ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 KIRKONKYLÄN ALUEEN SAARISEN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Saarisen alue luvulla 1(16)

2 SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 5 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan tavoitteet Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö 9 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Asemakaavan muutos Asemakaavan toteutuminen KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhdyskuntarakenteeseen Rakennettuun ympäristöön Luonnonympäristöön Maisemaan ja taajamakuvaan Liikenteeseen Teknisen huollon järjestämiseen Talouteen Terveyteen ja turvallisuuteen Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Muut kaavan merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 12 LIITTEET 1. Luontoselvitys 2. Asemakaavakartta 1:2000 ja kaavamääräykset 2(16)

3 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijoittuu Toivakan kirkonkylän länsipuolelle Saarisen rantaan. Voimassa olevassa asemakaavassa alue kuuluu maa- ja metsätalousalueeseen. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava, missä alue on varattu pääosin pientaloasutukseen. Kunta omistaa kaavoitettavan alueen Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksella suunniteltava rakentaminen sijoittuu viljellylle peltoalueelle. Kaavoitettava alue on pääosin viljelykäytössä olevaa kynnettyä peltoa. Pajukkoja on havaittavissa ojien reunustoilla. Viljelyalueen ja rannan välissä on kapeahko koivikkovyöhyke ja järvessä rannan edustalla kapea järviruokovyöhyke. Selvitysalueen läpi kulkee sähkölinja sekä viemäri. Saarisen rannalla kaava-alueen pohjoisosassa on venevalkama. Kaavoitettavan alueen ainoa huomion arvoinen luontokohde sijoittuu Saarisen järven lounaispäätyyn, osin naapuritilan puolelle. Alava vetinen rantaluhta rajautuu Saarisen järven yhteisiin vesialueisiin, naapuritilaan sekä viljelykäytössä olevaan peltoon. 3(16)

4 1.1.3 Rakennettu ympäristö Lähiympäristön rakennusmassat Liikenneyhteydet ja kunnallistekniikka Alueelle ajo tapahtuu Ahokkaantien kautta ja kaavoitettavan alueen tieverkosto yhdistyy Läsän alueen lävitse kulkevaan Toivakan keskustaan tulevaan yksityistiehen. Alueen lävitse kulkee 20 kv:n sähkölinja sekä vesija viemärijohdot Maanomistus Kaavoittettavan alueen omistaa Toivakan kunta. Asemakaavan muutos koskee seuraavia kiinteistöjä: - Huikonkorpi RN:o (Om. Toivakan kunta) - Ahokas RN:o (Om. Toivakan kunta) -Venevalkamat RN:o (Yhteinen alue) 4(16)

5 1.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Maakuntakaava eski-suomen maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Suunnittelualue on maakuntakaavassa ja taajamatoimintojen aluetta (A). 5(16)

6 Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava, missä alue on varattu pääosin pientaloasutukseen. Ilmakuva kaavoitettavasta alueesta Asemakaava 6(16)

7 Alueella on voimassa 1990 rakennuskaavana vahvistettu asemakaava. M = Maa- ja metsätalousalue. Ote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Toivakan kunnan uusi rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä (16)

8 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos on lähtenyt maanomistajan Toivakan kunnan aloitteesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa alueelle asuinrakentamista. Kaavoitettavan alueen kunnallistekniikasta vastaa Toivakan kunta. Tonttien rakentaminen toteutuu tulevien tontinomistajien toimesta. Kaava-alueen koko on n. 5 ha. Alue on tällä hetkellä vuokraviljelykäytössä. Tavoitteena on asuinrakentamisen sijoittaminen suunnittelualueelle sekä alueen tieverkon ja infrastruktuurin asemakaavallinen suunnittelu. Alueelle ei osoiteta uusia palveluja. Palvelut sijaitsevat Toivakan keskustassa. Saarisen rannassa sijaitseva venevalkama tulee myös tulevien Saarisen länsirannan kaava-alueen asukkaiden käyttöön. 2.2 Kaavaprosessin käsittelyvaiheet Syksy 2008 Vireilletulo, kunnanhallitus viranomaisneuvottelu Kuulutus vireilletulosta ja oas:n nähtävilläolosta Oas ja Kaavaluonnos nähtävillä Työpalaveri ELY-keskus Kuulutus, kaavaehdotuksesta Kaavaehdotus nähtävillä, lausuntopyynnöt viranomaisilta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 8(16)

9 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) asetettiin yleisesti nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen: Osallisten kuuleminen tapahtuu asettamalla kaavaluonnos yleisesti nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Toivakan kunnassa sekä sähköisenä kunnan internet-sivuilla. Asemakaavaehdotus: Asemakaavan ehdotus asetetaan yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Toivakan kunnassa sekä sähköisenä kunnan internet-sivuille Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot tarpeellisilta viranomaistahoilta. 9(16)

10 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella viljelty kunnan omistama Saarisen länsirannan viljelty peltoalue kaavoitetaan pientaloalueiksi AO ja AP korttelialueiksi sekä ET, VL, MY ja LValueiksi. Kaavalla muodostuvat korttelit yhteensä 20 asuintonttia. Alueelle on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennusten alue (ET). Saarisen rantaan asukkaiden käyttöön tulee venevalkama. Rannassa sijaitsevan rantaluhdan ympäristölliset arvot tulee säilyttää. 3.2 Asemakaavan toteutuminen Asemakaavaa on mahdollista toteuttaa sen tultua lainvoimaiseksi. Tontinomistajat vastaavat kaavan mukaisten tonttien toteuttamisesta. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei arvioida olevan vaikutusta Toivakan kirkonkylän yhdyskuntarakenteen tai taajamatoimintojen kokonaisuuteen. Yleiskaavallinen tarkastelu: Yleiskaavallisten ratkaisujen pitkä aikajänne huomioiden tässä asemakaavassa on kiinnitetty huomiota lähinnä riittävien liikennealuevarausten jättämiseksi tulevaisuuden katualueille. Yleiskaavallisesti on pidetty tarkoituksenmukaisena, että katuyhteys näille peltoalueille tultaisiin osoittamaan nykyisen Ahokkaantien kautta ja uusi tieyhteys Leppävedentien kautta on mahdollinen. Kaava-alueen tieverkosto on mahdollista laajentaa etelään ja pohjoiseen. 10(16)

11 Kaavoitettavasta alueesta kaakkoon n. 0,5 km sijaitseva tuotantolaitos MH-betonin ei katsota aiheuttavan kohtuutonta melu-, pöly-, tms. haittaa asumisen näkökohdasta. Palvelut sijaitsevat Toivakan keskustassa n. 1km:n päässä (päivittäistavara, päiväkoti, koulu yms.) Suunnittelualueen täydennysrakentamisen osoittamista asuinkäyttöön pidetään alueelle sopivana eikä sen nähdä olevan ristiriidassa yleiskaavoituksen kanssa. Kaavoitettavan alueen asujaimistolle on toisaalla kunnan yleinen uimaranta Saarisen rannassa. Alueen venevalkama on asukkaiden käytössä. Lähialueille ei nähdä lähitulevaisuudessa muuta kuin pientaloasuntojen rakentamispainetta. Maanviljelykin voinee jatkua peltoalueilla vielä vuosia. 4.2 Rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos tiivistää rakentamista alueella. Asemakaavalla ei kuitenkaan ole vaikutusta suunnittelualuetta ympäröivän rakennetun ympäristön toimintoihin. 4.3 Luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Rakentamisen alue ei ole luonnontilaista, vaan viljelyskäytössä ollutta peltoaluetta. Rantaluhta-alueen erityiset ympäristöarvot tulee huomioida. 4.4 Maisemaan ja taajamakuvaan 4.5 Liikenteeseen Täydennysrakentamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta maisemaan tai taajamakuvaan. Rakennusmassat ovat pieniä ja matalia. Kaavamuutos lisää jonkin verran liikennettä Ahokkaantiellä ja Läsäntiellä. 4.6 Teknisen huollon järjestämiseen 11(16)

12 Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia vesihuollon järjestämiseen. 4.7 Talouteen Kaavamuutoksellä saattaa uusien asukkaiden myötä olla positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. 4.8 Terveyteen ja turvallisuuteen Kaavan ei arvioida aiheuttavan muutoksia ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen. 4.9 Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Kaavamuutos voi lisätä alueen omaleimaisuutta lapsiperheiden asuinalueena Pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Asemakaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden korkeusasemaan, pohjaveden puhtauteen tai riittävyyteen Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavamuutoksella ei arvioida olevan muita merkittäviä vaikutuksia eikä sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden torjumiseksi tulisi ryhtyä erityistoimenpiteisiin. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistajat oman aikataulunsa ja intressiensä mukaisesti. Toivakassa Jukka S Lehtonen aluearkkitehti 12(16)

13 LIITE1 TOIVAKAN KUNTA / SAARISEN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVA SAARISEN LÄNSIRANNAN LUONTOSELVITYS JOHDANTO Maastokäynti alueelle tehtiin Selvitysalueen laajuus on n. 5 ha. Selvityksen pääpaino kohdistuu koivuvaltaiselle ranta-alueelle. TAUSTATIEDOT Kaavoitettava alue on pääosin viljelykäytössä olevaa kynnettyä peltoa. Pajukkoja on havaittavissa ojien reunustoilla. Viljelyalueen ja rannan välissä on kapeahko koivikkovyöhyke ja järvessä rannan edustalla kapea järviruokovyöhyke. Selvitysalueen läpi kulkee sähkölinja sekä viemäri. Saarisen rannalla kaava-alueen pohjoisosassa on venevalkama. SELVITYSALUEEN LUONTO JA KASVILLISUUS Kaavoitettavan alueen ainoa huomion arvoinen luontokohde sijoittuu Saarisen järven lounaispäätyyn, osin naapuritilan puolelle. Alava vetinen rantaluhta rajautuu Saarisen järven yhteisiin vesialueisiin, naapuritilaan sekä viljelykäytössä olevaan peltoon. Luhta-aluetta luonnehtii koivuvaltaisuus, koivujen joukossa kasvaa yksittäispuina lähinnä haapaa, tervaleppää ja harmaaleppää, pensaskerros muodostuu lähinnä herukoista, pajuista ja paikoin myös rehevyyttä ilmentävistä katajista. 13(16)

14 Kenttäkerroksen lajistossa kasvaa saniaisia, mm. metsäalvejuurta, sekä vesialtaissa mm. vehkaa. Allikkoinen vesilabyrintti ulottuu lähes koko alueelle, alue on vaikeakulkuinen ja käytännössä rakennuskelvoton. Luhta-alue saa vetensä osittain järvestä sekä osittain yläpuolisen loivan peltorinteen juurella olevasta lähteestä, jossa on rengaskaivo. Lähdevesiä purkautuu ilmeisesti myös suoraan luhdalle, mutta lähdevesi sekoittuu varsinkin tulva-aikoina luhdan allikoissa järviveteen. Lähteen ravinteisuutta lisäävä vaikutus näkyy lähinnä katajan esiintymisenä sekä sammallajistossa lähinnä palmusammalen, kiiltosuikerosammalen sekä lehväsammalien runsautena. Osa luhta-alueen ravinteisuudesta lienee peräisin yläpuolisilta peltoalueilta (vesiallikoiden pikkulimaska-kasvustot). JOHTOPÄÄTÖKSET Tarkastusajankohta sijoittui varhaiseen alkukesään, joten kaikkea putkilokasvilajistoa ei ollut vielä nähtävillä. Tehtyjen varsin tavanomaisten kasvihavaintojen perusteella kohteella ei ole kuitenkaan odotettavissa esiintyvän rehevien luontotyyppien yleensä vähälukuista lajistoa. Vähäisessä määrin tervaleppää kasvava luhta-alueen ei ole tulkittavissa edustavan luonnonsuojelulaissa tarkoitettua suojeltua luontotyyppiä (tervaleppien vähälukuisuus) eikä alue sovellu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikaksi (muista metsäalueista eristynyt rantametsikkö; kulkuyhteysmerkitystä lajille voi metsiköllä ja ranta-alueilla olla). Mikäli kohde sijaitsisi metsätalousalueella, niin luhta-alueen voitaisiin tulkita edustavan metsälain 10 :ssä tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä (rehevät korvet). Rakentamiskelvottomuuden ja luontoarvojen vuoksi alava luhta-alue suositellaan jätettäväksi pääsääntöisesti rakentamisalueiden ulkopuolelle ja merkittäväksi asemakaavaan luonnontilaisena säilytettäväksi osa-alueeksi. Jukka S Lehtonen aluearkkitehti Toivakan kunta 14(16)

15 LIITE2 ASEMAKAAVA 15(16)

16 16(16)