Suurpellosta TALOUS. tietoajan puistokaupunki Espoon sydämeen 1/2007. VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus

Transkriptio

1 1/2007 VVO:n sidosryhmälehti ja osavuosikatsaus s. 6 Espoon kaupungin projektijohtaja Matti Kokkinen:: Suurpellosta tietoajan puistokaupunki Espoon sydämeen TALOUS

2 Sisältö Uutiset Uutiset Asuntorahoitus Kuntien kehitys edellyttää kohtuuhintaisen asumisen turvaamista Aluerakennuttaminen Espoon Suurpeltoon rakennetaan tietoajan puistokaupunginosaa Asumisen tarpeet Räätälöintiä myös vuokra-asumiseen Osavuosikatsaus VVO-konsernin osavuosikatsaus ajalta Toimitusjohtajalta Kohtuuhintaista asumista kohtuuttomin kustannuksin? VVO:n uusi toimitalo runkoasennusvaiheessa VVO:n uuden toimitalon rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Talon arvioidaan valmistuvan rakennustöiden osalta huhtikuun 2008 lopussa. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu kesän 2008 aikana. Nykyinen toimitila liitetään yhdyskäytävällä uuteen taloon ja toinen kerros jää osittain VVO:n käyttöön. Muilta osin nykyinen toimitalo vuokrataan liiketiloiksi ja tiloihin tullee toimitilahotelli-tyyppinen liiketila. Tilan vuokraus on käynnistetty konsultin toimesta. Uuteen toimitaloon keskitetään pääosa VVO:n pääkaupunkiseudun toiminnoista. VVO-kotikeskus Salomonkadulla jatkaa toimintaansa nykyisessä osoitteessa. Vantaalta Tikkurilasta etsitään tiloja, jonne sijoitetaan VVO-kotikeskus Vantaa. Riku Aalto VVO:n hallituksen uusi puheenjohtaja Kuva: ARK-house arkkitehdit Oy VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168 PL 40, Helsinki puh faksi Osoitteenmuutokset Suunnittelu ja toteutus VVO/viestintä Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Paino Erweko Painotuote Oy 2007 Riku Aalto näkee VVO:n yhtenä vahvuutena ja voimavarana hyvin toimivan asukasyhteistyön, josta VVO:lla on kokemusta yli 30 vuoden ajalta. VVO-yhtymä Oyj:n hallituksen uusi puheenjohtaja on Metallityöväenliiton talouspäällikkö, hallintotieteiden maisteri Riku Aalto. Aalto on ollut VVO:n hallituksen jäsenenä vuodesta Entinen puheenjohtaja Heikki Kehälinna siirtyi keväällä eläkkeelle Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n toimialajohtajan tehtävästä ja jätti samalla puheenjohtajuuden. Riku Aalto näkee VVO:n hallituksen puheenjohtajuuden erittäin mielenkiintoisena luottamustehtävänä. Koko asuntoala on haasteiden edessä etenkin, kun puhutaan kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamisesta tavallisille suomalaisille. Vuokra-asuntomarkkinan VVO asuminen & talous

3 VVO osti Kruunuasunnoilta yli 300 asuntoa Kruunuasunnot ja VVO tekivät kaupan, jolla VVO:n omistukseen siirtyi 318 vapaarahoitteista, perusparannettua vuokra-asuntoa. Asuntojen sijaintipaikkakunnat ovat Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Lappeenranta, Rovaniemi ja Turku. Kauppa vahvistaa edelleen VVO:n asemaa kasvukeskusten vuokra-asuntomarkkinoilla. Ostetut asunnot täydentävät erinomaisesti VVO:n asuntotarjontaa. Lisäksi ne sijaitsevat paikkakunnilla, joissa VVO:lla on oma toimipiste, VVO-kotikeskus. Kaikki asunnot säilyvät vuokrauskäytössä ja asukkaiden vuokrasopimukset siirtyvät sellaisinaan ostajalle. Kruunuasunnot Oy on asuntojen ja asumisen kehitysyhtiö, jonka emoyhtiö on Solidium Oy. suurimpana haasteena Aalto näkee sen, että kasvukeskuksissa tonttien korkeat hinnat eivät anna taloudellisia mahdollisuuksia rakentaa vuokrataloja. Vuokra-asuntojen uustuotannon mahdollistamiseen yritetään toki vaikuttaa siten, että poliitikot parantaisivat rahoitukseen liittyviä instrumentteja. Merkittävä haaste on myös kiinteistöjen hoitomenojen nousu kaksinkertaisella vauhdilla verrattuna siihen, millaisia vuokrankorotuksia voidaan yhtiöissä tehdä, sanoo Aalto. VVO-yhtymä Oyj:n yhtiökokouksessa hallituksen jäseninä valittiin jatkamaan Erkki Kangasniemi (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), Timo Kankuri (Pöyry Oyj), Markku Koskinen (Rakennusliitto ry), Risto Murto (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma), Antti Rinne (Toimihenkilöunioni TU ry) sekä Ann Selin (Palvelualojen ammattiliitto PAM ry). Uudeksi jäseneksi valittiin osastopäällikkö Juha Majalahti (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry). Menestystä tontinluovutuskilpailuissa VVO menestyi kaupunkien järjestämissä laatuun perustuvissa tontinluovutuskilpailuissa toukokuussa Espoossa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Espoossa voitettiin Uusmäen alueella sijaitsevan Helmipöllönmäen pientalokortteleista järjestetty muurattujen talojen kilpailuehdotuksella Iguaani kivellä. Ehdotuksen erikoisuus on talojen kattomuodoissa, joita on osattu hyödyntää myös asuntojen sisätilojen suunnittelussa. Kohteeseen tulee noin 100 asuntoa. Iguaani kivellä -ehdotuksen pääsuunnittelija on Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Hämeenlinnassa järjestettiin kilpailu Poltinahon asuinalueen toteutuksista. Poltinaho on pilottikohteena Hämeenlinna Asumiskaupunki -EU-hankkeessa, jossa kehitetään ja konkretisoidaan uusia VVO:n voitokas kilpailuehdotus Iguaani kivellä, Espoo Uusmäki. asumismalleja erityisesti kaupunkimaisessa pientalorakentamisessa. VVO voitti kaksi toteutettavaa kohdetta ehdotuksillaan Rytmi ja Tanssit. Molempien ehdotusten pääsuunnittelija on Anttinen Oiva Arkkitehdit. Kohteisiin tulee yhteensä noin 80 asuntoa. Tampereen kaupunki valitsi VVO:n yhdeksi kumppanikseen toteuttamaan Vuoreksen uuden keskusta-alueen, Vuoreskeskuksen, asuntokortteleita. Kaupunki pyysi suunnitelmaehdotuksia asuinrakennuksista pihapiireineen Vuoreskeskuksen yhteen esimerkkikortteliin. Kilpailutulosten perusteella valittiin toteuttajat viiteen kortteliin. VVO sai kehitettäväkseen korttelin A ehdotuksellaan Harjas, jonka arkkitehtisuunnittelijana on Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy. Asuntoja on suunnitteilla Kuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy V VO asuminen & talous

4 Asuntorahoitus Kuinka kohtuuhintainen Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja Asko Koskisen mielestä valtion nykyinen asuntorahoitusjärjestelmä on liian jäykkä. TEKSTI JUKKA HOLOPAINEN KUVA TANJA KOSTENIUS Jokaisen kunnan kehityksen kannalta olennaista on pitää huolta siitä, että asukkaille on saatavissa riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Asian taloudellinen tärkeys korostuu kasvualueilla, joissa asuntoja tarvitaan seudulle muuttavan työvoiman ja heidän perheidensä tarpeisiin. Kohtuuhintaisten asuntojen turvaaminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa, sillä rakennus- ja korjauskustannukset nousevat jatkuvasti samalla kun kuntien talous on muutenkin voimakkaasti kiristymässä. Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja AskoKoskinen toteaa, että kohtuuhintaisen asumiseen turvaamiseen liittyvissä asioissa vastuunjako kuntien ja valtion välillä on toistaiseksi aika lailla auki. Asuntorahoituksen murrokseen liittyvässä keskustelussa on kuitenkin pitkälti kysymys valtion asuntorahoituksen roolista. Jos Suomessa ei 1990-luvun alussa olisi ollut minkäänlaista asuntopoliittista mekanismia, koko rakennusteollisuutemme olisi pysähtynyt. Valtion asuntorahasto ARA teki tuolloin erittäin tärkeää työtä, Koskinen pohtii. Nyt tilanne on kuitenkin jo pitkään ollut se, että aravarahoitus ei ole ollut kilpailukykyistä. Hallitusohjelmassa esitetäänkin aravarahoituksen lopettamista kokonaan. Mutta mikä on korvaava mekanismi ja mitä tapahtuu ARA:n rahastossa tällä hetkellä olevalle noin 10 miljardille eurolle? Näitä asioita ei käynnissä olevan nousukauden aikana ole juuri mietitty, kun korot ovat olleet alhaiset ja kansantalous on mennyt vauhdilla eteenpäin. Nousevien korkojen riskit kuriin Asko Koskisen mielestä valtion asuntorahoitusjärjestelmä on tällä hetkellä liian jäykkä, ja Valtion asuntorahaston varat ovat tehottomassa käytössä. Hänen mukaansa nykyinen taloudellinen kehitys ja asuntorahoituksen kansallinen työnjako johtavat siihen, että kuntien vastuu asuntotuotannosta lisääntyy, tahdottiin sitä tai ei. Samalla kuntien talouden kiristyminen heikentää kuntien mahdollisuuksia hoitaa tätä tehtävää. Yksi mahdollisuus uudistaa järjestelmää voisi olla se, että valtion asuntolainat muutetaan käteiseksi rahaksi ja näin saatavat varat suunnataan avustuksiin, korkotukilainoihin ja mahdollisesti myös korkokattoihin puskuroimaan sitä riskiä, minkä nousevat korot ja muuttuvat rahoitusmarkkinat luovat. Nyt esimerkiksi vuokrataloyhteisöjen talous on aika tavalla korkojen varassa. Koskinen haluaa nostaa keskusteluun myös kunnallisten vuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitukset sekä tiukat tulorajat. Rajoitukset eivät aina ole tasaarvoisia. Pitkään vanhoissa vuokraasunnoissa asuneiden vuokra voi olla varsin alhainen, kun taas vastikään paikkakunnalle saapuneet perheet joutuvat muuttamaan uusiin, kalliilla rahalla rakennettuihin asuntoihin, joissa vuokrien taso on ihan toinen. Tämä voi synnyttää sukupolvien välisen taloudellisen kuilun. VVO:llahan tätä ongelmaa ei ole vuokrien tasauksesta johtuen. Nousukauden aikana olisi viisasta purkaa rajoituksia ainakin kasvukeskusten ulkopuolella, missä on tällä hetkellä vuokra-asuntojen ylitarjontaa. Ihmiset voisivat ostaa vuokraasuntoja itselleen, jolloin kuntien käyttöön vapautuisi lisää rahaa, miettii Koskinen, joka toimii päätyökseen Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden palvelujohtajana. Gryndaus tukee sosiaalista asuntotuotantoa Asuntoyhtiöille myönnetyt lainat ja takaukset ovat Koskisen mukaan 4 VVO asuminen & talous

5 asuminen turvataan? Jos Suomessa ei 1990-luvun alussa olisi ollut minkäänlaista asuntopoliittista mekanismia, koko rakennusteollisuutemme olisi pysähtynyt, pohtii Asko Koskinen. monen kaupungin taloudelle suurin yksittäinen riskikeskittymä. Niin Tampereella kuin muillakin kasvupaikkakunnilla kannetaan huolta siitä, miten kaupungin asuntokanta pidetään kunnossa. Vanhat talot tarvitsevat peruskorjausta, ja väestön vanhentuessa rakennuksiin pitää asentaa esimerkiksi hissejä. Kivitalot ovat kuitenkin sikäli mukavaa omaisuutta, että ne eivät kävele kunnasta toiseen. Eri asuntokohteiden merkitys voi olla erilainen. Meilläkin on sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja että myös tukijalkana gryndausta. Gryndaamisesta saadut tulot tukevat sosiaalista vuokra-asuntotoimintaa. Jos kunnilla lisäksi on hyviä asuntokohteita, jotka voi markkinoilla realisoida kannattavasti, näistä kohteista saatavat rahat voi käyttää kohteisiin, joiden asuntopoliittinen vaikuttavuus on suurempi. Tietyn asuntokannan pois myyminen on kunnille mahdollisuus, jota on toistaiseksi hyödynnetty puutteellisesti. Jos asuntokantaa myytäisiin esimerkiksi VVO:n kaltaiselle toimijalle, asunnot siirtyvät kuntien kannalta huomattavasti luotettavampiin käsiin kuin mennessään ulkomaalaiselle kiinteistösijoittajalle. Kohtuuhintaisen asumisen turvaamisessa tarvitaan monipuolinen kirjo erilaisia toimijoita myös sellaisia, jotka keskittyvät muuhunkin kuin rahan tekemiseen. Nousukausi on hämärtänyt sosiaalisen asuntotuotannon merkitystä. Jossain vaiheessa talouskasvukin taas hidastuu. Kaupunkien kehitys ja erityisryhmien asuminen pitää pystyä turvaamaan myös silloin, Asko Koskinen toteaa. V VO asuminen & talous 5

6 Puistoja, työpaikkoja ja uusia asuntoja kävelyetäisyydellä toisistaan. Tätä lupaa tietoajan puistokaupungiksi rakennettava Suurpelto Espoon sydämessä. Suurpellossa töihin pääsee kävellen TEKSTI KATRI ISOTALO KUVAT PETRI JUNTUNEN PERSPEKTIIVIKUVAT ARKKITEHDIT TOMMILA OY/ADACTIVE OY Suurpellon asuin- ja työpaikka-alue on yksi Suomen suurimpia rakennuskohteita. Alueelle tulee asuntoja ainakin asukkaalle, ja työpaikkoja on suunnitelmissa vielä enemmän. Espoon kaupungin projektinjohtaja MattiKokkinen arvelee, että luvut saattavat kasvaa kaavoituksen edetessä jopa kymmeneen tuhanteen. Ensimmäiset asuintalot alkavat nousta pellon eteläosaan ensi keväänä. Siitä tulee Suurpellon kaupunkimaisin osa kerrostaloineen ja työpaikkoineen. Omapihaiset pientalot ja perheasunnot rakennetaan alueen laidoille viheralueiden tuntumaan. Merkittävä osa asunnoista sijaitsee kävelymatkan päässä työ- ja opiskelupaikoista. 6 VVO asuminen & talous

7 Kaupunkisuunnittelijoiden tavoitteena on helpottaa työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Toisessa vaiheessa rakennetaan asumispainotteinen alue, jonka jälkeen Kehä II:n länsipuolen alueesta on valmiina noin 80 prosenttia. Kunnallistekniikassa varaudutaan nykyaikaisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat muun muassa tehokkaat laajakaistayhteydet joka kotiin. Putkitilaa on niin paljon, että uusillekin ratkaisuille on tilaa ilman, että katuja joudutaan heti repimään auki, lupaa Matti Kokkinen. Maanpäällisen kunnallistekniikan eli teiden ja katujen rakentaminen aloitetaan tänä kesänä. Kadut ja puistot rakennetaan etupainotteisesti. Parin vuoden kuluttua alueesta saa jo melko hyvän kuvan, vaikka katuverkosto keskellä peltoa saattaakin näyttää ensin oudolta. Talonrakentaminen seuraa kunnallistekniikan perässä varmasti, jatkaa Kokkinen. Rakentamisen kannalta järjestys on paras mahdollinen. Vihreää vauvasta vaariin Suurpellon alueesta halutaan tiennäyttäjä rakentamisen ja asumisen ekotehokkuudessa ja esteettömyydessä. Esimerkiksi VVO:n ensimmäisenä valmistuvat vuokratalot lämpenevät suurimmaksi osaksi asukkaiden ja kodinkoneiden tuottamalla energialla. Esteettömyys on otettu huomioon jo kunnallisteknisissä ratkaisuissa. Jalkakäytävillä on luiskat, ja katukivet on madallettu myös pyörätuolille, lastenvaunuille ja rollaattoreille sopiviksi. Toinen esteettömyyteen liittyvä kokonaisuus on sähköisen asioinnin tehostaminen. Vihersuunnittelussa pohditaan erityisen tarkasti muun muassa yhteyksiä ympäröivään Keskuspuistoon sekä tietenkin alueen sisälle jääville puistoalueille. Koko Suurpellon alue kattaa 325 hehtaarin alueen. Siitä yli neljännes eli noin 90 hehtaaria on puistoa. Matti Kokkinen painottaa, että Suurpellosta tulee alue, jossa voi asua syntymästä senioriksi asti. Alueelle tulee monipuolinen asuntokanta kouluineen sekä ikäihmisille suunniteltuine asumismuotoineen. Peruspalveluiden sujuvuus on suunnittelijoiden listalla korkealla. Maustetta haetaan muun muassa e-kaupan innovaatioista. Samalla luodaan uusia toimintamalleja niin kaupan kuin jakelulogistiikankin ratkaisuihin. Erityisen ylpeä projektijohtaja on uudesta kouluratkaisusta. Suurpellon sivistyksellisenä sydämenä syk- VVO asuminen & talous

8 kii Opinmäki, johon nousee suomenja ruotsinkieliset peruskoulut sekä kansainvälinen koulu, kaikki samaan rakennukseen. Alueesta toivotaan muodostuvan monipuolinen vapaaajankeskus ja kohtauspaikka myös koulu- ja työpäivän ulkopuolella. Teknisiä innovaatioita on jäteimujärjestelmä, jonka toteutusta selvitetään parhaillaan. Siinä kotitalousjäte imaistaisiin jätejärjestelmään alakerran jätehuoneesta tai jopa suoraan asunnosta. Ei ikuista keskustelua roskapussivuoroista eikä jokaiseen pihanurkkaan kolistelevaa jäteautoa! Ruotsissa ja Espanjassa tällaisia järjestelmiä on käytössä jo runsaasti. Kummina Tapiola Suurpellon alueesta tulee Tietoajan puistokaupunginosa. Matti Kokkinen myöntää, että esikuva löytyy läheltä. Esikuva ja kummi on oman kaupungin Tapiola Silkkiniitynpuistoineen. Tietoaikaa edustaa laajakaista tai langaton yhteys joka kotiin ja mahdollisuus etätyöhön. Lisäksi alue sijaitsee Karamalmin tietotekniikkakeskittymän ja Otaniemen innovatiivisen teknologiaympäristön välissä, muistuttaa Kokkinen. Hän toivoo, että kansainväliset yritykset löytävät Suurpellon sijaintipaikakseen. Suurpellon kaltainen alue, jossa luonto kohtaa asunnot ja toimistokorttelit, on maailmalla harvinaista herkkua. Palvelut sijoitetaan rakennusten kivijalkoihin. Suurta kauppakeskusta Suurpeltoon ei suunnitella, sillä Iso Omena ja Sello sijaitsevat muutaman kilometrin päässä alueen molemmin puolin. Suurpellon liiketilat on tar- koitus keskittää tilojen hallintaan erikoistuneelle yksikölle Suurpellon Kauppahuoneelle. Näin palvelut voidaan suunnitella laajemmasta perspektiivistä verrattuna siihen, että jokainen taloyhtiö vastaisi omassa kivijalassaan olevasta liiketilasta, Matti Kokkinen kertoo. Ensimmäiset muuttokuormat kahden vuoden kuluttua Suurpellon suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvulla, kun maan omistavat perikunnat olivat valmiita luopumaan pelloistaan. Maankäytön yhteistyö- ja kehittämissopimusten ansiosta alue voidaan rakentaa kaupungin budjettikäsittelystä erillisenä taseyksikkönä. Ensimmäiset asukkaat pääsevät purkamaan muuttolaatikkonsa vuonna Koko alueen valmistuminen kestää vuotta. Espoon Suurpelto on maailmanmitta kaavassakin poikkeuksellisen suuri kerralla rakennettava alue. Yli tuhat uutta VVO:n rakennuttamaa asuntoa VVO ja Asuntosäätiö ovat ostaneet maata yhdessä ja rakennuttavat alueelle noin asuntoa. VVO:n osuus on tästä puolet. VVO:n rakennuttamat talot ovat alueen ensimmäiset uudet kodit. Kevättalvella 2008 aloitetaan kahden yhtiön rakentaminen. Niistä toinen on kerrostalo- ja toinen pientaloyhtiö. Kesällä jatketaan kahdella yhtiöllä, joista toiseen tulee omistusasuntoja ja toiseen VVO:n omistamia vuokra-asuntoja. Asuntoja neljään ensimmäiseen kohteeseen tulee noin 200. Rakentamisessa ja asumisessa pyritään entistä huomattavasti parempaan ekotehokkuuteen. VVO:n vuokratalot lämpenevät suurimmaksi osaksi asukkaiden ja kodinkoneiden tuottamalla energialla. Lisälämpöä tarvitaan tutkimusten mukaan vain päivänä vuodessa. Lämpö tulee silloin ilmanvaihdon kautta. Vastaavalla teknologialla varustettuja taloja aletaan rakentaa Heinolaan tänä syksynä. Yhdessä niiden kanssa VVO:n Suurpellon talot ovat ensimmäisiä matalaenergiaan perustuvia kerrostaloja Pohjoismaissa. Ekologista on myös työmatkaliikenteen vähentäminen. Kaikkiin asuntoihin tulee etätyön mahdollistavat tietoliikenneyhteydet. Selvitämme myös tietotekniikan hyödyntämistä ruokaostosten teossa, kertoo hankekehitysjohtaja Esa Kankainen VVO:sta. Verkon kautta tilaaminen edellyttää talokohtaisia ostosten vastaanottopisteitä ja logistiikan huomioimista jo rakentamisvaiheessa. Alueen puistomaisuus näkyy esimerkiksi vihersuunnittelussa ja talojen välisillä kulkuväylillä, lupaa Kankainen. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto on selvittänyt kyselyllä asukkaiden toiveita uusille kodeille. VVO:ssa pohditaan parhaillaan, miten toiveet voidaan toteuttaa. 8 VVO asuminen & talous

9 TEKSTI PIA KUORIKOSKI KUVA EVA PERSSON Tarpeet erilaistuvat erilaistuvatko asunnot ja palvelut? Yksinhuoltajan ja senioripariskunnan kaksion käyttötavat lienevät erilaiset. He myös kaipaavat asuinkorttelin ja alueen palvelujen laadulta eri asioita. VVO:n kehitysjohtajana helmikuussa aloittaneen arkkitehti TeroVanhasen missiona on kehittää alueita ja asuntoja siten, että ihmiset voivat asua sellaisissa asunnoissa ja alueella kuin heidän tarpeisiinsa ja elämisen tyyliinsä sopii. Vuokra-asumisella on vielä paljon annettavaa valinnan vapaudelle ja joustavuudelle. Eri asukasryhmille räätälöidyillä asunnoilla ja palveluilla on varmasti myönteinen vaikutus vuokra-asumisen arvostukselle Suomessa. Lisäksi asuntopolitiikan ja tukijärjestelmien keinoin olisi huolehdittava, että kaikkia asumismuotoja tuettaisiin tasavertaisesti, sanoo Vanhanen. Vanhasen mukaan Suomessa huoneistot sekä niiden varustus ja ulkonäkö ovat melko yksipuolisia verrattuna muualta löytyviin asuntotypologioihin. Kulttuuri, normit, tuotantotavat ja talous johtavat samankaltaisuuteen. Asiakkuuslähtöisyyden pitäisi näkyä monipuolisuutena niin asuntojen, asuintalojen kuin alueiden suunnittelussa. Tätä kaikkea on toki kehitettävä siten, että se on käytännössä toteutettavissa. Myös eri aikakaudet synnyttävät erilaisia asumistarpeita. Asuntoja pitäisikin pystyä kehittämään siten, että ne olisivat muunneltavissa kulloisenkin aikakauden tarpeiden mukaan. Erilaistuvia asumistarpeita pystytään huomioimaan esimerkiksi asuntojen ajanmukaistamisessa perusparannusten yhteydessä. Mutta mitä ihmiset arvostavat asumisessaan, ja minkälaisista ratkaisuista asukkaat olisivat valmiita maksamaan? Näitä asioita selvitetään esimerkiksi yhteistyössä arvostetun amerikkalaisen MIT-korkeakoulun kanssa. Yhteisöllisyyttä Toimivat asukasyhteisöt on yksi VVO:n talojen asukasviihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Asukasyhteistyötä on kehitetty pitkäjänteisellä työllä. Uusien alueiden kehittämisessä VVO erottuu monista muista toimijoista, sillä se jää myös yhdeksi omistajaksi kehittämilleen alueille. Alueen myönteinen kehittyminen pitkällä aikavälillä on siis VVO:n asukkaiden etu ja täten myös VVO:n asia. Meillä on vielä paljon annettavaa yhteisöllisyyteen houkuttelevien suunnitteluratkaisujen saralla niin taloissa kuin lähiympäristössäkin. Sosiaaliset kohtaamispaikat ovat asukastoiminnan ohella sosiaalisen toimivuuden perusta ja erityisen tärkeitä esimerkiksi kasvavalle senioriväestölle, sanoo Vanhanen. Asukaslähtöisyys ja yhteisöllisyys ovat vahvasti mukana useissa laajoissa VVO:n aluekehityshankkeissa. Palvelujen läheisyys ja ympäristön vehreys ovat itseisarvoja, joiden lisäksi kehitystyötä tehdään ja testataan useilla alueilla niin esimerkiksi ekotehokkuuteen kuin lasten ehdoilla toimivaan ympäristöönkin liittyen. V VO asuminen & talous 9

10 Osavuosikatsaus Liikevaihto ja tulos VVO-konsernin liikevaihto ajalla oli 116,4 miljoonaa euroa (105,7 M ). Liikevaihdosta 71,5 prosenttia (76,1 %) tuli asuntovuokrauksesta, 25,6 prosenttia (21,1 %) asuntorakennuttamisesta ja 2,9 prosenttia (2,8 %) muusta toiminnasta. Vuokratuottojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,2 prosenttia. Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 14,3 miljoonaa euroa (11,6 M ). Alkuvuoden edellistä vuotta parempi tuloskehitys johtui asuntovuokrauksen tyhjäkäyttömenetysten pienentymisestä ja siitä, että edellisenä vuonna korjauskuluista suurempi osuus ajoittui alkuvuoteen. Taseasema ja rahoitus Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 1 915,5 miljoonaa euroa (1 832,3 M ). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 4,54 prosenttia. Oman pääoman määrä oli 254,1 miljoonaa euroa (229,4 M ). Omavaraisuusaste oli 13,86 prosenttia (13,36 %). Pääomalainat huomioon ottaen omavaraisuusaste oli 16,42 prosenttia (16,02 %). Konsernin maksuvalmius on ollut koko katsauskauden ajan hyvä. Konsernin likvidit varat ja sijoitukset olivat yhteensä 108,2 miljoonaa euroa (105,6 M ). 50 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli huhtikuun lopussa liikkeellä 29 miljoonaa euroa (10 M ). Lainoja on lyhennetty kuluvan vuoden aikana yhteensä 14,1 miljoonaa euroa (17,5 M ) ja nostettu lisää 9,2 miljoonaa euroa (42,1 M ). Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä oli 1 479,4 miljoonaa euroa (1 375,0 M ). Keskimääräinen korkokustannus vuoden alusta oli 3,6 prosenttia (3,4 %). Markkinaehtoisten lainojen määrä oli 519,3 miljoonaa euroa (532,2 M ). Markkinaehtoisten lainojen jäljellä oleva juoksuaika oli keskimäärin 14 vuotta ja 3 kuukautta. Markkinaehtoisia lainoja oli suojattu korkojohdannaisilla 154,7 miljoonaa euroa (113,1 M ). Korkojohdannaisten keskimaturiteetti oli kuusi vuotta kaksi kuukautta. Kiinteään korkoon oli markkinaehtoisista lainoista sidottu 192,0 miljoonaa euroa (209,3 M ). Investointitoiminta Omasta asuntokannasta myytiin asuntoja joko yksittäin tai kokonaisina kiinteistöinä siten, että myytyjen asuntojen yhteismäärä oli 72. Velattomat kauppasummat olivat yhteensä euroa. Katsauskauden aikana tehtiin investointipäätös kahdesta omaan omistukseen tulevasta vuokratalokohteesta, joiden yhteinen asuntomäärä on 99 ja hankinta-arvo yhteensä euroa. Molemmat kohteet ovat vapaarahoitteisia. Toimintakauden aikana ei valmistunut yhtään vuokrataloa. Suuria, taseeseen aktivoitavia peruskorjauksia aloitettiin katsauskauden aikana yhdeksässä kohteessa. Näiden yhteenlaskettu kustannusarvio on 6,8 miljoonaa euroa. Peruskorjausinvestoinnit olivat katsauskaudella 1,25 miljoonaa euroa. Asuntovuokraus Konsernin omistama asuntokanta oli asuntoa*. Vuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus oli viimevuotisella tasolla ollen 8,5 prosenttia (8,5 %). Asuntojen kokonaiskäyttöaste parani edelleen hyvän kysyntätilanteen ja aktiivisen markkinoinnin ansiosta. Käyttöaste nousi kaikilla toimintapaikkakunnilla ja oli katsauskaudella 98,9 prosenttia (98,0 %). Vuokrasaatavien määrä suhteutettuna vuokrakassavirtaan on edelleen vähäinen ja saatavien määrä pienentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuotot ovat kehittyneet hyvän käyttöasteen ansiosta budjetoidusti. Maaliskuun alusta vuokria korotettiin keskimäärin 2,7 prosentilla. Korjauskulut ovat toteutuneet budjetin mukaisina. Strategiset kehityshankkeet kohdistuivat asiakkuuksien johtamiseen, muun muassa kanta-asiakasohjelman kehittämiseen. Kevään kuluessa on valmisteltu konsernin senioristrategia. VVO:n tavoitteena on lisätä ikääntyvälle väestölle tarjottavien asuntojen määrää sekä peruskorjaamalla nykyistä asuntokantaa että uustuotannolla. Asuntorakennuttaminen Asuntorakennuttamisen liikevaihto nousi edellisestä vuodesta noin 35 prosenttia. Kaudella valmistui 145 (407) asuntoa. Rakenteilla oli keskimäärin 932 asuntoa, joista 75 prosenttia oli omistus- ja 25 prosenttia vuokra-asuntoja. Katsauskauden aikana aloitettiin 369 (245) asunnon rakentaminen. Kauden aikana myytiin 116 (125) asuntoa. Valmiita myymättömiä asuntoja oli huhtikuun lopussa 57 (32). Katsauskaudella aloitettiin Vantaan Kilterinmäen ja Helsingin Vuorannan alueiden rakentaminen. Suurpellon aluerakennuttamishanke eteni suunnitellusti. VVO voitti kolme tontinluovutuskilpailua; Espoon Uusmäen-, Tampereen Vuoreksen- sekä Hämeenlinnan Poltinahon tontinluovutuskilpailut. Yhteensä voitoilla saatiin noin kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Henkilöstö VVO-konsernin henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 390 (388), joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 27 (26) henkilöä. Katsauskaudella käynnistettiin aloitetoiminta, jonka tarkoituksena on ottaa entistä aktiivisemmin koko henkilöstö mukaan yrityksen kehittämiseen. Huhtikuussa otettiin käyttöön perehdyttämisen verkkokurssi, jolla tuetaan henkilöstön perehdyttämistä yritykseen. SAP-henkilöstöjärjestelmän kehittäminen jatkui. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Kruunuasunnot ja VVO tekivät kaupan, jolla VVO:n omistukseen siirtyi 318 vapaarahoitteista, perusparannettua vuokraasuntoa. Asuntojen sijaintipaikkakunnat ovat Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Lappeenranta, Rovaniemi ja Turku. Näkymät Asuntovuokrauksen näkymät ovat hyvät. Vuokraasuntojen kysyntä muuttovoittopaikkakunnilla on edelleen kasvussa. Myös asuntorakennuttamisen näkymät koko vuoden toiminnasta ovat myönteiset. Omistusasuntotuotannon markkinatilanne pysynee ennallaan korkojen noususta huolimatta. Konsernin koko vuoden tuloksen arvioidaan jäävän hieman edellisvuotta pienemmäksi, lähinnä rahoituskulujen nousun vuoksi. *Asuntojen määrän laskentatapaa on muutettu. Sen vuoksi se ei ole vertailukelpoinen vuoden 2006 lopun tilanteeseen. VVO-konsernin asuntolukumäärässä otetaan huomioon niiden kiinteistöjen kokonaisasuntomäärä, joista VVO-konserni omistaa yli 50 %. Lisäksi otetaan huomioon sellaiset asunnot, joiden hallintaan oikeuttavat osakkeet VVO-konserni omistaa keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä tai asunto-osakeyhtiöissä. Tilapäisesti poissa käytöstä olevat asunnot ovat mukana asuntolukumäärässä. VVO-yhtymä Oyj:n osakkeenomistajat osakeluettelotilanne VVO-yhtymä Oyj:n osakkaanomistajia on yhteensä 67 kpl, joista 10 suurinta ovat: kpl % osakekannasta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,83 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,47 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ,04 Metallityöväen Liitto ry ,06 Rakennusliitto ry ,10 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf ,95 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ,85 Toimihenkilöunioni TU ry ,52 Kemianliitto Kemifacket ry ,33 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,28 Muut ,57 Kaikki yhteensä ,00 10 V VO VVO asuminen asuminen & talous & talous

11 Toimitusjohtajalta VVO-konsernin tuloslaskelma Toteutunut Toteutunut 04/2007 *) 04/ Liikevaihto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut liiketoiminnan tuotot Poistot ja arvonalentumiset Kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Netto satunnaiset tuotot(+) / kulut(-) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. VVO-konsernin tase Toteutunut Toteutunut 04/2007 *) 04/ VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Osakkeet Muut saamiset Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Osakepääoma Muu oma pääoma Oma pääoma Vähemmistöosuus Konsernireservi Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Pääomalaina Ensisijaislainat Asuntolainat Yhtenäislainat Korkotukilainat Kolmoissijaislainat Muut lainat Pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat *) Luvut ovat tilintarkastamattomia. Kohtuuhintaista asumista kohtuuttomin kustannuksin? Suomessa on toista kertaa historiansa aikana erityisesti asuntoasioihin nimetty ministeri. Tämä on VVO:n näkökulmasta tervetullut asia. Asumisalan haasteisiin pureudutaan vakavasti. Hallitusohjelmaan on otettu mukaan monta tärkeää asumisen kehittämiseen liittyvää aietta. Näiden asioiden esiin tuomisessa VVO on ollut mukana yhtenä toimijana ja haluamme myös jatkossa aktiivisesti vaikuttaa asumisen kehittämiseen. Hallitusohjelman lupaus siitä, että nykyisen kaltaisesta aravalainoituksesta sekä aravan tulorajoista luovutaan, on myönteinen kehityssuunta. Rajoituslainsäädäntöä tulisi muiltakin osin keventää, jotta asuntokannan kehittäminen tulisi joustavammaksi ja tehokkaammaksi. Jos rajoitusaikoja pystyttäisiin myös kasvukunnissa lyhentämään, se mahdollistaisi vuokra-asuntokannan parantamisen vapauttamalla pääomia ja vakuuksia. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamiseen tarvitaan kilpailukykyistä rahoitusta. VVO on julkituonut halunsa ja tavoitteensa lisätä voimakkaasti valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoaan. Nykykustannusrakenteella tämä on haastavaa tehdä kannattavasti. Voimassa olevilla korkotukiehdoilla ja hintakäsittelyllä on lähes mahdotonta käynnistää vuokratuotantoa. Korkotukijärjestelmään tulisi saada muutoksia, jotka edesauttaisivat asuntotuotannon aloittamista. Esimerkiksi koron omavastuuosan pienentäminen, hintajouston lisääminen ja korkotukilainan lainakaton asettaminen toisivat toivottuja muutoksia järjestelmään. Lainakatto antaisi kiinteistönomistajalle mahdollisuuden myös itse rahoittaa rakennettavaa kohdetta, jolloin omistaja voisi toteuttaa haluamansa tasoista ja hintaista tuotantoa. Asuntovuokraus ei ole arvonlisäverollista toimintaa, joten arvonlisäverosta syntyy kustannuksia, joita ei pystytä vähentämään. Ne ovat osaltaan nostamassa asumisen kustannuksia asukaspäässä. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden nauttima verotuskohtelu tulisi ulottaa myös VVO:n kaltaisille toimijoille. VVO:n tehtävänä on mahdollistaa kohtuuhintaista ja laadukasta asumista ihmisen elinkaaren eri vaiheissa. Tunnemme vastuumme vuokra-asumisen kehittäjänä. Tavoitteenamme on tasaisesti kasvavan tuoton ja vakaan omistuksen arvon kehityksen lisäksi pitkäjänteinen, vastuullinen ja tehokas toiminta. Haluamme tarjota maksimaalisen hyvää asumispalvelua olemassa olevilla resursseilla ihmisille, jotka ovat valinneet asumismuodokseen vuokra-asumisen. Olli Salakka, toimitusjohtaja KUVA: LASSE KELTTO V VO asuminen & talous 11