HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla"

Transkriptio

1 HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla - miten toimimme arjen käytännöissä PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ Työryhmä: Kristiina Korpi Helena Laitila Kati Mäki Sari Suhonen ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2011 tekninen toteutus: Lapsen hyvä arki-hanke, Elina Kattilakoski

2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma (käytetään myöhemmin myös nimitystä VASU): Kirjataan tähän kansioon. Kansio on esillä tiimin palavereissa. Siihen kirjataan tiimin sopimukset, miten toimimme. Yksikön omaleimaisuuden tulee näkyä. Käsitteet avataan yhteisissä keskusteluissa. Sopimuksia muutetaan toimintakauden kuluessa tarvittaessa. Kansio on samalla perehdytyksen väline sijaisille ja opiskelijoille. 2

3 Sisältö 1. Arvopohja Kallion arvot Kallion varhaiskasvatuksen arvot Yksikön arvot Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Toimiva arki toiminnan suunnittelu Lapsen varhaiskasvatuspolku Hyvinvoiva lapsi Perushoito kasvun tukena Ruokailu Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Lepo ja hiljentyminen Henkilökohtainen hygienia Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Oppimisen ilo Oppiminen ja sisällöt Ammattitaitoinen kasvattaja Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Koti-tai pienryhmissä toimiminen Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Innostava varhaiskasvatusympäristö Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Osallistuva vanhempi Kasvatuskumppanuus

4 6. Moniammatillinen yhteistyö Lähteet Liitteet Kuuntele, katsele ja ole vuorovaikutuksessa. 4

5 1. Arvopohja 1.1 Kallion arvot Luottamus Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Perheen asioista ei puhuta lasten eikä muiden perheiden tai ulkopuolisten kuullen. Perheet voivat luottaa siihen, että heidän lastaan koskevat asiat otetaan aina ensin puheeksi vanhempien kanssa. Vanhemmista ja perheistä puhutaan kunnioittavasti. Oikeudenmukaisuus Perheitä ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisella lapsella, perheellä ja työntekijällä on oikeus tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus on ylläpitää hyviä työyhteisötaitoja. Osaaminen Varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamista ohjaa perheiden tarpeet. Henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät asiakirjat ja oman paikkakuntansa varhaiskasvatuksen palvelut. Jokainen työntekijä huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä ja osallistuu täydennyskoulutuksiin vähintään kolme päivää vuodessa. Vastuullisuus Toiminnan kehittäminen ja arviointi on koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen asia. Kasvattajatiimi vastaa yhteisönsä pedagogisesta toiminnasta, arvioi ja kehittää sitä jatkuvasti. Palvelun sisäisiä ongelmatilanteita ei sälytetä vanhemmille. 5

6 1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot Laaditaan Kallion varhaiskasvatuksen arvot 6

7 1.3 Yksikön arvot Laaditaan yksikön/ ryhmän varhaiskasvatuksen arvot 7

8 1.4 Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Laaditaan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus 8

9 2. Toimiva arki toiminnan suunnittelu Rakenteet (ryhmät, toiminnat, käytännöt, vastuut, pienryhmätoiminta jne.) Palaverikäytännöt, tiimit Suunnittelu, arviointi, kehittäminen, toiminta (jatkuva prosessi) Yksikön/ryhmän pedagogiset painopistealueet 9

10 2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN toimii tiedotteena myös vanhemmille: mitä painotamme arjessa, mitä tapahtumia jne. VALTAKUNNALLISEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET Kallion VASU Yksikön VASU Esiopetuksen OPS PÄIVÄHOIDON ALOITUS kotikäynti lapsen kotiin ja tutustumiskäynnit lapsen hoitopaikkaan molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto RYHMÄN VASUN SIIRTÄMINEN ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI ryhmän vasu pohjana toiminnan suunnittelussa painopisteet vaihtelevat sopimukset arjen käytännöistä ja toimintatavoista RYHMÄN / YKSIKÖN VASUN LAATIMINEN lapsikohtaiset vasut pohjana toiminnan suunnittelussa tilaa lasten omille ideoille työskentely pienryhmissä ARVIOINTI LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN (lapsen vasu) RYHMÄN LASTEN laaditaan 1-2 kk kuluttua hoidon aloittamisesta vanhempien ja varhaiskasvattajan huomiot lapsesta VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOKOKOAMINEN 10

11 Päivähoidon aloitus o Molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua. o Kotikäynti lapsen kotona sovittaessa. Vanhemmilla mahdollisuus käydä hoitopaikassa aluksi ilman lapsia. o Vanhemmille tietoa päivähoidon arjesta, kasvatuskumppanuudesta, vasusta ja sen keskeisistä periaatteista. o Henkilöstölle tietoa lapsesta, perheestä, toiveista. o Kaavakkeet liitteenä. Lapsikohtainen havainnointi Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa (Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunniltelman perusteet 2005). o Ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan: mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke) mitkä asiat kiinnostavat missä tuen tarvetta edellyttää systemaattista havainnointia toimivat havainnointityökalut (lomakkeet). Lapsikohtaisten VASU:jen laatiminen o Kotikäynti on ensimmäinen osa lapsen VASU:a. o Vasu eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kk hoidon aloittamisesta. o Sen pohjana ovat lasta koskevat havainnot ja niiden pohjalta käytävä keskustelu vanhempien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteet asetetaan kasvattajille, ei lapselle = miten toimimme edistääksemme lapsen oppimista ja kasvua kaikissa arjen tilanteissa. Liitteenä lapsen vasu-lomakkeet 11

12 Yksikön/ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen o Ryhmän lasten vasuista nousevien vahvuuksien ja tarpeiden koonti. o Ryhmävasu on toiminnan suunnittelun ja arjen käytäntöjen perustana. Pedagogiikan kannalta ei ole oleellista yksittäiset tapahtumat vaan arjen käytännön ratkaisut kokonaisuudessaan. o Kasvattaja kokoaa lasten vasuista tavoitteet omalle toiminnalleen, näin me sen teemme. o Kasvattaja havainnoi lasten kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia tarpeita ja käyttäytymistä ja jättää tilaa lasten omille ideoille. o Ryhmän vasun tulee vastata sisällöllisesti valtakunnallista ja kuntayhtymän vasua. o Kasvattaja suunnittelee, kehittää ja arvioi vasun toteutumista arjessa: lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa kasvattajatiimeissä vanhempainilloissa henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa. o Kasvattaja tarjoaa lapselle/ lapsiryhmälle riittävästi oppimiskokemuksia. o Kasvattaja huolehtii siitä, että sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin. 12

13 3. Hyvinvoiva lapsi Jotta lapsi voi hyvin, päivähoidossa tulee olla turvallinen, kiireetön, kannustava ja positiivinen ilmapiiri: o Kasvattaja osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon. o Kasvattaja kuuntelee lasta keskittyen (katse, kosketus, jakamaton huomio) ja vastaa lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin. o Kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. o Kasvattaja antaa päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta. o Kasvattaja ohjaa lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toinen toisensa kunnioittamiseen. o Kasvattaja puuttuu kiusaamistilanteisiin välittömästi. o Kasvattaja arvostaa lasta ja hyväksyy hänet omana itsenään. o Kasvattaja rohkaisee lasta valitsemaan toimintojaan, toteuttamaan ideoitaan, kokeilemaan ja yrittämään lapselle sopivin haastein. o Kasvattaja kiinnittää huomion ensisijaisesti lapsen onnistumisiin. o Kasvattaja vaalii lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin. o Omahoitajuus/pienryhmätoiminta menetelmänä tukee em. tavoitteita Perushoito kasvun tukena Toteutuminen edellyttää, että: o Lapsen päivärytmi muodostuu yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivän aikana lapsella on mahdollisuus leikkiä, ulkoilla ja liikkua, levätä, ruokailla ja saada hyvää perushoitoa. o Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan. o Kasvattaja varmistaa sen, että perushoitotilanteet ovat rauhallisia ja kiireettömiä. o Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet ja ne näkyvät toiminnassa. o Arki toimii, kun jokaista hetkeä arvostetaan. o Omatoimisuus, kiireetön päivärytmi, perushoito, tarinat, sylihetket ja lepo ovat arvokkaita. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on merkityksellinen. 13

14 Ruokailu Päivähoidossa tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat. Valvonta-ateria (KVTES:in mukainen luontaisetuateria) syödään yhdessä lasten kanssa ja ruokailutilanteessa kasvattaja keskittyy lasten ohjaamiseen. Kasvattaja ohjaa lasta terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja ruuan kunnioittamiseen. Kasvattaja toimii mallina ohjaten hyviin tapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Lasten, perheiden tai tiimin sisäisistä asioista ei keskustella yhteisissä ruokailutilanteissa. Ruokailutilanne on myönteinen yhdessäolotilanne, jossa lapsi kokee mielihyvää ja turvallisuutta. Ruokailutilanteisiin ei kuulu pakottamista tai rangaistuksia. Lasta ei syötetä väkisin eikä häntä istuteta pitkiä aikoja ruoka-annoksen ääressä maistamassa. Kasvattaja ohjaa ruokapöytäkeskusteluja laajentaen lapsen tieto- ja käsitevarastoa. 14

15 Miten teemme kaikista aterioista mahdollisimman mukavia ja viihtyisiä? Mitä myönteisiä keinoja käytämme, että lapsi oppii maistamaan eri makuja? Miten kasvattajat osallistuvat päivän eri ruokailutilanteisiin? Miten kasvattaja ohjaa ruokailua? Missä he syövät? Mitä lapsi saa tehdä itse? 15

16 Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Päivähoidossa ulkoillaan päivittäin. Uloslähtö, vaatetuksen valitseminen ja pukeminen on kohtaamista ja yhdessäoloa sekä oppimistilanne. Wc-toimiin, pukemiseen ja uloslähtöön varataan riittävästi aikaa. Lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja sopivasti apua. Ulkoilun aikana toteutuvat kaikki lapselle tyypilliset tavat toimia; leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen. Ulkoilutilanteita ja lähiympäristöä käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen. Ulkoilla voi myös pienryhmissä ja porrastetusti. 16

17 Pukeutumistilanteet: Miten järjestämme niin, että lapsi saa itse yrittää omatoimisuuden tukeminen? Miten lasta huomioiva ja kiireetön uloslähtö toteutetaan? Miten vältämme kaaoksen? Miten uloslähtö toteutetaan porrastaen? Miten teemme pukeutumistilanteesta oppimistilanteen? Ulkoilu: Miten järjestämme ulkoilun? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan mahdollistamaan ohjattua leikkiä ja toimintaa myös ulkona? Miten ulkoilun pedagogiset mahdollisuudet toteutetaan? Miten kasvattajat suhtautuvat ulkoiluun onko ulkoilu mahdollisuus vai pakko? 17

18 Lepo ja hiljentyminen Lapsella on oikeus riittävään lepoon. Hiljentyminen, rentoutuminen ja päiväunet kuuluvat pienen lapsen elämään. Kasvattaja huolehtii lapsen riittävästä levosta ja rauhoittumismahdollisuudesta. Hoitopaikan käytännöistä ja lapsen yksilöllisistä tarpeista keskustellaan vanhempien kanssa. Kasvattaja huolehtii lepohetken turvallisesta tunnelmasta ja luo turvallisuutta lapsen omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä. Lepohetkeen liitetään satujen ja tarinoiden lukemista ja/tai musiikkia. Kasvattaja ei tarpeettomasti pitkitä tai katkaise lapsen päivälepohetkeä. 18

19 Miten päivälepo on järjestetty? Miten järjestämme tunnelmaltaan rentouttavan lepohetken? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan valvomaan lepohetkeä? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan tekemään lepohetkestä turvallisen ja rauhallisen? Millaisia periaatteita noudatamme päivälevon suhteen? Herätetäänkö lapsia kesken unien? 19

20 Henkilökohtainen hygienia Kasvattaja tukee lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä. Kasvattaja huomioi lapsen herkkyyskauden kuivaksi oppimisessa toimien tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kasvattaja keskustelee lapsen kanssa käsienpesun merkityksestä, käsienpesua. opastaa ja valvoo Kasvattaja kunnioittaa lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa. Kasvattaja opastaa lasta huolehtimaan vaatteistaan, siisteydestään ja ympäristöstään. Opastetaan vanhempia pesemään lapsensa kädet päivähoitoon tullessa ja myös kotona päivähoidon jälkeen. Käsidesiä voi käyttää valvotusti. 20

21 Miten lapsen omatoimisuutta tuetaan eri ikävaiheissa? Kuka huolehtii lasten käsienpesusta? 21

22 3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Leikkiminen Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin. Kasvattaja havainnoi lasten leikkiä säännöllisesti, tuntee leikin kehitysvaiheet, lasten kulttuuria ja lasten ajankohtaisia mielenkiinnon kohteita. Kasvattaja kuuntelee lasten suoria ja epäsuoria leikkialoitteita ja auttaa lapsia leikkien toteuttamisessa. Kasvattaja on aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa ja käyttää suoraa mukana leikkiminen ja/ tai epäsuoraa leikin ohjausta leikkivälineet, materiaalit, tilat, aika, sadut, retket. Kasvattaja huolehtii leikkiympäristön tietoisesta luomisesta, rikastuttamisesta, ylläpitämisestä ja uudistamisesta huomioiden lapsen leikin kehitysvaiheen ja kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja huolehtii että leikkivälineillä on omat paikkansa, josta lasten on helppo löytää ne ja palauttaa leikin loputtua takaisin. Kasvattaja ottaa lapsen mahdollisuuksien mukaan leikkiympäristön suunnitteluun. Kasvattaja laajentaa leikkiympäristöä myös lähiympäristöön ja luontoon. Kasvattaja varmistaa tiimi- ja pienryhmätoiminnalla jokaiselle lapselle mielekkäät leikit ja leikkikaverit. 22

23 Kenen ehdoilla toimimme? Kuulemmeko lasten aloitteet ja ehdotukset? Huomioimmeko lasten erilaiset tarpeet? Missä tilanteissa ohjattu toiminta on tarpeellista ja missä ei? Mahdollistuuko pitkäkestoinen leikki? Annammeko tilaa lasten omille projekteille ja puuhille? Miten kasvattajat osallistuvat leikkiin? Millaisia teemoja ja projekteja aiomme lasten kanssa toteuttaa? Millaisen oppimisympäristön rakennamme? 23

24 3.2.2.Liikkuminen Hyvä liikkumisen ympäristö vahvistaa lapsen luontaista halua liikkua ja herättää halua opetella uusia liikunnallisia taitoja. Ympäristö on sopivan haasteellinen ja liikkumaan ja leikkimään innostava. Kasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen, on aktiivisesti läsnä lasten liikuntatilanteissa ja huolehtii liikkumiseen innostavasta ympäristöstä: o eri ikäisille sopivia liikuntavälineitä o tiloja voi muunnella. Kasvattajan tehtävänä on poistaa liikuntaa rajoittavia esteitä ja opettaa turvallista liikkumista. Kasvattaja järjestää säännöllisesti myös ohjattu liikunta. Kasvattaja hyödyntää liikkumiseen pihaa, ympäröivää luontoa ja läheisiä liikuntapaikkoja. Kasvattaja havainnoi lapsen motorista kehitystä säännöllisesti ja ottaa havainnot huomioon liikunnallisen toiminnan suunnittelussa. Kasvattaja tukee pienten lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä perushoitotilanteissa ja leikin varjolla: lorut, laululeikit, satujumppa, musiikkiliikunta jne. 24

25 Liikkuminen 25

26 3.2.3.Tutkiminen Tutkiminen on lapselle luontaista toimintaa syntymästä saakka. Tutkimalla lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja ottaa vähitellen maailmaa haltuunsa. Kasvattaja innostuu tutkimaan yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja ihmettelee, pohtii, hämmästelee ja ihastelee maailman monimuotoisia ilmiöitä yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja antaa aikaa lapsen omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle. Kasvattaja kuuntele ja tarttuu lasten kysymyksiin ja ihmettelyn aiheisiin, eikä anna valmiita vastauksia. Kasvattaja hyödyntää ympäröivää luontoa ja materiaaleja tutkivan toiminnan lähtökohtana. Kasvattajalla on ymmärrys siitä, miten hän voi omalla toiminnallaan herättää tai ylläpitää lapsen luontaista uteliaisuutta yhteisissä oppimis-, hoito- ja kasvatustilanteissa. 26

27 Tutkiminen 27

28 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi on luonnostaan luova ja haluaa ilmaista itseään monin eri tavoin. Lapsi tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan kaikilla aisteillaan ja on onnellinen saadessaan ilmaista itseään ja kokemuksiaan. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuden toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla esim. maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, tanssia, näytellä, askarrella, ommella, nikkaroida, kuunnella, keksiä satuja ja runoja ym. Kasvattaja ohjaa, tarjoaa mahdollisuuksia, materiaaleja ja välineitä. Kasvattaja arvostaa ja dokumentoi lasten tuotoksia. Tärkeää on, että kasvattaja tarjoaa toiminnan iloa ja ilmaisun vapautta. 28

29 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 29

30 3.3. Oppimisen ilo Lapsi on syntymästään saakka utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Mielekäs oppiminen ja oppimisen ilo perustuvat lapsen sisäiseen oppimishaluun, jota säätelee lapsen aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä mielenkiinnon kohteet. Kasvattaja sitoutuu lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Kasvattaja luo ympäristön, jossa: o Lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen ja kiinnostunut. o Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa. o Lapsi saa toimia itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. o Lapsella on mahdollisuus yrittää ja harjoitella Oppiminen ja sisällöt Kokemuksellisuus ja tiedon henkilökohtaisuus ovat lapsen oppimiselle tärkeämpää kuin kasvattajan rakentamat opetukselliset kokonaisuudet. Lapsen tapa havaita asioita ja kiinnostua niistä on erilainen kuin aikuisella. Oppiakseen aidosti jotakin uutta, tiedon tulee koskettaa ja puhutella lasta. Päivä on täynnä tapahtumia ja jokainen hetki synnyttää lapsissa ja kasvattajissa uusia kokemuksia. Näiden tapahtumien havainnoiminen ja pohtiminen tuottaa tietoisuutta. Pienen lapsen oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksen kautta, kun lapsi ja kasvattaja kohtaavat jakaakseen kokemuksiaan, käsityksiään ja tietojaan. Lapsen tapa oppia on kokonaisvaltaista ja pitkälle lapsen mielentilojen ja kiinnostuksen kohteiden sanelemaa. 30

31 4. Ammattitaitoinen kasvattaja Kasvattajat ovat osa vasua. Jotta varhaiskasvatuksessa voi toteutua yksittäisten lasten tarpeiden huomiointi, aikuisen tulee: o osata viedä suunnitelmat käytäntöön o tietää kehityksestä ja suunnittelusta o olla tietoinen siitä mitä ja miksi tekee o olla tietoinen omasta roolimallista o kokeilla erilaisia vaihtoehtoja toiminnalle - Eeva-Liisa Kronqvist 31

32 4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Henkilöstön kasvatustietoisuus ja pedagoginen osaaminen Työyhteisön tavassa toimia on kyse tietoisista pedagogisista valinnoista. Minkälaisista kokonaisuuksista lapsen päivä koostuu ja milloin hänellä on aikaa keskittyä tekemisiinsä kaikessa rauhassa? Miten tuetaan ja mahdollistetaan pitkäjänteistä ja kiireetöntä toimintaa? -Mikkola & Nivalainen Koti-tai pienryhmissä toimiminen Arki on valintoja Pienryhmätoiminnan perustana on vuorovaikutuksen suunnittelu ja mahdollistaminen. Lapsi saa yksilöllistä huomiota ja tunteen että hänestä välitetään. Rauhallinen arki pienessä ryhmässä lisää lapsen hyvinvointia. Myös työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy kun voi aidosti keskittyä yksittäisiin lapsiin. Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi voi olla, sen helpompaa ja turvallisempaa hänen on hallita omaa toimintaansa, tulla yksilönä näkyväksi ja olla oma itsensä. Pienessä ryhmässä lapsi voi toimia lähikehityksen vyöhykkeellä kasvattajan tukemana ja kasvattajan on helpompi havainnoida ja suunnata lapsen toimintaa. Kasvattaja voi keskittyä paremmin yhteen lapseen ja saada kokemuksen siitä, että on oikeasti ehtinyt kohdata ryhmänsä lapsia. Kasvattajien osaaminen ja ammattitaito vahvistuvat ja monipuolistuvat, kun jokainen pääsee vastaamaan omasta pienryhmästään. Kokemus pienestä ryhmästä saa lapsen tuntemaan yhteenkuuluvuutta. 32

33 Pienryhmätoiminta päiväkodissa 33

34 4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vasu 2004 Marjatta Kallialaa mukaillen: Lapsen toimintaan vaikuttaa: o Kasvattajan herkkyys huomata, mitä lapsi tarkoittaa. o Sopivissa kohdissa kasvattajan väliintulo (lapsen aktivointi). o Kasvattajan antamat mahdollisuudet lapsen omiin valintoihin (autonomia). o Kts. Itsearviointi lopussa Kasvattajana onnistuminen voidaan osoittaa tarkkailemalla lapsen hyvää oloa ja toimintaan sitoutumista: o Lapsen hyvä olo näkyy: Lapsi on rentoutunut. On energinen ja säteilee elinvoimaa. On avoin ympäristölle ja läsnä oleva. o Koska: Tilanne vastaa hänen tarpeitaan. Hänellä on myönteinen käsitys itsestään. Hän voi ilmaista omat tunteensa. Sitoutuneisuus: o Sitoutuneisuus toimintaan on inhimillisen toiminnan ominaisuus, joka voidaan tunnistaa keskittymisestä ja sinnikkyydestä. o Toiminta sujuu kuin leikiten, tekijä nauttii, laittaa kaiken peliin, ajan ja paikan taju häviää. o Oppimisen edellytys on tietty määrä sitoutumista. o Ominaista motivaatio, lumoutuminen ja osallisuus. o Toiminta joka on sopivalla tavalla haastavaa ja vaikeaa saa lapsen ponnistelemaan ja kurkottelemaan. o Liian vaikea turhauttaa, liian helppo ei myöskään haasta. 34

35 Miten autamme lasta liittymään osaksi ryhmää? Miten autamme lasta saamaan kavereita? Miten toimimme, että jokainen lapsi saa jakamatonta huomiota? 35

36 4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus: o Fyysiset tekijät: rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö, toimintaan innostavat materiaalit ja välineet (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen, tutkiminen). o Sosiaaliset tekijät: ryhmän ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus, sosiaalisten suhteiden kokonaisuus. o Psyykkiset tekijät: kasvattajan ja lapsen välinen suhde: sitoutuminen ja herkkyys lapsen tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo => emotionaalinen turvallisuus, lapsen hyvinvointi, oppimisen ilo. Ympäristön muuntuvuus: o Kasvattaja muokkaa ympäristöä lasten tarpeiden ja ajankohtaisten kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Jatkuva arviointi: o Kasvattajat havainnoivat ja arvioivat jatkuvasti ympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Lapset osallistuvat leikkiympäristön suunnitteluun. Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikki- ja toimintaympäristön suunnittelun lähtökohtana: o Kasvattaja huolehtii, että leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaisu ja kokeminen ja tutkiminen mahdollistuvat. o Välineitä ja materiaaleja on tarjolla lapsiryhmän tarpeita vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa, lähiympäristö on käytössä. Turvallisuus: o Kasvattaja huolehtii ympäristön emotionaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta (vrt. turvallisuussuunnitelma). Kasvattaja huolehtii pienryhmätoiminnan mahdollistumisesta. Kasvattaja huolehtii ympäristön esteettisyydestä ja viihtyvyydestä erityisesti lasten näkökulmasta. 36

37 4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Kasvattaja: o Toimii aloitteellisesti, jotta lapsen vanhempien kanssa suunnitellaan tarvittavia tukitoimia lapsen kehityksen tueksi. o Kartoittaa tuen tarpeen, seuraa ja arvioi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. o Kirjaa havaintoja lapsen kehitykseen liittyen (lapsihavainnointi). o Vastaa moniammatillisella työotteella kasvun ja oppimisen tuen tarjoamisesta erityislastentarhanopettajan tuella kuntoutussuunnitelman mukaisesti. o Rakentaa oppimisympäristön, joka tukee lapsen kehitystä. 37

38 PROSESSIKUVAUS LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYEN HUOLEN HERÄÄMISESTÄ JA TUEN TARJOAMISESTA Huoli havaitaan havannointi havaintojen kirjaaminen kasvattajan tai vanhemman yhteydenotto kiertävään erityislastentarhaopettajaan (kelto) mahdollinen Keskustelu lapsen vanhempien kanssa vanhemmat ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat tukitoimia tarvittaessa kelto mukana jatkosuunnitelmasta tai toimenpiteistä sopiminen jatkosuunnitelman kirjaaminen Yhteys muihin yhteystyötahoihin esim. lastenneuvola perheneuvola psykologi puhe-, toiminta-, fysioterapeutti perhetyö sosiaalityöntekijä erikoissairaanhoito Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat, päivähoito ja kelto yhdessä Kasvattajien ja vanhempien yhdessä sopimat käytännön tukitoimet Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat päivähoito, kelto ja muut yhteistyötahot yhdessä Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimisen suunnitelman mukaisesti säännöllinen seuranta ja arviointi Huoli lievenee tai poistuu Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen & Tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla 38

39 5. Osallistuva vanhempi 5.1. Kasvatuskumppanuus Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. Kotikäyntilomake on päivähoidon aloituskeskustelun pohja. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. Koontilomake kotikäynneistä Pienten lasten perushoitolomake (päiväkodit). Annetaan perheille koti/ tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille ja käydään yhdessä läpi. Perhepäivähoidossa hoitosopimus annetaan perheille koti/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Lapsen havainnointilomake perhepäivähoidossa on hoitajan työväline, sitä ei jaeta perheille. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tapoja toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunne-elämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 39

40 6. Moniammatillinen yhteistyö Tähän lisätään myöhemmin tekstiä mm. neuvolasta + lastensuojelusta. Tekstin kirjoittamisen prosessi työstettävänä ja valmistuu myöhemmin. Tietoa: Veijola ja Honkanen Yhteys ja jatkumo esiopetussuunnitelmaan, opetussuunnitelmaan. 40

41 Lähteet Eeva-Liisa Kronqvist: Luento : Taustaa ja aineksia vasun tekemiseen Mikkola-Nivalainen: Lapselle hyvä päivä tänään 2010 Kuopion kaupunki: Kasvattajan opas Marjatta Kalliala: Kato mua 41

42 Liitteet Lapsen vasu-lomakkeet Perhepäivähoitajan havainnointilomakkeet 42

43 Herkkyys/sensitiivisyys eli aikuisen kyky tunnistaa lapsen tunnetiloja ja vastata niihin: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton HERKKÄ EI-HERKKÄ Kasvattaja: Myönteinen äänensävy Myönteiset eleet ja katsekontakti Lämmin, osoittaa kiintymystä Kunnioittaa ja arvostaa lasta Rohkaisee ja kehuu Tunnistaa lapsen tarpeet ja huolenaihet Kuuntelee ja vastaa lapselle Rohkaisee lasta luottamaan Negatiivinen äänensävy Ei tarjoa lapselle syliä, lohtua, läheisyyttä Kylmä ja etäinen Ei kunnioita lasta Kritisoi ja torjuu lapsen Ei ole myötämielinen lapsen tarpeille ja huolenaiheille Ei kuuntele tai vastaa lapselle Puhuu toisille lapsesta ikään kuin lapsi ei olisi paikalla 43

44 Aktivointi eli kasvattajan kyky ja halu ohjata lapsen oppimisprosessia ja toimintaa aktiivisesti: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton AKTIIVINEN EI -AKTIIVINEN Kuuntelee lasten kysymyksiä, keskustelee, pohtii ja haastaa pohtimaan, tutkii yhdessä, innostuu itse Huomioi lasten kiinnostuksen kohteet ympäristössä ja toiminnoissa On mukana leikeissä ja toiminnoissa Kuuntelee, havainnoi ja vastaa lasten toimintaaloitteisiin Ohjaa, motivoi, rikastuttaa lasten toimintoja tarkoituksenmukaisesti Rutiininomainen ote, puuttuu energia ja into Lapset leikkii ja toimii pääsääntöisesti keskenään Ei ole aktiivisesti läsnä, ei rikastuta ja ohjaa lasten toimintoja ja leikkejä Ei innostu yhteiseen toimintaan, pohdintaan, keskusteluihin Rajoittaa, vähentää vuoropuhelua, aktiivisuutta, ajattelua 44

45 Autonomia eli lapsille annettava vapaus ja vastuu, jossa toteutuu lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääminen: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton ITSENÄISYYDEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA Sallii lasten valita ja tukee valintoja Tuottaa tilaisuuksia kokeiluille Rohkaisee lasten aloitteellisuutta ja vastuullisuutta Rohkaisee lapsia neuvottelemaan riitatilanteista ja säännöistä ITSENÄISYYDEN KEHITTYMISTÄ RAJOITTAVA Ei anna tilaa lapsen valinnoille ja kokeiluille Ei rohkaise lapsen ideoita Ei anna lapselle vastuuta. Ei salli lasten arvioida tuotoksiaan, oppimistaan, toimintaansa Pakottaa jäykästi sääntöihin ja rajoituksiin, neuvotteluja ei sallita 45

46 1. Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. 2. Kotikäyntilomake jaetaan yhteistyön prosessin hyväksi käynnistämiseksi myös niille, jotka eivät ole käyneet kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. 3. Koontilomake kotikäynneistä 4. Havainnointilomake pienten lasten kotikäyntejä varten. Annetaan perheille kotikäynnillä/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille/perhepäivähoitajalle ja käydään yhdessä läpi. 5. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. 6. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tavoista toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunneelämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. 7. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake 8. Perushoitotilanteista oma sivu, jossa on tilaa kootuille havainnoille ja alapuolella tilaa yhdessä sovittaville tavoitteille ja sopimuksille. 9. Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. 10. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 46

47 Koontilomake kotikäynnin jälkeen: Päivähoitopaikka: Lapsi: Lapsen sosiaaliturvatunnus: Tietoja ja havaintoja lapsesta: Vanhempien toiveita ja odotuksia, sovitut asiat hoidon alkaessa: Muita kotikäynnillä esille tulleita asioita/ huomioita: Aika ja paikka Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 47

48 ALKUHAASTATTELU ALLE 3-VUOTIAAT Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus PÄIVITTÄISET TOIMINNOT / PERUSHOITO Ruokailu, lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Syö itse Juo nokkamukista Juo mukista/ lasista Käyttää lusikkaa Käyttää haarukkaa Syö hienojakoista ruokaa Syö karkeaa ruokaa Istuu omalla tuolilla syötettäessä Maistelee mielellään uusia makuja Huomioita: Onko lapsellasi ruoka-aineallergioita? Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi ruokailusta? ( Esim. Millainen ruokahalu lapsellasi on? Mistä ruoista lapsesi pitää / ei pidä? Mistä tunnistaa, että lapsesi on nälkäinen / kylläinen? Onko hän tottunut käyttämään ruokalappua?) 48

49 SIISTEYSKASVATUS Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Pysyy osan päivästä kuivana Käy potalla Käy wc-pöntöllä Pesee kädet Huomioita. Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi wc- ja siisteyskasvatuksesta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi iho erityistä huomiota mm. atooppinen iho, ontelosyylät? Onko lapsesi maha löysällä / kovalla, johtuuko tämä esim. tietystä ruokaaineesta? ) 49

50 LEPO Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Nukahtaa itsekseen Nukkuu yhdet päiväunet Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeää tietää lapsesi levosta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi nukahtaakseen unilelun, tutin tai tuttipullon? Nukkuuko lapsesi useammat kuin yhdet päiväunet? Päiväunien pituus? Mistä huomaa, että lapsesi on väsynyt? Miten lapsesi nukkuu yleensä yöt? Nukkuu päiväunet sisällä/ulkona, kaipaa aikuisen viereen nukahtaakseen? Fluoritabletti annetaan päivähoidossa. 50

51 PUKEUTUMINEN JA RIISUUNTUMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Riisuu Pukee Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi pukeutumisesta? ( Esim. Onko lapsesi tottunut käyttämään kuravaatteita? Tarvitseeko lapsesi korvia erityisesti suojata? ) Onko lapsesi viluinen vai tuleeko hänelle helposti kuuma? KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT LAPSEN VUOROVAIKUTUS, KIELELLINEN KEHITYS Lapseni Osaa kokonaisia sanoja Puhuu kahden sanan lauseita Ei vielä Harjoittelee Osaa Puhuu useamman sanan lauseita Puhe on ymmärrettävää Kysyy Vastaa kysymyksiin Osaa keskittyä kuuntelemaan Jaksaa odottaa omaa vuoroaan Ymmärtää selkeitä lauseita ja ohjeita Huomioita: 51

52 Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi vuorovaikutustaidoista ja kielellisestä kehityksestä? (Esim. Miten lapsesi suhtautuu vieraisiin ihmisiin? ) LIIKKUMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Konttaa Seisoo tuetta Kävelee Juoksee kaatuilematta Hyppää tasajalkaa Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi liikkumisesta? ( Esim. Millainen liikkuja lapsesi on: vauhdikas, rauhallinen, utelias, ennakkoluuloinen? Millainen vaarantaju lapsellasi on? Kiipeileekö hän?) 52

53 LEIKKIMINEN JA TUTKIMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa Tutkii omatoimisesti ympäristöään Leikkii rinnakkain kaverin kanssa Leikkii kaverin kanssa yhteisleikkejä Osaa jakaa tavaroita Ilmaisee omaa tahtoaan Osaa ottaa toiset huomioon On kiinnostunut toisista ihmisistä, ympäristöstä Kyselee, ihmettelee Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi leikkimisestä ja tutkimisesta? ( Esim. Mitkä ovat lapsesi mielileikkejä sisällä ja ulkona? Ketkä ovat lapsesi parhaita leikkikavereita?) 53

54 Mitä muuta tärkeää haluat kertoa lapsestasi tai perheestäsi? (Esim. Onko lapsellasi erityistä hoidon ja tuen tarvetta ja onko hän jo mahdollisesti saanut hoitoa ja tukea? Onko lapsellasi todettuja allergioita tai sairauksia? Onko lapsellasi säännöllinen lääkärin määräämä lääkitys ( mm. astma). Tarina lapsestani. Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa työntekijää oppimaan ja tuntemaan lapsesi. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. ( Esim. Millainen lapsesi on? Mistä iloitset hänessä? Millainen lapsesi on luonteeltaan? Mitä puuhaatte yhdessä? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia hänellä on? Mistä lapsesi erityisesti pitää ja nauttii? Onko jotain, mistä lapsesi ei pidä tai hän pelkää? Miten lapsesi suhtautuu pettymyksiin? Lapsellesi tärkeitä ihmisiä? ) Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 54

55 PERUSHOITOTILANTEET Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Ruokailu Vanhempien havaintoja Päivähoidon havaintoja Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen -tavoitteet ja yhteiset sopimukset Lepo Siisteyskasvatus Pukeminen ja riisuminen Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 55

56 LAPSENI TAPA TOIMIA: Lapsen nimi Lapsen sosiaaliturvatunnus Ikä LEIKKIMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: LIIKKUMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: PUHUMINEN JA ITSENSÄ ILMAISEMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: TUNTEIDEN ILMAISEMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: 56

57 TOISTEN KANSSA TOIMIMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 57

58 Tarina lapsestani / lapsistani Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa hoitajaa saamaan mahdollisimman hyvän käsityksen lapsesta. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. (Esimerkiksi Millainen lapseni on? Mistä iloitsen hänessä? Millaisia vahvuuksia hänellä on? Mitä lapsi puuhailee kotona? Lapselle tärkeät ihmiset? Perheen mukavat yhteiset hetket? jne.) 58

59 Kasvatuskumppanuudesta ja vanhemmuudesta Miten toivotte, että lapsenne vastaanotetaan aamuisin? Millaisia asioita haluatte tietää lapsenne hoitopäivästä tai olemisesta hoidossa? Millaisiin asioihin haluatte vaikuttaa tai osallistua hoitopaikassa ja millä tavalla? Millaista yhteistyötä toivotte ryhmän muiden vanhempien kanssa? Millaisia vanhempainiltoja toivotte? Muita odotuksia ja yhteistyötoiveita? Millaisten arvojen pohjalta toivotte lastanne kasvatettavan? Päivähoidolla on omat arvonsa ja päämääränsä kasvatuksessa ja siksi täytyy neuvotella, että kummankin tahon periaatteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Millaisia kasvatusperiaatteita perheessänne on? esim. Millaisia sääntöjä ja sopimuksia perheessänne on? Miten toimitaan, kun perheenjäsenet rikkovat niitä? Onko vanhemmilla yhteinen näkemys kurinpidon keinoista? Miten lapsi saa kokea, että hänestä välitetään? Millainen rooli medialla on perheessänne? Onko perheenne tämänhetkisessä elämäntilanteessa jotain sellaista, mikä vaikuttaa lapseen? Esim. muutto, vauva, ero, parisuhde, päihteet, väkivalta, suru Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 59

60 TIEDONSIIRTO RYHMÄN TOIMINTAA VARTEN Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Vasu-keskustelussa esille tulleista asioista: Työntekijän havaintoja lapsesta: Tavoitteet: Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 60

61 Ryhmä: Lapsiryhmän kuvaus: Ryhmän toiminnan tavoitteet (pohjautuen yksittäisten lasten tarpeisiin): 61

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Ranua varhaiskasvatus 1 LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Nimi Syntymäaika Hoitopaikka Päiväys Mahdollinen varahoitopaikka Ranua varhaiskasvatus 2 YHTEYSTIEDOT Lapsen yhteystiedot Nimi henkilötunnus

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Voimavarana luonto - kasvuvoimana sijainti LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU Lapsen nimi: _ Syntymäaika: _ LAPSEN VASUN SISÄLTÖ ALKUSANAT LAPSEN OMAT SIVUT PÄIVITT ÄISTOIMINNOT LEIKIT JA SOSIAALISET

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2015

ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2015 HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla - miten toimimme arjen käytännöissä PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2015 Työryhmä: Täydennykset 2015:

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka.

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka. ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT Lapsen nimi ja ikä Lapsen kuva Päivähoitopaikka Keskustelupäivä Täytä lomake vanhempien kertomaa osalta ja palauta pvm. mennessä päivähoitopaikkaan.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi Perhepäivähoidon kehittämisseminaari 24.-25.9.2014 Työpäiväkirja-aineisto: kerätty keväällä

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimi/varhaiskasvatus. Lapsen nimi ja syntymäaika

Kasvatus- ja sivistystoimi/varhaiskasvatus. Lapsen nimi ja syntymäaika Kasvatus- ja sivistystoimi/varhaiskasvatus Lapsen nimi ja syntymäaika Pienen Karhun kierros VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (lapsen nimi) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa lapsi ja hänen osallisuus ovat keskeisimmässä

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Oriveden kaupunki Varhaiskasvatus LAPSIKOHTAINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Päiväkoti / perhepäivähoitaja Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot