Rakentamisen määräykset, energiatehokkuus

Transkriptio

1 Rakentamisen määräykset, energiatehokkuus Teppo Lehtinen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot Vanajanlinna

2

3 3

4 IEA 2008 Worldwide, existing buildings represent Recommendation a) Governments should systematically a major source of energy saving potential collect information on energy efficiency in existing buildings and on barriers to energy efficiency. b) Standardised indicators should also be calculated for energy efficiency in buildings for international comparison, monitoring and selection of best practices. c) Based on this information governments should construct a package of initiatives to address the most important barriers to energy efficiency in buildings. i) This package should set standards to ensure that energy efficiency improvements are achieved during the refurbishment of all buildings; and ii) Also, the package should increase awareness of efficiency in the building sector and raise the market profile of a building s energy performance.

5 ) Cutting greenhouse gas 2) Cutting energy emissions 1990 by consumption of projected 2020 levels by improving energy efficiency. 3) Increasing use of renewables to 20% of energy production

6 Muutoksen vuosikymmen 2010 Rakentamista ja korjaamista ohjataan pitkälle energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämisen lähtökohdista linjaukset jo olemassa Rakennusten talotekniset ja rakenteelliset ratkaisut muuttuvat enemmän kuin 30 vuoteen Väestön keski-ikä vanhenee nopeasti Korjausrakentaminen tulee väistämättä Huolto- ja ylläpitopalvelujen kysyntä kasvaa

7 Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Yhteensä 307 TWh Muut 4 % Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %

8 Suomen päästöt

9 Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia Ympäristövaikutukset uusiutuva fossiiilinen Energiatehokas Nykytilanne Energiantarve

10 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö OKT 2010 normi OKT 1980-> OKT OKT <-1960 RAT 2010 normi RAT 1980-> RAT RAT <-1960 LPR 2010 normi LPR 1980-> LPR LPR <-1960 MÖK 2010 normi MÖK 1980-> MÖK MÖK < Energian kulutus vuosittain, GWh REMA - Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimalli Keskeisimmät tulokset Miimu Airaksinen, Appu Haapio, Pekka Tuominen ja Pekka Tuomaala VTT Technical Research Centre of Finland

11 SUOMEN RAKENNUSKANNAN ENERGIATEHOKKUUDEN SKENAARIOIDEN LASKENNASSA KÄYTETYT LÄHTÖTIEDOT Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen BAU Business as usual Volyymi* [%/a] Määräystason 2010 täyttäviä Ei lainkaan toimenpiteitä 1 % 0 % * Nettomääräinen uudisrakentaminen kun lisärakentaminen 1,5% ja poistuma 0,5% vuodessa koko BAT - Best Available Technology tehostus- ja korjaus-toimenpiteet kaupallisesti saatavilla parhailla tuotteilla alla esitettyyn ominaiskulutustasoon [kwh/m 2, a] Lämmitys (sis. IV) Kiinteistösähkö Lämmin käyttövesi Huoneistosähkö Ominaisenergiankulutus yhteensä [kwh/m 2, a] Volyymi* [%/a] % ,5 %

12 RAKENNUSKANNAN ENERGIAHUOLLON EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN Energiantuotannon ympäristömyönteisyyden parantaminen kaikissa uudisrakennuksissa 15 % aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä) kaikki vanhat rakennukset korjataan 3,5 % vuodessa 15 %:lle aurinkolämpöä (vähennykset sähkö- ja öljylämmityksestä), kaikki jäljelle jäävä sähkö- ja öljylämmitys kaikissa rakennustyypeissä (uudet ja vanhat) korvataan lämpöpumpuilla kaukolämpö tuotetaan 2050 mennessä kokonaan puupolttoaineella sähköntuotanto muutetaan 2050 mennessä päästöttömäksi

13 Perusskenaario (Business as Usual, BAU) Energiankulutus TWh/a 20 CO 2 -päästöt MT/a 80 Kaikki energia Tilojen lämmitys 15 Kaikki energia Tilojen lämmitys 60 Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys) 40 Lämmin käyttövesi 10 Lämmin käyttövesi EI lainkaan korjausrakentamista Vanhat rakennukset korvautuvat poistuman mukaan uusilla rakennuksilla

14 Energiatehostusskenaario (Best Available Technology, BAT) Energiankulutus TWh/a 20 CO 2 -päästöt MT/a 80 Kaikki energia Tilojen lämmitys 15 Kaikki energia Tilojen lämmitys 60 Sähkö (ei lämmitys) Sähkö (ei lämmitys) 40 Lämmin käyttövesi 10 Lämmin käyttövesi Korjausrakentaminen 3,5% vuodessa; uudisrakentaminen 1% vuodessa Lähtötiedot muuten kalvon 4 taulukosta, mutta asuintaloissa vuotuinen lämmitysenergian tarve 15 kwh/m 2 ja muissa 9 kwh/m 2

15 BAU - BAU - Tarkasteluvuosi Rakennuskannan CO 2 päästöt 26,1% vuoden 2010 tasoon verrattuna CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kt RKT RKT 1980-> RKT uudet OKT <-1960 OKT OKT 1980-> OKT uudet MÖK uudet LPR <-1960 LPR LPR 1980-> LPR uudet RKT <-1960 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Sähkö (ei lämmitys) MÖK <-1960 MÖK MÖK 1980-> 2050 N.B. Ei muutoksia rakennuskannan energiatehokkuuteen eikä energiantuotantoon

16 BAT - BAT - Tarkasteluvuosi Rakennuskannan CO 2 päästöt 92,5% vuoden 2010 tasoon verrattuna CO2 -päästöt tarkasteluvuonna, kt RKT RKT 1980-> RKT uudet OKT <-1960 OKT OKT 1980-> OKT uudet MÖK uudet LPR <-1960 LPR LPR 1980-> LPR uudet RKT <-1960 Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi Sähkö (ei lämmitys) MÖK <-1960 MÖK MÖK 1980-> 2050 N.B. Optimistisia muutoksia sekä rakennuskannan energiatehokkuuteen että energiantuotantoon

17 Yksityis- ja kansantalouden näkökulmasta tarkasteltuna tarvitaan pikaisesti nykyistä kattavampaa talouspuolen tietoa eri vaihtoehdoista kustannustehokkaimpien ratkaisujen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi, sillä mitä nopeammin rakennuskannan energia- ja ekotehokkuutta parannetaan sitä yhteenveto eri toimenpiteiden vaikutusten arviointi Suomen rakennuskannan energiantarpeeseen sekä hiilidioksidipäästöihin Suomen rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen Perusskenaariossa (ei energiatehostusta korjausrakentamisessa - ainoastaan nykytasoinen uudisrakentaminen) saavutetaan 5,3% parannus Suomen koko rakennuskannan energia-tehokkuudessa vuoteen 2050 mennessä (verrattuna vuoden 2010 kulutustasoon) Suomen rakennuskannan energiankulutusta voidaan vähentää 22% vuoteen 2020 ja 57% vuoteen 2050 mennessä ottamalla aktiivisesti käyttöön markkinoilta jo löydettävät energia-tehokkaimmat vaihtoehdot Rakennuskannan ekotehokkuuden parantaminen Nykyisellä energiahuoltorakenteella rakennuskannasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää aktiivisilla energiatehostustoimilla 26%, ja jos myös energiahuollon ekotehokkuutta parannetaan voidaan hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää 39 % vuoteen 2020 mennessä Rakennuskannan energiatehokkuuden aktiivisella parantamisella voidaan saavuttaa 67% hiilidioksidipäästöjen vähennys, ja samanaikaisella energiahuollon ekotehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa yli 90% vähennykset CO 2 päästöihin vuoteen 2050 mennessä

18 Suomen päästöt

19 Low energy building, passive building zero energy building plus energy building Low energy communities... -> plus energy communities

20 Ja asteittain kohti near zero tasoa 2020

21 Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä

22 Käyttäjät ovat tärkeitä

23 Rakentamisen ohjaus Piirrokset: Leena Ahveninen

24 Rakennuskanta ja ohjaustoimenpiteet heritage GWh/a main repair needed. partially fixed in good shape low energy regulations not easily repaired passive houses - regulations energy saving heating energy use of building stock of the year 2010 in heating energy use of building stock of the years in 2050 Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset. Yhteensä 74 TWh ( netto, ei lämmintä vettä, ei muut rakennukset). Lämmönkulutus tarkoittaa tässä vaipan ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Säästöarvio ei perustu tarkkoihin laskelmiin vaan karkeaan asiantuntija-arvioon.

25 Nykyiset säädökset ja muutostarpeet Lakimuutos 1347/2009 Asetuksen muutos (1032/2008) VN asetusmuutos (795/2008) asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista (5 )

26 EU säädöksistä EPBD 2010/31/EU (Energy Performance of Buildings Directive) rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on keskeisin EU tason säädös, mm.: Uudis- ja korjausrakentamiselle asetettava kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Vuoden 2020 loppuun mennessä uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Energiatodistuksille lisää painoarvoa ja valvontaa Lämmitysjärjestelmille ja ilmastointikoneille tarkastukset tai vaihtoehtoisin keinoin saavutettava samat säästöt Revision 2010 implementointyö aloitettu ympäristöministeriössä

27 EU säädöksistä RES 2009/28/EC Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle. Sitovat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta liikenteessä. Jäsenvaltioiden on mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa.

28 EU säädöksistä ECODESIGN DIRECTIVE 2009/125/EC Tuotteiden energiatehokkuudesta säädetään EU:ssa kahden puitedirektiivin nojalla: ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) ja energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU). Ecodesign-direktiivin nojalla tuotteille asetetaan ekologisen suunnittelun vaatimukset. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille. Energiamerkintädirektiivin nojalla säädetään puolestaan tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Direktiivien nojalla annetaan sitovia tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia euroopan komission asetuksina, jotka ovat sellaisinaan voimassa myös Suomessa.

29 Määräysten 2012 valmistelun tavoitteet Rakennusten energiamääräysten rakenteen muutos toteutetaan vuonna 2012 Rakenteen muutoksella on tarkoitus siirtyä kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn Huomioon otetaan myös energiamuodon vaikutus primäärienergiankulutukseen ja päästöihin Uusi noin 20% tasonparannus Energiankulutukseen pohjautuvan sääntelyn rinnalla säilyisi kuitenkin edelleen energiatehokkaan rakentamisen laatutason varmistavat reunaehdot Pekka Kalliomäki

30 Määräysehdotusten 2012 lausuntopyyntö Lausuntopyyntö lähetetty Kuulemistilaisuus Lausuntoaika asti Lausuntoaikaa jatkettu asti kustannusvaikutusten osalta Lausuntopyyntö oli avoin, kaikki tahot olivat oikeutettuja antamaan lausuntonsa Pekka Kalliomäki

31 Saadut lausunnot Lausuntoja saatiin kaikkiaan 111 eri taholta Lausuntomateriaali on laaja Lausunnoissa on paljon hyviä parannusehdotuksia Lausunnoissa kannatettiin määräysuudistuksen päämääriä kokonaisenergiatarkasteluun siirtymisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta Toteutustapaan sen sijaan tuli kommentteja runsaasti Monilta osin lausunnot olivat keskenään ristiriitaisia Pekka Kalliomäki

32 Lausuntojen keskeisimmät asiat Kokonaisenergiatarkastelua kannatettiin Määräysten toteuttamisaikataulu liian nopea Huoli osaamisesta Energiatehokkuuden parantamista kannatettiin Energiamuotojen kertoimista vastakkaisia näkemyksiä Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus Kustannukset arveluttivat, vaikutusarviot kesken Ilmanpitävyyden (tiiviyden) mittaajien riittävyys Energiankäytön mittaus nähtiin tärkeäksi Energiatodistusasetus uusittava samalla aikataululla Pekka Kalliomäki

33 Lausunnoista: Kokonaisenergiatarkastelu Kokonaisenergiatarkasteluun siirtymistä pidettiin kannatettavana muutoksena laajasti Mahdollistaa uusia ratkaisuja ja edesauttaa energiatehokkuuden liittämistä suunnitteluprosessiin alusta lähtien Yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ei kuitenkaan saisi suosia tai sulkea kategorisesti pois Riskinä mainittu rakennuksen vaipan eristävyyden heikentäminen lisääntyvällä laitetekniikalla Kokonaisenergiatarkasteluun liittyvä laskenta monimutkaista, tarvittaisiin yksinkertaisempi laskentamenettely Toivottiin toisaalta monien asioiden tarkempaa huomioimista, esimerkiksi aurinkosuojauksen ja rakennusautomaatiotekniikan parempaa huomioimista Pekka Kalliomäki

34 Lausunnoista: Aikataulu Eräissä lausunnoissa viimeaikaista määräysten muutostahtia pidettiin liian tiiviinä Määräysten toteuttamisen aikataulua pidettiin liian nopea Toivottiin lisää aikaa sekä määräysten valmisteluun että voimaantuloon, jotta ehdittäisiin sopeutua Toivottiin mahdollisuutta valmisteluun osallistumiseen ja julkista keskustelua sekä vielä uutta lausuntokierrosta Huoli muutosvauhdin aiheuttamista laaturiskeistä, rakenteiden kosteustekninen toimivuus Pekka Kalliomäki

35 Lausunnoista: Osaaminen Useassa lausunnossa tuotiin esiin huoli rakennusalan toimijoiden osaamisesta näin nopealla aikataululla Rakennusalan toimijoiden ja suunnittelijoiden ammattitaito on ollut koetuksella jo nykyisten energiamääräysten toteuttamisessa, joten suurin huoli lienee alan kouluttautuminen uuteen ajattelutapaan ja laskentamalleihin (Helsingin rakennusvalvontavirasto) Peräänkuulutetaan yksinkertaisempaa sääntelyä RakMK:n osan A2 olisi päivitettävä. Tässä otettaisiin kantaa energiatehokkuudesta vastaavan erityissuunnittelijan pätevyyteen Opasmateriaalia toivottiin saatavan pian käyttöön Koulutusta tarvitaan kaikille toimijoille Pekka Kalliomäki

36 Lausunnoista: Määräysten 20 % tasonparannus Määräysten energiatehokkuuden parantaminen nähtiin oikean suuntaisena Määräykset kohdistuvat liian ankarina ns. suoran sähkölämmityksen pientaloihin sekä- rivi ja ketjutaloihin Kaukolämmitetyissä taloissa muutokset vähäisiä Määräykset suosivat kaukolämmön piirissä olevia rakennuksia ja kohtelevat ankarammin haja-asutusalueen rakennuksia Pekka Kalliomäki

37 Lausunnoista: Energiamuodon huomioonottaminen Energiamuodon huomioonottamista energiamuodon kertoimilla kommentoitiin runsaasti Energiamuodon huomioonottamista kannatettiin ja toisaalta ehdotettiin poistettavaksi kokonaan Eräissä lausunnoissa kertoimien katsottiin oleva sopivalla tasolla Eräissä lausunnoissa sähkön kerrointa pidettiin liian suurena ehdotetaan alennettavaksi 1,5 tai vähintään 1,7 Eräissä lausunnoissa sähkön ja kaukolämmön kerrointa pidettiin liian pienenä Kertoimien pitäisi perustua päästöille eikä primäärienergiaan Kaukolämmön kertoimessa pitäisi ottaa huomioon käytetty polttoaine (aluelämpölaitokset) Sähkön ohjausjärjestelmien (kysyntäjousto) huomioonottaminen Pekka Kalliomäki

38 Energiamuotojen kertoimet Kertoimet ovat rakentamisen ohjausta varten Kertoimilla yhteismitallistetaan lämpö- ja sähköenergiat yhdeksi kokonaisenergiavaatimuksen luvuksi (E-luku) Ottavat huomioon erityisesti primäärienergian (EPBD), mutta myös päästöt ja kapasiteettipulan sekä korreloivat energian hinnan kanssa Primäärienergialla tarkoitetaan uusiutuvista ja uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla Pekka Kalliomäki

39 Lausunnoista: Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus Useassa lausunnossa uusiutuvan energian vähimmäisvaatimuksen asettamista nähtiin ongelmallisena ja eräissä lausunnoissa ehdotettiin poistettavaksi kokonaan tai esitettiin vaatimuksen pienentämistä Uusiutuvan energian vaatimusta pidettiin myös hyvänä, sen tasoa ehdotettiin sekä nostettavaksi että laskettavaksi Uusiutuvan energian vaatimus pitäisi voida toteuttaa myös ilmailmalämpöpumpulla D5 laskentamenetelmän 30 % rajoitusta aurinkokeräimien osuudelle lämpimänkäyttöveden lämmitysenergiasta pidettiin liian pienenä Vaatimuksen nähtiin nostavan kustannuksia liikaa kaukolämpöverkon ulkopuolella Uusiutuvan energian vaatimus kaipaa tarkennuksia laskentaan Pekka Kalliomäki

40 Lausunnoista: Kustannukset RT:n lausuntoarvion mukaan lisäinvestointikustannukset vaihtelevat pientaloissa 3-8% ja asuinkerrostaloissa 2-4% RIL Matalaenergiarakennukset mukaan pientalon pienin kustannuslisä olisi 1,3 % (maalämpöpumppu) Lausunnoissa perättiin arvioita kustannuksista ja ympäristövaikutuksista YM, SITRA, RT hanke: Optiplanin esimerkkirakennusten (toteutettu vs. uusien määräysten mukainen) tarkastelujen mukaan kustannusvaikutus asuinkerrostaloissa on +0,8-2,4 % (sisältäen asuntokohtaiset vesimittarit +0,4 %) ja päiväkodissa +0,6 %. Optiplanin toimistotaloesimerkeissä määräysten muutoksilla ei ollut kustannusvaikutuksia Pekka Kalliomäki

41 Lausunnoista: Ilmanpitävyyden vaatimukset Rakennuksen ilmanpitävyyden vaatimuksella nähtiin myönteisiä vaikutuksia rakennuksen ja rakenteiden toimintaan Ilmanpitävyyden mittaamista kaikissa kohteissa nähtiin vaikeasti toteutettavaksi, koska tiiviysmittaajia ei olisi riittävästi käytössä. Ilmanpitävyyden osoittaminen nykyisellä laadunvarmistusmenettelyllä tulisi olla mahdollista Pitäisi pysyä nykyisessä tilavuuteen perustuvassa n50-luvussa Pekka Kalliomäki

42 Energiankäytön mittaus Energiankäytön mittaus nähtiin tärkeäksi Mittarointi ei riittävää energiatodistusten sekä ylläpitotoiminnan seurannan ja kehittämisen kannalta Pekka Kalliomäki

43 Määräykset vs. energiatodistus Energiatodistusta koskevien uusien säädösten pitäisi tulla voimaan samaan aikaan määräysuudistuksen kanssa Kaksi päällekkäistä toisistaan poikkeavaa laskentaa johtaisi sekaannukseen Pekka Kalliomäki

44 Uusia säännösehdotuksia Sähkölaitteiden ja lämpimän veden kulutusta pitäisi pystyä pienentämään E-lukua laskettaessa Huipputehon kulutusta erityisesti sähkön osalta olisi syytä rajoittaa Tuotiin myös esiin korvausilman saannin suunnittelun tärkeys pientalojen tulisijojen yhteydessä Pekka Kalliomäki

45 Jatkoaikataulu Lisäaikaa lausuntojenkäsittelyyn ja asetusten valmisteluun Asetukset annetaan kuitenkin vielä tällä vaalikaudella Uudet määräykset voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua niiden antamisesta Uusi lausuntokierros vain, jos jatkovalmistelussa katsotaan se tarpeelliseksi Pekka Kalliomäki

46 Lisätietoja Ehdotukset löytyvät ympäristöministeriön kotisivulta: josta polku eteenpäin > Lainsäädäntö > Maankäyttö ja rakentaminen > Suomen rakentamismääräyskokoelma > Uudistumassa olevat rakentamismääräyskokoelman osat Pekka Kalliomäki

47 Hitaasti uudistuva rakentamisen teknologia nopean muutoksen tilassa Energiatehokkuus on noussut perinteisten turvallisuuden ja terveellisyyden rinnalle keskeisissä rakentamisen säädösohjauksen tavoitteissa Rakennusten energiatehokkuudessa haetaan säädösohjauksessa nopeaa parannusta Rakentamisessa on edessä on selkeä teknologiahyppy niin uudisrakentamisen kuin vanhojen rakennusten korjausten osalta, rakennetyypit, liitosratkaisut ja liitososat kehittyvät Rakennustyönaikaisen kosteuden hallinnan kehittäminen ja rakenteiden rakennusfysiikka keskeisessä asemassa muutoksen onnistuneessa läpiviennissä Rakennusten tasolta hypätään rakennusryhmien ja kokonaisten alueiden uudistamiseen ja kehittämiseen Lämmön ja energiatuotannon suunnittelu alkaa integroitua muuhun suunnitteluun

48 Era17 -Rakentamisen ohjaus 1) Rakentamismääräysten roadmap 2) Korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin 3) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys 4) Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus 5) Rakennusten energiatodistus ja kiinteistötietojen rekisteri 6) Kannustimet 7) Verotus Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

49 esittäjän nimi / organisaatio / mahdollinen avainsana