Maalämpöpumpun ja maalämmön valinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maalämpöpumpun ja maalämmön valinta"

Transkriptio

1 Maalämpöpumpun ja maalämmön valinta Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy

2 Sisältö Miksi lukisit tämän oppaan?... 2 Maalämmön toimintaperiaate... 2 Miten maalämpöpumppu toimii?... 3 Lämpöpumpun tehon ja energian kulutuksen mittaaminen... 4 Pumpputyypit... 5 Kiinteän lauhdutuksen maalämpöpumppu... 5 Tulistusmaalämpöpumppu... 6 Vaihtuvan lauhdutuksen maalämpöpumppu... 8 Kierroslukuohjattu maalämpöpumppu Saneerauskohteiden eritysvaatimukset Kuumaa vettä pattereille Laitteiston fyysinen koko Varaajan koon määrittely Varaaja kiinteän lauhdutuksen pumppuun Käyttövesivaraaja vaihtuvan lauhdutuksen pumppuun Varaajan korroosiosuojaus Ruostumaton teräs Emalipinnoitus Kuparivuoraus Lämpökaivon paikka Mitoitus Ottaisinko hieman tehokkaamman pumpun? Tarkkuutta mitoitukseen Miten tulkitset energialaskelmaa? Kokonaisenergian tarve Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia Menoveden lämpötila Vuosilämpökerroin Miten lämmitys vaihdetaan maalämpöön? Kirjallinen vaatimusmäärittely Suunnittelu Laitetoimitus Keruupiirin rakentaminen Laitteiston asennus Lämpövinkki Yhteystiedot Kooste maalämpöpumppujen testeistä Energimyndigheten Tekniikan Maailma

3 Miksi lukisit tämän oppaan? Tämä opas on kirjoitettu lämmitysjärjestelmän saneeraajalle. Työssäni maalämpöasioiden parissa olen huomannut, että maalämmön hankkimista pohtivat kaipaavat enemmän tietoa maalämmön hankintaan liittyvien valintojen tekemiseen. Tämän pikaoppaan tarkoituksena on auttaa sinua näissä valinnoissa. Ei ole olemassa yhtä parasta laitteistoa, mitoitus- tai asennustapaa, vaan valinnat riippuvat käyttöolosuhteista, tarpeista sekä arvostuksistasi. Tästäkään asiasta ei kannata tehdä tähtitiedettä. Maalämmön valintaan liittyviin kysymyksiin vastaukset löytyvät nopeasti, kun käyttää asiantuntijan apua. Saat sitä meiltä. Määrittelemme yhdessä maalämpöurakan vaatimukset, joiden pohjalta valintojen tekeminen on helppoa. Kun haluat apua maalämpöön liittyvissä asioissa, soita numeroon tai lähetä sähköpostia osoitteeseen Palvelemme pientalojen omistajia Tampereella ja sen naapurikunnissa. Jos haluat tietää maalämmön kustannuksista ja taloudellisista hyödyistä, voit ladata tätä aihetta käsittelevän pikaoppaan Lämpövinkin kotisivuilta osoitteesta Maalämmön toimintaperiaate Maalämmityksessä hyödynnetään maahan varastoitunutta aurinkoenergiaa sekä geotermistä energiaa, joka syntyy maan sisuksissa radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Maasta saatava lämpö otetaan talteen energiakaivoon tai vaakatasoon asennetun putkiston avulla. Maassa oleva lämpö siirtyy keruuputkissa kiertävään lämmönkeruunesteeseen. Tämä ohjataan maalämpöpumppuun, jossa nesteeseen kertynyt lämpö siirretään kompressoritekniikan avulla talon lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään. Keruupiiri voidaan rakentaa kolmella eri tavalla. Yleisin tapa on porata syvä lämpökaivo, johon putkisto asennetaan. Tämä tapa sopii hyvin pienille tonteille ja saneerauskohteisiin. Jos käytettävissä on suuri tontti tai pelto, voidaan putkisto sijoittaa vaakatasoon noin metrin syvyyteen. Keruupiiri voidaan asentaa myös järveen. 2

4 Miten maalämpöpumppu toimii? Maalämpölämmitys sisältää kolme suljettua nestepiiriä. Lämpöä siirretään piiristä toiseen lämmönvaihtimien välityksellä. Ensimmäisessä piirissä kiertävä keruuneste kerää lämpöenergiaa maaperästä. Mitä enemmän energiaa tarvitaan, sen pidempi putkisto. Höyrystin Paisuntaventtiili Talon lämmitys Maasta saatava keruuliuos ohjataan ensimmäiseen lämmönvaihtimeen, jota kutsutaan höyrystimeksi. Höyrystimessä keruuliuos kohtaa lämmönvaihtimen toisella puolella kulkevan kylmäaineen ja lämmittää tätä muutamalla asteella. Keruuneste jatkaa matkaansa uudelle kierrokselle lämpökaivoon 3-5 astetta kylmempänä. Lämpökaivo Kompressori Lauhdutin Toisessa nestepiirissä kiertävä kylmäaine höyrystyy ja muuttuu kaasuksi kohdatessaan lämpökaivosta tulevan keruunesteen lämmön. Kaasun painetta nostetaan voimakkaasti kompressorin avulla, jolloin kaasu lämpenee noin 100 asteiseksi. Höyrystin Paisuntaventtiili Talon lämmitys Kuuma kaasu ohjataan toiseen lämmönvaihtimeen, jota kutsutaan lauhduttimeksi. Lauhduttimessa kuuma kaasu kohtaa lämmönvaihtimen toisella puolella kulkevan talon lämmönjakojärjestelmän veden ja siirtää lämpöä tähän. Kylmäaineen kierto jatkuu paisuntaventtiiliin, jossa sen paine laskee ja aine on viilentyneenä valmiina uuteen kohtaamiseen lämpökaivosta tulevan keruunesteen kanssa. Lämpökaivo Kompressori Lauhdutin Maalämpölämmityksen kolmannen suljetun nestepiirin muodostaa talon vettä käyttävä lämmönjakojärjestelmä (patteriverkosto, lattialämmitys, ilmalämmitys). Kuuma vesi ohjataan talon ja käyttöveden lämmittämiseen. Höyrystin Paisuntaventtiili Talon lämmitys Kompressori Lauhdutin Lämpökaivo 3

5 Lämpöpumpun tehon ja energian kulutuksen mittaaminen Lämmityslaitteiden teho esitetään kilowatteina (kw). Laitteiden tyyppimerkinnät sisältävät valmistajan ilmoittaman tehon pumpulle. Lämpöpumppujen teknisissä tiedoissa esiintyvät lisäksi käsitteet antoteho ja ottoteho. Antoteholla tarkoitetaan pumpun tuottamaa todellista lämmitystehoa tietyissä olosuhteissa ja ottoteholla kyseisen lämpötehon tuottamiseen tarvittavaa sähkötehoa. Lämpöpumpun tehokkuutta kuvaava lämpökerroin eli COP (Coefficient of Performance) saadaan, kun antoteho jaetaan ottoteholla. Laitteiden tyyppimerkinnöissä samankokoisiksi nimettyjen pumppujen todellinen teho voi vaihdella merkittävästi. Jonkun valmistajan 8 kw:n pumpun antoteho voi olla 7,3 kw ja toisen merkin 8,3 kw samoissa olosuhteissa. Pumppujen tehojen vertailua vaikeuttavat lisäksi erilaiset standardit, joilla tehoja mitataan. Lämpöpumpun antotehoon, ottotehoon ja lämpökertoimeen vaikuttavat lisäksi olosuhteet, jossa pumppua käytetään. Mitä kuumempaa vettä pumpulla tuotetaan, sen pienempi on pumpun teho ja lämpökerroin. Lämmönkeruunesteen kylmeneminen heikentää tulosta samaan tapaan. Energian tuottoa ja kulutusta mitataan kilowattitunteina (kwh). Yhden kilowattitunnin energiankulutus syntyy, kun teholtaan yhden kilowatin lämpöpumppu on tunnin käytössä. Maalämpöjärjestelmän tehokkuutta mitataan vuosilämpökertoimella. Tämä saadaan kun järjestelmän vuositason energiantuotto jaetaan vuotuisella sähkön kulutuksella. Maalämmön ostajan näkökulmasta katsottuna oleellista on, kuinka paljon hänen talonsa lämmittämiseen hankittava maalämpöjärjestelmä kuluttaa sähköä. Tämä pystytään selvittämään luotettavasti talokohtaisen energialaskelman avulla, kunhan suunnittelijalla on riittävät ja oikeat tiedot talosta, energian tarpeesta ja lämmitysolosuhteista. Vertaile mieluummin talosi lämmitystarpeesta laadittuja maalämmön energialaskelmia kuin pumppujen esitetehoja. Näin saat luotettavamman kuvan eri vaihtoehtojen tehokkuudesta sinun talossasi. Varmista, että laskelman tekijä saa pyytämänsä lähtötiedot suunnitteluun mahdollisimman oikeina. Tämä pikaoppaan liitteenä on kooste Ruotsin energiaviranomaisen ja Tekniikan Maailman tekemistä maalämpöpumppujen testeistä. Koosteeseen on kerätty tehtyjen mittausten tuloksia COP -kertoimista ja syntyvistä energiansäästöistä. 4

6 Pumpputyypit Pumppumerkkien väliset erot ovat yleensä varsin pieniä pumpputyyppien ollessa samoja. Laiteissa käytettävät komponentit ovat käytännössä kaikkien laitevalmistajien saatavilla ja ne ovatkin usein samoja tai ominaisuuksiltaan identtisiä. Maalämpöpumppujen perustoimintaperiaate on eri pumpputyypeissä samankaltainen. Isompia eroja syntyy eri pumpputyyppien erilaisesta tavasta ohjata maalämmöllä lämmitettyä vettä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen. Kullakin pumpputyypillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Oikean ja käyttötarkoitukseen sopivan pumpputyypin valinnalla voi olla iso merkitys mm. laitteiston tulevaan sähkönkulutukseen, käyttömukavuuteen ja toimintavarmuuteen. Ohessa ovat kuvaukset yleisimmistä pumpputyypeistä. Esittelen nämä lanseerausjärjestyksessä huomioimalla kuhunkin pumpputyyppiin liittyvät vahvuudet sekä heikkoudet ja miten mahdolliset huonot puolet on huomioitu seuraavan sukupolven laitteissa. Kiinteän lauhdutuksen maalämpöpumppu Kiinteä lauhdutteisessa maalämmössä lämmitetty vesi ohjataan kokonaisuudessa erilliseen varaajaan. Lämpöä ohjataan varaajasta yhtä aikaa sekä käyttöveteen, että lämmitykseen. Lämmönjakoverkostoon menevä vesi shuntataan varaajasta samaan tapaan kuin öljylämmityksessä. Käyttövesi lämmitetään varaajan läpi kulkevan kierukan avulla. Jos varaaja on riittävän iso, saadaan pumpulle pitkiä käyntijaksoja. Pumpun kompressoria rasittavia käynnistyksiä syntyy vähän ja pumppu kestää pitkään. Kiinteä lauhdutteisen pumpun kanssa voidaan helposti hyödyntää muita lämmön lähteitä, kuten puukattilaa. Kattilan tuottama lämpö voidaan ohjata helposti samaan varaajan. Maalämpö käynnistyy vasta, kun puukattilan tuottama lämpö hiipuu. Maalämpöpumppu Varaaja Lämmin käyttövesi Sähkötoiminen tulistusvaraaja Kylmä käyttövesi Shunttiventtiili Menovesi lämmönjakojärjestelmään Paluuvesi lämmönjakojärjestelmästä Lämpökaivo 5

7 Kiinteä lauhdutteista pumppua ohjataan yleensä käyttöveden lämmitysvaatimusten mukaan. Iso varaaja on pidettävä kuumana kesät ja talvet, jotta riittävä lämpimän käyttöveden saanti on turvattu. Koska lämpöpumput kuluttavat aina enemmän sähköä (tuotettuun energiamäärän nähden) tuotettaessa kuumaa vettä, on kiinteälauhdutteisen pumpun sähkökulutus muita pumpputyyppejä selvästi suurempi. Isossa varaajassa lämpö kerrostuu helposti. Lämmin vesi nousee ylös, koska se on kylmää kevyempää. Kerrostumista lisää vielä se, että lämmönjakojärjestelmässä viilentynyt paluuvesi ohjataan varaajan alaosaan. Lämpötilaero varaajan ylä- ja alaosan välillä voi ajoittain olla jopa 30 astetta. Lämmön noustessa varaajan yläosaan, saadaan lämpöä lämmittämiseen ja käyttöveteen pidempään ilman pumpun käyttämistä. Kun varaajan lämpö on käytetty, käy pumppu pitkään. Tämä vähentää käynnistyskertoja ja pidentää laitteiston ikää. Huonona puolena on, että maalämpöpumpun käynnistys sekoittaa varaajan lämpökerrostuman heti pumpun käynnistyttyä. Viileämpi vesi varaajan alaosasta sekoittuu yläosan lämpimämmän veden kanssa. Käyttövesikierukan ympärille ei saada riittävästi lämpöä, joten käyttöveden lämpötila laskee oleellisesti. Koska varaaja on iso, kestää tilanne pitkään. Tässä järjestelmässä käytetäänkin usein erillistä pientä sähkötoimista käyttöveden tulistusvaraajaa, joka lisää puuttuvan lämmön käyttöveteen. Tulistusmaalämpöpumppu Lämmön tuottaminen tulistusmaalämpöpumpulla tapahtuu tavanomaisen lämpöpumpun tapaan. Kompressorilla tuotettu lämpö ohjataan talon ja käyttöveden lämmittämiseen yhden lämmönvaihtimen sijasta kahdella lämmönvaihtimella. Höyrystin Paisuntaventtiili Paluu Käyttöveden lämmitykseen Tilojen lämmitykseen Lauhdutin Kompressori Tulistin Ensimmäistä, heti kompressorin jälkeen sijoitettua lämmönvaihdinta kutsutaan tulistimeksi. Kompressorin tuottamasta kuumasta kaasusta otetaan heti kuumin osa talteen siirtämällä lämpöä lauhduttimessa esilämmitettyyn veteen. Näin saadaan pieniä määriä jopa asteista lämpöä käyttöveteen. Jäljelle jäänyt lämpö ohjataan tulistimesta lauhduttimeen, jossa loput lämmöstä siirretään tilojen lämmitykseen. Lämpökaivo 6

8 Lämmin käyttövesi Lämminvesivaraaja on jaettu kahteen osaan. Tulistimesta saatu lämpö ohjataan varaajan yläosaan ja lauhduttimen lämpö alaosaan. Osien välissä on reikälevy, joka sallii veden liikkumisen osien välillä, mutta pitää osien lämpötilat erilaisina. Käyttövesi esilämmitetään syöttämällä vettä varaajan alaosaan sijoitetun kierukan läpi. Esilämmitetty vesi tulistetaan johtamalla tämä yläosaan sijoitetun kierukan kautta käyttövesiverkostoon. Lämpökaivo Shunttiventtiili Menovesi lämmönjakojärjestelmään Kylmä käyttövesi Paluuvesi lämmönjakojärjestelmästä Mitä vähemmän lauhduttimessa esilämmitettyä vettä ohjataan tulistimeen, sitä kuumempaa vettä saadaan. Mitä enemmän lämpöä luovutetaan tulistimessa käyttöveteen, sen vähemmän lämpöä riittää lauhduttimessa tilojen lämmittämiseen. Tulistinta käytettäessä käyttöveteen tarvittava lämpö saadaan tilojen lämmittämisen sivutuotteena. Tuotettaessa matalalämpöistä vettä lämmönjakoverkostoon, saadaan samalla käyttövettä matalalla kompressoripaineella ja pienellä sähkönkulutuksella. Tämä parantaa lämpökerrointa. Tulistimen teho on kuitenkin vain % kompressorin tehosta, joten käyttöveden lataus tapahtuu hitaasti ja vaatii pitkiä käyntijaksoja. Käyntijakson aikana suurin osa kompressorin tehosta ohjautuu lauhduttimeen. Myös tästä lämmöstä on päästävä eroon. Tämä onnistuu lämmityskaudella, mutta kesäaikaan tulistuksesta syntyvä hyöty hiipuu. Tulistuspumpun huonona puolena voidaan pitää em. rinnakkaistoimivuutta. Lämmitettäessä tiloja, syntyy samalla lämpöä käyttöveteen. Lämmitettäessä kesällä käyttövettä, saadaan lämpöä myös varaajan alaosaan. Käytännössä talossa asujien käyttövesitarpeet eivät välttämättä istu pumpun käyntirytmeihin ja lämpöä tuotetaan yli tarpeen. Tulistusmaalämpöpumppu voi olla hyvä ratkaisu tilanteissa, joissa käyttöveden kulutushuiput kohdistuvat lämmityskaudelle ja käyttöveden kulutus on mahdollisimman tasaista. Koska tulistin vie kuumimman osan tuotetusta lämmöstä käyttöveteen, olisi eduksi jos lämmönjakoverkostossa ei kovallakaan pakkasella tarvita aivan kuumimpia menoveden lämpötiloja. Myös varaajan kokoa kannattaa pohtia. Isomman varaajan avulla voisi paremmin eliminoida rinnakkaistoimivuuden tuomia haittoja. 7

9 Vaihtuvan lauhdutuksen maalämpöpumppu Vaihtuva lauhdutteisessa maalämpölaitteistossa lämpöä tuotetaan tarpeen mukaan joko käyttöveteen tai tilojen lämmittämiseen. Vaihtoventtiili Kylmä käyttövesi Lämmin käyttövesi Käyttövettä lämmitettäessä kohdistetaan pumpun koko teho hetkellisesti käyttövesivaraajassa olevaan kierukkaan. Kierukan läpi kulkeva kuuma vesi lämmittää varaajassa olevan käyttöveden nopeasti tavoitelämpötilaan. Näin lämmintä vettä saadaan nopeasti lisää. Käyttövesivaraajat voivat olla pienempiä ja laitteisto tarvitsee vähemmän tilaa. Kun käyttövesivaraajan lämpötila on saatu tavoitetilaansa, kääntyy pumpun tuottaman lämpimän veden suunta vaihtoventtiilin avulla talon lämmitysverkostoon. Pumppu käy ja tuottaa lämpöä verkostoon jos lämmitystarvetta on. Vaihtuvalauhdutteinen pumppu tuottaa lämmön suoraan lämpöverkkoon oikean lämpöisenä ulkolämpötilan ohjaamana. Korkeita menoveden lämpötiloja tarvitaan vain kovimmilla pakkasilla. Lämmityskaudella kovia pakkasia on harvoin ja näin vaihtuvan lauhdutuksen pumpulla voidaan tuottaa matalalämpöistä vettä pitkiä jakso- Kylmä käyttövesi Lämmin käyttövesi ja. Matalalämpöisen veden tuottaminen takaa pumpulle hyvän vuosilämpökertoimen ja lämpöä tuotetaan vain tarpeeseen. Näin laitteiston sähkön kulutus käytettyyn energiamäärän nähden on edellisiä pumppumalleja pienempi. Vaihtoventtiili Menovesi lämmönjakojärjestelmään Lämpökaivo Lämpökaivo Paluuvesi lämmönjakojärjestelmästä 8

10 Lämpöpumpun käyttöikään vaikuttaa merkittävästi pumpulle kertyvien käynnistyskertojen määrä. Laitteiston automaattisesti tapahtuva voitelu toimii parhaiten pumpun käydessä lämpimänä, eikä käyminen tällöin juurikaan kuluta laitteistoa. Käynnistyksen jälkeen kylmän laitteiston voitelu toimii heikommin ja laitteiston kuluminen on suurempaa. Vaihtuva lauhdutteinen pumppu hyödyntää lämmönjakoverkoston vesimassaa sekä talon rakenteita käyntijaksojen säätelyyn. Käydessään pumppu lämmittää verkostossa olevan veden jonkin verran tarvetta lämpimämmäksi ja pidentää näin käyntiaikaansa. Ollessaan pysähtyneenä, pumppu antaa lämmönjakoverkoston veden lämpötilan laskea hieman tarvetta alemmaksi ja siirtää näin käynnistystä hieman tuonnemmaksi. Tämä ohjaustapa toimii loistavasti lattialämmitystalossa, joissa lämmönjakoputkisto on valettu lattiarakenteisiin. Lämmönjakoverkostossa kiertävän veden lämpötilaa nousee hitaasti, koska lämpöä siirtyy putkiston ympärillä olevaan betonilaattaan. Tästä syystä pumppu käy pitkissä jaksoissa ja käynnistyksiä on vähän. Puskurivaraaja Patterilämmitteisissä taloissa käyntijaksot jäävät useimmiten liian lyhyiksi, varsinkin jos patterit on alun perin mitoitettu öljylämmitykselle. Patterit ovat tällöin yleensä pienemmät ja näin myös niiden sisältämä vesitilavuus. Maalämpöpumppu lämmittää nopeasti pattereiden sisältämän vesimäärän tavoitelämpötilaan ja sammuu. Patterit luovuttavat nopeasti niihin varastoituneen lämmön asuntoon ja pumpun on käynnistyttävä uudelleen. Vesimassan määrää voidaan kuitenkin kasvattaa lisäämällä verkostoon puskurivaraaja. Valitsemalla oikean kokoinen varaaja, varmistetaan pitkät käyntijaksot pumpulle ja tämän avulla haluttu kestävyys laitteistolle. Puskurivaraajan lisääminen parantaa vielä hieman laitteiston lämpökerrointa. Käyntijakson alussa käydessään kylmänä, lämpöpumppu kuluttaa enemmän energiaa tuottamaansa energiaan nähden, kuin käydessään lämpimänä. Käynnistysmäärien pienentäminen vähentää kokonaiskulutusta. Ilmiö on sama kuin käynnistettäessä auton moottori. Ensimmäiset kilometrit kuluttavat polttoainetta kaikkein eniten. Lämpökaivo Kylmä käyttövesi Lämmin käyttövesi Vaihtoventtiili Puskurivaraaja Menovesi lämmönjakojärjestelmään Paluuvesi lämmönjakojärjestelmästä 9

11 Jatkuva kierto Vaihtuva lauhdutteisessa maalämpöpumpussa tuotetaan lämpöä tarpeen mukaan joko käyttöveden tai tilojen lämmittämiseen. Yksinkertaisimmissa asennustavoissa patteriverkostoon menevän lämmitysveden kierto pysähtyy kokonaan lämmitettäessä käyttövettä. Käyttövesivaraajan lataamisen aikana patteriverkoston lämpötila laskee. Kylmä käyttövesi Lämmin käyttövesi Vaihtoventtiili Puskurivaraaja Menovesi lämmönjakojärjestelmään Kun käyttövesivaraajan tavoitelämpötila saavutetaan, ohjaa laitteiston automatiikka Lämpökaivo Paluuvesi lämmönjakojärjestelmästä kuumaa vettä viilentyneeseen patteriverkostoon. Verkoston metalliosat laajenevat lämpötilan muutoksen seurauksena. Käyttöveden lämmitys saattaa aiheuttaa isoja lämpötilavaihteluita patteriverkostossa ja lämpölaajenemisesta johtuvaa häiritsevää napsahtelua. Asennus voidaan tehdä siten, että patteriverkoston vesi kiertää jatkuvasti puskurivaraajan läpi lämmitettäessä käyttövettä. Näin vähennetään oleellisesti verkoston lämpötilavaihtelua ja tästä johtuvia häiritseviä ääniä. Jos haluat tietää miten sinulle tarjottu maalämpöpumppu aiotaan asentaa, pyydä myyjältä kirjallinen asennuskuvaus tai kytkentäkaavio. Pumpun merkki, malli ja asennus avaimet käteen ilmaisu eivät vielä kerro mitä saat. Kierroslukuohjattu maalämpöpumppu Nämä laitteet ovat myös vaihtuvalauhdutteisia maalämpöpumppuja, mutta laitteen kompressoria ja kiertovesipumppuja ohjataan portaattomasti tarpeen mukaan. Laitteen teho kasvaa ja pienenee sen perusteella, paljonko tehoa kullakin hetkellä tarvitaan. Tällä varmistetaan hyvä lämpökerroin, koska laite käy kaikissa olosuhteissa oikealla teholla. Sähkön kulutus voi parhaimmillaan olla lähes 15 % pienempi tavanomaiseen vaihtuvalauhdutteiseen pumppuun verrattuna. Laitteen käyntijaksot ovat pitkät ja käynnistyskertoja syntyy vähän. Tämä pidentää pumpun käyttöikää. 10

12 Kierroslukuohjattu maalämpöpumppu on käytännössä täystehomitoitettu. Tämä pumppu ei kytke kovallakaan pakkasella sähkövastusta päälle tavanomaisen pumpun tapaan, vaan nostaa maalämpötehoaan. Tästä syystä lämpökaivosta pitää löytyä energiaa eli pituutta kattamaan kovimmatkin lämmitystarpeet. Kierroslukuohjausta on jo pitkään käytetty ilma- ja ilmavesilämpöpumpuissa. Nämä pumput ottavat tarvitsemansa energian ilmasta, josta sitä saa käytännössä rajattomasti kovia pakkasjaksoja lukuun ottamatta. Kierroslukuohjatut maalämpöpumput ovat jonkin verran tavanomaista pumppua kalliimpia. Koska kaveriksi tarvitaan pidempi lämpökaivo, kasvattaa tämäkin investoinnin hintaa. Näistä syistä kierroslukuohjaus ei ole maalämmössä saanut samaa asemaa kuin ilmalämpöpumpuissa. Kun haluat tietää, minkälainen maalämpö sopii taloosi, tutustu kotisivuillamme oleviin työkaluihin. Suunnittelutyökalullamme voit nopeasti esisuunnitella maalämmön taloosi. Näet heti paljonko säästät. Suunnittelemasi ratkaisun hinta selviää nettikaupassamme. Tutustu Saneerauskohteiden eritysvaatimukset Asennettaessa maalämpö vanhempaan taloon esiin saattaa nousta erityisvaatimuksia, jotka on huomioitava laitteiston valinnassa. Kuumaa vettä pattereille Öljy- ja sähkölämmitteisissä taloissa lämpöpatterit on usein mitoitettu pieniksi, koska mainituilla energiamuodolla saadaan kuumaa vettä helposti. Maalämpöpumppujen kyky tuottaa kuumaa vettä vaihtelee. Osa pumpuista on suunniteltu matalalämpöisiä lämmönjakoverkostoja varten. Toiset pumput kykenevät tuottamaan hyvällä tehokkuudella jopa 65 asteista vettä patteriverkostoon. Sähkövastuksen avulla menoveden lämpötila voidaan hetkellisesti nostaa jopa 70 asteeseen. Kuuman veden ansiosta lämpöä riittää kovallakin pakkasella. Nykyisiä lämpöpattereita voidaan useimmiten hyödyntää sellaisenaan, kunhan lämmönjakoverkostossa käytettävien vesien lämpötilat huomioidaan pumpun valinnassa. Laitteiston fyysinen koko Vanhemmissa taloissa asennustilat ovat usein pieniä, huonekorkeus voi olla matala tai kulku tilaan voi olla sokkeloinen. Osa maalämpöjärjestelmistä on isoja ja painavia, joita voi olla lähes mahdoton kantaa tarjolla olevaan asennustilaan. 11

13 Tarjolla on myös laitteita, jotka ovat fyysisiltä mitoiltaan kompakteja. Ne voidaan sijoittaa pienenpäänkin tilaan. Osa pumpuista on moduulirakenteisia. Osat voidaan helposti erottaa toisistaan, joten laitteiden liikuttelu kapeissa ja jyrkissä portaissa helpottuu huomattavasti. Varaajan koon määrittely Varaajan koon valinnalla vaikutetaan maalämpöpumpun käyntijaksojen pituuteen eli maalämpöpumpun kestävyyteen sekä käyttöveden riittävyyteen. Varaaja kiinteän lauhdutuksen pumppuun Kiinteä lauhdutteisen maalämpöpumpun varaajan koon valinnassa hyvä nyrkkisääntö on, että varaajassa olisi tilavuutta litraa pumpun tehokilowattia (antoteho) kohden. Eli 10 kw:n pumpulle litran varaaja. Tällä varaajakoolla tyydytetään samalla iso käyttövesitarve. Mikäli rinnalla halutaan käyttää puukattilaa, kannattaa varaajan koon kasvattamista tätäkin suuremmaksi pohtia. Isomman varaajan ansiosta puun poltolla hankittu lämpö varaajassa riittää pidempään, mikä pienentää juoksua kattilalle. Käyttövesivaraaja vaihtuvan lauhdutuksen pumppuun Käyttöveden riittävyyteen vaikuttavat varaajan koko, varaajassa olevan veden lämpötila sekä laitteiston kyky ladata uutta lämmintä vettä varaajaan. Vaihtuvan lauhdutuksen pumpuissa käyttövesivaraaja on useimmiten integroituna maalämpöpumppuun. Varaajien koko on yleensä 180 litraa. Tämä riittää hyvin suuremmankin perheen tarpeisiin. Jos lämpö varaajasta uhkaa loppua, suuntaa pumppu hetkellisesti koko tehonsa käyttöveden lataamisen. Näin uutta lämmintä vettä saadaan nopeasti lisää. Käyttöveden latausnopeuteen vaikuttavat pumpun teho ja varaajan rakenne. Kaksoisvaippavaraajassa lämpö siirtyy varaajan ulkovaipasta käyttöveteen hitaasti. Latauskierukalla varustetussa varaajassa lämpö siirtyy jopa 2-3 kertaa nopeammin. Jos käyttövettä tarvitaan hetkellisesti paljon esimerkiksi useampaan suihkuun, kylpy- tai poreammeen täyttöön, pitää järjestelmään hankkia isompi varaaja. Pienelle kylpyammeelle riittää 250 litran varaaja ja iso poreamme tarvitsee 500 litraa kapasiteettia. Varaajan korroosiosuojaus Käytettävien vesien laatu vaikuttaa siihen, miten korroosiosuojattu varaaja kannattaa kulloinkin valita. Valittavana on yleensä kolme vaihtoehtoa. Ruostumaton teräs Suomessa käytetään useimmiten ruostumattomasta teräksestä (RST) valmistettuja varaajia. Ne ovat helppohoitoisia ja kestävät pitkään kun vesi tulee kunnallisesta vesilaitoksesta. 12

14 Joissakin porakaivo-, lähde- tai järvivesissä voi olla korkea kloridipitoisuus. Tämä aiheuttaa pistesyöpymiä ruostumattomaan teräkseen. Kloridipitoisuuden haitat korostuvat, mikäli veden kalkkipitoisuus on suuri. Emalipinnoitus Emali on lasimainen aine, joka poltetaan varaajan pintaan. Näin syntyy ohut kova kalvo varaajassa olevan veden ja teräksen välille. Tästä syystä emalista varaajaa voidaan käyttää lähes kaikkien vesilaatujen kanssa. Emalin huonona puolena on, että varaajan painevaihtelut aiheuttavat pieniä halkeamia kovaan joustamattomaan emalipintaan. Näin vesi voi päästä kosketukseen emalin alla olevan teräksen kanssa. Edellisestä johtuen lisäkorroosion suojana on käytettävä suoja-anodia. Anodista liukenee suoja-ainetta halkeamiin, jotka peittyvät kalsium- ja magnesiumyhdisteillä. Anodin kulumista on seurattava säännöllisesti ja tämä on uusittava tarpeen vaatiessa. Kuparivuoraus Kupari on puolijaloa metallia ja kestää lähes kaikkia vesilaatuja. Suoja-anodia ei tarvita. Jos veden kloridipitoisuus on korkea, on emalivaraaja suositeltavampi. Veden korkea happamuus (PH) voi aiheuttaa kuparin liukenemista. Tämä värjää vesikalusteita vihreäksi. Lämpökaivon paikka Ihanteellisinta on saada kaivo mahdollisimman lähelle teknistä tilaa. Tällöin vaakavetokaivu keruuputkille jää lyhyeksi ja mahdolliset haitat istutuksille ja piharakenteille minimoidaan. Porauskalustolla on luonnollisesti päästävä suunnitellulle paikalle. Eri kohteiden suositusetäisyydet maalämpökaivoon ovat: etäisyys rakennukseen 3 m etäisyys toiseen lämpökaivoon 15 m etäisyys porakaivoon 40 m (talousvesi) etäisyys rengaskaivoon 20 m etäisyys viemäri- ja vesijohtoihin 3 m (5 m naapurin viemäri- ja vesijohtoihin) etäisyys kiinteistökohtaiseen jätevedenpuhdistamoon 30 m etäisyys tontin rajaan 7,5 m Etäisyys tontin rajaan voi olla edellä esitettyä lyhyempi, kun naapurilta saadaan kirjallinen suostumus kaivolle tai rajanaapurina on kunta tai kaupunki. Etäisyys toiseen lämpökaivoon voi myös olla lyhyempi, kun kaivot porataan vinoon toisiinsa nähden. 13

15 Lämpökaivon pituuden määrittelyssä energialaskelmassa esitetyn aktiivisyvyyden päälle lisätään metriä, koska vesi ei kaivossa nouse aivan maanpinnan tasolle. Lämpökaivo voidaan toiveestasi tehdä tätäkin pidempänä. Maalämpökaivo voidaan porata ison kuorma-auton kokoisella monsterilla tai pakettiauton kokoisella poravaunulla. Jos tontillasi on arvokkaita istutuksia tai piharakenteita joita haluat vaalia, varmista että lämpökaivon rakentaminen toteutetaan mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla kalustolla. Mitoitus Lämmitysjärjestelmä mitoitetaan aina ylitehoiseksi. Lämmitysjärjestelmästä pitää löytyä ylimääräistä kapasiteettia, koska kukaan ei voi varmuudella tietää minkälaiset lämmitysolosuhteet meillä tulevaisuudessa on. Maalämpöjärjestelmät ovat tyypillisesti hybridilämmityksiä. Suurin osa tehon ja energian tarpeesta katetaan maalämmöllä. Kovilla pakkasilla käytetään laitteistoissa olevaa sähkövastusta tukena. Tätä mitoitustapaa kutsutaan osatehomitoitukseksi. Näissä maalämmöllä katetaan % vuotuisesta energian tarpeesta. Maalämmön ja sähkövastuksen yhteiskapasiteetti on kuitenkin reilusti ylimitoitettu. Maalämpö voidaan mitoittaa myös siten, että tarvittava energia saadaan kaikissa olosuhteissa maasta. Tällöin järjestelmässä oleva sähkövastus toimii vain varajärjestelmänä. Tätä mitoitustapaa kutsutaan täystehomitoitukseksi. Se, kannattaako järjestelmä hankkia osatehoisena tai täystehoisena on makuasia. Osatehomitoitetulla järjestelmällä saadaan yleensä isompi säästö lämmityslaskuun ja sen hankintainvestointi on pienempi. Molemmat ovat kuitenkin toimivia ratkaisuja. Parhaaseen tulokseen päästään noudattamalla pumppujen valmistajien suosituksia. Tärkeimmät valinnat, jotka mitoituksessa tehdään, liittyvät lämpöpumpun tehoon ja lämpökaivon syvyyteen. Ottaisinko hieman tehokkaamman pumpun? Moni maalämmön ostaja pohtii, pitäisikö hänen varmuuden vuoksi hankkia pykälää tehokkaampi pumppu. Tämä on luonnollista, koska pumpun tehon kasvattamisella tavoitellaan varmuutta lämmön riittävyyteen. Pumpun tehon kasvattamisella ei kuitenkaan saada enempää lämmitysenergiaa, kuin mitä lämpökaivo kykenee tuottamaan. Tehon muutos vaikuttaa pumpun käyttötuntien määrään. Isompi pumppu nostaa energian lämpökaivosta nopeammin kuin pienempi. Jos pienemmän pumpun käyttötunnit riittävät, ei isommasta ole hyötyä. 14

16 Joissakin tilanteissa pumpun koon kasvattamisella tavoitellaan pienempää sähkönkulutusta, koska sähkövastusta tarvitaan vähemmän. Sähkövastuksen käyttö kyllä pienenee, mutta yhteenlaskettu sähkön kulutus saattaa jopa nousta. Ensisijainen keino lisävarmuuden hankkimiseen on lämpökaivon pituuden kasvattaminen. Pidemmästä kaivosta on hyötyä koko järjestelmän käyttöiän, vaikka energiaa ei tarvittaisikaan ennakoitua enempää. Kaivosta pumpulle tuleva keruuneste on pidemmän kaivon johdosta hieman lämpimämpää ja tämä parantaa lämpökerrointa. Tarkkuutta mitoitukseen Mitoituksen voi tehdä kahdella tavalla. Lopputulos voi perustua maalämpömyyjän suorittamaan tarvekartoitukseen kohteeseen tutustumisen yhteydessä ja hänen kokemusperäiseen tuntumaansa. Näin tehty mitoituskin toimii ja lämpöä riittää. Mitoitus voidaan tehdä tarkemminkin. Näin saadaan luotettavampi kuva syntyvästä energian säästöstä sekä siitä, mikä osuus tarvittavasta energiasta tuotetaan sähkövastuksella ja mikä maalämmöllä. Perusteellisempi paneutuminen asiaan pienentää lisäksi yli-investoinnin riskiä. Tarkemman mitoituksen ansiosta energian säästö voi olla isompi, koska pumpun teho ja kaivon mitta valitaan luotettavampien lähtötietojen perusteella tarvetta vastaavaksi. Jotta mitoitus voidaan tehdä tarkasti, on talon lämmitysenergian ja -tehon tarve määriteltävä huolellisesti. Parhaiten tämä tapahtuu selvittämällä talon toteutunut energian kulutus muutaman vuoden ajalta. On eduksi, jos vuodet ovat lämmitystarpeen suhteen vaihtelevia. Energian kulutuslaskelmaan kannattaa sisällyttää myös mahdollisten tukilämmitysmuotojen käyttämä energia (tulisija, ilmalämpöpumppu, aurinkolämmitys jne.). Energian ja tehon tarve voidaan myös määritellä talon ominaiskulutuksen perusteella. Talon tilavuuden ja valmistumisvuoden rakentamiskäytäntöjen perusteella päätellään, paljonko kyseisenlainen talo kuluttaa energiaa ja paljonko lämmitystehoa tarvitaan. Mahdolliset perusparannukset vaipan rakenteisiin tai ilmanvaihtoon huomioidaan laskennassa. Lämmönjakoverkosto ja lämmittämisessä käytettävien vesien lämpötilat vaikuttavat myös mitoitukseen, samoin tarpeet lämpimän käyttöveden kulutuksessa. Nämä ja mahdolliset tulevat muutokset lämmitys- ja käyttövesitarpeissa on myös selvitettävä. Maalämmön tarkka mitoitus puutteellisin tiedoin on arpapeliä. Virheet ovat inhimillisiä. Asian voi kuulla, ymmärtää, muistaa tai kirjoittaa muistiin väärin. Pyydä mitoittajaa laatimaan suunnittelun lähtötiedot kirjalliseen muotoon ja tarkista ne. 15

17 Miten tulkitset energialaskelmaa? Kuten edellä todettiin, on eri maalämpöjärjestelmien suorituskyvyn vertailu laitteiden teknisten tietojen perusteella haastavaa. Laitevalmistajien tyyppimerkinnät viestivät pumpun teholuokasta, mutta todellisuudessa tehot vaihtelevat melkoisesti. Lisäksi käyttöolosuhteet ja erilaiset tarpeet vaikuttavat tehoon ja suorituskykyyn. Energialaskelmassa laitteiston tekninen suorituskyky, talokohtainen energian tarve sekä kyseessä olevan talon lämmittämiseen liittyvät olosuhteet huomioidaan yhtenä kokonaisuutena. Tämä antaa mahdollisuuden eri vaihtoehtojen luotettavampaan vertailuun juuri niissä olosuhteissa ja käyttötarpeissa joihin järjestelmää ollaan hankkimassa. Helpoin ja nopein tapa arvioida eri vaihtoehtojen suorituskykyä on verrata energialaskelmissa olevia vuosilämpökertoimia. Tämä ilmoittaa, mikä on järjestelmän tuottaman ja käyttämän energian suhde vuositasolla. Mitä korkeampi kerroin on, sen tehokkaampana järjestelmää voidaan pitää. Vertailun onnistumisen edellytyksenä on, että laskelmat ovat luotettavia. Riittävä tarkkuus saavutetaan, kunhan suunnittelun lähtötiedot ovat oikeat ja käytössä on monipuolinen mitoitusohjelma, jota mitoituksen tekijä osaa käyttää. Luotettavuuden varmistamiseksi seuraavat asiat kannattaa tarkistaa energialaskelmasta. Kokonaisenergian tarve Kokonaisenergian tarvetta esitetään eri laitevalmistajien laskelmissa myös termeillä lämmitystarve yhteensä, laskettu/annettu energia, kiinteistön kokonaisenergiantarve jne.. On luonnollisesti oleellisen tärkeää, että talon lämmittämiseksi tarvittava energia on määritelty oikean suuruiseksi. Tästä huolimatta kokonaisenergian tarve vaihtelee usein melkoisesti eri mitoittajien laskelmissa. Kun suunnittelun lähtötiedot on määritelty kirjalliseen muotoon, voidaan energian tarpeen laskentaperusteita arvioida helpommin ja tarkistaa laskelmien paikkansapitävyys. Jos epäilet talosi ja käyttövetesi lämmittämiseksi määriteltyä energian tarvetta, pyydä mitoittajalta selvitys asiasta. Vaihtoehtojen vertailun edellytyksenä on, että kokonaisenergia on määritelty oikeaksi ja samalle tasolle eri vaihtoehtojen kanssa. Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia Käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaa energiaa kuvataan eri laskelmissa termeillä lämpimän veden tarve, käyttöveden osuus, laskennallinen käyttöveden kulutus, käyttövesi jne.. Vaihtuva lauhdutteisessa lämpöpumpussa käyttöveden lämmittämiselle laskettu energiamäärä vaikuttaa koko järjestelmän laskennalliseen vuosilämpökertoimeen. Mitä vähemmän käyttövettä lämmitetään, sen parempi on vuosilämpökerroin. 16

18 Jotta voit vertailla eri vaihtoehtojen suorituskykyä, pitäisi käyttöveden lämmittämisen energiamäärien olla samaa suuruusluokkaa. Käyttöveden lämmittämiseen kuluva energiamäärä on harvoin täsmällisesti tiedossa. Hyvä nyrkkisääntö on, että energiaa kuluu vuodessa 1000 kwh asukasta kohden kwh perheen yhteiskäyttöön. Eli 4 henkisen perheen käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia on 5000 kwh. Menoveden lämpötila Lämmönjakoverkostoon ohjattavan menoveden lämpötila vaikuttaa maalämpöjärjestelmän lämpökertoimeen. Mitä kuumempia vesiä tuotetaan, sen heikompi kerroin on. Energialaskelmissa menoveden lämpötilaa kuvataan termillä menolämpötila MUT:ssa (Mitoittava ulkolämpötila). Luku kertoo, kuinka kuumaa vettä lämmönjakoverkostoon syötetään kovalla pakkasella. Vaihtoehtojen vertailua helpottaa, kun menoveden lämpötilat ovat vaihtoehdoissa samat. Se, miten kuumaa vettä tarvitaan, riippuu talon lämmönjakoverkoston kunnosta ja riittävyydestä sekä talon vaipan eristävyydestä. On tärkeää valita pumppumalli siten, että se kykenee tuottamaan riittävän kuumaa vettä lämmönjakoverkostoon. Vuosilämpökerroin Eri laitevalmistajien energialaskelmissa vuosilämpökertoimet on esitetty ja laskettu hieman eri tavalla ja joistakin kerroin puuttuu kokonaan. Erot liittyvät siihen, miten mahdollinen sähkövastuksen käyttö on huomioitu kerrointa määriteltäessä. Joissakin laskelmissa huomioidaan lämmitysjärjestelmään liittyvien kiertovesipumppujen sähkön kulutus ja toisissa taas ei. Uusimmissa maalämpöpumpuissa käytetään vähän energiaa kuluttavia kierroslukuohjattuja kiertovesipumppuja. Näiden energian kulutuksessa ei ole mainittavia eroja eri valmistajien välillä. Jos maalämpöpumppu käyttää vanhempia kiinteän nopeuden kiertovesipumppuja, voi sähkön vuosikulutus näissä olla satoja kilowattitunteja suurempi. Jos vuosilämpökerroin puuttuu laskelmasta tai haluat varmistaa yhtenäisen laskentatavan eri vaihtoehdoille, voit laskea ne itse energialaskelman tietojen pohjalta käyttämällä oheista kaavaa. Järjestelmän tuottama energia Järjestelmän käyttämä energia = Vuosilämpökerroin Järjestelmän tuottaman energian saat, kun lasket yhteen maalämpöpumpun tuottaman energian (kwh) ja lisälämmön lähteenä olevan sähkövastuksen kulutuksen (kwh). Lämpöpumpun tuottamaa energiamäärää kuvataan myös termeillä lämpöpumpun laskettu energi- 17

19 antuotanto, lämpöpumpulta saatu energia jne.. Sähkövastuksen kulutusta voidaan myös kuvata termeillä lisäenergia netto, lisäenergia sähkö, tarvittava lisälämmitysenergia jne.. Järjestelmän käyttämän energian saat, kun lasket yhteen maalämpöpumpun sähkönkulutuksen (kwh) ja lisälämmön lähteenä olevan sähkövastuksen kulutuksen (kwh). Maalämpöpumpun sähkön kulutusta kuvataan termeillä lämpöpumpun käyttämä energia, lämpöpumpun tarvitsema energia, energiankulutus lämpöpumpulle, lämpöpumpun sähkönkulutus jne.. Sähkön kulutus saman energiamäärän tuottamiseksi voi vaihdella merkittävästi eri vaihtoehtojen välillä. Tämän vaikutus laitteiston elinkaaren aikana syntyviin käyttökustannuksiin voi olla maalämmön hankintainvestointia suurempi. Miten lämmitys vaihdetaan maalämpöön? Maalämpöön siirtyminen on helppoa. Lämpövinkki on erikoistunut vaihtamaan pientalojen lämmitysjärjestelmiä maalämpöön. Tästä syystä palvelumme sisältää erityispiirteitä, jotka ovat tärkeitä lämmitysjärjestelmien saneerauksissa. Työnkulku palvelussamme on seuraava: Vaatimusten määrittey Suunnittelu Laitetoimitus Keruupiirin rakentaminen Laitteiston asennus Kirjallinen vaatimusmäärittely Teemme perusteellisen selvityksen talon lämmitystehon tarpeesta, asennusolosuhteista ja mahdollisista erityisvaatimuksista. Saat halutessasi kirjallisen määrittelyn maalämpöurakan vaatimuksista. Näin voit tarkistaa suunnittelun lähtötietojen oikeellisuuden. Luotettavien lähtötietojen johdosta laitteet, mitoitus ja asennustapa kyetään valitsemaan sellaisiksi, että järjestelmän käyttöikä muodostuu pitkäksi ja taloudelliset hyödyt ovat mahdollisimman suuret laitteiston elinkaaren aikana. Suunnittelu Energialaskelman lisäksi saat halutessasi myös taloudellisuuslaskelman. Käytämme laskelmassa sinun hyväksymiäsi tietoja energian hinnoista, tulevasta hintakehityksestä, käyttömääristä jne. Näin saat tarkan kuvan ratkaisumme hankkimisen ja käyttämisen kustannuksista sekä koituvista säästöistä haluamallasi aikajaksolla. 18

20 Maalämpölaitteisto voidaan asentaa samaan taloon monella eri tavalla. Laadimme asennustavasta kirjallisen kuvauksen, joka sisältää kytkentäkaavion sekä luettelon asennukseen sisältyvistä toimenpiteistä. Näin tiedät tarkasti mitä olet ostamassa ja mitä asennukseen kuuluu. Laitetoimitus Osa maalämpöpumpuista on suunniteltu matalalämpöisiä lämmönjakoverkostoja varten. Lämpövinkin valikoimassa olevat laitteet soveltuvat saneerauskohteisiin, koska ne kykenevät tuottamaan hyvällä teholla jopa 65 asteista vettä pattereille. Kuuman veden ansiosta lämpöä riittää kovallakin pakkasella. Nykyisiä lämpöpattereita voidaan useimmiten hyödyntää sellaisenaan. Vanhemmissa taloissa asennustilat ovat usein pieniä, huonekorkeus voi olla matala tai kulku tilaan voi olla sokkeloinen. Lämpövinkin tarjoamat laitteet ovat fyysisiltä mitoiltaan kompakteja, joten ne voidaan sijoittaa pienenpäänkin tilaan. Keruupiirin rakentaminen Saneerauskohteissa istutukset ja rakennukset ovat valmiina. Näiden tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että poraus tehdään siististi rakennuksia ja istutuksia turmelematta. Käyttämämme porauskalusto on kevyttä ja käyttää vähän jälkiä jättäviä kumiteloja. Näin pääsemme lähelle teknistä tilaa, ja oja keruuputkiston vaakavedolle jää lyhyeksi. Vaakavetokaivu tehdään pääsääntöisesti lapiolla, joten jäljet on helppo maisemoida. Lämpökaivon suojakansi peitetään maalla. Näin kaivosta ei jää pysyviä jälkiä pihaan. Kaivon porauksessa syntyvä kivipöly johdetaan umpikonttiin ja viedään pois. Laitteiston asennus Asennustiimimme purkaa vanhan laitteiston, kantaa uudet laitteet asennustilaan sekä suorittaa tarvittavat putki- ja sähköasennukset. Kulloinkin tarvittavat asennusresurssit määritellään siten, että asennus voidaan tehdä nopeasti ilman pitkiä lämpökatkoja. Asennus kestää useimmissa tapauksissa yhden päivän. Tämän johdosta maalämpöön siirtyminen voidaan tehdä myös talvella. Lämpövinkki Olemme erikoistuneet vaihtamaan pientalojen lämmitysjärjestelmiä maalämpöön. Palvelemme pientalojen omistajia Tampereella ja sen naapurikunnissa. 19

21 Pienennä lämmityslaskuasi heti! Soita numeroon tai lähetä sähköpostia osoitteeseen Palvelemme pientalojen omistajia Tampereella ja sen naapurikunnissa. Yhteystiedot Lämpövinkki Oy Olkahittenperä TAMPERE Puhelin Sähköposti Kotisivut 20

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Kotimaiset maalämpöpumput Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Omakotitalot - Kerrostalot - Teollisuus Maalämpöpumppu Oilon Geocube 5 kw - 11 kw Rakennuksille 90-300 m² Suuri käyttöveden tuotto Oilon Geocube

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Bosch-järjestelmän valintaopas uudisrakentajille ja saneeraajille. Maalämpöpumppu

Bosch-järjestelmän valintaopas uudisrakentajille ja saneeraajille. Maalämpöpumppu Bosch-järjestelmän valintaopas uudisrakentajille ja saneeraajille Maalämpöpumppu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Askel 1. Kannattaako vanha järjestelmä jättää rinnalle?...2 Askel 2. Järjestelmän

Lisätiedot

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi Opinnäytetyö Kevät 2015 Talotekniikankoulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän

Lisätiedot

Maalämpöpumput. Oilon Geopro MH, GT, SH, RE

Maalämpöpumput. Oilon Geopro MH, GT, SH, RE Maalämpöpumput Oilon Geopro MH, GT, SH, RE Juuret syvällä suomalaisessa maaperässä Luonnollista energiaa Keväästä syksyyn maaperäämme varastoituu päästötöntä aurinkoenergiaa. Tämä ilmainen energia lämmittää

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

PIHAMAASI ON LÄMPÖPANKKI. MITÄ JOS

PIHAMAASI ON LÄMPÖPANKKI. MITÄ JOS 18.12.2014 LÄMPÖVINKKI OY PIHAMAASI ON LÄMPÖPANKKI. MITÄ JOS NOSTAISIT TALLETUKSESI? Pikaopas maalämmön hyödyntämisestä Jari Lehtinen Miksi lukisit tämän oppaan? Maksatko talosi lämmittämisestä liikaa?

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Joustava lämmitysjärjestelmä ilman rajoituksia

Joustava lämmitysjärjestelmä ilman rajoituksia Joustava lämmitysjärjestelmä ilman rajoituksia CTC ainoa laatuaan. Energyflex hybridijärjestelmä. CTC on aina vaalinut perinnettä tehdä helposti muunneltavia ratkaisuja. Energyflex tulee aina kaupan päälle

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0

Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset. Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämmön täystehoiset pikkujättiläiset Vs 6.0 Vs 8.0 Vs 10.0 Vs 12.0 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon tai vesistöön asennettavalla

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

100% maalämpö. Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. suomesta. Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 100% maalämpö suomesta Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 6.0 Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti

Lisätiedot

Bosch-järjestelmän valintaopas uudisrakentajille ja saneeraajille. Ilma-vesilämpöpumppu

Bosch-järjestelmän valintaopas uudisrakentajille ja saneeraajille. Ilma-vesilämpöpumppu Bosch-järjestelmän valintaopas uudisrakentajille ja saneeraajille Ilma-vesilämpöpumppu Sisällysluettelo Askel 1. Kannattaako vanha järjestelmä jättää rinnalle?... 2 Askel 2. Mitoittaminen... 3 Askel 3.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ?

VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? VOIKO TÄMÄN EDULLISEMMIN ENÄÄ LÄMMITTÄÄ? Energiatehokkuuden pikkujättiläiset Lämpöässä Vsi Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään

Lisätiedot

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Maalämmöllä tuotetaan 2/3 tarvittavasta lämmöstä. Huoltokaivo Keruuputket Suojahattu MAAKERROS Maalämpöjärjestelmä käyttää hyväkseen maaperään, kallioon tai veteen

Lisätiedot

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä

Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Hanki hallitusti maalämpöjärjestelmä Maalämpöpumppu on suosituin uusien talojen lämmitystapa Suomessa. Kohti toimivaa kokonaisuutta Maalämpöpumppujärjestelmä tulee suunnitella kokonaisuutena. Huolellinen

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

maalämmöissä Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset on eroja Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14

maalämmöissä Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset on eroja Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 maalämmöissä on eroja Entistäkin taloudellisemmat pikkujättiläiset Vsi 6 Vsi 8 Vsi 10 Vsi 12 Vsi 14 Maalämpöjärjestelmä hyödyntää luonnon omaa ilmaista energiaa. Lämpöä kerätään talteen maahan, lämpökaivoon

Lisätiedot

WARM WATER RENEWABLE ENERGIES SPACE HEATING. Vanha lämpöpumpputesti 2006 Råd & Rön testi vuonna 2006

WARM WATER RENEWABLE ENERGIES SPACE HEATING. Vanha lämpöpumpputesti 2006 Råd & Rön testi vuonna 2006 WARM WATER RENEWABLE ENERGIES SPACE HEATING Vanha lämpöpumpputesti 2006 Råd & Rön testi vuonna 2006 Vanha lämpöpumpputesti - Råd & Rön 2006 Olemme huomanneet että neljä vuotta vanha ruotsalaisen kuluttajaviraston

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Maalämpöpumput. Uutuus! IVT PremiumLine HQ. www.ivt.fi

Maalämpöpumput. Uutuus! IVT PremiumLine HQ. www.ivt.fi Maalämpöpumput Uutuus! IVT PremiumLine HQ 359 001 www.ivt.fi Pohjoismaista osaamista Bosch-konsernissa Ruotsissa 1970-luvulla perustettu IVT on vuodesta 2005 ollut osa Bosch-konsernia. Lämpöpumppuosaamista

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:

Lisätiedot

Maalämpöpumput. Uutuus! IVT PremiumLine HQ. www.ivt.fi

Maalämpöpumput. Uutuus! IVT PremiumLine HQ. www.ivt.fi Maalämpöpumput Uutuus! IVT PremiumLine HQ 359 001 www.ivt.fi Pohjoismaista osaamista Boschkonsernissa POWERED BY NATURE Ruotsissa 1970luvulla perustettu IVT on vuodesta 2005 ollut osa Boschkonsernia. Lämpöpumppuosaamista

Lisätiedot

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Ilma-vesilämpöpumppu sopii parhaiten vesikiertoiselle lattialämmitykselle Millaisiin rakennuksiin? Ilma-vesilämpöpumppu sopii hyvin rakennuksiin, joihin ei pysty asentamaan

Lisätiedot

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu

Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Hanki hallitusti ilma-vesilämpöpumppu Järjestelmän tarkka säätö parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta veteen. Lämmitetty vesi voidaan johtaa talon vesikiertoiseen

Lisätiedot

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE

Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpö DAIKIN ALTHERMA -MAALÄMPÖPUMPPU LÄMMITYS JA KUUMA KÄYTTÖVESI ESITE Maalämpöp Kylmilläkin alueilla talvella maaperän lämpö on melko tasaisesti noin 10 º C yli 15 metrin syvyydellä. Tämä lämpö on

Lisätiedot

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as 1 Robert Bosch GmbH Bosch-konsernin liikevaihto 2012: 52,5 miljardia euroa Henkilöstömäärä: 306 000 Automotive Technology 59% Industrial Technology 15% Consumer Goods & Building Technology 26% 2 Bosch

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

IVT Air Suunniteltu Pohjolan vaativiin oloihin muuntamaan jääkylmän ulkoilman miellyttäväksi lämmöksi

IVT Air Suunniteltu Pohjolan vaativiin oloihin muuntamaan jääkylmän ulkoilman miellyttäväksi lämmöksi IVT Air Suunniteltu Pohjolan vaativiin oloihin muuntamaan jääkylmän ulkoilman miellyttäväksi lämmöksi Kokonaan uusi teholuokka ilma/vesi-lämpöpumpuille IVT Air ilma/vesi-lämpöpumppu on erittäin hyvä vaihtoehto.

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

IVT Optima. Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu

IVT Optima. Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu IVT Optima Se tehokas ulkoilmalämpöpumppu Kokonaan uusi teholuokka ilma/vesi-lämpöpumpuille IVT Optima ilma/vesi-lämpöpumppu on erittäin hyvä vaihtoehto. Se käyttää taloasi ympäröivään ilmaan varastoitunutta

Lisätiedot

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Mukautumisen mestari parhaassa energialuokassa Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 11PS

Tekniset tiedot LA 11PS Tekniset tiedot LA 11PS Laitteen tekniset tiedot LA 11PS Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö WPM 2006 seinään asennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1 Käyttörajat

Lisätiedot

IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY

IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY IVT Lämpöpumppuratkaisut HELAVAK OY www.helavak.fi JYRKI KARVONEN 2 Suomen markkinat Markkinat 1,3 miljoonaa saneerauskohdetta = 90% potentiaalista n. 260 000 öljylämmitteistä taloa N. 1,1 miljoonaa sähkölämmitteistä

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

IVT Greenline. Pohjoismaiden kuumimmat lämpöpumput maa-, kallio- ja vesistölämmölle

IVT Greenline. Pohjoismaiden kuumimmat lämpöpumput maa-, kallio- ja vesistölämmölle IVT Greenline Pohjoismaiden kuumimmat lämpöpumput maa-, kallio- ja vesistölämmölle IVT Greenline HT Plus uutuus, joka murtaa kaikki rajat IVT Greenline HT Plus IVT Greenline HT Plus edustaa lämpöpumppujen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Luotettavaa lämmitystekniikkaa

Luotettavaa lämmitystekniikkaa Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERA:n

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat KAKSOISKATTILAT Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat ARIMAX 520 -kaksoiskattila ARIMAX 520 Teho - puu Vesitila 15-20 kw - öljy 20 kw - sähkövalmius 6 kw Lämminvesituotto Sähkövastuksen

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU

MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO MAAKAASU ILMAVESILÄMPÖPUMPPU ALFEA HYBRID DUO GAS Mallit ALFEA HYBRID DUO GAS tri 11 Suoritusteho 11 kw ALFEA HYBRID DUO GAS tri 14 ALFEA HYBRID DUO GAS tri 16 14 kw 16 kw Kondenssikaasukattila

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

KYTKE KOTISI MAAPALLOON!

KYTKE KOTISI MAAPALLOON! KYTKE KOTISI MAAPALLOON! Nauti asumisesta ympäristöä kuormittamatta! SENERA maalämpö Mitä maalämpö on? Maalämpö on peruskallioon varastoitunutta uusiutuvaa ja puhdasta aurinko- ja geotermistä energiaa.

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN PIKAKÄYTTÖOHJEET

LÄMPÖPUMPUN PIKAKÄYTTÖOHJEET LÄMPÖPUMPUN PIKAKÄYTTÖOHJEET WPC 04-13 (cool), WPF 04-16 (cool) SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEESSA... 3 NÄYTTÖ... 3 KÄYTTÖTILAT... 4 TILOJEN LÄMMITYS... 5 KÄYTTÖVESI... 5 ENERGIAMITTAUS... 5 SÄÄDINDYNAMIIKKA...

Lisätiedot

Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan

Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan Kiinteistölämpöpumput: Hotellit, toimistorakennukset Monipumppuratkaisut tai kiinteistölämpöpumput: Kerrostalot, asunto-osakeyhtiöt Monipumppuratkaisut tai kiinteistölämpöpumput:

Lisätiedot

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös:

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös: XOTNK 500i või 500 Xi XOTNK 505-3000i vibra.se 150 235 345 495 770 400 200 100 1710 150 LISÄMHDOLLISUUDT Säiliöön voidaan asentaa myös: X/X3 K SOL Venttiili V Käyttöveden lämmönvaihdin o 22mm P=10/15 m

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Esi 6.0 Esi 9.0 Esi 11.0 Esi 14.0 Esi 17.0 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA. Jääkaappi = lämpöpumppu 3.10.2012. höyrystin. lauhdutin. paisuntaventtiili. kompressori. NIBE ENERGY SYSTEMS Heat Pump General

LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA. Jääkaappi = lämpöpumppu 3.10.2012. höyrystin. lauhdutin. paisuntaventtiili. kompressori. NIBE ENERGY SYSTEMS Heat Pump General LÄMPÖPUMPUN TOIMINTA Heat Pump General Jääkaappi = lämpöpumppu höyrystin lauhdutin paisuntaventtiili kompressori Heat Pump General 1 Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen 2014 Firmaesitys Kiinteistö 23.10.2014 Henrik Karlsson Tom Allen Oy Tom Allen Oy on Porvoossa päämajaa pitävä lämmitysalan yritys joka on toiminut jo yli 20 vuotta. Yritys

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

saavut tamaan Joutsenmerkin tiukat ympäristö- ja laatu- Ruotsissa 1970-luvulla perustettu IVT on vuodesta

saavut tamaan Joutsenmerkin tiukat ympäristö- ja laatu- Ruotsissa 1970-luvulla perustettu IVT on vuodesta Pohjoismaista osaamista Bosch-konsernissa Investointi joka kannattaa välittömästi Tässä esitteessä esittelemme maalämpöpumppumme, jotka ystävällinen ja energiatehokas lämpöpumppu voi olla. Olemme ottavat

Lisätiedot

Bosch Compress 5000 LW/M Maalämpöpumppu

Bosch Compress 5000 LW/M Maalämpöpumppu Bosch Compress 5000 LW/M Maalämpöpumppu Bosch Compress 5000 LW/M Maksimaaliset säästöt uusinta tekniikkaa käyttävillä maalämpöpumpuilla. Bosch Compress 5000 LW/M uutuustuote on tulos jatkuvasta tutkimustyöstämme,

Lisätiedot

IVT Greenline. Pohjoismaiden kuumimmat lämpöpumput maa-, kallio- ja vesistölämmölle

IVT Greenline. Pohjoismaiden kuumimmat lämpöpumput maa-, kallio- ja vesistölämmölle IVT Greenline Pohjoismaiden kuumimmat lämpöpumput maa-, kallio- ja vesistölämmölle IVT Greenline HT Plus uutuus, joka murtaa kaikki rajat IVT Greenline HT Plus IVT Greenline HT Plus edustaa lämpöpumppujen

Lisätiedot