IKÄIHMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA - PIENTALOJEN ESTEETTÖMYYS- JA ENERGIAKORJAUSTEN KANNATTAVUUS
|
|
- Elisabet Ahola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 IKÄIHMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA - PIENTALOJEN ESTEETTÖMYYS- JA ENERGIAKORJAUSTEN KANNATTAVUUS Senior Citizens Living in Sparsely Populated Residential Areas - Support for Structural Repairs Targeting Accessibility and Energy Efficiency Saimia rakennustekniikka 2013 Muinonen-Lehtoviita-Pellinen 2
3 3
4 RAKENTAMISVUOSI KORJAUKSIA ASUINPINTA ALA, m2 KERROKSIA LÄMMÖNTUOTTO LÄMMÖNJKOA VEDENHANKINTA JÄTEVESI ILMANVAIHTO painovoimainen KOHDE ,5 1 sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo umpisäiliö liesituuletin KOHDE ½ sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo kunnan verkko painovoimainen liesituuletin koneellinen poisto KOHDE K öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö KOHDE öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin painovoiminen puu KOHDE vesipatterit oma kaivo umpisäiliö lesituuletin painovoimainen KOHDE öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö liesituuletin KOHDE U sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo saostuskaivot painovoimainen KOHDE K öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin KOHDE ½+K maalämpö ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin KOHDE K puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin KOHDE sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin painovoiminen KOHDE sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo umpisäiliö lesituuletin 4
5 5
6 6
7 7
8 8
9 9
10 10
11 11
12 12
13 ESTEETTÖMYYSKORJAUKSET Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde ESTEETTÖMYYSKORJAUKSET Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde Kohde
14 ESTEETTÖMYYSKORJAUKSET Esteettömyyskorjaustarpeita havaittiin kaikissa kohteissa. Suurimmat puutteet todettiin rakennusten piha-alueilla, sisääntuloissa sekä liikenne- ja hygieniatiloissa. Korjauskustannukset vaihtelivat välillä euroa. Pääosin esitetyt esteettömyyskorjaukset ovat suhteellisen pienimuotoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia, jos ne kohdistetaan vain asumisen päätiloihin, eikä korjauksilla pyritä liian korkeaan vaatimustasoon. 14
15 Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 MWh MWh MWh MWh Lämmitys (sähkö) 21, , ,00 0 0,00 0 Lämmitys (puu) 25, , , ,00 0 Lämmitys (öljy) 0,00 0 0,00 0 0, , Lämmin KV (sähkö) 3, , ,00 0 0,00 0 Lämmin KV (puu) 3, ,00 0 6, ,00 0 Lämmin KV (öljy) 0,00 0 0,00 0 0,00 0 5, Sähkölaitteet 3, , , , , , , ,
16 16
17 17
18 18
19 TULOSTEN TARKASTELUA JA PÄÄTELMÄT KOHDE 1 Kohteessa 1 alkuperäisenä lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys ja puulämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 57,2 MWh/vuosi saatiin pudotettua parhaimmillaan tasolle 22,5 MWh/vuosi, kun korjausmenetelmäksi valittiin maalämpöpumppu sekä ikkunoiden ja ovien vaihto. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 2070 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän takaisinmaksuaika on 12 vuotta ja 6 kuukautta. Pienin takaisinmaksuaika 6 vuotta ja 3 kuukautta saadaan, jos korjausmenetelmäksi valitaan pelkkä ilmalämpöpumppu, tällöin korjauskustannus on 2500 euroa. 19
20 KOHDE 2 Kohteessa 2 alkuperäisenä lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys ja puulämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 19,6 MWh/vuosi saatiin pudotettua tasolle 17,4 MWh/vuosi, kun korjausmenetelmäksi valittiin ilmalämpöpumppu. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 220 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän investointikustannus on 1500 euroa ja takaisinmaksuaika 6 vuotta ja 10 kk. 20
21 KOHDE 3 Kohteessa 3 alkuperäisenä lämmitysmuotona on puulämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 65,9 MWh/vuosi saatiin pudotettua parhaimmillaan tasolle 18,9 MWh/vuosi, kun korjausmenetelmäksi valittiin maalämpöpumppu ja ikkunoiden ja ovien vaihto sekä yläpohjan lisälämmöneristys. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 1578 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän takaisinmaksuaika on 17 vuotta ja 10 kuukautta. Pienin takaisinmaksuaika 7 vuotta ja 4 kuukautta saadaan, jos korjausmenetelmäksi valitaan vain yläpohjan lisälämmöneristys. Tällöin korjauksen investointikustannus on 2000 euroa. 21
22 KOHDE 4 Kohteessa 4 alkuperäisenä lämmitysmuotona on öljylämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 76,5 MWh saatiin pudotettua parhaimmillaan tasolle 24,6 MWh, kun korjausmenetelmäksi valittiin maalämpöpumppu ja ikkunoiden ja ovien vaihto. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 2463 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän takaisinmaksuaika on 4 vuotta ja 10 kuukautta. Pienin takaisinmaksuaika 3 vuotta ja 1 kuukausi saadaan, jos korjausmenetelmäksi valitaan ilmalämpöpumppu. Tällöin investointikustannus on 2500 euroa. 22
23 KORJAUSTEN HYÖDYT Laskentatulosten mukaan suurimmat vuotuiset kustannussäästöt saavutetaan, jos uutena energialähteenä käytetään maalämpöä ja samalla tehdään ikkunoiden ja ovien muutostöitä. Takaisinmaksuaikavertailussa kolmessa kohteessa pienimmät takaisinmaksuajat saatiin tapauksissa, jossa uutena energiaratkaisuna ja samalla ainoana korjausmenetelmänä käytettiin ilmalämpöpumpun käyttöönottoa. Erityinen huomio kiinnittyy kohteen 3 ja kohteen 4 merkittävään takaisinmaksuaikaeroon käytettäessä korjausmenetelmänä maalämpöpumpun käyttöönottoa. Kohteessa 4 saavutetaan alhainen takaisinmaksuaika verrattuna kohteeseen 3, koska lähtötilanteen energiakustannus on suuri johtuen kalliista öljylämmityksestä. 23
24 KANNATTAVAT KORJAUKSET Energiakorjaukset tulee kohdistaa eniten hyötyä antaviin korjaustoimenpiteisiin, joissa energiakorjausten kertainvestoinnit ja takaisinmaksuajat ovat kohtuullisia. Laskentatulosten mukaan suurimmat vuotuiset kustannussäästöt saavutetaan, jos uutena energialähteenä käytetään maalämpöä ja takaisinmaksuaikojen suhteen edullisinta voidaan pitää ilmalämpöpumpun asennusta. Vaipparakenteiden osalta ainoastaan yläpohjan puhalluslisäeristys osoittautui investointina ja takaisinmaksuajaltaan taloudelliseksi. 24
25 KORJAUSTÖIDEN AJOITUS Esteettömyyskorjaukset tulisi ajoittaa energia- ja talotekniikkakorjauksiin siten, että korjaukset tehtäisiin samanaikaisesti. Näin voitaisiin välttyä turhilta rakentamiskustannuksilta ja korjauksien aiheuttama haitta asukkaille tulisi minimoitua. 25
26 JATKOKEHITELMÄT Tutkimuksen jatkohankkeena voitaisiin tutkia mahdollisuutta kehittää olemassa olevien rakennusten yksinkertainen ohjeellinen esteettömyysluokitusjärjestelmä, joka helpottaisi erityisesti asuinrakennusten esteettömyyden arviointia esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä Esteettömyysluokitus antaisi yksiselitteisen kuvan asunnon esteettömyydestä ja soveltuvuudesta esimerkiksi vanhusväestön käyttöön. Esteettömyysluokitus perustuisi yhteisesti määriteltyihin esteettömyyskriteereihin ja niiden tuottamaan pisteytykseen. Lopputuloksena saataisiin rakennuksen esteettömyysluokka (E1, E2, E3) 26
27 PORKKANA VAI KEPPIÄ? Valtion aktiivisemmat avustus-, lainoitus- ja tukitoimet sekä joustava energiapolitiikka voisivat käynnistää haja-asutusalueen esteettömyys- ja energiakorjauksia laajemminkin. Tukitoimien pitäisi kannustaa samaan aikaan toteutettaviin esteettömyys- ja energiakorjauksiin, koska molemmilla korjaustoimenpiteillä ikäihmisten asuminen haja-asutusalueella olisi paremmin mahdollista. Korjauksilla olisi haja-asutusalueella myös suuri työllistävä vaikutus. 27
28 KIITOS
järjestelmävaikutukset ja niiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset
Sitran selvityksiä 3 1 Energiaskenaarioiden taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset seuraukset järjestelmävaikutukset ja niiden Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen, Mikko Halonen ja Anna Kumpulainen
LisätiedotJaakko Vihola, Juhani Heljo. Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 -aineistoselvitys
Jaakko Vihola, Juhani Heljo Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 -aineistoselvitys Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 10 Tampere University of
LisätiedotSisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii?
Sisältö Lukijalle 3 Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4 Energiatehokkaan kodin rakentamisen ei tarvitse maksaa enempää kuin tavallisen talon rakentamisen. Kysymys on viisaiden ja pitkäjänteisten valintojen
LisätiedotIlma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita löytyy myös päälämmittäjiksi. Ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu
Johdanto Ilmalämpöpumppu hyödyntää ilman ilmaista energiaa. Melko pienellä investoinnilla voidaan vähentää lämmityskustannuksia melkein puolella. Ilma-ilmalämpöpumppu on lisälämmityslaite, mutta laitteita
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro UUDELY/0003/05.02.09/2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Mäntsälän kunta Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AJT,
LisätiedotAURINKOENERGIA SUOMEN OLOSUHTEISISSA JA SEN POTENTIAALI ILMASTOMUUTOKSEN TORJUNNASSA
AURINKOENERGIA SUOMEN OLOSUHTEISISSA JA SEN POTENTIAALI ILMASTOMUUTOKSEN TORJUNNASSA Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland SOLPROS kesäkuu 2001 ABSTRACT
Lisätiedotnousu, lattialämmityksen yleistyminen kuin pumppujen kehittyminen. Lämmön keräämiseen tarvitaan sähköä.
Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon lämpöä. Maalämmöllä on lämmitetty pientaloja 1970-luvun puolivälistä lähtien, ja lämmitystapa on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulle
LisätiedotSisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala
Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Etelä-Karjala Kannen kuva: Kuvasovite Parikkala, Tarvaspohja. Etäisyys voimaloihin 1,4-4,9 km. Valokuvat/Kuvasovitteet:
Lisätiedot4.Luento: Energiankäyttö Suomessa
4.Luento: Energiankäyttö Suomessa Rakennusten lämmitys Teollisuus tärkein Liikenteen energiankulutus lähes kaksinkertaistunut 80- luvusta Sähkön osuus kulutuksessa kasvanut nopeasti Suomen energiantuotannon
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Erkki Lehtinen Eero Nippala Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE Asuinrakennukset vuoteen
LisätiedotEnergiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu
Sitran selvityksiä 73 Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu Toukokuu 2014 Ville Karttunen, Juha Vanhanen, Iivo Vehviläinen, Aki Pesola, Laura Oja Gaia Consulting Oy 2.
LisätiedotLämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Tulokset 214 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus 2. Tapausesimerkkien kuvaus 3. Tulokset 4. Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Liite 1: Arviointiin
LisätiedotKasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla
Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Oskari Nokso-Koivisto, Jarmo
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen
FRAME-tutkimus Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen Jutta Telivuo / Graphic Concrete Ltd Betonin toimitus Tampereen teknillisestä yliopistosta tehdyssä, 3-vuotisessa
LisätiedotTeksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen. Talon kuluttamasta energiasta. prosenttia menee sen rakentamiseen.
Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen Talokin voi säästää Rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia maailman energiasta. Ne ovat myös kohde, jossa kulutusta voidaan tehokkaimmin vähentää myös
Lisätiedot417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 417 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN OMISTUS JA KÄYTTÖ ESISELVITYS EKOTEHOKKUUDEN KARTOITUSTA VARTEN Adriaan Perrels Elina Kangas Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LisätiedotEnergiatodistukset käytännössä
Energiatodistukset käytännössä Petri Pylsy, DI Energia-asiantuntija, Suomen Kiinteistöliitto ry petri.pylsy@kiinteistöliitto.fi Mauri Marttila, YTM Tutkimusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry mauri.marttila@kiinteistöliitto.fi
LisätiedotKestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012
Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 N KUNTA Janakkala liittyi kuntien energiatahokkuus sopimukseen elokuussa 2011 Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on valmistunut. Peltoenergiassa
LisätiedotN:o 765 3615. Liite 1 ENERGIATEHOKKUUSLUVUN LUOKITTELUASTEIKO
N:o 765 3615 ENERGIATEHOKKUUSLUVUN LUOKITTELUASTEIKO Liite 1 Energiatodistuksessa energiatehokkuusluvun luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä esitettyä rakennuksen käyttötarkoituksen 1) perusteella
LisätiedotMaalämpöpumpun ja maalämmön valinta
Maalämpöpumpun ja maalämmön valinta Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 19.12.2013 Sisältö Miksi lukisit tämän oppaan?... 2 Maalämmön toimintaperiaate... 2 Miten maalämpöpumppu toimii?... 3 Lämpöpumpun tehon
LisätiedotHAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten
LisätiedotRakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt
Sitran selvityksiä 39 Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Iivo Vehviläinen, Aki Pesola, Gaia Consulting Oy Juhani Heljo, Jaakko Vihola, Tampereen teknillinen yliopisto Saara
LisätiedotRakentamisen määräykset, energiatehokkuus
Rakentamisen määräykset, energiatehokkuus Teppo Lehtinen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot Vanajanlinna 27.1.2011 1 3 IEA 2008 Worldwide, existing buildings represent Recommendation a) Governments should
LisätiedotILMALÄMPÖPUMPUT LYHYT OPPIMÄÄRÄ K= KYSYMYS V= VASTAUS
ILMALÄMPÖPUMPUT LYHYT OPPIMÄÄRÄ K= KYSYMYS V= VASTAUS K: Miten valitsen oikean tehoisen ilmalämpöpumpun talooni? Meillä on 105 m2 omakotitalo, jossa on suora sähkölämmitys. V: Ensin kannatta miettiä, kumpi
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN AIHEUTTAMA KUSTANNUSPAINE TEOLLISUUDELLE JA KOTITALOUKSILLE
PTT työpapereita 159 PTT Working Papers 159 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN AIHEUTTAMA KUSTANNUSPAINE TEOLLISUUDELLE JA KOTITALOUKSILLE Pasi Holm Markus Lahtinen Helsinki 2014 PTT työpapereita 159 ISBN 978-952-224-150-4
LisätiedotMikä on Master Plan? ja parantamiseen.
Mikä on Master Plan? StLG:n kentät ovat laadukkaita ja toimivia kenttiä. ja parantamiseen. Molemilla kentillä on kuitenkin tarvetta peruskorjaukseen StLG:n strategian mukaan kenttien tulisi olla TOP-20
LisätiedotTUUKKA HEIKKILÄ SÄHKÖVERKON TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVIEN VALVON- TAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN
TUUKKA HEIKKILÄ SÄHKÖVERKON TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVIEN VALVON- TAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan
LisätiedotLämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014
Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti 6.11.2014 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut
JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA ASUTUSALUEELLA OHJE 2009 Lahden seudun ympäristöpalvelut SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 KOSKIEN HAJA ASUTUSALUEIDEN TALOUSJÄTEVESIÄ...3 1.1
LisätiedotK8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät. Juha Harju, Seinäjoen kaupunki
K8- kuntien seudullisen ilmastostrategian esiselvitys Osa III: Tiivistelmät Juha Harju, Seinäjoen kaupunki Tekijät: Laura Lundgren & Niina Huovari 2010 Sisällysluettelo 1.0 Alkusanat... 3 2.0 Johdanto...
Lisätiedot