KESTÄVÄ RAKENTAMINEN. AALTO Kimmo Lylykangas. Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

Transkriptio

1 KESTÄVÄ RAKENTAMINEN AALTO Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

2 RAKENNUKSEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTI

3 Se kehitys josta muutamat ovat päässeet osalliseksi viimeisen sadan vuoden aikana, voi olla tulevaisuudessa kaikkien ulottuvilla. jatkuvan kasvun sijaan kestävä kehitys ratkaistava kuusi vaativaa ongelmaa: 1. Väestö ja ihmisten voimavarat 2. Ruuan takaaminen kaikille 3. Lajien ja ekosysteemin säilyminen 4. Energiantuotanto 5. Teollistuminen 6. Kaupungistuminen. Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Yhteinen tulevaisuutemme. Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Suomentanut Kaija Anttonen. Julkaisija: Ulkoasiainministeriö, Ympäristöministeriö. Helsinki: Valtion painatuskeskus: Ympäristöministeriö, ISBN X.

4 MIKÄ OLI TOIMEKSIANTO? "A global agenda for change" - this was what the World Commission on Environment and Development was asked to formulate. It was an urgent call by the General Assembly of the United Nations: to propose long-term environmental strategies for achieving sustainable development by the year 2000 and beyond; to recommend ways concern for the environment may be translated into greater co-operation among developing countries and between countries at different stages of economical and social development and lead to the achievement of common and mutually supportive objectives that take account of the interrelationships between people, resources, environment, and development; to consider ways and means by which the international community can deal more effectively with environment concerns; and to help define shared perceptions of long-term environmental issues and the appropriate efforts needed to deal successfully with the problems of protecting and enhancing the environment, a long term agenda for action during the coming decades, and aspirational goals for the world community. Chairman s Foreword. Our common future, Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Yhteinen tulevaisuutemme. Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Suomentanut Kaija Anttonen. Julkaisija: Ulkoasiainministeriö, Ympäristöministeriö. Helsinki: Valtion painatuskeskus: Ympäristöministeriö, ISBN X.

5 RAKENNUKSEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTI BREEAM Iso-Britannia 1990 BRE Environmental Assessment Method LEED Yhdysvallat 2000 Leadership in Energy and Environmental Design CASBEE Japani 2001 Comprehensive Assessment System for Built Environment DGNB Saksa 2007 Deutche Gesellschaft für Nachhaltiges Bauen

6 BREEAM, LEED, DGNB VAI CASBEE? ENERGIA SISÄYMPÄRISTÖ VESI MATERIAALIT JÄTE RAKENNUSPAIKKA RAKENTAMISVAIHE BREEAM LEED DGNB CASBEE KULJETUKSET TALOUDELLISUUS INNOVATIIVISUUS MUUT NÄKÖKULMAT LÄHDE: Olsson, Daniel: Wide variation in how parameters are regarded in environmental certification systems. REHVA Journal May 2013.

7 KESTÄVÄN RAKENTAMISEN STANDARDIT ISO EN Kansainväliset standardit (käyttö maailmanlaajuisesti) Eurooppalaiset standardit Standardit perustuvat monikansallisen asiantuntijatyöryhmän valmisteluun ja laajaan kansainväliseen konsensukseen Kestävästä rakentamisesta on olemassa sekä ISO- että EN-standardeja Standardit eivät ole keskenään ristiriitaisia, mutta ne esittävät esimerkiksi erilaiset indikaattorit rakennuksen kestävyyden arviointiin ISO-standardeissa kuvataan johdonmukainen lähestymistapa rakentamisen kestävyyden määrittelyyn sekä esitetään keskeisimmät arviointinäkökulmat ja indikaattorit kestävyyden arviointia varten CEN/TC 350-kokonaisuuden EN-standardit ohjeistavat arviointimenettelyä ja erityisesti laskennallisia tarkasteluja; keskeisinä periaatteina mm. elinkaaritarkastelu sekä toiminnallisen vastaavuuden periaate.

8 ISO KESTÄVYYDEN ARVIOINNIN NÄKÖKULMAT NÄKÖKULMAT PÄÄSTÖT [ILMAAN] UUSIUTUMATTOMIEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ PUHTAAN VEDEN KULUTUS JÄTTEEN MUODOSTUMINEN MAANKÄYTÖN MUUTOS PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS ESTEETTÖMYYS SISÄOLOSUHTEET JA SISÄILMAN LAATU MUUNTOJOUSTAVUUS KUSTANNUKSET YLLÄPIDETTÄVYYS TURVALLISUUS KÄYTETTÄVYYS ESTEETTINEN LAATU Aspects Emissions to air Use of non-renewable resources Fresh water consumption Waste generation Change of land use Access to services Accessibility Indoor conditions and air quality Adaptability Costs Maintainability Safety Serviceability Aesthetic quality

9 KESTÄVYYDEN ARVIOINNIN KESKEISIMMÄT NÄKÖKULMAT ISO YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN SOSIO-KULTTUURINEN PÄÄSTÖT MUUNTO- JOUSTAVUUS PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS UUSIUTUMATTOMIEN LUONNONV. KÄYTTÖ KÄYTETTÄVYYS ESTEETTÖMYYS PUHTAAN VEDEN KULUTUS KUSTANNUKSET SISÄOLOSUHTEET JA SISÄILMAN LAATU JÄTTEEN MUODOSTUMINEN YLLÄPIDETTÄVYYS ESTEETTINEN LAATU MAANKÄYTÖN MUUTOS TURVALLISUUS

10 ISO-STANDARDIN MUKAINEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTI ESIMERKKITAPAUKSENA SUURPELLON PÄIVÄKOTI Arkkitehtisuunnittelu: Auer & Sandås arkkitehdit LÄHDE: Vares, Sirje; Häkkinen, Tarja & Shemeikka, Jari: Kestävän rakentamisen tavoitteet ja niiden toteutuminsen. Espoo Suurpellon päiväkodin arvio. VTT Tiedotteita Research Notes VTT 2011.

11 HAVAINTOJA KESTÄVÄN RAKENTAMISEN STANDARDEISTA Standardien (ja kaupallisten sertifiointimenettelyjen) lähestymistavalle on tunnusomaista pyrkimys mittaamiseen ISO :n mukainen tarkastelu varmistaa, ettei kestävyyttä ymmärretä liian kapea-alaisesti käytännössä kestävyyttä koskevat tarkastelut painottavat silti lähes poikkeuksetta ilmastonmuutosta ja rakennuksen energiatehokkuutta Standardit osoittavat indikaattorit, mutta eivät aseta vertailutasoja muutosta generoiva vaikutus suunnitteluratkaisuihin riippuu vertailutasosta Kokonaisuus jää hahmottumatta Rakennuksen kestävyydellä on lopulta välinearvo varsinainen tavoite on kestävä yhteiskunta ja elämäntapa

12 GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) Hankevaiheen mittarit E-luku Elinkaaren hiilijalanjälki Elinkaarikustannus Sisäilmaluokka. Käyttövaiheen mittarit Energiankulutus Käytön hiilijalanjälki Pohjateho Sisäympäristöön tyytyväiset. Elinkaarimittarit perustuvat CEN/TC 350 standardeihin.

13 RT HANKEOHJAUSTYÖKALU KESTÄVÄN KEHITYKSEN HUOMIOINTIIN JA TODENTAMISEEN Valmistelu lausuntovaiheessa Kriteeristökategoriat PROSESSI TALOUS ENERGIA JA YMPÄRISTÖ SISÄILMA JA TERVEELLISYYS INNOVAATIOT

14 RAKENNUKSEN ELINKAAREN VAIHEET EN Tuotevaihe tuotteiden koko valmistusketju Product stage Rakentamisvaihe kuljetukset työmaalle ja työmaatoiminnot Construction Process stage Käyttövaihe käyttö, kunnossapito, korjaus, osien vaihto, laajamittaiset korjaukset, energian käyttö, veden käyttö Purkuvaihe purkaminen, purkuvaiheen kuljetukset, purkujätteen käsittely, purkujätteen loppusijoitus Use stage End of life stage

15 ENERGIANKÄYTÖN KHK-PÄÄSTÖT tco 2 e/(hlö, a) ENERGIAN- TUOTANTO ASUMISVÄLJYYS TODELLINEN KÄYTTÖ kgco 2 e/kwh m² / käyttäjä kwh/m²a

16 ELINKAAREN CO2e-PÄÄSTÖ PÄÄRAKENNUSOSIEN MATERIAALIVALMISTUKSEN JA ENERGIANKÄYTÖN (MITTAUKSEEN PERUSTUVA) HIILIJALANJÄLKI, 50 VUODEN ELNKAARI RINTAMAMIESTALO UUSI OMAKOTITALO tco 2 e 2030 CO 2 e PÄÄSTÖ CO 2 e VARASTO CO 2 e PÄÄSTÖ CO 2 e VARASTO Hänninen, Pekka: Pientaloasumisen ekologinen kestävyys, 2014, s 21.

17 APPLYING SUSTAINABILITY IN STUDENT PROJECTS SITE AND CONTEXT ANALYSIS SET THE TARGET Create a vision of [more] sustainable life. SELECT THE FOCUS Choose the aspects of sustainability to work on. DESIGN TO MAKE A DIFFERENCE Design [a building] that supports the sustainable life. VERIFY THE PERFORMANCE Apply an appropriate method to assess and analyze. COMMUNICATE Communicate the sustainable solutions.

18 ANALYYSIIN PERUSTUVAT ARVIOINTIMALLIT VS. SYSTEEMIAJATTELU ANALYYSIIN PERUSTUVA KESTÄVYYDEN ARVIOINTI PILKKOO JA MITTAA SYSTEEMIAJATTELUSSA PYRITÄÄN KOKONAISUUDEN YMMÄRTÄMISEEN JA KIINNITETÄÄN HUOMIO OSASTEN VÄLISIIN VUOROVAIKUTUKSIIN SYSTEEMIAJATTELU RAKENNUKSEN KESTÄVYYDEN ARVIOINNISSA KONTEKSTI VAHINGOLLISTEN MEKANISMIEN ESTÄMINEN TAI MINIMOIMINEN POSITIIVISTEN MEKANISMIEN LUOMINEN TAI VAHVISTAMINEN MENETETÄÄN MITATTAVUUS JA VERTAILTAVUUS RELEVANTIT JOHTOPÄÄTÖKSET PÄÄSUUNNITTELIJAN VASTUULLA

19 TOP-DOWN Top down approach starts with the big picture. It breaks down from there into smaller segments. BOTTOM-UP In a bottom-up approach the individual base elements of the system are first specified in great detail. These elements are then linked together to form larger subsystems, which then in turn are linked, sometimes in many levels, until a complete top-level system is formed.

20 SYSTEEMIAJATTELU KESTÄVÄSSÄ KEHITYKSESSÄ KARL-HENRIK ROBÈRTIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TEORIA The Natural Step on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka perusti ruotsalainen Karl-Henrik Robèrt vuonna 1989 The Natural Step framework systeemiajatteluun perustuva kestävyyden tieteellinen määritelmä backcasting-menetelmä ABCD planning method A = Awareness and Visioning B = Baseline Mapping C = Creative Solutions D = Decide on Priorities

21 KONTEKSTI

22 ZOOM OUT Kuvat: Rajaton Metropoli 2050 kehityskuva sekä Kuuma-kuntien kehityskuva 2035.

23 CASE SUNDSVALL Valokuva:

24 YHTEENVETO KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAKENNUKSEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT PERUSTUVAT PERINTEISEEN PILKO JA MITTAA -ANALYYSIIN, JONKA MENETELMÄT OVAT TUTTUJA INSINÖÖRITIETEISTÄ RAKENNUSHANKKEESSA TÄMÄ MERKITSEE ULKOPUOLISEN KONSULTIN, MUISTILISTAN TAI PISTELASKUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄMISTÄ SYSTEEMIAJATTELUSSA PYRITÄÄN YMMÄRTÄMÄÄN KOKONAISUUDEN TOIMINTAA PERUSTANA ON LÄHTÖTILANTEEN JA RAKENNUSPAIKAN KOKONAISVALTAINEN ANALYYSI MENETETÄÄN VERTAILTAVUUS VOIDAAN REAGOIDA RELEVANTTEIHIN KYSYMYKSIIN ASETTAA SUUREN VASTUUN PÄÄSUUNNITTELIJALLE ANALYYSIN TOTEUTTAJANA, TULKITSIJAN JA JOHTOPÄÄTÖSTEN VETÄJÄNÄ