KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA"

Transkriptio

1 Anne Heinonen KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA - katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön

2 Anne Heinonen KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA - katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Piirroskuvat: Harri Oksanen Kirjan on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö ja se on osa Suomen kirjastoseuran hallinnoimaa Lapset, media ja kirjastot -hanketta.

3 Lähtökohtia PERUSPALVELUISTA YHTEISTYÖKSI Koulujen ja kirjastojen yhteistyöllä on pitkä ja vankka tausta. Osa yhteistyöstä on hioutunut toimiviksi ja tarpeellisiksi peruspalveluiksi, joilla tuetaan lukutaidon kehittymistä ja lukuinnon herättämistä. Oppilaita opastetaan myös käyttämään kirjaston palveluita ja löytämään tietoa. Yhteistyön määrä ja tapa vaihtelevat hyvin paljon kirjastoittain, kouluittain ja alueittain. Kuitenkin itsestään selvää näyttäisi olevan se, että yleisissä kirjastoissa aina on tarjolla joitain palveluita koulujen opetustyön tueksi. Yleisen kirjaston ja koulun toiminnan lähtökohdat sopivat yksiin: kummankin tarkoitus on turvata Suomen perustuslaissa ilmaistuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. (Kirjasto 2015.) Lähikirjastojen lasten- ja nuorten kirjastotyötä tekeviä ja koulujen henkilökuntaa yhdistää myös yhteinen kohderyhmä, alueen perheet. Kokoelmat ja niiden tuntemus sekä tiedonhallinnan ammattitaidot tekevät kirjastosta toimivan kumppanin koululle. Kirjastoissa on tarjolla niin elämyksiä kuin tietoa lähes kaikilta mahdollisilta tiedon alueilta ja kaikissa mahdollisissa muodoissa. Tietoyhteiskunnassa toimiminen edellyttää uusiksi kansalaistaidoiksikin nimettyjen mediataitojen omaksumista. Kun kirjasto on alusta asti tukemassa opetustyötä, sen toiminta tulee tutuksi. Silloin kirjasto on peruskoulun jälkeenkin luonteva paikka tiedonhallinta-asioissa. Kun yleisen kirjaston tehtävänä on palvella tasapuolisesti niin lapsia kuin aikuisiakin, tuetaan samalla elinikäisen oppimisen ideaa. Tämän julkaisun tarkoituksena on: Kartoittaa nykyistä koulujen ja kirjastojen yhteistyötä ja määritellä mediakasvatuksen näkökulmasta, mitkä ovat kirjastojen kouluille tarjoamat peruspalvelut. Antaa opettajille tietoa kirjastojen palveluista ja kouluyhteistyöstä ja rohkaista opettajia kehittämään toimintaa lähikirjaston kanssa. Kannustaa kirjastoja solmimaan toimivat yhteydet lähikouluihin, innostaa kouluyhteistyön kehittämiseen ja paikallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen. Kertoa käytännön yhteistyöstä esimerkkejä, joita voi käyttää, soveltaa ja muuttaa tilanteiden mukaan. Rohkaista kirjastojen henkilöstöä avoimuuteen: Mediakasvatussivustolla voi jakaa kokemuksia kouluyhteistyöstä ja muista mediakasvatukseen liittyvistä projekteista. Julkaisu on osa Suomen Kirjastoseuran hallinnoimaa Lapset, media ja kirjastot -hanketta. Kiitokset tuesta ja asiantuntevasta avusta projektikoordinaattori Pirjo Sallménille. Julkaisua ovat kirjoitusvaiheessa kommentoineet myös muut hankkeen seurantaryhmän jäsenet sekä kirjaston mediakasvatuksen aluekouluttajat. Julkaisun on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta löytyy internet-versiona Kirjastot.fi:n Mediakasvatussivustolta osoitteesta 3

4 Lähteistä Tärkeimpiä lähteitä ovat ne lukuisat ajatukset, joita on lausuttu, kuultu, luettu ja kehitelty vuosien mittaan mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Mediakasvatuksen aluekouluttajat ovat kertoneet kirjastojensa toiminnasta koulujen kanssa ja heidän avullaan on tavoitettu opettajia eri puolilta maata kertomaan omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Kirjastojen asemaa koulumaailmassa on lähestytty Perusopetuksen opetussuunnitelman ja sen uudistamista koskevien raporttien avulla. Kirjastojen palveluista on etsitty tietoja kirjastojen internet-sivuilta. Muutenkin lähteiksi on pyritty valitsemaan erityisesti sellaisia, jotka löytyvät internetistä. Toivottavasti -portaalissa sijaitsevasta Mediakasvatussivustosta tulee paikka, jossa kirjaston mediakasvatuksesta kuullaan ja luetaan, jossa siitä kerrotaan ja josta ajatuksia voi vapaasti ottaa käyttöönsä ja soveltaa edelleen. Yhteistyön etuja kirjastoille Kirjastoissa voidaan syystä olla ylpeitä kouluyhteistyöstä. Se on vankasti lähialueen tarpeista lähtevää ja sitä palvelevaa toimintaa. Samalla se on moniammatillista yhteistyötä yli virastorajojen. Palvelujen perusta on hyvä ja yhteistyötä kannattaa kehittää edelleen vastaamaan uusiin haasteisiin. Perusedellytyksenä kuitenkin on, että kirjastossa annetaan tilaa ja voimavaroja lasten- ja nuortenkirjastotyölle. Kirjaston näkökulmasta on kyse myös asiakkuuksia sitouttavasta toiminnasta, joka suuntaa pitkälle eteenpäin. Kouluyhteistyö on merkittävä osa tätä työtä. Vaikka tämän kirjoituksen lähtökohtana ovat kirjaston kouluille tarjoamat palvelut, yhteistyöstä on hyötyä myös kirjastoille: Verkostoituminen Verkostoituminen avaa keskusteluyhteyksiä alueen toimijoiden välille. Tutustuminen ja toistensa toimintatapojen tunteminen voi tarjota mahdollisuuksia myös uudenlaiseen yhteistyöhön. Pedagoginen näkökulma Toiminta koulujen kanssa tuo kirjastoihin opettajien ammattiosaamista ja pedagogisen näkökulman. Kirjastojen on tärkeää tuntea alueen koulujen opetussuunnitelma ja saada tietoa opetuksesta. Kosketus lasten arkeen Lasten- ja nuortenkirjastotyön kehittämiselle on tärkeää pysytellä ajan tasalla niin koulun, mediamaailman kuin lastenkin arjessa. Millaisia ovat alueen koululaisten mediankäytön tiedot, taidot ja tottumukset? Opettajat voivat välittää tästä tietoa kirjastoihin. Alueen asukkaiden tavoittaminen Suunnitellulla kirjaston ja koulun yhteistyöllä pyritään tavoittamaan kaikki alueen koululaiset kerran tai useammin perusopetuksen aikana. Koululaisten kautta ja osallistumalla vanhempainiltoihin kirjastot voivat tavoittaa lisäksi lasten vanhempia. 4 Kirjastotiedon jakaminen Kouluyhteistyö on tilaisuus informoida ja markkinoida kirjastoa ja kirjaston palveluita. Kirjastonkäytön opetuksella koululaisia ohjataan kirjaston palvelut tunteviksi ja tiedostaviksi asiakkaiksi.

5 Kirjastokasvatusta vai mediakasvatusta? Kirjasto on medioiden keskus, jossa on tarjolla sekä perinteisiä että uusia median muotoja, sisältöjä ja välineitä. Niiden käyttöä voi opastaa ja vinkata useista näkökulmista. Lukemaan opettelun ja lukuharrastuksen tukemisella on aina ollut paikkansa kirjaston tehtävissä. Se on nykyäänkin tärkeää ja jopa entistä tärkeämpää. Mutta tärkeää on myös esimerkiksi osata arvioida tekstien käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta tai sitä, millaisia tiedon lähteitä ovat tietosanakirjat tai sosiaalisen median palvelut. Mediakasvatusta on määritelty monin tavoin sen näkökulman mukaan, josta sitä kulloinkin tarkastellaan. Puhutaan peruslukutaidosta ja sen laajentumisesta monipuolisiksi lukutaidoiksi, uusiksi lukutaidoiksi, jotka liittyvät uusiin, digitaalisiin medioihin. Mediakasvatuksella tähdätään turvalliseen ja kriittiseen taitoon löytää, ymmärtää ja tuottaa informaatiota, olipa mediaväline mikä tahansa. Mediakasvatus kirjastotyössä on osaksi asennoitumista ja tiedostamista, sillä kirjastotoimen tehtävissä on jo sinällään paljon mediakasvatuksellisuutta. Se vankistaa entisestään kirjastojen roolia opetustyön tukijana. Erityisesti kirjastojen kouluille tarjoamat peruspalvelut ovat täyttä mediakasvatusta, sillä niillä tähdätään juuri luku- ja tiedonhallintataitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Uusien lukutaitojen tukeminen toteutuu monin tavoin. Jo tiedonhallintataitoihin kuuluu oleellisesti taito hyödyntää kirjaston kokoelmia ja sitä tapaa, jolla tieto on kirjastoissa jäsennetty. Mediakasvatus on asettumassa osaksi kirjaston palveluita ja kiinnostus sitä kohtaan on muutamassa vuodessa kasvanut selvästi. Koulutuksen myötä mediakasvatus on alkanut näkyä myös uusimmissa työtehtävissä ja toimenkuvissa. Kysymykseen kirjastokasvatusta vai mediakasvatusta voi vastata myöntävästi: kyllä, kirjastoilla on molemmat. Kirjaston mediakasvatus ja lukutaidot Mediakasvattaa voi monella tavalla, mutta kirjastojen kannalta on mielekästä lähestyä sitä lukutaitojen näkökulmasta. Mitä enemmän lukutaidoilta vaaditaan, sitä tärkeämpää on oppia hyvä peruslukutaito. Lukemaan oppimisen, lukutaidon kehittymisen ja monipuolisen lukuharrastuksen tukeminen on aina kuulunut kirjaston tehtäviin. Teoksessa Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén (2009) on määritellyt viisi kirjaston mediakasvatuksen osaamisaluetta: informaatiolukutaito, medialukutaito, pelilukutaito, sosiaalisen median tuntemus ja tekijänoikeuksien tunteminen. 5

6 Informaatiolukutaito Wikipediassa olevan artikkelin mukaan informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa, sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä. Informaatiolukutaidon tukeminen toteutuu kirjastoissa tiedonhallintataitoja opastamalla. Kaiken edellytyksenä on yhä hyvä peruslukutaito. Lukemaan oppimisen, lukutaidon kehittymisen ja lukuharrastuksen tukeminen on aina ollut kirjaston tärkeimpiä tehtäviä. Medialukutaito Medialukutaitoa tuetaan auttamalla ihmisiä toimimaan mediaympäristössä ja hyötymään tarjolla olevista medioista. Informaatiota lähestytään välineiden näkökulmasta: on osattava käyttää laitteita, ohjelmia, sisällysluetteloa tai esimerkiksi kirjaston luokitusjärjestelmää, jotta pääsee tiedon äärelle. Kouluyhteistyössä kirjastot voivat tukea medialukutaitoa kirjastonkäytön opetuksella. Kirjastoihin hankitaan asiakkaiden käytettäväksi muun muassa tietokoneita, tietokantoja ja muitakin sähköisiä medioita sekä opastetaan niiden käyttöä. Informaatioteknologian nopea kehitys aiheuttaa sen, ettei medialukutaidon oppimisessa voi koskaan tulla valmiiksi. Se on taito, johon tulee koko ajan uutta opittavaa. Pelilukutaito Vaikka pelien kulttuurihistoria ulottuu kauas ja pelien ja leikkien avulla oppiminen on tuttua, nyky-yhteiskunnassakin pelillisyydestä puhutaan laajenevana ilmiönä. Pelien ja pelaamisen uusiin sähköisiin muotoihin törmää yhä useammin muutenkin kuin puhtaana viihteenä. Esimerkiksi oppimateriaalissa on käytetty pelillisyyttä yhä enemmän. Pelilukutaitoa tuetaan kirjastossa tarjoamalla mahdollisuuksia pelata niin sähköisiä kuin perinteisiäkin pelejä. Pelilukutaidon tukeminen vaatii henkilökunnalta pelien, pelaamisen ja pelikulttuurien tuntemista. Sosiaalisen median tuntemus Sosiaalisen median rooli varsinkin nuorten tiedonhankinnassa, sosiaalisten suhteiden kanavana ja viihdevälineenä on suuri ja kasvava. Kirjaston on oltava mukana ja ratkaistava, miten tarjota tietoa, verkostoitua ja tuoda elämyksiä lapsille ja nuorille sosiaalisesta mediasta ja sosiaalisen median keinoin. Tekijänoikeuksien tunteminen Kirjaston tehtävä on välittää tekijänoikeuksiin liittyvää tietoa myös lapsille ja nuorille. Koululaisten on hyvä olla tietoisia tekijänoikeuslain vaatimuksista paitsi esitelmiä ja projektitöitä tehdessään, myös pelien, musiikinkuuntelun, elokuvien ja sosiaalisen median yhteydessä. Kaikki se, mitä nuoret itse tuottavat esimerkiksi internetiin, on myös tekijänoikeudella suojattua. 6 Pirjo Sallmén on nostanut esille myös kirjastoaineistojen runsauden ja monenlaisten lukutaitojen kehittämisen ja tukemisen toisen puolen. Kirjastojen toiminnassa kehitetään yhä uusia tapoja innostaa lukemaan heitä, joita lukeminen kiinnostaa muutenkin. Samalla unohdetaan helposti ne lapset ja nuoret ja yhtä lailla aikuiset joilla on hankaluuksia tai esteitä lukutaidon oppimisessa ja kehittämisessä. Kirjastoammatilliset tiedot ja taidot eivät yksin riitä siihen, että voitaisiin löytää sopivimmat

7 kirjastopalvelut ja tavat tukea heitä, joilla on lukemisvaikeuksia. Osana kouluyhteistyötä voitaisiin kuitenkin päästä alkuun: koulujen erityisopetuksessa on osaamista kohdata oppimisvaikeuksia ja erityisopettaja tuntee oppilaansa ja tietää parhaiten, mistä juuri hänen luokallaan olisi iloa ja hyötyä. Kirjastot kohti sosiaalista mediaa Vaikka mediakasvatuksen teemoja on ollut kirjaston palveluissa hyvin kauan, sosiaalinen media on alue, joka on vielä kirjastoille uusi. Koko ajan sitä kuitenkin ollaan ottamassa haltuun. Selkeimmin se näkyy tiedottamisessa ja markkinoinnissa, muunlainen asiakkaiden kohtaaminen tai vuoropuhelu sosiaalisen median keinoin on hankalampaa. Tarvitsisiko kirjastojen läsnäoloa sosiaalisessa mediassa enää edes perustella? Kouluikäisille internet, sosiaalinen media ja pelikulttuuri ovat jo niin luontevia ympäristöjä, että niitä ei ole lasten- ja nuorten kirjastotyössäkään mahdollista ohittaa. Verkossa olevan informaation määrä kasvaa ja sosiaalisen median käyttö vain lisääntyy niin viihde- kuin tiedonhakutarkoituksessa kirjastojen mukanaolosta riippumatta. Perusopetuksen uudistamista pohtineen työryhmän mielestä sosiaalinen media olisi osa tulevaa perusopetusta. Esityksen mukaan koulussa pitäisi osata ymmärtää, ohjata ja hyödyntää oppilaiden taitoa toimia tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö toisi oppimiseen sosiaalisuutta ja virtuaalisuutta ja laajentaisi oppimisympäristöä. Kirjasto nähdään sekä yhteistyötahona että yhtenä oppimista tukevana tahona. (Perusopetus 2020, 2010.) Kirjastojen ja koulujen yhteinen haaste Opettajien sekä lasten ja nuorten parissa kirjastotyötä tekevien huoli tulevaisuudesta on samansuuntainen. Miten niin koulu kuin kirjastokin pystyisi tarjoamaan palvelunsa siten, että ne yhä kiinnostavat ja sitouttavat lapsia ja nuoria? Pohjoismaisia vastauksia ongelman ratkaisemiseksi ovat olleet luovuuden lisääminen ja nuorten ottaminen mukaan heitä koskevien palveluiden ja tilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ruotsin luovimmaksi kouluksi nimetyn Young Business Creatives lukion rehtori Daniel Lundqvist (2010) kertoi Pohjoismaiden Suomen instituutin ja Mediakasvatusseuran järjestämässä seminaarissa koulustaan. Siellä haetaan aktiivisesti uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä ympärillä olevien yritysten ja kunnallisten tahojen kanssa. Jatkuva yhteistyö muun muassa kirjaston kanssa on tärkeää. Koulun järjestämä tietotekninen opetus suunnataan ennen muuta opettajille: kun oppilaat ovat jatkuvasti on-line, on opettajien taitoja kehitettävä, jotta koulu pystyisi tarjoamaan oppilaille haasteita. Koulujen ja kirjastojen yhteisenä haasteena on löytää keinoja hyödyntää lasten ja nuorten mediatodellisuutta. On opeteltava käyttämään sosiaalisen median mahdollisuuksia ja kehitettävä sitä sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä, josta sosiaalisessa mediassa on kyse. Mediakasvatuksen näkökulmat ovat jo nyt tärkeitä koulutyössä ja nousevat kirjastoissa perinteisten lukemaan innostamisen, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen rinnalle. Yhteistyön kehittämisen lisäksi kirjastojen ja koulujen olisi järkevää kehittää myös yhteistä koulutusta, jotta uusi media pystyttäisiin mahdollisimman nopeasti siirtämään opetukseen ja osaksi kirjastojen palveluita ja osaamista. 7

8 Opetussuunnitelmat ja oppimisympäristöt koulun ja kirjaston yhteistyössä Opetussuunnitelmista kohti toimivaa yhteistyötä Monille lapsille kirjasto on tuttu paikka jo ennen koulun alkua. Oppilaiden on helppo lähteä luokan kanssa kirjastoon, mutta opettajalla ei aina ole toimivaa kontaktia. Liian usein hyvä yhteistyö pääsee käyntiin ja kehittyy vasta, jos aktiivinen opettaja ja aktiivinen kirjastotyöntekijä sattumalta kohtaavat. Kirjaston ja koulun yhteistyön toteutuminen ei olekaan itsestään selvää. Yhteistyölle ja sen kehittämiselle on oltava hallinnon tuki: kun kirjastotoimi näkyy selkeästi koulujen kumppanina Opetussuunnitelman perusteissa, on käytännön yhteistyö helpompaa. Myös kirjastoissa pitkäjänteiselle kouluyhteistyölle tarvitaan johdon tuki. Kuntien ja koulujen olisi hyvä kutsua kirjasto mukaan jo siinä vaiheessa, kun mietitään omaa opetussuunnitelmaa ja kirjaston roolia siinä. Toimiva koulun ja yleisen kirjaston yhteistyö ei synny ilman panostusta. Jotta toiminta hyödyntäisi kaikkia oppilaita, on yhteistyön suunnitteluun löydyttävä mahdollisuuksia ja resursseja niin kouluista kuin kirjastoista. Opetussuunnitelmien uudistaminen Voimassa oleva Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu käyttöön vuonna 2004 ja sen pohjalta kunnissa ja kouluissa on rakennettu omat opetussuunnitelmat. Mediakasvatus on mukana aihekokonaisuutena media- ja viestintätaito. Aihekokonaisuuksia on tarkoitus käsitellä jokaisen oppiaineen yhteydessä, mutta mediakasvatuksen opetuksen tavoitteita on kirjattu pääasiassa oppiaineisiin äidinkieli- ja kirjallisuus sekä kuvaamataito. Kirjastokäynnit on samoin liitetty äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Opetussuunnitelmia ollaan uudistamassa ja perusopetuksen tavoitteita ja tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä sai esityksensä valmiiksi kesän 2010 alussa. Koko uudistusprosessin pitäisi valmistua syksyyn 2014 mennessä. Tuntijakotyöryhmän esityksessä mediakasvatus saisi tulevassa opetussuunnitelmassa enemmän tilaa ja mediakasvatuksen tavoitteita kirjattaisiin useampien oppiaineiden yhteyteen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/okmtr01.pdf?lang=fi Toimintasuunnitelman tekeminen kannattaa Kun koulun ja kirjaston yhteistyöstä halutaan mahdollisimman toimivaa järjestelmä, joka palvelee niin koulun, kirjaston kuin oppilaidenkin tarkoituksia ja on lisäksi helppo toteuttaa tasapuolisesti, siitä kannattaa tehdä toimintasuunnitelma. Siinä yhteistyötä mietitään koulun, luokka-asteiden, koulun opetussuunnitelman ja kirjaston mahdollisuuksien mukaan. Opettajille on helpointa niveltää kouluvuoteen kirjastoyhteistyö, kun sen sisällöstä ja ajankohdista on päätetty yhdessä ja ne ovat tiedossa jo lukukausien alussa. 8

9 Kirjastojen on mahdollista suunnitella oma toimintansa niin, että yhteistyötä voidaan tarjota ja toteuttaa kaikkien alueen koulujen kanssa. Kun suunnitelmaan on kirjattu kirjastokäyntien sisällöt eri luokka-asteille, vierailujen perusohjelmaa ei tarvitse miettiä joka luokan kohdalla erikseen. Kirjastot tavoittavat alueensa kouluikäiset ja oppilaat tutustuvat kirjastoonsa ja sen palveluihin. Hyvä suunnitelma on tasa-arvoa toteuttava, palvelee vuosia ja on selkeä päivittää, kun tarvetta tulee. Toiminta- tai yhteistyösuunnitelmia on käytössä useissa kunnissa. Niissä määritellään systemaattinen kirjaston ja koulun yhteistyö ja kummankin osapuolen roolit siinä. Myös koulukirjaston tukeminen on tavallisesti kirjattu osaksi suunnitelmaa. Suunnitelmissa herätellään positiivisia asenteita kirjastoa ja lukuharrastusta kohtaan ja määritellään yleensä tarkkaan tiedonhallintataitojen opettaminen eri luokka-asteilla. 9

10 Oppimisympäristöjen näkökulma Oppimisympäristöön liittyy paikka, oppimistilanne ja välineitä sekä tunteita ja sosiaalisia suhteita. Yleinen kirjasto on mielletty tietoa ja elämyksiä tarjoavana julkisena kulttuuripalveluna, mutta nykyään myös oppimisen paikkana ja oppimisympäristönä. Kirjasto oppimisympäristönä koostuu tilasta ja aineistosta henkilökunnasta tietoineen ja taitoineen tietokoneista ja tietokannoista verkkopalveluista oppimiselle myönteisestä ilmapiiristä. 10 Mitä parempaa kirjaston ja koulun yhteistyö on siinä vaiheessa, kun lapsia opetetaan oppimaan, sitä toimivampi oppimisympäristö kirjastosta kehittyy koulun rinnalle. Etenkin kirjas-

11 tonkäyttö- ja tiedonhallintataitojen opetuksen pitäisi kehittyä samassa tahdissa kuin kouluopetus ja nuorten oma mediankäyttö. Koulujen on toivottu laajentavan oppimisympäristöään ja vievän oppimista koulujen ulkopuolelle. Kirjastoa on helppo tarjota paikaksi, joka voi toimia koulun näkökulmasta hyvänä oppimisympäristönä. Kirjasto ja sähköiset oppimisympäristöt Sähköisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan internetissä olevaa oppimisen työkalua, oppimisalustaa. Siellä voi opiskella aihekokonaisuuksia, tehdä tehtäviä ja työskennellä omaan tahtiin. Oppimisympäristöissä pystyy kommunikoimaan opettajien ja muiden oppilaiden kanssa. Sähköisiä oppimisympäristöjä on olemassa useita ja niitä myös käytetään oppilaitoksissa. Sähköiset oppimisympäristöt voisivat olla se väline, jolla yleinen kirjasto saataisiin osaksi koulun arkea. Se toimisi tasavertaisesti koulun tai kirjaston fyysisestä sijainnista huolimatta. Sähköisessä oppimisympäristössä kirjasto voisi olla mukana oppimisessa sillä hetkellä, kuin oppija sitä tarvitsee. Osan kirjastojen virtuaalipalveluista voisi ottaa heti käyttöön sähköisessä oppimisympäristössä: Yhteys aineistotietokantaan, jolla voi etsiä aineistoa lähikirjaston kokoelmista. Eri oppiaineiden yhteyteen voisi liittää aihepaketteja, joihin on koottu tietoa eri lähteistä. Kysy kirjastonhoitajalta tyyppisten palveluiden kautta voisi saada lähetettyyn kysymykseen vastauksen suoraan omaan oppimisympäristön profiiliin. Jos tiedon saamisella on kiire, voisi chatata On Line-kirjaston kanssa eli olla verkon kautta suoraan yhteydessä kirjastohenkilökuntaan. Linkkien kautta voisi siirtyä Okariinoon ja Sivupiiriin, joista saa hyviä kirjallisuus- ja elokuvavinkkejä. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden keskusteluun ja omaan tuottamiseen. Linkki Kirjastokaistan sivuille: Sinne on tehty kirjastojen radio- ja tv-ohjelmia, joita voisi hyödyntää opetustyössä. 11

12 Tiedottamisen tärkeys Hyvin suunnitellusta yhteistyöstä on tiedotettava niin hyvin, että viestin saavat alueen kaikki opettajat - niissäkin kouluissa, joista ei ole itse lähdetty hakemaan tietoa kirjaston palveluista. Kirjastonkäyttö on aina vapaaehtoista. Kunnollisella tiedottamisella voi varmistua, että yksikään opettaja ei jätä käyttämättä palveluita siksi, ettei tiedä mitä menettää. Kouluihin kannattaa tiedottaa vuosittain palveluista, käytänteistä ja vastuuhenkilöistä. Alkusyksystä kouluissa suunnitellaan vuoden toimintaa ja kirjaston palvelut tulevat helpommin silloin huomioiduksi. Parhaat ideat syntyvät kuitenkin usein käytännön työn lomassa. Ideasta toteutukseen ryhtymällä saattaa saada aikaan mukavan ja toimivan kokemuksen niin kirjastolle kuin oppilaille. Ehkä sellaisen, jolla voi päivittää toimintasuunnitelmaa ja toteuttaa muinakin vuosina. Kirjaston ja koulun yhteistyötä on hyvä pitää näkyvillä muutenkin. Siitä voi tiedottaa ilmoitustauluilla ja paikallislehdissä ja paikallislehdille kannattaa tarjota jutunaiheita myös kouluvierailuista. Kirjastojen kotisivuilla oleva informaatio kouluille Internetin merkitys näkyy myös opettajien tiedonetsinnässä: jos opettajat tarvitsevat tietoa kirjaston palveluista, he etsivät sitä varmimmin juuri netistä. Opettajilta on kuitenkin tullut palautetta siitä, että kouluissa tarvittavaa tietoa on joskus hankalaa löytää kirjastojen kotisivuilta. Koulu on kirjastoille niin tärkeä yhteistyökumppani, että linkki opettajille suunnattuun informaatioon voisi hyvin sijaita selkeästi etusivulla. Internetin kouluinformaatiossa kannattaa esitellä ainakin palvelut, jotka kirjasto voi kouluille tarjota vastuuhenkilöt ja selkeät yhteystiedot kirjavinkkilista tai linkki jossain muualla sijaitseviin listoihin. Okariino ja Sivupiiri, kirjastojen valtakunnalliset lasten ja nuorten kirjallisuussivustot Useilla kirjastoilla on kotisivuillaan ainakin maininta kouluille suunnattujen palveluiden olemassaolosta. Tieto on tavallisesti sijoitettu lasten- ja nuorten toiminnasta kerrotun informaation joukkoon. Muutamalla kunnalla on kotisivuillaan luettavissa myös kirjaston ja koulun yhteistyöstä tehty suunnitelma. Internetin kautta on totuttu tekemään ostoksia ja tilauksia. Opettajilta on tullut toiveita myös siitä, että kirjastokäynneille olisi mahdollista ilmoittautua suoraan kirjaston kotisivuilla. Joillain kirjastoilla se onkin jo mahdollista. 12

13 KIRJASTON VIISI PERUSPALVELUA YNNÄ MUUTA YHTEISTYÖTÄ Kirjastojen kouluille tarjoamien palveluiden ytimessä ovat perinteiset kirjastonkäytön opetus, tiedonhaku- ja tiedonhallintataitojen tukeminen, aineiston esittely ja lukemaan innostaminen sekä koulujen materiaalinen ja koulukirjastojen ammatillinen tukeminen. Koululaisten kirjastovierailu voi toteutua valmiiksi suunnitellun opetuspaketin mukaan ja keskittyä johonkin aiheista. Käytännössä etenkin alakoululaisten luokkakäyntien ohjelma on usein kooste: siinä on sekä kirjastonkäyttöön että tiedonhallintataitoihin liittyviä aineksia, luokkaa varten on etsitty kiinnostavia kirjoja ja muuta aineistoa tutustuttavaksi ehkä lopuksi vinkataankin jotain. Kempeleen kirjaston kotisivuille listatut Kirjastovierailujen oppimistavoitteet ovat hyvä esimerkki siitä, miten kirjastoissa alakoululaisille suunnattu kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus usein rakennetaan. Alakoulun luokille kerrotaan vuosi vuodelta laajentaen ja syventäen ja kerraten siitä, miten aineisto on järjestetty hyllyihin ja miten tietyn kirjan voi sieltä löytää. Pienimmille näytetään, missä lastenosastolla on kauno- ja tietokirjallisuutta ja edetään aakkostuksen kautta tietyn aiheluokan ja kirjan paikantamiseen. Kolmasluokkalaisten kanssa tehdään yksinkertaisia tiedonhakuja kirjaston aineisto tietokannasta ja myöhemmin koululaisia opastetaan tekemään tekijä-, nimeke- ja asiasanahakuja. Kuudesluokkalaisille puhutaan tiedonhaun suunnittelusta, siitä miten löytää itselle sopivia tiedonlähteitä ja miten voi arvioida tiedon luotettavuutta. Selvyyden vuoksi kirjastonkäytön- ja tiedonhallintataitojen opetukset käsitellään tässä erikseen. Lisäksi on etsitty esimerkkejä siitä, miten kirjaston mediakasvatus liittyy sosiaaliseen mediaan, internetiin ja sähköisen viestinnän välineisiin. Julkaisun kolmannessa kokonaisuudessa on luokka-asteittain erilaisia käytännön työn esimerkkejä kirjaston ja koulun yhteistyön toteutumisista. 13

14 Kirjastonkäytön opetus Kirjastonkäytön opetus voi muuntua moneksi: se voi olla leikki, tietokilpailu, suunnistus, luento tai jotain muuta. Tarkoituksena on esitellä toimintaa, palveluita ja kokoelmia asiakkaiden näkökulmasta ja kertoa, miten asiakkaaksi pääsee. Kirjastonkäytöstä voi kertoa laajemminkin. Aiheena voi olla niin historiallinen kirjastokatsaus kuin käyttösääntöjen opetusopetuskin. Ekaluokkalaiset on useissa kirjastoissa huomioitu erityisesti, mutta kirjastonkäytön opetuksen voi suunnata kaikenikäisille. Käynnin keskeinen sisältö koostuu tavallisen kirjastokäynnin vaiheista: kirjastokorttiin ja sen hankintaan liittyvistä asioista, kirjojen lainaamisesta ja palauttamisesta ja siitä, miten aineisto on kirjastossa järjestetty. Pienimmille koululaisille tärkeintä on se, että kirjastosta voi lainata. Varsinkin alakoulun luokille kirjastonkäytön opetus on usein leikillistä ja toiminnallista: esimerkiksi hyllyiltä etsitään niihin karanneita hiiriä ja tutkitaan yhdessä, millaisia kirjoja käynnin teeman mukaan - ne ovat valinneet piilopaikoikseen. Alkuopetuksen jälkeen kirjaston osastoja esitellään laajemmin. Oppilaita opastetaan käyttämään kirjaston omaa aineistotietokantaa ja esitellään, mitä ikäluokkaa kiinnostavaa tai koulutyön kannalta tarpeellista löytyy kirjaston kotisivuilta tai muilta kirjaston verkkosivuilta. Yläkouluun siirryttäessä kirjastonkäytön opetuksen on hyvä sisältää perusasioiden ja kirjaston palveluiden kertausta. Uusi kouluvaihe saattaa tuoda myös enemmän tarvetta itsenäiseen tiedonhakuun. Kirjaston palveluita esitellään laajemmin kuin alakoululaisille ja omasta kirjastosta luodaan kuva osana maailmanlaajuista kirjastoverkkoa. Kerrottavaa kirjastosta riittää, mutta kuulijoita ei kannata uuvuttaa. Vaikka kaikkea oleellista ei aina ehdi kertoa kerralla, miellyttävän ilmapiirin ylläpitäminen on tärkeää. Kirjastonkäytönopetus on aina myös markkinointia ja positiivisen mielikuvan luomista. Kuulijat olisi saatava vakuuttuneiksi siitä, että kirjastoon kannattaa tulla vielä uudestaan. 14

15 Tiedonhallintataidot Tiedonhaun opetus on kirjastoalan termi. Sitä käytetään, kun opetetaan tiedonhankinnan prosessia ja tietojen etsimistä kirjaston kokoelmista, tietokannoista tai internetistä. Siihen liittyy yksittäisten tiedonhakujen opastus ja nykyään yhä enemmän myös tiedonhallintataitojen pohtimista. Tiedonhallintaan liittyviä aiheita tulee vähitellen mukaan luokkakäyntien ohjelmaan. Varsinainen tiedonhaun opetus aloitetaan kirjastoissa tavallisesti kolmansilla luokilla, joiden kanssa tutustutaan kirjaston aineistotietokantaan ja sen perushakuihin. Mediakasvatuksen kannalta tiedonhallintaan liittyviä asioita pitäisi käsitellä jo aikaisemmin. Mediaa olisi hyvä tajuta samaa tahtia kuin lapsille tulee innostus tietää asioita, taito lukea ja mahdollisuus käyttää tietokonetta ja internetiä. Jo ennen peruskoulua ja alkuopetuksessa lasten kanssa voi pohtia esimerkiksi sitä, mistä kaikkialta tietoa voi saada ja miten tietää, mikä on totta ja mikä ei. Yläkoulun luokkien tiedonhaun opetus suunnataan tavallisesti tukemaan esitelmien, projektien ja muiden kirjallisten töiden tekoa. Joissain kouluissa kirjaston opetus on liitetty osaksi tietotekniikan kurssia tai se toteutetaan jonkin kirjallisen projektin aluksi. Tiedonhaun opetuksen muutoksesta Niin tietojen hankkimisen kuin sen opastuksenkin painopiste on muuttunut. Aikaisemmin aineiston paikantaminen ja kerääminen vei aikaa, mutta nyt parilla napin painalluksella voi saada tietoa valtavia määriä. Tiedonhallintataitojen opetuksen tehtävä olisi saada googlettamaan tottuneet oppilaat muun muassa miettimään eri tiedonlähteiden ominaispiirteitä ja sitä, miten tuloksista tunnistaa pätevän tiedon. Tekijänoikeuksien pohtiminen, toisen tekstin tai kuvien lainaaminen sekä painetuista että verkkolähteistä ovat myös tiedonhallintaa. Viittauskäytäntöjen opettelu kuuluu entistä oleellisemmin tiedonhallintataitoihin. Informaatiolukutaidon käsite lisää tiedonhaun opetuksen laajuutta, sillä se kattaa erilaisten tiedonlähteiden tunnistamisen ja kriittisen arvioinnin lisäksi kyvyn tunnistaa ja rajata oma tiedontarve ja kyvyn käyttää löydettyä tietoa edelleen. (Asikainen 2009) Tiedonhaun opettamisen sijaan kirjastoissa voitaisiin alkaa puhua tiedonhallintataitojen opettamisesta. Voiko tiedonhallintataitoja opettaa kiinnostavasti? Yksittäisen tiedonhaun opetustunnin haaste kirjastoammattilaiselle on kuitenkin hyvin käytännöllinen: miten tehdä tunnista kiinnostava ja saada se liitettyä sisällöllisesti oppilaiden arkeen tai koulunkäyntiin? Miten internetissä vauhdikkaasti liikuskelevat oppilaat kokisivat sen mielekkääksi? Vaikka oppilaiden internetin käyttö on sujuvaa ja itsetunto sen kohdalla korkealla, tiedonhaun opettamista on kuitenkin pidetty tärkeänä. Nuoret toimivat verkossa nopeasti, mutta oppilaiden verkkotiedonhaun taidoissa on myös paljon lyhytjänteisyyttä. Tiedonhallintataitoja opettamalla kerrotaan, miten tiedonhaussa edetään pintaa syvemmälle. Saadun palautteen perusteella erityisesti tiedonhakutaitojen opetuksesta olisi syytä keskustella opettajan kanssa etukäteen. Tutun tai ennen opetetun asian toistaminen on koettu luokissa turhauttavaksi. On myös sovittava työnjaosta: mitä käydään läpi luokassa ja mitä käsitellään kirjastossa. Tärkeintä on kuitenkin keskustella siitä, mihin koulutyöskentelyssä tiedonhallin- 15

16 16 tataitojen opetus liitetään. Oppilaiden on helpompi kiinnostua ja keskittyä tiedonhaun salaisuuksiin, jos he tietävät tarvitsevansa niitä jonkin annetun tehtävän suorittamiseen ja tiedonhakujen esimerkit liittyvät suoraan esimerkiksi heidän omien projektiensa aiheisiin. Oppilailla on keskenään erilaisia kokemuksia sähköisen median käytössä ja opastajien omat tottumukset ja käyttötarkoitukset saattavat poiketa niistä vielä enemmän. Jos on mahdollista, tiedonhallintataitojen opetustunti kirjastossa etenisi helpoiten pienryhmässä keskustellen ja mahdollisimman joustavaksi suunniteltuna.

17 Mediakasvatusta ja sosiaalista mediaa - kirjastollista mediakasvatusta sähköisillä lähteillä Mediakasvatus on läsnä kirjaston arjessa ja asiakaskohtaamisissa jatkuvasti. Se on tiedonhakua, mieleisen lukemisen, pelin tai musiikin etsimistä, pelikonsolien käytön opastamista tai kirjastonkäytön opetusta, satutunteja ja lukupiirejä. Kirjaston ja koulun yhteistyön muodoissakaan mediakasvatusta ei oikeastaan tarvitse eritellä, vaan koko toiminta on mediakasvattavasti lukutaitoja ja mediataitoja tukevaa. Mediakasvatuksen tehtävä ei enää ole suojella mediaa käyttävää ihmistä erilaisilta vaaroilta tai jopa medialta, vaan tarjota tietoa median käytöstä ja kasvattaa mediaälyä, mediarohkeutta ja medianhallintaa. Kirjaston roolista mediakasvattajana Taru Björkmanin tutkimus Suojelua vai suodatusta (2008) osoitti, että kirjastoissa käytetään varsin yleisesti sisällönsuodatus- tai esto-ohjelmia. Ohjelmien ongelmat ovat tiedossa: kun pyritään estämään pornografinen ja väkivaltainen sisältö, ohjelmat eivät pysty estämään aiheita täysin, mutta estävät kuitenkin siinä ohessa paljon muuta. Ilmeni myös, ettei kirjastoissa aina tiedetä esto-ohjelmista paljoakaan eikä pystytä vaikuttamaan niiden olemassaoloon. Jos kirjastojen - tai minkä tahansa muun - mediakasvatuksen ytimenä on yhä internetin sisällönsuodatusohjelma, tilanne on melko huono. Vaikka lasten internetin käyttö yhä herättää kysymyksiä tai pelkoa ja siitä pitääkin keskustella, lasten pelottelu sosiaalisen median kauhuilla on mennyttä aikaa. Estoilla ja kielloilla varustetulla kirjaston internet-yhteydellä ei ole merkitystä, kun maksuttomien ja langatto- 17

18 mien internet-yhteyksien määrä vain kasvaa ja niitä on tarjolla monin paikoin - myös kirjastoissa. Lapsetkin pääsevät internetiin kenenkään valvomatta missä ja milloin vain omalla tai kaverin puhelimella. Mediakasvatuksen tehtävä onkin varmistaa, että heillä olisi hallussaan myös medianhallintataitoja. Mediakasvatuksen käsikirjassa (2010) Jyri Wuorisalo kehottaa ajattelemaan tietoturvaa ja tietosuojaa luonnollisena asiana, joka kuuluu sosiaalisen median pelisääntöihin. Vaikka lapset ja nuoret käyttävät sujuvasti internetiä, kirjastolla on tehtävää sosiaalisen medialukutaidon tukemisessa. Niin asiakaspalvelussa kuin kouluyhteistyössä sen voisi toteuttaa tiedonhallinnan, median hallintataitojen ja mediaälyn kautta. On monia hyödyllisiä palveluita, joiden käyttöä voi vinkata. Voi tuoda esille, miksi kannattaa arvioida internetsivuja ainakin jonkin verran lähdekriittisesti. Voi opastaa tekijänoikeuksia ja lähdeviittauskäytäntöjä, jotka suojaavat paitsi toisten töiden käyttöä myös sitä, mitä itse on verkkoon tuottanut. Sosiaalinen media tiedonlähteenä 18 Sosiaalinen media on suhteellisen uusi käsite, mutta ilmiönä se on nopeasti muuttanut ja vallannut viihteen käyttötottumuksia, yhteydenpitoon liittyviä tapoja, viestintää, mainontaa ja tiedonetsintää. Myös tiedon määrän kasvu on suoraan verrannollinen siihen jatkuvaan muutokseen, johon sosiaalisessa mediassa on mukauduttava. Sosiaalisen median käytössä on selvästi sukupolvisävyjä, sillä lapset ja nuoret ovat omaksuneet sen niin paljon vanhempiaan helpommin. Niin palvelut kuin niiden sisällöt myös tietosisällöt - rakentuvat sosiaalisen median alueella toisin kuin mihin on totuttu. Wikipedian artikkelissa sosiaalinen media on määritelty verkkoviestintäympäristöiksi, joissa jokainen käyttäjä ja käyttäjäryhmä voi olla aktiivinen sisällön-

19 tuottaja ja sisältö on pääasiassa käyttäjien tuottamaa. Sama henkilö voi olla sekä palvelun käyttäjä että sen tuottaja. Sisällön katseleminen ja sen tekoon osallistuminen on suhteellisen helppoa. Kynnys osallistua on matala. Sosiaalisen median sisältöä ei juurikaan valvota etukäteen Käyttäjistä verkostoituu usein yhteisöjä. Tiedonhallintataitojen suuri haaste on sosiaalisen median nopea kasvu. Lapsille ja nuorille on itsestään selvää etsiä tietoa Wikipediasta ja internetin keskustelupalstat ovat täynnä tiedonhakijoiden viestejä ja vastauksia. Asiantuntijuus ja tieto saavat uusia merkityksiä, kun helpoiten käytettävissä olevat tiedonlähteet ovat palvelun käyttäjien yhdessä koostamia. Tiedontarpeeseen tulee palautetta kuin nopeammin kävisi kirjastossa, mutta kriittinen tiedon tarkastelu vaatii entistä enemmän aikaa ja tarmokkuutta. Kirjastot voisivat ottaa tehtäväkseen suhtautua sosiaalisen median sisältöihin kuin tavanomaiseen kirjastoympäristöön: tutustua aineistoon, reagoida jotenkin kohdalle osuvaan väärään tai vanhentuneeseen tietoon ja vastata esimerkiksi yhteisöpalveluissa huomaamiinsa kysymyksiin kirjaston edustajana. Nettisurffailu työajalla voisi olla ainakin jossain määrin sallittua asiakaskontaktien etsimistä ja kirjastopalveluiden markkinointia. Sosiaalisen median käyttö kirjastoissa Kirjastoalalla on henkilöitä, jotka liikkuvat sosiaalisessa mediassa sujuvasti, osallistuvat ja toimivat. On kirjastoja, joissa hyödynnetään verkon tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti. Paljon on kuitenkin kirjastoja, joissa näin ei ole. Jokaisen ei ole välttämätöntä laajentaa elinympäristöään sosiaaliseen verkkomaailmaan. Silti on tarpeellista, että kouluikäisten parissa työskentelevillä on kirjastoissakin käsitys siitä, mitä lapset internetissä tekevät. Utelias ja kokeilunhaluinen suhtautuminen auttaa, kursseja järjestetään ja tietoa löytyy. Esimerkiksi konsoli- ja verkkopelien pelaamisesta, peleistä ja pelikulttuureista on koottu kirjastoja varten monipuolinen ja selkeä Pelit-tietopaketti. Se löytyy Mediakasvatussivustolta osoitteesta Kirjastojen ensimmäinen vaikeus sosiaaliseen mediaan osallistumisessa ei kuitenkaan liity henkilökuntaan, jossa jo hyvinkin on osaamista ja intoa kokeilla uusia keinoja tavoittaa asiakkaita. Ensimmäiseksi on usein keksittävä keinot, joilla vakuuttaa asian tarpeellisuudesta ne tahot, joilla on valta tehdä se mahdolliseksi. Suomessa on kirjastoja, joissa internet-suojausten taso estää liikkuvan kuvan katsomisen. Tietoturvan, hallittavuuden tai jonkin muun nimissä kirjastojen henkilökunnan työkoneet saattavat olla niin riisuttuja, että niissä ei ole edes turvallisimpia perusohjelmia, joita tarvitaan kuvien tai videokuvan käsittelyyn. Koneisiin ei myöskään voi asentaa näitä tai muita hyödyllisiä ohjelmia. Kirjastoihin ei ole hankittu tarvittavia välineitä tai niitä on aivan liian vähän. Eikä kyse välttämättä ole erityisen mittavista ja kirjastojen budjettia rasittavista panostuksista, esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksista on ollut haettavissa rahallista tukea juuri tähän tarkoitukseen. Jo kunnollisten kameroiden hankkimisella päästään dokumentoimaan kirjastojen arkipäivää ja juhlaa valokuvin ja pienin videoin. Sosiaalinen media on pitkälle kuvallista mediaa. Vastapainoksi on ilo miettiä esimerkkejä siitä, mitä kirjastoissa on muun muassa mediaosaamisella saatu aikaan, kun siihen on kunnolla panostettu. Kouvolan kirjaston alakerrassa sijaitseva Mediamaja on nuorten itseilmaisun keskus. Siellä muun muassa lainataan videokame- 19

20 roita ja opastetaan videoiden editoimisessa, animaatioiden teossa ja luovassa kirjoittamisessa. Studiossa voi nauhoittaa musiikkia ja nuoret taiteilijat saavat töitään esille näyttelytilaan. Kirjasto löytyy internetistä niin Blogspotista, Twitteristä kuin Facebookistakin. Kotkan kirjaston, nuorten ja paikallisten media-alan yritysten yhteistyönä on tehty kirjastoissa pelattavaksi suunniteltu seikkailupeli Uhkaava vaara. Se on sähköinen kirja, joka yhdistelee roolipelikirjan, elokuvien ja pelien keinoja. Syksyllä 2010 käyttöön otettu peli on tehty kehittämään erityisesti alakouluikäisten poikien lukutaitoa. Jos kirjastossa on editointimahdollisuus nuoret voisivat tehdä omia tarinoita ja pelialusta mahdollistaa niiden syöttämisen lukupäätteelle. Kaikkien yhteiseksi iloksi valtakunnallinen verkkokirjastoyksikkö Kirjastot.fi pitää suojissaan nuorten kirjallisuussivustoa Sivupiiriä, lastenkulttuurisivustoa Okariinoa, kirjaston tv- ja radio-ohjelmia tuottavaa Kirjastokaistaa sekä Mediakasvatussivustoa. Kaikkien toimintaan voi osallistua jollain tavoin, esimerkiksi kirjoja vinkaten, ohjelmaideoita ja yhteistyöprojekteja tarjoten ja omista mediakasvatuskokemuksista kertoen. Mediamaja: Uhkaava vaara: Kirjastot.fi: Mediakasvatustyön tueksi Lasten ja nuorten valtakunnalliset kirjastosivut Valtakunnallisten verkkopalveluiden yksi tarkoitus on vähentää yksittäisten kirjastojen työtä. Se tuottaa verkkoon palveluita, joita jokaisessa kirjastossa voidaan hyödyntää ja joilla voi täydentää kirjaston omaa verkkotarjontaa. Lasten- ja nuorten kirjallisuussivustoilla on tarjolla lukuvinkkejä, joita voi lueskella omassa rauhassa. Sivujen tekoon voi osallistua myös itse esimerkiksi kirjoittamalla arvosteluja tai mielipiteitä. Sivustoilla voi keskustella muiden käyttäjien kanssa, verkottua ja löytää kavereita. Sivujen käyttö on helppoa ja turvallista. Lapset ja nuoret käyttää niitä itsekseen, mutta sivuihin voi hyvin tutustua kirjastokäynnillä tai muuten yhdessä luokan kanssa. Sivupiiri - nuortenkirjallisuussivusto Sivupiirissä on esillä nuortenkirjoja niin nuorten itsensä esitteleminä kuin kirjastolaisten kirjavinkkauksina. Valtakunnallinen nuortenkirjasivusto Sivupiiri on paikka, jossa voi rauhassa lueskella muiden kirjoituksia ja tehdä niitä myös itse. Arvosteluista ja kirjavinkkauksista muodostuu nuorten näköinen lukuvinkkiarkisto. Sivupiirin pääsisältö ovat nuorten tekemät kirjaarvostelut, joita kuka tahansa voi kirjoittaa. Kirjojen sisältöä kuvaillaan asiasanoja ja lukemista löytää myös selailemalla asiasanapilveä. Arvosteluja ja vinkkejä on mahdollista kommentoida ja kirjoista voi kertoa mielipiteensä myös antamalla niille tähtiä. Oman profiilin tehneet käyttäjät voivat luoda itselleen oman kirjallisen kaveripiirin, jolloin kavereiden kanssa on mahdollista keskustella yksityisestikin. Profiiliin voi myös tehdä kirjalistoja vaikkapa itselle tärkeistä kirjoista, siitä mitä on lukenut tai mitä on lukematta. Sivupiirin Lukublogia pitävät yllä sivustolla vierailevat nuortenkirjailijat. 20

Hyvä koulukirjasto. Opetushallitus Suomen koulukirjastoyhdistys ry. Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen. Hyvä koululukirjasto

Hyvä koulukirjasto. Opetushallitus Suomen koulukirjastoyhdistys ry. Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen. Hyvä koululukirjasto Hyvä koulukirjasto Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen Opetushallitus Suomen koulukirjastoyhdistys ry Hyvä koululukirjasto 1 Hyvä koulukirjasto teksti: Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä

Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä Katja Virolainen Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

Vantaan tieto- ja viestintätekniikan. suunnitelma 2013 2016. Sivistystoimi

Vantaan tieto- ja viestintätekniikan. suunnitelma 2013 2016. Sivistystoimi Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2013 2016 Sivistystoimi Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Vantaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio... 4 3 Teknisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen. Hyvä koulukirjasto. Opetushallitus Suomen koulukirjastoyhdistys ry

Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen. Hyvä koulukirjasto. Opetushallitus Suomen koulukirjastoyhdistys ry Hannele Frantsi Kaarina Kolu Seija Salminen Hyvä koulukirjasto Opetushallitus Suomen koulukirjastoyhdistys ry Sisällys 3 4 8 10 17 Esipuhe: Parempia koulukirjastoja Luku-Suomeen Kohti hyvää koulukirjastoa

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin

Lisätiedot

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Hanna Niinistö (toim.) Anu Ruhala (toim.) Annika Henriksson Leena Pentikäinen

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. Hanna Niinistö (toim.) Anu Ruhala (toim.) Annika Henriksson Leena Pentikäinen 1 Hanna Niinistö (toim.) Anu Ruhala (toim.) Annika Henriksson Leena Pentikäinen Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla Mediakasvatuskeskus Metka ry Mediamuffinssi-hanke BTJ Kirjastopalvelu

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4. 6.-luokille

Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4. 6.-luokille Ei nettikiusaamiselle! Opetusmateriaali 4. 6.-luokille Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamisopas

Nuorten vaikuttamisopas Nuorten vaikuttamisopas Me voimme vaikuttaa! Nuorten vaikuttamisopas Julkaissut Suomen Verkkodemokratiaseura ry Julkaistu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 1.0 Suomi -lisenssillä (CC BY-NC-SA

Lisätiedot

PELIKASVATTAJAN KÄSIKIRJA WWW.PELIKASVATUS.FI

PELIKASVATTAJAN KÄSIKIRJA WWW.PELIKASVATUS.FI PELIKASVATTAJAN KÄSIKIRJA WWW.PELIKASVATUS.FI SISÄLLYS- LUETTELO TASO I Selvitä mistä tässä kirjassa on kyse 6 1. JOHDANTO 7 2. MITÄ ON PELIKASVATUS JA MIKSI SITÄ TARVITAAN? 10 TASO II Omaksu pelaamisen

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ - Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2011 Muistiot 2011:2 Työryhmä: Tina Heino Riku Honkasalo Ella Kiesi Jari Koivisto Kimmo Koskinen Kari

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUS- KÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Työryhmän raportti 21.4.2005 Moniste 7/2005 Opetushallitus

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

Saarijärven kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia 2014

Saarijärven kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia 2014 Sivistysltk 5.6.2014 Liite 7 Saarijärven kaupungin sivistystoimen Saarijärven kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintäteknologian visio ja strategia 2014 Kuva: Jari Penttinen (2014) Työryhmä: Arja

Lisätiedot

Verkkomarkkinointiopas. Verkkomarkkinointiopas. Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille. Toni Haatainen Mika Heikura

Verkkomarkkinointiopas. Verkkomarkkinointiopas. Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille. Toni Haatainen Mika Heikura Verkkomarkkinointiopas Verkkomarkkinointiopas Pohjoiskarjalaisille pienyrityksille Toni Haatainen Mika Heikura Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Sara Häkkinen SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Opinnäytetyö Kulttuurituotannon koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 31.3.2015 Tekijä(t) Sara

Lisätiedot

Kyllä minä tiedän, mitä haittaa pelaaminen voi aiheuttaa. ja muita alkuopettajien käsityksiä lasten elektronisesta pelaamisesta

Kyllä minä tiedän, mitä haittaa pelaaminen voi aiheuttaa. ja muita alkuopettajien käsityksiä lasten elektronisesta pelaamisesta Kyllä minä tiedän, mitä haittaa pelaaminen voi aiheuttaa ja muita alkuopettajien käsityksiä lasten elektronisesta pelaamisesta Pro gradu -tutkielma Pekka Kivelä Merja Mehtälä Kasvatustieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Oma kieli kullan kallis

Oma kieli kullan kallis Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7

Lisätiedot

TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ

TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Etunimi Sukunimi Marja Kankaanranta Inka Mikkonen Kaisa Vähähyyppä toim. TUTKITTUA TIETOA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa Oppaat ja käsikirjat 2012:13 Opetushallitus

Lisätiedot

Matkaoppaiden esittely kirjoittajakuvaukset. Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan

Matkaoppaiden esittely kirjoittajakuvaukset. Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan 160 Matkaoppaiden esittely kirjoittajakuvaukset Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan 1 Leena Pentikäinen (toim.) Anu Ruhala (toim.) Hanna Niinistö (toim.) Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot