KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA LUONNONONNETTOMUUKSIEN VAHINKOJEN RAJOITTAMISEKSI Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Transkriptio

1 KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA LUONNONONNETTOMUUKSIEN VAHINKOJEN RAJOITTAMISEKSI

2 TAUSTA Hyogon toimintaohjelma (Hyogo Framework for Action, HFA) valmisteltiin Koben konferenssissa vuonna 2005 YK:n yleiskokous hyväksyi HFA:n vuonna 2006 kansallisten toimijoiden ja kansainvälisen yhteisön yhteiseksi viitekehykseksi luonnononnettomuuksien ehkäisemisessä (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 60/1952/2006) 2

3 HYOGON TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET ) riskien vähentämisen varmistaminen kansalliseksi ja paikalliseksi prioriteetiksi 2) riskien tunnistaminen, arviointi, seuranta ja varhaisvaroituksen edistäminen 3) turvallisuutta edistävien tapojen juurruttaminen 4) riskitekijöiden vähentäminen 5) valmiuden parantaminen ja onnettomuuksiin vastaamisen tehostaminen. 3

4 TOIMENPITEET LUONNONONNETTOMUUKSIEN VAHINKOJEN RAJOITTAMISEKSI TOIMENPITEET ENNALTA EHKÄISY VARHAINEN HÄLYTTÄMINEN/ VAROITTAMINEN PELASTUS- TOIMINTA TILANTEEN SAATTAMINEN NORMAALIKSI RAKENTAMISEN OHJAAMINEN -LUOVA VIRANOMAISTEN YHTEISTOIMINTA- SUUNNITELMAT -JÄLKIRAIVAUS - KORJAUKSET - KORVAUKSET 4

5 KANSALLISET OHJELMAT YK:n jäsenmaita on kannustettu kansallisten ohjelmien muodostamiseen (national platform) 79 maalla on kansallinen ohjelma, joista 20 on Euroopan maita Kansainväliset yhteistyöverkostot YK:n Global Platform -konferenssit 2007, 2009, 2011, 2013 EFDRR 2010, 2011 Pohjoismainen verkosto 2010,

6 RAPORTOINTI YK:LLE HFA:n toteutumista seurataan ns. kehittymisraporttien kautta (progress reports) Raportit tehdään kerran kahdessa vuodessa Raportit on kerätty 2007, 2009, 2011 ja tullaan keräämään

7 TOIMINTA SUOMESSA Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Sisäisen turvallisuuden ohjelma Valmiuspäällikkö- ja valmiussihteeritoiminta Hallinnonaloilla toteutettu toiminta 7

8 Poliittinen tärkeys TARVE Edellä mainitut järjestelyt koskevat varautumista yleisesti ja laajasti Luonnononnettomuuksia koskevia osioita sisältyy niihin mutta varsinaisesti luonnononnettomuuksiin keskittyvää järjestelyä Suomessa ei ole ollut Hallinnonaloilla tehtävästä työstä ei ole ollut kattavaa koottua kuvaa Suomen osaamista voitaisiin markkinoida nykyistä laajemmin 8

9 YHTEISTYÖVERKOSTO Sisäasiainministeriö asetti yhteistyöverkoston kokoamaan ja sovittamaan yhteen kansallisen toimintaohjelman luonnononnettomuuksien vahinkojen rajoittamista varten Toimikausi 2015 loppuun saakka Yhteistyöverkosto koostuu johtoryhmästä ja valmisteluryhmästä. 9

10 Puheenjohtaja JOHTORYHMÄ Pelastusylijohtaja Pentti Partanen, sisäasiainministeriö Jäsenet Osastopäällikkö Jorma Julin, ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, valtioneuvoston kanslia Ylijohtaja Timo Kotkasaari, maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Pekka Plathan, liikenne- ja viestintäministeriö Valmiusjohtaja Tom Silfvast, sosiaali- ja terveysministeriö Neuvotteleva virkamies Airi Karvonen, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Ilkka Kananen, Huoltovarmuuskeskus Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto Johtaja Juhani Damski, Ilmatieteen Laitos Vesikeskuksen johtaja, professori Seppo Rekolainen, Suomen ympäristökeskus Johtaja Pekka Heikkinen, Seismologian instituutti Kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi, Suomen Punainen Risti Johtoryhmän sihteerinä toimii pelastusylitarkastaja Taito Vainio 10

11 VALMISTELURYHMÄ Puheenjohtaja Pelastusylitarkastaja Taito Vainio, sisäasiainministeriö Jäsenet Lähetystöneuvos Anna Gebremedhin, ulkoasiainministeriö Erityisasiantuntija Eero Kytömaa, valtioneuvoston kanslia Vesihallintoneuvos Jaakko Sierla, maa- ja metsätalousministeriö Valmiusylitarkastaja Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö Tuoteryhmäpäällikkö Soili Suvanto, Huoltovarmuuskeskus Valmiuspäällikkö Tapio Tourula, Ilmatieteen Laitos Johtava Hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Seismologi Matti Tarvainen, Seismologian instituutti Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen, Suomen Punainen Risti 11

12 KESKEISTÄ ALOITTAMISVAIHEESSA Verkosto toimii yhteistyöverkostona, jolla sinänsä ei ole toimivaltaa Toimivalta on jokaisella mukana olevalla organisaatiolla lainsäädännön mukaisesti Verkostolla ei ole erillistä budjettia Verkoston tavoitteena on koota yhteen luonnononnettomuuksien piirissä tehtyä työtä Suomessa Verkoston tulevaisuuden tavoitteena on tunnistaa kehitettäviä asioita Verkoston on tarkoitus olla avoin verkosto Ei tehdä päällekkäistä työtä 12

13 YHTEISTYÖVERKOSTON TILANNE 4 johtoryhmän kokousta 7 valmisteluryhmän kokousta Painopiste ollut toimintasuunnitelman luomisessa Verkostossa valmisteltu toimintasuunnitelma lähetettiin lausunnolle kaiken kaikkiaan 87 taholle Lausuntoja saatiin 50 Lausunnot käsitelty 13

14 YK:N KÄYTTÄMÄ LUONNONONNETTOMUUSLUOKITUS Hydrometeorologiset Geologiset Biologiset - Tulvat - Myrskyt - Äärimmäiset vesimäärät (Sade, lumi, jäämyrskyt, raekuurot) - Kuivuus - Poikkeukselliset lämpötilat - Metsäpalot - Autioituminen - Lumivyöryt - Maanvyöryt - Maanjäristykset - Tsunamit - Tulivuorenpurkaukset - Epidemiat - Tarttuvat eläin- ja kasvitaudit - Hyönteisparvet - Myrkyllisten tai haitallisten hyönteisten aiheuttamat vahingot 14

15 SUOMEN TOIMINTAOHJELMA Myrskyt Tulvat Metsäpalot Kuivuus Poikkeukselliset lämpötilat Luonnononnettomuudet ulkomailla Tykkylumi Biologiset onnettomuudet 15

16 KANSALLISEN OHJELMAN TAVOITTEET Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen luonnonuhkista ja katastrofiriskien vähentämisestä ja niiden vaikutuksista kuntatasolla, alueellisella tasolla ja valtakunnallisella tasolla Toimijoiden ja yhteistyön kehittäminen katastrofiriskien vähentämisessä viranomaisten ja muiden tahojen kesken Suomessa Riskitekijöiden vähentäminen ja luonnonuhkiin varautumisen tehostaminen Suomessa Katastrofiriskien vähentämisnäkökulman valtavirtaistaminen Suomen kehityspolitiikkaan ja yhteistyöhön sekä siihen liittyvän kansainvälisen yhteistyön tukeminen ja siihen osallistuminen EU- ja YK-tasoilla 16

17 KANSALLISEN OHJELMAN TAVOITTEET Osallistutaan aktiivisesti katastrofiriskien vähentämiskysymysten käsittelyyn EUyhteyksissä. Katastrofiriskien vähentämisnäkökulma otetaan huomioon kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelussa ja toimeenpanossa sekä politiikkavuoropuhelussa Suomen kumppanimaiden kanssa. Suomen tuki YK:n ISDR-sihteeristölle Erillisissä kehitysyhteistyön hankkeissa, kuten esim. ICI-hankkeissa, huomioidaan katastrofiriskien vähentämistavoitteet 17

18 1. Riskien vähentämisen varmistaminen kansalliseksi ja paikalliseksi prioriteetiksi 1. Valmiuslaki 2. Pelastuslaki Pelastuslain jalkauttaminen / seuranta 3. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia jalkauttaminen 4. Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2. STS:n toimeenpano 3. STS:n valmistelu 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Strategian uusiminen Tulvariskien hallinta EU direktiivien asettamien velvoitteiden täyttäminen 7. Talousveden saatavuuden ja jakelun turvaaminen häiriötilanteissa Laitostekninen ja talousvesihygieeninen osaamistesti 8. Paikallistason turvallisuussuunnittelu 18

19 2. Riskien tunnistaminen, arviointi, seuranta ja varhaisvaroituksen edistäminen 9. Hätäkeskustoiminnan kehittäminen 10. Viranomaisradioverkon kehittäminen 11. STUKin säteilyvalvontaverkko 12. Päivystysjärjestelyt paikallisella, alueellisella ja valtakunnan tasolla 13. LUOVAn käyttöönotto ja kehittäminen 14. Uudet säävaroitukset ja vanhojen varoitusten kehittäminen 15. Tulvavaroitukset 16. Kattojen lumikuormavaroitukset 17. Metsäpalovaroitus ja -hälytysjärjestelmä Metsäpalovaroitukset Lentotähystys Satelliittivalvonta 18. Hätätiedotteiden välitysjärjestelmä 19

20 3. Turvallisuutta edistävien tapojen juurruttaminen 19. UM:n matkustustiedotteet 20. Valistus, varautuminen ja kampanjat 21. Laitostekninen ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 20

21 4. Riskitekijöiden vähentäminen 22.Tulvariskien hallinta 23.Alueidenkäyttötavoitteet 21

22 5. Valmiuden parantaminen ja onnettomuuksiin vastaamisen tehostaminen 24. Huoltovarmuuden ylläpito 25. Onnettomuustutkinta 26. Tilannekuvan muodostaminen 27. Valmiusharjoitukset 28. Varautumisen edistäminen 29. Toimintavalmiusohjeen laatiminen 30. Kriisiviestinnän kansalaisportaali 22

23 Kansainvälinen toiminta 31 Katastrofiriskien vähentämisnäkökulman sisällyttäminen keskeisiin politiikkaohjelmiin 32 Luonnononnettomuuksien riskien minimoiminen valtavirtaistetaan kehitysyhteistyöhön 33 Kahden- ja monenkeskinen politiikkavuoropuhelu 34 Siirrytään monivuotisiin päätöksentekovaltuuksiin ISDR-sihteeristön rahoituksessa 35 Tasa-arvonäkökulman huomioon ottaminen katastrofiriskien vähentämistyössä 36 EU- ja YK-tason politiikkayhteistyö 37 Suomalaisten avustaminen ulkomailla katastrofitilanteissa 38 Kansainvälisen asiantuntija-avun ja pelastustoiminnan kehittäminen 39 Kehitysyhteistyön valmennus ja koulutus 40 Koulutus ja harjoitukset 41 Maailmanlaajuisen varautumisen ja riskien vähentämisen kehittäminen 42 Katastrofeihin varautuminen Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa 23

24 Toimintasuunnitelman lausuntojen perusteella Asiakirja on toimintaohjelma Käsitteistöä tarkennetaan Toimintaohjelman organisaatio, tehtävät ja toimivalta esitetään tarkemmin Hallitusohjelman asiaa koskevat kohdat lisätään toimintaohjelmaan Biologiset onnettomuudet otetaan myös huomioon Tykkylumi nostetaan yhdeksi merkittäväksi uhkaksi Pelastustoimen ja kuntien roolia korostetaan toimintaohjelmassa 24