoneen näytölle, dataprojektoriin tai yhtä hyvin vanhaan televisioon. Yleensä kameraan kuuluu ostettaessa nämä johdot. Ne on etsittävä, niiden ohjeet kysyttävä ja opeteltava, laitteet säädettävä, niiden käyttö- ja säilytyspaikat sovittava. Kun tämä kerran on tehty, ei tehtävä enää ole vaikea. Pienen ylimääräisen paneutumisen jälkeen toisto luo varmuuden. Työyhteisön yhteinen mediakulttuuri on syntynyt.

13 Lapsi mediastudiossa Mediastudio Mediastudio on työtila, jossa mediaa tuotetaan. Studiossa kuvaa muokataan tavalla, joka muuttaa koettua todellisuutta, paljastaa siitä jotain tai luo kokonaan uutta. Tämä alkaa jo kun kuvien katselu muuttuu uusien merkitysten löytämiseksi. Medialeikki studiotyöskentelynä Suhde todellisuuteen muuttuu kun kamerasta ei tuodakaan näytölle valmista kuvaa. Leikki alkaa lasten liikkuessa kameran edessä niin, että he samaan aikaan näkevät itsensä monitorilta. Esiintyminen, kehon kieli ja sijoittuminen ryhmään, puheilmaisu avautuvat havainnoitavaksi. Animaatiot studiotuotantona Animaatiossa lapsi saa kosketuksen siihen, miten media häntä lähestyy. Kuvaamiseen tottuneilta lapsilta animaatio syntyy helposti. Otetaan valokuva tilanteesta, muutetaan sitä ja otetaan taas kuva. Peräkkäiset kuvat muokataan elokuvaksi. Väriavainnus studiotyöskentelyssä Väriavainnus tekniikalla lapset pääsevät mihin tahansa kuvilla luotaviin todellisuuksiin. Avainvärin edessä leikkivän lapsen hahmo siirretään toisen kameran kuvaan suodattamalla kyseinen väri pois taustasta.

14 Medialeikki studiotyöskentelynä Mediastudio tarkoittaa työtilaa, jossa mediaa käsitellään ja tuotetaan. Se syntyy välineistä, työtavoista sekä työn sisällöstä ja tavoitteista. Studiossa kuvaa ja ääntä tutkitaan ja muokataan tavalla, joka muuttaa koettua todellisuutta, paljastaa siitä jotain tai luo kokonaan uutta. Studiotyöskentelyssä lapsi tuottaa ja muokkaa itseään ja ympäristöään esittävää mediaa, tutkii omaa suhdettaan maailmaan. Studiotyöskentelyn periaatteet sisältyvät medialeikin sääntöihin. Kun lapsiryhmä katsoo kuvausten jälkeen ottamiaan kuvia, syntyy heidän yhteisestä jakamisesta medialeikkistudio. Kuvien katseleminen muuttuu kuvien muokkaamiseksi, uusien merkitysten löytämiseksi. Kun studioleikkiä tehdään lasten liikkuessa kameran edessä niin, että he samaan aikaan näkevät itsensä näytöltä, syntyy kameran ja lapsen yhteydestä uudenlainen mediatodellisuus. Kamerasta tulee itsen ja ympäristön sekä näiden välisen suhteen tutkimisen ja muokkaamisen väline. Studion olemus syvenee, kun lapset myös kuvaavat tapahtumia. Lapsi saa kokemuksen itse tuotetusta mediasta, median suunnittelusta, esteettisten valintojen tekemisestä. Käsitellessään mediaa lapsi suunnittelee ja toteuttaa, oppii median luovana ja muuntelevana tilana, johon omalla osallistumisellaan voi vaikuttaa.

15 Animaatiot studiotuotantona Animaatio on hauska mahdollisuus tutkia yhtä median keskeistä vaikutustapaa. Lapsille suunnatuissa animaatioissa niin mainoksissa kuin mainosten oheistuotteissa, erilaisissa animaatiosarjoissa, elokuvissa, sarjakuvalehdissä, peleissä varsinainen tavoite on myydä merkityksiä, joihin lapsille markkinoitavat tuotteet kiinnitetään. Tuottamalla itse animoituja todellisuuksia lapsi ottaa haltuunsa tuon vaikuttamisen mekanismin ja palauttaa itselleen avaimen omaan mielikuvitusmaailmaansa. Animaatiolla luotu todellisuus on kokonaan ihmisen tuottamaa vaikka sen aineisto voi olla hyvinkin dokumentaarista. Animaation perusidea on rakentaa todellisuus ohut siivu kerrallaan. Lavastetaan jokin tilanne, josta otetaan kuva, sitten tilannetta muutetaan, asetetaan kuvatut kohteet uuteen asentoon ja otetaan taas kuva. Kun tätä toistetaan, tallentuu kameraan tapahtumain kulku, joka muokataan elokuvaksi. Illuusio syntyy näistä peräkkäisistä kuvista, joita katsoessa muodostuu tapahtumisen hahmo.

16 Väriavainnus studiotyöskentelyssä Väriavainnus- eli chroma key tekniikka laajentaa studiotyöskentelyn mahdollisuuksia. Kahdesta tai useammasta kamerasta, dataprojektorista, valkokankaasta, väriitaustasta saa chroma key mikserillä studion, jossa useita kuvia yhdistämällä luodaan kokonaan uusia kokemustodellisuuksia. Lapsi voi kulkea nukketalossa, kohdata leluhahmoja. Voidaan liikkua erilaisissa maisemissa ja tiloissa. Lapset saavat käyttöönsä samat välineet, millä maailman media, tvohjelmat ja elokuvat tuotetaan. Tämä on medialeikin idea, tuoda median tuottamisen välineet pedagogiseen käyttöön, palvelemaan lasta ja hänen oppimistaan tukevaa aikuista. Leikki on tässä avainkäsite. Kun tuotantotekniikkaa tuntematon aikuinen hämmentyy laitteiden, johtojen, kytkentöjen, säätöjen edessä, ei lapselle mikään tekniikka sellaisenaan ole ongelma. Lapsi oppii sen mistä kiinnostuu. Leikin asenteella mikä tahansa on opittavissa.

17 Lapsi medialeikin oppimisympäristöissä Prosessit oppimisympäristöinä Medialeikki käynnistää jatkuvia muuntelevia sarjoja, joissa lapset leikkivät ja oppivat. Jokainen työskentely on kierros, jossa aina palataan sen äärelle mitä on tehty. Tavoitteellisista ja suunnitelluista hankkeista syntyy toistuvia, toisiinsa kiinnittyviä oppimiskokemuksia. Kuvat ja kuvaaminen prosesseina Opittuaan kuvaamisen pystyvät jo kaikkein pienimmätkin tuottamaan pedagogisia mediaprosesseja. Kuvaaminen auttaa lasta hahmottamaan prosessien etenemisen alusta loppuun. Kuvakäsikirjoitus Kuvakäsikirjoitus syntyy peräkkäisistä kuvista ja niihin liitetyistä tekstikommenteista. Sen tekeminen opettaa lasta suunnittelemaan ja hahmottamaan ajallisesti etenevää hanketta. Käsikirjoituksen avulla voidaan paneutua vaiheeseen kerrallaan kadottamatta yhteyttä kokonaisuuteen.

18 Harjoittelu ja esityksen rakentaminen Kohtauksia harjoitellaan, tehdään korjauksia, hiotaan vuorosanoja. Kun harjoitukset siirretään kamerasta näyttölaitteelle tai videoidaan, saadaan välitöntä palautetta. Valmisteluun kuuluu myös lavasteiden ja taustojen tekeminen, studiorakenteiden kokoaminen ja hahmojen askartelu. Tuotantoryhmän roolit Harjoituksia kuvattaessa muodostuu kuvausryhmä sen eri rooleineen: ohjaajat, esiintyjät, kuvaajat, äänittäjä, valojen hoitaja. Lapset oppivat mediatuotannon kurinalaisena tavoitetyöskentelynä. Medialukutaito saa syvyyttä tuotannon rakenteiden tuntemuksesta. Medialeikki lapsiryhmän oppimisprosessina Medialeikki muuttaa aina koko tapahtumisen tilaa. Kun lapsiryhmä kuvaa tai kun rakennetaan studiota, luodaan joka kerta uudistuvia oppimisympäristöjä. Näissä ympäristöissä median tuottaminen kiinnittyy aikaan synnyttäen oppimisprosesseja, joiden kulku kehittää laajempia merkityksiä ilman että niihin tietoisesti pyrittäisiin. Niitä voi kutsua oppimisen perusteita vahvistavaksi syväoppimiseksi. Yksittäisenä tapahtumana luodusta kehästä syntyy toistuvia jatkumoita, joiden äärelle palatessa, niin päivittäin kuin kerran vuodessakin, syntyy toistuvia oppimisen kokemuksia. Mediaa tuottaessaan lapset toimivat tavoitteellisesti yhdessä, ottavat selvää menetelmistä, tutustuvat ympäristöönsä ja luovat tietoa. Suunnitellaan kuvattava tapahtuma, tehdään esitys, elokuva ja katsotaan miltä se näyttää. Mediaan keskittyvä lapsi oppii, löytää uuden roolin median tuottajana ja muuntaa tuon roolin osaksi leikkimäänsä maailmaa. Kamerasta tulee yksi väline leikkiin, jossa leikkijä mallintaa mediakokemuksiaan osaksi itse luomaansa todellisuutta.

19 Koti ja kylä kuvaushankkeena Tehtävä alkaa oman kodin piirtämisestä. Sitten kävellään ryhmässä jokaisen lapsen kodille. Lapsi ottaa digivalokuvan kodistaan ulkopuolelta. Tehtävä sopii kaikkein pienimmillekin, mikä toki edellyttää sitä että aikuinen tarvittaessa asettuu maahan lapsen perspektiiviin ja kannattelee kameraa, auttaa kohdentamisessa. Näillä matkoilla ei mennä sisälle koteihin. Sen sijaan lapset luonnostaan esittelevät toisilleen kotipihansa, erityisesti sen kiinnostavat ja lapselle merkitsevät paikat kuten isot kivet, piilopaikat, metsiköt. Kuvat teetetään tai tulostetaan ja kiinnitetään seinälle ja niistä rakennetaan lasten kotikylän kartta, jota voi täydentää kotoa otetuilla kuvilla, piirroksilla. Oman kodin ja perheen kuvaaminen soveltaa kiintymyssuhdeteoriaa. Kuvassa lapsi tunnistaa itselleen merkityksellisen, suhteen vanhempiin ja kotiin, pystyy sijoittamaan kotinsa kartalle, suhteessa toisiin ihmisiin ja päiväkotiin. Kuvan kautta lapsi käsittelee kodin ja vanhempien yhteyttä, kuva on lapselle merkityksellisen kannattelua. Lapsen emotionaalinen ja sosiaalinen identiteetti vahvistuu. (Kuvia kotikylästä: Kantvikin päiväkodin lapset / Sointu Castren)

20 Oma elokuva ideasta esitykseksi Elokuvan kuvakäsikirjoitus syntyy aikajanalle piirretyistä peräkkäisistä kuvista ja niihin liitetyistä tekstikommenteista. Kuvakäsikirjoitus lähestyy oppimistehtävää lasten näkökulmasta. Sen tekeminen itsessään on haaste, joka opettaa lasta suunnittelemaan ajallisesti etenevää prosessia. Kuvasarjasta lapsi hahmottaa prosessin kokonaisuutena. Olennaista on että lapset nimeävät, mitä kohtauksissa tapahtuu ja mistä niissä on kyse. Oman esityksen tarkastelu vahvistaa kerronnan taitoa, käsitteellistä ajattelua. Kohtauksia harjoitellaan ja hiotaan osa kerrallaan. Tässä voi käyttää apuna kameraa ja näyttölaitetta. Nähdään saman tien, miltä esitetty näyttää mediana. Tarpeeton poistetaan, puuttuva lisätään. Yksittäisiä kohtauksia toistetaan ja muunnellaan, vuorosanoja ja koreografiaa hiotaan. Kun harjoitukset kuvataan videolle, saadaan välitöntä palautetta ja löydetään kehittämisalueita. Lapsiryhmä, joka on jo tottunut kuvaamiseen ja tuntee medialeikin säännöt, voi tuottaa esityksiä chroma key studiossa. Tällöin jaettavia tehtäviäkin on lisää: pääohjaaja, joka seuraa koko prosessin etenemistä, apuohjaajat kummallekin kameralle, keskusyksikköä käyttävä miksaaja, äänitarkkailija, kuvaajat kolmelle kameralle, esiintyjät kullekin kameralle. Ja lopulta esitys on valmis tallennettavaksi, jolloin jokaisen henkilökohtaisesta tehtävästä tulee koko ryhmän yhteistä. Kuvauksissa todellistuu se, miten ryhmässä on hiouduttu toimimaan yhdessä. Tietoisuus kameran läsnäolosta ja tavoitteena olevasta kuvaamisesta tiivistää tapahtumista leikkiä, jossa jokaisella lapsella on oma tärkeä tehtävänsä.

21 Medialeikin keskeiset periaatteet Lapsen oma media Lasten oma media on lasten oman todellisuuden luomista. Omassa mediassa lapsi tutkii itseään ja ympäristöään, omaa suhdettaan maailmaan. Näin tuotettu media on enemmän kuin vain näkymän tallentumista kameraan. Se on myös yhteisesti löydettyjä ja jaettuja merkityksiä. Lapsen oma estetiikka Medialeikissä mediakasvatus tutkii vallitsevan mediakulttuurin sijaan lapsen omaa esteettistä ajattelua. Kuvaaminen ja sen esittäminen lähtevät lapsen omasta esteettisestä näkemyksestä. Lapsen oma havaitsemisen tapa on kriittisen mediasuhteen perusta. (kuva: lapset / Sointu Castren) Estetiikka Estetiikka on tapa, jolla ihminen katsoo maailmaa, havaitsemisen ohjetta. Esteettisen taju ohjaa sitä, miten lapsi mallintaa aistista ympäristöään, rakentaa kuvaa maailmasta.

22 Lapsilähtöisyys Lapsen kuvat kertovat, miten lapsi maailmaa tarkastelee. Keskeisintä medialeikissä onkin lapsen näkyväksi tuleminen itselleen, ryhmässä ja ryhmänä, aikuiselle, ympäristölle. (kuva: lapset / Sointu Castren) Lapsilähtöisyydessä lapsen ilmaisu on arvo sellaisenaan ja lapsen tapa toimia on lapsen oman olemisen ja oppimisen lähtökohta. Lapsilähtöisyys on aikuisen kannattelemaa lapsena olemista ja oppimista. Mediataide pedagogiikassa Medialeikki on soveltavaa yhteisötaidetta pedagogiikan palveluksessa. Taiteen menetelmistä on etsitty ratkaisuja kasvatuksen ja opetuksen tarpeisiin. Medialeikki tuottaa kasvatuksen ja opetuksen menetelmiä taiteen työtavoista ja taidehankkeista. Toisaalta se muuntaa pedagogiset tapahtumat taiteen tapahtumiseksi. Värivalotalo Yksi esimerkki soveltavasta mediataiteesta on Markus Renvallin kuvaustehtäväksi kehittämä värivalotalo. Se on paperi- tai pahvitalo, jonka molemmissa päissä on ikkunat, ikkunoiden ulkopuolella lamput, joiden valon väriä voi säätää. Lapsi asettaa lelun taloon, säätää valot mieleisekseen ja ottaa sovitun määrän valokuvia.

23 Lapsen oma media Media on tiedon välittämistä, sitä tilaa jossa tieto liikkuu. Median sisällöt muokkaavat yhdessä olemisen sisältöjä. Lasten oma media tarkoittaa heidän itsensä tuottamaa todellisuuskuvaa. Tämä on medialeikin ydintapahtuma, oman median merkitys maailmankuvan rakennusaineksena. Oma media syntyy omasta tekemisestä, lasten itse tuottamasta aineistosta ja sen yhdessä kokemisesta. Lasten kuvat ja ääni, niiden esillepano eri muodoissaan ovat tuon median näkyviä lopputuotteita. Toinen, laajempi ja hiljaisesti vaikuttava osa omasta mediasta muodostuu yhteisestä tekemisestä. Kuvien yhteisessä katsomisessa ja jakamisessa tapahtuu lapsen sosiaalinen syntyminen. Lapsi kehittää sosiaalista minäkuvaansa, kun jokainen vuorollaan tulee toisten katseissa olemassa olevaksi täsmälleen oman ilmaisunsa kautta. Mediassaan lapsi tutkii itseään ja ympäristöään, omaa suhdettaan maailmaan. Näkyväksi tämä tulee siinä jaetussa viestinnän tilassa, joka medialeikissä saa sisältönsä lasten löytämistä ajatuksista, kysymyksistä, näkymistä. Oma media on lasten maailman ja kokemisen tavan siirtämistä käsitteellisemmälle, kuvallisen ilmaisun tasolle myös aikuisen nähtäväksi. Se maailma joka tähän asti on elänyt lasten leikeissä, salaisissa paikoissa, lasten keskinäisessä viestinnässä ja huumorissa, saakin nyt uudenlaisen arvon. Medialeikki tekee sille tilaa. Lapsen oma estetiikka Medialeikki on mediakasvatuksen muotona erityinen. Vallitsevan mediakulttuurin tutkimisen sijaan sen johtoajatuksena on esteettisen tunnistaminen ei kuitenkaan ympäröivän median vaan lapsen oman esteettisen ajattelun näkyväksi tekeminen. Medialeikissä kuvaaminen ja havaitun esittäminen lähtee lapsen omasta esteettisestä näkemyksestä, sen löytämisen luomista ilmaisun tarpeista. Lapsen oma havaitsemisen tapa on kriittisen mediasuhteen perusta. Esteettisen taju on kulttuurin muodostumisen ydintä ja siksi myös kulttuurin oppimisen avain. Media muokkaa käsitystämme maailmasta muokkaamalla esteettisiä arvojamme. Lapsen oma estetiikka, oma kriittinen ote mediamaailmasta on medialeikin ydinmerkitys.

24 Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisyys tunnustaa lapsen ilmaisun ja tekemisen sellaisenaan lapsen oman olemisen ja oppimisen lähtökohdaksi. Lapsilähtöisyys on lapsen kuulemista ja aikuisen läsnäoloa. Lapsen ilmaisun vapaus syntyy aikuisessa, suhteessa aikuiseen ja aikuisen jatkuvalla avustuksella. Medialeikkiä voi olla vain lapsilähtöisyydessä. Medialeikki käynnistyy kun lapsen käteen annetaan kamera ja äänityslaitteet, vapaus leikkiä medialla. Lapsi katsoo kameran kautta maailmaa ja kuvaa. Kuvaamisen jälkeen aikuinen etsii johdon kamerasta näyttölaitteeseen ja katsoo kuvatun yhdessä lasten kanssa. Medialeikissä aikuinen on niin leikin mahdollistaja ja ohjaaja kuin tasavertainen leikkijä.

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Hanna Niinistö (toim.) Anu Ruhala (toim.) Annika Henriksson Leena Pentikäinen

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Hanna Niinistö (toim.) Anu Ruhala (toim.) Annika Henriksson Leena Pentikäinen 1 Hanna Niinistö (toim.) Anu Ruhala (toim.) Annika Henriksson Leena Pentikäinen Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla Mediakasvatuskeskus Metka ry Mediamuffinssi-hanke BTJ Kirjastopalvelu

Lisätiedot

Matkaoppaiden esittely kirjoittajakuvaukset. Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan

Matkaoppaiden esittely kirjoittajakuvaukset. Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan 160 Matkaoppaiden esittely kirjoittajakuvaukset Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan 1 Leena Pentikäinen (toim.) Anu Ruhala (toim.) Hanna Niinistö (toim.) Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan

Lisätiedot

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut

Lisätiedot

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä

Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen.

Lisätiedot

Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi

Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi Parasta on, kun yhteinen kokemus siirtyy jaetuksi iloksi Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tuulikki Venninen, Jonna Leinonen ja Mikko Ojala Työpapereita 2010:3 Parasta on, kun yhteinen

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA

KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA Anne Heinonen KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA - katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Anne Heinonen KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA - katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Piirroskuvat:

Lisätiedot

Hullun hassut ideat 102 Liikutellaan sentti kerrallaan 103 Vaikeuksista voittoon 105 KAMERA KÄY, TOIMINTAA! 106 - VIDEOKURSSITUSTA HARJAVALLAN

Hullun hassut ideat 102 Liikutellaan sentti kerrallaan 103 Vaikeuksista voittoon 105 KAMERA KÄY, TOIMINTAA! 106 - VIDEOKURSSITUSTA HARJAVALLAN SISÄLLYSLUETTELO OSA I 4 ALKUSANAT 5 MEDIAKULTUURIN MUUTOS 7 KASVATUS 9 MITÄ MEDIAKASVATUS ON? 10 Mediakasvatuksen ydin 13 MEDIAKASVATUKSEN HISTORAA 14 Suomi mediakasvatuksen kehityspyörteissä 18 MEDIAKASVATUKSEEN

Lisätiedot

Taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmäopas monikulttuuriseen nuorisotoimintaan

Taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmäopas monikulttuuriseen nuorisotoimintaan Taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmäopas monikulttuuriseen nuorisotoimintaan 1 Oppaasta Luovuutta! Taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmäopas monikulttuuriseen nuorisotoimintaan on kokoelma taide-

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka uusissa opetussuunnitelman perusteissa

Tieto- ja viestintätekniikka uusissa opetussuunnitelman perusteissa Tieto- ja viestintätekniikka uusissa opetussuunnitelman perusteissa Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Mä tanssin kuin myrsky!

Mä tanssin kuin myrsky! Sanna Lepoaho Mä tanssin kuin myrsky! Tanssi-ilmaisu osana päiväkodin varhaiskasvatusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Opinnäytetyö 07.04.2015

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen ja Autokoululiiton tilaamaan tutkimukseen Turun yliopiston

Lisätiedot

HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla

HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla - miten toimimme arjen käytännöissä PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ Työryhmä: Kristiina Korpi Helena Laitila Kati Mäki Sari

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Kun todellisuus tulee yhdeksi

Kun todellisuus tulee yhdeksi Kun todellisuus tulee yhdeksi Kun todellisuus tulee yhdeksi on tiivistelmä kirjasta Todellinen valaistuminen, joka kuvaa kuinka tietoisuus, todellisuus ja vapaus yhdistyvät yhdeksi ja jäljelle jää vain

Lisätiedot

OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut?

OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut? OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut? Katja Kangas Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kesä 2004 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Kangas, K. 2004.

Lisätiedot

Parempihan se on että sovitellaan ku että ei sovitella. Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri

Parempihan se on että sovitellaan ku että ei sovitella. Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri Parempihan se on että sovitellaan ku että ei sovitella. Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri Vertaissovittelun ulkopuolinen arviointiraportti Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkosto Verkkojulkaisuja

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TUTKIVAN OPPIMISEN VÄLINEENÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TUTKIVAN OPPIMISEN VÄLINEENÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TUTKIVAN OPPIMISEN VÄLINEENÄ Kai Hakkarainen, Lasse Lipponen, Liisa Ilomäki, Sanna Järvelä, Minna Lakkala, Hanni Muukkonen, Marjaana Rahikainen & Erno Lehtinen Helsingin kaupungin

Lisätiedot