Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen Päätös 73063

Transkriptio

1 Loppuraportti Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen Päätös Hankkeen tausta Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että luomun osuus viljelyalasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, kun se nyt on vain 8 % (MMM 2013). Jos luomuviljelyalaa ja luomukotieläintuotantoa halutaan nostaa, on koko luomutuotantoketjun kannattavuutta ja tehokkuutta parannettava. Suurimmat ongelmat luomupeltokasvituotannossa ovat tuottoisien ja käyttötarkoitukseen sopivimpien vilja-, nurmi ja valkuaiskasvilajikkeiden puute sekä rikkakasvien hallinta. Onnistunut kasvilajien ja lajikkeiden valinta on olennainen osa tuotannon onnistumista niin kasvinviljelykuin kotieläintiloilla. Kasvinviljelytiloilla lajikevalinta vaikuttaa suoraan tuotokseen sadon määränä ja laatuna. Kotieläintuotannossa lajikevalinta vaikuttaa epäsuorasti ruokinnan kautta eläintuotokseen sekä pellon käyttöön ja ostorehun tarpeeseen. Tilalla voidaan tuottaa omat rehut tai tila voi olla ostorehun varassa osittain tai kokonaan, mikä myös vaikuttaa tilan tuotannon kannattavuuteen. Luomusiementuotantoa on kehitettävä, sillä nykyisin luomusiementuotanto Suomessa on vähäistä ja perustuu pitkälti luomuviljelijöiden henkilökohtaiseen kiinnostukseen. Edellä mainitun lisäksi EUluomulainsäädäntöä on ehdotettu muutettavaksi siten, että enää ei voisi poikkeusluvallakaan käyttää tavanomaista siementä, vaikka luomusiemen olisi markkinoilta loppu. Luomusiementuotannossa on ongelmat liittyvät lähinnä lajikkeiden tuottavuuteen. Esimerkiksi nurmisektorilla on saatavana riittävästi timotein siementä, mutta nykyinen tarjolla oleva lajike on heikosti tuottava. Lisäksi se on eriaikainen kuin esim. apila, jonka kanssa timoteitä käytetään yleisesti nurmiseoksena. Näin ollen nurmisektorille on tarpeen löytää lajikkeita, jotka ovat ajallisesti toistensa kanssa yhteensopivia. Lisäksi tällä hetkellä käytössä olevilla lajikkeilla luomunurmet eivät tuota tarpeeksi satoa, jotta laiduntamista voitaisiin toteuttaa järkevästi. Esimerkiksi luomulammassektori kärsii lohkojen puutteesta, joka johtuu käytössä olevien lohkojen huonosta tuotantokyvystä. Luomutuotannon kehittämisen kannalta sähköisen tiedonsiirron käyttöönoton tehostaminen ja uusien työvälineiden käytön testaus tukee viljelijöiden keskinäistä sekä viljelijöiden ja asiantuntijoiden välistä kommunikointia. Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeen tavoitteena oli 1. Varmistaa ja vakiinnuttaa sertifioitu luomusiementuotanto Suomessa.

2 2. Lisätä luomutuotantoketjun tehokkuutta yhteistyötä laajentamalla, sekä kasvattaa yhteistyön tehokkuutta tiedon kulkua lisäämällä ja tiedon välitystä helpottamalla uusia menetelmiä käyttäen. Hankkeelle asetettiin tarkennetut tavoitteet työpaketeittain. Tavoitteet ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteutuminen on kuvattu alla. Hankkeen tavoitteet toimenpiteineen Työpaketti 1. Luomusiementuotannon vakiinnuttaminen Tavoitteelliset toimenpiteet: Käynnistetään ja aktivoidaan luomusiementuotantoa viljelijöiden, kotieläintuottajien ja yhteistyökumppaneiden kuten Tilasiemenen, Agrimarketin ja muiden siemenkauppiaiden, viljanjalostajien ja rehun valmistajien kanssa. Toteutus Selvitys Luomulajikevalikoiman laajentamiseksi koottiin hankkeeseen osallistujien asiantuntijoiden voimin luomulajiketietoja oman alueensa pakkaamoilta, rehuteollisuudelta, myllyiltä sekä viljanostajilta siltä osin kuin niitä on saatavissa. Tämän työn koostamisesta vastasi Pekka Terhemaa. Työn tuloksena havaittiin, että erityisesti piensiemenistä kuten nurmen ja timotein, nurminadan sekä alsikeapilan siemenestä oli puutetta 2015, vaikka keskimäärin nurmisektorin siementuotanto Suomessa toimii kohtuullisen hyvin. Yhtenä perusteena piensiementuotannon toimivuuteen on siemenistä saatava korvaus, joka on viljoihin nähden parempi. Piensiemenistä puna-apilaa ei tuoteta Suomessa, mutta siitä ei ole varsinaista puutetta, koska sitä tuodaan tarvittaessa Ruotsista. Viljojen siemeniä tuotetaan Varsinais-Suomessa, mutta toimintaa vaikeuttaa hukkakaura, josta vapaana olevia peltoja on vähän. Hukkakaura aiheuttaa ns. piilokustannuksia. Näitä ovat hukkakauraan saastuneen pellon puhtaaksi saaminen, joka on hidasta viljelykierron vuoksi ja Etelä-Suomen peltojen jatkuva hinnan nousu. Lisäksi viljelyolosuhteet vaikuttavat siemenen saatavuuteen kotimaasta. Esim vuonna rukiin viljely oli ongelmallista myöhäisen syksyn vuoksi. Viljasektorilla uusien viljalajikkeiden käyttöön ottoa hidastaa jalostajien vähäinen kiinnostus luomusiementuotantoon ja viljan ostajien suositukset. Esimerkiksi myllyt haluavat käyttöönsä uusia lajikkeita, joita ei ole saatavana kuin tavanomaisena. Toisaalta mallastamo edellyttää luomusiemenen käyttöä. Pellonpiennarpäivät Luomusiementuotannon aktivointitoimintaa aloitettiin kesän 2015 aikana pellonpiennarpäivillä. Näihin suunniteltiin yhteinen ohjelmarunko ja siitä muodostui seuraavanlainen: 1. Aloitetaan pellonpiennartilaisuus siemenpakkaamossa, jossa pakkaaja kertoo siementuotannon edellytykset ja huomioon otettavat asiat. Lisäksi ProAgrian asiantuntija kertoo, mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa luomusiementuotannolle, viljelyhygieniavaatimuksille sekä tarvittavista käytännön edellytyksistä.

3 2. Siirrytään lähialueella olevalle luomusiemenpellolle, jossa kuunnellaan viljelijän kertomus siitä, miten kasvukausi on mennyt sekä ProAgrian asiantuntijan arvio sadosta ja laadusta, kuullaan tautiasioista sekä analyysi rikkakasvitilanteesta. ProAgrian asiantuntija kertoo tilaisuuden päätteeksi hankkeestamme ja sen syksyn ohjelmasta. Tapahtumia varten laadittiin hankkeen toiminnasta ja luomusiementuotannosta lyhyt tiedote. Tilaisuuksia järjestettiin Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Österbottenissa sekä Oulussa. Oulun tilaisuus oli Neuvo2020 tilaisuus, jonka yhteydessä luomusiementuotanto nostettiin esiin ja Etelä-Pohjanmaalla tilaisuus järjestettiin yhdessä Österbottenin kanssa. Luomulajikekokeita sekä -tuloksia sekä luomiviljelyn kannattavuutta esiteltiin Peltopäivillä Esittelijöinä toimivat Esa Partanen ja Vilma Kuosmanen. Peltopäivien yhteydessä oli nähtävillä luomulajikekoeruutuja Loviisassa, jotka oli toteutettu EkoNu hankkeella. Muita alueellisia havainto- tai koeruutuja ei kesällä 2015 ollut hankekauden taitteen vuoksi. Vuonna 2016 pellonpiennarpäiviä järjestettiin vain Pohjois-Karjalassa. Pellon piennarpäiviin osallistui väkeä vaihtelevasti muutamasta viljelijästä pariin kymmeneen. Luomusiementuotantokampanja Luomusiementuotantokampanja koostui useista valtakunnallisista ja alueellisista tilaisuuksista. Kampanjointi aloitettiin kesällä Farmari maatalousnäyttelyssä Joensuussa 2015, jossa luomusiementuotannosta ProAgrian luomuosastolla oli kertomassa Kaisa Matilainen. Syksyllä luomusiementuotanto oli esillä KoneAgriassa Tampereella (10/2015) sekä Luomupäivillä Mikkelissä (11/2015). KoneAgrian Luomutreffeillä luomusiementuotanto oli yhtenä teemana luomutyöpajoissa (10/2015), asiantuntijavetäjänä Pekka Terhemaa. Mikkelin Luomupäivillä luennoi Juha-Antti Kotimäki. Näiden lisäksi järjestettiin kaksi alueellista luomusiementapahtumaa Hollolassa ja Kokkolassa yhteisen ohjelman mukaisesti; - Hankkeen esittely; sis. Miksi ryhtyä luomusiementuottajaksi - Miksi tarvitsemme luomusiementuotantoa - Miksi ryhdyin luomusiementuottajaksi - Siementuotannon nykytila - Pakkaamoiden edustajien näkemykset kehittämistarpeet luomusiementuotannosta - Siementuotannon aktivointi -keskustelu Liitteessä on Hollolan tilaisuuden ohjelma. Hollolan tilaisuudessa lanseerattiin Tuottavaa luomua Facebook ryhmä, jota tägättiin myös twitteriin. MTK aktivoitui luomusiementuotannon kehittämisryhmän kokoamisessa tammikuussa Kehittämisryhmän toimintaan Tuottavaa Luomua -ryhmästä tilaisuuteen osallistui Erkki Vihonen.

4 Pienryhmät Tavoitteena oli 6 pienryhmää; Pienryhmiä saatiin koottua Etelä-Suomeen/Kymenlaaksoon, Etelä- Pohjanmaalle, Ouluun ja Pohjois-Karjalaan. Pienryhmätoimintaan laadittiin ja toteutettiin liitteessä olevan esitteen mukaisesti. Varsinais-Suomessa ei ollut varsinaista pienryhmää, mutta siellä pidettiin yksittäisiä koulutuspäiviä. Pienryhmätoiminnan lisäksi pienryhmät tutustuivat pakkaamotoimintaa. Opintomatka Opintomatka toteutettiin Tanskaan ja Borgebyn peltopäiville Skåneen Matkasta laadittiin matkaraportti, joka on liitteenä. Työpaketti 2. Sähköisen tiedonsiirron ja oppimisen moduuli Tavoite Sähköisen tiedonsiirron kokonaisuus tukee koko luomuhankkeen toteutumista ja muodostaa toimintatapoja tiedon syntymiselle, siirrolle, omaksumiselle ja oppimiselle sekä viljelijöille, tiedon tuottajille että verkostoille. Tavoitteena on muodostaa ja pilotoida uusia toimintatapoja ja saada kokemuksia toimivista ratkaisuista siitä, miten erilaisissa paikoissa syntyvä tieto saadaan mahdollisimman tehokkaasti koko verkoston kilpailukykyä tukevaksi toiminnaksi sekä tulosta ja hyötyä tuottavaksi. Tavoitteena on myös testata yhteisöllistä tiedontuotantoa, kokemusten jakamista ja verkostoitumista sähköisten ympäristöjen avulla ja tukemana. Käytännössä sähköinen osakokonaisuus tuottaa tilakokeiden tiedonsiirrolle ja analysoinnille uusia väyliä, mahdollisuuksia jalostaa tietoa ja soveltaa sitä yhdessä erilaisten verkostojen kanssa. Kokonaisuus muodostaa uudentyyppisen, laajan ja monista kanavista muodostuvan oppimisympäristön ns. monikanavaisen virtuaalisen oppimisympäristön. Kohderyhmänä ovat luomuun siirtyvät viljelijät. Painopisteinä ovat erityisesti tuotannon taloudellisuus ja sitä kautta luomuun siirtymisen kannattavuus, tuotantoprosessien resurssitehokkuus ja koko tilan arjen ja strategian johtaminen. Tavoitteena on tukea monikanavaisesti luomuun siirtyvän viljelijän onnistumista. Toteutus Some Hankkeelle tehtiin syksyn 2015 aikana nettisivut ja perustettiin Facebook-ryhmä. FB:n tavoitteena on osallistaa ryhmän jäseniä (luomusiementuottajat, luomusiementuotantoa harkitsevat, luomuasiantuntijat, sidosryhmät, pakkaajat) aktiiviseen luomusiementuotantoa koskevaan keskusteluun. Lisäksi Twitteriä, LinkedIniä, blogia ja YouTubea päivitettiin luomusiementuotannon osalta aktiivisesti. Tuottavaa Luomua Facebook-ryhmä saatiin käyntiin ja raportin kirjaamishetkellä ryhmässä on 149 jäsentä. Sivusto palvelee hankkeen jälkeen luomualkutuotannon kehittämissivustona. Tuottavaa Luomua -blogia käytettiin aktiivisesti ja se jää myös luomualkutuotannon sivustoksi. Luomublogeja on luettu hankkeen

5 loppuvaiheeseen asti 2177 kertaa ja suosituin aihe on kerääjäkasvit 279 lukua. Jatkossa on tärkeää, että Facebook-ryhmään linkitetään blogikirjoituksia, jotta asiat pysyvät some virrassa pinnalla. Hankkeessa todettiin, että eri sosiaalisen median kanavat tavoittavat eri kävijät -> LinkedIn ja Twitter sidosryhmät sekä Facebook, Instagram ja YouTube viljelijät. Sosiaalisessa mediassa jaetaan erityisesti hankkeesta tulevia hyötyjä ja kokemuksia. Koulutuspäivistä tai muista tapahtumista tehtiin aktiivisesti raportteja ja lähettiin kännykkäkamerakuvia. Ryhmäläisille järjestettiin Linkedin koulutusta ja otettiin pikaviestipalvelu pienryhmäkäyttöön. Luomuwiki Luomuwikin nettisivusto rakennettiin pääosin vuoden 2015 aikana. LuomuWiki on yhden asiakokonaisuuden saitti, joka keskittyy luomuasiaan. Saitin tavoitteena on että kuka tahansa voi muokata ja kirjata jatkossa materiaalia LuomuWikiin. Hankkeen ulkopuolisen tiedon syöttäminen tulee olemaan haaste etenkin hankkeen päätyttyä, vaikka se ei ole teknisesti vaikeaa. Hankkeessa muutettiin Agronetin materiaaleja sopiviksi wikipediaan. Luomupuolella on tehty paljon tietokortteja, jotka tuotiin myös luomuwikiin. Luomuwikin teknistä kokonaisuutta esiteltiin jo syksyn viljelijätilaisuuksissa Hollolassa ja Kokkolassa. Lisäksi luomuwikistä kerrottiin sekä ProAgrian asiantuntija Webex-tilaisuuksissa. Lisäksi luomuwiki oli esillä lehdistössä: Luomulehti elokuu 2016 ja ProAgrian asiakaslehdet sekä Käytännön Maamies. Mobiilisovellus Tiedon saannin helppouden ja pika-analyysien tekemiseksi tiedosta pilotoidaan hankkeessa mobiilisovellusten hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä. Pilotiksi valittiin maanäytteen ottoon liittyvä mobiiliabsi. Projektin onnistumisen arviointi Hankesuunnitelmassa todetaan, että projektin onnistumista arvioidaan hankeryhmän avulla ja mittareina käytetään etukäteen määriteltyjen ja työpakettikuvauksiin kirjoitettujen tulosten toteutumista. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeelle asetetut toimenpiteet toteutettiin asetetun tavoitteen mukaisesti. Hankkeesta jäävät hankkeen jälkeen luomuviljelijöiden käyttöön Luomuwiki, Tuottavaa luomua facebook sivusto ja bogi-sivut. Aikataulun onnistuminen Hankesuunnitelma sai rahoituksen Mavin päätöksellä. Rahoitusta haettiin alun perin kolmelle vuodelle, mutta rahoitusta myönnettiin vain yhdelle vuodelle. Rahoituspäätöksen vuoksi hankesuunnitelmaa jouduttiin muuttamaan ja muutoshakemus toimitettiin jatkoaikahakemuksen yhteydessä Maviin Kevään 2015 tukikauden muutos aiheutti omat muutoksensa hankkeen toimintaan. Uuden hankesuunnitelmaosion; Luomusiementuotannon vakiinnuttaminen Suomessa - toteuttaminen edellytti

6 viljelijöiden sitouttamista, tiedottamista sekä viljelijöiden ryhmäytymistä ja luomusiementen hankintaa ym. ennen kevään viljelysuunnitelmien tekemistä. Viljelijöiden sitoutumista ei ole ollut järkevää aloittaa ennen kuin uudet luomutuotannon tukiehdot olivat selvillä keväällä Tämän vuoksi hankkeen toimintaa päästiin käynnistämään varsinaisesti 2015 tukihakukauden ja jatkoaikapäätöksen saamisen jälkeen. Hankeryhmän toimivuus ja kehittämisryhmän toiminta Tuottavaa luomua -luomuruokaketjun kehittämishankkeessa pidettiin palavereita , , , , , , , , , , , , , , , , joissa toimintaa on suunniteltu, seurattu ja varmistettu toiminnan näkyvyys. Mukana näissä palavereissa ovat olleet: Heikki Ajosenpää (ProAgria Länsi- Suomi), Erkki Vihonen (ProAgria Etelä-Pohjanmaa), Pekka Terhemaa ja Marja Suutarla (ProAgria Etelä- Suomi), Kaisa Matilainen ja Elina Keski-Soini (ProAgria Pohjois-Karjala), Juha-Antti Kotimäki (ProAgria Etelä- Savo), Olli Valtonen (ProAgria Oulu) sekä Maija Pitkonen, Kari Setälä, Suvi Anttila, Hannu Heikkilä ja Pentti Meriläinen (ProAgria Keskusten Liitto). Projektiryhmä toimi huomattavan innostuneesti ja toimijoiden välille syntyi halu välittää aiheeseen liittyviä tietoja ryhmäpalavereiden välillä. Hankkeen talous Hankkeen talous on esitetty alla olevassa taulukossa. Budjetti Kulut 2015 Kulut Kulujen erotus kokonais-budjettiin , ,63-108,14 Luomusiementuotannon jatkotoimenpiteet Hankkeen pienryhmät olivat toimivia ja hankkeeseen osallistuneet viljelijät ja pakkaamot olivat sitoutuneita luomusiementuotantoon. Tämä kuitenkaan ei kuvaa luomusiementuotannon yleistilannetta Suomessa, vaan käytännössä toimijat pyrkivät hyödyntämään tavanomaisen halvemman siemenen käytön mahdollisimman hyvin. Tämä rajoittaa luomusiementuotannon edistämistä ja kehittämistä, käyttöä ja itse tuotantoa. Lisäksi viljanostajat ohjaavat tavanomaisen viljan siemenen käyttöön, koska luomuviljalajikkeet ovat vanhoja. Luomutuotantoon pitäisi saada käyttöön kunnolliset uudet lajikkeet; tarvitaan lajikekoetoimintaa, keskustelua viljan ostajien kanssa alan edistämisestä, edunvalvontaa, viestintää. Pitää päästä mukaan myös kansainväliseen alan kehitykseen. Luomusiementuotannon aktivointi onkin maraton laji, joka vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Työtä tulee jatkaa ja tietoisuutta luomusiementuotannosta tulee lisätä

7 koko ajan vaikka tehtäväkenttä onkin laaja. Ei riitä, että aktivoidaan pelkästään tuottajia. Pitäisi vaikuttaa myös viljastrategiaan ja kuluttajiin. Muu aineisto Matkaraportti Ohjelmat Esitteet