HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla"

Transkriptio

1 HYVINVOIVA LAPSI että sillä on hyvä olla - miten toimimme arjen käytännöissä PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ Työryhmä: Kristiina Korpi Helena Laitila Kati Mäki Sari Suhonen ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2011 tekninen toteutus: Lapsen hyvä arki-hanke, Elina Kattilakoski

2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma (käytetään myöhemmin myös nimitystä VASU): Kirjataan tähän kansioon. Kansio on esillä tiimin palavereissa. Siihen kirjataan tiimin sopimukset, miten toimimme. Yksikön omaleimaisuuden tulee näkyä. Käsitteet avataan yhteisissä keskusteluissa. Sopimuksia muutetaan toimintakauden kuluessa tarvittaessa. Kansio on samalla perehdytyksen väline sijaisille ja opiskelijoille. 2

3 Sisältö 1. Arvopohja Kallion arvot Kallion varhaiskasvatuksen arvot Yksikön arvot Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Toimiva arki toiminnan suunnittelu Lapsen varhaiskasvatuspolku Hyvinvoiva lapsi Perushoito kasvun tukena Ruokailu Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Lepo ja hiljentyminen Henkilökohtainen hygienia Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Oppimisen ilo Oppiminen ja sisällöt Ammattitaitoinen kasvattaja Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Koti-tai pienryhmissä toimiminen Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Innostava varhaiskasvatusympäristö Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Osallistuva vanhempi Kasvatuskumppanuus

4 6. Moniammatillinen yhteistyö Lähteet Liitteet Kuuntele, katsele ja ole vuorovaikutuksessa. 4

5 1. Arvopohja 1.1 Kallion arvot Luottamus Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Perheen asioista ei puhuta lasten eikä muiden perheiden tai ulkopuolisten kuullen. Perheet voivat luottaa siihen, että heidän lastaan koskevat asiat otetaan aina ensin puheeksi vanhempien kanssa. Vanhemmista ja perheistä puhutaan kunnioittavasti. Oikeudenmukaisuus Perheitä ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisella lapsella, perheellä ja työntekijällä on oikeus tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus on ylläpitää hyviä työyhteisötaitoja. Osaaminen Varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamista ohjaa perheiden tarpeet. Henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät asiakirjat ja oman paikkakuntansa varhaiskasvatuksen palvelut. Jokainen työntekijä huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä ja osallistuu täydennyskoulutuksiin vähintään kolme päivää vuodessa. Vastuullisuus Toiminnan kehittäminen ja arviointi on koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen asia. Kasvattajatiimi vastaa yhteisönsä pedagogisesta toiminnasta, arvioi ja kehittää sitä jatkuvasti. Palvelun sisäisiä ongelmatilanteita ei sälytetä vanhemmille. 5

6 1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot Laaditaan Kallion varhaiskasvatuksen arvot 6

7 1.3 Yksikön arvot Laaditaan yksikön/ ryhmän varhaiskasvatuksen arvot 7

8 1.4 Visio - toiminta-ajatus huoneentaulu Laaditaan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus 8

9 2. Toimiva arki toiminnan suunnittelu Rakenteet (ryhmät, toiminnat, käytännöt, vastuut, pienryhmätoiminta jne.) Palaverikäytännöt, tiimit Suunnittelu, arviointi, kehittäminen, toiminta (jatkuva prosessi) Yksikön/ryhmän pedagogiset painopistealueet 9

10 2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN toimii tiedotteena myös vanhemmille: mitä painotamme arjessa, mitä tapahtumia jne. VALTAKUNNALLISEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN PERUSTEET Kallion VASU Yksikön VASU Esiopetuksen OPS PÄIVÄHOIDON ALOITUS kotikäynti lapsen kotiin ja tutustumiskäynnit lapsen hoitopaikkaan molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto RYHMÄN VASUN SIIRTÄMINEN ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI ryhmän vasu pohjana toiminnan suunnittelussa painopisteet vaihtelevat sopimukset arjen käytännöistä ja toimintatavoista RYHMÄN / YKSIKÖN VASUN LAATIMINEN lapsikohtaiset vasut pohjana toiminnan suunnittelussa tilaa lasten omille ideoille työskentely pienryhmissä ARVIOINTI LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN (lapsen vasu) RYHMÄN LASTEN laaditaan 1-2 kk kuluttua hoidon aloittamisesta vanhempien ja varhaiskasvattajan huomiot lapsesta VASUISTA NOUSEVIEN VAHVUUKSIEN JA TARPEIDEN KOKOKOAMINEN 10

11 Päivähoidon aloitus o Molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua. o Kotikäynti lapsen kotona sovittaessa. Vanhemmilla mahdollisuus käydä hoitopaikassa aluksi ilman lapsia. o Vanhemmille tietoa päivähoidon arjesta, kasvatuskumppanuudesta, vasusta ja sen keskeisistä periaatteista. o Henkilöstölle tietoa lapsesta, perheestä, toiveista. o Kaavakkeet liitteenä. Lapsikohtainen havainnointi Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa (Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunniltelman perusteet 2005). o Ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan: mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke) mitkä asiat kiinnostavat missä tuen tarvetta edellyttää systemaattista havainnointia toimivat havainnointityökalut (lomakkeet). Lapsikohtaisten VASU:jen laatiminen o Kotikäynti on ensimmäinen osa lapsen VASU:a. o Vasu eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kk hoidon aloittamisesta. o Sen pohjana ovat lasta koskevat havainnot ja niiden pohjalta käytävä keskustelu vanhempien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Tavoitteet asetetaan kasvattajille, ei lapselle = miten toimimme edistääksemme lapsen oppimista ja kasvua kaikissa arjen tilanteissa. Liitteenä lapsen vasu-lomakkeet 11

12 Yksikön/ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen o Ryhmän lasten vasuista nousevien vahvuuksien ja tarpeiden koonti. o Ryhmävasu on toiminnan suunnittelun ja arjen käytäntöjen perustana. Pedagogiikan kannalta ei ole oleellista yksittäiset tapahtumat vaan arjen käytännön ratkaisut kokonaisuudessaan. o Kasvattaja kokoaa lasten vasuista tavoitteet omalle toiminnalleen, näin me sen teemme. o Kasvattaja havainnoi lasten kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia tarpeita ja käyttäytymistä ja jättää tilaa lasten omille ideoille. o Ryhmän vasun tulee vastata sisällöllisesti valtakunnallista ja kuntayhtymän vasua. o Kasvattaja suunnittelee, kehittää ja arvioi vasun toteutumista arjessa: lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa kasvattajatiimeissä vanhempainilloissa henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa. o Kasvattaja tarjoaa lapselle/ lapsiryhmälle riittävästi oppimiskokemuksia. o Kasvattaja huolehtii siitä, että sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin. 12

13 3. Hyvinvoiva lapsi Jotta lapsi voi hyvin, päivähoidossa tulee olla turvallinen, kiireetön, kannustava ja positiivinen ilmapiiri: o Kasvattaja osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon. o Kasvattaja kuuntelee lasta keskittyen (katse, kosketus, jakamaton huomio) ja vastaa lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin. o Kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. o Kasvattaja antaa päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta. o Kasvattaja ohjaa lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toinen toisensa kunnioittamiseen. o Kasvattaja puuttuu kiusaamistilanteisiin välittömästi. o Kasvattaja arvostaa lasta ja hyväksyy hänet omana itsenään. o Kasvattaja rohkaisee lasta valitsemaan toimintojaan, toteuttamaan ideoitaan, kokeilemaan ja yrittämään lapselle sopivin haastein. o Kasvattaja kiinnittää huomion ensisijaisesti lapsen onnistumisiin. o Kasvattaja vaalii lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin. o Omahoitajuus/pienryhmätoiminta menetelmänä tukee em. tavoitteita Perushoito kasvun tukena Toteutuminen edellyttää, että: o Lapsen päivärytmi muodostuu yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivän aikana lapsella on mahdollisuus leikkiä, ulkoilla ja liikkua, levätä, ruokailla ja saada hyvää perushoitoa. o Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja valmiuksiensa mukaan. o Kasvattaja varmistaa sen, että perushoitotilanteet ovat rauhallisia ja kiireettömiä. o Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet ja ne näkyvät toiminnassa. o Arki toimii, kun jokaista hetkeä arvostetaan. o Omatoimisuus, kiireetön päivärytmi, perushoito, tarinat, sylihetket ja lepo ovat arvokkaita. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on merkityksellinen. 13

14 Ruokailu Päivähoidossa tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat. Valvonta-ateria (KVTES:in mukainen luontaisetuateria) syödään yhdessä lasten kanssa ja ruokailutilanteessa kasvattaja keskittyy lasten ohjaamiseen. Kasvattaja ohjaa lasta terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja ruuan kunnioittamiseen. Kasvattaja toimii mallina ohjaten hyviin tapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Lasten, perheiden tai tiimin sisäisistä asioista ei keskustella yhteisissä ruokailutilanteissa. Ruokailutilanne on myönteinen yhdessäolotilanne, jossa lapsi kokee mielihyvää ja turvallisuutta. Ruokailutilanteisiin ei kuulu pakottamista tai rangaistuksia. Lasta ei syötetä väkisin eikä häntä istuteta pitkiä aikoja ruoka-annoksen ääressä maistamassa. Kasvattaja ohjaa ruokapöytäkeskusteluja laajentaen lapsen tieto- ja käsitevarastoa. 14

15 Miten teemme kaikista aterioista mahdollisimman mukavia ja viihtyisiä? Mitä myönteisiä keinoja käytämme, että lapsi oppii maistamaan eri makuja? Miten kasvattajat osallistuvat päivän eri ruokailutilanteisiin? Miten kasvattaja ohjaa ruokailua? Missä he syövät? Mitä lapsi saa tehdä itse? 15

16 Pukeutumistilanteet ja ulkoilu Päivähoidossa ulkoillaan päivittäin. Uloslähtö, vaatetuksen valitseminen ja pukeminen on kohtaamista ja yhdessäoloa sekä oppimistilanne. Wc-toimiin, pukemiseen ja uloslähtöön varataan riittävästi aikaa. Lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja sopivasti apua. Ulkoilun aikana toteutuvat kaikki lapselle tyypilliset tavat toimia; leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen. Ulkoilutilanteita ja lähiympäristöä käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen. Ulkoilla voi myös pienryhmissä ja porrastetusti. 16

17 Pukeutumistilanteet: Miten järjestämme niin, että lapsi saa itse yrittää omatoimisuuden tukeminen? Miten lasta huomioiva ja kiireetön uloslähtö toteutetaan? Miten vältämme kaaoksen? Miten uloslähtö toteutetaan porrastaen? Miten teemme pukeutumistilanteesta oppimistilanteen? Ulkoilu: Miten järjestämme ulkoilun? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan mahdollistamaan ohjattua leikkiä ja toimintaa myös ulkona? Miten ulkoilun pedagogiset mahdollisuudet toteutetaan? Miten kasvattajat suhtautuvat ulkoiluun onko ulkoilu mahdollisuus vai pakko? 17

18 Lepo ja hiljentyminen Lapsella on oikeus riittävään lepoon. Hiljentyminen, rentoutuminen ja päiväunet kuuluvat pienen lapsen elämään. Kasvattaja huolehtii lapsen riittävästä levosta ja rauhoittumismahdollisuudesta. Hoitopaikan käytännöistä ja lapsen yksilöllisistä tarpeista keskustellaan vanhempien kanssa. Kasvattaja huolehtii lepohetken turvallisesta tunnelmasta ja luo turvallisuutta lapsen omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä. Lepohetkeen liitetään satujen ja tarinoiden lukemista ja/tai musiikkia. Kasvattaja ei tarpeettomasti pitkitä tai katkaise lapsen päivälepohetkeä. 18

19 Miten päivälepo on järjestetty? Miten järjestämme tunnelmaltaan rentouttavan lepohetken? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan valvomaan lepohetkeä? Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan tekemään lepohetkestä turvallisen ja rauhallisen? Millaisia periaatteita noudatamme päivälevon suhteen? Herätetäänkö lapsia kesken unien? 19

20 Henkilökohtainen hygienia Kasvattaja tukee lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä. Kasvattaja huomioi lapsen herkkyyskauden kuivaksi oppimisessa toimien tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Kasvattaja keskustelee lapsen kanssa käsienpesun merkityksestä, käsienpesua. opastaa ja valvoo Kasvattaja kunnioittaa lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa. Kasvattaja opastaa lasta huolehtimaan vaatteistaan, siisteydestään ja ympäristöstään. Opastetaan vanhempia pesemään lapsensa kädet päivähoitoon tullessa ja myös kotona päivähoidon jälkeen. Käsidesiä voi käyttää valvotusti. 20

21 Miten lapsen omatoimisuutta tuetaan eri ikävaiheissa? Kuka huolehtii lasten käsienpesusta? 21

22 3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu Leikkiminen Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin. Kasvattaja havainnoi lasten leikkiä säännöllisesti, tuntee leikin kehitysvaiheet, lasten kulttuuria ja lasten ajankohtaisia mielenkiinnon kohteita. Kasvattaja kuuntelee lasten suoria ja epäsuoria leikkialoitteita ja auttaa lapsia leikkien toteuttamisessa. Kasvattaja on aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa ja käyttää suoraa mukana leikkiminen ja/ tai epäsuoraa leikin ohjausta leikkivälineet, materiaalit, tilat, aika, sadut, retket. Kasvattaja huolehtii leikkiympäristön tietoisesta luomisesta, rikastuttamisesta, ylläpitämisestä ja uudistamisesta huomioiden lapsen leikin kehitysvaiheen ja kiinnostuksen kohteet. Kasvattaja huolehtii että leikkivälineillä on omat paikkansa, josta lasten on helppo löytää ne ja palauttaa leikin loputtua takaisin. Kasvattaja ottaa lapsen mahdollisuuksien mukaan leikkiympäristön suunnitteluun. Kasvattaja laajentaa leikkiympäristöä myös lähiympäristöön ja luontoon. Kasvattaja varmistaa tiimi- ja pienryhmätoiminnalla jokaiselle lapselle mielekkäät leikit ja leikkikaverit. 22

23 Kenen ehdoilla toimimme? Kuulemmeko lasten aloitteet ja ehdotukset? Huomioimmeko lasten erilaiset tarpeet? Missä tilanteissa ohjattu toiminta on tarpeellista ja missä ei? Mahdollistuuko pitkäkestoinen leikki? Annammeko tilaa lasten omille projekteille ja puuhille? Miten kasvattajat osallistuvat leikkiin? Millaisia teemoja ja projekteja aiomme lasten kanssa toteuttaa? Millaisen oppimisympäristön rakennamme? 23

24 3.2.2.Liikkuminen Hyvä liikkumisen ympäristö vahvistaa lapsen luontaista halua liikkua ja herättää halua opetella uusia liikunnallisia taitoja. Ympäristö on sopivan haasteellinen ja liikkumaan ja leikkimään innostava. Kasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen, on aktiivisesti läsnä lasten liikuntatilanteissa ja huolehtii liikkumiseen innostavasta ympäristöstä: o eri ikäisille sopivia liikuntavälineitä o tiloja voi muunnella. Kasvattajan tehtävänä on poistaa liikuntaa rajoittavia esteitä ja opettaa turvallista liikkumista. Kasvattaja järjestää säännöllisesti myös ohjattu liikunta. Kasvattaja hyödyntää liikkumiseen pihaa, ympäröivää luontoa ja läheisiä liikuntapaikkoja. Kasvattaja havainnoi lapsen motorista kehitystä säännöllisesti ja ottaa havainnot huomioon liikunnallisen toiminnan suunnittelussa. Kasvattaja tukee pienten lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä perushoitotilanteissa ja leikin varjolla: lorut, laululeikit, satujumppa, musiikkiliikunta jne. 24

25 Liikkuminen 25

26 3.2.3.Tutkiminen Tutkiminen on lapselle luontaista toimintaa syntymästä saakka. Tutkimalla lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja ottaa vähitellen maailmaa haltuunsa. Kasvattaja innostuu tutkimaan yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja ihmettelee, pohtii, hämmästelee ja ihastelee maailman monimuotoisia ilmiöitä yhdessä lapsen kanssa. Kasvattaja antaa aikaa lapsen omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle. Kasvattaja kuuntele ja tarttuu lasten kysymyksiin ja ihmettelyn aiheisiin, eikä anna valmiita vastauksia. Kasvattaja hyödyntää ympäröivää luontoa ja materiaaleja tutkivan toiminnan lähtökohtana. Kasvattajalla on ymmärrys siitä, miten hän voi omalla toiminnallaan herättää tai ylläpitää lapsen luontaista uteliaisuutta yhteisissä oppimis-, hoito- ja kasvatustilanteissa. 26

27 Tutkiminen 27

28 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsi on luonnostaan luova ja haluaa ilmaista itseään monin eri tavoin. Lapsi tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan kaikilla aisteillaan ja on onnellinen saadessaan ilmaista itseään ja kokemuksiaan. Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuden toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla esim. maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, tanssia, näytellä, askarrella, ommella, nikkaroida, kuunnella, keksiä satuja ja runoja ym. Kasvattaja ohjaa, tarjoaa mahdollisuuksia, materiaaleja ja välineitä. Kasvattaja arvostaa ja dokumentoi lasten tuotoksia. Tärkeää on, että kasvattaja tarjoaa toiminnan iloa ja ilmaisun vapautta. 28

29 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 29

30 3.3. Oppimisen ilo Lapsi on syntymästään saakka utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Mielekäs oppiminen ja oppimisen ilo perustuvat lapsen sisäiseen oppimishaluun, jota säätelee lapsen aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä mielenkiinnon kohteet. Kasvattaja sitoutuu lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Kasvattaja luo ympäristön, jossa: o Lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen ja kiinnostunut. o Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa. o Lapsi saa toimia itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. o Lapsella on mahdollisuus yrittää ja harjoitella Oppiminen ja sisällöt Kokemuksellisuus ja tiedon henkilökohtaisuus ovat lapsen oppimiselle tärkeämpää kuin kasvattajan rakentamat opetukselliset kokonaisuudet. Lapsen tapa havaita asioita ja kiinnostua niistä on erilainen kuin aikuisella. Oppiakseen aidosti jotakin uutta, tiedon tulee koskettaa ja puhutella lasta. Päivä on täynnä tapahtumia ja jokainen hetki synnyttää lapsissa ja kasvattajissa uusia kokemuksia. Näiden tapahtumien havainnoiminen ja pohtiminen tuottaa tietoisuutta. Pienen lapsen oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksen kautta, kun lapsi ja kasvattaja kohtaavat jakaakseen kokemuksiaan, käsityksiään ja tietojaan. Lapsen tapa oppia on kokonaisvaltaista ja pitkälle lapsen mielentilojen ja kiinnostuksen kohteiden sanelemaa. 30

31 4. Ammattitaitoinen kasvattaja Kasvattajat ovat osa vasua. Jotta varhaiskasvatuksessa voi toteutua yksittäisten lasten tarpeiden huomiointi, aikuisen tulee: o osata viedä suunnitelmat käytäntöön o tietää kehityksestä ja suunnittelusta o olla tietoinen siitä mitä ja miksi tekee o olla tietoinen omasta roolimallista o kokeilla erilaisia vaihtoehtoja toiminnalle - Eeva-Liisa Kronqvist 31

32 4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Henkilöstön kasvatustietoisuus ja pedagoginen osaaminen Työyhteisön tavassa toimia on kyse tietoisista pedagogisista valinnoista. Minkälaisista kokonaisuuksista lapsen päivä koostuu ja milloin hänellä on aikaa keskittyä tekemisiinsä kaikessa rauhassa? Miten tuetaan ja mahdollistetaan pitkäjänteistä ja kiireetöntä toimintaa? -Mikkola & Nivalainen Koti-tai pienryhmissä toimiminen Arki on valintoja Pienryhmätoiminnan perustana on vuorovaikutuksen suunnittelu ja mahdollistaminen. Lapsi saa yksilöllistä huomiota ja tunteen että hänestä välitetään. Rauhallinen arki pienessä ryhmässä lisää lapsen hyvinvointia. Myös työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy kun voi aidosti keskittyä yksittäisiin lapsiin. Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi voi olla, sen helpompaa ja turvallisempaa hänen on hallita omaa toimintaansa, tulla yksilönä näkyväksi ja olla oma itsensä. Pienessä ryhmässä lapsi voi toimia lähikehityksen vyöhykkeellä kasvattajan tukemana ja kasvattajan on helpompi havainnoida ja suunnata lapsen toimintaa. Kasvattaja voi keskittyä paremmin yhteen lapseen ja saada kokemuksen siitä, että on oikeasti ehtinyt kohdata ryhmänsä lapsia. Kasvattajien osaaminen ja ammattitaito vahvistuvat ja monipuolistuvat, kun jokainen pääsee vastaamaan omasta pienryhmästään. Kokemus pienestä ryhmästä saa lapsen tuntemaan yhteenkuuluvuutta. 32

33 Pienryhmätoiminta päiväkodissa 33

34 4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Vasu 2004 Marjatta Kallialaa mukaillen: Lapsen toimintaan vaikuttaa: o Kasvattajan herkkyys huomata, mitä lapsi tarkoittaa. o Sopivissa kohdissa kasvattajan väliintulo (lapsen aktivointi). o Kasvattajan antamat mahdollisuudet lapsen omiin valintoihin (autonomia). o Kts. Itsearviointi lopussa Kasvattajana onnistuminen voidaan osoittaa tarkkailemalla lapsen hyvää oloa ja toimintaan sitoutumista: o Lapsen hyvä olo näkyy: Lapsi on rentoutunut. On energinen ja säteilee elinvoimaa. On avoin ympäristölle ja läsnä oleva. o Koska: Tilanne vastaa hänen tarpeitaan. Hänellä on myönteinen käsitys itsestään. Hän voi ilmaista omat tunteensa. Sitoutuneisuus: o Sitoutuneisuus toimintaan on inhimillisen toiminnan ominaisuus, joka voidaan tunnistaa keskittymisestä ja sinnikkyydestä. o Toiminta sujuu kuin leikiten, tekijä nauttii, laittaa kaiken peliin, ajan ja paikan taju häviää. o Oppimisen edellytys on tietty määrä sitoutumista. o Ominaista motivaatio, lumoutuminen ja osallisuus. o Toiminta joka on sopivalla tavalla haastavaa ja vaikeaa saa lapsen ponnistelemaan ja kurkottelemaan. o Liian vaikea turhauttaa, liian helppo ei myöskään haasta. 34

35 Miten autamme lasta liittymään osaksi ryhmää? Miten autamme lasta saamaan kavereita? Miten toimimme, että jokainen lapsi saa jakamatonta huomiota? 35

36 4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus: o Fyysiset tekijät: rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö, toimintaan innostavat materiaalit ja välineet (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen, tutkiminen). o Sosiaaliset tekijät: ryhmän ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus, sosiaalisten suhteiden kokonaisuus. o Psyykkiset tekijät: kasvattajan ja lapsen välinen suhde: sitoutuminen ja herkkyys lapsen tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo => emotionaalinen turvallisuus, lapsen hyvinvointi, oppimisen ilo. Ympäristön muuntuvuus: o Kasvattaja muokkaa ympäristöä lasten tarpeiden ja ajankohtaisten kiinnostusten kohteiden mukaisesti. Jatkuva arviointi: o Kasvattajat havainnoivat ja arvioivat jatkuvasti ympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta. Lapset osallistuvat leikkiympäristön suunnitteluun. Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikki- ja toimintaympäristön suunnittelun lähtökohtana: o Kasvattaja huolehtii, että leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaisu ja kokeminen ja tutkiminen mahdollistuvat. o Välineitä ja materiaaleja on tarjolla lapsiryhmän tarpeita vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa, lähiympäristö on käytössä. Turvallisuus: o Kasvattaja huolehtii ympäristön emotionaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta (vrt. turvallisuussuunnitelma). Kasvattaja huolehtii pienryhmätoiminnan mahdollistumisesta. Kasvattaja huolehtii ympäristön esteettisyydestä ja viihtyvyydestä erityisesti lasten näkökulmasta. 36

37 4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää Kasvattaja: o Toimii aloitteellisesti, jotta lapsen vanhempien kanssa suunnitellaan tarvittavia tukitoimia lapsen kehityksen tueksi. o Kartoittaa tuen tarpeen, seuraa ja arvioi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. o Kirjaa havaintoja lapsen kehitykseen liittyen (lapsihavainnointi). o Vastaa moniammatillisella työotteella kasvun ja oppimisen tuen tarjoamisesta erityislastentarhanopettajan tuella kuntoutussuunnitelman mukaisesti. o Rakentaa oppimisympäristön, joka tukee lapsen kehitystä. 37

38 PROSESSIKUVAUS LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYEN HUOLEN HERÄÄMISESTÄ JA TUEN TARJOAMISESTA Huoli havaitaan havannointi havaintojen kirjaaminen kasvattajan tai vanhemman yhteydenotto kiertävään erityislastentarhaopettajaan (kelto) mahdollinen Keskustelu lapsen vanhempien kanssa vanhemmat ja kasvattajat yhdessä suunnittelevat tukitoimia tarvittaessa kelto mukana jatkosuunnitelmasta tai toimenpiteistä sopiminen jatkosuunnitelman kirjaaminen Yhteys muihin yhteystyötahoihin esim. lastenneuvola perheneuvola psykologi puhe-, toiminta-, fysioterapeutti perhetyö sosiaalityöntekijä erikoissairaanhoito Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat, päivähoito ja kelto yhdessä Kasvattajien ja vanhempien yhdessä sopimat käytännön tukitoimet Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma vanhemmat päivähoito, kelto ja muut yhteistyötahot yhdessä Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimisen suunnitelman mukaisesti säännöllinen seuranta ja arviointi Huoli lievenee tai poistuu Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen & Tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla 38

39 5. Osallistuva vanhempi 5.1. Kasvatuskumppanuus Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. Kotikäyntilomake on päivähoidon aloituskeskustelun pohja. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. Koontilomake kotikäynneistä Pienten lasten perushoitolomake (päiväkodit). Annetaan perheille koti/ tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille ja käydään yhdessä läpi. Perhepäivähoidossa hoitosopimus annetaan perheille koti/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Lapsen havainnointilomake perhepäivähoidossa on hoitajan työväline, sitä ei jaeta perheille. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tapoja toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunne-elämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 39

40 6. Moniammatillinen yhteistyö Tähän lisätään myöhemmin tekstiä mm. neuvolasta + lastensuojelusta. Tekstin kirjoittamisen prosessi työstettävänä ja valmistuu myöhemmin. Tietoa: Veijola ja Honkanen Yhteys ja jatkumo esiopetussuunnitelmaan, opetussuunnitelmaan. 40

41 Lähteet Eeva-Liisa Kronqvist: Luento : Taustaa ja aineksia vasun tekemiseen Mikkola-Nivalainen: Lapselle hyvä päivä tänään 2010 Kuopion kaupunki: Kasvattajan opas Marjatta Kalliala: Kato mua 41

42 Liitteet Lapsen vasu-lomakkeet Perhepäivähoitajan havainnointilomakkeet 42

43 Herkkyys/sensitiivisyys eli aikuisen kyky tunnistaa lapsen tunnetiloja ja vastata niihin: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton HERKKÄ EI-HERKKÄ Kasvattaja: Myönteinen äänensävy Myönteiset eleet ja katsekontakti Lämmin, osoittaa kiintymystä Kunnioittaa ja arvostaa lasta Rohkaisee ja kehuu Tunnistaa lapsen tarpeet ja huolenaihet Kuuntelee ja vastaa lapselle Rohkaisee lasta luottamaan Negatiivinen äänensävy Ei tarjoa lapselle syliä, lohtua, läheisyyttä Kylmä ja etäinen Ei kunnioita lasta Kritisoi ja torjuu lapsen Ei ole myötämielinen lapsen tarpeille ja huolenaiheille Ei kuuntele tai vastaa lapselle Puhuu toisille lapsesta ikään kuin lapsi ei olisi paikalla 43

44 Aktivointi eli kasvattajan kyky ja halu ohjata lapsen oppimisprosessia ja toimintaa aktiivisesti: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton AKTIIVINEN EI -AKTIIVINEN Kuuntelee lasten kysymyksiä, keskustelee, pohtii ja haastaa pohtimaan, tutkii yhdessä, innostuu itse Huomioi lasten kiinnostuksen kohteet ympäristössä ja toiminnoissa On mukana leikeissä ja toiminnoissa Kuuntelee, havainnoi ja vastaa lasten toimintaaloitteisiin Ohjaa, motivoi, rikastuttaa lasten toimintoja tarkoituksenmukaisesti Rutiininomainen ote, puuttuu energia ja into Lapset leikkii ja toimii pääsääntöisesti keskenään Ei ole aktiivisesti läsnä, ei rikastuta ja ohjaa lasten toimintoja ja leikkejä Ei innostu yhteiseen toimintaan, pohdintaan, keskusteluihin Rajoittaa, vähentää vuoropuhelua, aktiivisuutta, ajattelua 44

45 Autonomia eli lapsille annettava vapaus ja vastuu, jossa toteutuu lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääminen: Täydellinen sitoutuminen Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton Ei oikein kumpaakaan Pääasiassa sitoutumatonta, jonkin verran sitoutuneisuutta Täydellisesti sitoutumaton ITSENÄISYYDEN KEHITTÄMISTÄ TUKEVA Sallii lasten valita ja tukee valintoja Tuottaa tilaisuuksia kokeiluille Rohkaisee lasten aloitteellisuutta ja vastuullisuutta Rohkaisee lapsia neuvottelemaan riitatilanteista ja säännöistä ITSENÄISYYDEN KEHITTYMISTÄ RAJOITTAVA Ei anna tilaa lapsen valinnoille ja kokeiluille Ei rohkaise lapsen ideoita Ei anna lapselle vastuuta. Ei salli lasten arvioida tuotoksiaan, oppimistaan, toimintaansa Pakottaa jäykästi sääntöihin ja rajoituksiin, neuvotteluja ei sallita 45

46 1. Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. 2. Kotikäyntilomake jaetaan yhteistyön prosessin hyväksi käynnistämiseksi myös niille, jotka eivät ole käyneet kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. 3. Koontilomake kotikäynneistä 4. Havainnointilomake pienten lasten kotikäyntejä varten. Annetaan perheille kotikäynnillä/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille/perhepäivähoitajalle ja käydään yhdessä läpi. 5. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta. 6. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 vuotiaalle lapselle tyypillisiä tavoista toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunneelämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä. 7. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus kaavake 8. Perushoitotilanteista oma sivu, jossa on tilaa kootuille havainnoille ja alapuolella tilaa yhdessä sovittaville tavoitteille ja sopimuksille. 9. Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. 10. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset. 46

47 Koontilomake kotikäynnin jälkeen: Päivähoitopaikka: Lapsi: Lapsen sosiaaliturvatunnus: Tietoja ja havaintoja lapsesta: Vanhempien toiveita ja odotuksia, sovitut asiat hoidon alkaessa: Muita kotikäynnillä esille tulleita asioita/ huomioita: Aika ja paikka Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 47

48 ALKUHAASTATTELU ALLE 3-VUOTIAAT Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus PÄIVITTÄISET TOIMINNOT / PERUSHOITO Ruokailu, lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Syö itse Juo nokkamukista Juo mukista/ lasista Käyttää lusikkaa Käyttää haarukkaa Syö hienojakoista ruokaa Syö karkeaa ruokaa Istuu omalla tuolilla syötettäessä Maistelee mielellään uusia makuja Huomioita: Onko lapsellasi ruoka-aineallergioita? Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi ruokailusta? ( Esim. Millainen ruokahalu lapsellasi on? Mistä ruoista lapsesi pitää / ei pidä? Mistä tunnistaa, että lapsesi on nälkäinen / kylläinen? Onko hän tottunut käyttämään ruokalappua?) 48

49 SIISTEYSKASVATUS Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Pysyy osan päivästä kuivana Käy potalla Käy wc-pöntöllä Pesee kädet Huomioita. Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi wc- ja siisteyskasvatuksesta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi iho erityistä huomiota mm. atooppinen iho, ontelosyylät? Onko lapsesi maha löysällä / kovalla, johtuuko tämä esim. tietystä ruokaaineesta? ) 49

50 LEPO Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Nukahtaa itsekseen Nukkuu yhdet päiväunet Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeää tietää lapsesi levosta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi nukahtaakseen unilelun, tutin tai tuttipullon? Nukkuuko lapsesi useammat kuin yhdet päiväunet? Päiväunien pituus? Mistä huomaa, että lapsesi on väsynyt? Miten lapsesi nukkuu yleensä yöt? Nukkuu päiväunet sisällä/ulkona, kaipaa aikuisen viereen nukahtaakseen? Fluoritabletti annetaan päivähoidossa. 50

51 PUKEUTUMINEN JA RIISUUNTUMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Riisuu Pukee Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi pukeutumisesta? ( Esim. Onko lapsesi tottunut käyttämään kuravaatteita? Tarvitseeko lapsesi korvia erityisesti suojata? ) Onko lapsesi viluinen vai tuleeko hänelle helposti kuuma? KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT LAPSEN VUOROVAIKUTUS, KIELELLINEN KEHITYS Lapseni Osaa kokonaisia sanoja Puhuu kahden sanan lauseita Ei vielä Harjoittelee Osaa Puhuu useamman sanan lauseita Puhe on ymmärrettävää Kysyy Vastaa kysymyksiin Osaa keskittyä kuuntelemaan Jaksaa odottaa omaa vuoroaan Ymmärtää selkeitä lauseita ja ohjeita Huomioita: 51

52 Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi vuorovaikutustaidoista ja kielellisestä kehityksestä? (Esim. Miten lapsesi suhtautuu vieraisiin ihmisiin? ) LIIKKUMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Konttaa Seisoo tuetta Kävelee Juoksee kaatuilematta Hyppää tasajalkaa Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi liikkumisesta? ( Esim. Millainen liikkuja lapsesi on: vauhdikas, rauhallinen, utelias, ennakkoluuloinen? Millainen vaarantaju lapsellasi on? Kiipeileekö hän?) 52

53 LEIKKIMINEN JA TUTKIMINEN Lapseni Ei vielä Harjoittelee Osaa Leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa Tutkii omatoimisesti ympäristöään Leikkii rinnakkain kaverin kanssa Leikkii kaverin kanssa yhteisleikkejä Osaa jakaa tavaroita Ilmaisee omaa tahtoaan Osaa ottaa toiset huomioon On kiinnostunut toisista ihmisistä, ympäristöstä Kyselee, ihmettelee Huomioita: Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi leikkimisestä ja tutkimisesta? ( Esim. Mitkä ovat lapsesi mielileikkejä sisällä ja ulkona? Ketkä ovat lapsesi parhaita leikkikavereita?) 53

54 Mitä muuta tärkeää haluat kertoa lapsestasi tai perheestäsi? (Esim. Onko lapsellasi erityistä hoidon ja tuen tarvetta ja onko hän jo mahdollisesti saanut hoitoa ja tukea? Onko lapsellasi todettuja allergioita tai sairauksia? Onko lapsellasi säännöllinen lääkärin määräämä lääkitys ( mm. astma). Tarina lapsestani. Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa työntekijää oppimaan ja tuntemaan lapsesi. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. ( Esim. Millainen lapsesi on? Mistä iloitset hänessä? Millainen lapsesi on luonteeltaan? Mitä puuhaatte yhdessä? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia hänellä on? Mistä lapsesi erityisesti pitää ja nauttii? Onko jotain, mistä lapsesi ei pidä tai hän pelkää? Miten lapsesi suhtautuu pettymyksiin? Lapsellesi tärkeitä ihmisiä? ) Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 54

55 PERUSHOITOTILANTEET Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Ruokailu Vanhempien havaintoja Päivähoidon havaintoja Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen -tavoitteet ja yhteiset sopimukset Lepo Siisteyskasvatus Pukeminen ja riisuminen Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 55

56 LAPSENI TAPA TOIMIA: Lapsen nimi Lapsen sosiaaliturvatunnus Ikä LEIKKIMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: LIIKKUMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: PUHUMINEN JA ITSENSÄ ILMAISEMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: TUNTEIDEN ILMAISEMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: 56

57 TOISTEN KANSSA TOIMIMINEN: SOVITTAVIA ASIOITA: Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 57

58 Tarina lapsestani / lapsistani Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa hoitajaa saamaan mahdollisimman hyvän käsityksen lapsesta. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. (Esimerkiksi Millainen lapseni on? Mistä iloitsen hänessä? Millaisia vahvuuksia hänellä on? Mitä lapsi puuhailee kotona? Lapselle tärkeät ihmiset? Perheen mukavat yhteiset hetket? jne.) 58

59 Kasvatuskumppanuudesta ja vanhemmuudesta Miten toivotte, että lapsenne vastaanotetaan aamuisin? Millaisia asioita haluatte tietää lapsenne hoitopäivästä tai olemisesta hoidossa? Millaisiin asioihin haluatte vaikuttaa tai osallistua hoitopaikassa ja millä tavalla? Millaista yhteistyötä toivotte ryhmän muiden vanhempien kanssa? Millaisia vanhempainiltoja toivotte? Muita odotuksia ja yhteistyötoiveita? Millaisten arvojen pohjalta toivotte lastanne kasvatettavan? Päivähoidolla on omat arvonsa ja päämääränsä kasvatuksessa ja siksi täytyy neuvotella, että kummankin tahon periaatteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Millaisia kasvatusperiaatteita perheessänne on? esim. Millaisia sääntöjä ja sopimuksia perheessänne on? Miten toimitaan, kun perheenjäsenet rikkovat niitä? Onko vanhemmilla yhteinen näkemys kurinpidon keinoista? Miten lapsi saa kokea, että hänestä välitetään? Millainen rooli medialla on perheessänne? Onko perheenne tämänhetkisessä elämäntilanteessa jotain sellaista, mikä vaikuttaa lapseen? Esim. muutto, vauva, ero, parisuhde, päihteet, väkivalta, suru Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 59

60 TIEDONSIIRTO RYHMÄN TOIMINTAA VARTEN Lapsen nimi Ikä Lapsen sosiaaliturvatunnus Vasu-keskustelussa esille tulleista asioista: Työntekijän havaintoja lapsesta: Tavoitteet: Paikka ja aika Vanhemman allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus 60

61 Ryhmä: Lapsiryhmän kuvaus: Ryhmän toiminnan tavoitteet (pohjautuen yksittäisten lasten tarpeisiin): 61

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA

LUOTTAMUKSELLINEN VETELI /PÄIVÄHOITO LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA VETELI /PÄIVÄHOITO LUOTTAMUKSELLINEN LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 4-5 VUOTIAILLE LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄPÄIVÄ PÄIVÄHOITOPAIKKA OHJEET VASUN (varhaiskasvatussuunnitelman)tekijälle: Vasu tehdään Vetelissä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Raahen kaupunki

Raahen kaupunki 1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot