Kilpailu sopii huonosti yksille raiteille Finnairissa sovittiin TTH-ohjelmasta

Transkriptio

1 ILMAILUALAN ILMAILUALAN 1/ Kilpailu sopii huonosti yksille raiteille Finnairissa sovittiin TTH-ohjelmasta

2 Sopimustoiminta koko liittoyhteisön toiminnaksi Yleissitova työehtosopimus velvoittaa alansa kaikkia työnantajia ja lisää edunvalvontamahdollisuuksia ilmailussakin. Liittomme teki Palvelualojen Toimialaliiton kanssa varta vasten kaupallista lentoliikennettä koskevan, Finnair Oyj:n sopimuksen tehtävien mukaisen, yleissitovan työehtosopimuksen joulukuussa Sopimusta viimeistellään parhaillaan liittojen välisessä työryhmässä. Sen odotetaan valmistuvan painotuotteena ja olevan käytettävissä kevään 1999 aikana. Yleissitova työehtosopimus on mahdollisuus työntekijöille, koska siinä määritellään kaikille alan työnantajille vähimmäisehdot, joita näiden tulee noudattaa työsuhteissa. Kun mietitään lentoliikennettä alana ja työnantajien kansainvälisyyttä, on selvää, että ei olisi ollut kovinkaan pitkään mahdollista saada liittomme jäsenille samanlaisia työsuhteen vähimmäisehtoja nykyisenlaisella yritystason sopimustoiminnalla. Lentoyhtiöt jotka toimivat ja tulevat toimimaan Suomessa, eivät välttämättä muodosta Suomeen organisaatiota, jonka kanssa olisi edes mahdollista sopia yritystason sopimuksia. Yleissitovuus ja sen noudattamisvelvoite perustuu Suomen lakiin ja ne koskevat näin kaikkia työnantajia, joilla on työsuhteita Suomessa. Kaupallinen lentoliikenne Suomessa ja sitä kautta liittomme sopimustoiminta muuttuu lähivuosina monen työnantajayrityksen taholla. Tällöin liittojen välinen sopimus- toiminta erottuu entistä enemmän paikallisesta luottamusmiesten ja yrityksen välisestä neuvottelu- ja sopimistoiminnasta. Tämä tarkoittaa, että liittoyhteisömme kaikilla tasoilla on oltava valmiudet neuvotteluihin. Tällöin on tärkeää kuitenkin muistaa, että toimintaa ei saa liittoyhteisössämme päästää tilanteeseen, missä liiton kokonaispainoarvon käyttö ei olisi mahdollista kaikilla neuvottelu- ja sopimistasoilla. Ammattiosastojen tulee myös jatkossa entistä enemmän suunnata toimintaansa luottamusmiesten neuvottelu- ja sopimustoiminnan tukemiseen. Tämä lisää ammattiosastojen oikeutta sopijana, mutta tuo myös nykyistä enemmän vastuuta sopimuksista ja niiden toteuttamisen seurannasta työpaikoilla ammattiosastoille. Yleissitova työehtosopimus tarvitsee tuekseen tehokkaan ja asiantuntevan neuvottelu- ja sopimisorganisaation yritystasolla. Lisäksi se tarvitsee liittoyhteisömme sisälle tehokkaan valvonnan sopimusten noudattamisesta työpaikkatasolla. Työntekijätason sopimukset tulee jatkossakin pystyä säilyttämään työsopimuksina, joilla voidaan sopia työehtosopimusten mukaiset tai sen määräykset ylittävät työsuhteen ehdot. Tässä työssä jatkossakin avainasemassa ovat työntekijät itse ja luottamusmiehet, mutta ammattiosastojen vastuu korostuu ja kasvaa jatkossa. Tähän liittyvien valmiuksien luominen ammattiosastoille on liittoyhteisömme lähiajan suurin ja yhteinen haasteemme. Rainer Hakala puheenjohtaja Sisällysluettelo Pääkirjoitus... s. 2 Vapaa kilpailu sopii huonosti yksille raiteille... s. 3 Kenttäpostia... s. 4 Finnairissa sovittiin TTHohjelmasta... s. 5 Sääntöjen tarkoitukset... s. 6 Liitosihteeriä haetaan... s. 7 Jäsenrekisteriasiaa... s. 8 Liiton lomapaikat...s. 10 Suomen Retkeilymajajärjestö s. 11 Kansikuvat Juha Hyytiä Kuljetusalojen puheenvuorot Ilmailualan Unioni on muiden SAK:laisten kuljetusalan liittojen tapaaan jäsen keskusjärjestön Kuljetusalan neuvottelukunnassa. Suomen kaltaisessa suurimmalta osaltaan harvaan asutussa maassa, joka sijaitsee myöskin oman maanosansa äärilaidalla, eivät eri kilpailumuodot välttämättä kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Eri liikennemuotojen sisällä vapautunut tai vapautumassa oleva kilpailu tuo myös koko kuljetusalle tulevaisuudessa omat mahdollisuutensa ja uhkansa. SAK:laisten kuljetusalan liittojen viiime vuosina entistään tiivistynyt yhteistyö luo myös jokaiselle yksittäiselle kuljetusliitolle paremmat vaikutusmahdollisuudet oman alansa ja sen työntekijöiden tulevaisuuteen. Jotta asiaa ei katsottaisi vain ilmailualan näkökulmasta, niin annamme lehdessämme muidenkin kuljetusalojen edustajille puheenvuorot. Näistä ensimmäisenä on viereisellä sivulla Veturimiesten liiton puheejohtajan Markku Hannolan haastattelu. Tapani Kautto 2

3 Vapaa kilpailu sopii huonosti yksille raiteille Veturimiesten liitto (VML) täytti 100 vuotta Kuljetusalan yhteistyöhön aktiivisesti osallistuvalla liitolla on jatkossakin aihetta edunvalvontaan: vuonna 1995 yhtiöitetyllä VR Oy:llä on liikenneoikeus enää vuoden 1999 loppuun ja liikenneministeriön työryhmä on esittänyt kilpailun avaamista radoillamme vuonna Liiton puheenjohtaja Markku Hannola kertoi rautateiden saneerauksen alkaneen, onneksi, jo ennen 90-luvun lamaa. Ilman yhteisesti sovittuja menettelytapoja leikkaukset olisivat voineet muodostua kipeämmiksi. Säästäminen merkitsi kuljettajille mm. yksinajoa ja yhtiömuodon muutos turvallisena pidetyn virkasuhteen muuttumista työsuhteeksi. Samalla työpaikat kuitenkin turvattiin ilman irtisanomisia. Kun luonnollinen poistuma on vähentänyt liiton jäsenistön määrää 3400:sta 2200:an, niin tuottavuus on toisaalta ollut huipussaan viimeiset 2-3 vuotta. Jäsenistön keskiikä on 44 vuotta ja uuden työvoiman palkkaus tuleekin 15 vuoden hiljaiselon jälkeen taas ajankohtaiseksi, jolloin saadaan nähdä tuleeko veturimiesten joukkoon myös naisia, joita ei kuljettajien joukossa nyt ole. Presidentti Martti Ahtisaari sanoi VML:n 100-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa, että liitolla on osaltaan vastuu tulevaisuudesta ja se voi vaikuttaa hedelmällisesti muutoksiin myönteisellä ja yhteistyöhakuisella asenteellaan. Presidentin mielestä VML voi luottavaisesti aloittaa toisen menestyksekkään vuosisatansa. - Myönteistä asennetta voi olla vaikea jatkaa, kun EU:n puitteissa halu- taan lisätä kilpailua. Toinen hälyttävä seikka on turvallisuus, jota ei edes lisääntyvä automaatio takaa. Finnairinkin piirissä on mietitty ns. latenttia turvallisuusriskiä, jonka suuri organisaatio tuo. Pettävään turvallisuuden tunteeseen tuudittaudutaan helposti, jos ei pitkään aikaan tapahdu mitään, mikä osaltaan lisää onnettomuusriskejä. Matkustajien turvallisuus Viime vuosina rautateillä on sattunut kolme pahaa onnettomuutta. Onnettomuuksilla ei ollut yhtä yhteistä syytä, eli valppautta vaaditaan jatkuvasti. VML on saanut aikaan sen, että on perustettu neljä eri alueellista turvallisuusryhmää ennakoimaan ja poistamaan vaaratilanteita koko rataverkoston alueella. Tekniikan parantaminen ja lisääminen investoimalla laitteistoon ei sellaisenaan riitä. Automaattista kulunvalvontaa ja muuta tekniikkaa voidaan kyllä käyttää kuljettajien tukena, mutta automaattisesti kulkevaan junaan liiton puheenjohtaja ei näillä näkymin itse suostu edes astumaan. Uusia Pendolinojakin kuljettamaan tarvitaan aina ihminen. Henkilöstöä koulutetaan luonnollisesti muuttuneen tekniikan käyttämiseen ja turvallisuustekijöitä mietitään laajemminkin, mm. ilmavoimien turvallisuusjärjestelmiä tutkitaan raideliikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja riskien minimoimiseksi. Kilpailu rataverkolla KUVA: TUOMO OKSANEN Veturimiesliiton puheenjohtaja Markku Hannola. Liikenneministeriön työryhmä on esittänyt kilpailun avaamista ensi vuonna rautateillämme. Tätä vastustavat kaikki rautateiden liitot. Vapaa kilpailu toisi uusia yrittäjiä todennäköisesti tuottaville reiteille ja sekä kuljetusten käyttäjät että niitten tuottajat kärsisivät. Yksille raiteille ei mahdu monta junaa samanaikaisesti ja vapaan kilpailun tekninen toteuttaminen toisi runsaasti uusia turhia mutkia matkaan. Markku Hannolankaan mielestä rautateiden ei tule lähteä kilpailun tielle. Ulkomailla tämä on vain johtanut lisääntyvään tukitarpeeseen. Eräät ulkomaiset bussiyhtiöt, joiden takaa löytyy suomalaisomistustakin, ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa raiteille. Muutoksien varalta VML on viimeksi tehnyt IAU:n tapaan alallaan yleissitovan työehtosopimuksen. Kuljetusalalla runsaasti yhteisiä piirteitä Rautateillä ja ilmailussa on paljon muista poikkeavia työaikamuotoja. Yhdessä on paremmat mahdollisuudet vastata tuleviin muutoksiinkin. Eri kuljetusmuodoilla on silti omat selvät roolinsa, joista ei synny erimielisyyttä Hannolan mukaan. Sovusta kertoo sekin, että osa kuljetusalan liitoista on menossa yhteisen katon alle. IAU:n ja VML:n jäsenistöt kuuluvat myös yhteiseen Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassaan. Keskeisten kuljetusalan liittojen välillä on tehty muitakin erityissopimuksia, joista on pidetty kiinni vaikeinakin hetkinä ja jatkossa yhteydet vain paranevat. Puheenjohtaja on ilmiselvästi tyytyväinen ns. Saunaseurassa muodostuneisiin hyviin henkilökohtaisiin suhteisiin. Tulevilla työehtosopimuskierroksilla voidaan hänen mielestään odottaa entistäkin enemmän tuloksia, jotka heijastuvat myönteisesti kuljetusalan työoloihin. Tuomo Oksanen 2

4 Kenttäpostia on palsta, johon kerätään lyhyitä uutisia ja juttuja. Siinä voidaan käsitellä ammattiyhdistystapahtumia, työpaikkakuulumisia tai mitä tahansa lukijakuntaa kiinnostavaa. Toivomme liiton jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden osallistuvan palstan tekoon vihjeitä antamalla tai itse juttuja lähettämällä. Juttuihin toivomme myös kuvia. Alamme ammatteja - dieettikeittäjä KUVA: ERKKI LUOTO Marju Korhonen (vas) ja Raija Nyman työpaikallaan Finnairin Cateringissä. Kukapa ei olisi nykyisin kuullut puhuttavan laktoosi-intoleranssista, kihdistä, allergioista ja monista muista sairauksista. Mitä silloin saa syödä ja juoda. Otimme selvää siitä Finnairin Cateringin dieettikeittiöstä. Asiakkaat ilmoittavat ruokavaliostaan tilatessaan matkaansa. Tieto kulkee matkatoimistosta Finnairin Cateringin keittiölle, jossa joka aamu tehdään listat erikoisannoksista ja lennoista, joihin ne menevät. Finnairin diettikeittiö on toiminut erillisenä yksikkönä jo kymmenisen vuotta. Tällä hetkellä siellä työskentelee kuusi kokkia. Annoksia valmistetaan vuorokaudessa n. 100:sta 300:aan. On maidotonta, gluteenitonta, kasvisruokaa ja kaikkea muuta mahdollista erikoisruokaa. Etniset annokset ovat myös voimakkaasti lisääntyvä alue. Erikoisannospalvelu on lisääntynyt viime aikoina hyvin voimakkaasti. Monet asiakkaat jopa toimittavat etukäteen omat reseptinsä. Jututimme kahta kokenutta dieettikokkia, Marju Korhosta ja Raija Nymania, jotka molemmat ovat toimineet alalla jo pitkään. He aloittivat uransa sairaalasta, jossa tällaisten ruokien tarjonta on jo perinteisesti hyvin hoidettu. Molemmat ovat kouluttaneet itse itsensä tälle keittiön erikoislinjalle. Lisäkoulutusta toivotaan yhä muuttuvista lisäaineista, allergiavapaista ja etnisistä ym. erikoisannoksista. Tuoteselosteet on tunnettava erittäin hyvin. Valitettavasti ne eivät vieläkään ole kaiken kattavia. Annokset myös suunnitellaan paikan päällä käyttäen runkona soveltuvin osin samoja annoksia kuin muillakin. Mahdollisimman paljon pyritään tekemään itse. Työ on hyvin vastuullista ja koko ajan on oltava hyvin huolellinen, koska monille allergisille voi annos herkistävää ruoka-ainetta olla jopa tappava, eikä koneessa ole aina hoitomahdollisuutta. Monet asiakkaistamme ovat jo oppineet käyttämään tätä palvelua ja se luo hyvät edellytykset onnistuneelle matkalle, koska monille se on ainoa mahdollisuus matkustaa ilman omia eväitä. Erkki Luoto 4

5 Uusia vaikutusmahdollisuuksia Finnairissa sovittiin TTH-ohjelmasta Finnair Oyj:n ja Ilmailualan Unionin välillä sovittiin työpaikkojen työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelmasta. Ohjelmassa on sovittu menettelytavoista, joilla työntekijät voivat osallistua kehittämiseen. Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöille työhön, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä osallistuva kehittäminen ja lisätä näin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Kehittämiskohteet valitaan osastoilla yhteistyössä yhtiön ja henkilöstön kanssa. Toimien toteutuksessa on otettava käyttöön jo aiemmin sovitut yhteistyö- ja kehittämismenetelmät. Työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelmassa on sovittu kehittämisryhmistä, joihin työntekijät valitsevat omat edustajansa. Osaston johto ja työnjohto ovat mukana linjaorganisaatioasemansa kautta. Palvelualueelle kehittämisryhmiä Helsingin Asemapalvelussa kehittämisryhminä toimivat pysyvät ryhmät - KKT-toiminnan mukaisesti. Rahdissa kehittämisryhminä toimivat rahdin työaikatyöryhmät. Muilla alueilla organisoidaan joko KKT-ryhmät (koulutus- ja kehittämistyöryhmät) tai paikallisesti sovittavat ryhmät tasoittuvan työaikasopimuksen mukaisten ryhmien pohjalta. Catering-jaoksissa organisoidaan yhteistyö KEHOT ryhmien mukaan. Tekniikassa toimitaan projektiryhmien avulla Tekniikassa osastoilla perustetaan tarvittaessa projektimuotoisia kehittämisryhmiä. Toimintaa koordinoidaan koordinointiryhmän (2+2) toimesta, jonka asiantuntemus tukeutuu edunvalvonta- ja työsuojelutoiminnan organisaatioihin. Projektiryhmissä noudatetaan samoja periaatteita kuin kehittämisryhmissä. Myös pysyvissä kehittämisryhmissä voidaan sopia tarpeen mukaan projektiryhmien perustamisesta ja henkilöiden valinnasta niihin. Ryhmien kokoonpano Työntekijät valitsevat omat edustajansa kehittämis- ja projektiryhmiin. Kehittämisryhmä muodostuu ryhmää vetävästä esimiehestä ja ryhmän jäsenistä. Asiantuntijoita kutsutaan tarvittaessa ryhmän kokoukseen. Luottamusmies ei ole kehittämisryhmän jäsen, ellei niin erikseen sovita, vaan hän on mukana sopimustoiminnan asiantuntijana. Työsuojeluasiamiesten valinnassa ja koulutuksessa huomioidaan aikaisempaa paremmin kehittämisryhmän jäsenenä toimiminen. Aktiivisen kehittämistoiminnan tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään työsuojeluongelmia. Projektiryhmät toimivat projektisuunnitelmien mukaisesti. Pysyvien ryhmien toimikausi on kaksi vuotta, ja ne kokoontuvat tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kuusi kertaa vuodessa. Ryhmien koulutus määritellään yksikön ja projektien tarpeiden mukaan; esimerkiksi muutosagentti-, työkalupakkikoulutus jne. Toimikauden aikana pitäisi toteuttaa vähintään kaksi päivää yhteistä koulutusta koko kehittämisryhmälle. Ryhmien tehtävät Maaliskuun alkuun mennessä perustettavien kehittämisryhmien tehtäväkenttä on hyvin laaja, käsittäen työhön, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Ryhmät etsivät tärkeimmät kehittämiskohteet ja asettavat tavoitteet niiden mukaan. Yhtenä tavoitteena on säännöllisen ryhmäkehityskeskustelun käyttöönotto työnjohdon ja työntekijöiden välillä. Ohjelman tarkoituksena on saada aikaan muutoksia työntekijöiden lähiympäristöön ja mahdollistaa työn, työympäristön ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Sopijaosapuolet tulevat tiedottamaan ohjelman sisällöstä ja siitä, mihin se velvoittaa työnantajaa ja työntekijöitä. Kyseessä on työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus, jonka toteutumista sopijaosapuolet seuraavat yhdessä. Pekka Kainulainen Työterveys- ja hyvinvointiohjelma Finnair Oyj:ssä on tehty työterveyttä laajemminkin koskeva sopimus, TTHohjelma, joka osoittaa mielestäni sen kuinka työelämä on muuttunut. 70-luvun työsuojelumalli ja palkkapolitiikka eivät pelkästään voi enää vastata 2000-luvun työpaikkahaasteisiin. Nyt tehty sopimus antaa mahdollisuuden vaikuttaa työssä jaksamiseen sekä työolosuhteiden parantamiseen. TTH-ohjelma täytyy nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. Se on haaste niin yksilölle kuin myös sille yhteisölle, jota hän edustaa. Nyt puhutaan yhteistyöstä ja yksilön omasta vastuusta itsestään. Tehty sopimus eroaa tavanomaisista palkkaratkaisuista sikäli, että se ei lankea kuin illallinen Manulle. Tämä on hyvä, sillä joskus tuntuu kuin meitä olisi jo nyt liiaksi passivoitu ja hyysätty. Uusi sopimus on vasta alkua sille kehitykselle, jonka tulemme tarkemmin näkemään vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tärkeätä oli se, että teimme sen tänään emmekä huomenna. Parasta tehdä se nyt. Sitten joskus kun on aikaa, niin on turha muistella ohimenneitä mahdollisuuksia. Juha Grundström 4

6 Pakollista järjestöbyrokratiaa Sääntöjen tarkoitukset Ilmailualan Unionin sääntöjä on hiljattain uudistettu. Miksi niitä on taas uudistettu, mitä uudistetuilla sääntökohdilla tarkoitetaan ja miksi sääntöjä ylipäätään tarvitaan? Kysymyksiä joihin on aiheellista vastata, jotta sääntöjen perimmäiset tarkoitukset selviävät myös niiden kanssa vähemmän tekemisiin joutuville. Tällä kertaa kerrotaan mitä tärkeimmät sääntökohdat tarkoittavat. Kaikilla Suomessa toimivilla yhdistyksillä tulee olla yhdistyslain mukaiset säännöt. Rekisteröityjen yhdistysten (ry), jollaisia liittomme ja sen ammattiosastot ovat, täytyy lisäksi hyväksyttää sääntönsä patentti- ja rekisterihallituksen alaisessa yhdistysrekisterissä. Säännöt ovat siis pakollista järjestöbyrokratiaa, mutta niistä on myös monenlaista hyötyä yhdistyksille. Säännöillä voidaan yhdistyksen päätöksenteko (hallitus sekä yhdistyksen kokous) muotouttaa kunkin yhdistyksen toimintaan parhaiten sopiviksi, ja määrittää hallintoelimien koot, niiden toimikausien pituudet ja valintatavat omalle jäsenistölleen tarkoituksenmukaisimmaksi. Liiton toiminta kaikkien toiminnaksi Aatteelliset yhdistykset kuten ammattiliitot kuvaavat säännöissään myös tarkoitustaan ja sitä miten se toteutetaan. Aikaisemmista Ilmailualan Unionin säännöistä sai liiton tarkoituksesta sen kuvan kuin liitto tekisi ja hoitaisi asioita jonkun puolesta. Näinhän ei asia suinkaan ollut, vaan ammattiyhdistysliikkeen toiminnan periaatteena on ollut ja on edelleen: kaikkien toiminta kaikkien hyväksi. Nykyisissä säännöissä on palattu perinteisempään SAK:laiseen liiton tarkoituksen ja toiminnan kuvaukseen: 2 LIITON TARKOITUS JA TOIMIN- TAMUODOT 1. Liiton tarkoituksena on koota lentoliikenteen ja ilmailualan eri työnantajien palveluksessa olevat palkansaajat yhteiseen järjestöön toimimaan työ- ja palkkaehtojensa sekä yleisten taloudellisten, sosiaalisten ja oikeudellisten etujen parantamiseksi. 2. Liitto on jäsenenä Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ssä, jota näissä säännöissä nimitetään keskusjärjestöksi. Liitto noudattaa toiminnassaan keskusjärjestön periaatteita. 3. Liiton päätehtävänä on edistää ammattiosastojensa jäsenten työehtoja ja -olosuhteita solmien työehtosopimuksia ja valvoen niiden sekä työlainsäädännön noudattamista sopimusaloillaan. 4. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: a) voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin tai kansainvälisiin yhdistyksiin tai elimiin, joiden jäsenyys edistää palkansaajakunnan yhteenkuuluvuutta sekä heidän ammattiinsa liittyvien kysymysten hoitamista; b) järjestää kokouksia, kursseja, juhla- ja valistustilaisuuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa; c) voi omistaa kiinteistöjä ja harjoittaa asianomaisen viranomaisen luvalla toimintansa rahoittamiseksi majoitus-, kahvila ja ravitsemusliikettä. Samansuuntainen uudistus on tehty myös ammattiosaston mallisääntöihin. Jokaisella liiton ammattiosastolla tulee olla mallisääntöjen mukaiset säännöt. Jos ammattiosastolla on tarvetta tehdä mallisäännöistä poikkeavia sääntöjä, voi liiton edustajisto antaa siihen perustellusta syystä luvan. Ammattiosaston tarkoitus ja toiminta on uudistetuissa mallisäännöissä kuvattu seuraavasti: 2 AMMATTIOSASTON TARKOITUS JA TOIMINTA 1. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään ammattiosastoksi, tarkoituksena on koota toiminta-alueensa lentoliikenteen ja ilmailualan eri työnantajien palveluksessa olevat palkansaajat toimimaan työ- ja palkkaehtojensa parantamiseksi sekä ammatillisten etujensa valvomiseksi. 2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ammattiosasto: a) kuuluu jäsenenä Ilmailualan Unioni IAU ry:hyn, jota näissä säännöissä nimitetään liitoksi, noudattaen toiminnassaan liiton edustajiston ja hallituksen päätöksiä; b) valvoo, että voimassa olevia työehtosopimuksia sekä lakeja ja asetuksia noudatetaan; c) neuvottelee ja tekee liiton hallituksen ohjeiden mukaisesti jäsentensä 6

7 Uusi tehtävä puheenjohtajistoon Liittosihteeriä haetaan Viime syksyisen edustajiston kokouksen tekemä sääntöuudistus toi liiton puheenjohtajistoon uuden tehtävän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan rinnalle. Puheenjohtajisto on uusien sääntöjen mukaan kolmihenkinen, ja muodostuu hallituksen puheenjohtajista ja liittosihteeristä. Puheenjohtajiston niin kuin muidenkin hallituksen jäsenien toimikausi on neljä vuotta. Puheenjohtajistoon kuuluvat ovat sääntömääräisinä jäseninä liiton työehtosopimusneuvottelukunnassa ja he ovat myös liiton nimen kirjoittajia. Ensi keväänä huhtikuun loppupuolella kokoontuva edustajiston vaalikokous valitsee liiton johtoon myös liittosihteerin. Liittosihteeri on omalta osaltaan vastaamassa liittomme johtamisesta seuraavan neljän vuoden aikana. Tehtävä on luottamustoimi, eikä sitä ole tarkoitus päätoimistaa. Luonnollisesti liittosihteerin tehtävien hoitamisesta johtuneet ansionmenetykset korvataan. Tehtävien hoitamiseen tarvittava omasta päätyöstä vapautumisen tarve vaihtelee huomattavasti. Normaalitilanteessa liittosihteerin tehtävien hoitaminen vaatinee kolme päivää kahdessa viikossa, mutta työehtosopimusneuvottelujen aikana ja muissa vastaavissa tilanteissa vaaditaan täyspäiväistä työpanosta. Tekijälle on töitä Aikaisemmin mainittujen tehtävien lisäksi liittosihteerillä on omat vastuualueensa ja sääntömääräiset sekä edustajiston edellyttämät tehtävät. Sääntömääräisesti liittosihteeri vastaa liiton järjestämästä koulutuksesta, pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin, laatii pöytäkirjat liiton hallinnon kokouksista, huolehtii liiton kirjeenvaihdosta sekä suorittaa muut hallituksen antamat tehtävät. Seuraavalle nelivuotiselle hallintokaudelle edustajisto edellyttää liittosihteerin vastaavan liitoyhteisön ja sen jäsenkunnalle tarjoamien palvelujen kehittämisestä sekä yhteydenpidon ammattiosastoihin edelleen kehittämisestä. Näiden lisäksi liittosihteeri osallistuu myös erilaisiin keskusjärjestö- ja liittotason tapaamisiin. Tehtävään on vankat vaatimukset ta henkilöltä edellytetään liiton ja sen järjestörakenteen tuntemusta. Tämän lisäksi hänellä tulee olla kokemusta järjestötehtävissä ammattiosastossa ja liitossa. Liittosihteerin vastuulla olevat tehtävät vaativat neuvottelutaitoa sekä järjestö- ja työmarkkina-asioiden kirjoituskykyä. Kielitaidoistakaan ei ole haittaa. Kun tehtävässä edellytetään myös liiton kehittämistä, niin liittosihteeriksi valittavalta henkilöltä odotetaan kokemuksien lisäksi myös näkemyksiä. Kenestä liittosihteeri? Ehdokasasettelu edustajiston vaalikokouksessa valittaviin tehtäviin ei vielä ole alkanut. Keskustelua liiton puheenjohtajistoon valittavista mahdollisista henkilöistä - myös liittosihteeristä - on kuitenkin jo käyty. Monia hyviä ehdokkaita, jotka varmasti täyttävät edellä mainitut vaatimukset on ollut keskusteluissa esillä. Ehdokkaat antavat lopullisen suostumuksensa ehdokasasettelussa kevään aikana. Huhtikuun vaalikokouksessa ammattiosastojen jäsenten valitsema edustajisto valitsee asetetuista ehdokkaista liittosihteerin kaudelle Jatkoa edelliseltä sivulta: työ- ja palkkaehtoja koskevia paikallisia sopimuksia; d) järjestää kokouksia sekä muuta yhteistä toimintaa jäsenilleen; e) ja tukee keskuudessaan yritys- tai työosastokohtaisia työpaikkaosastoja, jotka noudattavat toiminnassaan liiton ja ammattiosaston antamia ohjeita. Edelläolevien sääntökohtien mukaisesti ammattiosaston tarkoituksena on koota toiminta-alueensa palkansaajat toimimaan työehtojensa parantamiseksi ja ammatillisten etujensa valvomiseksi. Liiton tarkoituksena taas on koota ilmailualan palkansaajat ammattiosastojensa kautta toimimaan yhteisessä järjestössä työehtojen ja taloudellisten, sosiaalisten ja oikeudellisten etujen parantamiseksi. Käytännössä edelläolevat kohdat tarkoittavat sitä, ettei liiton toimintaa Liiton puheenjohtajistoon valittavaltai ammattiosaston toimintaa ole ilman yksittäisten jäsenten yhteistä toimintaa. Osallistumalla ja valitsemalla vaikutetaan Liiton yhtenä päätehtävänä on työehtojen ja -olosuhteiden edistäminen, mikä ei toteudu ilman ammattiosastojen henkilöjäseniltä tulleita esityksiä. Työehtosopimuksien uudistaminen vaatii niiden irtisanomisen. Liiton hallituksella ei ole oikeutta irtisanoa työehtosopimuksia ilman ammattiosastoilta tulleita esityksiä. Ammattiosastojen tulee kerätä esitykset omilta jäseniltään. Mikäli työehtosopimuksia ei irtisanota, ne jatkuvat entisin ehdoin vuoden kerrallaan. Liitossa ei siis työehtosopimuksen lehtikään Tapani Kautto liikahda, elleivät ammattiosastojen jäsenet toimi ja tee esityksiä. Sääntöjen mukaan jäsenillä on paitsi velvollisuuksia myös oikeuksia. Liitto ja sen ammattiosastot ovat demokraattisia järjestelmiä, joissa henkilöjäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin. Henkilöjäsenillä on oikeus olla ehdokkaana ja valita keskuudestaan luottamusmiehet, työsuojeluhenkilöt, ammattiosaston johtokunta, liiton edustajiston jäsenet, edustajat erilaisiin työelämän kehityshankkeisiin jne. He voivat osallistua työpaikkaosaston ja ammattiosaston kokouksiin ja liiton järjestämiin tilaisuuksiin. Valitsemiensa henkilöiden kautta tai itse osallistumalla voivat ammattiosastojen henkilöjäsenet vaikuttaa kaikkeen toimintaan liitossa. Tapani Kautto 7

8 Jäsenrekisteriasiaa Jäsenrekisterin ajan tasalla pitäminen on aina ollut vaikeaa. Suurimmat ongelmat johtuvat siitä, ettei liittoon tule tietoa jäsensuhteissa tapahtuvista muutoksista. Jokaisen, jonka jäsenmaksujen maksaminen lakkaa, tulee ilmoittaa siitä ammattiosastonsa jäsenkirjurille. Jos vapaan syy on sellainen, että sen perusteella voi saada jäsenmaksuvapauden, kuten äitiys- tai vanhempainloma, opiskelu, varusmiespalvelu tms., voi jäsentietolomakkeen toimittaa asianmukaisesti täytettynä suoraan liiton jäsenrekisteriin. Osoite ja nimimuutoksia ei tarvitse tehdä, koska ne haetaan viikoittain automaattisesti väestörekisterin tietokannasta. Kaikki muut muutostiedot tehdään oman yhdistyksen jäsenkirjurille joko suoraan tai oman luottamusmiehen välityksellä. Ohessa liiton osoite, johon voi lähettää postia ilman postimerkkiä, sekä luettelo ammattiosastojen jäsenkirjureista. Liiton osoite: Ilmailualan Unioni IAU ry OMAVASTAUS Sopimus Helsinki HELSINKI 300 Hallitus on linjannut asioita ja ammattiosastojen jäsenkirjurit olivat joulukuussa koolla keskustelemassa aiheesta - ja tulosta syntyi. Yhdistyksille on jaettu yhtenäinen ohjeistus, jonka mukaan toimitaan tämän vuoden alusta lähtien. Liittymislomake on myös uudistettu ja jaettu jäsenkirjureille. Uusi lomake on nimeltään Jäsentietolomake. Tarkoituksena on ollut selkeyttää sitä niin, että se olisi helpompi täyttää. Tietosisältöä on myös hieman uudistettu helpottamaan tietojen tarkistamista ja varmistamaan niiden oikeellisuutta. Lisäksi on vielä tarkoitus tehdä lomakkeen täytöstä ohjeistus täyttömalleineen. Ohjeistus tullaan aikanaan jakamaan luottamusmiehille helpottamaan lomakkeen täyttämistä. Tietojen ylläpito Eniten virheitä jäsenrekisteriin tulee jäsenten lähtiessä erilaisille vapaille tai kokonaan pois liiton alueelta. Ammattiosastojen jäsenkirjurit Arto Kujala Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ry Kokkonen Jukka, PL 15, 01053, FINNAIR, HEL-MIA/35-AY, Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry, Vairinen Ari, Uudenpellonkatu 37, 20540, TURKU, TKU-KN-AY, Pirkanmaan Lentokonemekaanikot ry, Jauni Jari, Harjunselkätie 26, 39200, KYRÖSKOSKI, Karjalan Lennoston Lentokonemekaanikot ry, Heikkinen Kari, Lumpeenkuja 20 As 1, 70280, KUOPIO, Lentoliikenteen Esimiehet ja Toimihenkilöt ry, Ketvel Marko, PL 15, 01053, FINNAIR, HEL-KDJ/46-AY, Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät / ULT ry, Pacius Vivi-Anne, Eststråten 14 A 1, 02280, ESBO, HEL-KO-SK, Hämeen Lennoston Lentokonemekaanikot ry, Halonen Pekka, Köhniönkatu 57, 40630, JYVÄSKYLÄ, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry, Purtilo Jari, Koskelantie 37 G 58, 00610, HELSINKI, HEL-KDR/46-AY, Siviililentoliikenteen Työntekijät ry, Luoto Erkki, PL 15, 01053, FINNAIR, HELSINKI, HEL-HWG/41-AY, IAU:n Savonlinnan Ammattijärjestö ry, Eronen Asmo, PL 15, 01053, FINNAIR, SVL-MPA-AY, Lapin Lennoston Lentokonemekaanikot ry, Veijonaho Juhani, Rataspolku 3, 96190, ROVANIEMI, Liittomaksut ammattiosastoittain vuonna 1999 Liitto OsastoTyött.k.Yht. 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 1,05 0,15 0,15 1, Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 1,05 0,15 0,15 1, Pirkanmaan Lentokonemekaanikot ry 1,05 0,15 0,15 1, Karjalan Lennoston Lentokonemekaanikot ry 1,05 0,15 0,15 1, Lentoliikenteen Esimiehet ja Toimihenkilöt ry 1,05 0,15 0,15 1, Ulkomaisten lentyhtiöiden Työntekijät / ULT ry1,05 0,15 0,15 1, Hämeen Lennoston Lentokonemekaanikot ry 1,05 0,15 0,15 1, Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 1,05 0,15 0,15 1, Siviililentoliikenteen Työntekijät ry 1,05 0,12 0,15 1, IAU:n Savonlinnan Ammattijärjestö ry 1,05 0,15 0,15 1, Lapin Lennoston Lentokonemekaanikot ry 1,05 0,15 0,15 1,35 Viereisen sivun jäsentietolomaketta voi kopioda vapaasti. 8

9 JÄSENTIETOLOMAKE LIITTOMAKSUN PERINTÄSOPIMUS JÄSENYYSHAKEMUS JÄSENREKISTERI-ILMOITUS TÄYTÄ SELVÄSTI PAINOKIRJAIMIN Työnantaja Nimi Jäsenmaksun perii työnantaja Kyllä Ei Palkkahallinnon lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Työntekijä Sukunimi Puhelin koti: työ: Sukupuoli: Mies Nainen Etunimi Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Sisäinen postikoodi Kustannuspaikka Suorituksen saaja Ilmailualan Unioni IAU ry, liitto no 055 Mäkelänkatu 56, Helsinki Ammattiosasto Jäsenmaksun postisiirtotili Leonia Sopimusalat Markkinoinnin esto 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 002 Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 003 Pirkanmaan Lentokonemekaanikot ry 006 Karjalan Lennoston Lentokonemekaanikot ry 007 Lentoliikenteen Esimiehet ja Toimihenkilöt ry 008 Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät/ULT ry 009 Hämeen Lennoston Lentokonemekaanikot ry 010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 012 Siviililentoliikenteen Työntekijät ry 014 IAU:n Savonlinnan Ammattijärjestö ry 015 Lapin Lennoston Lentokonemekaanikot ry 01 Finnair Oyj, tekniset tehtävät 02 Finnair Oyj, palvelutehtävät 03 Puolustusministeriön alue 05 muut Työpaikkaosasto No Nimi Jos haluat ettei tietojasi anneta tästä rekisteristä markkinointitarkoituksiin, laita ruksi tähän Ilmoituslaji Muita selvityksiä ja perusteluita: Uusi jäsen Uudelleen liityvä jäsen Jäsenmaksuvapaus Päättyminen Eläke Tapahtuman päivämäärä Muutostiedot Edellinen liito Edellinen ammattiosasto Työpaikan muutos Päiväys ja ammattiosaston allekirjoitus Jäsenen allekirjoitus Päiväys Allekirjoitus Päiväys Allekirjoitus Jäsenyyden alkamispäivämäärä Päiväys ja työnantajan allekirjoitus Todistaja Todistaja Päiväys Allekirjoitus Perinnän peruste Työnantaja perii jäsenmaksun ammattiosaston tai liiton erikseen kirjallisesti ilmoittaman perintäperusteen mukaisesti työntekijän siitä bruttopalkasta, josta veronpidätys suoritetaan. Perintäperuste ilmoitetaan kalenterivuodeksi kerrallaan voimassaolevana yhdensuuruisena % tai markkamääränä, jota ei voida tänä aikana muuttaa. Työnantaja ei vastaa työntekijän eikä ammattiosaston tai liiton ilmoituksen virheellisyydestä. Voimassaolo Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkuukauden alusta lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään niin kauan kuin työnantaja on jäsenenä työnantajaliitossa tai järjestöjen kesken sovitaan perinnän lopettamisesta taikka työsuhteen päättymiseen saakka. Työntekijä voi sanoa sopimuksen irti päättyväksi irtisanomista lähinnä seuraavan perintäkuukauden kuluessa umpeen. Voit tehdä tällä lomakkeella kaikki jäsenrekisteriin liittyvät muutosilmoitukset ammattiosastollesi. Osoite ja nimimuutoksia ei tarvitse tehdä jäsenrekiseriin, koska ne päivittyvät väestörekisterin kautta. Asioi kaikissa jäsenyyteesi liittyvissä asioissa oman ammattiosastosi kanssa. 1/99

10 Liiton lomapaikat Ilmailualan Unionin jäsenhuollon tärkeä osa-alue on jäsenten virkistäytyminen ja lomamökkitoiminta. Mökit ovat puhuttaneet liiton hallintoa ja jäsenistöä jatkuvasti. Niiden kunnostus ja huoltaminen, varaus ja vuokraaminen sekä pitääkö liitolla olla niitä vai ei ovat kysymyksiä, jotka jatkuvasti nousevat pintaan. Mökit ovat kuitenkin olemassa, joten niitä pitää myös käyttää joten esittelykin on siis paikallaan. Tammisaari Nykyinen Prediumin alue tunnettiin aikaisemmin Meri-Tenholana. Kuntaliitosten myötä Tenholan kunta sulautui Tammisaareen, johon mökkialuekin siis nykyään kuuluu. Alue sijaitsee meren rannalla noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta Hankoon päin. Prediumissa sijaitsee usean eri yhteisön tai yrityksen lomamökkejä; IAU:lla kolme pienempää hirsimökkiä ja yksi hieman suurempi perhemökki sekä hirsihuvila. Hirsimökit sijaitsevat rinteessä parin sadan metrin päässä rannasta. Ne ovat 38 m 2 :n kokoisia ja tarkoitettu neljälle henkilölle. Mökeissä on sauna, takka, hyvin varusteltu keittiö mikro-aaltouu- neineen kaikkineen. Lisäksi käytössä on soutuvene ja kalastuslupakin on hankittu. Mökkeihin kuuluu polkupyörät ja yhteisenä kaikille mökeille savustus- ja grillauspaikka ulkona. Perhemökki sijaitsee pikkumökkejä alempana ns. hevosenkenkätien varrella. Mökki on isompi kuin edelliset ja parvensa avulla se kykenee majoittamaan enemmänkin ihmisiä. Perhemökki on erittäin hyvin varusteltu. Sieltä löytyy kaikki tarpeellinen viikon oleskelua varten pesukoneesta lähtien. Kissat, koirat ja kaikki muutkin allergisoivat kotieläimet ovat perhemökissä kiellettyjä, joten eläinallergikotkin voivat asua perhemökissä tältä osin huoleti. Hirsihuvila eli Rantasauna on tätä nykyä liiton ja ammattiosastojen käytössä. Jäsenten mahdollisuus käyttää Rantasaunaa riippuu ammattiosastojen päätöksestä. Voit tiedustella Rantasaunan käyttömahdollisuudesta omalta ammattiosastoltasi. Rantasauna on iso, n. 80 m 2, kahdessa tasossa ja lähes täydellisesti varustettu. Ainoastaan jääpalojen teko on edelleen jokaisen oman mielikuvituksen varassa. Vuodepaikkoja on yhdeksälle henkilölle. Televisio sekä stereot takaavat ainakin sen, että ei pääse metsittymään. Prediumin sijainti Hankoniemessä aivan Lappohjan kainalossa tekee siitä osaltaan mielenkiintoisen. Matkaa Hankoon, todella monipuoliseen kesäkaupunkiin, on reilut 20 kilometriä. Tammisaari, idyllinen ja edelleen ruotsinkielinen kaupunki on lähes pyörämatkan päässä mökeistä. Lappohjan keskustaan, jossa on kauppa, ravintola ja juna-asema, on parin kilometrin matka. Aivan Prediumin lähituntumassa on venesatama, josta löytyy kesäkauppa terasseineen päivineen, sekä polttoainemyynti veneille. Tenniskentän vuokraus hoituu tästä palvelupisteestä. Salmijärvi Helsinki-Turku-tien pohjoispuolella, Lahnajärven kuuluisalta lepo- ja virkistymispaikalta vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsee Pääskyvuoren tila, jota kansan suussa kutsutaan Salmijärven kartanoksi. Salmijärven eräkämppä on vaatimaton mutta tyylikäs, vähän repsahtanut mutta majesteetillinen, vaikeakulkuinen mutta helppotajuinen sekä töitä teettävä mutta palkitseva lomanviettopaikka. Salmijärvellä kaikki on vaikeaa: autolla ei pääse lähellekään mökkiä, kaikki tavarat joutuu kantamaan useiden kymmenien metrien päästä, ei ole vettä, ei viemäriä eikä sisävessaa. Piha on täynnä kiviä, kantoja ja juuria. Maasto on todellakin niin vaikeaa, että terveelläkin ihmisellä on vaikeuksia selvitä siitä telomatta itseään. KUVA: ARTO KUJALA Meri-Tenholan kauniilla hiekkarannalla voi nauttia rantaelämästä ja vesileikeistä iltamyöhälle - jos vain säät sallivat. 10

11 Kaiken tämän lisäksi naapuria on vaikea nähdä. Olo on kuin orvolla pirulla, joka ei saa edes telkkarikanavia kunnolla näkyviin, eikä pääse heittämään parin kaljan jälkeen pitkävetoa paikalliseen R-kioskiin. Mutta, jos uskaltaa tarttua haasteeseen ja käyttää kirvestä ja sahaa, hakea veden Suomusjärven Teboililta ja kantaa sen sekä kauppakassit vaikeassa maastossa mökille, niin saattaa lomasta kuitenkin tulla nautittava ja hermoja lepuuttava kokemus. Mökki on 60-luvulla rakennettu ja on 48 m 2 kokoinen. Nukkumatilaa on noin 10 hengelle. Televisio, jääkappi ja sähköhella kuuluvat mökin varustukseen, joten täysin kaupunkilaistunut ja automatisoitunut perhekin saattaa selvitä Salmijärvellä. Rannassa on erillinen saunarakennus, jossa on tilava pukuhuone. Huoneessa on jääkaappi ja tiskausmahdollisuus. Hyvä laituri sekä kaksi soutuvenettä tarjoavat kalamiehille oivat mahdollisuudet harrastukselleen. Pääskyvuoren tila on kooltaan noin kaksi hehtaaria ja sen luonto on jyhkeän erämaista. Jyrkät kalliot, mahtavat järveen vierineet lohkareet, rehevät saniaiset sekä puhdas järvi luovat upeat puitteet ulkoiluun, marjastukseen ja sienestykseen. Palvelut sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä Suomusjärven kylässä. Kaupat, pankit, ravintola ja huoltoasema sijaitsevat siistissä nipussa Turuntien varressa. Palamattomat roskat voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka sijaitsee neljän kilometrin päässä mökiltä. Saariselkä Lomaosake Saariselällä sijaitsee keskellä lomakylää. Osake on tilava ja hyvin varusteltu rivitalohuoneisto. Se on kahdessa tasossa. Alakerrassa on keittiö, olohuone ja sauna. Yläkerta on parvityyppinen nukkumispaikka kuudelle hengelle. Varustukseen kuuluu etenkin talvella tärkeä kuivauskaappi. Astianpesukone, televisio ja takka lisäävät varustuksen tasoa. Yleensä Lappiin lähtijällä pitäisi olla suunnistustaitoa, mutta Saariselällä ei hauskanpidosta voi eksyä. Joka suuntaan huonompikin kivenheittäjä osuu kapakan ikkunaan. Yökerhot, ruokaravintolat, baarit ja panimo pitävät huolen Saariselän hauskanpitäjistä, joita sesonkiaikoina myös löytyy. Mutta on Saariselkä myös muutakin kuin juhlintaa - upea Lapin luonto retkeilyyn - talvella satoja kilometrejä hiihtolatuja, laskettelurinteitä Kaunispään ja Iisakkipään kupeessa sekä mahdollisuudet moottorikelkka- ja koiravaljakkoajeluihin. Kesällä UKK-kansallispuiston mahtavat erämaat tarjoavat vaellusmahdollisuuden. Varaaminen Tammisaaren ja Salmijärven mökit varataan Finnairin työsuojeluvaltuutetulta numerosta Saariselän osake varataan edelleen Ivalosta numerosta vaikka asianhoitaja muuttuu alkuvuodesta Atlexista Lapin Sammoksi. Vaihtoehtoinen varausnumero on /Päivi Remes. Alpo Pehkonen Suomen Retkeilymajajärjestö Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM ry ylläpitää useita retkeilymajoja ja sillä on yhteistyökumppaneina noin 4500 hostellia ympäri Suomea, Eurooppaa ja koko maailmaa. Ilmailualan Unioni on SRM:n järjestöjäsen, siitä on merkkinä SRM:n logo jäsenkortissasi. Näyttämällä jäsenkorttiasi saat alennusta kotimaisista kohteista. Ulkomaisissa kohteissa tarvitset kansainvälisen kortin, jonka saat SRM:n toimistosta Yrjönkatu 38 B, puhelin Henkilökohtaisen Hostelli- kortin normaalihinta on 100 mk, mutta järjestöjäsenenä se maksaa sinulle vain 70 mk. Finnairilla työskentelevät voivat tutustua edunvalvontatoimistossa olevaan luetteloon Suomen ja Euroopan Hostelleista. Muun maailman hostelliluettelon voit ostaa SRM:n toimistosta hintaan 75 mk/osa. Tietoa kohdemaasi hostelleista, osoitteista ja hinnoista saat myös soittamalla SRM:n toimistostoon. Tänä vuonna siellä aloitettiin myös varauspalvelu, josta voi varata etukäteen hostellihuoneen noin 400 hostellista ympäri maailmaa. Paljon matkustavana ryhmänä osaamme arvostaa hyvää hinta-laatu suhdetta ja uskoisin useimmissa näissä SRM:n yhteistyö hostelleissa sen olevan hyvä. Käytetään edullista mahdollisuutta hyväksemme. Kuulisin mielelläni kokemuksianne tästä majoitusmuodosta maailmalta, jotta voisin viedä terveisiänne SRM:n edustajistoon. Edustan IAU:ta vielä vuoden 1999 ajan SRM:n edustajistossa. Erkki Luoto UNIONI Levikki Vuosikerta JULKAISIJA Ilmailualan Unioni IAU ry PÄÄTOIMITTAJA Tapani Kautto Puh TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Oksanen Puh TOIMITUSKUNTA Juha Grundström Juha Hyytiä Pekka Kainulainen Arto Kujala Erkki Luoto Vesa Mäkinen Alpo Pehkonen TOIMITUS Mäkelänkatu 56, 5 krs HELSINKI Puh Fax etunimi.sukunimi@sak.fi ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy v kuusi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. AINEISTO Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. TAITTO Arto Kujala PAINO Sarapaino Oy, Helsinki 11

12 IAU:n lomapaikkojen käyttö ja jäsenhinnat Tammisaari Perhemökki (hinnat alkaen) 1 vrk 200 mk 1 viikko 1400 mk Mökki on tarkoitettu perhekäyttöön. Lemmikkieläinten pito ja tupakointi sisätiloissa on ehdottomasti kielletty. Mökit I, A, U (hinnat alkaen) 1 vrk 170 mk 1 viikko 1150 mk Tupakointi kaikkien mökkien sisätiloissa on ehdottomasti kielletty. KUVA: ARTO KUJALA Varaa lomapaikkasi ajoissa. Varaustiedot sivulla 11. Mökit on siivottava käytön jälkeen. Laiminlyöty siivous voidaan teettää siivousyhtiöllä edellisen käyttäjän laskuun. Mökeiltä lähdettäessä on myös polkupyörät puhdistettava ja siirrettävä sisätiloihin. Viikkojakso on maanantaista maanantaihin ja vaihtoaika klo Salmijärvi (hinnat alkaen) 1 vrk 60 mk 1 viikko 420 mk Salmijärven mökkiä vuokrataan vuonna 1999 vain ajalla Viikkojakso on maanantaista maanantaihin ja vaihtoaika klo Saariselkä vrk 100 mk 1 viikko 500 mk Viikot 7-17, 36 ja 37 1 viikko 2700 mk Vuokraus vain viikoittain. Muuna aikana 1 vrk 285 mk 1 viikko 2000 mk Viikkovuokriin lisätään 100 mk:n siivousmaksu. Liinavaatemaksu 25 mk/henkilö. Tupakointi on sisätiloissa kielletty. Viikkojakso on maanantaista maanantaihin ja vaihtoaika klo Ilmailualan Unioni IAU ry Mäkelänkatu 56, 5. krs HELSINKI Vaihde Suorat numerot: Rainer Hakala Tapani Kautto Arto Kujala Tuomo Oksanen Olli Kaivanto Sinikka Hakala Fax etunimi.sukunimi@sak.fi Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kassanjohtaja Matti Jähi Kassanhoitaja Sari Bau Fax etunimi.sukunimi@sak.fi