HITSAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT, 30 op

Transkriptio

1 1 HITSAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT, 30 op OPETUSSUUNNITELMA Hitsaustekniikka 30 op Hitsatun rakenteen suunnittelu 6 op Hitsausprosessit 4 op Hitsauksen laadun varmistus 4op Materiaalitekniikka ja hitsausmetallurgia 6 op Projektityö 8 op Hitsauksen työsuojelu 2 op

2 1. Tausta ja tarkoitus 2 Kaakkois-Suomi on maailman tärkeimpiä sellu- ja paperiteollisuuden prosessi- ja laiteteknologian osaamiskeskittymiä. Sellu- ja paperiteollisuuden merkitys on siis Kymenlaakson alueella huomattava. Alueen teollisuudessa on selvää tarvetta hitsaustekniikan osaamispääoman lisäämiseen. Eteläisessä Suomessa ei ole lainkaan ammattikorkeakoulutasoista hitsaustekniikan opetusta, joten hitsauksen osaamistason nostamiseen on koko Etelä-Suomen alueella tarvetta. Hitsaustekniikan erikoistumisopintojen tehtävänä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun strategianmukaisesti koulutusalan osaamisen vahvistaminen yhteistyössä alueellisten ja kansallisten yhteistyökumppanien kanssa siten, että alueen yritysten työntekijöiden osaamispääoman kehittymisen myötä yritysten tulokselliselle toiminnalle saadaan paremmat edellytykset lisätä alueen hyvinvointia. 2. Toiminta-ajatus Aikuiskoulutuksessa on KyAMK:ssa havaittu saatavan hyviä oppimistuloksia muodostamalla opintojaksoista tiiviitä n. neljän viikon välein toistuvia kahden päivän mittaisia lähiopetusjaksoja ja antamalla opiskelijoille lähiopetusjaksojen väliin itsenäisesti suoritettavia etätehtäviä, joilla laajennetaan ja syvennetään sekä sovelletaan käytäntöön lähiopetusjaksoilla opetettuja asioita. Tämän periaatteen mukaisesti opintojaksot koostuvat lähiopetusjaksoista ja itsenäisen opiskelun tehtävistä. Luennoilla selitetään ja käydään läpi keskeiset ja vaikeimmat asiat sekä annettujen etätehtävien ratkaisut. Itsenäinen opiskelu muodostuu annetun aineiston lukemisesta, laskutehtävien ratkaisemisesta, palautettavan harjoitustyön tekemisestä, seminaariesitelmien tekemisestä jne. Kouluttajat ovat opiskelijoiden tavoitettavissa sähköpostitse ja puhelimitse, jos etätehtävien teossa ilmenee ongelmia. Näin uuden tiedon omaksuminen on mahdollista myös työn ohessa opiskeleville. Kunkin opintojakson jälkeen pidetään koe, jossa nähdään, miten hyvin asetetut oppimistavoitteet on saavutettu. 3. Hitsaustekniikan erikoistumisopinnot Erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä täydentäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille insinööreille tai vastaavan opistoasteen tutkinnon suorittaneille alan osaajille. Näiden erikoistumisopintojen tavoitteena on lisätä ja syventää peruskoulutuksessa saatuja tietoja ja taitoja erityisesti hitsaavan teollisuuden, kunnossapidon ja suunnittelun parissa työskenteleville tai niihin tehtäviin aikoville. Nämä erikoistumisopinnot alkavat ja päättyvät Opintojen laajuus on 30 opintopistettä ja koulutus on mahdollista suorittaa työn ohella. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin kaksi kuukaudessa. Lähiopetuspäivät ilmoitetaan koulutukseen valituille. Erikoistumisopintojen osallistumismaksu on 168, alv 0 % /opiskelija.

3 3 Opiskelun tavoitteet Etelä-Suomen alueella toimii useita maailmanlaajuisia konepajatuotteita valmistavia yrityksiä ja heidän alihankkijoitaan. Suomessa annetaan hitsaustekniikan koulutusta pääsuuntautumis-vaihtoehtona vain Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, ja muissa yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa on valittavissa hitsaustekniikkaa korkeintaan opintopisteen verran. Lisäksi koulutetaan virallisesti kansainvälisiä hitsausinsinöörejä ja teknikoita (IWE ja IWT). Pk-yritysten tarpeisiin työelämässä työskentelevien henkilöiden lähettäminen päätoimiseen opiskeluun vieraalla paikkakunnalla ja työnantajan kustannuksella on useille työnantajille lähes mahdotonta. Näin on syntynyt tarve saada koulutusta työn ohessa mahdollisimman vähin työajan menetyksin ja kustannuksin. Useille yrityksille riittää pätevä hitsauksen osaaja, eikä välttämättä tarvita sertifioitua pätevyyttä. Edelleen koulutuksen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia itsenäiseen ja määrätietoiseen opiskeluun sekä uuden tiedon hankintaan ja soveltamiseen käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Opintojen rakenne Erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä (vastaa aiempaa 20 opintoviikkoa). Opintoihin sisältyy perinteisen luennoinnin, kirjallisen materiaalin ja seminaariesitysten lisäksi käytännön työelämässä tarvittavia hitsaukseen liittyviä harjoitustehtäviä. Mikäli opiskelijalla on aikaisemmin suoritettuja vastaavia opintoja, niitä voidaan lukea hyväksi näissä opinnoissa ja valita tilalle joitakin muita kursseja joko päiväopetuksesta tai muista erikoistumisopinnoista. Opintojen koostumus ja tuntimäärät: Kurssi Laajuus opintopistettä Lähiopetus tuntia Etäopetus tuntia Omatoiminen opiskelu ja harjoitukset 1. Hitsausprosessit Materiaalitekniikka ja hitsausmetallurgia 3. Hitsattavien tuotteiden suunnittelu 4. Hitsauksen laadunvarmistus 5. Hitsauksen työsuojelu Projektityö Yhteensä Opetussuunnitelman (30 op) sisältö 4.1. HITSAUSPROSESSIT (Welding processes), 4 op, syksy 2005 Opiskelija oppii tuntemaan hitsauksen peruskäsitteet ja terminologian sekä saa perustiedot metalliteollisuudessa käytettävistä hitsaus-, leikkaus- ja juottomenetelmistä. Peruskäsitteet. Hitsaus-, juotto- ja leikkausmenetelmät sekä näissä tarvittavat laitteistot ja suoritustekniikat. Rakenneaineiden hitsattavuuden perusajatus.

4 4 Seminaari 8 tuntia. Luentoja 22 tuntia ja laboratorioharjoituksia. Ohjattua etäopiskelua 30 tuntia Harjoitustehtäviä ja seminaariesityksiä 60 tuntia. Kotitehtävinä valmistaudutaan seuraavan harjoituskerran aiheeseen. Tentti ja harjoitustyöt sisältyvät ko. opintojakson arvosanaan Oppimateriaali: Pakolliset: Opetushallitus: Hitsaustekniikka, perusteet ja kaarihitsaus: Juha Lukkari ja jaettu materiaali. Oheismateriaali: Modern Welding technology / LTY verkkokurssi. Hitsausproffa; CD-levy:Hitsauksen tietopankki. Luennoitsijat: Raimo Suoranta LTY:sta, Juha Lukkari ESAB Oy:stä, Tapani Mäkimaa Kemppi Oy:stä ja Kari Ronkainen KyAMK:sta 4.2. MATERIAALITEKNIIKKA JA HITSAUSMETALLURGIA (Material Technilogy and Welding Metallurgy), 6 op, syksy kevät 2006 Opiskelija tuntee metallien rakenteet, rakenne-, muodonmuutos- ja lujitusmekanismit ja konepajoissa käytettävät metallien lämpökäsittelymenetelmät. Pystyy soveltamaan näitä tietoja suunnittelussa, valmistuksessa ja käytössä. Oppii tuntemaan hitsauksen vaikutusta liitoksen mikrorakenteeseen ja ominaisuuksiin ja aineiden perus ominaisuuksiin hitsauksen kannalta. Metalliopillinen sanasto. Tavallisimpien metallien rakenteet ja ominaisuudet ja niihin vaikuttavat tekijät. Metalliseosten tasapainotila ja tasapainopiirrokset. Jähmettyminen. Erkautuminen. Rauta-hiili-seokset ja niiden käyttäytyminen. Hitsausliitoksen vyöhykkeet ja mikrorakenteet sekä niihin vaikuttavat tekijät. Halkeilu- ja murtumisilmiöt. Hitsattavuus ominaisuudet. Seminaari 8 tuntia Luentoja 42 tuntia ja laboratorioharjoituksia Ohjattua etäopiskelua 50 tuntia Harjoitustehtäviä ja seminaariesityksiä 100 tuntia. Kotitehtävinä valmistaudutaan seuraavan laboratorioharjoituksen aiheeseen. Tentti, seminaariesitykset ja harjoitustyöt sisältyvät ko. opintojakson arvosanaan Oppimateriaali: Pakollinen: Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys: Materiaalitekniikka ja luennoilla jaettava materiaali. Oheismateriaali: Raaka-ainekäsikirja osat 1-5, Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus; Juha Lukkari, Alumiinit ja niiden hitsaus; Juha Lukkari, Luennoitsijat: Jukka Martikainen LTY:sta, Seppo Koli Avesta Polarit Oy:stä, Pekka Rajamäki LTY:sta, Markku Rönnholm MTR Oy:stä ja Kari Ronkainen KyAMK:sta

5 4.3. HITSATTAVIEN TUOTTEIDEN SUUNNITTELU (Product Design for Welding Processing), 6 op, kevät - syksy Antaa valmiudet opiskelijoille hitsatun rakenteen ja tuotteen suunnitteluun. Opiskelija oppii tuntemaan hitsatun rakenteen lujuuden ja muodonmuutosten laskemismenetelmiä ja käyttämään niitä. Väsymisen huomioiminen hitsatussa rakenteessa. Hitsatun rakenteen suunnittelun erityispiirteet. Staattisesti kuormitetun hitsausliitoksen suunnittelu. Dynaamisesti kuormitetun hitsausliitoksen suunnittelu. Liitoksen muotoilu. Hitsausjännitykset ja muodonmuutokset. Seminaari 8 tuntia Luentoja 32 tuntia ja harjoituksia. Ohjattua etäopiskelua 40 tuntia Harjoitustehtäviä ja seminaariesityksiä 80 tuntia Tentit, harjoitustyöt ja seminaariesitelmät sisältyvät ko. opintojakson arvosanaan Oppimateriaali: Pakollinen: Luennoilla jaettava materiaali Luennoitsijat: Juha Kemppi CTS-engineering Oy:stä, Timo Björk LTY:sta, Kari Ronkainen KyAMK:sta ja yrityselämän edustaja yhdessä sovitulta hitsauksen erikoisalalta (kuten ydinvoima, putkistot, voimalaitos) 4.4. HITSAUKSEN LAADUN VARMISTUS (Quality Assurance in Welding), 4 op, syksy 2006 Opiskelija oppii tuntemaan hitsaavassa teollisuudessa käytettäviä erilaisia laadunvalvontamenetelmiä. Hän oppii tuntemaan erilaisia laadunvarmistusmenetelmiä. Yleistä laadusta. ISO 9000 ja SFS-EN 729- laatustandardit. Hitsauksen koordinointi ja laaduntuottotekijät. Hitsausliitoksen laadunvarmistuksessa käytettävät rikkovat ja rikkomattomat tarkastusmenetelmät. Hitsaajien ja tarkastajien pätevyysvaatimukset. Hitsausohje (WPS) Seminaari 8 tuntia Luentoja 12 tuntia Ohjattua etäopiskelua 20 tuntia Harjoitustehtäviä ja seminaariesityksiä 40 tuntia Tentti ja harjoitustyöt sisältyvät ko. opintojakson arvosanaan Oppimateriaali: Pakollinen: Luennoilla jaettava materiaali Luennoitsijat: Jukka Martikainen LTY:sta, Kari Juvonen Inspecta Oy:stä, Eero Parkko Mesera Karhula Oy:stä ja Kari Ronkainen KyAMK:sta

6 4.5. HITSAUKSEN TYÖSUOJELU (Health and Safety Aspects in Welding Technology), 2 op, syksy Opiskelija oppii peruslähtökohdat hitsaustyön työturvallisuudesta ja oppii näkemään työturvallisuusnäkökohdat kokonaisvaltaisesti yrityksen tuotantostrategian osana. Työturvallisuuden standardien tuntemus. Liittämismenetelmien työturvallisuus. Eri liitämismenetelmiin liittyvät vaara- ja uhkatekijät. Työturvallisuuden huomioiminen osana yrityksen laadun- ja tuotannon- hallintaa. Työturvallisuuden kustannusvaikutuksia. Työturvallisuuslähtöinen tuotesuunnittelu. Seminaareja ja Luentoja 10 tuntia Harjoitustehtäviä ja seminaariesitelmä 30 tuntia Tentti, harjoitustyöt ja seminaariesitelmä sisältyvät ko. opintojakson arvosanaan. Oppimateriaali: Pakollinen: Luennoilla jaettava Luennoitsija: Kari Ronkainen KyAMK:sta 4.6. PROJEKTITYÖ 8 op, kevät - syksy 2006 Perehdyttää opiskelija käytännön ongelmien ratkomiseen ja niissä käytettäviin prosesseihin. Opiskelija osaa itsenäisesti perehtyä alan lähdeteoksiin ja verkosta löytyviin tietoihin. Osaa itsenäisesti laatia perustellun raportin kehittämiskohteista ja ratkaisuja niiden kehittämiseksi. Osaa käyttää hyväkseen kurssilla ja muuten syntyneitä osaamisverkostoja. Kurssilla perehdytään kunkin opiskelijan omista lähtökohdistaan (omasta työpaikasta) olevaan käytännön ongelmaan tai kehityskohteeseen. Kukin opiskelija hakee omasta työpaikastaan tai muualta hitsaukseen liittyvän kehitys- tai selvitystehtävän. Työn etenemistä valvotaan ohjaajan toimesta koko suorituksen ajan. Lisäksi järjestetään tarvittaessa yhteistä tukiohjausta. Käytettävissä myös henkilökohtainen tutorointi. Tehtävästä laaditaan raportti, jossa esitetään kehitystehtävän tai ongelman lähtökohdat ja menetelmät sen ratkaisemiseksi tai kehittämiseksi sekä lopputulokset. Työ vastaa noin 200 tunnin opiskelijan työpanosta. Tutkimusraportin kirjoittaminen: Henkilökohtainen ohjaaja arvioi tutkimusraportit ja antaa niiden perusteella arvosanan. Kaikille osioille yhteistä oheismateriaalia ovat mm.: EWE-TAO cd-levyke, Hitsausproffa cdlevyke, Internetissä olevia alan julkaisuja (linkit kurssin yhteydessä), Hitsaustekniikka-lehtien artikkelit. 5. Erikoistumisopintojen ohjaus Opintojen hallinnollisena ohjaajana toimii koulutuspäällikkö Soile Peltonen apunaan kurssisihteeri Eija Kumpunen. He lähettävät opintoihin liittyvää hallinnollista informaatiota

7 opiskelijoille sähköpostilla. He ovat opiskelijoiden tavattavissa lähiopetusjaksoilla. Kurssisihteeri hoitaa opiskelijahallintarekisteriä, mm. ylläpitää opiskelijan yhteystietoja sekä kirjaa arvosanoja ja toimittaa opiskelijoille opiskelurekisteriotteita. 7 Opiskelijat voivat saada ohjausta etätehtävien suorittamisessa ilmenevissä ongelmissa ko. kurssin kouluttajilta puhelimitse tai sähköpostilla sekä myös henkilökohtaisesti tapaamalla lähiopetusjaksoilla. Projektitöiden teossa ilmenevissä ongelmissa opiskelijat voivat saada ohjausta erikoistumisopintojen johtajalta ja kullekin opiskelijalle projektityön aiheen mukaan nimettävältä ohjaajalta puhelimitse tai sähköpostitse. 6. Opintojen hyväksiluku Opiskelijan anomuksesta voidaan hyväksyä hänen aiemmin tai opintojen aikana suorittamiaan korkeakoulutasoisia opintoja joko osittain tai kokonaan, jos ne vastaavat tasoltaan erikoistumisopintojen opintojakson tavoitteita. Hyväksiluettaessa noudatetaan korvaavuusperiaatetta. Tällä tarkoitetaan, että erikoistumisopintoihin kuuluva opintojakso voidaan korvata muualla suoritetulla vastaavansisältöisellä opinnolla. Hyväksilukua haetaan ennen opintojakson alkua. Opintojakson korvaavuutta anotaan kirjallisesti ao. opintojakson opettajalta, joka joko puoltaa tai ei puolla anomusta. Erikoistumisopintojen johtaja tekee päätöksen hyväksiluvusta. 7. Erikoistumisopintojen arviointi Opintojaksot arvioidaan käyttäen asteikkoa - kiitettävä (5) - hyvä (3-4) - tyydyttävä (1-2) - hylätty (0) Hyväksiluetut opintosuoritukset arvioidaan, kuten ne on selvitetty opetuksen järjestäjän toimesta. Opiskelijoilla on mahdollisuus uusia hylätty suoritus kaksi kertaa ja korottaa hyväksytyn suorituksen arvosanaa kerran. Opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan itsenäisesti suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin. Koulutuksen järjestäjät keräävät tietoa itsearvioinnin tuloksista opiskelijoiden täyttämillä palautelomakkeilla. Lisäksi opiskelijat arvioivat saamaansa opetusta kirjallisesti palautelomakkeilla opintojaksokohtaisesti sekä laajempien kokonaisuuksien osalta puolivuosittain. Lisäksi opiskelijoilla on edustaja erikoistumisopintoja ohjaavassa lautakunnassa. Näiden sekä lähiopetusjaksoilla käytyjen palautekeskustelujen pohjalta ohjelmaan voidaan tehdä tarvittavia muutoksia.