SOTE -TIETOPAKETIT. Lasten ja nuorten palveluiden palvelupakettitestaus. POP maakunta. - Oulun kaupungin vuoden 2016 tausta- aineistolla

Transkriptio

1 0 SOTE -TIETOPAKETIT Lasten ja nuorten palveluiden palvelupakettitestaus - Oulun kaupungin vuoden 2016 tausta- aineistolla Projektipäällikkö Elina Välikangas kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut

2 1 Sisällys Johdanto Elämänkaaret ja poikkitoiminnallinen yhteistyö Palvelukokonaisuudet pohjana lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuuden tarkastelulle Sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminnan paketointi Oulun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttö ja kustannukset Palvelukäytöstä saatu tieto suunnittelun pohjaksi Johtopäätöksiä Ohjausryhmän kommentit Liite

3 2 Johdanto Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirretään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu maakunnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien tehtäväksi, minkä lisäksi maakuntien pitää omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tukea kuntia kyseisessä tehtävässä. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja palvelutuotantoa monipuolistetaan siten, että maakunnan omilla sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset tuottaa kaikkia markkinoilla olevia palveluita. Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kehittäneet palvelupakettimallia, jonka tavoitteena on tuottaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sote-palveluiden järjestämisen ja johtamisen tueksi uudistuvassa toimintaympäristössä. Palvelupaketit, uudelta nimeltään Sote-tietopaketit ovat ensisijaisesti raportoinnin ja ohjauksen työkalu, jota voidaan käyttää seurantaan ja tulosohjaukseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunta on mukana toteuttamassa osaa kansallisesta Sotetietopakettien testaushankkeesta. Osahankkeen tavoitteena on luoda palvelupakettien käyttöönoton tiekartta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan tuoden esiin valmisteluaikataulu ja käyttöönoton rytmitys sekä resursoinnin tarpeet. Toisena tehtävänä on arvioida ja kommentoida muiden maakuntien testauksessa tehtyjä määrittelyjä ja vastaavuustaulukoita sekä arvioida oman maakunnan erikseen sovittujen kuntien ja kuntayhtymien osalta niiden käyttämien seuranta- ja raportointimallien liittämistä Sote-tietopakettimalliin. Kolmantena tavoitteena on testata lasten ja nuorten palvelupakettia laajentaen peruspalveluista erityistasolle, lukien mukaan perustasolle sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminta sekä huomioida osana testausta elämänkaariseuranta/liikennevalomalli. Tämän avulla voidaan luoda yhteinen käsitys kokonaisuudesta ja saada välineet maakunnan ja peruskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteiselle johtamiselle. Lisäksi tavoitteena on luoda raportointimalliehdotuksia järjestäjän tietotarpeisiin ja seurantaan. Tällä raportilla kuvataan kolmannen tavoitteen eli lasten ja nuorten palveluiden kokonaisnäyn selvittämistä ja sen tuloksia. Tutkittavana on Oulun kaupungin aitoa aineistoa vuodelta 2016 alle 18-vuotiaista oululaisista. Selvityksessä on käytetty perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistys- ja kulttuuripalveluiden sekä erityistason palveluista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aineistoja, sisältäen mm. euro- ja kontaktitietoja kaikista edellä kuvatuista organisaatioista. Tämän työn osalta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa selvitystyötä rajattiin koskemaan vain

4 3 Oulun kaupunkia sen vuoksi, että dataa on sähköisenä, johdon tietojärjestelmän kautta saatavilla vain Oulun tiedoista. Selvitystyön aikataulun sallimissa rajoissa ei ollut mahdollista laajentaa tutkittavaa aluetta koko Pohjois-Pohjanmaalle ja manuaaliseen poimintaan. Sen sijaan Sote-tietopakettimallin vastaavuuksien tarkastelussa työtä tehtiin laajemmin maakunnassa ja näin saatiin näkemystä mallin soveltuvuudesta koko maakunnan yhteiseen käyttöön. Selvitystyötä on ohjannut Sote -tietopakettihankkeen ohjausryhmä (Pohjois- Pohjanmaan maakunnallisten sote-palvelujen valmisteluryhmä laajennettuna). Sisällön asiantuntijuutta on saatu Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden johdolta ja asiantuntijoilta sekä eri asiantuntijoilta Oulun kaupungin hyvinvointipalveluista ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Lisäksi johdon tietojärjestelmään tarvittava kehitystyö on toteutettu Oulun tietotekniikka - liikelaitoksessa. Aineiston tarkempaa analyysiä varten Sitra on hankkinut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta tutkimusluvan. Sen avulla on mahdollista koota yhteen eri organisaatioissa syntynyttä tietoa ja välittömästi koonnin yhteydessä tehdyn kryptauksen jälkeen tarkastella ja analysoida tarkemmin.

5 4 1. Elämänkaaret ja poikkitoiminnallinen yhteistyö Oulussa kehitetyn elämänkaarimallin mukaisesti palveluita voidaan tarkastella kuntalaisten saamina palveluprosessien kokonaisuuksina, joissa eri ammattiryhmät tekevät yhteistyötä poikkitoiminnallisesti ja hallinnon rajat ylittävästi, mutta myös vertikaalisen integraation näkökulmasta. Kyseisen mallin mukaisesti voidaan tarkastella asiakkaiden palveluita ikäryhmittelyn lisäksi kolmella eri tasolla asiakkaan palvelutarpeen vaativuuden näkökulmasta (vihreä, keltainen, punainen). Määrittelytyö palveluiden sisällöistä suhteessa väreihin on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimijoiden kesken. Vihreä väri kuvaa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen tuen palveluita. Keltainen väri kuvaa tilapäistä tai usein toistuvaa palvelua. Punainen on asiakkaan näkökulmasta raskasta, pääsääntöisesti ympärivuorokautista palvelua. Suurin osa vihreästä, ennaltaehkäisevästä ja varhaisen tuen palvelusta toteutuu sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimesta. Toimialan luonteen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnalla vastataan puolestaan keltaiseen, tilapäiseen palvelutarpeeseen sekä punaiseen eli vaativaan, ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen. Määrittelyjen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta jakautuu pääsääntöisesti siten, että polikliininen toiminta kuvataan keltaisella ja osastohoito punaisella värillä. Kyseisen mallin avulla muutoksia ja vaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista nähdä lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä kullekin edellä kuvatulle värille on lisäksi kuukausittaisessa ja kvartaalitason toiminnan ja talouden seurannassa samalla logiikalla toimivia tarkemman tason mittareita toiminnoittain ja vastuualueittain sekä alueellisesti kuvaamassa muutoksia esim. palvelurakenteessa tai palvelujen käytössä. Palveluiden järjestäjän näkökulmasta on olennaista saada tulevaisuudessakin ajantasaista tietoa esimerkiksi koko lapsiperheiden palvelukokonaisuuteen kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien ja maakunnan panostukset. On pystyttävä sovituin mittarein seuraamaan tehtyjen panostusten ja mm. palvelurakenteeseen tehtävien muutosten vaikutusta niin väestötasolla kuin asiakasrajapinnassa. Palvelujen järjestämisessä painopiste on väestötasoisessa seurannassa. Palvelujen järjestämisessä tarvitaankin kuntien ja maakuntien yhteisen johtamisen käyttöön tietoa eri kuntalaisryhmien hyvinvoinnin tilasta ja palvelutarpeista muun toimintaympäristötiedon lisäksi. Elämänkaaren mukaisen liikennevalomallin avulla saadaan mm. tietoa siitä, onko painopiste siirtynyt tavoitteen mukaisesti ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin eri ikäryhmien osalta. Mallin avulla voidaan luoda kuntien ja maakunnan kesken yhteinen käsitys kokonaispanostuksista elämänkaaren mukaisiin

6 5 palvelukokonaisuuksiin perustasolta erityistasolle ja saada tätä kautta välineitä maakunnan ja peruskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiselle. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten terveen kehityksen, oppimisen ja sivistyksen mahdollistaminen heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään. *Varhainen tunnistaminen Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen, joka edellyttää erityistä osaamista. Palveluissa lapsella tai nuorella tai perheellä voi olla säännöllistä tuen tarvetta, joka edellyttää lyhytaikaista palvelua heidän kasvu- ja kehitysympäristöissään. Lasten ja nuorten erityistarpeisiin vastaaminen, joka sisältää vaativaa tai ympärivuorokautista palvelua. Kuva 1. Hyvinvointipalveluiden sekä sivistys- ja kulttuuripalveluiden luoma yhteinen prosessikartta Oulun kaupungin lasten ja nuorten eri tason palvelutarpeiden kuvaamiseen. Sinisellä ympyröidyt prosessit edellyttävät vahvimmin roolia sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimijoilta. 2. Palvelukokonaisuudet pohjana lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuuden tarkastelulle Kuntalaisille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista tai -rakenteesta riippumattomalla tavalla palvelukokonaisuuksittain. Kyseinen malli mahdollistaa toiminnan ja talouden tarkastelun eri ulottuvuuksien kautta. Mallia voidaan hyödyntää strategisella tasolla, joka tukee palvelujen järjestämistä. Tiedon avulla on mahdollista tarkastella mm.

7 6 hoidon ja palvelun porrastuksen toteutumista ja palvelurakenteen muutoksia, esim. mielenterveyspalveluissa avohuollon toiminta, asumispalvelut ja laitoshoito tai lasten- ja nuorten palvelujen kustannukset laajasti tarkastellen ennaltaehkäisevästä toiminnasta vaativiin erityispalveluihin. Edelleen palvelukokonaisuusmallin avulla voidaan tehdä vertailua muihin samankaltaisiin organisaatioihin ja toimijoihin nähden. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut useamman vuoden ajan käytössä seurannan välineenä organisaatioriippumaton palvelukokonaisuusmalli, joka peruslogiikaltaan muistuttaa pitkälle nyt kansallisesti kehitettyä Sotetietopakettimallia. Palvelukokonaisuusmallia voidaan eri näkökulmia ja tiedon tasoja hyödyntäen käyttää sekä palvelujen järjestäjän että palvelutuotannon tarpeisiin. Palvelukokonaisuudet pitävät sisällään kaikki hyvinvointipalveluiden järjestämät palvelut ja kaikki järjestämisen tavat; oma toiminta, ostopalvelut ja avustukset. Eri tasolla käytettynä tietoa voidaan hyödyntää myös operatiivisen johtamisen tukena. Sote-tietopakettihankkeessa mallia lähdettiin laajentamaan myös sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimintaan samoilla periaatteilla. Hyvinvointipalveluissa palvelukokonaisuusmalli oli aiemmin rakennettu sijoittamalla koko oman toiminnan kaikki kustannuspaikat palvelukokonaisuushierarkian alimmalle tasolle. Tilikartan avulla erotettiin kustannuspaikoittain avustukset ja ostopalvelut. Rinnalla arvioitiin eri lakien ja asetusten vaatimuksia siten, että kyseisen toiminnan kuvaus/palvelukokonaisuus säilyttäisi geneerisyyden vertailussa mihin tahansa organisaatioon ja varmistaisi myös oman organisaation näkökulmasta historiatiedon säilymisen organisaatiomuutoksista huolimatta. Lähtökohtana lasten ja nuorten palveluiden tarkastelulle oli, että huomioidaan kaikki alle 18-vuotiaiden käyttämät palvelut ja niistä syntyneet kustannukset. Tarkastellaan heidän palvelukäyttöönsä liittyviä kirjauksia ja palveluiden käytöstä syntyneitä kustannuksia sekä perustason ja erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa että sivistys- ja kulttuuripalveluissa. 3. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminnan paketointi Sivistys- ja kulttuuripalveluiden kaikki toiminta paketoitiin samalla logiikalla ja toteutustavalla kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa oli tehty, mutta noudattaen myös Sote-tietopaketin periaatteita. Kaikki toiminta ja siitä syntyneet kustannukset avattiin kustannuspaikkahierarkian alhaisimmalle tasolle. Sen jälkeen toiminnot ja niiden kustannuspaikat ryhmiteltiin/ paketoitiin uudelleen organisaatioriippumattomaan

8 7 geneeriseen muotoon. (Liite 1.) Tarkastelussa huomioitiin lakien ja asetusten mukaiset määrittelyt, jotta päästäisiin myös kansallisen tason tarkastelussa mahdollisimman geneeriseen lopputulokseen. Selvityksen lopputuotoksissa on huomioitava, että tarkemman tason tarkasteluun sivistys- ja kulttuuripalveluissa päästiin toisen asteen koulutuksessa vain lukiopalveluiden osalta. Ammatillisen koulutuksen huomioiminen mukaan tämän tason tarkasteluun olisi vaatinut huomattavasti laajempaa työtä, mikä ei aikataulullisesti ollut mahdollista. Yksi mahdollinen tapa karkealla tasolla lisätä keskiasteen koulutuksen kustannuksia kokonaislaskentaan myös muiden kuin omaa toimintaa olevan lukiokoulutuksen osalta, olisi huomioida kuntaosuusmaksut mukaan kokonaisuuteen. 4. Oulun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden käyttö ja kustannukset Palvelujen käyttöä ja niihin liittyneitä kustannuksia tarkastellaan seuraavissa kuvissa ensin organisaatiokohtaisesti perustason ja erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sivistys- ja kulttuuripalveluissa. Seuraavassa vaiheessa palveluiden käyttö ja siitä aiheutuneet kustannukset esitetään yhteisissä kuvissa. Näin voidaan nähdä eurojen jakautuminen eri toimintoihin ja lisäksi niiden tuottama kokonaisnäky. Kokonaisnäkyä on toisaalta purettu auki palvelutarpeiden vaativuuden näkökulmasta väreille, jolloin syntyy käsitys siitä, kuinka paljon palvelukäyttöä ja euroja toteutuu ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisen tuen palveluissa suhteessa korjaavaan ja vaativaan palveluun. Laskennasta puuttuvat yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden resurssit kyseisen ikäiseen väestöön kohdennettuna, koska kustannuksia ei voida kiinnittää tiettyyn väestönosaan, mm. puistot, tiet ja muu infrastruktuuri. Yksi mahdollinen tarkastelutapa olisi ollut jyvittää kustannukset karkeasti suhteessa ikäperusteisiin väestöryhmiin, mutta tämä olisi vinouttanut kokonaistarkastelua. Siksi tässä vaiheessa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden resursseja ei ole otettu laskentaan mukaan. Samoin tästä laskennasta puuttuu vielä osin nuorten työllistämiseen liittyvää toimintaa ja resursseja.

9 8 Toimintamenot ilman erikoissairaanhoitoa palvelukokonaisuuksittain ja ikäryhmittäin Toimintamenot Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset Prosessi Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Ikäihmisten asumispalvelut Ikäihmisten hyvinvointia edistävät palvelut Ikäihmisten kotihoito Ikäihmisten laitoshoito Ikäihmisten omaishoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL Muut ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelut Omaishoito alle 65 v Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Päihdepalvelut Sosiaalityö- ja ohjaus Suun terveydenhuolto Taloudellisen tuen palvelut Vammaisten palvelut Palvelukokonaisuus Oranssilla merkityt eivät sisälly Sitran lasten ja nuorten Sote-tietopakettiin (yhteensä 25,8 M, jossa mukana sosiaalityön osalta sosiaalipäivystys) Kuva 2. Oulun kaupungin perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden vuoden 2016 toiminta ja eurot palvelukokonaisuuksittain jaettuna elämänkaaren mukaisesti. Mukana lasten ja nuorten osalta kaikki alle 18 -vuotiaiden käyttämät eurot palvelukokonaisuuksittain sekä vertailu Sote -tietopakettihankkeen ensisijaistamis - periaatteella tehtyyn eurojaotteluun. Oranssilla merkittyjä toimintoja Sotetietopakettimallissa ei ole eritelty nimenomaisesti lasten ja nuorten kustannuksiin, vaan ne esitetään ensisijaisesti kyseisen toiminnon sisällä.

10 9 Lasten ja nuorten somaattinen erikoissairaanhoito Oulussa vuonna 2016 Eurot Asiakkaat /asiakas Avokäynni /käynti Hoitopäiv /hoitopäi Hoitopäivät t ät vä / käynnit per asiakas Avohoito , ,84 0 2,9 Osastohoito , ,73 6,0 Somaattinen erikoissairaanhoito , Alle 18-vuotiaita Oulussa henkilöä - Somaattisen erikoissairaanhoidon peittävyys 22,3 % Kuva 3. Oulun kaupungin lasten ja nuorten käyttämät somaattisen erikoissairaanhoidon palvelut ja kustannukset sekä palvelun peittävyys. Asiakkuus määrittyy henkilötunnus kertaalleen -periaatteella palveluittain. Lasten ja nuorten somaattinen erikoissairaanhoito Oulussa vuonna 2016 erikoisaloittain Eurot Asiakkaat /asiakas Avokäynnit Hoitopäivät Sisätaudit , Anestesiologia ja tehohoito , Akuuttilääketiede , Kirurgia , Neurokirurgia , Naistentaudit ja synnytykset , Lastentaudit , Silmätaudit , Korva-,nenä- ja kurkkutaudit , Foniatria , Hammas-, suu- ja leukasairaudet , Ihotaudit ja allergologia , Syöpätaudit , Neurologia , Lastenneurologia , Keuhkosairaudet , Perinnöllisyyslääketiede , Fysiatria , Somaattinen erikoissairaanhoito , Kuva 4. Oulun kaupungin lasten ja nuorten somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä porautuen seuraavalle tasolle edelliseen kuvaan verrattuna. Kuvassa myös asiakasmäärät, asiakaskohtaiset eurot ja kontaktit. Kuvasta on tietosuojasyistä yliviivattu rivejä.

11 10 Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito Oulussa vuonna 2016 Eurot Asiakkaat /asiakas Avokäynnit /käynti Hoitopäivät /hoitopäivä Hoitopäivät/ käynnit per asiakas Avohoito , ,92 0 8,9 Osastohoito , ,86 41,4 Psykiatrinen erikoissairaanhoito , Alle 18-vuotiaita Oulussa henkilöä - Psykiatrisen erikoissairaanhoidon peittävyys 1,8 % Kuva 5. Oulun kaupungin lasten ja nuorten käyttämät psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut ja eurot sekä peittävyys. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuudet, sivistys- ja kulttuuripalvelut PALVELUKOKONAISUUS Yhteensä %-osuus /asukas Perusopetus ,07 49,7 % ,17 Varhaiskasvatuspalvelut ,75 34,7 % ,96 Nuorisopalvelut ,93 3,2 % -266,13 Liikuntapalvelut ,90 2,0 % -160,54 Kulttuuripalvelut ,09 1,7 % -137,92 Toinen aste (lukio) ,96 7,3 % -601,46 Vapaa sivistys ja taiteen perus ,72 1,5 % -119,34 Sivistys- ja kulttuuripalvelut , % ,53 Kuva 6. Oulun kaupungin lasten ja nuorten sivistys- ja kulttuuripalvelujen palvelukokonaisuudet sekä niiden eurojakauma.

12 11 1/8 Lasten ja nuorten tietopaketti sivistysja kulttuuripalvelut Toiminto Palvelu TP 2016 Perusopetus Alakoulu ,20 Yläkoulu ,45 Erityiskoulu ,75 Sairaalakoulu ,35 Oppilaskuljetukset ,32 Perusopetus ,07 Varhaiskasvatuspalvelut Kokopäivähoito ,07 Osapäivähoito ,61 Avoin varhaiskasvatus ,88 Esiopetus ,42 Palveluohjaus ,65 Avustukset ,12 Varhaiskasvatuspalvelut ,75 Nuorisopalvelut Kasvatuksellinen ohjaus ,40 Sosiaalinen vahvistaminen ,76 Avustukset, nuorisopalvelut ,43 Kulttuurinen nuorisotyö ,28 Aluenuorisotyö ,79 Tieto- ja neuvontapalvelut ,64 Nuorisopalvelut projektit ,58 AP/IP ,05 Nuorisopalvelut ,93 Kuva 7. Esimerkki palvelukokonaisuuksien ja kustannusten jakautumisesta toimintotasolta alaspäin porautuen. Jatkotyönä yllä oleviin taulukon toimintoihin lisätään myös henkilömäärät kussakin palvelussa, jolloin nähdään asiakaskohtaisia kustannuksia. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus sivistysja kulttuuripalvelut 2/2 PALVELUKOKONAISUUS vihreä keltainen punainen Väri Perusopetus , , , ,07 Varhaiskasvatuspalvelut , ,92 0, ,75 Nuorisopalvelut , ,73 0, ,93 Liikuntapalvelut ,90 0,00 0, ,90 Kulttuuripalvelut ,09 0,00 0, ,09 Toinen aste (lukio) ,96 0,00 0, ,96 Vapaa sivistys ja taiteen perusopetus ,72 0,00 0, ,72 Sivistys- ja kulttuuripalvelut , , , ,42 Keltaiset kustannukset muodostuvat pääasiassa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä nuorisopalveluiden työpajatoiminnasta Punaiset kustannukset ovat sairaalakoulun kustannuksia Kuva 8. Oulun kaupungin lasten ja nuorten kustannukset sivistys- ja kulttuuripalveluiden käytöstä jaettuna palvelutarpeen mukaisiin väreihin.

13 12 Kuva 9. Esimerkki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnasta, lasten ja nuorten raskaimmat palvelut kuvattuna samassa raportissa. Saatavissa myös asiakkuudet ja kustannukset henkilötunnus kertaalleen periaatteella = raskaimman asiakkuuden keskihinta. Jatkossa tähän kuvaan on mahdollista liittää myös sivistys ja kulttuuripalveluissa toteutuvat palvelut, jolloin syntyy kokonaiskuvaa koko kaupungin lasten ja nuorten raskaimpien palvelujen käytöstä. Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, sosiaalija terveyspalvelut Toimintamenot vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Kehitysvammaisten palvelut Kuntoutus Lastensuojelu Maahanmuuttajapalvelut Mielenterveyspalvelut Muut asumispalvelut alle 65-v. SHL Omaishoito alle 65 v Perheiden tukipalvelut Perheoikeudelliset palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Psykiatrinen erikoissairaanhoito Päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Sosiaalityö- ja ohjaus Suun terveydenhuolto Vammaisten palvelut Palvelukokonaisuus Kuva 10. Oulun kaupungin lasten ja nuorten perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttämien eurojen jakautuminen palvelukokonaisuuksittain väreille (asiakkaan palvelutarpeen vaativuus) sekä kustannukset /alle 18-vuotias asukas.

14 13 Kustannusten jakautumista tarkasteltiin palvelukokonaisuuksittain sekä jakautuneena asiakkaan palvelutarpeen näkökulmasta väreihin eli vaativuustasoihin. Yhteinen kuva (kuva 11) osoittaa kaikkien tarkastelussa mukana olleiden organisaatioiden toimintaan liittyvien eurojen toteutumista vuoden 2016 aikana. Kun perusta tämän kaltaiselle tarkastelulle on rakennettu johdon tietojärjestelmään, sen seuranta voidaan jatkossa saada reaaliaikaisesti toteutuvaksi. Edelleen, kun järjestelmässä on taustalla väestötieto, voidaan kaikkia tietoja suhteuttaa väestöön ja siten saada seurantaan asukaskohtaiset kustannukset kaikkien palvelujen osalta sekä kokonaisuus yhteensä. Asiakaskohtaisten kustannusten osalta on vielä lähinnä joissakin sosiaalipalveluissa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa ongelmia tiedon saannissa. Muilta osin sekin on toteutettavissa. Perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin lapsille ja nuorille käytettiin Oulun kaupungissa vuoden 2016 aikana noin 78 M (1736 /alle 18 -vuotias) ja erikoissairaanhoitoon noin 32, 1 M (713 /alle 18 -vuotias). Yhteensä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin vuonna 2016 noin 110 M (2448 /alle 18 -vuotias). Siitä jakautui sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluihin (vihreä) 11,6% (286 /alle 18 - vuotias), tilapäiseen tukeen (keltainen) 37,9% (928 /alle 18 -vuotias) ja vaativaan palveluun (punainen) 50,5% (1236 /alle 18 -vuotias). Alle 18 -vuotiaiden sivistys- ja kulttuuripalveluihin käytettiin euroja noin 370,7 M. Siitä vihreisiin palveluihin 91% (7479 /alle 18 v.), keltaisiin 8,8% (720 /alle 18 v. asukas) ja punaisiin 0,3% (21 /alle 18 v.). Yhteensä koko Oulun kaupungin lasten ja nuorten palveluihin käytettiin 481,2 M. Kokonaiseurot jakautuivat asukaskohtaisina kustannuksina vihreisiin 72,8% (7764 /alle 18 -vuotias) keltaisiin 15,4% (1648 /alle 18 v.) ja punaisiin 11,8% (1257 /alle 18 v. asukas). Asukaskohtaisiksi euroiksi alle 18-vuotiaiden osalta muodostui yhteensä noin ( Oulussa oli alle 18-vuotiasta henkilöä).

15 14 Lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuus Oulussa vihreä keltainen punainen Yhteensä /asukas Hyve ilman erikoissairaanhoitoa Erikoissairaanhoito Hyvinvointipalvelut yhteensä ,6 % 37,9 % 50,5 % 100,0 % Sivistys- ja kulttuuripalvelut ,0 % 8,8 % 0,3 % 100,0 % Yhteensä ,8 % 15,4 % 11,8 % 100,0 % Kuva 11. Kaikki Oulun kaupungin alle 18-vuotiaiden palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset yhteensä, jaettuna organisaatioittain sekä lasten ja nuorten palvelutarpeiden vaativuuden mukaisesti väreihin. 5. Palvelukäytöstä saatu tieto suunnittelun pohjaksi Laajenevan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen toiminta-alueen myötä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuun jakautuessa eri organisaatioiden toiminnaksi, on entistä tärkeämpää pystyä käyttämään toimintaan, palvelukäyttöön ja kustannuksiin liittyvää tietoa pohjana suunnittelulle ja tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Eri toiminnoista saatujen tietojen käyttö ja yhdistäminen suunnittelu- ja kehittämistyössä tulisi olla mahdollista minimissään sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä. Tietojen yhteiskäytöstä olisi hyötyä myös yhteisasiakkuuksissa peruskunnan toiminnan ja toimijoiden kanssa etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujen (keltainen ja punainen) suunnittelussa ja kehittämisessä. Hankkeeseen myönnetyn tutkimusluvan perusteella pystytään henkilötunnusten kryptausten jälkeen tarkastelemaan eri henkilöiden palvelukäyttöä koko sosiaali- ja terveystoimen palveluissa sekä sivistys- ja kulttuuripalveluissa niiltä osin, kun on saatavissa henkilötunnuksiin kytkettyä toimintatietoa. Palvelujen käyttöä voidaan tarkastella sekä yksilötasolla että massoina eri toimintojen suhteessa toisiinsa ja sitä kautta löytää mahdolliset päällekkäisyydet, katvealueet tai kokonaisketjujen katkeamiset palveluissa ja toimintatavoissa.

16 15 Avosairaanhoito Avoterveydenhoito Avoterveydenhoito Kuntoutus Mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Avosairaanhoito Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Fysioterapia Mielenterveysavoerikoissairaanhoito Perushoito Yhteispäivystys Lastensuojelun avohuolto Ls/Perhehoito Sijaishuolto yht. Ls/Laitoshoito Poissaolomerkinnät Opetuksessa siirretty Yleinen tuki Muut vaikeudet oppimisessa tai muut syyt osa-aikaiseen erityisopetukseen Osatojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Kuva 12. Esimerkki käytettävissä olevasta tiedosta hoito- ja palvelukokonaisuuksien tarkasteluun ja hoitoketjujen kehittämiseen sekä palvelujen suunnitteluun. Esimerkkiin on poimittu perus- ja erityistason sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistys- ja kulttuuripalvelujen palvelukäyttö, asiakas- ja kontaktitietoja palveluista, joita yksi henkilö on käyttänyt vuoden aikana. Suuressa osassa palveluita kontakteja on ollut useita. Taulukon sisältöä on supistettu tietosuojasyistä. Mm. diagnoosit, poissaolopäivien määrät, toteutuneiden kontaktien määrät ja järjestykset on kuitenkin nähtävissä alkuperäisessä aineistossa. Johtopäätöksiä Tavoitteena oli testata lasten ja nuorten palvelupakettia laajentaen peruspalveluista erityistasolle, lukien mukaan perustasolle sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminta sekä huomioida osana testausta elämänkaariseuranta/liikennevalomalli. Edellä kuvatun tavoitteen toteuttaminen edellytti sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminnan paketoinnin ja määrittelyn samaan tapaan kuin oli aiemmin tehty sosiaali- ja terveyspalveluille. Vastaavan logiikan toteuttaminen onnistui hyvin. Elämänkaarimallin mukainen liikennevalovärimäärittely auttaa hahmottamaan toiminnan ja eurojen kohdentumista eri tason palveluihin pidemmällä aikavälillä. Samoin se voi toimia resurssien allokoinnin pohjana ja välineenä yhteisten strategisten linjausten suunnittelulle sekä niiden toteutumisen seurannassa. Lisäksi tarvitaan saman määrittelyn mukaisesti, yhteisesti sovittuja tarkemman tason

17 16 mittareita osoittamaan lyhyemmän aikavälin muutoksia (esim. lastensuojelun sijoitusten määrä, koulupoissaolot, erityisen tuen päätökset, psykiatrisen hoidon kontaktien tai hoitopäivien määrät). Toisaalta olisi hyvä löytää myös positiivisia, muutosta kuvaavia mittareita (esim. oppilaiden ja vanhempien kanssa käydyt kehitysja arviointikeskustelut, erilaiset opintomenestystä kuvaavat mittarit, ennaltaehkäisevän työn toteutumista lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jne.) Toiminnan sisällön ja tarkempaan eurojen jakautumisen analyysiin päästään, kun taustalla on henkilötunnuksiin yhdistettävää tietoa. Pystytään esim. erottamaan erityistä tukea saaneiden oppilaiden määrät koko massasta. Edelleen, kun taustalla on väestötieto, voidaan kyseinen tieto kytkeä alueisiin ja tarkastella kunkin hyvinvointialueen toimenpiteiden ja eri toimijoiden yhteistyön riittävyyttä. Toisaalta pystytään tarkastelemaan eri organisaatioiden resurssien allokoinnin muutosten vaikutuksia toisiinsa. Esim. opetustoimen erityisen tuen vähentämisen vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön tai toisinpäin perhetyön resurssien muutoksen vaikutusten näkyminen vaikkapa oppilaiden poissaoloissa tai erityisen tuen tarpeessa. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen tarvitaan palvelujen järjestämiseen tietoa väestön hyvinvoinnista samaan tapaan kuin aiemminkin. Etenkin kun sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen alueet kasvavat maakuntien laajuisiksi, ja osa toiminnasta toteutuu edelleen peruskunnassa, korostuu yhdyspinnan yli menevän kuntalaisten hyvinvointia kuvaavan tiedon tarve. Edelleen sosioekonomisilta ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan sekä väestön palvelutarpeiltaan erilaisten alueiden palvelutarpeisiin vastaaminen tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla edellyttää alueellisen tiedon ja ilmiöiden esille saamista myös pienemmiksi pilkottuna kuvana. Mahdollisuus hyödyntää alueellista tietoa palvelee kuntien hyvinvointijohtamista sekä maakunnan ja kuntien yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Se palvelee resurssien allokoinnin tarkoituksenmukaista kohdentamista, kun laajaa maakunnan aluetta voidaan tarkastelussa ikään kuin pilkkoa pienemmiksi, paremmin hallittaviksi alueiksi.

18 17 Ohjausryhmän kommentit - Raportoinnin ja palvelupakettien tulee tukea sitä, että maakunnan resurssien kohdentaminen perustuu palvelutarpeisiin, asiakaslähtöisyyteen ja olosuhteiden/erityispiirteiden huomioimiseen. Myös tuleva laskennallinen rahoituspohja pohjautuu tähän. - Järjestäjän ja tuottajan tiedon tulee perustua yhteiseen raakadataan, jota sitten voidaan tarkastella eri näkökulmista. - Raportoinnin ja palvelupakettien on joustettava ketterästi myös uusiin ja osin ennakoimattomiin tarpeisiin (modulaarisuus). Maakuntatason järjestäminen ja tuottaminen vaativat aidosti uusia työkaluja. - Palvelupakettien ja raportoinnin tulee mahdollistaa tarkastelu useista näkökulmista. Ns. ensisijaistaminen ilman joustomahdollisuutta tuo pakettitarkasteluun turhaa kankeutta. - Raportoinnin ja palvelupakettien on tärkeä tukea eri vaihtoehtoisten toimintamallien ja rakennemuutoksen skenaariotyötä ja vaikutusten arviointia. Esim. Pohjois-Pohjanmaalla uudistuksen tavoitteena on, että raskaimpien/kalleimpien palvelujen käyttöä vähennetään hallitusti ja samalla vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja avopainotteisuutta. Tähän liittyvät myös palveluverkkoratkaisut. Näiden vaikutuksia on kyettävä mm. raportoinnin avulla ennakoimaan ja arvioimaan. - Raportoinnin ja palvelupakettien tulee tukea hyvinvointijohtamista koko maakunnan näkökulmasta huomioiden sekä kuntien että maakunnan tarjoamat palvelut. - Syntyisikö DRG/episodi-ajatteluun liittyen ns. maakunta-drg? - Hetu-kiinnitys on tärkeää, kun tarkastellaan palveluketjuja. Erityisesti paljon palveluja tarvitseville on varmistettava integroidut ohjaus- ja palveluprosessit, joita on pystyttävä raportoinnin ja palvelupakettien kautta seuraamaan ja kehittämään. - Uudistuksen myötä markkinanäkökulma korostuu. Raportoinnin ja palvelupakettien on tuettava analyysia markkinoiden toiminnasta ja samalla on pystyttävä arvioitava oman toiminnan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja laatua. - Uudistuksen tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta, tuottavuutta ja resurssien vaikuttavaa käyttöä. Raportoinnin ja palvelupakettien tulee tukea näitä näkökulmia. - Kansallisessa kehittämistyössä kannattaa huomioida jo olemassa olevat hyvät käytännöt (esim. Oulun kaupungin malli).

19 18 Liite 1. Sivistys-, liikunta- ja kulttuuritoimen palvelupaketti Toiminto Palvelu Sisältö Varhaiskasvatuspalvelut Kokopäivähoito välilliset ja välittömät kustannukset, palveluseteli ja maksusitoumukset välilliset ja välittömät kustannukset, palveluseteli ja maksusitoumukset Avoin varhaiskasvatus Esiopetus Tuen palvelut varhaiserityiskasvatus, avustajapalvelut (varhaiserityisavustajat ja ryhmäavustajat) Avustukset Kodinhoidon tuki, kuntalisä, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon kuntalisä Kuljetukset Palveluohjaus Varhaiskasvatuksen projektit Perusopetus Alakoulu välilliset ja välittömät kustannukset, kotikuntakorvaukset Yläkoulu välilliset ja välittömät kustannukset, kotikuntakorvaukset Erityiskoulu keskitetty erityisopetus Toinen aste Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Vapaa sivistys ja taiteen perusopetus Sairaalakoulu Oppilashuolto Ohjaajapalvelut Perusopetuksen hankkeet Oppilaskuljetukset Lukio: päivälukio, aikuislukio, etälukio Opiskelijahuolto Avustukset Lukiopalveluiden projektit Ammatillinen koulutus Opiskelijahuolto (ammatillinen) Kasvatuksellinen ohjaus Aluenuorisotyö Aamu- ja iltapäivätoiminta Kulttuurinen nuorisotyö Sosiaalinen vahvistaminen Tieto- ja neuvontapalvelut Ohjaamo Työpajat Avustukset Nuorisopalveluiden hankkeet Ohjatut liikuntapalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Liikunnan hankkeet Avustukset Kirjastopalvelut Museo- ja tiedekeskuspalvelut Sinfoniaorkesteri Yleiset ja alueelliset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat Avustukset Kulttuuripalveluiden hankkeet Taiteen perusopetus Kansalaisopistopalvelut Ammatillinen peruskoulutus Avustukset opiskelijahuolto toisen asteen alla alakoulu/yläkoulu/erityiskoulu? Byström Etsivä nuorisotyö Konservatorio