MIKKO HAAPANEN AJAX-TEKNIIKOIDEN HYÖDYNTÄMINEN VAISALA ROSA -SÄÄASEMAN SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKO HAAPANEN AJAX-TEKNIIKOIDEN HYÖDYNTÄMINEN VAISALA ROSA -SÄÄASEMAN SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ"

Transkriptio

1 MIKKO HAAPANEN AJAX-TEKNIIKOIDEN HYÖDYNTÄMINEN VAISALA ROSA -SÄÄASEMAN SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ Kandidaatintyö Tarkastaja: Mikko Salmenperä

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan koulutusohjelma MIKKO HAAPANEN: AJAX-tekniikoiden hyödyntäminen Vaisala ROSA - sääaseman selainkäyttöliittymässä Kandidaatintyö, 16 sivua, 1 liitesivu Heinäkuu 2010 Pääaine: Automaation tietotekniikka Tarkastaja: Mikko Salmenperä Avainsanat: AJAX, JavaScript, selainkäyttöliittymä AJAX (Asynchronous JavaScript and XML) tarkoittaa yhdistelmää verkkosivujen tekemiseen käytetyistä tekniikoista, kuten kuvaus- ja scriptikielestä, joiden yhteiskäytöllä luodaan verkkosivusta dynaaminen. AJAX-tekniikoiden avulla on mahdollista ladata palvelimelta ja päivittää käyttäjälle näkyvän verkkosivun osia ilman, että koko verkkosivua tarvitsee ladata uudelleen. Tämän ansiosta verkkosivuista on mahdollista tehdä enemmän normaalia tietokoneohjelmaa muistuttava ja käyttäjäystävällisempi. Tämä työ jakaantuu kahteen osaan: Aiheen esittelyosassa esitellään AJAXtekniikan periaatteet ja siihen liittyvät osatekniikat. Selainkäyttöliittymän toteutuskuvauksessa esitellään tähän työhön liittyen tehty AJAX-tekniikoita hyödyntävä Vaisala ROSA -sääaseman selainkäyttöliittymä ja arvioidaan käytettyjä tekniikoita sen pohjalta. Toteutettua selainkäyttöliittymä ei tästä työstä riippumattomista ongelmista johtuen saatu kaikin osin toimimaan toivotulla tavalla. Kuitenkin toteutettu selainkäyttöliittymä, sekä useat yleisesti tunnetut AJAX-tekniikoita hyödyntävät verkkosivut osoittavat, että AJAX-tekniikoilla on mahdollista toteuttaa dynaamisia ja sujuvatoimisia verkkosivuja.

3 III SISÄLLYS 1. Johdanto Selainpohjainen käyttöliittymä Käytetyt tekniikat XHTML XML DOM JavaScript Vaisala ROSA -sääasema Web Service WSDL ja SOAP Selainkäyttöliittymän toteutus Käyttöliittymäkuvaus Ongelmia toteutuksessa Johtopäätökset Yhteenveto Lähteet A.FakeSOAPMaker-luokan käyttödokumentaatio

4 IV TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Alasivu Pääsivun sisällä oleva tietyn asiakokonaisuuden sisältävä sivu. Alasivujen välillä voidaan liikkua Pääsivun valikkopainikkeiden avulla. Asiakas Eng. client. Ohjelma, yleensä selainohjelma, joka käyttää palvelimen tarjoamaan palvelua. CSS Cascading Style Sheets (suom. kaskadiset tyyliohjeet). CSS-kielen avulla on mahdollista eristää tyyliin liittyvät määritelmät muusta, esimerkiksi verkkosivuun liittyvästä rakenteen kuvaustiedostosta erilleen. HTML Hypertext Markup Language. Tässä työssä HTML-termillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia HTML-kielen versioita, myös XHTML:ä. HTTP(S) Hypertext Transfer Protocol (Secure). Siirtoprotokolla, jota selainohjelmat ja palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon. JavaScript Lyh. JS. Tässä työssä JavaScript-termillä tarkoitetaan ECMAScriptmäärityksen mukaista scriptiä. JavaScript-termiä käytetään selvyyden vuoksi, sillä sitä käytetään myös lähteissä. Käyttäjä Ihmiskäyttäjä, joka selaa esimerkiksi verkkosivua tai käyttää tietokoneohjelmaa. Palvelin Eng. server. Palvelinohjelma, joka tarjoaa verkon välityksellä palveluaan asiakkaille. Pääsivu Toteutetun selainkäyttöliittymän index.htm niminen XHTML-tiedosto, joka toimii selainkäyttöliittymän rankana. SGML Standard Generalized Markup Language. SGML on tekniikka, jonka avulla kuvataan tekstin rakennetta tai esitystapaa. Esimerkiksi HTML on määritetty SGML:n avulla. Verkko Eng. World Wide Web (lyh. WWW), Web Verkkosivu Eng. webpage. Verkkotekniikoilla toteutettu dokumentti, jota usein tarkastellaan selainohjelmalla. Verkkotekniikka Tekniikka, jota käytetään verkossa esimerkiksi tiedon siirtoon tai tiedon esittämiseen.

5 1 1. JOHDANTO Perinteisesti verkkosivu muodostuu tiedostoista, jotka kuvaavat sen sisällön ja tyylin. Tiedon siirron kannalta koko verkkosivu on voitu ajatella yhdeksi paketiksi siinä mielessä, että käyttäjän on täytynyt aina ladata koko paketti kerralla. Poikkeuksen tähän on tehnyt selainohjelman mahdollisuus tallentaa verkkosivun osia, kuten kuvia tai tyylitiedostoja välimuistiin, jolloin kokonaisia muuttumattomia tiedostoja ei ole aina ollut tarvetta ladata uudelleen palvelimelta. Ongelmana silti on, että jos käyttäjä haluaa päivittää pienen osan aiemmin lataamaansa verkkosivua, on hänen täytynyt ladata koko tämän pienen tiedon sisältävä tiedosto uudelleen. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta tarpeesta ja tilanteesta on säätietoja esittävä verkkosivu, jonka perusrunko pysyy muuttumattomana, mutta sen sisällä esitettävät tiheästi muuttuvat säätiedot olisi syytä pitää ajantasalla. Toinen perinteisen verkkosivun ominaisuus on staattisuus. Kerran ladattu verkkosivu pysyy täysin muuttumattomana ja kaikenlainen käyttäjän vuorovaikutus on pohjautunut siihen, että palvelimelta ladataan kulloinkin käyttäjälle esitettävä uusi kokonainen verkkosivu, oli muuttuvan esitettävän tiedon määrä sitten suuri tai pieni. Ensimmäinen helpotus verkkosivujen staattisuuteen on ollut mahdollisuus sisällyttää verkkosivulle scriptikielellä toteutettua toiminnallisuutta. Perinteisesti kuitenkin kaikki scriptin saatavilla oleva tieto on täytynyt ladata muun verkkosivun latauksen yhteydessä palvelimelta, jonka jälkeen uutta tietoa ei ole voinut saada ilman koko verkkosivun uudelleen noutoa. Joihinkin tarkoituksiin tämä on riittävää. Esimerkiksi scriptikielellä verkkosivulle toteutettu kello tarvitsee vain muuttumattoman scriptikoodinsa, sekä pääsyn asiakastietokoneen aikatietoihin, jotka selainohjelma tarjoaa. Kuitenkin esimerkiksi tuoreita säätietoja esittävän verkkosivun säätiedot on ladattava palvelimelta joka kerta, kun asiakasohjelma tarvitsee uuden tiedon. Scriptikielen avulla verkkosivun esittämää tietoa voi muuttaa ilman verkkosivun uudelleen latausta, mutta tämä kaikki tieto on silti täytynyt ladata aiemmin palvelimelta, vaikka vain osa siitä esitettäisiin käyttäjälle tiettynä hetkeneä. Verkkosivun toiminnallisuuden toteutus ilman scriptikieltä ja uuden tiedon haku palvelimelta on siis perinteisin menetelmin vaatinut koko verkkosivun uudelleen latausta. Haittana tässä tavassa on suuri verkkoliikenne, joka lisää kustannuksia ja josta suuri osa on usein saman tiedon uudelleen latausta. Toisena haittana on verkkosivun huono käyttömukavuus, sillä verkkosivu uudelleen ladattaessa siirtymä

6 1. Johdanto 2 vanhasta verkkosivusta uuteen ei ole saumaton, eikä aina edes kovin nopea. Käyttäjä joutuu siis katsomaan tyhjää tai latautuvaa ruutua mahdollisesti suurenkin osan verkkosivulla viettämästään ajasta. AJAX-tekniikoiden käyttö tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon näistä huonoista puolista. AJAX:n avulla käyttäjän lataaman verkkosivun on mahdollista vaihtaa taustatoimintana pieniäkin tietomääriä palvelimen kanssa. AJAX muodostaa käyttäjän ja palvelimen väliin lisäkerroksen, jonka avulla uutta tietoa palvelimelta ladataan käyttäjälle huomaamattomasti ja joka pystyy scriptikielen avulla manipuloimaan käyttäjälle näkyvän verkkosivun sisältöä dynaamisesti. Näin verkkosivusta saadaan sulavampi ja mukavampi käyttää. Tässä työssä esitellään AJAX-tekniikat ja AJAX:n keskeinen toimintaidea sekä tutkitaan ja arvioidaan AJAX:n tarjoamia mahdollisuuksia toteuttamalla Tampereen teknillisen yliopiston Systeemitekniikanlaitoksen ylläpitämään Vaisala ROSA -sääasemaan selainkäyttöliittymä. Sääaseman käyttöliittymäksi on olemassa myös muita toteutuksia.

7 3 2. SELAINPOHJAINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Selain on tietokoneohjelma, joka on tarkoitettu esittämään käyttäjälle verkkotekniikoilla toteutettua sisältöä. Usein tieto sijaitsee verkossa, mutta tiedon lähde voi olla myös paikallinen, kuten lähiverkko tai sama tietokone, jolla selainohjelmaa käytetään. Selainpohjainen käyttöliittymä tarkoittaa verkkotekniikoilla toteutettua verkkosivua, jota voidaan käyttää selainohjelmalla ja joka on tarkoitettu toimimaan käyttöliittymänä. Selainpohjainen käyttöliittymä voi tarjota mahdollisuuden vaikuttaa tarkkailtavaan kohteeseen tai pelkästään pääsyn kohteesta kerättyihin tietoihin, kuten tähän työhön liittyen toteutetussa selainkäyttöliittymässä. Selainpohjainen käyttöliittymä on usein mielekästä sijoittaa verkkoon kytketylle palvelimelle, jolloin sitä voidaan käyttää useilla erilaisilla päätteillä, joissa on verkkoyhteys ja selainohjelma. Suurinpana etuna käyttöliittymän selainpohjaisuudessa onkin juuri käyttöliittymän laaja, helppo ja järjestelmäriippumaton saatavuus. Tällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa; tietoturvasta huolehtiminen on selainkäyttöliittymän toteutukseen liittyen tärkeässä asemassa etenkin, jos tarkkailtava tieto on luonteeltaan salassa pidettävää, tai käyttöliittymän avulla on mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän toimintaan. Tietoturva ja sen toteuttaminen selainkäyttöliittymään rajattiin tämän työn ulkopuolelle. Perusvaatimuksena toteutettavalle selainkäyttöliittymälle oli AJAX-tekniikoiden hyödyntäminen sen toteutuksessa. Käyttöliittymältä vaadittava toiminnallisuus rajoittui sääasemalta saatavien säätietojen esittämiseen käyttäjälle. Selainkäyttöliittymältä edellytetään, että Tampereen teknillisen yliopiston Systeemitekniikan laitos voi käyttää sitä edustuskäytössä AJAX:n esittelytarkoituksessa. Varsinaiseen käyttöön selainkäyttöliittymän ei ole tarkoitus tulla, vaan toteutettavan käyttöliittymän avulla on vain tarkoitus tutkia AJAX-tekniikoiden käyttöä ja toimivuutta. Koska selainkäyttöliittymän ei ole tarkoitus päätyä todelliseen käyttöön, rajataan toteutuksesta pois toiminnallisuutta, jota sääaseman selainkäyttöliittymässä olisi hyvä olla, mutta jonka toteuttaminen ei tuo lisäarvoa AJAX-tekniikoiden käytön tutkimiseen. Tällaisia toteutuksesta poisjätettyjä toimintoja ovat esimerkiksi sään historiatietojen esittäminen graaen avulla. Säätiedot selainkäyttöliittymä saa valmiiksi toteutetulta palvelinpuolen rajapinnalta, jonka tarjoamia mahdollisuuksia on tarkoitus hyödyntää sellaisenaan. Oman

8 2. Selainpohjainen käyttöliittymä 4 palvelinpuolen toteutuksen tekeminen tätä työtä varten olisi mahdollista, mutta palvelintoiminta päätettiin rajata työn ulkopuolelle.

9 5 3. KÄYTETYT TEKNIIKAT AJAX:lla (Asynchronous JavaScript and XML) tarkoitetaan tekniikkakokoelmaa, jonka avulla on mahdollista päivittää osia verkkosivusta taustatoimintana, niin että koko verkkosivua ei tarvitse ladata uudestaan. Ensimmäisiä kertoja AJAX-termiä tässä yhteydessä käytti Jesse James Garrett artikkelissaan [1]. Garrett määritteli AJAX:iin kuuluvaksi seuraavat tekniikat: XHTML sekä CSS tiedon esittämiseen, DOM verkkosivun näkymän dynaamiseen muokkaamiseen, XML tiedon välittämiseen ja manipuloimiseen, XMLHttpRequest assynkroniseen tiedonsiirtoon ja JavaScript sitomassa eri osatekniikoita yhteen. Luetellut tekniikat esitellään oleellisin osin tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Mikä tahansa näitä tekniikoita käyttävä verkkosivu ei kuitenkaan käytä AJAXtekniikkaa. AJAX tarkoittaa nimenomaan tiettyä tapaa käyttää edellä mainittuja tekniikoita. Toisaalta AJAX-termillä ei aina tarkoiteta tiukasti lyhenteen alkuperän mukaista toimintaa, vaan toteutustapaa yleisemmin [2]. Siirrettävän tiedon ei siis tarvitse olla XML muotoista ja tiedonsiirtotapa voi olla niin asynkroninen kuin synkroninenkin. Samoin esimerkiksi XHTML:n tilalla voidaan käyttää aiempaakin HTML standardia. Mikään AJAX-tyylisessä toteutuksessa käytettävistä tekniikoista ei ole uusi; vain vanhojen tekniikoiden uudenlainen käyttö on mahdollistanut uudenlaisen dynaamisuuden luonnin verkkosivuille [1]. AJAX:n voidaan ajatella luovan uuden kerroksen palvelimen ja käyttäjän välille [1]. AJAX-kerroksen sijoittumista asiakas-palvelin -malliin on havainnollistettu kuvassa 3.1. AJAX-kerros toteutetaan JavaScriptillä asiakkaan puolelle. AJAXkerroksen tarkoitus on taata nopea vaste käyttäjän toiminnoille ja hoitaa tietojen vaihto palvelimen kanssa kätketysti taustalla. Käyttäjälle tarjottava nopea vaste ei aina tarkoita välitöntä uuden informaation esittämistä, vaan voi myös olla esimerkiksi latausanimaation käynnistäminen uudelle tiedolle varattuun tilaan samalla kun muu verkkosivu kuitenkin pysyy luettavana ja käytettävänä. Käyttäjän ei siis tarvitse katsella tyhjää tai kokonaan uudelleen latautuvaa selainikkunaa käyttäessään verkkosivua. Tämän ominaisuuden ansiosta AJAX:n avulla on mahdollista toteuttaa verkkosivuja tai selainkäyttöliittymiä, jotka muistuttavat normaalia, ei selaimessa toimivaa ohjelmaa. AJAX-kerroksen sijoittumisen lisäksi huomion arvoista kuvassa 3.1 on, että AJAXtekniikoita hyödyntävä verkkosivu ei edellytä erityistä tukea palvelin puolelta, vaan

10 3. Käytetyt tekniikat 6 Kuva 3.1: AJAX-kerroksen sijoittuminen asiakas-palvelin malliin. palvelinpään rakenne voi olla jopa identtinen perinteisellä ja AJAX-verkkosivulla. Perinteinen verkkosivu vastaanottaa palvelimelta aina kokonaisen HTML-kielellä toteutetun verkkosivun. AJAX-verkkosivu voi saada palvelimelta niin XML kuin muunkin muotoista tietoa, kuten kuvia, jonka AJAX-kerroksen toiminnallisuus osaa upottaa aikaisemmin ladattuun, käyttäjälle näytettävään HTML-runkoon. Lisäksi käyttäjän toiminnot AJAX-sivulla eivät välttämättä aiheuta välittömästi pyyntöä palvelimelle, vaan AJAX-kerros toimii rajapintana ja puskurina verkkosivun käyttöliittymän ja palvelimen välillä. AJAX-kerroksen toiminnallisuus voisi esimerkiksi pyrkiä arvaamaan mitä tietoa käyttäjä tulee seuraavaksi tarvitsemaan ja lataamaan sitä jo etukäteen varastoon. 3.1 XHTML XHTML (Extensive Hypertext Markup Language) on verkkosivujen tekemiseen tarkoitettu kuvauskieli, jossa verkkosivujen rakennetta kuvataan elementtien avulla. XHTML on HTML:n seuraaja [3]. XHTML merkintätapa on täysin XML pohjainen. Verrattuna HTML:än tämä tarkoittaa tiukempia ja yksiselitteisiä sääntöjä elementtien merkitsemiseen. XHTML:n etu onkin juuri merkintätavan yksiselitteisyys, sekä se, että XHTML dokumenttia voidaan käsitellä millä tahansa XML:n käsittelyyn tarkoitetulla ohjelmalla tai ohjelmakomponentilla.

11 3. Käytetyt tekniikat XML XML (Extensible Markup Language) on SGML:stä johdettu tiedon säilyttämiseen ja siirtämiseen tarkoitettu merkintäkieli, joka mahdollistaa tiedon jäsentelyn elementtien avulla. XML-elementtien nimet tai attribuutit eivät ole XML standardissa määritettyjä, vaan jokaiseen käyttösovellukseen voidaan ottaa käyttöön parhaiten soveltuvat nimet. [4] Tämä edellyttää, että käyttäjälle välitetään aina tieto siitä, kuinka sisältöä tulisi käsitellä, sillä XML:lle ei ole tiettyä rajattua käyttötarkoitusta. Joissain tapauksissa elementin nimi itsessään voi dokumentoida sen sisältämän tiedon tyypin riittävästi ihmislukijaa varten. Myös XML pohjaisissa merkintäkielissä, kuten XHTML, elementtien on oltava ennalta sovitun mukaiset. XML:n vahvuus on sen järjestelmäriippumattomuus ja laaja käyttö. [4] 3.3 DOM DOM (Document Object Model) on rajapinta, jonka avulla ohjelmien ja scriptien on mahdollista nähdä ja muokata kuvauskielellä, kuten XML, HTML tai XHTML, toteutetun dokumentin sisältöä. [5] DOM esittää dokumentin sisällön puumaisena rakenteena, joka muodostetaan dokumentin elementeistä. Tässä työssä DOM antaa esimerkiksi JavaScript scriptille mahdollisuuden muokata käyttäjälle esitettävän XHTML dokumentin sisältöä dynaamisesti. 3.4 JavaScript Jos käyttäjälle näytettävästä verkkosivusta halutaan muuttaa jotain, esimerkiksi käsitellä käyttäjän syöttämää tietoa ja muuttaa näkymää syötteen mukaisesti, täytyy puhtaasti HTML dokumenttina toteutetulle verkkosivulle syötetty tieto aina lähettää palvelimelle, joka käsittelee tiedon ja lähettää kokonaan uuden HTML verkkosivun takaisin käyttäjälle vastauksena. JavaScriptin avulla toiminnallisuutta voidaan siirtää asiakaspäähän selainohjelman suoritettavaksi. JavaScript on syntaksiltaan löyhästi C++- tai Java-ohjelmointikieltä muistuttava scriptikieli. JavaScript koodia ei käännetä, vaan selainohjelma tulkkaa sen. JavaScriptin XMLHttpRequest-luokka tarjoaa rajapinnan, jonka avulla on mahdollista siirtää tietoa asiakkaan ja palvelimen välillä tai HTTPS:n yli [6]. XMLHttpRequest-olion palvelimelta lataama tieto voi olla esimerkiksi XMLmuotoinen, jonka XMLHttpRequest-olio palauttaa DOM-parsittuna tai tekstiä, joka palautetaan string-oliona muun scriptin käsiteltäväksi. XMLHttpRequest-luokan määritelmä ei suosittele sallittavaksi XMLHttpRequestolion yhteyttä palvelimeen, joka on eri alkuperää kuin käytettävän XMLHttpRequestolion sisältävä scriptitiedosto [6, kpl ]. Syynä tähän on tietoturvariski.

12 3. Käytetyt tekniikat 8 XMLHttpRequest-olion rajapintafunktio open antaa asettaa käytettävän HTTPpyyntö metodin, esimerkiksi get tai post, pyynnön kohde URL:n sekä sen, käytetäänkö synkronista vai asynkronista tiedonsiirtotapaa. Asynkronista tiedonsiirtotapaa käytettäessä scriptin suoritus ei pysähdy odottamaan palvelimen vastausta. Sen sijaan XMLHttpRequest-olion onreadystatechange tapahtumatarkkailija (eng. event listener) herättää käyttäjän toteuttaman tapahtuman käsittelijäfunktion, kun tiedonsiirrossa on saavutettu uusi tila. Synkronisessa tiedonsiirtotavassa scriptin suoritus pysähtyy kunnes palvelimelta on saatu vastaus. Kun esimerkiksi tiedetään ohjelmointivaiheessa siirrettävien tietomäärien olevan suuria, on usein parempi käyttää asynkronista tiedonsiirtotapaa, jotta verkkosivun toiminnasta saadaan sujuvampaa. XMLHttpRequest-olion setrequestheader rajapintafunktio antaa määrittää HTTPotsikkotiedot (eng. header), jotka lähetetään pyynnön mukana. XMLHttpRequest-olion send rajapintafunktion kutsu käynnistää pyynnön lähetyksen palvelimelle. Parametrina voidaan antaa palvelimelle lähetettävä viesti, mutta kaikissa käyttötarkoituksissa viestiä ei tarvita, jolloin viestin voi jättää myös tyhjäksi.

13 9 4. VAISALA ROSA -SÄÄASEMA Vaisala ROSA -sääasema mittaa ilman lämpötilaa, sademäärää, tuulennopeutta, tuulensuuntaa ja ilmankosteutta. Tähän työhön liittyvä sääasema on sijoitettu Tampereen teknillisen yliopiston katolle. Sääasema on kytketty sarjaportin välityksellä Telit GE863-GPS moduuliin, johon voidaan ottaa yhteys palvelimelta. Mittaustietoja talletetaan tietokantaan. [7] 4.1 Web Service Web Service on ohjelmamoduli, jonka tarjoama palvelu on saatavilla tietoverkon välityksellä. Web Service tietää mitä palveluita se voi toteuttaa ja mitä sisääntuloja se tarvitsee tuottaakseen ulostulonsa. Web service myös pystyy kertomaan nämä tiedot asiakkaalle rajapintakuvauksensa avulla. [8, s. 5] Web service hyödyntää avoimia protokollia tiedon välityksessä asiakkaan ja palvelun välillä sekä rajapintakuvauksessa. Tietoa Web Servicen ja asiakkaan välillä voidaan välittää esimerkiksi XML muotoisena avulla. [8, s. 33] Web Servicen tarjoama resurssi sellaisenaan ei ole suoraan ihmisen käytettävissä tai ymmärrettävissä. Web Servicen palvelua käyttää aina toinen ohjelma joko ihmisen aloitteesta tai ilman. Web Servicen on mahdollista käyttää toisia Web Servicejä. [8, s. 10] 4.2 WSDL ja SOAP WSDL (Web Service Description Language) on Web Servicen rajapintakuvaus, joka esitetään XML-muotoisena tietona [8, s. 149]. WSDL ei ole ensisijaisesti tarkoitettu ihmisen luettavaksi ja ymmärtämäksi, vaan ohjelmien keskenäiseen keskusteluun. SOAP (Simple Object Access Protocol) on protokolla, jonka avulla ohjelmat voivat vaihtaa XML pohjaisesti esitettyä tietoa yli. SOAP-viestin avulla ohjelma voi olla yhteydessä Web Serviceen ja päinvastoin. [8, s ] XMLpohjaisuuden ansiosta SOAP-viesti on järjestelmäneutraali eli sen avulla on mahdollista siirtää tietoa monien erilaisten järjestelmien välillä.

14 10 5. SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄN TOTEUTUS Selainkäyttöliittymän toteutus AJAX-tekniikoita hyödyntäen rajaa jo aiheena työssä käytettävissä olevat tekniikat tarkasti. Selainkäyttöliittymä toteutettiin XHTMLdokumenttina, jonka tyylitiedot on eristetty CSS-tiedostoon. Alasivujen XHTMLkoodi kirjoitettiin omiin dokumentteihin, jotta niitä on mahdollista hakea palvelimelta erillisinä paloina AJAX-periaatteen mukaisesti. Sivun toiminnallisuus on toteutettu JavaScript kielellä. Mahdollisin osin scripti on eristetty erillisiin tiedostoihin. Selainkäyttöliittymä on testattu Mozilla Firefox -selaimen versiolla Työtä aloittaessa säätietojen noutaminen ja päivittäminen päätettiin toteuttaa AJAX-tekniikoiden avulla ja siten, että säätiedot päivittyvät käyttöliittymäsivulle automaattisesti tietyin aikavälein ilman, että koko verkkosivua ladataan palvelimelta uudelleen. Käyttöliittymän toteutusvaiheessa päädyttiin lisäksi toteuttamaan valikko- ja alasivurakenne AJAX-tekniikoiden avulla. Säätiedot noudetaan XMLHttpRequest-olion avulla Salosen raportissa kuvatulta Web Serviceltä [7] lähettämällä sille SOAP-muotoinen pyyntö, johon Web Service vastaa SOAP-muotoisella vastauksella. Vastauksen rakenne on vakio, joten siitä on helppoa poimia käyttöön halutut numeeriset säätietoja kuvaavat arvot. Valikon toteutuksessa päädyttiin käyttämään menetelmää, jossa käytetään myös XMLHttpRequest-oliota, mutta tässä tapauksessa sen avulla lähetetään palvelimelle HTTP-pyyntö, johon vastauksena saadaan halutun alasivun XHTML-kooditiedosto. Molemmissa yllä kuvatuissa tilanteissa käytetään asynkronista tiedonsiirtotapaa. Asiakasselainohjelman ladatessa käyttöliittymäsivu, latautuu asiakkaalle pääsivu, tyylitiedosto sekä scriptitiedostot. Pääsivua index.htm suoritettaessa kutsutaan sille sisällytetyn scriptin takia funktiota paivitasivu, jolla ladataan palvelimelta tässä tapauksesa tiedosto saa.htm. Kun saa.htm on onnistuneesti ladattu, päivitetään sen sisältö näkymään pääsivun alasivuille varattuun tilaan. Selainkäyttöliittymän valikko on osa pääsivua. Valikon painikkeita napsautettaessa kutsutaan paivitasivu-funktiota, jonka avulla ladataan kunkin tilanteen mukainen alasivu samoin kuin edellisessä kappaleessa on kuvailtu. Valikko- ja alasivurakenne on toteutettu luomalla pääsivurunkoon alasivuille varattuun kenttään XHTML:n div-elementillä tila, jonka sisälle voidaan ladata XHTMLmuotoista tietoa erillisestä tiedostosta. Selain esittää div-elementin sisään ladatun XHTML tiedon kuten muunkin XHTML-muotoisen tiedon. Tässä käyttöliittymäto-

15 5. Selainkäyttöliittymän toteutus 11 Kuva 5.1: Toteutetun selainkäyttöliittymän pää- ja aloitussivu. teutuksessa kaikkia alasivuja ei noudeta palvelimelta verkkosivua ladattaessa. Alasivut noudetaan palvelimelta vain tarvittaessa XMLHttpRequest-olion avulla. Toteutustavan verkkoliikenteen säästöhyödyt jäävät pieniksi näin suppealla käyttöliittymäsivulla, mutta enemmän dataa sisältävillä verkkosivustoilla tällä tekniikalla voidaan nopeuttaa verkkosivun latausaikaa ja vähentää turhaa verkkoliikennettä huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki alasivujenkin data ladattaisiin aina kerralla asiakkaan saataville verkkosivun ensilatauksen yhteydessä, tai tilanteeseen, jossa uutta alasivua ladattaessa ladattaisiin myös pääsivun tieto uudelleen. Selainkäyttöliittymään toteutettiin JavaScriptillä luokka, joka huolehtii säätietojen hankkimisesta palvelimelta ja tarjoaa rajapintansa kautta muulle selainkäyttöliittymän scriptille mahdollisuuden päästä käsiksi säätietoihin. Tässä selainkäyttöliittymän toteutuksessa luokasta luodaan yksi olio, joka varastoi sisälleen kaikki olion elinaikana Web Serviceltä noudetut säätiedot. Vanhojen säätietojen varastointi toteutettiin mahdollista käyttöliittymässä näytettävää säähistoriatietoa varten, mutta tällaista ominaisuutta lopulliseen käyttöliittymään ei tehty. Kaikkien historiatietojen tallettaminen olion sisäiseen muuttujataulukkoon voi muodostua ongelmaksi, jos asiakaslaitteen muisti on hyvin pieni tai sivua pidetään auki hyvin pitkiä aikoja. Käytännössä selainkäyttöliittymän tarkoituksen mukaisessa demokäytössä ongelmaa ei muodostu. 5.1 Käyttöliittymäkuvaus Selainkäyttöliittymän aloitussivulla (kuva 5.1) näkyy käyttäjälle taulukoituna säätiedot. Oletuksena tietoja yritetään hakea Web Serviceltä ja päivittää verkkosivun näkymään automaattisesti tietyin väliajoin. Aloitussivulla oleva teksti kertoo päivitysvälin sekä ilmoittaa mikäli Web Serviceen ei saatu yhteyttä edellisellä päivityksen

16 5. Selainkäyttöliittymän toteutus 12 yrityskerralla. Säätiedot-välilehti avaa aloitussivuna näytettävän säätiedot esittävän alasivun. Info-välilehti avaa alasivun, jossa on yleistä tietoa toteutetusta selainkäyttöliittymästä ja sen toiminnasta. Debugnäkymä-välilehden kautta on mahdollista tarkkailla säätietoja kuten pääsivullakin. Fake-valinnalla voi valita haetaanko säätietoja Web Serviceltä, vai käytetäänkö testisäätietoja. Debug-valinnalla voi kytkeä debug-tulosteiden esittämisen päälle. Debug viestejä tulostetaan debugnäkymä-alasivun alaosaan. Debug tulosteiden avulla on mahdollista tarkkailla ohjelman sisäistä toimintaa. Debug-toiminto sisällytettiin myös lopulliseen selainkäyttöliittymään, sillä se toimii esimerkkinä dynaamisesta verkkosivun toiminnasta ja sisällön päivittämisestä DOM:n avulla. Säätietojen päivitysväli -ruudun avulla on mahdollista vaihtaa automaattisen säätietojen päivityksen väliä tai kytkeä automaattinen päivitys pois käytöstä tyhjentämällä kenttä tai syöttämällä siihen 0. Debugnäkymä-alasivulla on mahdollista myös päivittää tietoja manuaalisesti Päivitä-painiketta napsauttamalla. Debugnäkymäalasivun fake- ja säätietojen päivitysväli -valinnat ovat voimassa myös Säätiedotalasivulla. 5.2 Ongelmia toteutuksessa Suurin vastaan tullut ongelma selainkäyttöliittymän toteuttamisessa oli kun XMLHttpRequest-olion avulla yritettiin saada yhteyttä Web Serviceen. Vikaa selvitettäessä kävi ilmi, että XMLHttpRequest-luokka ei salli yhteyttä muuhun kuin sen omaan alkuperäpalvelimeen. (ks. 3.4) Testejä suoritettiin siten, että selainkäyttöliittymään liittyvät tiedostot olivat paikallisella tietokoneella, jonka selaimella käyttöliittymää käytettiin, ja Web Service, jota yritettiin käyttää oli omalla palvelimellaan. Testijärjestelyn takia yhteyden saaminen ei siis ollut mahdollista, vaan toivottu toiminta olisi edellyttänyt, että selainkäyttöliittymän tiedostot olisivat olleet sijoitettuna samalle palvelimelle, jossa Web Service sijaitsee. Työtä toteutettaessa Web Serviceen oltiin yhteydessä ainoastaan aikaisemmin toteutetun ohjelman avulla. Tämä tarjosi kuitenkin mahdollisuuden testata Web Servicen toiminnallisuutta ja SOAP-viestien muotoa. Koska tiedettiin, ettei Web Service kyennyt tarjoamaan oikeita säätietoja tätä työtä toteutettaessa, päätettiin ettei selainkäyttöliittymän tiedostoja edes yritetä testata samalla palvelimella, jolla Web Service sijaitsee. Tämän takia säätietojen noutamiseen liittyvä AJAX-tekniikka jäi testaamatta. Selainkäyttöliittymää toteutettaessa hyödynnettäväksi ajateltu Web Service ei pystynyt tästä työstä riippumattomista syistä palauttamaan todellisia mitattuja säätietoja sääasemalta, ja välillä Web Service ei muutoinkaan palauttanut kuvauksensa mukaista vastausviestiä. Tämän takia selainkäyttöliittymän kehitystä ja testausta varten toteutettiin FakeSOAPMaker-luokka, jonka avulla voidaan tuottaa testisäätietoja. Luokan palauttamat testisäätiedot ovat SOAP-muotoisen viestin sisällä.

17 5. Selainkäyttöliittymän toteutus 13 Testisäätietoja käsitellään scriptissä samalla tavalla kuin Web Serviceltä saatavaa vastausviestiä tulisi käsitellä. Testikäytössä tämän luokan avulla luetaan säätietojen numeroarvot paikallisesta tekstitiedostosta. Kellonaika- ja päivämäärätiedot luokan palauttaman SOAP-muotoiseen viestiin muodostetaan asiakastietokoneen omasta kellosta. Luokka toteutettiin siten, että se on helppo ottaa käyttöön myös muissa opinnäytetöissä, joiden olisi tarkoitus käyttää samaa Web Serviceä. Toteutetun valikko- ja alasivurakenteen toteutustavan takia selainohjelmien takaisin (eng. back) -painike ei toimi toivotulla tavalla. Tämä johtuu siitä, että selaimissa takaisin-toiminto on yleisesti toteutettu viemään takaisin edelliselle verkkosivulle, jolla käsitetään osoiterivillä nykyistä edeltävän URL:n mukaista verkkosivua [9, 10]. AJAX-tekniikoilla toteutettu rakenne päivittää yhden, ja takaisin-toiminnon näkökulmasta samana pysyvän, verkkosivun sisältämiä osia. Toisin sanoen verkkosivun URL on muuttumaton, vaikka esitettävä sisältö saattaa vaihtua. Samasta syystä myöskään muita AJAX-tekniikoilla päivitettyjä verkkosivun osia ei voi selata taaksepäin selaimen takaisin-toiminnon avulla. Esimerkiksi tässä selainkäyttöliittymässä menneiden säätietojen tarkastus takaisin-toiminnon avulla ei ole mahdollista. Samasta syystä aiheutuu myös esimerkiksi se, ettei tiettyä alasivua voi lisätä selaimen kirjanmerkiksi (eng. bookmark).

18 14 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikka säätietojen noutoon liittyvä tekniikka jäi testaamattomaksi, voidaan AJAXtekniikkaa pitää toimivana ja hyvänä ratkaisuna tämän kaltaisiin tarkoituksiin. Toteutetun selainkäyttöliittymän alasivun AJAX-rakenteen hyödyntämä XMLHttpRequest-olio toimii odotetulla tavalla. Säätietoja noutavan XMLHttpRequest-olion merkittävin ero alasivun vastaavaan olioon oli, että se yritti olla yhteydessä palvelimeen, joka ei ollut toteutetun selainkäyttöliittymän scriptin alkuperä testejä suoritettaessa. Toisaalta tehdyn testiluokan avulla saatiin testattua, että toteutettu selainkäyttöliittymä pystyi käsittelemään suunnitellulla tavalla Web Servicen SOAP muotoisia vastausviestejä ja päivittämään viestien sisällön käyttäjälle esitettävään näkymään. On perusteltua olettaa, että jos käytetty Web Service toimisi oikein ja selainkäyttöliittymän tiedostot sijoitettaisiin käytetyn Web Servicen kanssa samalle palvelimelle, toimisi myös toteutettu selainkäyttöliittymä toivotulla tavalla, sillä kaikki Web Servicen käyttöön liittyvä toteutettu toiminnallisuus selainkäyttöliittymässä on todettu toimivaksi. Virheiden mahdollisuus on silti olemassa, koska toteutetun selainkäyttöliittymän säätietojen noutokokonaisuutta ei ole testaamalla todettu toimivaksi. Toteutettu verkkosivun valikko- ja alasivurakenne toimii halutulla tavalla. Toteutus oli verrattain yksinkertainen ja sellaisenaan tai pienin muutoksin hyödynnettävissä muissakin kohteissa. Tämän työn puitteissa toteutetun selainkäyttöliittymän ohella ei ole syytä jättää käytettyjen tekniikoiden toimivuutta arvioitaessa huomiotta muita AJAX-tekniikoita käyttäviä verkkosivuja. Näyttönä AJAX-tekniikoiden toimivuudesta toimii verkkosivut kuten Google Maps ja Gmail. Mainittujen verkkosivujen toiminnallisuus perustuu AJAX-tekniikoihin, ja niiden voidaan sanoa olevan hyvin dynaamisia, sujuvatoimisia ja normaalin tietokoneohjelman kaltaisia toiminnallisuudessaan. Eräs AJAX-tekniikoilla toteutettujen verkkosivujen huono puoli on tässäkin toteutuksessa havaittu selainohjelmien takaisin-toiminnon rikkoontuminen. Ongelma on yleisesti tunnettu ja siihen on olemassa ratkaisuja, joihin ei kuitenkaan tämän työn puitteissa tutustuta tai puututa [11, 12]. Tätä voidaan kuitenkin pitää pienenä huonona puolena verrattuna saavutettaviin etuihin.

19 15 7. YHTEENVETO Tämän työn tarkoituksena oli tutustua AJAX-tekniikoihin ja tutkia niiden käyttöä ja toimivuutta toteuttamalla Tampereen teknillisen yliopiston Systeemitekniikanlaitoksen ylläpitämään Vaisala ROSA -sääasemaan selainkäyttöliittymä. Selainkäyttöliittymään toteutettiin AJAX-tekniikoita hyödyntäen seka valikko- ja alasivurakenne, että verkkosivulla esitettävien säätietojen automaattinen päivitys. Säätietojen hankkimisessa suunniteltiin käytettäväksi aiemmin toteutettua Web Serviceä, joka ei kuitenkaan tätä työtä ja siihen liittyvää selainkäyttöliittymää tehdessä ja testatessa toiminut oikein. Tästä syystä osa suunnitellusta toiminnallisuudesta jäi testaamatta. Toteutettu valikko- ja alasivurakenne sen sijaan toimi odotusten mukaisesti. Johtopäätöksenä tehdyn selainkäyttöliittymän sekä muun tutkimuksen pohjalta voidaan todeta AJAX-tekniikoiden olevan käyttökelpoisia ja niiden järkevän käytön parantavan verkkosivun käyttömukavuutta ja lisäävän dynaamisuutta. Lisäksi AJAX-tekniikoiden avulla voidaan vähentää verkkoliikenteen määrää.

20 16 LÄHTEET [1] Jesse James Garrett. Ajax: A New Approach to Web Applications [WWW] Saatavissa: Viitattu [2] Ajax (programming) [WWW]. Saatavissa: Viitattu [3] XHTML2 Working Group Home Page. Saatavissa: Viitattu [4] Extensible Markup Language (XML). Saatavissa: Viitattu [5] Document Object Model (DOM). Saatavissa: Viitattu [6] XMLHttpRequest, W3C Working Draft 19 November Saatavissa: Viitattu [7] Mikko Salonen. Vaisala Rosa -sääaseman etäkäyttö Telit GE863-GPS moduulin avulla. Erikoistyö. Versio: Saatavissa verkkosivulta [8] Michael P. Papazoglou. Web Services: Principles and Technology Pearson. Dorchester, Great Britain. 1. painos. 752 s. [9] Mozilla Firefox -selaimen käyttäjän tukidokumentaatio. Saatavissa: Viitattu [10] Opera-selaimen käyttäjän tukidokumentaatio. Saatavissa: Viitattu [11] Brad Neuberg. AJAX: How to Handle Bookmarks and Back Buttons [WWW] Saatavissa: Viitattu [12] Mike Stenhouse. Fixing the Back Button and Enabling Bookmarking for AJAX Apps [WWW] Saatavissa: Viitattu

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto. Ohje

EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto. Ohje EK:n palkkatiedustelun asiointipalvelu ja SFTPtiedonsiirto Ohje Tiedonanto- ja siirtopalvelut Palkkatiedustelun tietoja voi toimittaa eri tekniikoilla 1. Syöttämällä käsin asiointipalvelun lomakenäkymässä

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE

Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

Attribuutti-kyselypalvelu

Attribuutti-kyselypalvelu Attribuutti-kyselypalvelu sivu 1/10 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Palvelut... 3 2.1 Ammattioikeudenrajoituslista... 3 2.2 Ammattioikeuslista... 3 2.3 Attribuutti-rajoitustietosanoma... 3 3 Palvelurajapinnan

Lisätiedot

INTERNETSELAIMEN ASETUKSET. Kuinka saan parhaan irti selaimesta

INTERNETSELAIMEN ASETUKSET. Kuinka saan parhaan irti selaimesta INTERNETSELAIMEN ASETUKSET Kuinka saan parhaan irti selaimesta ASETUKSET YLEISESTI Asetuksilla taataan, että Selaimen ulkoasu on toivotunlainen Kirjaimen ja kuvien koko Pop-up -ikkunoiden käsittely Joissakin

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi Helsinki Testbed tutkijankäyttöliittymä Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi 7.4.2006 Taustaa Helsinki Testbed on Ilmatieteen

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Web Service torilla tavataan!

Web Service torilla tavataan! Web Service torilla tavataan! Jari Putula Avarea Oy COPYRIGHT BY AVAREA 2009 1 Google Trends COPYRIGHT BY AVAREA 2009 2 1 1. Mahdollistajat 2. Web service? 3. KISS 4. Miksi? 5. Analogia 6. Ajax 7. Esimerkki

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS

Lisätiedot

Testidatan generointi

Testidatan generointi Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI

Lisätiedot

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.

EMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03. EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...

Lisätiedot

Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja.

Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. RUUTU DYNAAMINEN SPOTTI TEKNISET OHJEET Versio 1.0 Yleistä Tavallisen videomainoksen sijasta Ruudussa voidaan mainostauolla esittää dynaamisia spotteja. Dynaamiset spotit ovat flash mainoksia, jotka mahdollistavat

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Copyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa

Copyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:

Lisätiedot

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen Tero Tähtinen Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio Diplomityöesitelmä 29.11.2004 1 Johdanto Diplomityössä

Lisätiedot

VERKONRAKENNUS JA URAKOINTI TYÖPAJA 1

VERKONRAKENNUS JA URAKOINTI TYÖPAJA 1 Visma Software Tallinnan asiakaspäivät 10 11.5.2012 Tapio Mäkitalo, Mauno Penttilä VERKONRAKENNUS JA URAKOINTI TYÖPAJA 1 Page 2 Visma L7 Asiakaspäivät 2012 Projektitoiminta TUOTE JA HINTAPÄIVITYSTEN HAKU

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

PÄIVITÄ TIETOKONEESI PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto 1 Visma L7 päivitysaineiston nouto Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka Visma L7 -järjestelmän master-ympäristö päivitetään etäpäivitysohjelman avulla. 1.1 Etäpäivitysohjelman asennus/päivitys Saat etäpäivitysohjelman

Lisätiedot

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille

KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille KServer Etäohjaus 1 (5) KServer Etäohjaus Spesifikaatio asiakaspuolen toteutuksille Palvelimen toteutuksen ollessa versio 1.0, spesifikaation versio 1.0.0. 2009, Riku Eskelinen/ KServer Software Development

Lisätiedot

OVeT hinnastopalvelu (Sähkö)

OVeT hinnastopalvelu (Sähkö) OVeT hinnastopalvelu (Sähkö) Puh: 02-2767 171 Fax: 02-2767 170 www.ecom.fi asiakaspalvelu@ecom.fi 1 Automaattinen tuote- ja hintatietojen päivitys Ecom OVeTista...2 2 Ecom OVeT-palveluun valittavat tiedostot...2

Lisätiedot

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Leo Suomela 2 / 13 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aloitusnäkymä... 3 3 Ohjausnäkymä... 4 4 Sivujen lisäys... 6 5 Etusivun määritys... 9 6 Teeman muokkaus... 13 3 / 13

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta

Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Suomen Tilaajavastuu Oy Veronumero.fi Tarkastaja rajapinta Rajapintakuvaus veronumeroiden tarkastamiseen ja henkilötietojen noutamiseen Suomen Tilaajavastuu Oy Muutoshistoria Päivämäärä Tekijä Muutos 11.2.2013

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Tukipyyntö-toiminnon ohje

Tukipyyntö-toiminnon ohje Tukipyyntö-toiminnon ohje Diagnoosilaitteen teknisen tukipyyntötoiminnon avulla avataan teknistä tukea koskeva asiakirja, joka sisältää tietoja ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Sen kautta saadaan käyttöön

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan

Lisätiedot

24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9

24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9 24h Admin V1.00 20.11.2004 / 24h_Admin_v100.pdf 1/9 Copyright Yleiskuvaus 1. Perusasioita kirjautumisesta 2. Kirjautuminen 3. Sivut 4. Yläpalkki 5. Sivujen kuvaukset 5.1 Versiotiedot 5.2 Pääsivu 5.3 Valikon

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 7.3.2007 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 SISÄLLYSLUETTELO

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 7.3.2007 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA OE/OSSPEAKER V.10.3 OESPEAKER VERSIO 10.3 OSSPEAKER VERSIO 10.3 TILA: 3.3.2007 SISÄLLYSLUETTELO Ohjelman asennus... 2 Radiorastien liittäminen... 2 Taustatietojen syöttö... 2 Verkon

Lisätiedot

Comet laskutusasiakas -sivusto

Comet laskutusasiakas -sivusto Comet laskutusasiakas -sivusto Pysäköintirahan lataaminen Comet pysäköinin maksulaitteisiin laskutusasiakas sivustolla https://secure.comet.fi/comet/cpss Tuki: Tekninen tuki 0100 87 870 (arkisin 8.00 16.00)

Lisätiedot

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna WordPress ja tee siihen esimerkkisisältöä - Mittaa WP:n tehoa. Vertaile etusivun ja alasivujen nopeutta siihen, että tallennat saman sisällön staattiseksi. Analysoi mittaustulokset.

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen WampServer palvelimen asennus ja käyttö Eclipsen kanssa, sekä ensimmäinen FTP yhteys www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

DOORSin Spreadsheet export/import

DOORSin Spreadsheet export/import DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Sukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641)

Sukupuu -ohjelma. Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) Sukupuu -ohjelma Ossi Väre (013759021) Joni Virtanen (013760641) 7.11.2011 1 Johdanto Toteutimme C -kielellä sukupuuohjelman, johon käyttäjä voi lisätä ja poistaa henkilöitä ja määrittää henkilöiden välisiä

Lisätiedot

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki

SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset

Lisätiedot

Helsingin Sanomat ipad

Helsingin Sanomat ipad Helsingin Sanomat ipad Sovelluksen mainosaineistojen tekniset ohjeet: kokosivu ja etusivu 13.5.2013 SISÄLLYS ipad-mainokset 2 Tekniikka ja tiedostokoot 3 Orientaatio 4 Linkit: richie-modal-browser 4 Gesture

Lisätiedot

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Sisällys Tietoa tästä dokumentista... 3 Yleistä... 3 Dokumentit... 4 Online-muokkaustila Macin Firefox-selaimella... 4 Pääsy mobiilikäyttöliittymälle kansio- ja dokumenttilinkkien

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

HENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013

HENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013 HENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013 Henkilölista -palvelu 1 Sisältö 1. Veronumerolaki ja raportointi... 2 2. Henkilölista-palvelun sisältö... 2 2.1. Palvelun käyttötarkoitus ja hyödyt...

Lisätiedot

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28 Webforum Version 15.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-03-28 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Dokumentit... 5 Uudet versiot dokumenttien katseluohjelmista ipadille... 5 Dokumenttien

Lisätiedot

Opponointitestaus VYM -> LiKe 29.03.2001

Opponointitestaus VYM -> LiKe 29.03.2001 Opponointitestaus VYM -> LiKe 29.03.2001 Opponoinnin testitapaukset Opponoinnin testitapaukset on pääosin suoritettu loggautumalla sisään käyttäjällä Minna Reino, joka on I -käyttäjä After Sales-projektissa.

Lisätiedot

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA

CLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA CLIENT k k k k k TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA Sisältö 1. Yleistä CLIENT tiedonsiirto-ja raportointiohjelmasta... 3 2. Asetukset... 4 2.1 Yleiset asetukset... 4 2.2 Raportissa näytettävät sarakkeet...

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys

DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys DumpDbox-ohjelmiston asennus- ja käyttöohjeet Sisällys 1. Esittely... 2 2. Asennusohjeet... 2 3. Yleiskuva ohjelmistosta... 3 4. Tietojen siirtäminen D-Boxin avulla... 4 4.1. Piirturitiedostojen siirtäminen...

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

PIKAOHJE USEIDEN VASTAANOTTAJIEN LISÄÄMISEEN YHTIÖN JAKELULISTOILLE

PIKAOHJE USEIDEN VASTAANOTTAJIEN LISÄÄMISEEN YHTIÖN JAKELULISTOILLE PIKAOHJE USEIDEN VASTAANOTTAJIEN LISÄÄMISEEN YHTIÖN JAKELULISTOILLE JOHDANTO Tämä pikaohje on suunniteltu auttamaan useiden vastaanottajien lisäämisessä yhtiön jakelulistoille GlobeNewswire-järjestelmässä

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 1 (9) Tikon Web-sovellukset Marraskuu 2014 2 (9) 1 Johdanto... 3 2 Windows... 3 2.1 Microsoft Silverlight... 3 3 Tablet-laitteet... 4 4 Selaimet... 5 4.1 Yleiset asetukset (kaikki selaimet)...

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

Fingridin säätösähkötarjousohje. Vaksin käyttöohjeet 20.5.2015

Fingridin säätösähkötarjousohje. Vaksin käyttöohjeet 20.5.2015 Fingridin säätösähkötarjousohje Vaksin käyttöohjeet 20.5.2015 Yleistä Tämän ohjeen mukaisesti osapuoli voi jättää säätötarjouksia Fingridin ylläpitämille säätösähkömarkkinoille Osapuolella tulee olla säätösähkömarkkinoille

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

AutoFutur / KoneFutur verkkojärjestelmän päivitysohje

AutoFutur / KoneFutur verkkojärjestelmän päivitysohje AutoFutur / KoneFutur verkkojärjestelmän päivitysohje Yleistä Tämä ohje on tarkoitettu käytettäväksi kun käytössäsi on AutoFutur- tai KoneFutur- verkkojärjestelmä. Yhden koneen järjestelmää varten on oma

Lisätiedot

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet 15.11.2012 1.0 Vastuutaho TRAFI Sisällys Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet 1 1. Johdanto 3 1.1. Esitiedot 3 1.2. Käyttöoikeudet 3 1.3. Sisäänkirjautuminen

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot