Viitasaaren kaupunki. Kaavoituskatsaus 2014

Transkriptio

1 Viitasaaren kaupunki Kaavoituskatsaus 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Yleiset säännökset VALTAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava KUNTAKOHTAISET LÄHTÖKOHDAT Yleiskaava Asemakaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys KAAVOITUSPROSESSI JA OSALLISTUMINEN 9 2. VIITASAAREN MERKITTÄVIMMÄT KAAVAT JA SUUNNITELMAT 2.1 YLEISKAAVAT Vahvistetut yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat ASEMAKAAVAT Vuonna 2013 vahvistetut asemakaavat Ajantasa-asemakaava Ajantasainen rantayleiskaava YHTEYSTIEDOT TAAJAMAN MYYTÄVÄT TONTIT.. 15 Kaavoituskatsaus

3 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki, MRL 7, velvoittaa kuntaa laatimaan vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. 1.1 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI Yleiset säännökset 7 Kaavoituskatsaus Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. 62 Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kaavoituskatsaus

4 1.2 VALTAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistetut tavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Valtioneuvosto on päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Kaavoituskatsaus

5 1.3 SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on vuoden päähän ulottuva strateginen suunnitelma. Se kuvaa yleispiirteisesti Keski-Suomen kehittämistavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on keskisuomalaisten hyvinvoinnin lisääminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 maakuntasuunnitelman 2030, jossa Keski-Suomen visio tiivistettiin muotoon yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelma on maakuntakaavan ja maakuntaohjelman perusta. Maakuntasuunnitelman avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea maakuntasuunnitelman omia päämääriään tukevaksi. Maakuntasuunnitelma perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden, eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Luovan talouden hyödyntäminen ja varautuminen EU:n tulevaan rakennerahastokauteen ovat painokkaasti mukana esitetyissä toimenpiteissä. Maakuntaohjelman edellyttämät toimet ja niiden rahoitus kirjataan vuosittain laadittavaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan, jonka käsittelee maakunnan yhteistyöryhmä ja hyväksyy maakuntahallitus. Maakuntaohjelma perustuu lakiin alueiden kehittämisestä (1651/2009), maakuntasuunnitelmaan, ja valtakunnallisiin aluekehittämistavoitteisiin. Maakuntaohjelman hyväksyi maakuntavaltuusto Tietoa maakuntaohjelmasta löytyy Keski-Suomen Liiton sivuilta osoitteesta Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on yksityiskohtainen toimenpideohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Suunnitelmalla edistetään maakunnan kärkihankkeiden toteuttamista. Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan unionin rakennepolitiikan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa: siinä esitetään sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Kaavoituskatsaus

6 Toteuttamissuunnitelmaan sisällytetään edellisen suunnitelmakauden hankkeiden toteutumisen arviointi. Toteuttamissuunnitelma arvioidaan ympäristövaikutusten, tasa-arvon, yrittäjyyden ja maaseutuvaikutusten kannalta. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä. Toteuttamissuunnitelma laaditaan samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Toteuttamissuunnitelma perustuu alueiden kehittämislakiin 602/2002 ja se tarkistetaan vuosittain Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava 4.vaihemaakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä (KHO ). Maa-kuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla: 1.vaihemaakuntakaava (JÄTKÄ) koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemaa maa-alaa. 2.vaihemaakuntakaava (POSKI) koskee maa-aines-huoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja sekä pohjavesi-varoja. YM vahvistanut vaihemaakuntakaava (TURVA) koskee turvetuotantoalueita, suoluontoa sekä tuulivoimaa. Maakunta-valtuusto hyväksyi vaihemaakuntakaava päivittää kaupan palveluverkon ja taajamatoiminnot. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaavoituskatsaus

7 1.4 KUNTAKOHTAISET LÄHTÖKOHDAT Yleiskaava Yleiskaava on osa aluesuunnittelua, kaavoitusta. Siinä määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Yleiskaavassa voidaan myös merkitä ennallaan säilyvät alueet ja ne alueet, joihin tulee joko pienempiä tai isompia muutoksia. Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko useamman kunnan yhteistyönä, yhden koko kunnan kattavaksi tai tiettyä osaaluetta koskevaksi. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto Asemakaava Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä ja kehittämistä varten. Tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitettavan alueen omistajan tai omistajien asia. Kaupunki ei laadi rantaasemakaavoja vaan nämä hankkeet ovat aina maanomistajien vastuulla olevia hankkeita. Kaupunki käsittelee ranta-asemakaavat ja kaupunginvaltuusto hyväksyy ne. Kaavoituskatsaus

8 1.4.4 Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaki: 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen hyväksyy Viitasaaren kaupunginvaltuusto. Viitasaaren kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kannonkosken, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteisen rakennusjärjestyksen. Kaavoituskatsaus

9 1.5 KAAVOITUSPROSESSI JA OSALLISTUMINEN Vireilletulo Kaavan laatimisesta tai muuttamisesta voi aloite tulla kunnan lisäksi maanomistajalta, asukkaalta tai joltain yhteisöltä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitushankkeen alkuvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, mitä ollaan tekemässä ja millä aikataululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää koko kaavahankkeen ajan ja myös osalliset voivat esittää muutoksia. Kaavan valmisteluvaihe Kaavaa valmisteltaessa siitä voidaan järjestää erilaisia neuvottelu-, tiedotus- ja yleisötilaisuuksia. Näissä hankkeissa voidaan myös asettaa alustava kaavavaihtoehto kaavaluonnoksena nähtäville, jotta osalliset voivat siitä lausua mielipiteensä. Alueen maanomistajien, asukkaiden ja muiden osallisten kannattaa esittää mielipiteensä jo kaavan valmisteluvaiheessa, koska tässä vaiheessa vaikutusmahdollisuudet kaavan sisältöön ovat selvästi suuremmat kuin muistutusten ja valitusten tekeminen kaavoitusprosessin myöhemmissä vaiheissa. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, 14 tai 30 päivän ajaksi ja siitä pyydetään lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan ilmoituksella paikallisessa Viitasaaren Seutu lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla että kotisivuilla. Lisäksi ulkokuntalaisille maanomistajille lähetetään kirje. Kaikilla osallisilla on kaavan nähtävänäolon aikana mahdollisuus esittää hankkeesta mielipiteitä. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa kaupungille kirjallisena ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kaavoituskatsaus

10 Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetetaan nähtäville, yleensä 30 päivän ajaksi ja siitä pyydetään lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta kuulutetaan ilmoituksella paikallisessa Viitasaaren Seutu lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla että kotisivuilla. Lisäksi ulkokuntalaisille maanomistajille lähetetään kirje. Kaikilla osallisilla on kaavan nähtävänäolon aikana mahdollisuus esittää hankkeesta mielipiteitä. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa kaupungille kirjallisena ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Mikäli muistutusten johdosta kaavaehdotusta muutetaan oleellisesti, asetetaan se uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyminen Yleis- ja asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Valtuuston ja lautakunnan päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 vuorokauden sisällä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä jatkovalituspaikka on korkein hallinto-oikeus. Kaavan voimaantulo Kaava tulee voimaan sitten, kun sen hyväksymispäätöksestä on valitusaika kulunut eikä päätöksestä ole valitettu. Kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella. Kaavoituskatsaus

11 2. VIITASAAREN MERKITTÄVIMMÄT KAAVAT JA SUUNNITELMAT 2.1 YLEISKAAVAT Vahvistetut yleiskaavat Keskustaajaman osayleiskaava, v Koliman osayleiskaava, v Kolima-Keitele koskireitin yleiskaava, v Huopanan rantaosayleiskaava, v.1999 Kolima-Keitele koskireitin yleiskaavan Hanhiniemen aluetta koskeva muutos, v Ylä-Keiteleen rantayleiskaava v Keski-Keiteleen rantayleiskaava v Muurue Vuosjärvi rantayleiskaava ja niihin rajautuvien kylien osayleiskaava vahvistettu , tullut voimaan , lukuun ottamatta tilaa Kaislakoto; , jonka osalta on voimassa Huopanan rantaosayleiskaava Keski-Keiteleen rantayleiskaavan muutos, v Löytänä Kolkku alueen rantayleiskaava ja Löytänän kylän osayleiskaava, v Koliman rantayleiskaavamuutos v Keski-Keiteleen rantayleiskaavan ja Ylä-Keiteleen rantaosayleiskaavan muutos v.2012 Kaavoituskatsaus

12 2.1.2 Vireillä olevat yleiskaavat Rantayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena Keiteleen itäpuolen rantayleiskaava Suunnittelualueeseen sisältyy Viitasaaren puolella osittain tai kokonaan yli kahden ( 2 ha ) hehtaarin järvet ja lammet rantaalueineen. Kaava-alue rajoittuu idässä kunnan rajaan, lännessä Keski-Keiteleen rantayleiskaavaan ja pohjoisessa Löytänä Kolkku alueen rantayleiskaavaan. (Keiteleentie nelostie Kokkolantie). Suunnittelualueelle on tehty maisema- ja luontoselvitys. Lisäksi alueelle on tehty emätilaselvitykset, linnusto- ja liito-oravaselvitys, rakennusinventoinnin päivitys, muinaisjäännösinventoinnin päivitys, sodanjälkeinen rakentaminen ja natura-arviointi Tuulivoimayleiskaava Kaavoitustyö tehdään kunnan omana työnä. Kaavaluonnos on nähtävillä (khall ). Tuulivoimayleiskaava laaditaan Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kuntien sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien yhteisenä tuulivoimayleiskaavana. Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava on käynnistetty vuonna Tuulivoimayleiskaavahankkeessa tavoitteena on, että jokaiseen hankkeessa mukana olevaan kuntaan kaavoitettaisiin vähintään yksi tuulivoimatuotantoalue. Lisäksi kaavatyöhön sisällytetään maakuntakaavassa huomioitu Saarijärven Soidinmäen alue, mikäli se osoittautuu tuulisuusmittausten jälkeen potentiaaliseksi alueeksi. Yleiskaavoitustyö ei sisällä YVA menettelyjä. Tuulivoimayleiskaavan tavoitteena on, että yleiskaavalla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat noin 1-9 tuulivoimalan käsittävälle tuulivoimalapuistolle (tuulivoimala-alueen ydinosalle) tai kokonaisteholtaan alle 30 megawatin puistoalueelle. Tuulivoimalapuiston laajennusalueet merkitään yleiskaavaan ohjeellisina. Laajennusalueiden käyttöönottaminen edellyttää mm. YVA menettelyä sekä suunnittelutarveratkaisua. YVA menettelyn laadintavastuu kuuluu tuulivoimahankkeen toteuttajalle. Hankkeen aikataulu Vuoden 2013 aikana on laadittu tuulisuusmittauksia ja -mallinnuksia. Loppuvuonna 2013 valitaan kaavoitettavat kohteet. Vuonna 2014 laaditaan perusselvitykset kaavoitettavista kohteista sekä kaavaluonnos. Vuonna 2015 laaditaan kaavaehdotus joka käsitellään kuntien valtuustoissa. Valtuustojen hyväksymän yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kaavoituskatsaus

13 Keskustaajaman ns. strateginen yleiskaava Viitasaaren keskusta-alueella on oikeusvaikutukseton keskustaajaman osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaava on vahvasti ylimitoitettu eikä palvele enää taajaman kehittämistarpeita. Se on menettänyt aiemman merkityksensä muun kaavoituksen ohjausvälineenä ja sen tarkistaminen on edellä mainituista syistä tullut ajankohtaiseksi. Keskustan yleiskaavan suunnittelualue käsittää keskustan asemakaavoitetut alueet, siihen liittyvät nykyiset taajamatyyppiset reuna-alueet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä haja-asutusalueella. Suunnittelualueen reunamilla on myös maaseutumaisia lievealueita sekä maaja metsätalousalueita. Alueella asuu hieman yli puolet Viitasaaren kaupungin asukkaista. Kaava-alueen pinta-ala on noin 27 neliökilometriä. Alustavaan suunnittelualueeseen ei ole otettu kirkkosaarta. Suunnittelualuetta saatetaan laajentaa myös tälle alueelle. Kaavassa tullaan kuitenkin huomioimaan liikenneyhteyksien järjestämisen mahdollisuudet. Aluerajaus täsmentyy kaavan edetessä. Kaava on valmisteluvaiheessa ja kaavan laatii konsultti. 2.2 ASEMAKAAVAT Vuonna 2013 vahvistetut asemakaavat Nelostien itäpuolisten alueiden asemakaavamuutos ja laajennus Kaupunginvaltuusto on vahvistanut Nelostien itäpuolisten asemakaava-alueiden muutoksen ja laajennuksen. Asemakaavamuutos ja laajennus koskee Haapaniemen kylän tiloja 1:324, 1:464, 1:465, 1:508, 12:21, 12:22, 12:23, 12:25, 12:31, 12:32 ja 12:36 sekä osaa tiloista 5:221, 5:226 ja 85:0. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 73, 555, 562, 566, 571 ja 572 sekä niihin rajoittuvia satama-, suojaviher- ja katualueita. Asemakaavalla osoitetaan teollisuuden, kaupan, liikenteen ja yhdyskuntaa palvelevien toimintojen alueita. Kaavoituskatsaus

14 2.2.2 Ajantasa-asemakaava Viitasaaren kaupungin ajantasa-asemakaavaan voi tutustua Viitasaaren kaupungin teknisellä osastolla sekä kaupungin kotisivuilla Ajantasainen rantayleiskaava Viitasaaren kaupungin ajantasainen rantayleiskaavaan voi tutustua Viitasaaren kaupungin teknisellä osastolla sekä kaupungin kotisivuilla 3. YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kaavoituksesta saa Viitasaaren kaupungin tekniseltä osastolta ja Viitasaaren kaupungin kotisivuilta Viitasaari VIITASAAREN KAUPUNKI Tapani Savolainen Tekninenjohtaja Kaavoituskatsaus

15 4. TAAJAMAN MYYTÄVÄT TONTIT Lisätietoa tonteista Kaavoituskatsaus