1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Outi Kumpuvaara. Kommenttipyyntönne EHDOTUS ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIKSI
|
|
- Leo Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Outi Kumpuvaara Kommenttipyyntönne EHDOTUS ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIKSI kiittää mahdollisuudesta kommentoida ehdotusta energiatehokkuusdirektiiviksi. Liitto pitää hyvänä sitä, että nimenomaan energian tuotantoa ja jakelua koskevia asioita yhdistetään samaan direktiiviin. Ongelmallista on jossain määrin se, että uuteen energiatehokkuusdirektiiviluonnokseen on otettu useita asioita, jotka sopisivat luontevammin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Kun lähtökohtana on kahden energian tuottajia koskevan direktiivin eli yhteistuotantodirektiivin (Cogeneration Directive) ja energiapalveludirektiivin (Energy Service Directive), onkin tuloksena energiatehokkuusdirektiivi (Directive on Energy Efficiency), joka ainakin suomen kielisenä käännöksenä sekoittuu enemmän energian loppukäyttöä koskevaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (Energy Performance Directive of Buildings), koska suomenkielisessä käännöksessä ei ole käännöstä sanalle Performance. 1 artikla Luonnoksen ensimmäiseen artiklaan esitämme lisäystä, joka ottaisi huomioon energiansäästötavoitteiden ohella sekä ulkoiset ilmasto- ja paikalliset olosuhteet että sisäilmastovaatimukset ja kustannustehokkuuden. Näin artiklan ensimmäisen momentin toiseksi lauseeksi tulisi " Union, taking into acccount outdoor climate and local condition, as well as indoor climate requirements and costeffectiveness, in ordet to ". Pidämme em. edellytyksiä yhtä tärkeinä tässä direktiivissä kuin rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä. Perusteluina viittaamme mm. liite V:ssä todettuihin tarpeisiin ottaa huomioon ilmastolliset vaihtelut energiatehokkuusvelvoitejärjestelmissä, tarve kunnioittaa kansallista artiklan 10 mukaista määräämisoikeutta, sekä artiklan 8 mukaista kustannustehokkuutta energian mittauksessa ja laskutuksessa. 2 artikla Suomessa käytössä oleva asunto-osakeyhtiöjärjestelmä tekee joissain tapauksissa loppukäyttäjä- termistä (kohta 10) tulkinnanvaraisen. Todettakoon, että vastaavaa yhtiöoikeudellista järjestelmää ei ole muissa EU- maissa. Esimerkiksi artiklassa 8, jossa käsitellään kulutuksen mittaamista, ei ole aina selkeästi tulkittavissa, onko loppukäyttäjänä taloyhtiö vai kotitalous (osakas/vuokralainen). On huomattava, että asunto-osakeyhtiössä huoneisto voi olla myös vuokrattuna, jolloin vuokralainen on omistajan asemasta
2 2 (5) loppukäyttäjän asemassa. Tästä huolimatta huoneiston omistajaakin kiinnostaa esim. huoneiston lämmönkäyttö. Esitämme, että loppukäyttäjä- termiä tulisi pyrkiä selittämään asiayhteydessä tarkemmin. Esitämme energia-auditointeihin (kohta 12) lisäystä, joka ottaa säästömahdollisuuksien ohella huomioon myös energian käyttötekniset näkökohdat - tapahtuuhan valtaosa rakennuksen elinkaarenaikaisesta energian kokonaiskulutuksesta käytön aikana. Käyttöaspektien huomioonottaminen määritelmässä edistää myös energiakatselmuspalveluja tarjoavia yrityksiä sisällyttämään ne katselmuksiinsa ja katselmusraportteihinsa. Niinpä esitämme määritelmään loppuun seuraavat lisäsanat: " energy savings opportunities including operational aspects and " Määritelmissä tulisi olla selostettuna, mitä tarkoitetaan pienellä ja keskisuurella yrityksellä. 3 artikla Artiklassa esitetään, että kansallisesti vahvistettava energiatehokkuustavoite on ilmaistava primäärienergian kulutuksen absoluuttisena tasona vuonna Direktiivissä tulisi ottaa selkeämmin kantaa siihen, kuinka primäärienergia määritellään, jotta jokaisessa jäsenvaltiossa asia käsitellään samalla tavalla. Primäärienergian määrittely ei ole aivan yksiselitteinen asia, kuten esimerkiksi julkaisusta Energiamuotojen kerroin, Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkönja lämmöntuotannon kertoimet (Keto 2010) käy ilmi. 4 artikla Artiklan kohdassa 1 edellytetään, että julkisten elinten omistamien rakennusten kokonaispinta-alasta on korjattava vuosittain kolme prosenttia. Korjausrakentaminen pelkästään energiansäästön vuoksi ei ole kustannusoptimaalista toimintaa missään muodossa. Valtion ja kuntien palvelurakenne ja tilantarve on merkittävässä muutostilassa ja on todennäköistä, että osa nyt käytössä olevista tiloista jää tyhjilleen. Tämä lisää hukkainvestointien riskiä. Rajallisten resurssien vuoksi rakennuksia tulee korjata suunnitelmallisesti todellisen tarpeen mukaan. Näin varmistutaan siitä, että resurssit suunnataan korjausrakentamisessa oikein. Suunnitelmallisessa korjausrakentamisessa noudatettaisiin joka tapauksessa direktiivin 2010/31/EU mukaisesti vahvistettuja korjausrakentamista koskevia vähimmäisvaatimuksia. Esitämme, että artiklan keinotekoisesta kolmen prosentin rajasta luovutaan ja artiklassa tuodaan esiin käytön ja ylläpidon merkitystä keinona parantaa rakennusten energiatehokkuutta pakottavan korjaamisen sijaan. Artiklan 3. kohdan luetteloon tuskin kuitenkaan liitetään esim. puolustushallinnon maanpuolustuksellisesti salassa pidettävien kohteiden tietoja. Mielestämme olisi tärkeä tietää myös julkisten elinten vuokratilojen pinta-alat ja energiatehokkuudet siitäkin huolimatta, että 5. artiklan mukaisesti jatkossa vuokrattavien tilojen energiatehokkuus olisi direktiivin vähimmäisvaatimusten mukainen. 7 artikla Artiklan kohtaan 2 ehdotamme, että katselmusaikaa jatketaan vuodella ja katselmusten uusintaväliä pidennetään kolmesta kuuteen vuoteen. Perustelemme ensinmainittua sillä, että tämä direktiivi tultaneen hyväksymään
3 3 (5) vasta vuonna Oppia olisi otettava rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä ja palveludirektiivistä, joiden implementointiin jäi liian vähän aikaa. Kolmen vuoden uusintakatselmusväli on mielestämme vähien resurssien epätarkoituksenmukaista käyttöä. Kuuden vuoden katselmusväli olisi mitä todennäköisimmin yhdistettävissä ja hyödynnettävissä toimenpide-ehdotuksineen suurten korjaushankkeiden yhteydessä. 8 artikla Artiklan kohdassa 1 todetaan, että moniasuntoisissa rakennuksissa, kuten esimerkiksi kerrostaloissa, lämpöenergiaa tulisi mitata asuntokohtaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa on havaittu, ettei huoneistokohtaisella lämmönmittauksella ole saavutettu energiansäästöä tai energiansäästö on ollut hyvin pientä. Saavutetuilla säästöillä ei pystytä kattamaan laiteinvestoinnista ja laskutuksesta aiheutuvia kuluja eli kysymyksessä ei ole kustannustehokas keino parantaa energiatehokkuutta. Huoneistokohtainen lämpöenergian mittaus tietäisi yksin Suomessa yli miljoonan mittarin asentamista asuin-, toimisto- ym. huoneistoihin. Tämä maksanee liitteen VI kohdan 1.1. mahdollistamalla tekniikalla toteutettuna toista miljardia euroa. Pelkkä mittaustieto ei riittäisi, vaan se tulisi voida siirtää ohjelmistoon, jolla saataisiin vertailukelpoista kulutustietoa lämmitystarvelukukorjauksineen. Kohdassa 1.1 on myös vaatimus energian kulutustietoihin liittyvistä kustannuksista. Vaikka euromääräinen informaatio saattaa maallikolle kertoa enemmän kuin kilowattitunnit, on siinä epäinformaation vaara, ellei järjestelmä tuota tietoa sekä kulutuksen että energian yksikköhinnan muutoksesta ao. kaudella. Niinpä kuluttaja on saattanut säästää energiaa, vaikka energialasku onkin kasvanut. Artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulisi laatia säännöt, joiden mukaan kaukolämpö- ja jäähdytyskustannukset jaetaan moniasuntoisissa rakennuksissa. Ei siis riittäisi, että lämpöenergia mitattaisiin huoneistokohtaisesti, vaan sääntöihin olisi sisällytettävä ohjeita korjauskertoimista, joiden avulla otettaisiin huomioon mm. lämmön siirtyminen asuntojen välillä. Jää kysymään, kuka laatii rakennuksen ominaispiirteet huomioon ottavat ohjeet, jotka pystyttäisiin hyväksymään taloyhtiöissä niin, ettei korjauskertoimista syntyisi jatkuvaa eripuraa. Siksi erilaisia rakennusten perustyypit ja rakenteetkin jo ovat. Lämmönsiirtymisen ohella ongelmia liittyisi mittareiden mittaustarkkuuteen, korjaus- ja luenta- sekä laskutuskustannuksiin ja yhteistilojen poissulkemiseen mittauksen piirissä olevasta lämmitysenergiasta. Kertoimien käyttöönotto voisi tulla kysymykseen uudistuotannossa niin, että kertoimet olisi määritelty erityyppisille rakennuksille ja seinärakenteille esim. rakentamismääräyksinä. Tällöin uudishuoneiston ostaja tietäisi, että ostaessaan kulmahuoneiston saattaa joutua maksamaan lämmöstään enemmän kuin muut vastaavankokoisista huoneistoistaan. Kertoimien käyttöönotto olemassa olevassa kannassa olisi huomattavasti ongelmallisempaa myös juridiikan kannalta. Vaikka periaatteessa nykyinen asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa kulutusperusteisen lämpövastikkeen, on sellaisen perustaminen olemassa olevaan yhtiöön käytännössä mahdotonta, jos jotkut osakkaat joutuisivat
4 4 (5) siirtymäkertoimien vuoksi maksamaan lämpövastiketta enemmän kuin mitä huoneiston lämmönkulutusmittaus edellyttäisi. Olemassa olevassa asunto-osakeyhtiökannassa korjauskertoimien käyttöönotto saattaisi vaikeuttaa muutenkin ongelmallista energiakorjausten päätöksentekoa ja johtaa kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisiin korjausratkaisuihin. Jos taloyhtiössä olisi hyväksytty tietyt kertoimet huoneistojen välillä ja esimerkiksi vaipan lisäeristäminen olisi järkevintä toteuttaa panostamalla enemmän talon päätyseiniin, muuttuisivat huoneistojen väliset kerroinsuhteet. Ts. päätyhuoneistot hyötyisivät jatkossa lämpövastikkeessaan energiansäästöstä suhteellisesti muita enemmän, vaikka maksaisivat energiakorjauksesta vastikeperusteen mukaan saman verran kuin muutkin osakkaat. Mitä ilmeisimmin korjaus jäisi joko tekemättä tai pyrittäisiin tekemään niin, etteivät kerroinsuhteet muuttuisi, mikä puolestaan mitä todennäköisimmin ei olisi optimikustannustehokasta. Huoneistokohtainen lämmön mittaus lämpövastikkeineen ja siirtymäkertoimineen edellyttäisi periaatteessa kymmeniä tuhansia yhtiöjärjestysmuutoksia eli miljoonien eurojen kustannuksia taloyhtiöille. Pitäisimme teoreettisena myös mahdollisuutta, että erityislailla asuntoosakeyhtiölaki ohittaen säädettäisiin olemassa oleville kaukolämmitetyille asunto-osakeyhtiöille lämpövastikkeet siirtymäkertoimineen. Näin ollen ehdotamme, että artiklan kohdasta 1 tulee jättää pois vaatimus asuntokohtaisesta lämmönmittauksesta moniasuntoisissa rakennuksissa ja liitteestä VI kohta 1.2. Artiklassa ja siihen liittyvässä liitteessä (Liite VI) edellytetään, että loppukäyttäjän tulee saada maksutta käyttöönsä omia kulutustietojaan. Pidämme tätä tervetulleena vaatimuksena. Laskutustiheyksiä pidämme liian lyhyinä. Esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa ei tarvitse kuin pari laskua vuodessa. Myös normaaliasunnossa ei tarvita sähkölaskua kuukausittain. Halutessaan kuluttaja voisi saada sähkölaskun kuukausittain. Direktiivissä tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös se, etteivät vaatimukset kulutustietojen ja erityisesti niihin liittyvien täydentävien tietojen raportoinnille ole kohtuuttomia esimerkiksi pienille lämmöntuottajille. Pienillä kaukolämmön tuottajilla vaatimukset voivat edellyttää suuria investointeja esimerkiksi tietojärjestelmiin, mikä nostaa kaukolämmön hintaa. Kaukolämmön hinnan nousu lisää riskiä lämmitystavan vaihtamiselle, joka voi tapauksesta riippuen jopa lisätä hiilidioksidipäästöjä. Tiukat vaatimukset kulutustietojen ja niitä täydentävien tietojen raportoinnille voivat myös luoda esteitä paikalliselle lämpöyrittäjyydelle. Useimmiten paikalliset lämpöyrittäjät pystyvät hyödyntämään bioenergiaa, joten liian tiukat kulutusraportointivaatimukset eivät välttämättä tue uusiutuvan energian hyödyntämistä. Esitämmekin, että pienille lämmöntuottajille tulee antaa pidempi siirtymisaika tarvittavien tieto- ja mittausjärjestelmien luomiseen ja pieniä lämmöntuottajia ei tule velvoittaa asettamaan helposti saataville liitteen VI kohdassa 1.1
5 5 (5) mainittuja aiempaa kulutusta koskevia täydentäviä tietoja (paikallinen valuutta, kulutuksen graafinen kehitys vertailutiedot jne.). Sen ohella, että pyritään lisäämään kuluttajille annettavaa energiankulutusinformaatiota olisi mielestämme tärkeätä kehittää energian hinnoittelurakennetta energiansäästöä motivoivaan suuntaan pienentämällä perusmaksujen osuutta. Esimerkkiä voidaan ottaa bensiinin tai puhelumaksujen hinnoittelusta. Bensaa voidaan ostaa maksamatta ensin bensapumpun avaus- tai perusmaksua ja puhelinoperaattoreilla on erilaisia maksupaketteja erityyppisille kuluttajaprofiileille. 10 artikla Artiklassa esitetään, että jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelma, joka edesauttaa tehokkaan sähkön ja lämmön tuotannon hyödyntämistä. Artiklan eri kohtien vaatimukset eivät kuitenkaan saa aiheuttaa sitä, että jollain alueilla on pakko liittyä kaukolämpöön. Kiinteistön omistajalla tulee aina viime kädessä olla päätäntävalta lämmitystavan valinnassa tietyt reunaehdot huomioon ottaen. Maankäyttö- ja rakennuslain kaukolämmön liittymisvelvollisuudesta voidaan poiketa, jos rakennuksen, jonka pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuvin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen järjestelmä. Jos kaukolämmön asemaa turvataan suhteessa muihin lämmitystapoihin lainsäädännöllä, vääristää se kilpailua ja voi pahimmassa tapauksessa muodostaa paikallisia monopoleja, jotka kilpailun puutteen vuoksi nostavat kiinteistön omistajien lämmityskustannuksia. Kilpailulainsäädännön vastaista olisi tilanne, jossa kunta omistaisi kaukolämpölaitoksen, säätelisi alueet, jotka otetaan liittymispakon alaisiksi ja valvoisi kaukolämmön hinnoittelua. Esitämme myös artiklaan lisättäväksi kohtaa, jossa edellytetään, että kansallisessa lämmitys- ja jäähdytyssuunnitelmassa tulee esittää, millä edellytyksillä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkostot voitaisiin avata useammalle lämmöntuottajalle ja siirtyä todelliseen kilpailuun myös eri lämmöntuottajien kesken, kuten sähkömarkkinoilla on toimittu jo pitkään. Harri Hiltunen Mauri Marttila Jari Virta Petri Pylsy toimitusjohtaja tutkimusjohtaja kehityspäällikkö energiaasiantuntija
Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013
Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotUUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3.-4.5.2012. Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3.-4.5.2012 Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Direktiiviehdotuksen sisällöstä Kansallinen energiatehokkuuden tavoite (3 artikla)
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotSopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena
Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
LisätiedotIlmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö
Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO
UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO ESITYKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ TAUSTA UUSIUTUVAN ETÄTUOTANNON HUOMIOIMINEN OSANA ENERGIATEHOKKUUSSÄÄNTELYÄ TUKEMINEN KANSALLISESTI 24.1.2019 2 SÄHKÖN JA LÄMMÖN ETÄTUOTANTOON
LisätiedotKorjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus
Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017
LisätiedotTeollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 30.3.2012 2011/0274(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotEnergiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite
Lisätiedotristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv
Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan
LisätiedotMauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.
Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
LisätiedotSähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015
Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden
LisätiedotPientalojen energiatehokkuusluokittelu
Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa
LisätiedotEnergiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla
Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotKustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa?
Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kuinka valita edullisimmat energiansäästötoimet korjaushankkeissa workshop Yli-insinööri Jyrki
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotRakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit
Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotSun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT
Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotMiten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?
Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotTuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?
Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä
LisätiedotPuhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto
Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotRakentamisen uudet määräykset
Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotEKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj
EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut
LisätiedotEnergiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa
Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?
LisätiedotYmpäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön kuulumisia COMBI-yleisöseminaari 26.1.2017, Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö Puhutaan normeista ja niiden suuresta määrästä sekä normien
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen
Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 8.10.2015 Teppo Lehtinen EPBD direktiivin toimeenpano Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta
10.1.2018 A8-0391/116 Tarkistus 116 Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta Mietintö Miroslav Poche Energiatehokkuus COM(2016)0761 C8-0498/2016 2016/0376(COD) A8-0391/2017 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla 1 kohta
LisätiedotAsiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
LisätiedotU12/2017 vp Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttaminen. Ympäristövaliokunta Ympäristöneuvos Maarit Haakana
U12/2017 vp Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttaminen Ympäristövaliokunta 24.2.2017 Ympäristöneuvos Maarit Haakana Yleistä direktiiviehdotuksesta Ehdotus annettu 30.11.2016 osana komission puhtaan
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotRAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)
RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa
LisätiedotEU ja energiatehokkuus
EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla
LisätiedotTaloyhtiön energiatehokas ylläpito
Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä
LisätiedotHyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä
Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotEnergiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotPitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia Jyrki Kauppinen Taustaa Strategia laadittiin ensimmäisen kerran 2014 almost fully compliant ja päivitettiin 2017 fully compliant energiatehokkuusdirektiivin (EED)
LisätiedotKäyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti
Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien
Lisätiedot1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET
LisätiedotPirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1
Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotRakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä
Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille
LisätiedotMiten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt
Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700
LisätiedotEnergiansäästö vanhemmissa rakennuksissa
Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla
Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotEnergiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa Jani Kemppainen
Energiantarve ja ratkaisut tulevissa lähes nollaenergiarakennuksissa 24.8.2017 Jani Kemppainen Millä Suomi lämmittää nyt? Lämmitystapa, osuus kerrosalasta (474 Mm 2 ) kaikissa rakennustyypeissä Rakennusteollisuus
LisätiedotISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus
ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Talousvaliokunta ke 22.3.2017 klo 11 U 6/2017 vp ja U 7/2017 vp (sähkön sisämarkkinat) YLEISTÄ SÄHKÖN SISÄMARKKINOIDEN SÄÄNTELYSTÄ Omakotiliiton
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotRakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017
Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotOhjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio
Ohjauskeinot EU-tavoitteista kansalliseen toimeenpanoon Risto Larmio 1. Yleistä A) Motiva Ilmastonmuutos koulutuksen sisältö 2. Teollisuuden energiatehokkuus B) Ajavat tekijät Säästöt Motiva Oy on asiantuntijayritys,
LisätiedotLähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP
Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)
LisätiedotPitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet Korjausrakentamisen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa työpaja 1.4.2019, Pankkisali, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö
LisätiedotFortum Markets Oy:n sähkölaskussa annettavat tiedot. Energiavirastoon saapui Kilpailu- ja kuluttajavirastolta hallintolain 21 :n
Päätös 1(5) PL 100 00048 FORTUM Asia Asianosainen :n sähkölaskussa annettavat tiedot PL 100 00048 FORTUM Toimenpidepyynnön tekijä Vireilletulo 8.1.2018 Selostus asiasta Energiavirastoon saapui 8.1.2018
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotDigital Lasso Solutions
Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotEnergiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi. sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2017 COM(2016) 864 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.
Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
LisätiedotLAUSUNTO HE 161/2012vp 19.11.2012
LAUSUNTO HE 161/2012vp Eduskunnan ympäristövaliokunta HE 161/2012 vp Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Erkki Aalto 20.11.2012 Asia Hallituksen esitys (HE 161/2012 vp) eduskunnalle laeiksi
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotKorjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?
Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotPM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistioluonnos Rakentaminen 7.8.2014 Pekka Kalliomäki PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Yleistä
LisätiedotBuild Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus
Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen
Lisätiedot