Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta. Näkövammaisten Keskusliitto ry PL IIRIS Opetus- ja kulttuuriministeriö

Transkriptio

1 Näkövammaisten Keskusliitto ry Lausunto PL IIRIS Opetus- ja kulttuuriministeriö Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n muuttamisesta (luonnos ) Taustaa Näkövammaisten Keskusliitto ry on tutustunut ammatillista peruskoulutusta koskevaan lakiin esitettäviin muutoksiin. Esityksessä ehdotetaan lainsäädäntöön lisättäväksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Lisäksi siinä ehdotetaan selkeytettäväksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä erityisopetuksen ja erityisten opiskelujärjestelyjen osalta. Näkövammaisten Keskusliitto huomauttaa, että lausuntopyynnön jakeluun olisi ollut toivottavaa sisällyttää myös vammaisjärjestöjä. Nyt jakelussa oli vain Valtakunnallinen vammaisneuvosto. Esitettävä asia on merkityksellinen vammaisten nuorten ja aikuisten kannalta, joten vammaisjärjestöjen näkemyksen selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 19 a Erityisopetus Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 19 a, jossa säädettäisiin erityisopetuksen perusteista, määritelmästä ja tavoitteista. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä osaamisen arvioinnin mukauttamista koskevaa säännöstä. Siinä mainittaisiin erityisopetuksen ensisijainen tavoite eli se, että opiskelija voi hänelle annettavien tukitoimien avulla saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos koulutuksen järjestäjä toteaa, että perusteiden mukaista osaamista ei tukitoimienkaan avulla voida saavuttaa, ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia voidaan mukauttaa. Mukauttamista voitaisiin tehdä vain siinä laajuudessa, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

2 Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan nykyistä tarkkarajaisempaa valtuutussäännöstä, jonka mukaan Opetushallitus voisi tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrätä tarkemmin ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Mukauttamista koskevilla määräyksillä voitaisiin esim. määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksia ei voida mukauttaa, jotta tutkinnon osa voidaan katsoa suoritetuksi. Muilta osin koulutuksen järjestäjä päättäisi mukauttamisesta henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että ensisijaisena tavoitteena on oltava tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Mukautusten tekeminen ei missään tilanteessa saa olla ensimmäinen harkittava vaihtoehto. Näkövammaisten opiskelijoiden kohdalla on ensin huolellisesti selvitettävä erilaiset opiskelun tukimuodot (apuvälineet, oppimateriaalit, lisäajan tarve jne.) sekä opetuksen järjestämisen vaihtoehtoiset tavat. On selvitettävä, voidaanko tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisiin ammattitaitovaatimuksiin päästä myös joillain toisilla menetelmillä kuin oppilaitoksessa perinteisesti käytetyillä. Jos näkövammainen opiskelija ei voi suorittaa opintokokonaisuutta samalla tavoin kuin muut opiskelijat, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä, millaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja voidaan käyttää. Näitä on selvitettävä tarvittaessa myös työssäoppimisjaksojen osalta. Näkövammaisten Keskusliitto kysyy, millä tavoin mukautusten tekemisestä neuvotellaan, millä tavoin kuullaan opiskelijaa, hänen huoltajaansa ja mahdollisia muita asiantuntijatahoja tai millä tavoin varmistetaan, että koulutuksen järjestäjä on tosiasiassa huolehtinut erilaisten näkövammaisen opiskelijan tarvitsemien opiskelun tukitoimien toteutumisesta sekä opiskelun esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Saavutettavuuskysymykset korostuvat erityisesti tietoja viestintäteknisten ratkaisujen sekä verkko-oppimisympäristöjen käytössä. Myös opiskeluun sisältyvien työssäoppimisjaksojen asianmukainen toteuttaminen on välttämätöntä. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että erityisopetuksen erityisistä opintososiaalisista etuuksista säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 38 :ssä. Sen mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Monet näkövammaiset opiskelijat tarvitsevat opinnoissaan avustajaa. Ongelmia aiheuttaa tilanne, jossa koulutuksen järjestäjä ja opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimi siirtävät vastuuta opiskelijan tarvitseman henkilökohtaisen avustajan järjestämisestä. Kyse on tilanteista, joissa on epäselvyyttä, järjestetäänkö henkilökohtainen avustaja ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetyn lain 38 :n mukaisena avustajana vai vammaispalvelulain (380/1987) 8 c :n mukaisena henkilökohtaisena apuna. Näissä tilanteissa kärsii opiskelija, sillä kahden järjestäjätahon siirtäessä asiaa edestakaisin, opiskelija jää ilman tarvitsemaansa henkilökohtaista avustajaa, millä on kielteistä vaikutusta opinnoista suoriutumiseen. 2

3 20 Erityisopetuksesta päättäminen 3 Pykälään ehdotetaan koottavaksi erityisopetuksesta päättämistä koskevat säännökset. Pykälän 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä päättäisi mm. erityisopetuksen toteuttamisesta. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan sillä tarkoitettaisiin erilaisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista, kuten aika-, oppimis- ja työympäristöjärjestelyistä sekä opetusmenetelmistä päättämistä. Opetuksen toteuttamista koskeviin järjestelyihin ei olisi muutoksenhakuoikeutta. Näkövammaisten Keskusliitto kysyy, millä tavoin koulutuksen järjestäjän on selvitettävä ja neuvoteltava eri tahojen kanssa opetuksen toteuttamista koskevista järjestelyistä. Koulutuksen järjestäjällä ei välttämättä ole tietoa, millaiset järjestelyt ovat näkövammaiselle opiskelijalle välttämättömiä. Päätöstä ei voi perustaa puutteellisille tiedoille. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa korostetaan, että järjestelyistä päätettäessä on tehtävä yhteistyötä opiskelijan, hänen huoltajansa ja muiden tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa. Lakiin ehdotetaan otettavaksi kuulemisvelvoitetta koskeva säännös. Laissa määritelty kuulemisvelvoite olisi rajattu HOJKS:in muutoksenhakukelpoisiin seikkoihin. Esityksen mukaan näitä olisivat opetuksen järjestäminen erityisopetuksena ja mahdolliset mukautukset. Näkövammaisten Keskusliitto esittää, että kuulemisvelvoitteeseen lisätään opiskelijan tai hänen huoltajansa lisäksi maininta muista tarvittavista asiantuntijatahoista. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto esittää, että kuulemisvelvoite laajennetaan opetusjärjestelyjä koskeviin asioihin. Koulutuksen järjestäjällä ei välttämättä ole riittävää tietoa näkövammaisuudesta ja näkövammaisen opiskelijan tarpeista. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että koulutuksen järjestäjä hankkii tietoa ja kuulee kaikkia tarvittavia tahoja asioista päättäessään. Pykälän 3 momentin valtuutussäännöksen mukaan HOJKS laadittaisiin jatkossakin yhteistyössä opiskelijan, tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi HOJKS:ia tarkistettaisiin tarvittaessa opintojen aikana. Vaikka yhteistyöstä säädetään pykälän 3 momentissa, se ei poista kuulemisvelvoitteeseen esitettyjen lisäysten tarvetta. Pykälään esitettävä 3 momentti on kannatettava. 21 Erityiset opiskelujärjestelyt Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös erityisistä opiskelujärjestelyistä päättämisestä. Päätösten yhteydessä on tärkeää kuulla opiskelijaa itseään sekä tarvittaessa hänen huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa. Näkövammaisten Keskusliitto esittää, että kuulemista koskevaan säännökseen lisätään opiskelijan ja hänen huoltajansa ohelle muu asiantuntijataho. Tämä on perusteltua, sillä koulutuksen järjestäjällä ei välttämättä ole riittävää tietoa esim. näkövammaisen opiskelijan tarvitsemista tukitoimista ja eri-

4 tyisjärjestelyistä. Koulutuksen järjestäjä ei voi tehdä päätöksiä, ellei se ensin hanki tietoa eri asiantuntijatahoilta b Osaamisen arvioinnista päättäminen Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jossa säädettäisiin opiskelijalle annettavasta todistuksesta silloin, kun opiskelija ei ole 19 a :ssä tarkoitetun mukauttamisen tai 21 :ssä tarkoitettujen erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Tällöin koulutuksen järjestäjä ei voisi antaa tutkintotodistusta. Myöskään todistusta suoritetuista tutkinnon osista ei voitaisi antaa sellaisten tutkinnon osien osalta, joissa opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan mukautukset tai erityiset opiskelujärjestelyt eivät aina tarkoita, ettei tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista tutkinnon osista voitaisi antaa. Koulutuksen järjestäjän tulisi arvioida, ovatko keskeiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet saavutettu. Jos muuta todistusta ei voida antaa, koulutuksen järjestäjän tulisi antaa opiskelijalle todistus opiskelijan osaamisesta. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyt toimintavaihtoehdot eivät saa jäädä pelkiksi kirjauksiksi, vaan niitä on sovellettava käytännössä. 27 c Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 27 c, jossa säädettäisiin opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta, jonka mukaan tietyillä edellytyksillä henkilö voitaisiin ottaa opiskelijaksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen, vaikka hän olisikin suorittanut pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi tällöin, että valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisistä syistä perusteltua. Näkövammaisten Keskusliitto kannattaa pykälän 2 momentin poikkeussäännöstä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkeiksi on otettu maahanmuuttajataustainen opiskelija ja opiskelija, joka joutuu terveydentilansa vuoksi kouluttautumaan uuteen ammattiin ja valmentavan koulutuksen suorittamisen voidaan katsoa olevan opiskeluvalmiuksien hankkimiseksi perusteltua. Näkövammaisten Keskusliitto on erityisen huolestunut niistä jonkin aiemman tutkinnon suorittaneista, joiden näkötilanne muuttuu merkittävästi, tai jotka näkövammautuvat työiässä. On välttämätöntä, että heille taataan mahdollisuus suorittaa valmentava koulutus, jotta he saavat valmiudet opiskella ja työskennellä toisenlaisella tavalla. On aivan eri asia opiskella ja työskennellä näkemiseen perustuvilla tekniikoilla kuin käyttää näkövammaisten apuvälineitä, pistekirjoitusta ja opiskella tai työskennellä niiden avulla. Valmentava koulutus on ainoa paikka, jossa näitä taitoja voi opiskella

5 pitkäkestoisesti ja kattavasti. Erilaiset lyhytkestoiset kuntoutukset eivät vastaa tähän tarpeeseen. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että näiden ihmisten tilanne otetaan vakavasti ja mahdollisuus valmentavaan koulutukseen hakeutumiseen taataan Opiskeluaika Ehdotetun pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi lisäksi, että opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena olisi valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tämä sulkee pois ne näkövammaiset, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavien taitojen opiskeluun, ja joiden tavoitteena on hakeutua lukioon, korkea-asteelle tai palata suoraan työelämään. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tähän lisätään vastaava poikkeussäännös kuin 1 momentin 1 kohtaan. Se esittää, että pykälän 2 momentin poikkeussäännöstä täydennetään tältä osin. Lisäksi se vaatii, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään esimerkki poikkeussäännöksen soveltamisesta. Hyvä esimerkki on näkövammainen, joka on näkövammautunut työiässä tai näkötilanne on muuttunut merkittävästi. Hänen tavoitteensa on muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta ennen opiskelemaan hakeutumista hänen on välttämätöntä hankkia opiskelussa ja tulevassa työelämässä tarvitsemansa erityistaidot. Ilman poikkeussäännöstä näiden näkövammaisten asema on vakavasti uhattuna. Pykälän 2 momentiksi ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin opiskeluajasta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Koulutuksen laajuus olisi 60 opintopistettä ja ajallinen kesto lähtökohtaisesti aina yksi lukuvuosi. Yleisperustelujen mukaan valmentava koulutus olisi jatkossakin mahdollista aloittaa myös kesken lukuvuoden. Lisäksi tavoitteena on kehittää joustavia siirtymämahdollisuuksia valmentavan koulutuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen välillä. Näkövammaisten Keskusliitto on huolestunut niiden näkövammaisten tai näkövammautuneiden tilanteesta, jotka tarvitsevat esim. kesken lukio- tai korkeakouluopintojen valmentavaa koulutusta hankkiakseen näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavia taitoja. Näitä taitoja on eritelty aiemmin tässä lausunnossa. On välttämätöntä, että valmentavaan koulutukseen voi siirtyä sekä kesken lukuvuoden että kesken em. opintojen. Lisäksi on välttämätöntä, että näkövammainen opiskelija voi taidot hankittuaan siirtyä valmentavasta koulutuksesta takaisin aiempaan opiskelu- tai työpaikkaansa. Lausunnon keskeinen sisältö Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 19 a, jossa säädettäisiin erityisopetuksen perusteista, määritelmästä ja tavoitteista. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sekä osaamisen arvioinnin mukauttamista koskevaa säännöstä. Näkövammaisten Keskusliitto korostaa, että ensisijaisena tavoitteena on oltava tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Mukautusten tekeminen ei missään tilanteessa saa olla ensimmäinen harkittava vaihtoehto. Näkövammaisten opiskelijoiden

6 kohdalla on ensin huolellisesti selvitettävä erilaiset opiskelun tukimuodot (apuvälineet, oppimateriaalit, lisäajan tarve jne.) sekä opetuksen järjestämisen vaihtoehtoiset tavat. On selvitettävä, voidaanko tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisiin ammattitaitovaatimuksiin päästä myös joillain toisilla menetelmillä kuin oppilaitoksessa perinteisesti käytetyillä. Jos näkövammainen opiskelija ei voi suorittaa opintokokonaisuutta samalla tavoin kuin muut opiskelijat, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä, millaisia vaihtoehtoisia suoritustapoja voidaan käyttää. Näitä on selvitettävä tarvittaessa myös työssäoppimisjaksojen osalta. Erityisopetuksesta päättämiseen liittyvät säännökset ehdotetaan koottavaksi 20 :ään. Näkövammaisten Keskusliitto esittää, että kuulemisvelvoitteeseen lisätään opiskelijan tai hänen huoltajansa lisäksi maininta muista tarvittavista asiantuntijatahoista. Lisäksi Näkövammaisten Keskusliitto esittää, että kuulemisvelvoite laajennetaan opetusjärjestelyjä koskeviin asioihin. Koulutuksen järjestäjällä ei välttämättä ole riittävää tietoa näkövammaisuudesta ja näkövammaisen opiskelijan tarpeista. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että koulutuksen järjestäjä hankkii tietoa ja kuulee kaikkia tarvittavia tahoja asioista päättäessään. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 27 c, jossa säädettäisiin opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa. Näkövammaisten Keskusliitto kannattaa pykälän 2 momenttiin ehdotettavaa poikkeussäännöstä. Erityisen huolestunut se on niistä jonkin aiemman tutkinnon suorittaneista, joiden näkötilanne muuttuu merkittävästi, tai jotka näkövammautuvat työiässä. On välttämätöntä, että heille taataan mahdollisuus suorittaa valmentava koulutus, jotta he saavat valmiudet opiskella ja työskennellä toisenlaisella tavalla. On aivan eri asia opiskella ja työskennellä näkemiseen perustuvilla tekniikoilla kuin käyttää näkövammaisten apuvälineitä, pistekirjoitusta ja opiskella tai työskennellä niiden avulla. Valmentava koulutus on ainoa paikka, jossa näitä taitoja voi opiskella pitkäkestoisesti ja kattavasti. Erilaiset lyhytkestoiset kuntoutukset eivät vastaa tähän tarpeeseen. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että näiden ihmisten tilanne otetaan vakavasti ja mahdollisuus valmentavaan koulutukseen hakeutumiseen taataan. Ehdotetun 27 c 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi lisäksi, että opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena olisi valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tämä sulkee pois ne näkövammaiset, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta näkövammaisena opiskelussa ja työskentelyssä tarvittavien taitojen opiskeluun, ja joiden tavoitteena on hakeutua lukioon, korkea-asteelle tai palata suoraan työelämään. Näkövammaisten Keskusliitto vaatii, että tähän lisätään vastaava poikkeussäännös kuin 1 momentin 1 kohtaan. Se esittää, että pykälän 2 momentin poikkeussäännöstä täydennetään tältä osin. Lisäksi se vaatii, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään esimerkki poikkeussäännöksen soveltamisesta. Hyvä esimerkki on näkövammainen, joka on näkövammautunut työiässä tai näkötilanne on muuttunut merkittävästi. Hänen tavoitteensa on 6

7 7 muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta ennen opiskelemaan hakeutumista hänen on välttämätöntä hankkia opiskelussa ja tulevassa työelämässä tarvitsemansa erityistaidot. Ilman poikkeussäännöstä näiden näkövammaisten asema on vakavasti uhattuna. Lisätietoja koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, , Näkövammaisten Keskusliitto ry Jukka Tahvanainen toimitusjohtaja Merja Heikkonen järjestöjohtaja