Energiatodistukset käytännössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatodistukset käytännössä"
  • Kai Aro
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Energiatodistukset käytännössä Petri Pylsy, DI Energia-asiantuntija, Suomen Kiinteistöliitto ry Mauri Marttila, YTM Tutkimusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry Mikä energiatodistus on? Energiatodistusten käyttöönotto on seurausta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Suomessa energiatodistuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Energiatodistuslainsäädäntöön kuuluu laki rakennuksen energiatodistuksesta (487/2007) ja ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (765/2007). Energiatodistusten avulla on pyritty helpottamaan rakennusten omistajien ja vuokralaisten mahdollisuutta vertailla samantyyppisten rakennusten energiatehokkuutta ja herättämään uudisrakentajien mielenkiintoa energiatehokkuusasioihin. Energiatodistus annetaan asuinrakennusten tapauksessa aina koko asunto-osakeyhtiölle tai sitä vastaavalle asuinrakennusryhmälle. Muiden kuin asuinrakennusten tapauksessa energiatodistus annetaan yhtenäisenä rakennuksille, jotka kuuluvat samaan energiamittaukseen. Energiatodistuksessa energiatehokkuus määritellään energiatehokkuusluvun eli ET-luvun avulla asetuksessa esitetyllä tavalla. ET-luku kuvaa rakennuksen vuotuista energiamäärää rakennuksen lämmitettyä bruttopinta-alaa kohden. ET-luvun avulla määritetään sitä vastaava energiatehokkuus- eli ET-luokka. Molemmat tiedot esitetään energiatodistuksen etusivulla (kuva 1). Luokitteluasteikko on A:sta G:hen. A-luokka on energiatehokkain ja G-luokka energiaa tuhlaavin. Luokitteluasteikko ei ole samanlainen kaikille rakennuksille vaan määräytyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, ja niitä on yhteensä 10 erilaista. Omat luokitteluasteikot löytyvät seuraaville rakennustyypeille: pienet asuinrakennukset (enintään 6 asuntoa asuinrakennuksessa tai -rakennusryhmässä) suuret asuinrakennukset toimistorakennukset liikerakennukset opetusrakennukset päiväkodit terveydenhoitorakennukset kokoontumisrakennukset uimahallit muut. Itse energiatodistuslomakkeita on olemassa kolme erilaista: pienet asuinrakennukset, muut rakennuk- Kuva 1. Uudiskerrostalon energiatodistuksen etusivu. set kuin pienet asuinrakennukset ja isännöitsijäntodistukseen sisältyvä todistus. Energiatehokkuus- eli ET-luku ET-luku sisältää rakennuksen tai rakennusryhmän tarvitseman vuotuisen lämmitysenergian (Q lämmitys), sähköenergian (W sähkö ) ja jäähdytysenergian (Q jäähdytys ) määrän lämmitettävää bruttoalaa kohden (A brutto ) (kuva 2). Bruttoala lasketaan standardin SFS 5139 mukaisesti, ja siitä vähennetään lämmittämättömien tilojen osuus. Jäähdytysenergia ote- Kuva 2. ET-luku on vuotuinen energiamäärä lämmitettävää bruttoalaa kohden. 150

2 Kuva 3. Rakennuksen tarvitsema vuotuinen lämmitysenergia. taan huomioon ainoastaan silloin, kun rakennus on todellisuudessa varustettu jäähdytysjärjestelmällä. Vuotuisella energiamäärällä ei tarkoiteta suoraan ostettavaa energiamäärää (Q lämmitys,osto ). Näin ollen esimerkiksi lämmitysmuodolla ja lämmitysjärjestelmän hyötysuhteella (η lämmitys ) ei ole vaikutusta rakennuksen saavuttamaan ET-lukuun (kuva 3). Tarvittava vuotuinen sähköenergiamäärä sisältää pienissä asuinrakennuksissa rakennuksen koko laitesähkönkulutuksen, mutta muissa rakennuksissa käytetään ainoastaan kiinteistösähkönkulutusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yli kuuden asunnon asuinrakennusten kohdalla sitä, ettei ET-luku sisällä huoneistosähkön osuutta. Vuotuinen energiamäärä esitetään aina siten, että se vastaa Jyväskylän säätietoja. Näin ollen eri puolilla Suomea olevia samantyyppisiä uudisrakennuksia tai olemassa olevia rakennuksia voidaan vertailla keskenään. Jokaiselle käyttötarkoituksen mukaan määritellylle rakennustyypille löytyy oma luokitteluasteikko, jonka perusteella määritetään ET-lukua vastaava energiatehokkuusluokka. Luokitteluasteikot löytyvät energiatodistusasetuksesta, ja niitä käytetään sekä uudisrakennuksille että olemassa oleville rakennuksille. Esimerkiksi kerrostalossa, jossa on 40 huoneistoa, A-luokan kerrostalon ET-luku saa olla korkeintaan 100 kwh/brm 2 vuodessa (taulukko 1). Taulukko 1. Suurten asuinrakennusten energiatehokkuuslukujen luokitteluasteikko. Energiatehokkuusluokka Energiatehokkuusluku (ET-luku, kwh/brm 2 /v) A ET 100 B 101 ET 120 C 121 ET 140 D 141 ET 180 E 181 ET 230 F 231 ET 280 G ET 281 Milloin energiatodistus tarvitaan? Laissa on säädetty, että uudisrakennukselle tulee antaa energiatodistus. Uudisrakennuksen energiatodistus sisältyy energiaselvitykseen, joka tulee olla rakennuslupahakemuksen mukana. Lisäksi laki edellyttää, että myytäessä tai vuokrattaessa rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta, tulee myyjän ja vuokranantajan asettaa nähtäville voimassa oleva rakennuksen tai rakennusryhmän energiatodistus. Energiatodistusta ei kuitenkaan tarvitse antaa seuraavissa tapauksissa: enintään kuuden asunnon asuinrakennukselle tai -rakennusryhmälle, joka on valmistunut ennen energiatodistuslain voimaantuloa eli rakennukselle, jonka pinta-ala on enintään 50 m 2 vapaa-ajan asunnolle, joka on tarkoitettu käytettäväksi enintään neljän kuukauden ajan vuodessa väliaikaiselle rakennukselle, jonka suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta teollisuus- tai korjaamorakennukselle kirkoille tai muille uskonnollisten yhdyskuntien omistamille rakennuksille, joiden tiloja käytetään vain kokoontumiseen suojelluille rakennuksille. Uudisrakennuksen energiatodistus Uudisrakennusten osalta energiatodistus sisältyy energiaselvitykseen, joka on liitettävä rakennuslupahakemukseen. Energiatodistuksen antaa uudisrakennuksen pääsuunnittelija, joka on asemansa puolesta kelpoinen antamaan energiatodistuksen. Ennen rakennuksen käyttöönottoa pääsuunnittelijan on vielä varmennettava energiatodistus, jotta se vastaa toteutunutta rakennusta tai rakennusryhmää. Käytännössä energiatodistuksen useimmiten laatii pääsuunnittelijalle esimerkiksi LVI-suunnittelija. Pääsuunnittelijan antama energiatodistus on osa rakennuslupa-asiakirjoja, ja se arkistoidaan rakennusvalvontaviranomaisen arkistoon. 151

3 Uudisrakennuksen osalta energiatodistus on aina laskennallinen. Laskelmat suoritetaan käyttämällä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D5 (2007) mukaisia Jyväskylän säätietoja. Pienille asuinrakennuksille, joissa on korkeintaan yhteensä kuusi asuntoa, ET-luku on laskettava aina Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D5 (2007) mukaisella menetelmällä. Lisäksi tulee käyttää energiatodistusasetuksessa annettuja lähtöarvoja. Muille kuin pienille asuinrakennuksille laskelmat voidaan tehdä RakMK osan D5 (2007) menetelmällä, mutta muidenkin menetelmien käyttö on sallittua. On hyvä muistaa, että rakennuksissa, joissa on koneellinen jäähdytys, jäähdytysenergian laskeminen ei ole käytännössä mahdollista muuten kuin nykypäivän dynaamisilla simulointityökaluilla. Pääsuunnittelijan antama uudisrakennuksen energiatodistus on voimassa 10 vuotta pienille, alle kuuden asunnon asuinrakennuksille tai -rakennusryhmille. Muille kuin pienille asuinrakennuksille uudisrakennuksen energiatodistus on voimassa 4 vuotta. Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus Olemassa olevissa rakennuksissa energiatodistus voidaan antaa kolmella eri tavalla: energiakatselmuksen yhteydessä erillisenä energiatodistuksena osana isännöitsijäntodistusta. Olemassa olevassa rakennuksessa energiatodistus laaditaan toteutuneiden energiankulutusten perusteella, jotka on muunnettu vastaamaan Jyväskylän normaalivuoden mukaista lämmitystarvelukua energiatodistusasetuksen mukaisesti. Normaalivuoden lämmitystarveluvut löytyvät ympäristöministeriön julkaisemasta energiatodistusoppaasta. Toteutuneet lämmitystarveluvut eri paikkakunnilta saa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen maksullisesta puhelinpalvelusta. Eräät tahot, esimerkiksi Kiinteistölehti ja Talotekniikka-lehti, tarjoavat tilaajilleen tai jäsenilleen maksutta eri paikkakuntien toteutuneita lämmitystarvelukuja. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ainoat poikkeukset liittyen kulutusperusteiseen energiatodistukseen ovat pienet, olemassa olevat asuinrakennukset, joissa on enintään kuusi asuntoa. Näissä tapauksissa energiatodistus annetaan erillisenä energiatodistuksena ja todistus laaditaan aina laskennallisesti. Laskennassa tulee käyttää vastaavaa menetelmää kuin uudisrakennusten tapauksessa. On kuitenkin muistettava, että ennen vuotta 2008 valmistuneille pienille asuinrakennuksille energiatodistus on tällä hetkellä vapaaehtoinen. Toteutuneisiin energiankulutuksiin perustuvien energiatodistusten lähtökohtana tulee olla hyvä, nykyaikainen kulutusseurantajärjestelmä. Lämmön, sähkön ja veden kulutusta tulee seurata kuukausittain. Kulutusseurannan järjestäminen on kiinteistön omistajan vastuulla. On hyvä huomata, että jos rakennukselle tai rakennusryhmälle ei ole voitu luotettavasti määrittää energiankulutusta, mainitaan tämä energiatodistuksessa ja kohteen energiatehokkuusluokaksi tulee kaikkein heikoin eli G. Kulutukseen perustuvissa energiatodistuksissa ostettu lämmitysenergia tulee muistaa korjata lämmitystavan hyötysuhteella, jotta saadaan arvio rakennuksen tarvitsemasta lämmitysenergian määrästä (kuva 3). Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti öljylämmityksen, lämpöpumppujen ja puupolttoaineiden yhteydessä. Toinen huomion arvoinen asia kulutustietoihin perustuvassa energiatodistuksessa on sähkölämmityksen käsittely. Useimmiten esimerkiksi huonekohtaisessa sähköpatterilämmityksessä ei mitata erikseen lämmitykseen kuluvaa sähköä, vaan se on osa asukkaan huoneistosähköä. Energiatodistuksen laatimista varten tulee kuitenkin erottaa huoneistosähköstä lämmitykseen kulunut osuus energiatodistusasetuksessa esitetyllä tavalla. Energiakatselmuksen yhteydessä annettava energiatodistus Energiakatselmuksen yhteydessä annettavan energiatodistuksen antaa kohteen energiakatselmoija ja hänellä tulee olla energiakatselmoijan pätevyys. Energiakatselmuksella saadaan erittäin hyvä kuva kiinteistön energiataloudellisesta tilasta. Energiakatselmusraportissa esitetään rakennukselle sopivia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, mutta niitä ei tarvitse siirtää katselmusraportista itse energiatodistukseen. Energiakatselmuksen yhteydessä annettu energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Erillinen energiatodistus Erillinen energiatodistus on kevyempi ja suppeampi tapa selvittää rakennuksen energiataloudellista tilaa kuin energiakatselmus. Erillisen energiatodistuksen voi antaa ainoastaan asiaan pätevöitynyt asiantuntija. Pätevyyden saamisen edellytyksenä on tällä hetkellä soveltuva rakennus- tai talotekniikka-alan tutkinto, esimerkiksi teknikon, insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkinto taikka vähintään kolmen vuoden työkokemus rakennusten energiankäyttöön liittyvissä tehtävissä. Tutkinto tai työkokemus ei suoraan oikeuta erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyteen, vaan sen lisäksi tulee osallistua ympäristöministeriön hyväksymän pätevyyden toteajan järjestämään kokeeseen ja läpäistä se. Tällä hetkellä pätevyyden toteajia ovat sekä FISE Oy (www.fise.fi) että Kiinteistöalan Koulutussäätiö (www.kiinko.fi). Heidän rekistereistään löytyi 152

4 Kuva 4. Erään kerrostalon isännöitsijäntodistuksen osana annettu energiatodistus. 153 keväällä 2011 yhteensä 540 henkilöä, joilla on pätevyys erillisen energiatodistuksen tekemiseen. Erillisen energiatodistuksen antajan on pidettävä kirjaa vastaanotetuista toimeksiannoista ja arkistoitava vähintään 15 vuodeksi antamansa energiatodistukset. Ympäristöministeriö kerää seurantajärjestelmänsä puitteissa tietoja muun muassa energialuokista ja todistusten hinnoista. Myös erillinen energiatodistus on voimassa 10 vuotta, ja siihen tulee sisältyä suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden kustannustehokkaaksi parantamiseksi. Energiatodistusasetuksen mukaan erillisen energiatodistuksen ja siinä esitettävien parannusehdotusten pohjana tulee olla rakennuksessa tehty tarkastus. Tarkastus tehdään asiakirjojen, kohdekäynnin havaintojen ja käyttäjien haastattelun perusteella. Varsinaisia mittauksia ei edellytetä. Näin ollen erillisen energiatodistuksen laadintaan liittyvä tarkastus olisi järkevää tehdä esimerkiksi osana kuntoarviota. Energiatodistus isännöitsijäntodistuksen yhteydessä Isännöitsijäntodistuksen osana annettu energiatodistus on kaikkein kevyin tapa täyttää lainsäädännön velvoite (kuva 4). Se myös antaa kaikkein vähiten tietoa esimerkiksi taloyhtiön energiataloudellisesta tilasta. Taloyhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja voi asemansa perusteella tällä hetkellä antaa isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen. Heiltä ei siis edellytetä minkäänlaista edes muodollista pätevyyttä asiassa. Isännöitsijäntodistuksen yhteydessä ei voida antaa energiatodistusta enintään kuudesta asunnosta koostuvalle taloyhtiölle ei edes laadittaessa vapaaehtoista energiatodistusta ennen vuotta 2008 valmistuneille pienille asuinrakennuksille. Isännöitsijäntodistuksen osana annettava energiatodistus päivitetään käytännössä kerran vuodessa, ja se on voimassa isännöitsijäntodistuksen tavoin. Energiatodistus tulee päivittää heti vuoden alussa, kun edellisen vuoden toteutuneet kulutustiedot ja lämmitystarveluvut ovat saatavilla. Taloyhtiön isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan antama energiatodistus ei myöskään sisällä minkäänlaisia ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi taloyhtiössä. Kokemuksia energiatodistuksista Motivan syksyllä 2009 toteuttamassa kyselyssä selvitettiin isännöitsijöiden ja erillisten energiatodistusten tekijöiden näkemyksiä energiatodistuksista. Vastaajia oli yhteensä 862 henkilöä, joista 65 % oli isännöitsijöitä ja 29 % erillisen energiatodistuksen tekijöitä. Energiatodistusta piti keskinkertaisena tai

5 Kuva 5. Erään uudiskerrostalon energiatodistus. hyvänä työvälineenä energiatehokkuuden parantamisessa 60 % vastaajista. Neljännes vastaajista koki energiatodistuksen huonoksi tai toimimattomaksi. Usean vastaajan mielestä energiatodistusten hinnat ja laatu vaihtelevat hyvin paljon. Motivan selvityksen perusteella voidaan todeta, että energiatodistusten laatijat kaipaavat kehitystyötä energiatodistusten laskentaperiaatteisiin. Myös todistusten laatua tulisi saada parannettua, mikä edellyttäisi entistä osaavampia ja sitoutuneempia tekijöitä. Koulutusta ja jatkokoulutusta kaivattiin kaikille energiatodistusten laatijoille. Erityisesti mainittiin, että asiaan pätevöityneen henkilön tulisi laatia myös isännöitsijäntodistuksen yhteydessä annettava energiatodistus. Vuoden vaihteessa ympäristöministeriö teetti kyselyn liittyen energiatodistusten esillä oloon asuntojen myyntitilanteissa. Selvityksessä oli mukana 199 asuntonäyttöä Helsingistä, Porista, Mikkelistä ja Oulusta. Selvitys osoitti, että energiatodistus oli nähtävillä 79 prosentissa asuntonäytöistä ja 8 prosentissa tapauksista todistuksen olisi saanut jälkikäteen. 13 prosentissa tapauksista energiatodistus puuttui kokonaan. Voidaan siis todeta, että energiatodistus on jo esillä suurimmassa osassa asuntonäyttöjä. Noin 95 prosenttia nähtävillä olleista energiatodistuksista oli laadittu isännöitsijäntodistuksen osana ja loput erillisenä energiatodistuksena. Kentältä saatujen kokemusten mukaan läheskään kaikki tavalliset taloyhtiöiden osakkaat ja asukkaat eivät tiedä, milloin energiatodistus tarvitaan, kuka sen voi laatia ja mitä energiatehokkuusluku käytännössä tarkoittaa. Monesti taloyhtiössä energiatodistus koetaan lakisääteisenä velvoitteena eikä käytännön työkaluna energiatehokkuuden parantamisessa. Osasyy tähän on varmasti se, että suurin osa taloyhtiöiden energiatodistuksista on laadittu osana isännöitsijäntodistusta, jolloin se ei sisällä laisinkaan suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Uudisrakennusten tyypillisiä energialuokkia Rakennus, joka on täyttänyt juuri ja juuri vuoden 2010 energiamääräykset, on saavuttanut tyypillisesti energialuokan C. Ennen vuotta 2010 uudisrakennusten keskimääräinen energialuokka oli D, kun rakennus toteutettiin vastaamaan energiamääräysten minimitasoa. Esimerkiksi erään 40 asukkaan kerrostalon, jonka rakennustilavuus on noin rm 3, bruttoala brm 2 ja vuoden 2010 energiamääräysten minimi- 154

6 2009: yhteensä kpl 2010: yhteensä kpl A B C D E F G 16 % 28 % 2 % 21 % 33 % 11 % 34 % 6 % 1 % 48 % A B C D E F G Omakotitaloja yhteensä kpl Omakotitaloja yhteensä kpl Kuva 6. Vuonna 2009 ja 2010 valmistuneiden omakotitalojen energiatehokkuusluokkia (lähde YM). As Oy, [kpl] A B C D E F G taso täyttyy rimaa hipoen, ET-luku olisi 131 kwh/ brm 2 /v ja energiatehokkuusluokka C (kuva 5). Uudisrakennuksista on kuitenkin alettu rakentaa parempia kuin määräysten minimitaso. Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2009 ja 2010 rakennettujen omakotitalojen energialuokkia (kuva 6). Tiedot ympäristöministeriö on kerännyt eri kuntien rakennusvalvonnoista. Ympäristöministeriön keräämistä tiedoista havaitaan, että vuonna 2009 parasta A- energiatehokkuusluokkaa oli noin 21 prosenttia omakotitaloista ja vuonna 2010 jo lähes puolet. Käytännössä C-luokan omakotitalon parantaminen A-luokan taloksi edellyttää tehokkaampaa poistoilman lämmöntalteenottoa, parempaa rakennuksen ilmatiiviyttä ja parempaa lämmöneristystasoa kuin rakennusmääräyskokoelman minimivaatimukset. Ympäristöministeriön tietojen mukaan muissa rakennuksissa tyypilliset energialuokat ovat olleet C ja D. Myös suuremmissa asuinrakennuksissa on kuitenkin ollut havaittavissa, että rakennuksista on alettu suunnitella minitason sijaan A- ja B-energiatehokkuusluokkien rakennuksia. Tämä on käynyt ilmi muun muassa uudiskohteiden markkinointimateriaaleista. Eräissä kaupungeissa taas on alettu edellyttää tai tullaan jatkossa edellyttämään esimerkiksi A-energialuokkaa kaikilta uudisrakennuksilta. Näin energiatodistusta pyritään hyödyntämään rakentamista ohjaavana työkaluna. Olemassa olevien rakennusten tyypillisiä energiatehokkuusluokkia Tietoja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuusluokista ei ole julkaistu kattavasti. Yhtenä syynä tähän on se, että erityisesti yli kuuden asunnon asuinrakennuksissa energiatodistukset on annettu pääosin isännöitsijäntodistuksen yhteydessä. Isännöitsijäntodistuksen yhteydessä annettavien todistuksien energiatehokkuusluokkia ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa mihinkään rekisteriin. Kiinteistöliitolla on kuitenkin kerättynä jonkin verran tietoja energialuokista kerros- ja rivitaloyh- Kuva 7. Asuinkerrostalojen energiatehokkuusluokkia rakennusvuosittain. Yhteensä 596 taloyhtiötä. (lähde: Kiinteistöliitto)

7 120 As Oy, [kpl] A B C D E F G Kuva 8. Rivitalojen energiatehokkuusluokkia rakennusvuosittain. Yhteensä 298 taloyhtiötä. (lähde: Kiinteistöliitto) tiöissä (kuvat 7 ja 8). Suurin osa näistä energiatodistuksista on annettu isännöitsijäntodistuksen yhteydessä. Kiinteistöliiton tiedot antavat suuntaa siitä, että olemassa olevien kerros- ja rivitalojen keskimääräinen energiatehokkuusluokka olisi D. Tämä osoittaa, että uudisrakennusten laskennallisten ET-luokkien ja olemassa olevien, kulutukseen perustuvien ET-luokkien vertailu ei välttämättä ole mielekästä. Todellisuudessa esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 rakennetut kerrostalot, jotka ovat saaneet rakennuslupavaiheessa energiatehokkuusluokan D, kuluttavat käytännössä vähemmän energiaa kuin esimerkiksi luvuilla rakennetut rakennukset muun muassa paremman lämmöneristystason ja poistoilman lämmöntalteenoton ansiosta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuusluokkiin tulee aina suhtautua pienellä varauksella, eivätkä ne myöskään kerro vielä mitään vallitsevista sisäilmasto-olosuhteista. Jos esimerkiksi ilmanvaihto ei toimi kunnolla, vähentää se luonnollisesti lämmitysenergian kulutusta, joka puolestaan voi parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa sisäilmaston kustannuksella. Rakennuksissa on kuitenkin aina oltava lähtökohtana hyvä, viihtyisä ja terveellinen sisäilmasto, josta ei saa missään tilanteessa ei edes energiansäästön nimissä tinkiä. Energiatodistuksissa voi myös olla virheitä ja epätarkkuuksia. Erityisesti isännöitsijäntodistuksen yhteydessä annettavaan energiatodistukseen on voinut päästä luiskahtamaan laskuvirheitä muun muassa lämmitysenergian normeeraamisessa tai taloyhtiössä olevien sähkölämmitysten huomioon ottamisessa. Virheitä voivat aiheuttaa myös puutteelliset kulutustiedot. Esimerkiksi huonekohtaisella sähkölämmityksellä varustetuissa rivitaloissa, joissa mitataan ainoastaan huoneistosähköä kokonaisuudessaan, lämmitysenergian osuus ei välttämättä vastaa todellisuutta. Lähtökohtaisesti vaikkapa 1970-luvulla rakennettujen kerros- ja rivitalojen energiatehokkuusluokkien ei tulisi olla A- tai B-luokassa, ellei taloyhtiössä ole toteutettu huomattavia energiatehokkuuden parantamistoimia. Esimerkiksi Etelä-Suomessa sijaitsevan rivitalon lämpöindeksin tulisi olla luokkaa 30 kwh/rm 3 vuodessa, jotta voitaisiin saavuttaa energiatehokkuusluokka B. Tämän aikakauden rivitaloissa lämpöindeksien mediaani on kuitenkin Etelä-Suomessa kwh/rm 3 /v. Näin ollen vanhemmissa rakennuksissa, joiden energiatehokkuusluokka on hyvä, tulisi aina varmistua tuloksen oikeellisuudesta. Energiatodistus tulevaisuudessa Energiatodistus tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa, ja muutostyö on täydessä käynnissä ympäristöministeriössä. Tämä on seurausta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta, joka tuli voimaan Direktiivin mukaisten kansallisten säädösten on oltava julkaistuna viimeistään Tässä yhteydessä myös energiatodistuslainsäädäntöä tullaan muuttamaan. Uusittu direktiivi lisää energiatodistusten painoarvoa. Energiatehokkuustietojen tulee löytyä tulevaisuudessa kaupallisista asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksista. Se, kuinka tämä käytännössä toteutetaan, on vielä päättämättä. Energiatodistuksista tulee jatkossa selvitä kuinka kyseisen kohteen energiatehokkuutta voidaan kustannustehokkaasti parantaa. Energiatodistusjärjestelmälle on lisäksi luotava riippumaton valvontajärjestelmä. Energiatodistukseen kohdistuu yllä olevien asioiden lisäksi monia muitakin muutospaineita. Ke- 156

8 sällä 2012 voimaan tulevien uusien energiamääräysten pohjalta joudutaan pohtimaan, tuleeko jatkossa energiatehokkuusluku pohjautumaan kokonaisenergiatarkasteluun, jossa huomioidaan myös energiamuoto. Ympäristöministeriössä joudutaan päättämään muun muassa siitä, laaditaanko todistus jatkossa jokaiselle rakennukselle erikseen vai edelleenkin rakennukselle tai rakennusryhmälle, onko olemassa olevien rakennusten energiatodistus edelleen toteutuneeseen kulutukseen perustuva vai pelkästään laskennallinen, tai tuleeko energiatodistus pakolliseksi myös pienille asuinrakennuksille. Tärkeä kysymys liittyy myös energiatodistusten antajien pätevyyteen: onko isännöitsijä edelleen pelkän asemansa puolesta tarpeeksi pätevä antamaan energiatodistuksen, johon tulee myös sisällyttää suosituksia kohteeseen sopivista ja kustannustehokkaista energiatehokkuuden parantamistoimenpiteistä. Kysymyksiä on siis hyvin paljon avoinna kirjoitettaessa tätä artikkelia kesällä Ainoa varma asia on, että energiatodistuslainsäädäntö tulee muuttumaan, mutta kuinka paljon ja mihin suuntaan, sen näemme viimeistään kesällä Hyödyllisiä linkkejä energiatodistus.motiva.fi Kerrostalon peruskorjaus suunnittelu ja toteutus taloyhtiössäni Markku Lappalainen Kirja käsittelee vanhan tiilirunkoisen ja rapatun asuinkerrostalon korjausten suunnittelua ja peruskorjauksen etenemistä. Teos korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä onnistuneessa korjaushankkeessa. Sopii systemaattiseksi oppaaksi asuinkerrostalojen korjaustöihin asukkaan ja osakkaan näkökulmasta. Kirjan tekijä on tekniikan tohtori ja arkkitehti, joka on seurannut talon korjaushankkeita sekä taloyhtiön hallituksen jäsenenä että sen puheenjohtajana. Rakennustieto Oy, s., 54 Tilaukset verkkokaupasta Puh

N:o 765 3615. Liite 1 ENERGIATEHOKKUUSLUVUN LUOKITTELUASTEIKO

N:o 765 3615. Liite 1 ENERGIATEHOKKUUSLUVUN LUOKITTELUASTEIKO N:o 765 3615 ENERGIATEHOKKUUSLUVUN LUOKITTELUASTEIKO Liite 1 Energiatodistuksessa energiatehokkuusluvun luokitteluasteikkona käytetään tässä liitteessä esitettyä rakennuksen käyttötarkoituksen 1) perusteella

Lisätiedot

Rakennusten energiatodistus ja sen E-luvun laskenta 1.6.2013 alkaen

Rakennusten energiatodistus ja sen E-luvun laskenta 1.6.2013 alkaen Rakennusten energiatodistus ja sen E-luvun laskenta 1.6.2013 alkaen TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Tältä ET näyttää.. Tällöin energiatodistus tarvitaan.. 1. rakennusta tai sen osaa taikka niiden

Lisätiedot

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii?

Sisältö. Lukijalle 3. Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4. Yhteistyökumppanit. Toiveesta taloksi 6. Mitä hyvän talon tekeminen vaatii? Sisältö Lukijalle 3 Energiaa säästävä talo on hyvä talo 4 Energiatehokkaan kodin rakentamisen ei tarvitse maksaa enempää kuin tavallisen talon rakentamisen. Kysymys on viisaiden ja pitkäjänteisten valintojen

Lisätiedot

Selvitys asuntokauppoihin liittyvistä käytännöistä pohjoismaissa

Selvitys asuntokauppoihin liittyvistä käytännöistä pohjoismaissa Selvitys asuntokauppoihin liittyvistä käytännöistä pohjoismaissa Raksystems Anticimex Finland Tammikuu 2011 Sisällysluettelo YHTEENVETO. 4 SUOMI... 9 1. RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA... 9 1.1 RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

KIINTEISTÖ. Työn tekijä ei voi itse valvoa omaa työtään. viesti. Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän. Hankesuunnitelma remontin ehkä tärkein vaihe s.

KIINTEISTÖ. Työn tekijä ei voi itse valvoa omaa työtään. viesti. Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän. Hankesuunnitelma remontin ehkä tärkein vaihe s. Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän KIINTEISTÖ 1 15 viesti Yhtiökokouksen asiakirjat osakkaiden nähtäville s. 4 Hankesuunnitelma remontin ehkä tärkein vaihe s. 6 Nyt on aika ilmoittautua Taloyhtiö-tapahtumaan

Lisätiedot

1 2009 5.2.2009. Kemin Kiinteistöyhdistys ry Mika Tiiro Kimarinkatu 8, 94600 Kemi Puh. 0400 344 075 www.kiinteistoliitto.fi/kemi

1 2009 5.2.2009. Kemin Kiinteistöyhdistys ry Mika Tiiro Kimarinkatu 8, 94600 Kemi Puh. 0400 344 075 www.kiinteistoliitto.fi/kemi 1 2009 5.2.2009 Uusi laki lisää asukkaiden tiedonsaantioikeutta Uudistuva asunto-osakeyhtiölaki luo uudet pelisäännöt kahdelle miljoonalle suomalaiselle. Kiinteistöliiton mielestä on myönteistä, että uudistuva

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro UUDELY/0003/05.02.09/2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Mäntsälän kunta Projekti nro H04560.P012 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AJT,

Lisätiedot

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto

Lisätiedot

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA

OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA OHJE HYVÄSTÄ VÄLITYSTAVASTA 1 HYVÄN VÄLITYSTAVAN OHJE Hyvän välitystavan ohje julkaistaan 16.9.2008 pidettävässä lehdistötilaisuudessa, jolloin se astuu voimaan. Ohjeen työstämiseen ovat osallistuneet

Lisätiedot

CE-merkintäkäytäntö ja sen merkitys suunnittelutyössä

CE-merkintäkäytäntö ja sen merkitys suunnittelutyössä CE-merkintäkäytäntö ja sen merkitys suunnittelutyössä Pääsuunnittelijakoulutus PS Pro Tutkielma Maaria Turunen Helsinki 19.09.2014 Aalto University Professional Development Aalto PRO 1 Tiivistelmä Tutkielmani

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 21.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-421-9 (nid.)

Lisätiedot

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet

Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudet 1.9.2011 tätä opasta päivitetään ajoittain. uusin versio on saatavilla if vahinkovakuutuksen kotisivuilta if.fi Tähän oppaaseen on koottu kiinteistöjen

Lisätiedot

SKVL:n syystiedote 2012

SKVL:n syystiedote 2012 SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi

Lisätiedot

Jaakko Vihola, Juhani Heljo. Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 -aineistoselvitys

Jaakko Vihola, Juhani Heljo. Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 -aineistoselvitys Jaakko Vihola, Juhani Heljo Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 -aineistoselvitys Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 10 Tampere University of

Lisätiedot

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014

Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 Sisällys ALUKSI... 4 1 VALTION TUKEMIEN VUOKRA-ASUNTOJEN ERITYISPIIRTEITÄ... 5 1.1 Asukasvalinta... 5 1.2 Vuokranmääritys... 6 1.3 Luovutukset...

Lisätiedot

Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen. Talon kuluttamasta energiasta. prosenttia menee sen rakentamiseen.

Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen. Talon kuluttamasta energiasta. prosenttia menee sen rakentamiseen. Teksti Hannele Jäämeri Kuvat Markus Pentikäinen Talokin voi säästää Rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia maailman energiasta. Ne ovat myös kohde, jossa kulutusta voidaan tehokkaimmin vähentää myös

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Oppaat ja käsikirjat 2012:9 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:9 ISBN 978-952-13-5194-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5195-2 (pdf) ISSN-L 1798-8950

Lisätiedot

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä

Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07169-08 Kemikaaliverkot Yhteenveto verkottuneen toiminnan turvallisuudesta tehdyistä tutkimuksista ja selvityksistä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Yngve Malmén & Ismo Ruohomäki

Lisätiedot

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka OHJE 1 (12) EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI I Johdanto: uudistusten tausta ja pääasiallinen sisältö Työmarkkinajärjestöt

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PERUSTELUT

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PERUSTELUT 1 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto 21.7.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PERUSTELUT Johdannoksi lukuohje Tämän oppaan alussa on yhteenveto tärkeimmistä 1.7.2010 voimaan tulleeseen uuteen

Lisätiedot

Aki Taanila MÄÄRÄLLISEN AINEISTON KERÄÄMINEN

Aki Taanila MÄÄRÄLLISEN AINEISTON KERÄÄMINEN Aki Taanila MÄÄRÄLLISEN AINEISTON KERÄÄMINEN 19.5.2014 SISÄLLYS 0 JOHDANTO... 1 1 LAADULLINEN VAI MÄÄRÄLLINEN?... 2 2 TUTKIMUSPROSESSI... 3 2.1 Suunnittelu... 3 2.2 Toteutus... 5 3 EI-KOKEELLINEN TUTKIMUSASETELMA...

Lisätiedot

Uutta ja aina ajankohtaista tekijänoikeudesta kirjastossa

Uutta ja aina ajankohtaista tekijänoikeudesta kirjastossa 1 Heikki Poroila FM, kirjastonhoitaja Julkisena palveluorganisaationa yleinen kirjasto on velvollinen sekä noudattamaan voimassa olevia lakeja että tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman paikkansapitävää

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? HUOM! Opas on päivitetty 21.1.2014. Päivitykset on merkitty punaisella. Paula Pylkkänen 2009 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Asuntotuotannon muutokset 1990 2015

Asuntotuotannon muutokset 1990 2015 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-00780-08 13.3.2008 Asuntotuotannon muutokset 1990 2015 Julkinen 1 VERSIO 13.3.2008 Asuntotuotannon laatumuutokset 1990 2015 Sisältö Esipuhe...3 1. Johdanto...4 1.1. Tausta...4

Lisätiedot

IDEASTA PROJEKTIKSI PROJEKTINVETÄJÄN KÄSIKIRJA Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Työministeriö

IDEASTA PROJEKTIKSI PROJEKTINVETÄJÄN KÄSIKIRJA Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Työministeriö IDEASTA PROJEKTIKSI PROJEKTINVETÄJÄN KÄSIKIRJA Paul Silfverberg Konsulttitoimisto Planpoint Oy Työministeriö "Terve järki riittää kaikkeen projektitoimintaan mutta se ei ihan aina riitä" Suunnitteluoppaan

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista

Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista MPS 65 1 2.5.2013 Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista MPS 65 MPS 65 2 Sisällys 1 Määräyksen muutoshistoria, tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät...

Lisätiedot

ASUMISTERVEYS. Asumisterveysliitto AsTe ry:n tiedotuslehti 2/2013. Uudistuva terveydensuojelulaki s. 4 5 Sädesieni on indikaattori s.

ASUMISTERVEYS. Asumisterveysliitto AsTe ry:n tiedotuslehti 2/2013. Uudistuva terveydensuojelulaki s. 4 5 Sädesieni on indikaattori s. ASUMISTERVEYS Asumisterveysliitto AsTe ry:n tiedotuslehti 2/2013 Uudistuva terveydensuojelulaki s. 4 5 Sädesieni on indikaattori s. 8 9 @home SISÄLTÖ 3 VIIKON VINKIT opastavat myyjää ja ostajaa 4 UUDISTUVA

Lisätiedot

Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia

Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia Liisa Kähkönen Raija Volk Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia Liisa Kähkönen Raija Volk

Lisätiedot