VIHREÄMPI KALLIO SILTASAARI HAKANIEMI KALLIO ALPPIHARJU PASILA HERMANNI VALLILA MERIHAKA

Transkriptio

1 VIHREÄMPI KALLIO SILTASAARI HAKANIEMI KALLIO ALPPIHARJU PASILA HERMANNI VALLILA MERIHAKA

2 PÄÄKIRJOITUS PENGERKATU 11 B:N SUMMERI Mete Sasioglu OLETKO SINÄ KALLION KESKIVERTO? Olin joutua pois Kalliosta. Kun kuulin tuttavaltani vapautuvasta asunnosta Punavuoressa, tartuin nopeasti koukkuun. Olin kaivannut tilavampaa asuntoa ja nyt sellaiseen tarjoutui mahdollisuus. Irtisanoin asuntoni. Valmistautuessani muuttamaan kävin mielessäni läpi asioita, joita jäisin kaipaamaan Kalliossa. Kesäiltojen välitön tunnelma Pengerpuistossa. Kodikkaat, kotikutoisetkin kivijalkakaupat. Naapurin pitserian laulava isäntä, joka saattoi tarjota tupakan tai aterian vähäosaiselle. Kellon ympäri auki oleva ruokakauppa, jonka aamuyön tuntien kelmeä loisteputkivalaistus ja värikäs asiakaskunta herätteli talven melankolisina hetkinä. Juuri sateenkaarenomaisuus tekee Kalliosta erilaisen kuin mikään muu paikka Helsingissä. Ei vain erilaisia kansallisuuksia, vaan ihmisiä yhteiskunnan eri laidoilta, opiskelijasta lukkoseppään ja valokuvaajasta ravintoloitsijaan. Kallion tunnelmassa on jotain lämmintä ja hyväksyvää. Täällä ollaan kärsivällisiä. Tiedätkö Pengerkatu yhdentoista B:n summerin? Se on piipannut taukoamatta niin kauan kuin muistan. Aluksi se ärsytti. Sitten siihen tottui. Nyt se on jo eräänlainen tavaramerkki, jota odottaa ohi pyöräillessään. On vaikea kuvitella missä muualla moista olisi siedetty niin pitkään. Edellinen esimerkki ei tarkoita ettei kalliolainen tekisi asioille mitään. Kädessä pitämäsi Kallion seudun Vihreiden lehti on siitä todisteena. Seuraaville sivuille on taltioitu sitä tekemisen tahtoa ja luovaa voimaa, joka asuu näiden kattojen alla. Kalliolainen jaksaa kun hän haluaa. Tämän ainutlaatuisen ilmapiirin vuoksi olinkin lopulta helpottunut saadessani tietää Etelä-Helsingin asunnon menneen jollekulle taloyhtiön edustajalle. Sain jäädä. Suoritimme journalistista tutkimusta ja selvitimme millainen on keskimääräinen Kallion seudun Vihreiden toiminta-alueella asuva ihminen. Tämän verran saimme selville. Ensinnäkin hän on nainen ja kuuluu suurimpaan ikäryhmään vuotiaat. Kutsutaan naista vaikka Mirvaksi. Mirva asuu yksin yksiössä vuokralla. Ansioluettelon koulutuskohdasta Mirvalta löytyy lukio tai ammattikoulu. Työpaikka Mirvalta löytyy rahoitus- ja vakutuus-alalta. Mirva tienaa bruttona 2093 euroa kuukaudessa. Vuodessa se tekee euroa. Mirva ei omista henkilöautoa. Oletko sinä Kallion keskiverto? Mikäli täytät edellä mainitut kriteerit tai valtaosan niistä, ilmoita itsesi meille. Voit lunastaa Kallion keskiverto -tittelin ja voittaa huikean palkinnon! KasVi Kallion seudun Vihreät Numero: 1/2012 Kustantaja: Kallion seudun Vihreät ry. Päätoimittaja: Mete Sasioglu Toimittajat: Jenni Heikkinen, Kari Silfverberg, Laura Oikari, Mari Holopainen, Mikko Särelä, Otso Kivekäs Taitto ja graafinen suunnittelu: Pate af Affe KasVin logo: Richard Scott / Laboratori Design Kiitos: Vailla vakinaista asuntoa ry Painopaikka: Helsingin Painopalvelut Paperi: RePrin Deluxe 100g 60% kierrätyskuitua, 40% FSC-sertifioitua neitsytkuitua, EU-kukka Lisenssi DK/11/1 Painosmäärä: kpl Lehden ovat maksaneet Kallion seudun Vihreät ry ja ehdokkaat. Kallion keskiverto julkistetaan yleisölle juuri ennen kunnallisvaaleja, perjantaina Kallion Seudun Vihreiden nettisivuilla ja Facebook-sivulla. LÄHDE Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta ja Tilastokeskus

3 NÄYTTELIJÄ EERO RITALA: LISÄÄ FUTIS- NURTSEJA KALLIOON! Mete Sasioglu Eero Ritalalle Kallio tuli aikanaan tutuksi ilmaisutaidon lukion kautta. Sitten Kirkkonummen kasvatin tie vei parin korttelin päähän, Teatterikorkeakouluun. Nyt koti on Hakaniemessä. Parhaillaan Q-teatterin Tulipunainen hevonen -näytelmässä nähtävä mies on aiemmin asunut esimerkiksi Kurvissa ja Vallilassa. Hän kehuu kuitenkin torin kupeessa sijaitsevaa asuinpaikkaansa tähän asti parhaaksi. - Sieltä pääsee helposti eri puolille Helsinkiä, Ritala kehuu. Vaikka oikeasti Kalliosta tarvitsee harvoin poistua. - Täällä on kaikki. Yhtäkkiä saatan huomata etten ole ollut keskustassa pariin kuukauteen. - Käyn usein Ympyrätalon S-Marketissa, Sokoksessa ja tietenkin Hakaniemen kauppahallissa. Tykkään ruoanlaitosta ja hallista saa kaikennäköistä. Soppakeittiö siellä on myös todella hyvä. Toisenlainenkin keitto vetää puoleensa. - Cafè Talo, Sivukirjasto, Siltanen, Rytmi, Juttutupa, Sävel... - Tästä saa kuvan, että käyn baareissa koko ajan, mutta se ei ole koko totuus, Ritala nauraa. Parhaiten hän viihtyy Hämeentien Ravintola Morriksessa. - Siellä näytetään paljon Valioliiga-futista. Jalkapallo on Ritalalle näyttelemisen ohella toinen pitkään mukana kulkenut intohimo. Helmikuussa ensi-iltansa saaneessa Kulman pojat -elokuvassa hän esittikin futishullua Petriä. Ritala potkii itsekin palloa 5. divarissa, mutta valittelee pelipaikkojen vähyyttä Kalliossa. - Usein pitää lähteä Käpylään, Kumpulaan tai Töölöön. Tästä saa kuvan, että käyn baareissa koko ajan, mutta se ei ole koko totuus. EERO RITALAN TÖITÄ: ELOKUVA JA TV 2012 Kulman pojat (elokuva) 2011 Klikkaa mua (TV) 2010 Putous (TV) 2009 Uutishuone (TV) TEATTERI 2012 Tulipunainen hevonen (Q-teatteri) 2011 Vihan veli (Kansallisteatteri) 2010 Täydellinen päivä (Q-teatteri) 2008 Macbeth (Q-teatteri) MUUTA MAINITSEMISEN ARVOISTA - Olin aikanaan remontoimassa Kallion paloaseman seinää yhden kesän. Leikkasin lasivillaa ja kannoin kiviä erään alkoholisoituneen ruotsalaisen duunarin kanssa. - Toisen Linjan pieni futispuisto on hyvä, mutta se on aina täynnä. Brahenkentälle taas 5. divarin joukkueen on aika vaikea päästä. - Kaipaisin tänne sellaista pientä nurmea, jossa voisi pelata vaikka farkut jalassa. Esimerkiksi Joensuussa on sellainen. Kerran kriittiseksi heittäydyttyään Ritala ottaa esiin myös pyöräilytilanteen. - Ajan fillarilla niin paljon ja niin pitkään kuin mahdollista. Hämeentietä on kuitenkin hyvin ahdistava kulkea pyörällä. Olisi hienoa jos bussit saisi sieltä jonnekin muualle. Reittiä olis myös helppo jatkaa Käpylään ja Kumpulaan. - Se joka tekee tälle asialle jotain, saa ääneni kunnallisvaaleissa. Pussikaljaelokuvan julistetta mukaillen: Ritala ja vaihteeton fillari. KUVA Mete Sasioglu

4 KALLION ASUNNOTTOMIEN ELÄMÄSTÄ KIRJA TAHTOISIN YSTÄVÄN Lokakuussa ilmestyvän Katu-kirjan takana on Vailla vakinaista asuntoa ry:n työryhmä: pitkäaikaisasunnottomuuden kokeneita, yhdistyksen työntekijöitä sekä kaksi kuvan ammattilaista. Idea kirjan koostamisesta syntyi yhdistyksen asumisasioista vastaavan ohjaajan Ulla Pyyvaaran päivittäisessä työssä. Hän keräsi tarinoita kahden vuoden ajan. Jokainen tarina on lähtöisin kertojastaan: jotkut ovat kirjoittaneet itse, joidenkin kokemukset on kirjattu muistiin yhdessä kertojan kanssa. Julkaisemme otteita kirjan mieleenpainuvista hetkistä. PYÖRÄ- KAISTAT HÄMEEN- TIELLE 2015! Otso Kivekäs Vuokravelkaa on kun masennuin ja kaikki meni perseelleen, naisystävä lähti, ei haittaa, kun saisin vain oman asunnon läheltä opiskelupaikkaa. Ahdistaa haistella kaverin varpaita, sen kanssa ei voi edes puhua. Meidän yksiö on yhdeksän neliötä ja siinä kaksi muuta miestä, joista toinen diilaa minkä kerkii ja toinen vain on. Maksan 300 euroa vuokraa kolmesta neliöstä. Se olio on siinä mun vieressä. En jaksa kohta mitään. Edunvalvoja on mikä pitää huolta, etten saa ostaa mitään ylimääräistä kettu soikoo(...) Eihän ne rahat iitä. Edunvalvoja sanoi, että mulla ei ole enempää kuin kuusikymmentä euroa viikossa käyttörahaa. Tällä kuudellakympillä mun pitää saada kaikki tarpeellineno(...)tarvitsen: makkaraa, kananmunii, leipää, maitoo, sirkusta, joskus baarissa kupin kahvia, tahtoisin joskus konserttiin, jääkiekkomatsiin, elokuviin, tahtoisin ystävän. Kurjin keikkani oli kun yritin varastaa S- marketista tavaraa. Menin kattoluukun kautta sisään, se oli sellanen läpinäkyvä luukku, varastin aikaisemmin illalla byggalta köyden sitä varten. Laskeuduin sellasii kapeita rautatikkaita pitkin sisälle. Kaupassa ladoin repun täyteen kaljaa ja sit tuli pieni ongel- ma, en jaksanutkaan kivuta takas ylös kun kaljat painoi niin saatanasti. Otin käyttöön suunnitelman numero kaksi. Joinkin ne kaljat siellä kaupassa, nautin olostani ja keräilin hyllyistä kaikkee hyvää. Olisin voinut vetää ikkunan paskaks ja mennä sitä kautta alas, en tajunnu, siinä tein tyhmästi. Siellä hyllyjen välillä istuin ja ryyppäsin. Aamulla jäin kiinni kun henkilökuntaa alkoi lipua duuniin. Voi paska, olin nukahtanut sinne kauppaan. Kiva muuttaa uuteen kämppään kun sossu antaa huonekaluihin 60 euroa ja kaikki vanhat kalusteet on roudattu aikapäiviä kaatikselle. Olet yksin ja kaikki sun vanhat frendit ois tulossa messiin. Pitäis varmaan monen saada tukea just tossa vaiheessa. Aikun voisin kertoa nuorille miten vaikeeta asunnottomuus on ja mäkin olen ollut vaik kuinka saatanan kauan asunnoton. Et ne älyäis hakea apua ajoissa. Mä haluisin nuoriso-ohjaajaks, miten siihen koulutukseen pääsee? En ole ikinä antanut viinaa alaikäisille. Voisin neuvoa nuoria, et eivät eläisi niin kuin minä. OTTEET Ulla Pyyvaaran käsikirjoituksesta teokseen Katu, toim. Raija Maunula. Julkaistaan Into-Kustannuksen kautta lokakuussa. Kriittinen pyöräretki vaatii pyöräkaistoja Hämeentielle. KUVA Otso Kivekäs Polkaisen liikkeelle Kurvissa. Taksi kiilaa vasemmalta ohi, vain kääntyäkseen heti oikealle Hesarille. Liian läheltä tietenkin. Torkkelinkadun risteyksessä Bussi nousee rinnalle. Kuin iso eläin, joka on herätetty uniltaan, se murisee. Vieressä lähtee kisaamaan kymmentonninen metallihirviö, jonka sisuksissa räjähtää 4000 kertaa minuutissa. Lohikäärme se on, eikä lainkaan iloinen. Alamäki kulkee sujuvaa viidenkympin vauhtia, mutta Kaikukadulla tulee stoppi. Edellä ajava Nissani hidastelee bussikaistalla. Ei siinä mitään, ei minulla ole kiire. Mutta kun takana tulee tuo bussi, puolisen metriä tarakan perässä. Pakko ohittaa. Linjat menevät ohi joka toisiin valoihin pysähtyen. Maksimikiihdytys alta pois, kunnes kohta taas jarrutetaan. Sydän hakkaa hardcorea ja reidet alkavat protestoida farkuissa. Lopulta Hallin kulmalta aukeaa Hakaniemen torin väljemmät vedet. Taas yksi retki alas virtaa on selvitty ilman ihmisuhreja. Hämeentien ajaminen on extreme-urheilua. Riemukas ja adrenaliinintäytteinen laji niille, jotka ovat jo kyllästyneet laskuvarjohyppyyn. Mutta sen ei pitäisi olla. Hämeentie on Kallion pääkatu, ja kymmenille tuhansille järkevin reitti keskustaan. Hämeentielle tarvitaan pyöräkaistat. Ne myös sopivat kaupungin uuteen pyöräilystrategiaan, jossa Kööpenhaminan tapaan halutaan yksisuuntaiset pyöräkaistat kaikille pääkaduille. Siis Hämeentielle, Mäkelänkadulle, Mannerheimintielle, Mechelininkadulle ja Tukholmankadulle noin alkuun. Kyse on laajemmasta muutoksesta, jossa siirrytään vanhoista jalkakäytäville rakennetuista pyöräteistä uudenmallisiin pyöräkaistoihin molemmin puolin katua. Samalla reiteistä tehdään selkeitä ja risteyksissä tietää aina mitä kautta minnekin pääsee. Jotta kaistat mahtuisivat, täytyy henkilöautot siirtää Hämeentieltä pois ja ohjata Sörnäisten Rantatielle. Se ei ole iso ongelma, koska ei Hämeentie ole tärkeä autotie. Tämä ei utopiaa. Kaupungilla on olemassa jo suunnitelmat, jotka vain odottavat toteuttamista.

5 AROMAA EEKKU YTM, pääsihteeri Harju 31 vuotta Helsinki, jossa kaupunkilaisen on hyvä! KARI EMMA Kansanedustajan avustaja, tietokirjailija, kaupunginvaltuutettu Kallio 29 vuotta ww.emmakari.fi Jotta Helsingissä voisi hengittää! LAITINEN TOIVO Valtiotieteiden- Yo, kahvilatyöntekijä Alppiharju 23 vuotta Toiminnan ja äänen kaupunki! PERÄLÄ ERKKI Kaupunkiaktivisti, VTK Alppiharju 30 vuotta Tehdään Helsinki yhdessä! HELISTÖ KIMMO Saunanjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alppiharju 51 vuotta Kalliolaisen elämänmenon puolesta! KIVEKÄS OTSO Ohjelmistoarkkitehti, Helsingin polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja, Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtaja Vallila 32 vuotta Hämeentielle pyöräkaistat 2015! MOISIO ELINA Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu, valtiotieteiden maisteri, erityisavustaja Kruununhaka 36 vuotta Helpompi Helsinki! PUOSKARI MARI Diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu Suvilahti 33 vuotta Kestävän talouden insinööri! HOLOPAINEN MARI KTM, palveluinnovaatiotutkija, kaupunginvaltuutettu Kallio 31 vuotta Kekseliäs kaupunki! KOPPANEN ANNA Akateeminen seka- ja pätkätyöläinen Ullanlinna 29 vuotta Villinvihreä! NUMMELIN PILVI Sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo Kallio, Linjat 23 vuotta Terve Helsinki! PYHÄLAHTI TIMO Erikoissuunittelija, DI Hermanni/Herttoniemi 42 vuotta Avoimen tiedon ja tekniikan vihreä! HÄKKINEN AARO Pääsihteeri, oik. yo. Sörnäinen 24 vuotta Tasa-arvoinen Helsinki, jossa kodin tai koulun sijainti ei määritä nuoren koko loppuelämää! KORHONEN SALLA Lakimies, koulutuspäällikkö Alppiharju 33 vuotta OHISALO MARIA Projektitutkija (VTM) Hermanni 27 vuotta Helsinki, jossa kaikki pelaa! SAULI HANNA Asiantuntija, kansainväliset asiat Pengerkatu, Kallio 31 vuotta Hanna s Happy Helsinki! KANKAANPÄÄ VILJAMI Biologian ja antropologian opiskelija Vallila 23 vuotta Luonto lähelle kaupunkilaisia! KÄLVIÄ KARI Tekninen konsultti, pääluottamusmies Hermanni 54 vuotta Kallion kova pääluottamusmies! OSKALA HANNU Freelance-muusikko (Mum), Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Vallila 34 vuotta Hiilineutraalia ja hillitöntä Kaupunkikulttuuria! SÄRELÄ MIKKO Tekniikan tohtori, tietoverkkotutkija Harju 37 vuotta com/ Lisää kaupunkia Helsinkiin!

6 YRITYSTÄ TÄYNNÄ Kallio on komea kavalkadi pienyrittäjiä, kivijalkakauppoja ja ihmisiä, jotka haluavat näitä palveluja käyttää. Jokaisen ei tarvitse osata laittaa ruokaa tai edes pumpata pyörän kumeja. Yhdessä pienet yritykset rakentavat avointa ja ihmisläheistä kaupunkia. VAKIINTUNUT YRITTÄJÄ: ROMUPYÖRIEN TURVALLINEN TELAKKA Mete Sasioglu Pyöräilyn kuumin sesonkiaika on ohi, mutta Fleminginkadun Kumiluoti ei vaikene. Kuutisen vuotta toiminut liike on luonut maineen paikkana, johon kehtaa kiikuttaa korjattavaksi vähän elähtäneemmänkin fillarin. - Moni haluaa raadollisen näköisiä pyöriä koska niitä varastetaan vähemmän, Kumiluotia pyörittävä Anna Jaakkola selventää. Kesällä pajalla riittää töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, mutta nyt talven lähestyessä liikenne luonnollisesti hiljenee. - Jotkut harvat pyöräilevät läpi talven mutta he ovat kyllä aikamoisia sissejä. Jaakkola kertoo, että pimeimpänä talvena Kumiluoti avaa ovensa sopimuksen mukaan. Vaikka Kalliossa pyöräliikkeitä ja -korjaamoja riittää, Jaakkolan mukaan asiakkaista ei taistella. - Kaikilla on se oma alue. Toimimme hyvässä hengessä ja voimme jopa ohjata asiakkaita muihin liikkeisiin. - Meille ei esimerkiksi kannata tuoda hifeimpiä pyöriä hybridijarruineen. Vanhoihin fillareihin meidän romulaatikoista saattaa kuitenkin löytyä harvinaisiakin osia. Fiksipyöriä korjaamme paljon. Useimmiten Kumiluodista kysytään kuminvaihtoja, perushuoltoja, jarrupalan vaihtoja ja ketjun voiteluja. Jaakkola tuunaisi mielellään myös kaupungilla liikkuvien ihmisten asenteita. - Pyöräilijöiden, autoilijoiden ja kävelijöiden välillä on kova vastakkainasettelu. Ihmisten pitäisi oppia huomioimaan toisensa paremmin. Kumiluoti (Fleminginkatu 12) Avoinna ma-pe 10 18, talvella sopimuksen mukaan Kumiluoti-puoti ei sesonkiaikana ehdi ottamaan kaikkia toimeksiantoja vastaan tilanpuutteen vuoksi. Tässä taloustilanteessa isomman paikan hankkiminen tuntuu riskiltä, Anna Jaakkola kertoo. KUVA Mete Sasioglu Jatta Hartikainen avasi gallerian ennakkoluulottomasti Kallioon. Tämä on Helsinginkadun ja Torkkelinmäen välissä, jossa kaksi eri maailmaa tavallaan kohtaa. KUVA Mete Sasioglu Merihakalainen Mailis Rönkä toivottaa uuden saunan tervetulleeksi. Ennen vanhaan julkisia saunoja oli paljon enemmän kuin nykyään, Rönkä muistelee. KUVA Mari Holopainen UUSI YRITTÄJÄ: GALLERIA PIRITORIN NAAPURISSA Mete Sasioglu - Olin iltakävelyllä Pengerkadulla ja huomasin tilan, jonka ikkunassa luki Vuokrataan. Soitin heti aamulla ikkunassa olleeseen numeroon, muistelee Jatta Hartikainen. Nyt remontoidussa tilassa toimii Hartikaisen toimisto. Päätyönään mainosmalleja välittävä nainen sai idean laittaa toimistoonsa pystyyn gallerian. - On mukavaa kun työpaikan seinien ilme vaihtuu koko ajan, Hartikainen nauraa. Marraskuussa 2011 käynnistynyt galleriatoiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle ja vuotta 2013 myydään jo vauhdilla. Syytä voi etsiä paitsi alalle poikkeuksellisen pitkästä, kuukauden mittaisesta näyttelyajasta, myös hintapolitiikasta. - En tavoittele voittoa. Tämä onkin mahdollistanut sen, että täällä on voitu pitää monen nuoren taiteilijan ensimmäinen näyttely. Toisin kuin monissa gallerioissa, Hartikainen ei ole vedä minkäänlaista linjaa tyylisuunnissa. - Tavoitteena on tuoda joka kuukausi mahdollisimman erilainen maailma. Tulossa on esimerkiksi valokuvataidetta, öljyvärimaalauksia ja fashion illustrationeja. Kallio ei ole tyypillisin paikka pitää galleriaa, mutta alue saa Hartikaiselta kiitosta. - Kalliossa on todella vahvaa kulttuuritoimintaa ja gallerioitakin jo reilut 10. Pidän tätä nousevana uutena alueena. Meininki on hyvin leppoisa. Kuin todisteena tästä kesken haastattelun sisään paukkaa naapurin seksikaupan pitäjä, joka saa Hartikaiselta heti kutsun seuraaviin taide-iltamiin. Tuore galleristi toimii selkeästi intohimosta, mutta yllättäviä linkkejä varsinaisen päivätyönkin välille on syntynyt. - Moni taiteilija on päätynyt sittemmin mallilistoilleni. Jade Advertising Model Agency (Pengerkatu 25) Avoinna ma-pe 10 17, sekä kunkin kuukauden taiteilijan kanssa erikseen sovittuina ajankohtina, jotka ilmoitetaan netti- ja Facebooksivuilla Tulossa olevat näyttelyt: lokakuu: Raija Parikka, marraskuu: Helena Petersen-Dyggve, joulukuu: Juha Mytkäniemi TULEVA YRITYS: MERIHAKA SYKKII JA KULTTUURISAUNA SOI Mari Holopainen Merihakalaiset tyrmäävät puheet lähiömäisestä rumuudesta ja nauttivat upeista merimaisemistaan. On lähikauppa, joka on Merihaan sydän. Se on kuin kyläkauppa, jossa henkilökunta tervehtii ja jossa juodaan rauhassa sumpit. Nyt muillakin on syy käydä Merihaassa, kun Hakaniemenrantaan avataan kulttuurisauna. Kulttuurisauna on arkkitehti Tuomas Toivosen käsialaa ja osa Helsingin World Design Capital vuoden ohjelmaa kertoo juhlavuoden tuottajana työskentelevä Martta Louekari. - Se on yleinen sauna, jossa on sekä naisten että miesten puoli ja merelle päin avautuva sisäpiha, Louekari kuvailee. Rappusia pitkin pääsee uimaan ja talvella avantoon. Hankkeen energiakumppanina toimii Fortum. Saunassa on pyritty ekologisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on saavuttaa nollatason hiilijalanjälki saunan käytön yhteydessä. Kiukaassa palavat pellelit ja jälki- ja hukkalämpöä hyödynnetään koko rakennuksessa. Louekarin mukaan kulttuurisauna on erityinen myös siksi, että arkkitehti ja yrittäjä Tuomas Toivonen ja hänen kumppaninsa Nene Tsuboi pyörittävät koko hanketta. He ovat saunan suunnittelijoita, rahoittajia, rakennuttajia ja vastaavat ohjelmasta. - Sauna on jo nyt herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Julkiset saunat ovat aina olleet osa Helsinkiä, mutta uudet saunat ovat harvinaisia, kertoo Louekari. Hakaniemenrannassa saunominen yhdistyy monenlaiseen ohjelmasisältöön, joka voi olla taidetta tai avoimia luentoja. Ja täältä rannasta se löytyy, lähes valmis sauna, joka lupaa lisätä kaupungin sykettä. Tänne ne turistitkin pitäisi seuraavaksi tuoda.

7 KALLIOSSA EI OLE KAUHEESTI EPÄKIVAA! Jenni Heikkinen ja Mari Holopainen Kallio mielletään pubientäyteiseksi paikaksi nuorille aikuisille eikä sitä nähdä lasten asuinpaikkana. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kouluikäisten lasten osuus Kallion väestöstä kasvaa ja päiväkotipaikoista alkaa olla pulaa. Jos nämä lapset jäävät kasvamaan tänne, voi tulevaisuus olla nuorempi! Tapasimme vastikään Kallioon muuttaneet Maian, 7, ja Annin, 10. Maia on juuri aloittanut koulun, Anni taas on jo kokeneempi koulunkävijä. Aiemmin Meilahdessa asunut Maia muutti tammikuussa Siltasaareen ja sinne on tarkoitus jäädä, jotta Maia voi halutessaan käydä kaikki koulunsa Kalliossa. Alueella kun on myös yläkouluja ja erikoislukioita. Maia on syntynyt Torkkelinmäellä joten hän on eräänlainen paluumuuttaja. Anni on muuttanut Kallioon viime vuoden marraskuussa. Aikaisemmin koti on ollut Espoossa ja muualla päin Helsinkiä. Minkälaista on asua Kalliossa? - Täällä on aika vilkasta. Kivaakin on, kun on aika paljon puistoja ja kavereita. Mitä tykkäät koulustasi? - Se on aika kiva, kivat opettajat. Onko sulla joku lempiaine? - Matikka. Meidän koulu on matikkapainotteinen koulu. Ja käsityöt. FAKTA Kouluikäisten lasten osuus väestöstä koko Helsingissä n. 8 %, Pasilassa n. 5 %, Kalliossa n. 3 %. Harjussa, Torkkelinmäellä, Alppilassa ja Linjoilla kouluikäisten osuus väestöstä koko Helsingin pienin. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Muutettuaan tammikuussa Kallioon Maian, 7, kotikirjasto on vaihtunut. - Kävin aiemmin Töölön kirjastossa monia kertoja. Kallion kirjasto on yhtä kiva. Kirjat löytyvät yhtä helposti molemmista, Maia kehuu. KUVA Jenni Heikkinen Torikahveilta tavatulla Annilla, 10, on ideoita Kallion leikkipuistojen kehittämiseksi. - Pompputramppa, ilmalla täytetty pomppuvuori olisi huippujuttu. KUVA Mari Holopainen Mitä koulua käyt? Onko pitkä matka? - Kallion koulua. Ei ole pitkä matka. Missä paikossa tykkäät käydä Kalliossa, oletko jo ehtinyt käydä täällä leikkimässä? - Joo, olen käynyt. Tykkään leikkiä kavereiden kanssa. Maia on käynyt leikkimässä ainakin Linjan ja Ympyrätalon leikkipuistoissa. Myös jalkapalloharrastus on aloitettu Brahen kentällä. Maia on käynyt lisäksi uimassa Kallion uimahallissa ja aloittamassa puhallinvalmennuksen. Onko Kalliossa jotain mistä et pidä? - Alakerran mummo ei tykkää, että tömistellään. Mikä Kalliossa on erityisen kivaa? - Että pääsee kouluun. Missä liikuntatunnit pidetään? - Brahenkentällä ja on meillä kaksi salia. Annin koulusta käydään myös suunnistamassa Alppipuistossa. Opettajat laittavat rasteja pusikkoihin. Mitä koululaiset tekevät koulun jälkeen? - Leikitään kavereiden kanssa. Pojat käy pelaamassa jalkapalloa leikkipuistossa. Onko Kalliossa jotain mistä et pidä? - Kauheesti ei oo epäkivaa. Luokalla on liian vähän tyttöjä. Mitä kaipaat Kallioon? - Jotain tekemistä meidän ikäisille. Leikkipuistossa on vain yksi liukumäkiteline. Olisi kiva jos olisi sellainen tanssikilpailupeli kuin Ikaalisten Kylpylässä. Se on auki talvellakin. Ja ongelmanratkaisupeli olisi kiva.

8 KALASATAMA MUUTTAA KALLIO(O)N Mari Holopainen ja Mikko Särelä Kalasatama on viime vuodet ollut tyhjiä asfalttikenttiä meren rannassa ja joutomaata Kulosaaren sillan kupeessa. Asfaltin reunalta näkyvät Kruununhaan ja Katajanokan upeat vanhat kerrostalot ja kimaltava meri. Koneet paukuttelevat kuoppia Kalasataman kauppakeskuksen perustuksille ja muutamat ensimmäiset kerrostalot ovat jo nousseet. Kysyimme Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Tuomas Hakaselta mitä alueella on meneillään. Olet Kalasataman projektipäällikkö. Kertoisitko paikan historiasta ja miten tähän on tultu? Kalasatamassa oli tärkeä vientiteollisuuden satama 1860-luvulta eteenpäin, koska rautatie vei merelle asti. Sataman siirryttyä Vuosaareen Helsingille vapautuivat viimeiset kantakaupungin merenranta-alueet. Miten Kalasatama tulee muuttamaan Kallion seutua? Rajusti. Vallila ja Kallio katsovat nyt keskustaa kohti. Painopiste tulee muuttumaan. Kallion alueen ja meren väliin tulee uusi kaupunkirakenne. Nykyisin rannassa ei ole käytännössä mitään tarjolla. Muutosten pitäisi olla positiivisia. Asukkaat saavat 5 kilometriä uutta rantaviivaa. Tulevaisuudessa voi lenkkeillä meren rannalla. Mitä muuta mukavaa on tiedossa uusien kulttuurikeskittymien, skeittipuistojen ja kahviloiden lisäksi? Toiveina on, että rannassa olisi joskus kanoottikeskus,talviuimala ja kesällä meressä kelluva uimala. Helsingin merenrantoja yhdistävälle vesibussiliikenteelle on suunniteltu asemaa Kulosaaren sillan eteläpuolelle. Uhkaako Kalastaman kauppakeskus kivijalkakauppoja? Tietyt toiminnot sopivat kaupallisen keskuksen kaltaisiin tiloihin. Kaikille kauppakeskus ei sovi. Pyritään saamaan aika voimakkaasti liiketiloja siihen ympäristöön ja kuvitellaan, että molemmat voivat elää ja että ne tukevat toisiaan. FAKTA KUVA Tuomas Hakasen arkisto KUVA Jarmo Roiko-Jokela Tiesitkö, että noin vuoteen 2030 mennessä Kalasatamaan -Rakennetaan koti noin helsinkiläiselle, erikoisuuksina Verkkosaaren rantaveteen ponttonien päälle rakennettavat kelluvat talot. -Syntyy noin työpaikkaa ja kauppakeskus. -Nousee ennennäkemättömän korkeita kerroksisia asuin-, hotelli- ja toimistotorneja, joista korkein 126 metriin. -Tulee puistoja sekä kilometreittäin rantapromenadia. TÄSTÄ O N KYSYMYS Käsissäsi olevan lehden on tehnyt Kallion seudun Vihreät ry (KasVi). Toimialueeseen kuuluvat Sörnäinen, Hakaniemi, Kallio, Alppiharju, Pasila, Hermanni, Vallila, Merihaka ja Siltasaari. KasVin tarkoituksena on edistää tasa-arvoisuutta, luonnonvarojen säilymistä, elinympäristön viihtyisyyttä ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Olemme nostaneet tähän tärkeitä asioita Helsingin Vihreiden kunnallisvaalitavoitteista. VIHREÄ KAUPUNKI ON LÄHEMPÄNÄ Tiiviin kaupungin vastapainoksi tarvitaan lähiluontoa. Puistot, kalliot, viherkatot ja puustot vähentävät melua, parantavat ilmanlaatua ja tekevät Kalliosta ja koko kaupungista hauskemman paikan elää. Lähikirjastot, -leikkipuistot, ja ravintolat ovat kaupungissa asumisen suola. Vihreä kaupunki ei tuijota vain omaan napaansa vaan ottaa vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kestävästä kehityksestä globaalisti. AVOIMEMPI KAUPUNKI Toimivaa lähidemokratiaa tarvitaan, jotta päätöksenteko ei karkaa ihmisten ulottumattomiin. Asukkaat otetaan mukaan kaupungin palveluiden ja kaupunkitilan suunnitteluun eivätkä ideat hautaudu virastojen pöytälaatikkoihin. Kaupungin kiinteistöjä on voitava käyttää joustavammin ei ole mitään järkeä seisottaa kaupungin omistamaa bändikämppää tyhjillään. KUNNALLISVAALIT SUNNUNTAINA Lue lisää Jos haluat liittyä KasViin RAITEILLA JA PYÖRÄLLÄ PAREMMIN ETEENPÄIN Vihreässä kaupungissa on kävelykeskusta. Pyöräilyä edistetään parhaiten rakentamalla kunnolliset väylät kaikille tärkeimmille reiteille ja pitämällä ne kunnossa ympäri vuoden. Tavoitteena on, että pyöräilyn osuus liikenteestä kaksinkertaistetaan 15%:iin vuoteen 2020 mennessä. Pystymme saavuttamaan sen ja enemmänkin. Kaupungin kasvaessa raideliikenteen tulee ulottua kauemmaksi. Joukkoliikenteen tulee olla nykyistä edullisempaa ja lastenlipun kattaa 17-vuotiaatkin. KULTTUURIYSTÄVÄLLISEMPI KAUPUNKI Vihreään kaupunkiiin mahtuvat kaikki taustasta riippumatta. Kaupunkikulttuuri kutsuu Helsinkiin. Taide on osa hyvinvointia. Vihreä Helsinki kuhisee yrittäjiä kivijalkakaupoista start-uppeihin. Kaupunki ottaa uusia ideoita vastaan, houkuttelee investointeja eikä kampita yrittäjiä turhalla byrokratialla. SOLIDAARISEMPI KAUPUNKI Terveyseroja on kavennettava. Nykyään rikas voi odottaa elävänsä pidempään kuin pienituloinen. Ongelmiin on puututtava varhaisemmassa vaiheessa. Laadukkaat lähikoulut ja päivähoito torjuvat alueellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikkien lasten ja nuorten perusoikeuksiin. Helsingissä asumisen tulee olla mahdollista myös pieni- ja keskituloisille. ENNAKKOÄÄNESTYS KOTIMAASSA

9 KLASSISET KIVIJALKAKAUPAT Taloushoito, vm-45, Flemari 12 Avikaisen leipomo, vm-66, Franzeninkuja 10 Hytösen puoti, vm-26, Hesari 9 Selma Palmu, vm-53, Neljäs linja 20 Tupakkakauppa Pajazzo, vm-68, Flemari 8 KALLION SUUTARIT Kallion suutari, Flemari 21 Sam-Sam, Kinaporinkatu 1 Suutari London, Viides linja 1 Hakaniemen hallin pikasuutari, 2.krs paikka Kinaporin suutari, Hämeentie 37 PERINTEINEN SAFKIS Heipan herkkulounas, Kolmas linja 11 Bullman, Flemari 21 Raiku, Hämeentie 1 Hakanimen halli, Soppakeittiö, 1krs pk 5 9 Katiska 1krs, pk 56 58, Hallikahvila 1krs, pk 75 KAHVILAT Sävy, Aleksis Kiven katu 12 Kardemumma, Kaarlenkatu 13 Harlekiini, Porthaninkatu 5 Taikalamppu, Torkkelinkatu 21 Kulmakahvio, Agricolankatu 13 BRUNSSIT &AAMUPALAT Siltanen, Hämeentie 13 Talo, Hämis 2 Pacifico, Hesari 15 Good Pie Bakery, Flemari 7 Salainen Puutarha, Kaarlenkatu 13 VEGEN VALINTA Veganissimo, Kulmavuorenkatu 2 Vegemesta, Vaasis 6 Silvoplee, Toinen linja 3 Salpimienta (vegaanista pitsaa), Flemari 7 Happy Garden, Kinaporinkatu 2 YÖNÄLKÄÄN 24h Alepa, Hämeentie 25 Marmaris (auki 05), Flemari 13 Kebab Pizza Service ( 05), Hesari 21 TintinGrillil ( 05), Hesari 21 MAAILMA LAUTASELLA Tam Tam, Hämeentie 16 Du Dii, Viides linja 7 Lemon Grass, Kolmas linja 12 Pelmenit, Kustaankatu 7 Ravintola Himshikar, Siltasaarenkatu 3 TARVIITS JEESII? Ne-Rå, neuvontaa, Kolmas linja 12 Elokolo, Toinen linja 31 Hurstin jono, Hesari 19 Pelastusarmeija, Castreninkatu 24 VVA Ry, Vaasankatu 5 TEATTERIT Valtimon Teatteri, A.Kiven katu 22 Ryhmäteatteri, Pengerkatu 11 Kapsäkki, Hämis 68 Hakaniemen Musiikkiteatteri, Hämis 2 Teatteri Kultsa, Kaasutehtaankatu 1