Otsikko Sivu 20 VASTINE VALITUKSEEN / PAPINNIEMI-VALAMON

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus AIKA klo 17:00-19:10 PAIKKA Kunnanvirasto kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 20 VASTINE VALITUKSEEN / PAPINNIEMI-VALAMON 40 OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JUOJÄRVEN RANNALLA MONIKKASALON JA PITKÄNIEMEN ALUEELLA 21 KUNNAN EDUSTAJIEN VALINTA ERI YHTIÖIHIN JA 47 YHTEISÖIHIN VUOSILLE EROANOMUS VAALILAUTAKUNNAN 48 PUHEENJOHTAJUUDESTA / VUODEN 2015 EDUSKUNTAVAALIEN VAALILAUTAKUNTIEN JA VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN 23 EROANOMUS TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ EROANOMUS KESKUSVAALILAUTAKUNNAN 52 VARAJÄSENYYDESTÄ 25 AVUSTUSANOMUS VUODELLE ASIAKASYMMÄRRYKSEN JA PALVELUINNOVAATIOIDEN 54 ÄÄRELLÄ ETELÄ-SAVOSSA -HANKE 27 VUODEN 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMAT / 55 KUNNANHALLITUKSEN ALAISET TOIMINNOT 28 HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN 57 MUUTTAMINEN KOKINNIEMEN ALUEELLA 29 TEOLLISUUSTILAN VUOKRAAMINEN CEDERROTH OY:LLE POLTTOPUUKOIVIKON MYYMINEN PYSTYKAUPALLA ENNAKKOKUTSU ITÄ- JA KESKI-SUOMEN KUNNILLE 61 ITÄISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVAAN KOKOUKSEEN 32 VARKAUDEN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS LAUSUNTOPYYNTÖ POHJOIS-KARJALAN 65 MAAKUNTAKAAVAN 4.VAIHEEN EHDOTUKSESTA 34 LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN 67 PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 35 SOTE-TUOTANTOALUEEN PERUSTAMISTAPA ILMOITUSASIAT 69 Puheenjohtaja AUVO GUSTAFSSON

2 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KOKOUSAIKA klo 17:00-19:10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto kunnanhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Gustafsson Auvo 17:00-19:10 khall pj Vihma Matti 17:00-19:10 varajäsen Mäkinen Jari 17:00-19:10 varajäsen Laukkanen Leena 17:00-19:10 jäsen Räsänen Mauno 17:00-19:10 jäsen Suhonen Maija 17:00-19:10 jäsen Töyräs-Lindroos Tuija 17:00-19:10 jäsen POISSA Paatero Ilkka khall I vpj Hottinen Timo khall II vpj Happonen Aarno valtuuston pj MUU Silvennoinen Esa 17:00-19:10 valtuuston I vpj Hartikainen Veli-Pekka 17:00-19:10 valtuuston II vpj Tilus Riitta A. 17:00-19:10 esittelijä, kunnanjohtaja Lappalainen Sinikka 17:00-19:10 pöytäkirjanpitäjä, kunnansihteeri Leskinen Timo 17:00-17:30 aluepäällikkö FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Vuorossa Mauno Räsänen ja Maija Suhonen Valittiin Mauno Räsänen ja Maija Suhonen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Auvo Gustafsson Sinikka Lappalainen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sit telylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON PIDET- TY YLEISESTI NÄHTÄ- VÄNÄ Mauno Räsänen Aika ja paikka: Kunnanvirastossa Maija Suhonen :00

3 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus VASTINE VALITUKSEEN / PAPINNIEMI-VALAMON OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JUOJÄRVEN RANNALLA MONIKKASALON JA PITKÄNIEMEN ALUEELLA 20/ /2013 KHALL Tekninen johtaja Osmo Jauhiainen, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , osmo.jauhiainen@heinavesi.fi Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää vastinetta Heinäveden kunnalta lähetteellään /14/4102 Etelä-Savon ELY-keskuksen valitukseen, joka koske Valamon ja Papinniemen osayleiskaavan muuttamista koskevaa kunnanvaltuuston päätöstä Kaavanlaatija Timo Leskinen esittää toimittamassaan vastineessa seuraavaa: "Maakuntakaavan ohjausvaikutus MRL:n 32 :n säädetty: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Suunnittelutilanne on muuttunut voimassa olevan yleiskaavan vahvistamisen ajasta vuodesta Etelä-Savon maakuntakaavassa alueelle on osoitettu kohdemerkintä (rm 2.16 Heinäveden luostarit). Maakuntaliiton näkemyksen mukaan, joka ilmenee kaavaehdotuksen lausunnosta, Monikkasalon alueen matkailun kehittäminen kytkeytyy maakuntakaavan matkailupalveluiden kohdemerkintään (rm 2.16, Heinäveden luostarit) ja edistää maakuntakaavan toteuttamisesta. Maakuntakaavaselostusta lainaten: "Matkailupalvelujen kohdemerkinnällä (rm) on maakuntakaavassa osoitettu Vuoksen vesistöalueeseen ja Mäntyharjun reittiin kytkeytyviä, maakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-, luonto-, vesistö- ja/tai liikuntamatkailun painopistealueita. Kaavamerkintä osoittaa matkailun painopistealueen likimääräisen sijainnin, mutta sen ulottuvuudet määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Painopistealueiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ja rajaus sekä siihen toiminnallisesti ja/tai rakenteellisesti liittyvien matkailualueiden kytkeytymisen suunnittelu tapahtuvat matkailun kehittämissuunnittelun ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta." Valamon ja Papinniemen osayleiskaavan muutos on siten täysin maakuntakaavan tavoitteiden ja MRL:n 32 :n mukainen. Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 ja 73 :ssä on määritetty yleiskaavan sisältövaatimukset. ELY-keskus ei ole valituksessaan yksilöinyt miltä osin yleiskaavan on

4 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus vastoin säädösten sisältövaatimuksia. Alla on käyty läpi sisältövaatimuksien suhde yleiskaavamuutokseen. Säädösteksti on esitetty kursiivilla ja yleiskaavan ratkaisun suhde normaalilla tekstillä kunkin momentin/kohdan jälkeen. MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaava on maakuntakaavan mukainen ja tukeen sen tavoitteita. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Uutta matkailurakentamista on osoitettu keskitetysti Valamon lähelle vesiväylän varteen maakuntakaavan mukaisesti ja voimassa olevan yleiskaavan periaatteita noudattaen ja aluerajauksia muuttaen. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Alue sijoittuu lähelle Valamon luostaria, missä matkailijavirran ovat Heinäveden suurimpia. Oleva tiestö voidaan hyödyntää aluetta toteutettaessa. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Alueelle on osoitettu lomarakentamista. Tarvittavat palvelut löytyvät läheisistä taajamista (Karvio ja kirkonkylä). Yksityiskohtaisessa kaavassa tarkemmin ratkaistaan, mitkä palvelut sijoittuvat alueelle. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Keskitetyssä ratkaisussa infrastruktuurin rakentaminen on taloudellisempaa ja tehokkaampaa kuin hajarakentamisessa. Kaavaratkaisu mahdollistaa keskitetyn vesihuollon rakentamisen. Alue on mahdollista liittää Valamon jätevedenpuhdistamoon. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Alueelle on mahdollista toteuttaa turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö loma-asutusta varten. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Kaavalla tuetaan matkailun edellytyksiä ja mahdollistetaan sen kehittäminen Heinäveden merkittävimmän matkailukohteen Valamon luostarin läheisyydessä. Heinäveden kunta ja maanomistaja ovat laatinen alueelle yleispiirteisen maankäytönsuunnitelman, jota Etelä-Savon ELY-keskus on ohjannut (liite 1). Suunnitelmalla on pyritty tukemaan alueen matkailuelinkeinon kehittymistä. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

5 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä ei ole noussut esiin erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavassa on annettu määräykset jätevesihuollon ja jätevesihuollon hoitamisesta. Vaikka alueen rakennusoikeus on suurentunut, on suunnittelulla pystytty jättämään rakentamatonta rantaviivaa enemmän kuin voimassa olevassa yleiskaavassa. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä On huomioitu kaavaratkaisussa ja annettu määräyksiä niiden huomioimiseksi yksityiskohtaisemmassa ranta-asemakaavassa. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Rantaviivasta jää noin 70 % rakentamisen ulkopuolelle ja rakentamisalueen rantaviivaa jää yhteiseen käyttöön suurelta osin. Yleiskaavan muutoksella on rakennetuksi tulevan rantaviivan osuus vähentynyt noin 1,3 km verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Vähennys on lähes 40 %. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava on tarkempaa suunnittelua ohjaava yleispiirteinen kaava. Kaavalla ei ohjata suoraan rakentamista, kuten suurelta osin voimassa olevan Valamon ja Papinniemen kaavan muilla ranta-alueilla. Yleiskaavan yleispiirteisyys ja vähäinen rakennustehokkuus huomioiden ohjaustavoite ja tarkkuus ovat riittävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavan muutoksesta ei ole tullut yhtään muistutusta koko prosessin aikana. Maanomistajat eivät ole ainakaan kokeneet, että heille aiheutuisi haittaa. Suhteessa maanomistajan alueella omistamaan noin 8 km rantaviivan rakennusoikeus on erittäin kohtuullinen. MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; Yleiskaavassa on annettu riittävät ohjeet ranta-asemakaavan laatimiselle, jotta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa joudutaan huomioimaan maisemalliset seikat. 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä Yleiskaavassa on tehty riittävät selvitykset (luonto- ja maisemaselvitys, kulttuuriympäristöselvitys) sekä annettu riittävät ohjeet ranta-asemakaavan

6 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus laatimiselle, jotta yksityiskohtaisessa kaavoituksessa huomioidaan säädöksen mukaiset asiat. Käytössä on lisäksi ollut tarkka 1:2000 kaavan pohjakartta suunnittelun pohjana. 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Rantaviivasta jää noin 70 % kokonaan rakentamisen ulkopuolelle ja RM-alueeksi osoitetusta alueesta jää alueita yhteiskäyttöön rakentamisen ulkopuolelle. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Ei koske yleiskaavaa. Edellä olevaan viitaten osayleiskaavan muutos täyttää MRL:n yleiskaavoitusta koskevat sisältövaatimukset. Rakennusoikeuden määrä ja mitoitus Yleiskaavan tavoitteena on tukea Valamon alueen matkailun kehittämistä maakuntakaavan mukaisesti. Tilanne on muuttunut vuodesta Lainsäädännön tarkoitus ei voi olla sellainen, että noin 30 vuotta aikaisemmin laaditun yleiskaavan rakennusoikeus on määritetty siten, että siitä ei voisi muuttaa muuttuneen tilanteen johdosta, kun MRL:n säädökset huomioidaan. Kun on kysymys elinkeinon ja matkailun kehittämisestä, alueen rakennusoikeutta ei ole johdettu rantaviivasta varsinkin, kun alue on maakuntakaavan rm-kohdemerkinnän aluetta. Tässä tapauksessa rantaviivaan perustuvalla laskelmalla on voitu todeta, kun ei ole tehty laajempaa tarkastelua, että alueelle ei ole osoitettu muita maanomistajia suurempaa rakennusoikeutta suhteessa rantaviivan pituuteen. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa RM-alueiden rakennusoikeitta ei ole perusteltu tai annettu mitoitusperusteita. Voimassa olevan kaavan laatijana voin todeta, että RM-alueiden rakennusoikeus perustuu silloisen maanomistajan (Kansallisosakepankin KOP) esittämiin suunnitelmiin. Tässä yhteydessä on vain osoitettu alueelle se rakennusoikeuden määrä, mikä maanomistajalle olisi kuulunut osoittaa jo edellisessä vaiheessa, mutta silloinen omistaja ei sitä vaatinut. Monikkasalon alueella ei ole osoitettu huomattavaa määrä rakennusoikeutta, kun huomioidaan alueen pinta-ala. Kaava itse asiassa mahdollistaa vain hyvin väljän lomakylämäisen asutuksen sijoittumisen alueelle. Aluetehokkuus on erittäin alhainen. Rakennusoikeuden määrä on 250 m² (9000 m²/36 ha) kutakin hehtaaria kohden, mikä vastaa 1,6 omarantaisen rakennuspaikan (160 m²) rakennusoikeuden määrä hehtaarille. Koska lomarakennuspaikan pinta-ala on yleisesti 0,6-0,7 ha, normaalin omarantaisella rakennuspaikan rakennustehokkuus on suurempi kuin yleiskaavan RM-alueella. Todettakoon, että laivaväylälle avautuvalla RM-alueella aluetehokkuus on 0,018, mikä on alhaisin kaavan osoitetuista kolmesta RM-alueesta. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei myöskään vaarannu, vaikka Myllymäen alueetta ei ole tässä yhteydessä käsitelty. Voimassa oleva yleiskaava ei mahdollista Myllymäen alueen rakentamista suoraan.

7 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Alueelle joudutaan laatimaan ranta-asemakaava, jossa rantavyöhykkeelle osoitettava rakennusoikeuden määrä voidaan rajata. Todettakoon, että Myllymäen alue on pinta-alaltaan noin 63 ha, joista noin 17 ha (27 %) rantavyöhykkeellä. Pinta-alaan suhteutettuna rantarakennusoikeuden määrä on 2700 k-m². Todettakoon vielä, että Myllymäen alueelle ei edes ole mahdollista sijoittaa kuin korkeitaan muutama omarantaisia rakennuspaikkoja, koska alue on rannaltaan hyvin jyrkkää. Jyrkkyys vaihtelee % välillä. Alueesta laaditusta ja liitteenä olevasta kaavan pohjakartasta asia ilmenee havainnollisesti. Kaavaselostuksen liitteenä olevan mitoituslaskelman mukaan Myllymäen alueella jäisi kolme omarantaista rakennuspaikkaa. Kolmen omarantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus yhteisrantaisena on (3 x 160 x 3=) 1440 k-m². Eli kyse on kokonaisuudessaan vain noin ( ) 1250 k-m² suuremmasta rakennusoikeudesta Myllymäen ranta-alueella. Tämä ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua, kun rakennusoikeuden lisäys perustuu maakuntakaavaan. Kuten valittaja on valituksessaan referoinut voimassa olevan kaavan matkailualueen mitoituksesta, sille ei ole annettu rakennusoikeuden määrällisiä perusteita. Kaavamuutoksessa on noudatettu samaa periaatetta. Matkailu ja elinkeinotoimintaa tulevat alueet voidaan mitoittaa tapauskohtaisesti tarpeen ja tavoitteiden pohjalta. Voimassa olevan kaavan tavoitteista, mitoitusperusteista tai maanomistajan yhdenvertaisesta kohtelusta ei ole poikettu. Selvitykset ja niiden riittävyys Kyseessä on yksityiskohtaista kaavoittamista ohjaava yleiskaavan muutos, jossa maankuntakaavan tavoitteiden mukaisesti on osoitettu lomakylämäestä rakentamista voimassa olevan kaavan rakentamisalueille. Yleiskaavaa varten on laadittu tarkempi pohjakartta 1:2000 suunnittelun pohjaksi, luonto- ja maisemaselvitys sekä arkeologinen selvitys. Lisäksi alueelle on laadittu yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma Heinäveden kunnan ja Metsähallituksen toimesta 2005 Etelä-Savon ELY-keskuksen ohjauksessa. Maankäyttösuunnitelmassa Monikkaniemen alueelle on kaavailtu jopa k-m² rakennusoikeutta, kun huomioidaan reservialueet. Samassa yhteydessä on laadittu vaihtoehtovertailu Monikkaniemen jätevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä vedenhankinnasta (Liite 2), joka on myös ollut ELY-keskuksen tiedossa. Rakentamisen sijoittelussa on em. selvitysten arvokkaaksi luokitellut luonto- ja maisema-alueet rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Laivareitin olemassa olo ei määritä aluetta maisemallisesti arvokkaaksi. Lisäksi rakentaminen on osoitettu siten, että vastarannan rakennuspaikkoihin on mahdollisimman pitkä matka. Voimassa olevassa kaavassa kaavaratkaisu perustui pitkälle Monikkalahteen sijoittuvalla mittavalla laiturialueella. Muutos perustuu huomattavan paljon vähempi rantaviivaa käyttävään ja rakennettavuuden paremmin huomioimaan kaavaratkaisuun. Rakentamisen ohjaaminen rakennettavuudeltaan hyville alueille, erittäin pienellä aluetehokkuudella (0,023 aluetehokkuus vastaa noin 50 % erittäin väljän omakotialueen aluetehokkuudesta.) ei vaadi yksityiskohtaista yleiskaava kaavaratkaisua tai kaavamääräyksiä. Kaavaratkaisussa on huomioitu MRL 39 :n sisältövaatimukset siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

8 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Vaikutusten arvio Valituksessa on väitetty, että kaavaratkaisun vaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Vaikutuksen arvioinnissa pitää huomioida se, että valituksen alainen kaava on yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaava yleispiirteinen yleiskaavan muutos, joka ei vielä mahdollista rakentamista alueelle. Koska maanomistajalla ei ole vielä tarkempia suunnitelmia tai liikeideaa alueen käytöstä, ei yleiskaavassa voida eikä ole tarpeenkaan ohjata rakentamisen sijoittelua yksityiskohtaisesti. Vaikutuksen arviointi ei vaadi tarkempaa suunnittelua. Vaikutuksen arvio on laadittu rakentamisen väljyys, kaavan laajuus, yleispiirteisyys ja merkityksellisyys huomioiden riittävällä tarkkuudella lainsäädännön sisältövaatimukset huomioiden. Yhteenveto ELY-keskuksen valituksen johtoajatuksena on, että voimassa olevaa yleiskaava ei voisi muuttaa rakentamisen määrän tai sijoittelun suhteen vaikka lähtökohdat ja kunnan sekä maanomistajan tavoitteet ovat muuttuneet 30 vuodessa. Maakuntaliiton mielestä yleiskaavan muutos tukee maakuntakaavan tavoitteita. ELY-keskus toteaa valituksessaan, että maakuntakaava mahdollistaa Monikkaniemen omarantaista rakentamista tehokkaamman rakennusoikeuden. Yleiskaavassa Monikkaniemen alueella on osoitettu rakennusoikeutta sen verran kuin maaomistajan rantaviivaan suhteutettuna voidaan osoittaa, kuten kaava-asiakirjan liitteenä oleva mitoitusselvitys osoittaa. On hiukan ristiriitaista, että alueelle olisi voinut ELY:n mielestä sijoittaa tätäkin enemmän rakennusoikeutta, mutta ELY on kuitenkin valittanut kaavasta. Kaava ei siten voi olla maanomistajien tasapuolisen kohtelun vastainen. Liikenne ja vesihuoltoratkaisut on kaavassa ratkaistu ja niiden vaikutukset arvioitu riittävällä tarkkuudella. Koska yleiskaavan muutos mahdollistaa hyvin alhaisen rakennustehokkuuden, eikä alueella ole mitään erityisiä luonto- tai maisema-arvoja, joita ei olisi pystynyt kaavaratkaisussa huomioimaan, ei yksityiskohtaisemmille rakennusmääräyksille ole tarvetta. Kaava ei ole miltään osin lainvastainen tai maaomistajien yhdenvertaisen kohetun vastainen. Kaavanlaatijana lausuntona esitän, että Etelä-Savon ELY-keskuksen valitus tulee hylätä aiheettomana." Kaavanlaatija Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä on esittelemässä laatimaansa vastinetta. Esityslistan liitteenä - nro 1 on Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähete /14/4102 ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valitus nro 2 on kaavoittaja Timo Leskisen vastine Kunnanhallitus vastineenaan yhtyy kaavoittajan lausuntoon.

9 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Aluepäällikkö Timo Leskinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä oli kokouksessa paikalla tämän asian osalta. Jakelu Itä-Suomen hallinto-oikeus

10 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus KUNNAN EDUSTAJIEN VALINTA ERI YHTIÖIHIN JA YHTEISÖIHIN VUOSILLE / /2015 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kuntakonsernia koskevat konserniohjeet. Kunnanhallitus antaa tarvittaessa myös ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Esityslistan liitteenä nro 3 on luettelo yhteisöistä, joihin kunta on valinnut edustajan toimikaudelle ja kunnanhallituksen suositus eri yhtiöiden ja yhteisöjen hallituksista ja johtokunnista vuosille Kunnanhallitus valitsee yhtiökokousedustajat ja antaa suosituksen eri yhtiöiden ja yhteisöjen hallituksista ja johtokunnista toimikaudeksi Kunnanhallitus valitsi yhtiökokousedustajat ja antoi suosituksen eri yhtiöiden ja yhteisöjen hallituksista ja johtokunnista toimikaudeksi pöytäkirjan liitteen nro 21 / 1 mukaisesti.

11 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus EROANOMUS VAALILAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJUUDESTA / VUODEN 2015 EDUSKUNTAVAALIEN VAALILAUTAKUNTIEN JA VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN 163/ /2014, 153/ /2014, 177/ /2014 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , asta.salo@heinavesi.fi Eduskuntavaalien toimittamisajankohta on sunnuntai Vaalilain 15 :n mukaisesti kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava - kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta - laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa ao. vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa eli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Etelä-Savon vaalipiirissä vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokkaita asettaneet puolueet olivat: Itsenäisyyspuolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Kommunistinen Työväenpuolue r.p. Muutos 2011 r.p. Perussuomalaiset r.p. Piraattipuolue r.p. Suomen Keskusta r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Suomen Työväenpuolue r.p. Vapauspuolue r.p. Vasemmistoliitto r.p. Vihreä Liitto r.p.

12 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vaalilautakunnan ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintää 40 %. Heinäveden kunnan äänestysalueet ovat: 1. Etelä-Heinäveden äänestysalue (koostuu kirkonkylän, Rummukkalan, Malkkilan, Kuittuan, Torvelan, Kerman, Timonmäki-Sapun ja Vihtarin kylistä) 2. Pohjois-Heinäveden äänestysalue (koostuu Lajunlahden, Karvio-Lepikkomäen, Palokin, Varistaipaleen, Suurmäen, Petruman ja Sarvikummun kylistä) Esityslistan liitteenä nro 4 on luettelo vuoden 2014 europarlamenttivaalien vaalilautakuntien ja -toimikunnan vaaliviranomaisista. Kunnanhallitus asettaa vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakunnat ja -toimikunnan. Kunnanhallitus asetti vuoden 2015 eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan vaaliviranomaiset pöytäkirjan liitteen nro 246 / 1 mukaisesti. KHALL Kunnanhallituksen edellisessä kokouksessaan Etelä-Heinäveden äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valitsema Pertti Koponen on ilmoittanut eroavansa ko. luottamustoimesta perusteena kuntalain 38 1 momentti. Kuntalain 38 1 momentin mukaan luottamustoimesta on oikeus kieltäytyä, jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta tai ollut samassa tai samaan toimielimeen kuuluvassa luottamustoimessa neljä lähinnä edellistä vuotta taikka ollut kunnallisessa luottamustoimessa yhteensä kahdeksan vuotta. Kunnanhallitus 1. myöntää Pertti Koposelle eron Etelä-Heinäveden äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan luottamustoimesta, sekä 2. valitsee hänen tilalleen puheenjohtajan ao. vaalilautakuntaan. Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle KHALL Esityslistan liitteenä nro 4 on luettelo Etelä-Heinäveden äänestysalueen vaalilautakunnan jäsenistöstä.

13 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 1. myöntää Pertti Koposelle eron Etelä-Heinäveden äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan luottamustoimesta, sekä 2. valitsee hänen tilalleen puheenjohtajan ao. vaalilautakuntaan. Kunnanhallitus 1. myönsi Pertti Koposelle eron Etelä-Heinäveden äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan luottamustoimesta, 2. valitsi hänen tilalleen puheenjohtajaksi Jari Pesosen ja varapuheenjohtajaksi Anne Karvisen, sekä 3. valitsi vaalilautakunnan jäseneksi Markku Prättälän ja hänen tilalleen varajäseneksi Jarmo Laukkasen. Luettelo Etelä-Heinäveden äänestysalueen vaalilautakunnan jäsenistöstä on pöytäkirjan liitteenä nro 22 / 1. Jakelu valitut henkilöt

14 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus EROANOMUS TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ 11/ /2015 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Tuija Töyräs-Lindroos on pyytänyt sähköpostiviestissään eroa teknisen lautakunnan jäsenyydestä tultuaan valituksi kunnanhallituksen jäseneksi. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi kieltäytyä pätevästä syystä (harkinnanvarainen kieltäytymisperuste). Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron teknisen lautakunnan jäsenelle. Esityslistan liitteenä nro 5 on luettelo teknisen lautakunnan jäsenistöstä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. myöntää Tuija Töyräs-Lindroosille eron teknisen lautakunnan jäsenyydestä valtuuston kokouspäivästä lukien, sekä 2. valitsee Tuija Töyräs-Lindroosin tilalle jäsenen tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi valtuuston kokouspäivästä lukien. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

15 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus EROANOMUS KESKUSVAALILAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ 12/ /2015 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Suvi Hirvonen on irtisanoutunut kirjeellään keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnan vaihdon vuoksi. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa muuttaessaan toiseen kuntaan. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erotä pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron keskusvaalilautakunnan varajäsenelle. Esityslistan liitteenä nro 6 on luettelo keskusvaalilautakunnan jäsenistöstä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. myöntää Suvi Hirvoselle eron keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä valtuuston kokouspäivästä lukien, sekä 2. valitsee Suvi Hirvosen tilalle varajäsenen keskusvaalilautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi valtuuston kokouspäivästä lukien. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

16 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus AVUSTUSANOMUS VUODELLE / /2015 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Heinäveden sotiemme veteraanien kotona selviytymisapuprojekti / Helena Patrikka anoo päivätyllä kirjeellään kunnanhallitukselta avustusta euroa projektin työntekijöiden palkkaus- ja matkakustannuksiin. Projektin toisen työntekijän jäätyä pois työstä on jäänyt vain yksi työntekijä, joka pystyy hoitamaan ainoastaan kirkonkylän asiakaskäynnit. Tarvetta olisi palkata toinen työntekijä, joka hoitaisi myös kauempana asuvien henkilöiden asiakaskäynnit. Projektin asiakkaina on veteraaniväestön lisäksi myös muita vanhuksia sekä kirkonkylässä että pitäjillä. Projektin rahatilanne ei mahdollista uuden työntekijän palkkaamista ilman avustusta. Asiakkailta perittävän maksun korotus alkaen on kolme euroa eli maksu tulee olemaan 15 /tunti. Tällä pystytään suurelta osin kattamaan palkat ja palkkojen sivukulut, mutta ei kilometri- eikä puhelinkorvauksia ym. kuluja. Ao. projekti on saanut kunnalta edellisen kerran vuonna 2010 avustusta. Tuolloin avustus myönnettiin Hugo Pöyhösen rahastosta. Kunnanhallitus on aikanaan päättänyt, että ao. rahaston varat käytetään vanhusten kotona asumisen tukemiseen kunnanhallituksen kulloinkin erikseen päättämällä tavalla. Hugo Pöyhösen rahastossa on varoja jäljellä ,12, josta on sidottu vuoden 2015 talousarviossa tälle vuodelle n muisti- ja virikeohjaajan palkkakuluihin. Kunnanhallitus päättää myöntää Hugo Pöyhösen rahastosta :n avustuksen Heinäveden sotiemme veteraanien kotona selviytymisapuprojektiin. Kunnanhallitus jätti asian pöydälle

17 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus ASIAKASYMMÄRRYKSEN JA PALVELUINNOVAATIOIDEN ÄÄRELLÄ ETELÄ-SAVOSSA -HANKE 14/ /2015 KHALL Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimialajohtaja Päivi Karhunen on esittänyt sähköpostiviestissään Heinäveden kunnalle, että sen osallistuisi maakunnan yhteiseen Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä -hankkeeseen. Hankkeeseen on lähdössä mukaan koko Etelä-Savo. Kuntaorganisaatiot ovat sitoutuneet hankkeeseen ja rahoittavat sitä omalta osaltaan. Lisäksi hankesopimuksen on allekirjoittanut jo yli kolmekymmentä alan yritystä. Heinävedeltä hankkeessa on mukana Leväniemen toimintakeskus. Etelä-Savon kunnat näkevät hyvinvointialan strategisesti tärkeänä toimialana. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, Pieksämäen kaupunki ja Savonlinnan Yrityspalvelut Oy käynnistävät parhaillaan yhteistä kehittämishanketta maakunnan yrityksiltä kerättyjen ehdotusten pohjalta. Kehittämistoimenpiteiden pohjaksi on haastateltu hoiva- ja terveysalan yritysten edustajia kaikista maakunnan kunnista. Yhteisen kehittämisen tavoitteena on edistää palveluinnovaatioiden ja uusien kehittäjäkumppanuuksien syntymistä, yritysten verkostoitumista sekä yritysten yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Tällä tavoin parannetaan maakunnassa toimivien hyvinvointialan yritysten innovaatioja kasvukykyä sekä luodaan alalle uusia yrityksiä. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seudut kutsuvat kaikki maakunnan kunnat ja hyvinvointialan yritykset mukaan kehittämistyöhön. Hankkeesta kunnille koituvat kustannukset jaetaan seutujen sekä kuntien kesken asukaslukumäärien perusteella. Hankkeen budjetti on , josta yritysten osuus ja kuntien osuus Mikäli kaikki maakunnan kunnat osallistuvat hankkeeseen, Heinäveden kunnan osuus on 1.100, 550 /vuosi. Hankkeen kesto on Hankkeen tarkempi selvitys on esityslistan liitteessä nro 9. Kunnanhallitus päättää lähteä hankkeeseen mukaan ja sitoutuu maksamaan kuntaosuuden 550 /vuosi eli yhteensä koko hankkeeseen Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy

18 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus VUODEN 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMAT / KUNNANHALLITUKSEN ALAISET TOIMINNOT 85/ /2014 KHALL Hallintosäännön 46 :ssä määrätään talousarvion täytäntöönpanosta seuraavaa: "Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle käyttötalousosassa tehtäväaluekohtaiset ja investointiosassa hankekohtaiset laadulliset ja määrälliset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat tehtäväkohtaiset käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa osatehtävätasolla edelleen alaisilleen tilivelvollisille viranhaltijoille. Talousarvion perusteluissa valtuusto päättää, millä tasolla investointiosan käyttösuunnitelmat on hyväksyttävä." Valtuuston hyväksymissä vuoden 2015 talousarvion yleisperusteluissa todetaan mm. seuraavaa: "Käyttösuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, osamäärärahat ja osatuloerät hyväksyy kukin lautakunta ja kunnanhallitus omien osastotasojen osalta. Nettobudjetointia toteuttavien osastojen käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisenä." Kunnanhallituksen alaisuuteen kuuluvassa vuoden 2015 talousarviossa nettobudjetoidut osastot ovat: ruoka- ja puhtauspalvelut kehittämistoiminta työllisyyden edistäminen Valtuuston hyväksymät osastotasot 03 on jaettava talousarvion hyväksymisen jälkeen osastotasolla 04 käyttösuunnitelmiksi valtuuston hyväksymän osastokartan mukaisesti. Kunnanhallitus jakaantuu osastotasolla 03 neljään osastotaso 04:aan seuraavasti: 1. Yleishallinto Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Yleishallinto / muu hallinto Vaalit Käyttövarausmäärärahat Hallintopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut ATK-palvelut Matkailupalvelut Joukkoliikenne

19 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Isännöinti- ja tilipalvelut Maaseututoimi 2. Ruoka- ja puhtauspalvelut Ruokapalvelut Puhtauspalvelut 3. Kehittämistoiminta Hankkeet Elinkeinotoimi 4. Työllisyyden edistäminen Työllisyystyöt Työllisyyden edistäminen / muu toiminta Kunnanhallitus päättää erikseen kehittämistoiminta / hankkeet -määrärahojen käytöstä projekteittain / hankkeittain lukuun ottamatta kunnanjohtajalle siirrettyä toimivaltaa, sekä käyttövarausmäärärahojen käytöstä. Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan käyttösuunnitelmat/tuloslaskelmat tulee vahvistaa lautakunnissa, ja vahvistetut käyttösuunnitelmat on toimitettava kirjanpitoon mennessä. Esityslistan liitteenä nro 10 on kunnanhallituksen alaisten toimintojen osalta käyttösuunnitelmat osastotasolla 04. Kunnanhallitus päättää, että 1. kunnanhallituksen alaisten toimintojen osalta nettobudjetointia noudattavien osastotasojen 03 käyttösuunnitelmat vahvistetaan nettomääräisinä; ja 1. kunnanhallituksen alaisuuteen kuuluvat vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmat osastotasolla 04 hyväksytään liitteen mukaisina 1. talousarviota ja käyttösuunnitelmaa tarkistetaan sen jälkeen, kun on hyväksytty talousarvion korjaus- eli säästösuunnitelma. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu kirjanpito

20 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN KOKINNIEMEN ALUEELLA 111/ /2014 KHALL Valmistelija: tekninen johtaja Osmo Jauhiainen, puh tai Kermanrannantie 7, Heinävesi. Heinäveden järvialueiden rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantayleiskaavan muutos koskee Heinäveden kunnan Vihtarin kylässä Kokinniemen alueella sijaitsevia tiloja 19:69 (omistaja Helena Hämynen), 19:70 (om. Onni Karhun kp. ), 19:75 (om. Martti Karhu), 19:78 (om. Helena Hämynen) ja 19:79 (om. Satu Karhu). Kokinniemi sijaitsee Lammunjärven rannalla lähellä Liperin rajaa. Alueella on voimassa Heinäveden järvialueiden rantayleiskaava sekä Kokinniemen ranta-asemakaava. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa alueelle on osoitettu 19 lomarakennuspaikkaa, maatilamatkailun korttelialue, maatilojen talouskeskusten korttelialue, maa- ja metsätalousalue sekä venevalkama-alue. Tilojen alueelle ei haluta rakentaa jatkossa niin paljon kuin mitä ranta-asemakaava antaisi myöten. Kaavanmuutoksella tullaan osoittamaan yleiskaavassa osa ranta-asemakaavan mukaisista rakennuspaikoista eli 8 lomarakennuspaikkaa ja 1 asuinrakennuspaikka. Kaavanmuutosalueella rakennusalueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Alueelta tullaan eri käsittelyssä kumoamaan Kokinniemen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa Kokinniemen ranta-asemakaavan kumoamisen on kunnanhallitus päättänyt käynnistää maanomistajan esityksestä kokouksessaan Kunnanhallituksen tulee tiedottaa kaavanmuutoksen vireilletulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos nähtäville sekä pyytää lausunnot Etelä-Savon Ely-keskukselta, Pohjois-Savon Ely-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Maakuntamuseolta, Keski-Savon ympäristölautakunnalta sekä tekniseltä lautakunnalta. --- Kaavan muutos on käynnistetty maanomistajien aloitteesta ja he maksavat kavan muutoksen. Esityslistan liitteenä - nro 1 on kaavaselostus - nro 2 on osallistumis- ja arviointisuunnitelma - nro 3 on kartta yleiskaavan muutoksesta sekä kaavamääräykset

21 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää tiedottaa kaavanmuutoksen vireilletulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville MRL 63 :n mukaisesti sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KHALL Valmistelija: Tekninen johtaja Osmo Jauhiainen, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä Lausunnot on saatu Etelä-Savon maakuntaliitolta, Savonlinnan maakuntamuseolta, tekniseltä lautakunnalta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan Sähköltä, Keski-Savon ympäristötoimelta ja Etelä-Savon ELY-keskukselta. Kaavoittaja Järvi-Suomen Palvelut on antanut vastineensa saatuihin lausuntoihin ja huomautuksiin sekä toimittanut kuntaan kaavan muutoksen ehdotusvaiheen aineiston. Kaavamuutoksella on osoitettu yleiskaavassa 8 lomarakennuspaikkaa ja 1 asuinrakennuspaikka. Kaavamuutosalueella rakennusalueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Liitteenä olevassa kaavaehdotuskartassa uudet rakennuspaikat on merkitty punaisella ja jo rakennetut rakennuspaikat keltaisella ympyrällä. Kunnanhallituksen tulee asettaa kaavaehdotusasiakirjat maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi ja pyytää lausunnot Etelä-Savon maakuntaliitolta, Savonlinnan maakuntamuseolta, Keski-Savon ympäristölautakunnalta sekä tekniseltä lautakunnalta. Etelä-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon ELY-keskus ovat ilmoittaneet kaavaluonnosvaiheessa, ettei heiltä ole tarpeen pyytää lausuntoa kaavaehdotuksesta. Esityslistan liitteenä - nro 11 on kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja huomautuksiin - nro 12 on kaavaselostus nro 13 on kaavaehdotus nro 14 kaavamerkinnät ja määräykset - nro 15 on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunnanhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville MRL 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi ja pyytää tarvittavat lausunnot. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

22 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus TEOLLISUUSTILAN VUOKRAAMINEN CEDERROTH OY:LLE 17/ /2015 KHALL Valmistelija: kunnansihteeri Sinikka Lappalainen, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Cederroth Oy / Marko Räisänen on halukas vuokraamaan Metallilaite Oy:ltä vapautuneesta kunnan omistamasta Vasara 2 teollisuustilasta n. 600 m2:n suuruisen tilan. Teollisuustilaan tulisi tehdä muutostöitä, joiden kustannusarvio rakennusinsinööri Markku Venäläisen mukaan on yhteensä n euroa: - ovi euroa - sähkönmittaus euroa - oviaukko euroa Yhteensä euroa Esityslistan liitteenä nro on vuokrasopimusluonnos. Kunnanhallitus päättää 1. antaa teknisen toimen tehtäväksi Vasara 2 hallissa tarvittavat muutostyöt, n euroa. Muutostyöt katetaan investointiosan kohdasta Hallinto- ja laitosrakennukset, hallintokuntien rakennukset ja teollisuustilat. 2. vuokrata n. 600 m2:n suuruiset teollisuustilat em. muutostöiden valmistumisen jälkeen Cederroth Oy:lle. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL Esityslistan liitteenä nro 16 on vuokrasopimus. Kunnanhallitus päättää vuokrata Cederroth Oy:lle Seppälä RN:o 17:112 nimisellä tilalla sijaisevasta teollisuushallista n. 600 m2:n suuruisen teollisuustilan ja hyväksyy esityslistan liitteenä olevan vuokrasopimuksen siinä mainituilla ehdoilla lukien. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Cederroth Oy tekninen toimi kirjanpito

23 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus POLTTOPUUKOIVIKON MYYMINEN PYSTYKAUPALLA 30/ /2013 KHALL Valmistelija: Kunnanmetsätalousinsinööri Jyrki Tiippana, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , Fax (017) , Ilari Lajunen Talvikorven puusta on pyytänyt kirjeessään , että Heinäveden kunta myisi pystykaupalla n. 4,6 ha alalta ensiharvennuskoivikkoa. Hän tarvitsisi raaka-ainetta polttopuutuotantoon, johon on tehty mittavia investointeja. Lajunen olisi valmis maksamaan puusta saman hinnan, kuin mitä kunta saa tällä hetkellä saamastaan pystykaupasta. Mielestäni kartassa sijaitsevalta alueelta olevat puut voidaan myydä pystyyn Talvikorven puulle ja näin myös yhtiön toiminta saa vahvistusta toimintansa jatkolle. Esityslistan liitteenä nro 2 on Lajusen esitys sekä kartta alueesta. Kunnanhallitus päättää myydä Ilari Lajuselle polttopuuleimikon pystykaupalla n. 4,6 ha:n alalta Heikkilä RN:o 12:23 tilalta hintaan 15 /m3 ja em. perustein. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL Valmistelija: Kunnanmetsätalousinsinööri Jyrki Tiippana, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , Fax (017) , jyrki.tiippana@heinavesi.fi Ilari Lajunen Talvikorven puusta pyytää, että kunta myisi jälleen ensiharvennuskoivikkoa polttopuun raaka-aineeksi aiemmin käytössä olleella tavalla. Aiempi kauppa on sujunut sovittujen ehtojen mukaisesti. Lajunen on katsonut, että kartalla olevat alueet ovat sopivia polttopuun raaka-aineeksi. Esityslistan liitteenä nro 17 on kartta alueesta. Kunnanhallitus päättää myydä Ilari Lajuselle polttopuuleimikon pystykaupalla n. 10 ha:n alalta Heikkilä RN:o12:23 tilalta hintaan 15 /m 3 ja aiemmilla perusteilla. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Ilari Lajunen kunnanmetsätalousinsinööri

24 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus ENNAKKOKUTSU ITÄ- JA KESKI-SUOMEN KUNNILLE ITÄISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALUEEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVAAN KOKOUKSEEN 18/ /2015 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin kaupunkien kaupunginjohtajat ovat kutsuneet Itä- ja Keski-Suomen kunnat ennakkokutsullaan Itäisen sosiaali- ja terveysalueen perustamista valmistelevaan kokoukseen. Kokous pidetään tiistaina klo Varkaudessa mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitys hyväksytään. Tilaisuus peruuntuu, jos järjestämislakia ei hyväksytä. Jokainen kunta voi lähettää tilaisuuteen enintään viisi edustajaa (sis. luottamushenkilöt ja viranhaltijat). Ennakkokutsu tilaisuuteen on esityslistan liitteenä nro 18. Kunnanhallitus nimeää Heinäveden kunnan edustajat ao. tilaisuuteen. Kunnanhallitus nimesi kunnan edustajiksi seuraavat: perusturvajohtaja Anneli Malmstedt kunnanjohtaja Riitta A. Tilus valtuuston puheenjohtaja Aarno Happonen valtuuston I varapuheenjohtaja Esa Silvennoinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson kunnanhallituksen jäsen Leena Laukkanen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Osmo Puustinen Jakelu ilmoittautuminen

25 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus VARKAUDEN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS 19/ /2015 KHALL Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Kuntarekennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa. Varkaus, Leppävirta, Joroinen ja Heinävesi päättivät huhtikuussa 2014 käynnistää vapaaehtoisen kuntarakenneselvityksen kuntien kesken. Kuntien pyynnöstä selvityshenkilöksi tuli apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitosta. Selvitys käynnistyi huhtikuussa 2014 kuntien yhteiskokouksella Varkaudessa, jossa selvityskuntia edustivat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat. Kokouksessa päätettiin selvityksen etenemisestä ja selvitystyön organisoinnista. Selvitystyötä johtamaan perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kuntarakenneselvittäjä ja jäseninä selvityskuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kuntajohtajat. Selvittäjän tavoitteena on ollut avoin ja luottamuksellinen prosessi. Selvitys on laadittu yhteistyössä mukana olleiden kuntien ja sidosryhmien kanssa. Selvitystyössä on otettu huomioon työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan velvollisuudet sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Prosessin aikana on kuultu kuntien edustajia laajasti niin ohjausryhmän kokouksissa kuin sen alaisissa työryhmissä. Myös kuntien valtuustoja on kuultu. Lisäksi kussakin mukana olevassa kunnassa on pidetty

26 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus kuntalaiskuuleminen. Yhteinen työseminaari pidettiin lokakuun lopussa Varkauden Kuntorannassa. Noin puoli vuotta kestäneessä selvitystyössä ohjausryhmä on kokoontunut 13 kertaa. Ohjausryhmässä ovat olleet kuultavana eri sidosryhmien, kuten maakuntaliiton ja elinkeinoelämän edustajat. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta on arvioitu ulkopuolisten voimin. Selvitystyölle on perustettu Varkauden kaupungin sivuille verkkosivusto, joka on linkitetty muiden selvityskuntien kotisivuihin: Selvitystyön tuloksena kuntarakenneselvittäjä esitti selvitystyössä mukana olleille kunnille, että Varkauden kaupunki, Leppävirran, Joroisten ja Heinäveden kunnat yhdistyvät vuoden 2017 alusta lukien Keski-Savon kaupungiksi. Selvityksessä mukana olleet kunnat päättivät kuntarakenneselvityksen käsittelyn aikataulusta siten, että selvitys asetettiin yleisesti nähtäväksi välittömästi selvityksen valmistuttua. Kukin selvityksessä mukana oleva kunta on kuuluttanut selvityksen nähtävillä olosta sekä mahdollisuudesta tehdä huomautus nähtävillä olon aikana koskien selvitystä. Heinäveden kunnan osalta kuulutus oli kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla ajalla ja kuulutus julkaistiin myös Heinäveden lehdessä Kuulutus on esityslistan liitteenä nro 19. Selvityksessä mukana olevien kuntien kanssa sovittiin, että kunkin kunnan hallitukset käsittelevät asiaa yhtäaikaisesti ja sovittiin, että kuntien valtuustojen on määrä käsitellä asiaa kokouksessaan Nähtävilläoloaikana ei Heinävedellä jätetty yhtään muistutusta. Kuntarakenneselvityksen liitteet eli Varkauden seudun kuntarakenneselvitys liitteenä nro 20, kuntarakenneselvittäjän esittely kuntien valtuustoille liitteenä nro 21 ja varsinainen kuntarakenneselvittäjän ehdotus liitteenä nro 22. Heinäveden kunnan osalta voidaan todeta, että kuntarakenneselvityksen tekeminen oli hyödyllistä ja antoi lisää tietoa oman ja mukana olleiden kuntien taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta ja selvitys kokonaisuudessaan vahvisti selvityksessä mukana olleiden kuntien jo olemassa olevaa yhteistyötä ja loi hyvän pohjan laajentaa yhteistyötä tulevaisuudessakin näiden kuntien kanssa valtuustojen harkinnan mukaisissa asioissa. Heinäveden kunta on kuntarakenneselvityksen kanssa yhtäaikaisesti ollut ja on edelleen mukana Pohjois-Karjalan Sote-hankkeessa, jonka tavoitteena on selvittää Sote-tuotantoalueen muodostamista Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä mukana olevien kuntien kanssa. Kuntarakenneselvittäjän esittämä kuntien yhdistyminen ja Keski-Savon kaupungin perustaminen ei tässä tilanteessa ole ajankohtainen.