MIKKO HAAPANEN AJAX-TEKNIIKOIDEN HYÖDYNTÄMINEN VAISALA ROSA -SÄÄASEMAN SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKO HAAPANEN AJAX-TEKNIIKOIDEN HYÖDYNTÄMINEN VAISALA ROSA -SÄÄASEMAN SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ"

Transkriptio

1 MIKKO HAAPANEN AJAX-TEKNIIKOIDEN HYÖDYNTÄMINEN VAISALA ROSA -SÄÄASEMAN SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄSSÄ Kandidaatintyö Tarkastaja: Mikko Salmenperä

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan koulutusohjelma MIKKO HAAPANEN: AJAX-tekniikoiden hyödyntäminen Vaisala ROSA - sääaseman selainkäyttöliittymässä Kandidaatintyö, 16 sivua, 1 liitesivu Heinäkuu 2010 Pääaine: Automaation tietotekniikka Tarkastaja: Mikko Salmenperä Avainsanat: AJAX, JavaScript, selainkäyttöliittymä AJAX (Asynchronous JavaScript and XML) tarkoittaa yhdistelmää verkkosivujen tekemiseen käytetyistä tekniikoista, kuten kuvaus- ja scriptikielestä, joiden yhteiskäytöllä luodaan verkkosivusta dynaaminen. AJAX-tekniikoiden avulla on mahdollista ladata palvelimelta ja päivittää käyttäjälle näkyvän verkkosivun osia ilman, että koko verkkosivua tarvitsee ladata uudelleen. Tämän ansiosta verkkosivuista on mahdollista tehdä enemmän normaalia tietokoneohjelmaa muistuttava ja käyttäjäystävällisempi. Tämä työ jakaantuu kahteen osaan: Aiheen esittelyosassa esitellään AJAXtekniikan periaatteet ja siihen liittyvät osatekniikat. Selainkäyttöliittymän toteutuskuvauksessa esitellään tähän työhön liittyen tehty AJAX-tekniikoita hyödyntävä Vaisala ROSA -sääaseman selainkäyttöliittymä ja arvioidaan käytettyjä tekniikoita sen pohjalta. Toteutettua selainkäyttöliittymä ei tästä työstä riippumattomista ongelmista johtuen saatu kaikin osin toimimaan toivotulla tavalla. Kuitenkin toteutettu selainkäyttöliittymä, sekä useat yleisesti tunnetut AJAX-tekniikoita hyödyntävät verkkosivut osoittavat, että AJAX-tekniikoilla on mahdollista toteuttaa dynaamisia ja sujuvatoimisia verkkosivuja.

3 III SISÄLLYS 1. Johdanto Selainpohjainen käyttöliittymä Käytetyt tekniikat XHTML XML DOM JavaScript Vaisala ROSA -sääasema Web Service WSDL ja SOAP Selainkäyttöliittymän toteutus Käyttöliittymäkuvaus Ongelmia toteutuksessa Johtopäätökset Yhteenveto Lähteet A.FakeSOAPMaker-luokan käyttödokumentaatio

4 IV TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Alasivu Pääsivun sisällä oleva tietyn asiakokonaisuuden sisältävä sivu. Alasivujen välillä voidaan liikkua Pääsivun valikkopainikkeiden avulla. Asiakas Eng. client. Ohjelma, yleensä selainohjelma, joka käyttää palvelimen tarjoamaan palvelua. CSS Cascading Style Sheets (suom. kaskadiset tyyliohjeet). CSS-kielen avulla on mahdollista eristää tyyliin liittyvät määritelmät muusta, esimerkiksi verkkosivuun liittyvästä rakenteen kuvaustiedostosta erilleen. HTML Hypertext Markup Language. Tässä työssä HTML-termillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia HTML-kielen versioita, myös XHTML:ä. HTTP(S) Hypertext Transfer Protocol (Secure). Siirtoprotokolla, jota selainohjelmat ja palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon. JavaScript Lyh. JS. Tässä työssä JavaScript-termillä tarkoitetaan ECMAScriptmäärityksen mukaista scriptiä. JavaScript-termiä käytetään selvyyden vuoksi, sillä sitä käytetään myös lähteissä. Käyttäjä Ihmiskäyttäjä, joka selaa esimerkiksi verkkosivua tai käyttää tietokoneohjelmaa. Palvelin Eng. server. Palvelinohjelma, joka tarjoaa verkon välityksellä palveluaan asiakkaille. Pääsivu Toteutetun selainkäyttöliittymän index.htm niminen XHTML-tiedosto, joka toimii selainkäyttöliittymän rankana. SGML Standard Generalized Markup Language. SGML on tekniikka, jonka avulla kuvataan tekstin rakennetta tai esitystapaa. Esimerkiksi HTML on määritetty SGML:n avulla. Verkko Eng. World Wide Web (lyh. WWW), Web Verkkosivu Eng. webpage. Verkkotekniikoilla toteutettu dokumentti, jota usein tarkastellaan selainohjelmalla. Verkkotekniikka Tekniikka, jota käytetään verkossa esimerkiksi tiedon siirtoon tai tiedon esittämiseen.

5 1 1. JOHDANTO Perinteisesti verkkosivu muodostuu tiedostoista, jotka kuvaavat sen sisällön ja tyylin. Tiedon siirron kannalta koko verkkosivu on voitu ajatella yhdeksi paketiksi siinä mielessä, että käyttäjän on täytynyt aina ladata koko paketti kerralla. Poikkeuksen tähän on tehnyt selainohjelman mahdollisuus tallentaa verkkosivun osia, kuten kuvia tai tyylitiedostoja välimuistiin, jolloin kokonaisia muuttumattomia tiedostoja ei ole aina ollut tarvetta ladata uudelleen palvelimelta. Ongelmana silti on, että jos käyttäjä haluaa päivittää pienen osan aiemmin lataamaansa verkkosivua, on hänen täytynyt ladata koko tämän pienen tiedon sisältävä tiedosto uudelleen. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta tarpeesta ja tilanteesta on säätietoja esittävä verkkosivu, jonka perusrunko pysyy muuttumattomana, mutta sen sisällä esitettävät tiheästi muuttuvat säätiedot olisi syytä pitää ajantasalla. Toinen perinteisen verkkosivun ominaisuus on staattisuus. Kerran ladattu verkkosivu pysyy täysin muuttumattomana ja kaikenlainen käyttäjän vuorovaikutus on pohjautunut siihen, että palvelimelta ladataan kulloinkin käyttäjälle esitettävä uusi kokonainen verkkosivu, oli muuttuvan esitettävän tiedon määrä sitten suuri tai pieni. Ensimmäinen helpotus verkkosivujen staattisuuteen on ollut mahdollisuus sisällyttää verkkosivulle scriptikielellä toteutettua toiminnallisuutta. Perinteisesti kuitenkin kaikki scriptin saatavilla oleva tieto on täytynyt ladata muun verkkosivun latauksen yhteydessä palvelimelta, jonka jälkeen uutta tietoa ei ole voinut saada ilman koko verkkosivun uudelleen noutoa. Joihinkin tarkoituksiin tämä on riittävää. Esimerkiksi scriptikielellä verkkosivulle toteutettu kello tarvitsee vain muuttumattoman scriptikoodinsa, sekä pääsyn asiakastietokoneen aikatietoihin, jotka selainohjelma tarjoaa. Kuitenkin esimerkiksi tuoreita säätietoja esittävän verkkosivun säätiedot on ladattava palvelimelta joka kerta, kun asiakasohjelma tarvitsee uuden tiedon. Scriptikielen avulla verkkosivun esittämää tietoa voi muuttaa ilman verkkosivun uudelleen latausta, mutta tämä kaikki tieto on silti täytynyt ladata aiemmin palvelimelta, vaikka vain osa siitä esitettäisiin käyttäjälle tiettynä hetkeneä. Verkkosivun toiminnallisuuden toteutus ilman scriptikieltä ja uuden tiedon haku palvelimelta on siis perinteisin menetelmin vaatinut koko verkkosivun uudelleen latausta. Haittana tässä tavassa on suuri verkkoliikenne, joka lisää kustannuksia ja josta suuri osa on usein saman tiedon uudelleen latausta. Toisena haittana on verkkosivun huono käyttömukavuus, sillä verkkosivu uudelleen ladattaessa siirtymä

6 1. Johdanto 2 vanhasta verkkosivusta uuteen ei ole saumaton, eikä aina edes kovin nopea. Käyttäjä joutuu siis katsomaan tyhjää tai latautuvaa ruutua mahdollisesti suurenkin osan verkkosivulla viettämästään ajasta. AJAX-tekniikoiden käyttö tarjoaa mahdollisuuden päästä eroon näistä huonoista puolista. AJAX:n avulla käyttäjän lataaman verkkosivun on mahdollista vaihtaa taustatoimintana pieniäkin tietomääriä palvelimen kanssa. AJAX muodostaa käyttäjän ja palvelimen väliin lisäkerroksen, jonka avulla uutta tietoa palvelimelta ladataan käyttäjälle huomaamattomasti ja joka pystyy scriptikielen avulla manipuloimaan käyttäjälle näkyvän verkkosivun sisältöä dynaamisesti. Näin verkkosivusta saadaan sulavampi ja mukavampi käyttää. Tässä työssä esitellään AJAX-tekniikat ja AJAX:n keskeinen toimintaidea sekä tutkitaan ja arvioidaan AJAX:n tarjoamia mahdollisuuksia toteuttamalla Tampereen teknillisen yliopiston Systeemitekniikanlaitoksen ylläpitämään Vaisala ROSA -sääasemaan selainkäyttöliittymä. Sääaseman käyttöliittymäksi on olemassa myös muita toteutuksia.

7 3 2. SELAINPOHJAINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Selain on tietokoneohjelma, joka on tarkoitettu esittämään käyttäjälle verkkotekniikoilla toteutettua sisältöä. Usein tieto sijaitsee verkossa, mutta tiedon lähde voi olla myös paikallinen, kuten lähiverkko tai sama tietokone, jolla selainohjelmaa käytetään. Selainpohjainen käyttöliittymä tarkoittaa verkkotekniikoilla toteutettua verkkosivua, jota voidaan käyttää selainohjelmalla ja joka on tarkoitettu toimimaan käyttöliittymänä. Selainpohjainen käyttöliittymä voi tarjota mahdollisuuden vaikuttaa tarkkailtavaan kohteeseen tai pelkästään pääsyn kohteesta kerättyihin tietoihin, kuten tähän työhön liittyen toteutetussa selainkäyttöliittymässä. Selainpohjainen käyttöliittymä on usein mielekästä sijoittaa verkkoon kytketylle palvelimelle, jolloin sitä voidaan käyttää useilla erilaisilla päätteillä, joissa on verkkoyhteys ja selainohjelma. Suurinpana etuna käyttöliittymän selainpohjaisuudessa onkin juuri käyttöliittymän laaja, helppo ja järjestelmäriippumaton saatavuus. Tällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa; tietoturvasta huolehtiminen on selainkäyttöliittymän toteutukseen liittyen tärkeässä asemassa etenkin, jos tarkkailtava tieto on luonteeltaan salassa pidettävää, tai käyttöliittymän avulla on mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän toimintaan. Tietoturva ja sen toteuttaminen selainkäyttöliittymään rajattiin tämän työn ulkopuolelle. Perusvaatimuksena toteutettavalle selainkäyttöliittymälle oli AJAX-tekniikoiden hyödyntäminen sen toteutuksessa. Käyttöliittymältä vaadittava toiminnallisuus rajoittui sääasemalta saatavien säätietojen esittämiseen käyttäjälle. Selainkäyttöliittymältä edellytetään, että Tampereen teknillisen yliopiston Systeemitekniikan laitos voi käyttää sitä edustuskäytössä AJAX:n esittelytarkoituksessa. Varsinaiseen käyttöön selainkäyttöliittymän ei ole tarkoitus tulla, vaan toteutettavan käyttöliittymän avulla on vain tarkoitus tutkia AJAX-tekniikoiden käyttöä ja toimivuutta. Koska selainkäyttöliittymän ei ole tarkoitus päätyä todelliseen käyttöön, rajataan toteutuksesta pois toiminnallisuutta, jota sääaseman selainkäyttöliittymässä olisi hyvä olla, mutta jonka toteuttaminen ei tuo lisäarvoa AJAX-tekniikoiden käytön tutkimiseen. Tällaisia toteutuksesta poisjätettyjä toimintoja ovat esimerkiksi sään historiatietojen esittäminen graaen avulla. Säätiedot selainkäyttöliittymä saa valmiiksi toteutetulta palvelinpuolen rajapinnalta, jonka tarjoamia mahdollisuuksia on tarkoitus hyödyntää sellaisenaan. Oman

8 2. Selainpohjainen käyttöliittymä 4 palvelinpuolen toteutuksen tekeminen tätä työtä varten olisi mahdollista, mutta palvelintoiminta päätettiin rajata työn ulkopuolelle.

9 5 3. KÄYTETYT TEKNIIKAT AJAX:lla (Asynchronous JavaScript and XML) tarkoitetaan tekniikkakokoelmaa, jonka avulla on mahdollista päivittää osia verkkosivusta taustatoimintana, niin että koko verkkosivua ei tarvitse ladata uudestaan. Ensimmäisiä kertoja AJAX-termiä tässä yhteydessä käytti Jesse James Garrett artikkelissaan [1]. Garrett määritteli AJAX:iin kuuluvaksi seuraavat tekniikat: XHTML sekä CSS tiedon esittämiseen, DOM verkkosivun näkymän dynaamiseen muokkaamiseen, XML tiedon välittämiseen ja manipuloimiseen, XMLHttpRequest assynkroniseen tiedonsiirtoon ja JavaScript sitomassa eri osatekniikoita yhteen. Luetellut tekniikat esitellään oleellisin osin tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Mikä tahansa näitä tekniikoita käyttävä verkkosivu ei kuitenkaan käytä AJAXtekniikkaa. AJAX tarkoittaa nimenomaan tiettyä tapaa käyttää edellä mainittuja tekniikoita. Toisaalta AJAX-termillä ei aina tarkoiteta tiukasti lyhenteen alkuperän mukaista toimintaa, vaan toteutustapaa yleisemmin [2]. Siirrettävän tiedon ei siis tarvitse olla XML muotoista ja tiedonsiirtotapa voi olla niin asynkroninen kuin synkroninenkin. Samoin esimerkiksi XHTML:n tilalla voidaan käyttää aiempaakin HTML standardia. Mikään AJAX-tyylisessä toteutuksessa käytettävistä tekniikoista ei ole uusi; vain vanhojen tekniikoiden uudenlainen käyttö on mahdollistanut uudenlaisen dynaamisuuden luonnin verkkosivuille [1]. AJAX:n voidaan ajatella luovan uuden kerroksen palvelimen ja käyttäjän välille [1]. AJAX-kerroksen sijoittumista asiakas-palvelin -malliin on havainnollistettu kuvassa 3.1. AJAX-kerros toteutetaan JavaScriptillä asiakkaan puolelle. AJAXkerroksen tarkoitus on taata nopea vaste käyttäjän toiminnoille ja hoitaa tietojen vaihto palvelimen kanssa kätketysti taustalla. Käyttäjälle tarjottava nopea vaste ei aina tarkoita välitöntä uuden informaation esittämistä, vaan voi myös olla esimerkiksi latausanimaation käynnistäminen uudelle tiedolle varattuun tilaan samalla kun muu verkkosivu kuitenkin pysyy luettavana ja käytettävänä. Käyttäjän ei siis tarvitse katsella tyhjää tai kokonaan uudelleen latautuvaa selainikkunaa käyttäessään verkkosivua. Tämän ominaisuuden ansiosta AJAX:n avulla on mahdollista toteuttaa verkkosivuja tai selainkäyttöliittymiä, jotka muistuttavat normaalia, ei selaimessa toimivaa ohjelmaa. AJAX-kerroksen sijoittumisen lisäksi huomion arvoista kuvassa 3.1 on, että AJAXtekniikoita hyödyntävä verkkosivu ei edellytä erityistä tukea palvelin puolelta, vaan

10 3. Käytetyt tekniikat 6 Kuva 3.1: AJAX-kerroksen sijoittuminen asiakas-palvelin malliin. palvelinpään rakenne voi olla jopa identtinen perinteisellä ja AJAX-verkkosivulla. Perinteinen verkkosivu vastaanottaa palvelimelta aina kokonaisen HTML-kielellä toteutetun verkkosivun. AJAX-verkkosivu voi saada palvelimelta niin XML kuin muunkin muotoista tietoa, kuten kuvia, jonka AJAX-kerroksen toiminnallisuus osaa upottaa aikaisemmin ladattuun, käyttäjälle näytettävään HTML-runkoon. Lisäksi käyttäjän toiminnot AJAX-sivulla eivät välttämättä aiheuta välittömästi pyyntöä palvelimelle, vaan AJAX-kerros toimii rajapintana ja puskurina verkkosivun käyttöliittymän ja palvelimen välillä. AJAX-kerroksen toiminnallisuus voisi esimerkiksi pyrkiä arvaamaan mitä tietoa käyttäjä tulee seuraavaksi tarvitsemaan ja lataamaan sitä jo etukäteen varastoon. 3.1 XHTML XHTML (Extensive Hypertext Markup Language) on verkkosivujen tekemiseen tarkoitettu kuvauskieli, jossa verkkosivujen rakennetta kuvataan elementtien avulla. XHTML on HTML:n seuraaja [3]. XHTML merkintätapa on täysin XML pohjainen. Verrattuna HTML:än tämä tarkoittaa tiukempia ja yksiselitteisiä sääntöjä elementtien merkitsemiseen. XHTML:n etu onkin juuri merkintätavan yksiselitteisyys, sekä se, että XHTML dokumenttia voidaan käsitellä millä tahansa XML:n käsittelyyn tarkoitetulla ohjelmalla tai ohjelmakomponentilla.

11 3. Käytetyt tekniikat XML XML (Extensible Markup Language) on SGML:stä johdettu tiedon säilyttämiseen ja siirtämiseen tarkoitettu merkintäkieli, joka mahdollistaa tiedon jäsentelyn elementtien avulla. XML-elementtien nimet tai attribuutit eivät ole XML standardissa määritettyjä, vaan jokaiseen käyttösovellukseen voidaan ottaa käyttöön parhaiten soveltuvat nimet. [4] Tämä edellyttää, että käyttäjälle välitetään aina tieto siitä, kuinka sisältöä tulisi käsitellä, sillä XML:lle ei ole tiettyä rajattua käyttötarkoitusta. Joissain tapauksissa elementin nimi itsessään voi dokumentoida sen sisältämän tiedon tyypin riittävästi ihmislukijaa varten. Myös XML pohjaisissa merkintäkielissä, kuten XHTML, elementtien on oltava ennalta sovitun mukaiset. XML:n vahvuus on sen järjestelmäriippumattomuus ja laaja käyttö. [4] 3.3 DOM DOM (Document Object Model) on rajapinta, jonka avulla ohjelmien ja scriptien on mahdollista nähdä ja muokata kuvauskielellä, kuten XML, HTML tai XHTML, toteutetun dokumentin sisältöä. [5] DOM esittää dokumentin sisällön puumaisena rakenteena, joka muodostetaan dokumentin elementeistä. Tässä työssä DOM antaa esimerkiksi JavaScript scriptille mahdollisuuden muokata käyttäjälle esitettävän XHTML dokumentin sisältöä dynaamisesti. 3.4 JavaScript Jos käyttäjälle näytettävästä verkkosivusta halutaan muuttaa jotain, esimerkiksi käsitellä käyttäjän syöttämää tietoa ja muuttaa näkymää syötteen mukaisesti, täytyy puhtaasti HTML dokumenttina toteutetulle verkkosivulle syötetty tieto aina lähettää palvelimelle, joka käsittelee tiedon ja lähettää kokonaan uuden HTML verkkosivun takaisin käyttäjälle vastauksena. JavaScriptin avulla toiminnallisuutta voidaan siirtää asiakaspäähän selainohjelman suoritettavaksi. JavaScript on syntaksiltaan löyhästi C++- tai Java-ohjelmointikieltä muistuttava scriptikieli. JavaScript koodia ei käännetä, vaan selainohjelma tulkkaa sen. JavaScriptin XMLHttpRequest-luokka tarjoaa rajapinnan, jonka avulla on mahdollista siirtää tietoa asiakkaan ja palvelimen välillä tai HTTPS:n yli [6]. XMLHttpRequest-olion palvelimelta lataama tieto voi olla esimerkiksi XMLmuotoinen, jonka XMLHttpRequest-olio palauttaa DOM-parsittuna tai tekstiä, joka palautetaan string-oliona muun scriptin käsiteltäväksi. XMLHttpRequest-luokan määritelmä ei suosittele sallittavaksi XMLHttpRequestolion yhteyttä palvelimeen, joka on eri alkuperää kuin käytettävän XMLHttpRequestolion sisältävä scriptitiedosto [6, kpl ]. Syynä tähän on tietoturvariski.

12 3. Käytetyt tekniikat 8 XMLHttpRequest-olion rajapintafunktio open antaa asettaa käytettävän HTTPpyyntö metodin, esimerkiksi get tai post, pyynnön kohde URL:n sekä sen, käytetäänkö synkronista vai asynkronista tiedonsiirtotapaa. Asynkronista tiedonsiirtotapaa käytettäessä scriptin suoritus ei pysähdy odottamaan palvelimen vastausta. Sen sijaan XMLHttpRequest-olion onreadystatechange tapahtumatarkkailija (eng. event listener) herättää käyttäjän toteuttaman tapahtuman käsittelijäfunktion, kun tiedonsiirrossa on saavutettu uusi tila. Synkronisessa tiedonsiirtotavassa scriptin suoritus pysähtyy kunnes palvelimelta on saatu vastaus. Kun esimerkiksi tiedetään ohjelmointivaiheessa siirrettävien tietomäärien olevan suuria, on usein parempi käyttää asynkronista tiedonsiirtotapaa, jotta verkkosivun toiminnasta saadaan sujuvampaa. XMLHttpRequest-olion setrequestheader rajapintafunktio antaa määrittää HTTPotsikkotiedot (eng. header), jotka lähetetään pyynnön mukana. XMLHttpRequest-olion send rajapintafunktion kutsu käynnistää pyynnön lähetyksen palvelimelle. Parametrina voidaan antaa palvelimelle lähetettävä viesti, mutta kaikissa käyttötarkoituksissa viestiä ei tarvita, jolloin viestin voi jättää myös tyhjäksi.

13 9 4. VAISALA ROSA -SÄÄASEMA Vaisala ROSA -sääasema mittaa ilman lämpötilaa, sademäärää, tuulennopeutta, tuulensuuntaa ja ilmankosteutta. Tähän työhön liittyvä sääasema on sijoitettu Tampereen teknillisen yliopiston katolle. Sääasema on kytketty sarjaportin välityksellä Telit GE863-GPS moduuliin, johon voidaan ottaa yhteys palvelimelta. Mittaustietoja talletetaan tietokantaan. [7] 4.1 Web Service Web Service on ohjelmamoduli, jonka tarjoama palvelu on saatavilla tietoverkon välityksellä. Web Service tietää mitä palveluita se voi toteuttaa ja mitä sisääntuloja se tarvitsee tuottaakseen ulostulonsa. Web service myös pystyy kertomaan nämä tiedot asiakkaalle rajapintakuvauksensa avulla. [8, s. 5] Web service hyödyntää avoimia protokollia tiedon välityksessä asiakkaan ja palvelun välillä sekä rajapintakuvauksessa. Tietoa Web Servicen ja asiakkaan välillä voidaan välittää esimerkiksi XML muotoisena avulla. [8, s. 33] Web Servicen tarjoama resurssi sellaisenaan ei ole suoraan ihmisen käytettävissä tai ymmärrettävissä. Web Servicen palvelua käyttää aina toinen ohjelma joko ihmisen aloitteesta tai ilman. Web Servicen on mahdollista käyttää toisia Web Servicejä. [8, s. 10] 4.2 WSDL ja SOAP WSDL (Web Service Description Language) on Web Servicen rajapintakuvaus, joka esitetään XML-muotoisena tietona [8, s. 149]. WSDL ei ole ensisijaisesti tarkoitettu ihmisen luettavaksi ja ymmärtämäksi, vaan ohjelmien keskenäiseen keskusteluun. SOAP (Simple Object Access Protocol) on protokolla, jonka avulla ohjelmat voivat vaihtaa XML pohjaisesti esitettyä tietoa yli. SOAP-viestin avulla ohjelma voi olla yhteydessä Web Serviceen ja päinvastoin. [8, s ] XMLpohjaisuuden ansiosta SOAP-viesti on järjestelmäneutraali eli sen avulla on mahdollista siirtää tietoa monien erilaisten järjestelmien välillä.

14 10 5. SELAINKÄYTTÖLIITTYMÄN TOTEUTUS Selainkäyttöliittymän toteutus AJAX-tekniikoita hyödyntäen rajaa jo aiheena työssä käytettävissä olevat tekniikat tarkasti. Selainkäyttöliittymä toteutettiin XHTMLdokumenttina, jonka tyylitiedot on eristetty CSS-tiedostoon. Alasivujen XHTMLkoodi kirjoitettiin omiin dokumentteihin, jotta niitä on mahdollista hakea palvelimelta erillisinä paloina AJAX-periaatteen mukaisesti. Sivun toiminnallisuus on toteutettu JavaScript kielellä. Mahdollisin osin scripti on eristetty erillisiin tiedostoihin. Selainkäyttöliittymä on testattu Mozilla Firefox -selaimen versiolla Työtä aloittaessa säätietojen noutaminen ja päivittäminen päätettiin toteuttaa AJAX-tekniikoiden avulla ja siten, että säätiedot päivittyvät käyttöliittymäsivulle automaattisesti tietyin aikavälein ilman, että koko verkkosivua ladataan palvelimelta uudelleen. Käyttöliittymän toteutusvaiheessa päädyttiin lisäksi toteuttamaan valikko- ja alasivurakenne AJAX-tekniikoiden avulla. Säätiedot noudetaan XMLHttpRequest-olion avulla Salosen raportissa kuvatulta Web Serviceltä [7] lähettämällä sille SOAP-muotoinen pyyntö, johon Web Service vastaa SOAP-muotoisella vastauksella. Vastauksen rakenne on vakio, joten siitä on helppoa poimia käyttöön halutut numeeriset säätietoja kuvaavat arvot. Valikon toteutuksessa päädyttiin käyttämään menetelmää, jossa käytetään myös XMLHttpRequest-oliota, mutta tässä tapauksessa sen avulla lähetetään palvelimelle HTTP-pyyntö, johon vastauksena saadaan halutun alasivun XHTML-kooditiedosto. Molemmissa yllä kuvatuissa tilanteissa käytetään asynkronista tiedonsiirtotapaa. Asiakasselainohjelman ladatessa käyttöliittymäsivu, latautuu asiakkaalle pääsivu, tyylitiedosto sekä scriptitiedostot. Pääsivua index.htm suoritettaessa kutsutaan sille sisällytetyn scriptin takia funktiota paivitasivu, jolla ladataan palvelimelta tässä tapauksesa tiedosto saa.htm. Kun saa.htm on onnistuneesti ladattu, päivitetään sen sisältö näkymään pääsivun alasivuille varattuun tilaan. Selainkäyttöliittymän valikko on osa pääsivua. Valikon painikkeita napsautettaessa kutsutaan paivitasivu-funktiota, jonka avulla ladataan kunkin tilanteen mukainen alasivu samoin kuin edellisessä kappaleessa on kuvailtu. Valikko- ja alasivurakenne on toteutettu luomalla pääsivurunkoon alasivuille varattuun kenttään XHTML:n div-elementillä tila, jonka sisälle voidaan ladata XHTMLmuotoista tietoa erillisestä tiedostosta. Selain esittää div-elementin sisään ladatun XHTML tiedon kuten muunkin XHTML-muotoisen tiedon. Tässä käyttöliittymäto-

15 5. Selainkäyttöliittymän toteutus 11 Kuva 5.1: Toteutetun selainkäyttöliittymän pää- ja aloitussivu. teutuksessa kaikkia alasivuja ei noudeta palvelimelta verkkosivua ladattaessa. Alasivut noudetaan palvelimelta vain tarvittaessa XMLHttpRequest-olion avulla. Toteutustavan verkkoliikenteen säästöhyödyt jäävät pieniksi näin suppealla käyttöliittymäsivulla, mutta enemmän dataa sisältävillä verkkosivustoilla tällä tekniikalla voidaan nopeuttaa verkkosivun latausaikaa ja vähentää turhaa verkkoliikennettä huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki alasivujenkin data ladattaisiin aina kerralla asiakkaan saataville verkkosivun ensilatauksen yhteydessä, tai tilanteeseen, jossa uutta alasivua ladattaessa ladattaisiin myös pääsivun tieto uudelleen. Selainkäyttöliittymään toteutettiin JavaScriptillä luokka, joka huolehtii säätietojen hankkimisesta palvelimelta ja tarjoaa rajapintansa kautta muulle selainkäyttöliittymän scriptille mahdollisuuden päästä käsiksi säätietoihin. Tässä selainkäyttöliittymän toteutuksessa luokasta luodaan yksi olio, joka varastoi sisälleen kaikki olion elinaikana Web Serviceltä noudetut säätiedot. Vanhojen säätietojen varastointi toteutettiin mahdollista käyttöliittymässä näytettävää säähistoriatietoa varten, mutta tällaista ominaisuutta lopulliseen käyttöliittymään ei tehty. Kaikkien historiatietojen tallettaminen olion sisäiseen muuttujataulukkoon voi muodostua ongelmaksi, jos asiakaslaitteen muisti on hyvin pieni tai sivua pidetään auki hyvin pitkiä aikoja. Käytännössä selainkäyttöliittymän tarkoituksen mukaisessa demokäytössä ongelmaa ei muodostu. 5.1 Käyttöliittymäkuvaus Selainkäyttöliittymän aloitussivulla (kuva 5.1) näkyy käyttäjälle taulukoituna säätiedot. Oletuksena tietoja yritetään hakea Web Serviceltä ja päivittää verkkosivun näkymään automaattisesti tietyin väliajoin. Aloitussivulla oleva teksti kertoo päivitysvälin sekä ilmoittaa mikäli Web Serviceen ei saatu yhteyttä edellisellä päivityksen

16 5. Selainkäyttöliittymän toteutus 12 yrityskerralla. Säätiedot-välilehti avaa aloitussivuna näytettävän säätiedot esittävän alasivun. Info-välilehti avaa alasivun, jossa on yleistä tietoa toteutetusta selainkäyttöliittymästä ja sen toiminnasta. Debugnäkymä-välilehden kautta on mahdollista tarkkailla säätietoja kuten pääsivullakin. Fake-valinnalla voi valita haetaanko säätietoja Web Serviceltä, vai käytetäänkö testisäätietoja. Debug-valinnalla voi kytkeä debug-tulosteiden esittämisen päälle. Debug viestejä tulostetaan debugnäkymä-alasivun alaosaan. Debug tulosteiden avulla on mahdollista tarkkailla ohjelman sisäistä toimintaa. Debug-toiminto sisällytettiin myös lopulliseen selainkäyttöliittymään, sillä se toimii esimerkkinä dynaamisesta verkkosivun toiminnasta ja sisällön päivittämisestä DOM:n avulla. Säätietojen päivitysväli -ruudun avulla on mahdollista vaihtaa automaattisen säätietojen päivityksen väliä tai kytkeä automaattinen päivitys pois käytöstä tyhjentämällä kenttä tai syöttämällä siihen 0. Debugnäkymä-alasivulla on mahdollista myös päivittää tietoja manuaalisesti Päivitä-painiketta napsauttamalla. Debugnäkymäalasivun fake- ja säätietojen päivitysväli -valinnat ovat voimassa myös Säätiedotalasivulla. 5.2 Ongelmia toteutuksessa Suurin vastaan tullut ongelma selainkäyttöliittymän toteuttamisessa oli kun XMLHttpRequest-olion avulla yritettiin saada yhteyttä Web Serviceen. Vikaa selvitettäessä kävi ilmi, että XMLHttpRequest-luokka ei salli yhteyttä muuhun kuin sen omaan alkuperäpalvelimeen. (ks. 3.4) Testejä suoritettiin siten, että selainkäyttöliittymään liittyvät tiedostot olivat paikallisella tietokoneella, jonka selaimella käyttöliittymää käytettiin, ja Web Service, jota yritettiin käyttää oli omalla palvelimellaan. Testijärjestelyn takia yhteyden saaminen ei siis ollut mahdollista, vaan toivottu toiminta olisi edellyttänyt, että selainkäyttöliittymän tiedostot olisivat olleet sijoitettuna samalle palvelimelle, jossa Web Service sijaitsee. Työtä toteutettaessa Web Serviceen oltiin yhteydessä ainoastaan aikaisemmin toteutetun ohjelman avulla. Tämä tarjosi kuitenkin mahdollisuuden testata Web Servicen toiminnallisuutta ja SOAP-viestien muotoa. Koska tiedettiin, ettei Web Service kyennyt tarjoamaan oikeita säätietoja tätä työtä toteutettaessa, päätettiin ettei selainkäyttöliittymän tiedostoja edes yritetä testata samalla palvelimella, jolla Web Service sijaitsee. Tämän takia säätietojen noutamiseen liittyvä AJAX-tekniikka jäi testaamatta. Selainkäyttöliittymää toteutettaessa hyödynnettäväksi ajateltu Web Service ei pystynyt tästä työstä riippumattomista syistä palauttamaan todellisia mitattuja säätietoja sääasemalta, ja välillä Web Service ei muutoinkaan palauttanut kuvauksensa mukaista vastausviestiä. Tämän takia selainkäyttöliittymän kehitystä ja testausta varten toteutettiin FakeSOAPMaker-luokka, jonka avulla voidaan tuottaa testisäätietoja. Luokan palauttamat testisäätiedot ovat SOAP-muotoisen viestin sisällä.

17 5. Selainkäyttöliittymän toteutus 13 Testisäätietoja käsitellään scriptissä samalla tavalla kuin Web Serviceltä saatavaa vastausviestiä tulisi käsitellä. Testikäytössä tämän luokan avulla luetaan säätietojen numeroarvot paikallisesta tekstitiedostosta. Kellonaika- ja päivämäärätiedot luokan palauttaman SOAP-muotoiseen viestiin muodostetaan asiakastietokoneen omasta kellosta. Luokka toteutettiin siten, että se on helppo ottaa käyttöön myös muissa opinnäytetöissä, joiden olisi tarkoitus käyttää samaa Web Serviceä. Toteutetun valikko- ja alasivurakenteen toteutustavan takia selainohjelmien takaisin (eng. back) -painike ei toimi toivotulla tavalla. Tämä johtuu siitä, että selaimissa takaisin-toiminto on yleisesti toteutettu viemään takaisin edelliselle verkkosivulle, jolla käsitetään osoiterivillä nykyistä edeltävän URL:n mukaista verkkosivua [9, 10]. AJAX-tekniikoilla toteutettu rakenne päivittää yhden, ja takaisin-toiminnon näkökulmasta samana pysyvän, verkkosivun sisältämiä osia. Toisin sanoen verkkosivun URL on muuttumaton, vaikka esitettävä sisältö saattaa vaihtua. Samasta syystä myöskään muita AJAX-tekniikoilla päivitettyjä verkkosivun osia ei voi selata taaksepäin selaimen takaisin-toiminnon avulla. Esimerkiksi tässä selainkäyttöliittymässä menneiden säätietojen tarkastus takaisin-toiminnon avulla ei ole mahdollista. Samasta syystä aiheutuu myös esimerkiksi se, ettei tiettyä alasivua voi lisätä selaimen kirjanmerkiksi (eng. bookmark).

18 14 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikka säätietojen noutoon liittyvä tekniikka jäi testaamattomaksi, voidaan AJAXtekniikkaa pitää toimivana ja hyvänä ratkaisuna tämän kaltaisiin tarkoituksiin. Toteutetun selainkäyttöliittymän alasivun AJAX-rakenteen hyödyntämä XMLHttpRequest-olio toimii odotetulla tavalla. Säätietoja noutavan XMLHttpRequest-olion merkittävin ero alasivun vastaavaan olioon oli, että se yritti olla yhteydessä palvelimeen, joka ei ollut toteutetun selainkäyttöliittymän scriptin alkuperä testejä suoritettaessa. Toisaalta tehdyn testiluokan avulla saatiin testattua, että toteutettu selainkäyttöliittymä pystyi käsittelemään suunnitellulla tavalla Web Servicen SOAP muotoisia vastausviestejä ja päivittämään viestien sisällön käyttäjälle esitettävään näkymään. On perusteltua olettaa, että jos käytetty Web Service toimisi oikein ja selainkäyttöliittymän tiedostot sijoitettaisiin käytetyn Web Servicen kanssa samalle palvelimelle, toimisi myös toteutettu selainkäyttöliittymä toivotulla tavalla, sillä kaikki Web Servicen käyttöön liittyvä toteutettu toiminnallisuus selainkäyttöliittymässä on todettu toimivaksi. Virheiden mahdollisuus on silti olemassa, koska toteutetun selainkäyttöliittymän säätietojen noutokokonaisuutta ei ole testaamalla todettu toimivaksi. Toteutettu verkkosivun valikko- ja alasivurakenne toimii halutulla tavalla. Toteutus oli verrattain yksinkertainen ja sellaisenaan tai pienin muutoksin hyödynnettävissä muissakin kohteissa. Tämän työn puitteissa toteutetun selainkäyttöliittymän ohella ei ole syytä jättää käytettyjen tekniikoiden toimivuutta arvioitaessa huomiotta muita AJAX-tekniikoita käyttäviä verkkosivuja. Näyttönä AJAX-tekniikoiden toimivuudesta toimii verkkosivut kuten Google Maps ja Gmail. Mainittujen verkkosivujen toiminnallisuus perustuu AJAX-tekniikoihin, ja niiden voidaan sanoa olevan hyvin dynaamisia, sujuvatoimisia ja normaalin tietokoneohjelman kaltaisia toiminnallisuudessaan. Eräs AJAX-tekniikoilla toteutettujen verkkosivujen huono puoli on tässäkin toteutuksessa havaittu selainohjelmien takaisin-toiminnon rikkoontuminen. Ongelma on yleisesti tunnettu ja siihen on olemassa ratkaisuja, joihin ei kuitenkaan tämän työn puitteissa tutustuta tai puututa [11, 12]. Tätä voidaan kuitenkin pitää pienenä huonona puolena verrattuna saavutettaviin etuihin.

19 15 7. YHTEENVETO Tämän työn tarkoituksena oli tutustua AJAX-tekniikoihin ja tutkia niiden käyttöä ja toimivuutta toteuttamalla Tampereen teknillisen yliopiston Systeemitekniikanlaitoksen ylläpitämään Vaisala ROSA -sääasemaan selainkäyttöliittymä. Selainkäyttöliittymään toteutettiin AJAX-tekniikoita hyödyntäen seka valikko- ja alasivurakenne, että verkkosivulla esitettävien säätietojen automaattinen päivitys. Säätietojen hankkimisessa suunniteltiin käytettäväksi aiemmin toteutettua Web Serviceä, joka ei kuitenkaan tätä työtä ja siihen liittyvää selainkäyttöliittymää tehdessä ja testatessa toiminut oikein. Tästä syystä osa suunnitellusta toiminnallisuudesta jäi testaamatta. Toteutettu valikko- ja alasivurakenne sen sijaan toimi odotusten mukaisesti. Johtopäätöksenä tehdyn selainkäyttöliittymän sekä muun tutkimuksen pohjalta voidaan todeta AJAX-tekniikoiden olevan käyttökelpoisia ja niiden järkevän käytön parantavan verkkosivun käyttömukavuutta ja lisäävän dynaamisuutta. Lisäksi AJAX-tekniikoiden avulla voidaan vähentää verkkoliikenteen määrää.

20 16 LÄHTEET [1] Jesse James Garrett. Ajax: A New Approach to Web Applications [WWW] Saatavissa: Viitattu [2] Ajax (programming) [WWW]. Saatavissa: Viitattu [3] XHTML2 Working Group Home Page. Saatavissa: Viitattu [4] Extensible Markup Language (XML). Saatavissa: Viitattu [5] Document Object Model (DOM). Saatavissa: Viitattu [6] XMLHttpRequest, W3C Working Draft 19 November Saatavissa: Viitattu [7] Mikko Salonen. Vaisala Rosa -sääaseman etäkäyttö Telit GE863-GPS moduulin avulla. Erikoistyö. Versio: Saatavissa verkkosivulta [8] Michael P. Papazoglou. Web Services: Principles and Technology Pearson. Dorchester, Great Britain. 1. painos. 752 s. [9] Mozilla Firefox -selaimen käyttäjän tukidokumentaatio. Saatavissa: Viitattu [10] Opera-selaimen käyttäjän tukidokumentaatio. Saatavissa: Viitattu [11] Brad Neuberg. AJAX: How to Handle Bookmarks and Back Buttons [WWW] Saatavissa: Viitattu [12] Mike Stenhouse. Fixing the Back Button and Enabling Bookmarking for AJAX Apps [WWW] Saatavissa: Viitattu

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k 1 Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa ko. toiminnallisuuden hyödyntämisen Web-palveluna.

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi Helsinki Testbed tutkijankäyttöliittymä Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi 7.4.2006 Taustaa Helsinki Testbed on Ilmatieteen

Lisätiedot

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto

1 Visma L7 päivitysaineiston nouto 1 Visma L7 päivitysaineiston nouto Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka Visma L7 -järjestelmän master-ympäristö päivitetään etäpäivitysohjelman avulla. 1.1 Etäpäivitysohjelman asennus/päivitys Saat etäpäivitysohjelman

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla

Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla Salasanojen turvallinen tallentaminen KeePass ohjelmalla KeePass on vapaasti saatavilla oleva, avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa salasanojen hallinnassa. Tämä KeePass ohje on päivitetty

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.

Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi olioperustainen sokkeloseikkailu peli Javakielellä. Sokkelon sisältö säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen

Lisätiedot

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut Turvallinen veneily -näyttö Kun VesselView käynnistetään sen oltua sammutettuna vähintään 30 sekuntia, näyttöön tulee turvalliseen veneilyyn liittyviä ohjeita sisältävä ikkuna. Jatka painamalla Accept

Lisätiedot

REST an idealistic model or a realistic solution?

REST an idealistic model or a realistic solution? REST an idealistic model or a realistic solution? 17.10.2006 Jari Aarniala jari.aarniala@cs.helsinki.fi Johdanto Representational State Transfer, eli REST Arkkitehtuurinen tyyli hajautetuille (hypermedia)järjestelmille

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Aloita valitsemalla aineistosiirron tapa, Classic tai Light.

Aloita valitsemalla aineistosiirron tapa, Classic tai Light. BUSINESS ONLINE, AINEISTOSIIRTO CLASSIC AINEISTON LÄHETYS Voimassa 30.6.2016 Aineistosiirtopalvelulla lähetät ja vastaanotat maksuliikeaineistot eräsiirtona, joka tehostaa yrityksesi maksuliikkeen prosesseja.

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun SANOMALIIKENNE Tullihallitus Suora sanoma-asiointi 16.6.2012 Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun XML-schemoihin v.1.8 muutos 16.6.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus...

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Webforum. Version 16.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty:

Webforum. Version 16.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty: Webforum Version 16.3 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2016-09-26 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita-sivu... 5 Uusi kalenteri... 5 Dokumentit... 6 Tarkastus ja hyväksyminen viimeistellään

Lisätiedot

Haka-käyttäjien kokoontuminen Arto Tuomi CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Haka-käyttäjien kokoontuminen Arto Tuomi CSC Tieteen tietotekniikan keskus Hakan teknisiä kuulumisia Haka-käyttäjien kokoontuminen 20.1.2009 Arto Tuomi CSC Tieteen tietotekniikan keskus SAML2 siirtymä 1.12.2008 Uudet Hakaan rekisteröitävät palvelut (SP) tukevat SAML 2.0 -tekniikkaa

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvien ottaminen Kuvien ottaminen tapahtuu oppilaiden omien kännykkäkameroiden tai koulun tablettien kameran avulla o Työ tehdään pareittain, joten ainakin toisella työparin

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

StatCrunch -laskentasovellus

StatCrunch -laskentasovellus StatCrunch -laskentasovellus Yleistä sovelluksesta StatCrunch on Integrated Analytics LLC:n valmistama sovellus tilastotieteellisten analyysien tuottamista varten. Se on verkon yli käytettävä analyysisovellus,

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

EU Login. EU Login kirjautuminen. EU Login tilin luominen

EU Login. EU Login kirjautuminen. EU Login tilin luominen EU Login EU Login kirjautuminen EU Login järjestelmä mahdollistaa keskitetyn pääsyn useisiin eri Euroopan Komission verkkosovelluksiin yhdellä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. EU login varmistaa identiteettisi

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen 21.11.2005 Käyttäjän näkökulma semanttinen web ei yleisty, ennen kuin sille on kysyntää ja käyttöä semanttisen

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

Yrityspalvelujärjestelmä

Yrityspalvelujärjestelmä Yrityspalvelujärjestelmä Voit tehdä tyylikkäät nettisivut yrityksellesi YPJ:n sivueditorilla. Sivueditorin avulla on helppoa päivittää ittää ja ylläpitää sivuja silloin, i kun sinulle parhaiten sopii.

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Aineistot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi tiedostot siirtää

Lisätiedot

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen

Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen tekeminen it-arvi Ohjeet sovelluksen käyttöön KÄYNNISTYS: - Sovellus käynnistetään tuplanapauttamalla kuvaketta Esteettomyysarviointi.exe. ETUSIVU: Aloita uusi kartoitus -painikkeesta käynnistyy uuden kartoituksen

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä

vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Asioiden välittämien työeläkealan toimijoiden ja TELKin sekä vakuutuslaitosten ja TAMLAn välillä Työeläkealan XML-käytäntöjen soveltaminen Taustaa, tämän dokumentin tarkoitus Asioiden välittäminen tapahtuu

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Johdatusta selainohjelmointiin

Johdatusta selainohjelmointiin Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat

Lisätiedot

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö

Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus. 14.10.2015 Valtiovarainministeriö Lync-järjestelmän käyttö etäpalvelussa Työasemavaatimukset ja selainohjelman asennus 14.10.2015 Valtiovarainministeriö 1 1 Taustaa Nykyisten videoneuvottelulaitteiden sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa.

Lisätiedot

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Salasanojen hallinta Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Restaurant Enterprise Solution Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo tarvittavat säännöt kuinka hallinnoida RES salasanoja

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

Ylläpitoalue - Etusivu

Ylläpitoalue - Etusivu Crasmanager 5.2 Ylläpitoalue - Etusivu Sivut osiossa sisällön selaus ja perussivujen ylläpito. Tietokannat osiossa tietokantojen ylläpito. Tiedostot osiossa kuvien ja liitetiedostojen hallinta. Työkalut

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

Kuva: Ilpo Okkonen

Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS OHJAAJAN OHJE 14.2.2017 Kuva: Ilpo Okkonen OodiHOPS Oulun yliopistossa Oulun yliopiston koulutusneuvosto on päättänyt, että OodiHOPS-toiminto otetaan käyttöön vähintään aloittavilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Uuden palvelun lisääminen liityntäpalvelimelle esuomi.fi

Uuden palvelun lisääminen liityntäpalvelimelle esuomi.fi Uuden palvelun lisääminen liityntäpalvelimelle esuomi.fi esuomi.fi/palveluntarjoajille/palveluvayla/tekninen-aineisto/konfigurointiohjeita/uuden-palvelun-lisaaminen-liityntapalvelimelle/ Suomi.fi-palveluväylä

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Moodle2. Syyskuu Minna Helynen

Moodle2. Syyskuu Minna Helynen Moodle2 Syyskuu 2012 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi twitter.com/minnahelynen fi.linkedin.com/in/minnahelynen PAOK paokhanke.ning.com #paokhanke (Twitter) facebook.com/paok-verkosto Mitä uutta Moodle

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet

Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Mika Karaila Metso Automation, Technology & Application Research PL 237, 33101 TAMPERE Tel. (040)

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO)

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO) Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio 22.5.2015 RO) Asio Sanomapalvelinohjelmiston ja viestintäpalvelun käyttö nettiselaimella Kirjautuminen palveluun, Viestin lähetys, Sanomaryhmän luominen

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen

Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen Sivu 1/5 Sähköpostilla tulevien hinnastojen tallentaminen Yleistä Sähköposti on nykyään erittäin suosittu tapa viestiä sähköisesti. Tämä johtuu useistakin hyvistä puolista. Esim. sama viesti voidaan lähettää

Lisätiedot

GroupWise Calendar Publishing Host User

GroupWise Calendar Publishing Host User GroupWise 8 Calendar Publishing Host User 8 17. lokakuu 2008 Novell GroupWise Calendar Publishing Host User PIKAKÄYNNISTYS www.novell.com YLEISTÄ Novell GroupWise Calendar Publishing Host User on Web-pohjainen

Lisätiedot

Ecom hinnastopalvelu, Sähköala merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

Ecom hinnastopalvelu, Sähköala merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ecom hinnastopalvelu, Sähköala 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan lukijalle Käsikirjan avulla Ecom tulee tutuksi ja ohjelmaa oppii käyttämään monipuolisemmin. Kaikkien

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0 CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved

Lisätiedot

VERA TOIMINTAOHJEET. VeRan uusi siirtoformaatti. FCG Finnish Consulting Group Oy. Rev./pvm 1.03 Hyväksytty

VERA TOIMINTAOHJEET. VeRan uusi siirtoformaatti. FCG Finnish Consulting Group Oy. Rev./pvm 1.03 Hyväksytty FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 26.2.2009 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan uusi siirtoformaatti Automaatiourakoitsijat, jotka tekevät siirtotiedoston VeRaan.

Lisätiedot

OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille

OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: OpenVPN LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- EAV510 laitetta OpenVPN LAN to LAN yhteydellä voidaan luoda VPN- yhteys, jossa liikenne

Lisätiedot

Salesforce-integraation asennus- ja käyttöohje

Salesforce-integraation asennus- ja käyttöohje Salesforce-integraation asennus- ja käyttöohje Sisällysluettelo emaileri-integraation edellyttämät objektimuutokset... 3 Jakelulista-objektin muutokset... 3 Jakelulista-objekti / Näytä emailerissa -valinnan

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 1.0 19.10.2007 Suanto 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2 17.10.2007

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

NÄYTÖN JAKAMINEN SELAIMEN KAUTTA YHDISTÄVIEN OPPILAIDEN KANSSA

NÄYTÖN JAKAMINEN SELAIMEN KAUTTA YHDISTÄVIEN OPPILAIDEN KANSSA NÄYTÖN JAKAMINEN SELAIMEN KAUTTA YHDISTÄVIEN OPPILAIDEN KANSSA Vision 8.0:sta alkaen opettajat voivat muodostaa luokan, jossa on yhdistelmä Windowspohjaisia ja selainpohjaisia oppilaslaitteita, tai pelkästään

Lisätiedot

Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen

Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen Digitaalisen SLR-kameran laiteohjelmiston päivittäminen Kiitos, että valitsit Nikon-tuotteen. Tämä opaskirja kuvaa, miten laiteohjelma päivitetään. Jos et ole varma, että voit tehdä päivityksen, päivitys

Lisätiedot

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli

Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Hälyri-tietojärjestelmän järjestelmätestaussuunnitelma ja -raporttimalli Laatijat: Veli Mikko Puupponen ja Ilkka Rautiainen Päivämäärä: 26.5.2014 Versio: 1.0.0 1. Testausympäristö ja yhteenveto Testatun

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC)

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) Toimintaympäristön kuvaus 21 toukokuu, 2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Dokumentin tavoite... 3 1.2 Dokumentin yleiskuvaus... 3 2 Järjestelmälle asetetut vaatimukset... 3

Lisätiedot

Hirviö. Design Patterns

Hirviö. Design Patterns Hirviö SEPA-päiväkirja Design Patterns Anssi Kalliolahti Liia Sarjakoski 8. helmikuuta 2005 1 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Menetelmän käytäntöön soveltaminen 3 3 Kokemuksia ja muutoksia 3 3.1 PP..........................................

Lisätiedot