Artikkelissa tarkastellaan Pallas-

Transkriptio

1 Pallas-Yllästunturin kansallispuiston investointien vaikutukset Tunturi-Lapin paikallistalouteen Eero Vatanen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Mikko Hyppönen Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemi Artikkelissa tarkastellaan Pallas- Yllästunturin kansallispuistoon suunnattujen investointien ja puistossa vierailevien matkailijoiden rahankäytön vaikutuksia Tunturi-Lapin paikallistaloudessa. Matkailun vaikutuksia talouden eri tasoilla käsittelevissä tutkimuksissa, kuten myös käsillä olevassa tutkimuksessa, eniten käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat panos-tuotosanalyysin erilaiset sovellukset (Fletcher 1989, Tyrrel ja Johnston 2006). Suomessa paikallistason selvitykset on useimmiten tehty pohjoismaista mallia soveltaen (Kangas ym. 1998, Kauppila 1999, Saarinen ja Kauppila 2002, Rinne ja Saastamoinen 2005). Matkailun satelliittitilinpitomenetelmä on uusimpia taloudellisten vaikutusten mittaamiseksi käytettyjä menetelmiä aluetasolla. Menetelmän perusajatus on, että useita tilastolähteitä yhdistelemällä voidaan laskennallisesti dekomponoida eri toimialojen tuotanto matkailukysynnästä ja muusta kysynnästä riippuvaisiin osiin. Laskemalla yhteen eri toimialojen matkailuriippuvaiset osat saadaan selville matkailun vaikutukset (Konttinen 2006, Spurr 2006). Satelliittitilinpidon kaltaista laskentatapaa sovellettiin Eero Vatasen ym. (2006) tutkimuksessa matkailun toimialan välittömän merkityksen selvittämiseen, jotta sen kerrannaisvaikutukset voitiin laskea panos-tuotosanalyysin avulla Inarin paikallistaloudessa. Perinteistä panos-tuotosanalyysia laajempaa sosiaalitilinpitomatriisimenetelmää (SAM) on myös yhä enemmän alettu käyttää taloudellisten vaikutusten mittaamiseen. Tässä menetelmässä toimialoiksi määritetään yritysten muodostamien tuotannollisten toimialojen lisäksi kotitaloudet ja julkisyhteisöt. Lisäksi kotitaloudet voidaan jakaa useammaksi erilaisten kulutusrakenteiden toimialoiksi. (Roland- Holst 1990, Robison 1997, Llop ja Manresa 2004, Hara 2008). Myös yleisen tasapainon mallia (YTP) on käytetty alueellisten matkailuvaikutusten mittaamiseen. YTP-mallissa otetaan matkailutapahtumien seurausvaikutukset laajasti huomioon, koska siinä pyritään mallittamaan talouden makrotekijöiden erisuuntaiset muutokset. (Blake ym. 2006, Dwyer ym. 2006). Tässä tutkimuksessa käytetään arviointityövälineenä SAM-mallin kaltaista laajennettua panos-tuotosmallia, jossa myös kotitaloudet ja julkisyhteisöt ovat endogeenisesti vaikuttamassa tulon ja työllisyyden muodostukseen 24 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

2 Tunturi-Lapin paikallistaloudessa. Analyysia varten Tunturi-Lapin seutukunnalle muodostettiin toimialojen vuorovaikutusta kuvaava tilinpitomatriisi, jotta kansallispuiston investointien välittömien vaikutuksien kerrannaisvaikutukset voitiin määrittää. Suomessa valtion talouskäytössä olevia metsiä ja luonnonsuojelualueita hallinnoi ja hoitaa Metsähallitus. Luonnonsuojelun ohella tavoitteena on tuottaa kestävästi luontoelämyksiä kansalaisille. Luonnon vetovoiman säilyttämiseksi ja sen kestävän käytön turvaamiseksi Metsähallitus on kehittänyt palveluitaan erityisesti kansallispuistoissa. Puistoihin rakennetaan uusia matkailupalveluita matkailijoiden ja matkailuyrittäjien käyttöön. (Tikkanen 2006a). Pallas-Yllästunturin kansallispuiston palveluiden ja infrastruktuurin parantamiseksi on vuosien aikana investoitu noin 7,5 miljoonaa euroa (Tikkanen 2006b). Noin 6,9 miljoonaa euroa on käytetty rakennusten, polkujen, tietotaulujen ja luontokeskusten näyttelyiden rakennustöihin sekä noin 0,6 miljoonaa euroa näyttelyiden kokoamiseen. Lisäksi työvoimahallinnon työllistämisvaroja on suunnattu noin 0,5 miljoonaa euroa rakentamisen eri kohteisiin. Investoinnit lisäävät rakentamisen aikana tuloja ja työllisyyttä paikallistaloudessa. Investointien tavoitteena on myös parantaa puiston palveluvarustusta ja vetovoimaa ja näin houkutella uusia matkailijoita alueelle. Tässä tutkimuksessa selvitetään näitä lyhyen ja pidemmän ajan vaikutuksia Tunturi-Lapin paikallistaloudessa ja luodaan ensin taustaksi katsaus alueen väestön ja työllisyyden kehitykseen vuodesta 1975 alkaen. Työllisyyden viimeaikaista muutosta käytetään investointien vaikutusten arvioinnin uskottavuuden mittana. Tutkimuksessa arvioidaan Pallas- Yllästunturin kansallispuistossa tehtyjen investointien rakentamisen aikaisia taloudellisia vaikutuksia Tunturi-Lapin seutukunnassa, muualla Lapissa ja muualla Suomessa. Lisäksi esitetään arvioita ja laskelmia siitä, kuinka investoinnit vaikuttavat Tunturi- Lapin seutukunnan matkailijoiden ja matkailijatulon määrään sekä niiden kasvuun kerrannaisvaikutuksineen vuoteen 2015 saakka. Tunturi-Lapin seutukunta, väestö ja työllisyys Lapissa, Suomen pohjoisimmassa maakunnassa, harjoitetaan useita luonnon käyttöön perustuvia elinkeinoja. Metsiä ja muuta luontoa hyödynnetään metsätalouden ja -teollisuuden ohella matkailussa, poronhoidossa, luonnontuotteiden keräilyssä ja luonnonsuojelussa (esim. Hallikainen ym. 2008). Metsäsektorin aluetaloudellinen merkitys on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, vaikka sen merkitys on edelleen Lapissa suuri (Keskimölö ja Pirkonen 2006). Matkailun merkitys on vastaavasti kasvanut vuosi vuodelta. Matkailu on erityisesti pohjoisimmassa Lapissa taloudellisesti merkittävin luonnosta hyötyvä elinkeino (Vatanen ym. 2006). Lapin luonto erämaineen ja tuntureineen on matkailun ensisijainen vetovoimatekijä (Siikamäki ja Kangas 2006, Lapin liitto 2007a, Rosqvist 2008). Suurin osa Suomen suojelualueista ja merkittävistä matkailukeskuksista sijaitsee Pohjois- ja Tunturi-Lapissa (Kauppila 2004, Metsäntutkimuslaitos 2007). Kuva 1. Tunturi-Lapin seutukunta ja Pallas- Yllästunturin kansallispuisto (Metsähallitus 2007a) Maaseudun uusi aika 3/

3 Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluvat harvaan asutut Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnat. Alueella sijaitseva Pallas- Yllästunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Tunturi-Lappi on merkittävä matkailualue. Puiston ympärillä ovat tunturimatkailukeskukset Ylläs, Levi, Olos ja Pallas. Käyntikertojen perusteella Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin. Vuonna 2006 käyntejä oli (Metsähallitus 2007b). Puiston läheisyydessä sijaitsevien matkailukeskusten yhteenlaskettu rekisteröityjen yöpyjien määrä oli noin vuonna 2006 (Lapin liitto 2007b). Luonnonsuojelulla ja matkailulla on pitkä yhteinen historia. Kansallispuistojen luontoarvot, luontonähtävyydet, reitistöt ja jokamiehen oikeudet ovat luontomatkailun keskeisiä vetovoimatekijöitä (Siikamäki ja Kangas 2006). Lisäksi useat matkailukeskukset sijaitsevat kansallispuistojen välittömässä läheisyydessä. Luontomatkailun kasvu on viime vuosina keskittynyt vetovoimaisten suojelualueiden läheisyydessä sijaitseviin matkailukeskuksiin (Saarinen 2005). Kuva 3. Tunturi-Lapin työllisten kumulatiivinen muutos (%) ja eri toimialojen muutosten kumulatiiviset myötävaikutukset Tunturi-Lapin työllisten muutokseen (muut muuttumattomina) vuosina (Aineistolähde: Tilastokeskus 2008a). Kuva 2. Tunturi-Lapin (TL) ja muun harvaan asutun maaseudun (HMS) työllisten ja väkiluvun kumulatiivinen muutos (%) vuosina (Aineistolähteet: Palttila ja Niemi 2003, Tilastokeskus 2008a). Vuonna 2006 Tunturi-Lapin väkiluku oli , työllisiä oli (Tilastokeskus 2008a). Väkiluku väheni lähes 17 prosenttia vuodesta Työllisten määrä väheni samassa ajassa noin 11 prosenttia käyden 1990-luvun lamavuosina huomattavasti alempanakin. Tunturi-Lapissa väestön ja työllisten muutokset eivät ole olleet yhtä suuria kuin muualla harvaan asutulla maaseudulla. (Kuva 2.) Työllisyys on parantunut erityisesti matkailuun (kauppa, hotelli- ja ravitsemisala ja yksityiset palvelut) liittyvien toimialojen ansiosta (Lapin liitto 2005). Vuoden 1995 jälkeen matkailutoimialoilla sekä teollisuuden, rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla työllisyyden kasvu on lisännyt alueen työllisten määrää enemmän kuin maa- ja metsätalouden ja julkisen toiminnan alojen työllisyyden lasku on sitä vähentänyt (kuva 3). Vastaavanlaista matkailuun ja luonnon virkistyskäyttöön perustuvaa myönteistä kehitystä on ollut muuallakin harvaan asutuilla alu- 26 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

4 ollut toimintojen ulkoistamista yksityisille palvelutuottajille. Matkailun myönteiset vaikutukset syntyvät, kun alueella käy matkailijoita tuomassa alueen ulkopuolista rahaa paikallistalouteen. Rahan tuonti konkretisoituu erilaisten hyödykkeiden ostoina paikallisista yrityksistä. Matkailijoiden rahankäyttö lisää paikallisten yritysten liikevaihtoa, työvoiman määrää ja ostoja paikallisilta ja muualla sijaitsevilta yrityksiltä. Kuva 4. Suojeltujen metsien osuus (%) metsätalousmaasta Tunturi-Lapissa vuosina (Aineistolähteet: Suomen ympäristökeskus 2005, Tomppo ym. 2006) eilla Itä- ja Pohjois-Suomessa (OECD , Vatanen 2008). Luontomatkailu on edesauttanut väen pysymistä seuduilla (Juntheikki 2005, Rinne ja Saastamoinen 2005). Tunturi-Lapin luontoa ja metsiä alettiin suojella jo viime vuosisadan alussa (esim. Jokinen 2005), mutta eniten metsien suojeluala kasvoi 1990-luvulla, kun laajat erämaaalueet suojeltiin (kuva 4). Suojelu on vähentänyt metsien teollista käyttöä ja metsätalouden työllisyyttä. Metsätalouden työllisyyden jyrkin lasku aiheutui kuitenkin metsätalouden koneellistamisesta jo ennen suojelualan hyppäyksenomaista kasvua (kuvat 3 ja 4) (Vatanen ja Suihkonen 2006, Tervo 2008). Toisaalta suojelu on laajentanut Metsähallituksen luontopalveluita, mikä on kompensoinut osan vähentyneistä metsätalouden työpaikoista (Vatanen ym. 2006). Matkailu ja siihen liittyvien toimialojen myönteinen kehitys ovat aiheuttaneet sen, että Tunturi-Lapin paikallistalous poikkeaa muista syrjäseutujen paikallistalouksista. Matkailutoimialojen työllisten kasvu on miltei kompensoinut maa- ja metsätalouden vähentyneen työllisyyden. Tunturi-Lapin työllisyys olisi nyt miltei sama kuin vuonna 1975, ellei julkisyhteisöjen toimintoja olisi laman jälkeen vähennetty. Tosin osa vähennyksistä on Menetelmät ja aineistot Laajennettu panos-tuotosmalli ja tilinpitomatriisi Tutkimuksen menetelmänä käytetään panostuotosanalyysiä huolimatta sen rajoitteista. Yleisten aluetasosta riippumattomien ongelmien lisäksi analyysin suurin ongelma on paikallisten panos-tuotostaulujen puute. Panostuotosanalyysin etu taas on se, että sen avulla voidaan laskea talouden kaikkien toimialojen väliset riippuvuudet ja kerrannaisvaikutukset sen jälkeen, kun panostuotostaulut tai tilinpitomatriisit on laadittu. Esimerkiksi pohjoismaisessa mallissa kerrannaisvaikutukset pitäisi selvittää erillisin kyselyin sekä rakentamisen että matkailun toimialoilla. Taloudelliset vaikutukset arvioitiin panostuotosmenetelmän Leontiefin laajennetun lopputuotekysyntämallin avulla. Useimmiten panos-tuotosmalleja käytetään kuvaamaan ainoastaan tuotannollisten toimialojen välisten taloustoimien välittömiä ja kerrannaisia vaikutuksia. Laajennetussa mallissa endogeeniseksi taloudelliseksi toiminnaksi luetaan myös kotitalouksien paikallisesta tuotannosta saatu tulojen käyttö. Tällöin paikalliset kerrannaisvaikutukset saadaan kuvattua laajemmin kuin pelkästään tuotannollisten toimialojen välisessä mallittamisessa (Miller ja Blair 1985: , Leontief 1986: 19 27, Vatanen 2001, Vatanen ym. 2006). Panos-tuotosmallien käyttöä ennustamiseen on arvosteltu mallin rajoitteiden vuoksi. Malli on staattinen, yhden vuoden pysäy- Maaseudun uusi aika 3/

5 TAULUKKO 1. Tunturi-Lapin tilinpitomatriisi vuodelta 2005 Toimiala Maa- ja porotalous 1,758 0,000 0,000 0,000 0,385 0,017 0,000 0,185 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,009 0,015 2,277 4,646 6,854 11,5 Seudulle käyttöön Kysyntä ulkoa Tuotos= Tulovirta 2 Metsätalous 0,000 8,932 0,074 0,448 0,000 0,113 0,000 0,000 0,014 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,008 0,494 10,083 19,886 30,0 3 MH-luontopalvelut 0,000 0,025 0,017 0,000 0,000 0,000 0,000 0,054 0,000 0,008 0,000 0,000 0,000 0,023 0,015 0,078 0,220 2,511 2,7 4 Puutuoteteollisuus 0,006 0,004 0,000 0,841 0,134 0,252 0,046 0,019 0,025 0,006 0,023 0,020 0,004 0,025 0,109 1,772 3,288 2,112 5,4 5 Muu teollisuus 0,107 0,025 0,002 0,422 1,081 0,854 0,168 0,263 0,102 0,042 0,091 0,497 0,022 0,084 0,256 4,693 8,708 2,092 10,8 6 Rakentaminen 0,043 0,000 0,000 0,003 0,006 3,664 0,078 0,158 0,488 0,050 0,652 2,063 0,009 0,039 1,551 0,182 8,984 33,816 42,8 7 Kauppa 0,352 0,104 0,021 0,012 0,070 1,940 0,873 0,575 0,918 0,194 0,596 0,412 0,122 0,506 1,024 18,362 26,079 1,721 27,8 8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,010 0,050 0,005 0,001 0,002 0,078 0,182 0,687 0,712 0,088 0,217 0,053 0,059 0,220 2,709 6,286 11,359 63,741 75,1 9 Liikenne 0,027 0,098 0,009 0,313 0,451 0,781 1,636 0,443 1,700 0,254 0,473 0,220 0,089 0,471 5,842 5,400 18,209 18,891 37,1 10 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,049 0,051 0,005 0,026 0,065 0,217 0,162 0,082 0,134 0,160 0,092 0,628 0,020 0,080 0,906 2,230 4,906 1,294 6,2 11 Kiinteistöt ja liike-elämän palvelut 0,110 0,162 0,015 0,128 0,267 1,224 0,762 0,945 0,981 0,127 1,527 0,450 0,087 0,759 4,119 0,896 12,560 15,240 27,8 12 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,010 0,000 0,000 0,000 2,311 30,556 32,877 4,523 37,4 13 Terveys- ja sos. palvelut 0,076 0,000 0,000 0,001 0,000 0,000 0,013 0,006 0,030 0,000 0,021 0,006 0,060 0,066 0,029 0,013 0,322 3,978 4,3 14 Muut palvelut 0,010 0,036 0,003 0,012 0,016 0,060 0,260 1,026 0,271 0,072 0,399 0,304 0,048 0,632 0,952 0,583 4,685 16,815 21,5 15 Julkisyhteisöt 0,053 0,088 0,008 0,068 0,117 0,355 0,377 0,248 0,517 0,103 0,395 0,351 0,510 0,648 17,819 44,572 66,229 21,171 87,4 16 Kotitaloudet 3,906 7,180 2,132 1,285 3,980 3,735 14,221 18,539 12,410 1,993 6,652 0,111 2,905 9,784 49,050 0, , , ,7 Seudun panokset 6,505 16,755 2,291 3,561 6,574 13,290 18,778 23,232 18,301 3,097 11,148 5,115 3,935 13,346 86, , Ostot muualta 4,995 13,213 0,440 1,839 4,226 29,510 9,022 51,868 18,799 3,103 16,652 32,285 0,365 8,154 0, , Tuotos=menovirta 11,5 30,0 2,7 5,4 10,8 42,8 27,8 75,1 37,1 6,2 27,8 37,4 4,3 21,5 87,4 274, Työlliset Maaseudun uusi aika 3/ 2008

6 tetty kuva taloudesta. Senhetkiset eri toimialojen väliset suhteet eivät todellisuudessa pysy samoina vuodesta toiseen eivätkä varsinkaan vuosikymmenien päähän. Siitä huolimatta mallia käytetään paljon, koska sekä dynaamisten että YTP-mallien edellyttämät aineistotarpeet ovat panos-tuotosanalyysiä suuremmat. Osittain tästä syystä myös näiden mallien tulosten luotettavuus vaihtelee paljon. Panos-tuotosanalyysin soveltaminen edellyttää talouden kiertokulkua kuvaavan aineiston, panos-tuotostaulun tai yleisemmin tilinpitomatriisin (ks. taulukko 1) olemassaoloa tai laatimista. Maakunnat ovat pienin alueyksikkö, joille Tilastokeskus on laatinut panos-tuotostaulut. Viimeisin maakuntien panos-tuotostaulu on vuodelta Pienempien alueyksiköiden tutkimista varten on laadittava tulonkiertoa taloudessa kuvaava panos-tuotostaulu tai sitä laajempi sosiaalitilinpitomatriisi (SAM), joissa otetaan huomioon tulon kierto tuotannollisten toimialojen lisäksi myös julkisyhteisöjen ja kotitalouksien välillä. Pienen alueen taulut voidaan laatia johtamalla isompien alueyksiköiden tauluista keräämällä tarvittavat tiedot alueen tulon kierrosta itse tai soveltamalla edelliset yhdistävää ns. hybridimenetelmää. Siinä johdetaan laskennallisesti maakuntatauluista seutukunnan toimialojen ns. lähtökertoimet. Tutkimuskohteena olevien toimialojen ja paikallistalouden keskeisten toimialojen lähtökertoimia tarkennetaan tai ne lasketaan kokonaan näiltä toimialoilta kerätyn tilastoaineistoja täydentävän aineiston avulla. (Lahr 1993, Vatanen 2001, Vatanen ym. 2006). Tässä tutkimuksessa käytettiin hybridimenetelmää samoin periaattein kuin Vatasen (2001) ja Vatasen ym. (2006) tutkimuksissa. Tunturi-Lapin seutukunnan tilinpitomatriisin (taulukko 1) lähtökertoimet johdettiin Lapin maakuntatauluista niin, että mukaan otettiin ja aggregoitiin Tunturi-Lapin tärkeimmät yksityiset toimialat ja julkisyhteisöjen eli kuntien ja valtion toiminta muodostettiin omaksi toimialakseen. Julkisyhteisöjen merkitys alkutuotantovaltaisissa ja luonnon resursseihin perustuvissa syrjäisissä hyvinvointivaltion paikallistalouksissa on keskeinen (esim.vatanen ym. 2006). Virallisista tilastoluokituksista poiketen Tunturi-Lappiin muodostettiin Metsähallituksen luontopalveluiden toimintaa kuvaava toimiala (MH-luontopalvelut). Tuotannollisten toimialojen lisäksi tilinpitomatriisiin luettiin myös kotitaloudet, jotka osallistuvat tulonkiertoon kuluttamalla tuotannosta saatuja tuotannontekijätuloja ostamalla paikallisia ja muualta tuotuja/haettuja tuotteita. Toimialojen paikalliset ostot/myynnit johdettiin teknisesti ristikkäissijaintiosamäärämenetelmän avulla (ks. Vatanen 2001) muille toimialoille paitsi julkisyhteisöille, kotitalouksille ja MH-luontopalveluille. Johtaminen oli mahdollista, koska toimialojen tuotosten määrät vuodelta 2002 saatiin Tilastokeskuksen tuotannon ja työllisyyden aluetilien taulukoista (Tilastokeskus 2007a). Julkisyhteisöjen toimialan ostot/myynnit johdettiin osittain ristikkäissijaintiosamäärän avulla, jolloin samalla toimialalla toimivien yksityisten yritysten ja julkisyhteisöjen yksiköiden panoskäyttö oletettiin välituotehankintojen osalta samanlaisiksi, ja osittain Lapin maakunnan julkisten kulutusmenojen jakauman avulla. Julkisyhteisöjen tuotoksen loppusumma saatiin tuotannon ja työllisyyden aluetilien taulukoista suoraan. Kotitalouksien saamiin tuloihin Tunturi- Lapin toimialoilta luettiin palkansaajatulot ja se osa toimintaylijäämästä, joka arvioitiin kotitalouksien yrittäjätuloksi. Maataloudesta ja metsätaloudesta saadun yrittäjä- ja kantorahatulon arvioimiseksi käytettiin myös kotitalouksien tulokertymää kuvaavaa kunnittaista aluetietokannan aineistoa (Tilastokeskus 2007b ja 2007c). Kotitalouksien kokonaistulo, paikallistalouteen maksetut tulo- ja kiinteistöverot sekä ulkopuolelle maksettu valtionvero arvioitiin kotitalouksien käytettävissä olevan tulon kertymää kuvaavan seutukunnittaisen kotitalouksien tulotilaston (Tilastokeskus 2007d) ja kuntien käyttötaloutta kuvaavan tilaston (Tilastokeskus 2007e) avulla. Kotitalouksien maksamien ja kuntien saamien verotulojen tarkistustilastoina käytettiin Maaseudun uusi aika 3/

7 myös kuntien toimintakertomuksia (Kittilän , Kolarin , Muonion , Enontekiön ). Kotitalouksien tulojen käyttö arvioitiin Lapin panos-tuotostaulun kotitalouksien kulutusmenojakauman avulla (Tilastokeskus 2006a). Tuotannon ja työllisyyden aluetilien työllisyyden käsite kattaa kaikki ne henkilöt sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät jotka toimivat jollain järjestelmän tuotantorajojen sisään kuuluvalla tuotantotoimialalla (Tilastokeskus 2008a). Työllisten lukumäärät ovat käytännössä vuosikeskiarvoja (Tilastokeskus 2004), vaikka eri toimialojen keskityöajat Tunturi-Lapissa vuonna 2005 vaihtelevat 1650 tunnista 2800 tuntiin (Tilastokeskus 2008b). Tunturi-Lapin kaikkien työllisten keskityöaika 1960 tuntia oli reilusti yli laskennallisen 1700 tunnin vuosityöajan (työllisyyden ja vuosityöajan eksaktin määrittämisen sietämättömästä vaikeudesta ks. esim. Tilastokeskus 2004). Tästä syystä työllisyysvaikutuksia laskettaessa henkilötyövuoden käsitettä voidaan käyttää syyllistymättä vaikutuksien yliarviointiin. Suuntaa-antava arvio investointien vaikutuksien kohdentumisesta Lappiin ja muualle Suomeen tehtiin niin, että konstruoitiin apuaineistoksi Lapin ja koko maan rakentamisen toimialalle panosrakenteet Tunturi-Lapin tilinpitomatriisin toimialajaolla. Vähentämällä Lapin rakentamisen panosrakenteen avulla lasketut kehittämisinvestointien vaikutukset koko maan rakentamisen panosrakenteiden mukaan lasketuista vaikutuksista (Tunturi-Lapin rakentamisen vaikutukset koko maassa yhteensä) saatiin arvioiduksi vaikutukset muualla Suomessa. Vastaavasti vähentämällä Lapin rakentamisen panosrakenteiden avulla arvioiduista vaikutuksista Tunturi-Lapin vaikutukset saatiin arvioiduksi vaikutukset muualla Lapissa. Matkailijoiden määrä ja rahankäyttö Matkailijoiden määrän kasvun vaikutukset Tunturi-Lapin talouteen voidaan arvioida laaditun tilinpitomatriisin ja käytetyn laajennetun panos-tuotosmallin avulla, kun ensin selvitetään matkailijoiden rahankäyttö ja sen kohdistuminen lisätuloksi Tunturi-Lapin eri toimialoille. Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa käyneiden henkilöiden alueellisesta rahankäytöstä on tehty useita kyselytutkimuksia ja laskennallisia arvioita. Metsähallituksen kävijätutkimuksen (Sulkava ym. 2004: 49) perusteella voidaan laskea, että kansallispuistossa vuonna 2003 käynyt henkilö kulutti alueella keskimäärin 220 euroa käyntikertaa kohden. Vuosituhannen alussa Ylläs-Aakenuksen alueella käyneiden jättämä rahamäärä oli käyntikertaa kohden keskimäärin noin 240 euroa (Metsähallitus 2002). Maija Huhtalan (2006: 3) mukaan Pallas-Ounastunturin alueen talvi- ja kesäkävijöiden painotettu keskiarvo oli noin 260 euroa käyntikertaa kohti. Lapin TEkeskus (2007) käytti Kellokkaan rakentamisen työllisyysvaikutuslaskelmissa kävijän keskimääräisenä rahankäyttölukuna 340 euroa. Tunturi-Lapin metsäselvityksessä (Ahtikoski ym. 2007: 16) arvioitiin, että keskimääräinen nykymatkailija käyttää paikkakunnalla rahaa käyntinsä aikana noin 660 euroa. Tilastokeskuksen virallisissa tilastoissa matkailuun liittyvät taloustoimet luokitellaan useammalle toimialalle. Eniten toimintoja kohdistuu majoitus- ja ravitsemistoimialalle. Vuodelle 2002 laaditusta matkailun alueellisesta tilinpidosta (Konttinen 2005: 85) voidaan laskea, että Lapissa matkailijoiden kulutuksesta kohdistui tälle toimialalle 38,4 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoimialan tuotos oli Tunturi-Lapissa 75,1 miljoonaa euroa vuonna 2005 (Tilastokeskus 2007a). Kun tuotos vastaa käsitteenä välitöntä matkailutuloa ilman arvonlisäveroa, voidaan johtaa, että vuonna 2005 välitön arvonlisäveroton matkailutulo oli Tunturi-Lapissa 75,1/0, miljoonaa euroa. Kun tämä luku jaetaan Tunturi- Lapissa vuonna 2005 yöpyneiden lukumäärällä (Lapin Liitto 2007a), yöpyvien matkailijoiden rahankäyttö alueella olisi 260 euroa vuorokautta kohden. Korotettuna luku matkailuun liittyvien toimialojen painotetulla arvonlisäveroprosentilla (15,5 %) saadaan matkaili- 30 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

8 joiden menoksi noin 300 euroa per vuorokausi, mikä on huomattavasti suurempi luku kuin aiemmin arvioidut menot. Anssi Ahtikosken ym. (2007) arvio on tätä arviota lähinnä, koska heidän arvionsa mukainen yöpyvän matkailijan keskimääräinen vuorokausimeno on 178 euroa. Rahankäytön arvioissa esiintyvä suuri vaihtelu osoittaa, että käytön tarkka määrittäminen on vaikeaa. Kävijätutkimusten pienemmät rahankäyttöluvut selittynevät suurelta osin sillä, että osa kävijöistä on päiväkävijöitä ja omissa tai muissa halvemmissa mökeissä yöpyviä. Erilaisten kävijöiden lukumääristä ja heidän rahankäytöstään ei ole olemassa valmista tietoa. Tämän vuoksi tutkimuksessa käytetään vain rekisteröityjä yöpyjiä kuvaamaan Tunturi-Lapin matkailijoiden määrää. Todellisuudessa matkailijoiden määrä on siten suurempi. Yöpyjien määrien muutokset riittänevät kuitenkin kuvaamaan kaikkien matkailijoiden määrän muutosta. Yöpyjää kohti laskettuun keskimääräiseen rahankäyttöön sisältyy kaikkien matkailijoiden rahankäyttö. Vaikutuslaskelmissa käytetään tässä tutkimuksissa määritettyä 260 euron arvonlisäverotonta vuorokausimenoa. Seutukunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden rahankäyttö on alueelle muualta tulevaa ns. eksogeenista tuloa. Sen arvioidaan kohdistuvan lisäkysyntänä majoitus- ja ravitsemispalveluiden, kaupan, liikenteen, rahoituksen ja vakuutuksen, kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden sekä muiden yhteiskunnallisten palveluiden toimialoille samassa suhteessa kuin matkailijoiden kulutus Lapissa jakautui matkailun satelliittitilinpidon mukaan vuonna 2002 (Konttinen 2005: 85). Muiden paitsi kaupan toimialan kohdalla jakauman mukainen osuus lasketaan sellaisenaan eksogeeniseksi tuloksi. Kaupan tuotos (tulo) kansantalouden tilinpidossa määritellään sisään ostettujen ja ulosmyytyjen tavaroiden arvojen erotuksena. Matkailijoiden rahankäyttö kauppojen kassoilla on edellä mainitun jakauman mukaan arvonlisäverottomana 83 euroa. Siitä kertyy Tunturi-Lapissa 21 euron tuotos, joka on laskettu Tunturi-Lapin kaupan tuotoksen ja liikevaihdon suhteen avulla. (Tilastokeskus 2007a, Tilastokeskus 2008c). Tulokset Tulokset esitetään seuraavasti. Luvussa 4.1 esitetään käytetyn mallin avulla lasketut investointien rakentamisvaiheen aikaiset vaikutukset Tunturi-Lapissa, muualla Lapissa ja muualla Suomessa. Luvussa Ennustetun matkailun kasvun vaikutukset tarkastellaan Tunturi- Lapin ennustettua (Metsähallitus 2007, Lapin liitto 2008) matkailun kasvua ja esitetään käytetyn mallin avulla lasketut kasvun vaikutukset Tunturi-Lapin paikallistalouteen. Luvussa Investointien arvioidut seurausvaikutukset arvioidaan investointien seurausvaikutuksia Tunturi-Lapin matkailuun ja paikallistalouteen käyttäen edellisen luvun kasvulukuja. Investointien rakentamisenaikaiset vaikutukset Pallas-Yllästunturin kansallispuiston investoinnit rahoitetaan pääosin ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriöiden virkistys- ja luontomatkailun kehittämismäärärahoista. Ne tulevat seutukunnan ulkopuolelta ja kohdistuvat eksogeenisena kysyntänä pääasiassa seutukunnan rakentamisen toimialalle. Rakennuttajana Metsähallitus ei voi käyttää näitä korvamerkittyjä rahoja vaihtoehtoisiin tarkoituksiin. Tämän vuoksi ei ole myöskään syytä vertailla näiden rahojen käytön kannattavuutta vaihtoehtoisten investointien kesken. Rakentamisinvestointeihin käytetyt rahat (6,9 miljoonaa euroa) ovat seutukuntaan tullutta välitöntä tulovaikutusta, joka aiheuttaa välituotteiden oston ja työvoiman käytön seurauksena kerrannaisvaikutuksia Tunturi- Lapin talouteen ja alueen ulkopuolelle. Rakentamisinvestoinnit ovat kertaluontoinen kahden kolmen vuoden tapahtuma Tunturi- Lapin taloudessa. Näyttelyiden kokoamiseen käytettävästä rahasta suurin osa vuotaa jo alussa Tunturi-Lapin seutukunnan ulkopuolelle. Maaseudun uusi aika 3/

9 Näyttelyiden kustannusten perusteella arvioitiin, että kokoamiskustannuksista, euroa, kolmasosa kohdistuu välittömästi seutukunnan kaupan, liikenteen, liike-elämän palveluiden, muiden palveluiden ja julkisyhteisöjen toimialoille. Investointien seurauksena seutukunnan talous kasvaa MH-luontopalveluiden tarjonnan lisäyksen edellyttämän välittömän tuotoksen ja sen aiheuttamien kerrannaisvaikutusten verran. Kansallispuiston palveluiden parantuminen (Tunturi-Lapin luontokeskus, luontokeskus Kellokas, tupien palveluvarustus, polut, opastustaulut, laavut, nuotiopaikat) houkuttelee seutukuntaan lisää matkailijoita tuomaan lisätuloa matkailuelinkeinolle ja koko seutukunnalle. Vaikutusten arvioinnin laskennan lähtökohtana on, että rakentamisinvestoinnit ovat MH- luontopalveluiden ulkopuolisilta tilaamaa rakennustyötä eli investointia, joka kohdistuu loppukysyntänä Tunturi-Lapin rakentamisen toimialalle aiheuttaen rakentamisen toimialalla investoinnin suuruisen välittömän tuotannon ja sen edellyttämän työllisyyden lisäyksen. Tuotannon lisäys edellyttää ostoja muilta toimialoilta, mikä käynnistää kerrannaisvaikutukset. Laskelmassa tarkastellaan rakennuksiin, maastotöihin ja näyttelyiden rakentamiseen kohdistuvia investointeja kokonaisuutena, joka luo Tunturi-Lapin talouteen rakentamisen toimialan kautta kertaluonteiset vaikutukset tulona ja työllisyytenä. Tähän kokonaisuuteen käytetty rahamäärä oli 6,9 miljoonaa euroa (Tikkanen 2006b). Tunturi-Lapin rakentamisen toimialalla miljoonan euron tuotos edellytti vuonna 2005 noin 8,3 henkilötyövuoden työpanoksen (Tilastokeskus 2007a). Välittömät työllisyysvaikutukset ovat näin ollen 57 henkilötyövuotta (taulukko 2). Rakentamisen toimialan ostot muilta toimialoilta, näiden ostot taas muilta toimialoilta sekä työntekijöiden ja yrittäjien tulo rakentamisessa ja muilla toimialoilla aiheuttavat kotitalouksien tulojen kulutuksen kautta kerrannaisvaikutuksia 4,2 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutukset ovat näin ollen 11,1 miljoonaa euroa. Työllisyyden kerrannaisvaikutukset (36 htv) nostavat työllisyyden kokonaisvaikutukset 93 henkilötyövuoteen. Näyttelyiden kokoamisen kustannuksien Tunturi-Lappiin kohdistuva kolmasosa ( euroa) aiheuttaa Tunturi-Lapin taloudessa euron kerrannaisvaikutukset. Välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin 3,5 ja kokonaisvaikutukset 5,1 henkilötyövuotta. Yhteensä investointien kertaluonteiset kokonaisvaikutukset Tunturi-Lapissa olivat noin 11,6 miljoonaa euroa ja 98 työvuotta (taulukko 2). Rakentamisvaiheen aikaisista vaikutuksista vain osa kohdistuu Tunturi-Lappiin, koska pääosa rakentajista tulee muualta ja hankinnoista suurin osa kohdistuu muualle Lappiin, Suomeen ja ulkomaille. Suuntaa-antavasti arvioidut investointien (ilman näyttelyitä) kokonaisvaikutukset ovat koko maassa noin 20 miljoonaa euroa ja 166 henkilötyövuotta (taulukko 3). Tuloista kohdistuu muualle Lappiin reilu neljännes (5,8 miljoonaa euroa) ja muualle Suomeen 17 prosenttia (3,5 miljoonaa euroa). Työllisyysvaikutuksia syntyy muualle Lappiin 38 ja muualle Suomeen 36 henkilötyövuoden verran. Ennustetun matkailun kasvun vaikutukset Lapin tilastoitujen matkailijoiden määrä kasvoi vuodesta 2002 vuoteen 2006 keskimäärin 6,5 prosenttia vuodessa (Lapin liitto 2008). Metsähallitus (2007) ennakoi mainittua kasvua mukaillen, että vuonna 2015 Tunturi- Lapin alueella olisi kävijöitä noin 1,2 miljoonaa (taulukko 4). Kun matkailija kuluttaa käyntiä kohden keskimäärin 260 euroa, ennustetun matkailijamäärän kasvun tuoma rahamäärä on esimerkiksi vuonna 2008 noin 12,6 miljoonaan euroa. Tästä välitön matkailutulo on 9,6 miljoonaa euroa. Kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen kokonaistulovaikutus on 18 miljoonaa euroa vuonna Vastaavasti välitön työl- 32 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

10 Taulukko 2. Investointien vaikutukset rakentamisen aikana Tunturi-Lapissa. Rakentamisen toimiala: rakennukset, maastorakennelmat ja näyttelytilojen rakentaminen. Muut toimialat: näyttelyjen kokoaminen ja Tunturi-Lappiin kohdistuva kysyntä. Vaikutus Rakentamisen Muut toimialat Yhteensä toimiala Välitön Milj. Työlliset Milj. Työlliset Milj. Työlliset vaikutus Kerrannaisvaikutukset 6,872 57,0 0,209 3,5 7,081 60,5 Kokonaisvaikutukset 4,248 35,6 0,239 1,6 4,487 37,2 11,120 92,6 0,448 5,1 11,568 97,7 Taulukko 3. Investointien (ilman näyttelyitä) vaikutukset Tunturi-Lapissa, Lapissa ja muualla Suomessa. Vaikutus Tunturi- Lappi Lappi Muu Suomi Yhteensä Väliton Milj. 6,9 0,0 0,0 6,9 vaikutus Työlliset Kerrannais- Milj. 4,2 5,8 3,5 13,6 vaikutus Työlliset Kokonais- Milj. 11,1 5,8 3,5 20,4 vaikutus Työlliset TAULUKKO 4. Matkailijamäärä ja sen ennakoitu kasvu Tunturi-Lapin puistoalueella ja kasvun aiheuttamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapissa vuosina Muuttujat Matkailijamäärä, hlöä (ennuste) Muutos, hlöä Rahankäytön lisäys milj. 11,8 12,6 13,4 14,3 15,2 16,2 17,3 18,4 19,6 Välitön tulovaikutus milj. 9,0 9,6 10,2 10,9 11,6 12,4 13,2 14,0 14,9 Kokonaistulovaikutus milj Välitön työllisyysvaikutus htv Kokonaistyöllisyysvaikutus htv lisyysvaikutus on 141 ja kokonaistyöllistävyys 193 henkilötyövuotta. Välitön vaikutus (9,6 miljoonaa euroa) kohdistuu matkailukysynnän toimialoille, joiden ostot muilta toimialoilta aiheuttavat kerrannaisvaikutusten kautta tuloa ja työllisyyttä kaikille toimialoille Tunturi-Lapissa (taulukko 5). Välittömän tulon 9,6 miljoonan euron työllisyysvaikutus matkailun toimialoilla on 141 henkilötyövuotta. Kerrannaisvaikutukset lisäävät näiden matkailutoimialojen työlli- Maaseudun uusi aika 3/

11 Taulukko 5. Vuoden 2008 ennakoidun matkailukysynnän lisäyksen (48 458) aiheuttamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Tunturi-Lapin seutukunnassa. Matkailukysynnän toimialat on lihavoitu. Kokonaisvaikutus 1 Välitön vaikutus Toimiala Milj. Työlliset Milj. Työlliset Maa- riistatalous ja kalatalous 0,065 1,4 Metsätalous 0,020 0,1 MH-Luontopalvelut 0,006 0,1 Puutuoteteollisuus 0,048 0,7 Muu teollisuus 0,150 1,7 Rakentaminen 0,138 1,1 Tukku- ja vähittäiskauppa 1,538 33,6 1,0 22 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 5,108 75,4 4,8 71 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 3,315 37,4 2,8 32 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,122 0,8 0,0 0 Kiinteistö-, liike-elämän palvelut 0,602 7,0 0,3 3 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,519 0,1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,008 0,3 Muut yht. kunnalliset ja henk. koht. palvelut 0,790 15,5 0,6 12 Julkisyhteisöt 1,060 18,0 Kotitaloudet 4,411 0,0 Kokonaisvaikutus 17, ,2 9, Kokonaisvaikutukset (välitön vaikutus + kerrannaisvaikutus) matkailun toimialoilla, muilla toimialoilla kokonais- ja kerrannaisvaikutukset ovat samat. syyttä 29 henkilötyövuodella. Muiden matkailun ulkopuolisten toimialojen työllisyys lisääntyy kerrannaisvaikutusten seurauksena 23 henkilötyövuotta, joista 18 työvuotta kertyy julkisyhteisöissä. Investointien arvioidut seurausvaikutukset Investointien vaikutusta alueen matkailijamääriin on mahdoton selvittää tarkasti. Todennäköistä kuitenkin on, että uusitut luontokeskukset ja näyttelyt sekä uudet ja parannetut kansallispuiston reitit ja palveluvarustus lisäävät puiston ja seutukunnan vetovoimaa ja myös matkailijoiden kokonaismäärää alueella. Seuraavaksi arvioidaan aikaisempiin tutkimuksiin, tilastoihin ja teoriaan perustuen, kuinka paljon investoinnit lisäävät matkailijoiden käyntejä Tunturi-Lapin alueella ja lasketaan aineistojen ja käytetyn mallin avulla, kuinka paljon arvioidut käynnit generoivat alueelle tuloja ja työllisyyttä. Matkailijoiden määrän kasvuun tai muutokseen, joka voi olla negatiivinenkin, vaikuttavat monet syyt. Muiden muassa Pallas- Yllästunturin kansallispuiston investoinnit voivat lisätä alueen kiinnostavuutta. Investointien keskeinen kohde oli luontokeskus Kellokkaan laajennus, johon kohdistui noin puolet investointien kokonaismäärästä. Kellokkaan kävijöille on tehty asiakaskysely vuonna Viisi prosenttia kävijöistä mainitsi Kellokkaan käyntinsä ensisijaisena syynä (Lapin TE-keskus 2007). Kansallispuistoon investointien oletetaan lisäävän Kellokkaan ja koko kansallispuis- 34 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

12 Kuva 5. Kehittämisinvestointien vaikutukset matkailun muutokseen: vuosittaisia kokonaistulo- ja -työllisyysvaikutuksia Tunturi-Lapissa kuvaavat vaihtoehtoiset skenaariot (Sken). ton vetovoimaa. Investointien valmistumisen jälkeen oletetaan, että uusista matkailijoista (= matkailun kasvu) kymmenen prosenttia pitää kansallispuistoa ensisijaisena syynä tulla alueelle. Vetovoimavaikutus on suurimmillaan heti tai pari vuotta inves-tointien päättymisen jälkeen. Miten nopeasti tämänkaltaisten investointien vetovoima hiipuu tai miten pitkään se kantaa, riippuu tapauskohtaisesti investoinneista ja niiden luonteesta. Vaikutuksia ei voida etukäteen eikä jälkikäteenkään selvästi mitata, koska matkailijoiden käyntimääriin vaikuttavat monet muutkin tekijät, joista esimerkiksi sää ei ole vähäisin. Tämän vuoksi vaikutuksia mallitetaan tässä kolmen skenaarion avulla, joiden taustalla on teoria uuden innovaation tai tuotteen omaksumisprosessin kuviosta, jonka perusmuoto (skenaario yksi = Sken1) on muodoltaan lähes identtinen normaalijakauman käyrän kanssa (kuva 5). Skenaariot 2 ja 3 ovat ensimmäisen skenaarion variaatioita (ks. Rogers 1995: ja , Moore 2002: 17 ja Luostarinen 2004: 27). Kuvassa 5 esitetään skenaarioihin liittyvät kehittämisinvestointien kokonaistulon ja -työllisyyden vaikutusten kuvaajat vuoteen 2015 saakka. Skenaariossa 1 vetovoiman oletetaan kasvavan 10 prosentin maksimiin vuoteen 2010 mennessä. Tässä skenaariossa huippuvaihe on lyhyt, ja sen jälkeen tullaan tunturin rinnettä nopeasti alas, koska investointien uutuusarvo on useimmille matkailijoille jo aiemmin konkreettisesti tai mielikuvin koettu. Skenaariossa 2 oletetaan, että vetovoima on huipussaan heti alussa. Sen jälkeen vetovoima pienenee ensin tasaisesti ja myöhemmin kiihtyen. Lasku kuvaa investointien uutuusarvon nopeaa heikkenemistä. Skenaariossa 3 vetovoiman kasvu pysähtyy, mutta pysyy maksimitasolla koko ajanjakson ajan. Vuosittaiset tuloja työllisyysvaikutukset kasvavat edelleen, koska matkailijoiden määrä lisääntyy. Luontokeskusten kävijämäärien kehitystä kuvaavat graafit (kuva 6) vuosilta voivat näyttää ensi katsomalta aivan erilaisilta kuin skenaarioiden kuvaajat. Luontokeskus Petolan kävijämäärien graafin alkuosa on kuitenkin kuin skenaario 1, ja sen loppuosan nousu taas on seurausta uusista investoinneista ja toimintatavan muutoksesta. Vastaavasti Hossan graafi muistuttaa skenaario kahta ja Linnansaaren Oskari skenaario kolmea. Maaseudun uusi aika 3/

13 Kuva 6. Luontomatkailukohteiden kävijämäärien indeksoitu kehitys vuosina (Santasalo 2001, 2004, 2007). Kaikkien luontokeskusten nouseva kävijämäärä puolestaan implikoi sitä, että Metsähallitus ja myös Metla laajensivat luontokeskuksiaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pallas- Yllästunturin kansallispuiston investointien vaikutuksia kävijämääriin ja matkailutuloon kuvaa parhaiten skenaario yksi. Sitä tukevat sekä innovaatioiden ja uusien tuotteiden käyttöönoton teoria että havainnot investointien kävijämääriä lisäävästä vaikutuksesta ja sen jälkeisestä laskusta, jos uusia kehittämistoimia (investointeja) ei tehdä. Skenaario yhden mukaan laskettuna Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kehittämisinvestointien summattu kokonaistulovaikutus vuodesta 2007 vuoteen 2015 olisi 12 miljoonaa euroa ja vaikutus kokonaistyöllistävyyteen 128 vuotta. Tulosten yhteenveto, yleistettävyys ja arviointi Investointien vaikutukset yhteensä Suoritettujen laskelmien perusteella investoinnit aiheuttivat rakentamisen aikana kertaluonteisesti 7,1 miljoonan euron välittömän vaikutuksen ja 11,6 miljoonan euron kokonaisvaikutuksen Tunturi-Lapin talouteen. Vastaavat työllisyysvaikutukset olivat noin 61 ja 98 henkilötyövuoden suuruiset. Rakentamisen (ilman näyttelyitä) vaikutukset Lapissa olivat 5,8 miljoonaa euroa ja 38 henkilötyövuotta, muualla Suomessa 3,5 miljoonaa euroa ja 36 työvuotta. Kaikkiaan kehittämisrakentamisen 6,9 miljoonan euron investointi aiheutti 20,4 miljoonan euron ja 166 henkilötyövuoden vaikutuksen Suomessa. Investointien vaikutusta Tunturi- Lapin matkailijoiden määrän muutoksiin arvioitiin laatimalla kolme vaihtoehtoista skenaariota sen mukaan, kuinka investointien oletettiin vaikuttavan matkailijoiden alueelle tuloon vuosien aikana. Teoreettisesti hyväksyttävimmän skenaarion perusteella laskettuna investoinnit aiheuttavat matkailijoiden kasvun myötä vuosien aikana tuloa 12 miljoonaa euroa ja 128 työvuotta. Kun kaikki tutkimuksessa lasketut kokonaisvaikutukset lasketaan yhteen, kahdeksan miljoonan kehittämisinvestoinnit aiheuttavat Tunturi-Lapissa 10 vuodessa tuloa noin 24 miljoonaa euroa ja työllisyyttä 226 työvuoden verran. Vuotuisina keskiarvoina luvut ovat 2,4 miljoonaa euroa ja 23 henkilötyövuotta. Yleistettävyys ja kehitystyö Tunturi-Lapissa ja myös muilla alueilla kiinnostavia kysymyksiä ovat, mitkä ovat kaikkien matkailijoiden ja matkailuinvestointien paikallistaloudelliset vaikutukset. Kiinnostavaa voisi myös olla matkailijoiden määrän kasvun aiheuttamat työllisyysvaikutukset vuodesta 2002 vuoteen Laaditun Tunturi-Lapin tilinpitomatriisin ja panos-tuotosmallin avulla tähän kysymykseen voidaan vastata suuntaa-antavasti ja tuloksien uskottavuutta voidaan testata vertaamalla mallilla laskettuja ja toteutu- 36 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

14 neita työllisyyden muutoslukuja keskenään. Lapin liiton (2008) tietojen perusteella voidaan selvittää, että Tunturi-Lapissa rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi noin :llä vuodesta 2002 vuoteen Näiden matkailijoiden tuoma lisätulo on 45 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Välitön työllisyysvaikutus on 660 työvuotta ja kokonaisvaikutus 904 työvuotta. Kun työllisyysvaikutuksia verrataan kuvien kaksi ja kolme taustalla oleviin Tunturi-Lapin tilastoituihin työllisyyden (Tilastokeskus 2008a) muutoslukuihin, huomataan että mallin laskemat ja toteutuneet työllisyyden muutosluvut poikkeavat varsin paljon (taulukko 6). Mallilaskelman ja toteutuneen työllisyyden muutoksen ero on yli 500 työvuotta. On kuitenkin huomattava, että malli laskee vain matkailijoiden tuomien lisätulojen aiheuttamat vaikutukset eri toimialoille mallin kiinteiden kertoimien mukaisesti. Tällöin ei oteta huomioon muiden toimialojen toimintaolosuhteissa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia, jotka kaikki ovat mukana toteutuneissa luvuissa. Eniten mallin ja työllisyyden toteutuneen muutoksen luvut eroavat julkisyhteisöjen kohdalla 300 työvuoden verran. Matkailun toimialojen kohdalla ero on 224 työvuotta ja teollisuudessa ja rakentamisessa hieman yli sata. Jos julkisyhteisöjen toiminnan supistaminen sekä matkailuun liittyvät rakentamisen kaikki investoinnit voitaisiin ottaa huomioon, mallilla lasketut ja toteutuneen Taulukko 6. Matkailijoiden lisäyksen aiheuttamat laskennalliset ja toteutuneet työllisyyden muutokset Tunturi-Lapissa Toimiala Malli Toteutunut Ero Matkailun toimialat Teollisuus ja rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Maa- ja metsätalous Julkisyhteisöt Yhteensä työllisyyden muutoksen erot olisivat pienemmät. Niiden huomioon ottaminen edellyttäisi lisäselvityksiä ja aineiston jatkojalostamista, mihin tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollisuuksia. Toteutuneet matkailuun liittyvät luvanvaraiset investoinnit ja julkisyhteisöjen supistukset on mahdollista selvittää ja myös arvioida niiden talous- ja työllisyysvaikutukset. Tulevaisuuden investointiesityksistä ja aloitetuista hankkeista saadaan perustiedot, mutta niiden paikalliset ja muualle suuntautuvat kytkennät vaativat erillistutkimuksia, joille tämä tutkimus tuloksineen antaa hyvän lähtökohdan. Menetelmää hyväksi käyttäen olisi mahdollista arvioida esimerkiksi Tunturi-Lapin kaikkien esitettyjen matkailuinvestointien, jotka ovat Timo Rautajoen (2007) mukaan 730 miljoonaa euroa vuosina , ja Tunturi-Lapin kaivosinvestointien paikallistaloudellisia vaikutuksia. Menetelmällisesti olisi mielenkiintoista vertailla erilaisia paikallistaloudellisia vaikutuksia mittaavia menetelmiä keskenään samassa tutkimuskohteessa. Tässä saatuja tuloksia ei ole mielekästä verrata eri menetelmien antamiin tuloksiin muualla Suomessa, koska tutkimuskohde ja -aika eivät ole samat. Sen sijaan panostuotosanalyysin, SAM-mallien, pohjoismaisen mallin ja YTP-mallin vertailu selvitettäessä esimerkiksi matkailun vaikutuksia Tunturi-Lapin paikallistalouden tulevaan kehitykseen tarjoaisi mielenkiintoisia tieteellisiä tuloksia ja myös todellisia käytännön instrumentteja politiittisille päättäjille. Nykyisin tehdään kaikkialla maailmassa liian paljon päätöksiä, jotka perustuvat tarkoituksenmukaisesti valittuihin tai väärin tulkittuihin menetelmiin (Oosterhaven ja Stelder 2002, Crompton 2006). Lopuksi Tutkimuksen tulosten mukaan Pallas- Yllästunturin kansallispuiston investoinneilla on selkeät myönteiset vaikutukset Tunturi- Lapin paikallistalouteen. Sekä rakentamisinvestointien vaikutukset että arviot niiden seurausvaikutuksista Tunturi-Lapin matkailija- Maaseudun uusi aika 3/

15 määriin ja matkailutuloon vahvistavat käsitystä, että luontoon perustuva matkailu on hyödyttänyt Tunturi-Lapin paikallistaloutta. Suhteessa muuhun harvaan asuttuun Suomeen Tunturi-Lapin väestön ja työllisyyden kehitys on hyvä. Erityisesti laman jälkeen matkailu ja rakentaminen ovat vieneet Tunturi-Lapin taloutta eteenpäin, kun julkisyhteisöjen työllisyys on supistunut voimakkaasti ja maa- ja metsätalouden työllisyys on jatkanut laskuaan tosin loivemmin kuin ennen. Tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa eksaktisti, että kansallispuiston investoinnit ovat kompensoineet metsien suojelun aiheuttamat menetykset metsätaloudessa. Se voidaan kuitenkin todeta, että matkailu on Tunturi-Lapissa kompensoinut maa- ja metsätalouden työllisyyden menetykset täydellisesti. Lähteet Ahtikoski, Anssi Hallikainen, Ville Tuulentie, Seija Salminen, Hannu 2007: Tunturi-Lapin metsäselvityksen loppuraportti. Internetjulkaisu. pdf ( ) Blake, Adam Gillham, Jonathan Sinclair, M. Thea 2006: CGE tourism analysis and policy modelling. Teoksessa Dwyer, Larry & Forsyth, Peter (toim.) International Handbook on the Economics of Tourism, Crompton, John L. 2006: Economic Impact Studies: Instruments for Political Shenanigans? Journal of Travel Research 45, Dwyer, Larry Forsyth, Peter Spurr, Ray 2006: Assessing the Economic Impacts of Events: A Computable General Equilibrium Approach. Journal of Travel Research 45, Enontekiön kunnan tilinpäätös vuodelta Sisältää toimintakertomuksen. Moniste Fletcher, John E. 1989: Input-Output Analysis and Tourism Impact Studies. Annals of Tourism Research, Vol. 16, Hallikainen, Ville Helle, Timo Hyppönen, Mikko Ikonen, Arsi Jokinen, Mikko Naskali, Arto Tuulentie, Seija Varmola, Martti 2008: Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja 3/2008, Hara, Tadayki 2008: Quantitative Tourism Industry Analysis. Introduction to Input-Output, Social Accounting Matrix Modeling and Tourism Satellite Accounts. Elsevier Inc.Oxford, UK. Huhtala, Maija 2006: Pallas-Ounastunturin kansallispuiston kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsäntutkimuslaitos, Metlan työraportteja 35. Jokinen, Mikko (toim.) 2005: Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941. Juntheikki, Riikka 2005: Matkailusta työtä ja toimeentuloa: Koillis-Suomen matkailuelinkeino kehittämissuunnitelmien ja tilastojen näkökulmasta. Teoksessa Kangas, K., Siikamäki, Pirkko, Juntheikki, Riikka, Kauppila, Pekka & Saarinen, Jarkko. Luonto, matkailu ja aluekehitys. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut, tutkimuksia 2/2005, Kangas, Kari Ovaskainen, Ville Pajuoja, Heikki 1998: Virkistyspalveluiden merkitys aluetaloudelle: Teijon retkeilyalueen tulo- ja työllisyysvaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja Folia Forestalia 4, Kauppila, Pekka 1999: Matkailu ja aluetalous. Työkaluja matkailun taloudellisten vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Nordia Tiedonantoja 2, Kauppila, Pekka 2004: Matkailukeskusten kehitysprosessi ja rooli aluekehityksessä paikallistasolla: esimerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Nordia Geographical Publications 33:1. Keskimölö, Ari Pirkonen, Jussi (toim.) 2006: Lapin metsäohjelma Metsäkeskus Lappi. Kittilän kunnan toimintakertomus vuodelta Moniste Kolarin kunta. Tilinpäätös tilikaudelta Moniste Konttinen, Juha-Pekka 2005: Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset. KTM rahoitetut tutkimukset 4/2005. Saatavilla ( ) 38 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

16 Konttinen, Juha-Pekka 2006: Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset matkailun alueellinen tilinpito. KTM rahoitetut tutkimukset 9/2006. Saatavilla jur/ ( ) Lahr, Michael 1993: A Review of literature supporting the hybrid approach to constructing regional input-output models. Economic Systems Research 5, Lapin liitto 2005: Maa ponteva. Lapin maaseutuohjelma Lapin liitto 2006: LAPPI Pohjoisen luova menestyjä. Lapin maakuntaohjelma Lapin liitto 2007a: Lapin matkailustrategia ( ) Lapin liitto 2007b: Lapin rekisteröidyt yöpymiset kunnittain ( ) Lapin liitto 2008: Lapin rekisteröidyt yöpymiset kunnittain ( ) Lapin TE-keskus 2007: Laskelma työllisyysvaikutuksista Julkaisematon. Leontief, Wassily 1986: Input-Output Economics. New York. Llop, Maria Manresa, Antonio 2004: Income distribution in a regional economy: a SAM model. Journal of Policy Modeling, Vol. 26, 6, Luostarinen, Matti 2004: Innovaatiostrategia ja -kapasiteetti. Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka. Maa- ja elintarviketalous 45. Saatavana myös met45.pdf. Matkailukatsaus 2007: Tunturi-Lappi. Työvoimatoimisto. Tiedote. Metsähallitus 2002: Ylläs-Aakenuksen kävijätutkimus. Luontopalvelut, Lappi. Julkaisematon. Metsähallitus 2007a: Luontopalvelut, Lappi. Julkaisematon. Metsähallitus 2007b: Käyntimäärät. Kansallispuistot. Julkaisematon. Metsäntutkimuslaitos 2007: Metsätilastollinen vuosikirja SVT: Maa-, metsä- ja kalatalous Miller, Ronald E. Blair, Peter D. 1985: Input- Output Analysis. Foundations and Extensions. Prentice-Hall Inc., New Jersey. Moore, Geoffrey A. 2002: Crossing the Chasm. Marketing and Selling Disruptive Products to Mainstream Customers. New York. HarperBusiness. Muonion kunta. Tasekirja Moniste. OECD Rural Policy Reviews: FINLAND 2008: ISBN Oosterhaven, Jan Stelder, Kirk 2002: Net Multipliers Avoid Exaggerating Impacts: With a Bi-Regional Illustration for the Dutch Transportation Sector. Journal of Regional Science 42, Palttila, Yrjö Niemi, Erkki 2003: Maaseutu EU-ohjelmakauden alussa Maaseutuindikaattorit. Tilastokeskus, Katsauksia. 2003:2. Pöyry 2006: Pallaksen matkailukeskuksen ideasuunnitelmien vaikutusselvitys. Muonion kunta. Jaakko Pöyry Infra Julkaisematon. 9 liitettä. Rautajoki, Timo 2007: Alueiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset yliopistojen toiminnalliselle yhteistyölle. Lapin kauppakamari. Rautajoki_31_10_07.pdf Rinne, Petri Saastamoinen, Olli 2005: Local economic role of nature-based tourism in Kuhmo municipality, Eastern Finland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 5(2), Robison, M. Henry 1997: Community inputoutput models for rural area analysis with an example from central Idaho. The Annals of Regional Science (1997) 31, Rogers, Everett M. 1995: Diffusion of Innovations. 4th ed. New York. Free Press. Roland-Holst, David W. 1990: Interindustry Analysis with Social Accounting Methods. Economic Systems Research Vol. 2, 2, Rosqvist, Heini 2008: Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa vuonna Julkaisussa: Kauppila, Pekka & Saarinen, Jarkko (toim.) Inarin matkailueurot ja -työpaikat. Nordia Tiedonantoja. Numero 1/2008. Saarinen, Jarkko 2005: Luontomatkailun kehit- Maaseudun uusi aika 3/

17 täminen ja tutkimus Suomessa. Teoksessa Tuulentie, Seija Saarinen, Jarkko (toim.) Kestävät käytännöt matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä. Metsäntutkimuslaitos, Metlan työraportteja 20, Saarinen, Jarkko Kauppila, Pekka 2002: Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten arviointi: matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Pelkosenniemellä. Terra 114(1), Santasalo Tuomas Ky. 2001: Matkailukohteiden kävijämäärät MEK E: 41. Internet: Tutkimukset (9.6.08) Santasalo Tuomas Ky. 2004: Matkailukohteiden kävijämäärät MEK E: 41. Internet: Tutkimukset (9.6.08) Santasalo Tuomas Ky. 2007: Matkailukohteiden kävijämäärät MEK E: 41. Internet: Tutkimukset (9.6.08) Siikamäki, Pirkko Kangas, Katja 2006: Luonnonsuojelualueet luontomatkailun kohdealueina. Teoksessa Leinonen, R., Siikamäki, P., Kangas, K., & Kauppila, P. Matkailukehityksestä aluekehitykseen. Naturpolis Kuusamo, koulutus- ja kehittämispalvelut,. Tutkimuksia 1/2006, Spurr, Ray 2006: Tourism Satellite Accounts. Teoksessa Dwyer Larry ja Forsyth Peter (toim.) International Handbook on the Economics of Tourism, Sulkava, Pekka Hatanpää, Mirka Ollila, Esko Pallas-Ounastunturin kävijät. Metsähallitus. Julkaisematon. Suomen ympäristökeskus 2005: Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmat aluepaikkatietokannasta, tilanne Tervo, Katja 2008: Metsän hiljaiset. Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea.väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1177, Tiede. Tikkanen, Eero 2006a: Luonto ja paikallishistoria tulevat entistä lähemmäksi matkailijaa Kansallispuisto on kansaa varten. Levin Sanomat. Kesä Tikkanen, Eero 2006b: VILMAT-aluekokonaisuus Hetta Pallas Ylläs Levi?Olos. Julkaisematon. Tilastokeskus 2004: Selvitys työaikojen tilastoinnista Suomessa ja kansainvälisesti. Internet julkaisu, isbn_952_467_327_4.html - 8k ( ) Tilastokeskus 2006a: Alueellinen panos-tuotos. ( ). Tilastokeskus 2007a: Tuotannon ja työllisyyden aluetilit. ( ). Tilastokeskus 2007b: Luonnollisten henkilöiden tulot ( ) Tilastokeskus 2007c: Tulonsaajien luku, veronalaiset tulot, varat, velat ja verot kunnittain tvt/tvt_fi.asp (taulu ) Tilastokeskus 2007d: Kotitalouksien aluetilit ( ) tau.html. Tilastokeskus 2007e: Kuntien käyttötalous databasetree_fi.asp? ( ) Tilastokeskus 2007f: Rakentamisen alue- ja toimialatilasto. ( ) Tilastokeskus 2008a:Tuotannon ja työllisyyden aluetilit. kan/atutyo/atutyo_fi.asp ( ). Tilastokeskus 2008b: Tunturi-Lapin erillisaineisto Tilastokeskus 2008c: Yritysten toimipaikat seutukunnittain database/altika/yritykset/suomen%20yritykset/suomen%20yritykset_fi.asp ( ) Tomppo, Erkki Haakana, Markus Katila, Matti Peräsaari, Jouni 2006: Satellite image aided multi-source forest inventory of Finland in methods and municipality level estimates. Metla Manuscript. Tyrrel, Timothy J. Johnston, Robert J. 2006: The Economic Impacts of Tourism: A Special Issue. Journal of Travel Research 45, 3 7. Vatanen, Eero 2001: Puunkorjuun ja puunkuljetuksen paikallistaloudelliset vaikutukset Juvan, Keuruun ja Pielisen Karjalan seutukunnissa. 40 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

18 Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 825. Vatanen, Eero 2008: Ylä-Lapin talous ja luontoon perustuvat elinkeinot Esitelmä Lapin 50. metsätalouspäivät Julkaisematon. Vatanen, Eero Pirkonen, Jussi Ahonen, Alpo Hyppönen, Mikko Mäenpää, Ilmo 2006: Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2006, Vatanen, Eero Suihkonen, Veli 2006: Metsätalouden vaikutukset ja metsien suojelu paikallistalouksissa Teoksessa Syrjänen, K., Horne, P., Koskela, T. Kumela, H. (toim.). METSOn seuranta ja arviointi. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Liitteet Ympäristöministeriö 2002: Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Suomen ympäristö 535. Maaseudun uusi aika 3/