Esteettömästi työelämään

Transkriptio

1 ASIAKKAAN JA AMMATTILAISEN YHTEISTYÖ TYÖLLISTYMISEDELLYTYSTEN VAHVISTAJANA Vates-päivät Vantaa Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Esteiden ja yhteistyön moninaisuudesta Seitsemän erilaista yhteistyösuhdetta: omien kokemusten analyysiä Luottamuksesta Kuuleminen ja kuunteleminen Motivaatio ja ambivalenssi Identiteetistä Neljä kasvua vahvistavaa kokemusta 2 1

2 ESTEIDEN JA YHTEISTYÖN MONINAISUUDESTA Työllistymisen esteiden kirjo on suuri: fyysisiä, tiedollisia, asenteellisia, taloudellisia, juridisia, kommunikaatioon liittyviä, vuorovaikutuksellisia Tässä esityksessä käsitellään ensisijassa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutukseen liittyviä esteitä ja esteiden poistamisen mahdollisuuksia Työllistymiseen liittyviä yhteistyösuhteita on monenlaisia: lyhytaikaisia arviointeja, informaatioon ja neuvontaan painottuvia suhteita, koordinaatiosuhteita, yhteisen pitkäjänteisen työskentelyn suhteita tarkastelun piiriin kuuluu kaikenlaisia suhteita 3 SEITSEMÄN OMAA KOKEMUSTA Seuraavat kokemukset perustuvat työhöni Pelastakaa Lapset ry:n kasvattilapsiasioiden sosiaalityöntekijänä 1960-luvulla Vakuutusalan Kuntouttamiskeskuksen kuntouttamisneuvojana ja sittemmin kuntouttamispäällikkönä

3 KUINKA TEILLE ON ANNETTU NÄIN VASTUUNALAINEN TEHTÄVÄ? Menin kouluikäisen tytön kasvatuskotiin ensimmäiselle käynnille perheenäidin pyynnöstä. Otsikon sitaatti oli kasvatusäidin ensimmäinen kysymys hänet tavattuani. Olin nuori ja kokematon työntekijä ja perheen tilanne oli ongelmallinen, joten äiti oli odottanut kokeneempaa sosiaalityöntekijää (entisen lähdettyä äitiyslomalle) Yhteistyön lähtökohtana oli asiakkaan epäluottamus 5 LUOTTAMUKSESTA JA EPÄLUOTTAMUKSESTA Asiakkaan kokema luottamuksen puute voi johtua eri tekijöistä: Työntekijän ikä ja osaaminen Työntekijän taustaorganisaatio Työntekijän asenne Työntekijän toimintatapa Asiakkaan käsitys omien ongelmien vaikeudesta Luottamusta ei voi vaatia, se pitää ansaita Asiainformaatio voi poistaa vääriä ennakkokäsityksiä Luottamus ja luottamuksellisuus ovat eri asioita 6 3

4 KYLLÄ SE KANANOJA PUHUA OSAA, MUTTA MITÄÄN EI TAPAHDU Asiakas valitti esimiehelleni työskentelystäni yllä olevan sitaatin mukaisesti Asiakkaalla oli monia työllistymistä vaikeuttavia piirteitä, kuntoutustutkimukset eivät tuoneet selviä ratkaisuja eikä työntekijä tiennyt mitä pitäisi tehdä Työntekijä peitti epävarmuutensa ja tilanteen sietämättömyyden omalla puhumisellaan Asiakkaalle ei jäänyt tilaa yhteistyössä Työntekijän kokemattomuudesta johtuen hän otaksui että hänen pitäisi löytää ratkaisu vaikeaan tilanteeseen, sen sijaan että yhdessä olisi käsitelty vaikean työllistymisen eri tekijöitä ja annettu vastuuta myös asiakkaalle 7 MINÄ EN NYT PÄÄSEKÄÄN TULEMAAN.. Asiakas peruutti toistuvasti sovittuja tapaamisaikoja Välillä puhelimessa kuulosti siltä, että asiakas oli humalassa Kun tapaamiset joskus onnistuivat, peruutuksia ei otettu kunnolla puheeksi, työntekijä koki vaikeaksi ottaa mahdollista alkoholinkäyttöä puheeksi Asiakkaan asia ei lopultakaan edennyt ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin ja yhteydenotot vähin erin hiipuivat Asiakkaan tilanteen seuraaminen lopetettiin ei tietoa perustein 8 4

5 KÄSITTELEMÄTTÖMIEN ONGELMIEN AIHEUTTAMAT ESTEET Alkoholinkäyttö on yksi tavallisia työllistymisen esteitä Työllistymisen näkökulmasta on erilaista alkoholinkäyttöä: sairauden, vammautumisen tai muun elämänmuutoksen aiheuttamaa kriisijuomista, johon ei liity pitkää riippuvuutta pitkäaikaista riippuvuutta, joka heikentää myös fyysistä toimintakykyä tuurijuoppoutta, joka ei jatkuvasti estä hyvää ammatillista osaamista Vaikeiden ongelmien käsittelemättä jättäminen voi muodostua pysyvästi työllistymistä estäväksi Moralisoimaton ongelmien käsittely edellyttää hyvää taitoa 9 ULKOMAINEN LISÄKOULUTUS KORVATAAN KUNTOUTUKSENA Asiakas oli vammautunut siten, ettei kyennyt jatkamaan omassa ammatissaan. Kykenisi alan erikoistehtäviin, mutta erikoiskoulutus saatavissa vain ulkomailla. Työntekijä innosti asiakasta hakeutumaan ulkomaisiin opintoihin, kielikursseja kustannettiin ja opintoihin pääsy varmistui. Muutaman kuukauden kuluttua asiakas keskeytti opinnot ulkomailla. Tilanne osoittautui liian vaativaksi vieraalla kielellä opiskelun ja ehkä muidenkin tekijöiden vuoksi. Työntekijä ei ollut antanut tilaa asiakkaan epäröinnille ja ajoi kunnianhimoisesti omaa suunnitelmaansa. 10 5

6 TYÖNTEKIJÄN SUUNNITELMA EI ASIAKKAAN Työntekijän innostus ja kunnianhimo erikoisopinnoista ulkomailla on niin suuri, että hän ei antanut tilaa asiakkaan epäröinnille Asiakas ei kehdannut tuoda esiin epäröintiään, kun työntekijä oli tukenut niin monin muodoin erikoisohjelman järjestelyjä Työntekijän olisi tullut rohkaista asiakasta puhumaan myös omista peloistaan ulkomaisen opiskelun suhteen ja viestiä, että on lupa myös luopua tästä suunnitelmasta Asiakas hankki sittemmin työllistymiseen johtaneen muun ammatillisen tehtävän 11 ETTE TE KYLLÄ ELÄKELÄISELTÄ NÄYTÄ Asiakas oli noin 30-vuotias raskasta työtä tehnyt pohjoissuomalainen mies, joka tuli selkävian vuoksi kykenemättömäksi omaan ammattiinsa Kuntoutustutkimusten perusteella suositeltiin koulutusta uuteen ammattiin, johon hyväksyttiin. Asiakas epäröi kouluun lähtöä, ja totesi, että hänen aikansa kuluu hyvin metsästyksen ja kalastuksen parissa. Tähän työntekijä totesi, että ette Te kyllä eläkeläiseltä näytä. Asiakasta vastasi: Jos totta puhun niin yhtä ja toista pystyn tekemäänkin. Ei sittenkään hyväksynyt eläkeläisen identiteettiä. Lähti koulutukseen ja suoritti sen loppuun. 12 6

7 EPÄRÖINTI ON OSA PROSESSIA IDENTITEETTI ON TÄRKEÄ Työntekijän koulutusratkaisun puolustus sivuutti kuntoutumis- ja työllistymisprosessiin kuuluvan epäröinnin ja ambivalenssin Asiakkaan kanssa on tärkeä pohtia kolikon molempia puolia, koska todellisuudessa asiakas käy mielessään läpi eri vaihtoehtojen seurauksia Jos kielteisestä vaihtoehdosta ei puhuta, asiakas joutuu käsittelemään sitä yksin tai joissakin muissa yhteyksissä Asiakkaan reaktio eläkeläisyyteen osoittaa, miten tärkeä työkykyisen ja työssä käyvän identiteetti kuitenkin on 13 PITKÄ YHTEISTYÖ JOHTAA ONNISTUNEESEEN TULOKSEEN Asiakas oli liikenneonnettomuuden vuoksi tullut kyvyttömäksi jatkamaan hyväpalkkaista ammattimiehen työtä Kuntoutustutkimus suositteli ammattikoulutusta uuteen ammattiin, johon tuli hyväksytyksi, suoritti sen loppuun ja sijoittui koulutuksen mukaiseen työhön Koko prosessin ajan asiakkaalla oli sama kuntouttamisneuvoja, joka tapasi asiakasta säännöllisesti; yhdessä käytiin läpi vamman jälkeisiä hoidon vaiheita, kuntoutustutkimuksen tuloksia yksityiskohtaisesti sekä vammautumistilanteeseen liittyviä itsesyytöksiä; myös perhetilanteen muutoksia käsiteltiin Yhteistyösuhde päättyi suunnitelmallisesti 14 7

8 YHTEISTYÖSUHTEEN JATKUVUUS MAHDOLLISTAA YKSILÖLLISEN TYÖSKENTELYN Pitkä ja jatkuva yhteistyösuhde mahdollista asiakkaan kuntoutumisen yksilöllisen seurannan Yhteistyössä asiakkaan luottamus työntekijään kasvoi niin, että hän uskalsi puhua myös vammautumisen aiheuttamista tunteista ja yksityiselämän kipukohdista Kuntoutustutkimustulosten yksityiskohtainen läpikäynti teki hyvää itsetunnolle, koska asiakkaan vahvuudet tulivat näkyviin Työntekijän siirryttyä toisiin tehtäviin asiakas otti yhteyttä poikansa vaikeuksien vuoksi ja tiedusteli, mistä poika saisi apua. Poika tarvitsisi nyt sitä samaa keskustelua, mitä meidän yhteistyössä tapahtui. 15 VALITETTAVASTI SE INVALIDI EI TULLUT VALITUKSI Korkeakoulutason koulutuksen saanut ammattilainen vammautui vaikeasti liikenneonnettomuudessa ja käytti sen seurauksena pyörätuolia. Hän haki oman alansa työpaikkaa, johon hän edelleen oli pätevä vammasta huolimatta. Toimin hänen suosittelijanaan ja tapasimme yhdessä työnantajan edustajan, jolloin saatoimme selvittää vammasta aiheutuvia liikuntarajoituksia konkreettisesti. Asiakas ei kuitenkaan saanut työpaikkaa ja työnantajan edustaja ilmoitti minulle, että valitettavasti emme valinneet sitä invalidia. 16 8

9 VAMMAN LEVIÄMINEN TYÖLLISTYMISEN ESTEENÄ Vammaisuutta koskevassa kirjallisuudessa tunnetaan ilmiö nimeltä vamman leviäminen koko henkilöä hallitsevaksi piirteeksi. Ammattilaisella itselläänkin saattaa olla tämänsuuntaisia ennakkoasenteita, jotka työkokemuksen myötä yleensä häviävät. Jos asiakkaalla itselläänkin on tällainen kuva itsestään, joka onnistuneen kuntoutuksen myötä kuitenkin usein muuttuu laajemmaksi identiteetiksi. Ammattilainen joutuu usein työskentelemään vamman vaikutuksen leviämisen realisoimiseksi sekä työllistymisen että muissa sosiaalisissa yhteyksissä. 17 Luottamus YHTEENVETOA VAHVISTAVASTA YHTEISTYÖSUHTEESTA Tilan antaminen asiakkaalle Vaikeiden asioiden avoin ja moralisoimaton käsittely Työntekijän kunnianhimon sijasta asiakkaan oma käsitys tilanteestaan ja tavoitteistaan keskiöön Ambivalenssin ymmärtäminen prosessin osaksi Identiteetin rakentamisen tukeminen Tutkimusten ja kokeilujen tulosten avoin ja yksityiskohtainen läpikäyminen yhdessä asiakkaan kanssa Työskentely ulkopuolisten tahojen kanssa leviämisen torjumiseksi 18 9

10 SOSIAALISEN KASVUN NELJÄ TEKIJÄÄ (FRANCES UPHAMIN MUKAAN) Riittävä määrä jatkuvuutta, joka luo luottamusta ympäröivään maailmaan ja ihmisiin Joku ihminen, johon voi samastua identiteetin rakentuminen Tasapaino aktiivisuuden ja passiivisuuden kokemusten välillä Tasapaino pettymysten ja tyydytysten kokemusten välillä 19 KIITOS 20 10