1. OMAN KASVATUS- JA PERHENEUVONTAYKSIKÖN PALVELUT

Transkriptio

1 OMAN PERHENEUVONTATOIMINNAN LOPPUARVIOINTI TP OMAN KASVATUS- JA PERHENEUVONTAYKSIKÖN PALVELUT Toiminnan sisältö ja tavoitteet Toiminta kohdistuu lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen ja auttamiseen. Tavoitteena on nostaa esiin ennaltaehkäisevästi lapsen ja nuoren näkökulmaa ja tukea asiakkaan ja perheen hyvinvointia. Palvelun piiriin tuleminen ei edellytä lastensuojeluasiakkuutta tai lähetettä. Työ keskittyy ensisijaisesti alle kouluikäisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä. Lähtökohtana on, että lasta ja hänen perhettään autetaan varhaisessa vaiheessa peruspalvelujen yhteydessä. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet ja kuntien välisenä ostopalvelutoimintana järjestettävä perheneuvolatyö ei ole tukenut riittävästi lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Jonot perheneuvolaan ovat olleet pitkät ja siksi tuen piiriin ei ole päästy lainkaan tai riittävän ajoissa, jolloin ongelmat ovat kärjistyneet. Koska varhaiseen puuttumiseen ei ole ollut tarpeeksi työntekijäpanostusta, perheet tulevat tuen piiriin vasta usein lapsen/nuoren kouluiässä. Tällöin tarvitaan kalliimpia ja pidempikestoisia tukitoimia, kuten esimerkiksi lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijät voivat myös työskennellä yhdessä neuvolan terveydenhoitajan, päivähoidon henkilökunnan ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa perheiden hyväksi. Työtä tehdään myös verkostotapaamisissa yhdessä erityissairaanhoidon yhteistyökumppaneiden kanssa. Lastensuojelussa työpari työskentelee yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perheohjaajien kanssa vaikeiden perhekriisien selvittämisessä kuten esim. vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmissa, perhe- ja parisuhdeväkivaltatilanteissa, erokriiseissä ja lapsen kasvatukseen liittyvissä haasteissa. Lastensuojelussa asiakastyötä tehdään aina sosiaalityöntekijän aloitteesta. Myös nk. perustyötä tekevät neuvolan, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijät tarvitsevat tukea ja konsultaatiota omaan työhönsä. Yhteistyökumppanit voivat ottaa suoraan yhteyttä silloin kun herää huoli lapsen kehityksestä, käyttäytymisestä tai perheen jaksamisesta. Perheitä ja yhteistyökumppaneita voidaan tukea myös silloin, kun perhettä on kohdannut akuuttikriisi kuten perheenjäsenen sairastuminen, vanhempien avioero tai kuolemantapaus. Työpari toimii osana kriisityhmän toimintaa. Vanhemmat voivat itse myös ottaa yhteyttä Kasvatus- ja perheneuvonta Hermanniin, kun he tarvitsevat tukea arjen vaikeuksissa ja erilaisissa akuuteissa kriiseissä. Perheterapeuttisella työskentelyllä yksikön työntekijät voivat auttaa perheenjäsenten välisissä ongelmissa. Palvelut ovat ilmaisia ja vapaaehtoisia perheelle, jolloin lähtökohtaisesti perheet ovat motivoituneet ottamaan apua vastaan.

2 Toimintamuodot 2. puhelinneuvonta ja puhelinkonsultaatiot yhteistyötahoille tavoitteena pikaisesti yhdessä vanhempien ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä 3-5 käynnin tilannearvio, jonka jälkeen päätetään yhdessä perheen ja yhteistyökumppaneiden kanssa siitä, mikä on tuen jatkotarve ohjaus- ja neuvontakäynnit Hermannissa tai perheen kotona (nk. jalkautuva perheneuvolatyöskentely) lyhytkestoinen perhe-, pari- ja yksilöterapia n. max 5 kertaa Tarvittaessa lapsen ohjaaminen lisätutkimuksiin neuvolan psykologille ja siitä mahdollisesti lähete erikoissairaanhoidon piiriin Tarvittaessa verkostotyöskentely esim. päivähoidon, koulun ja/tai erikoissairaanhoidon kanssa konsultaatioapu lastensuojelun työntekijöille ja päivähoidon/koulun henkilökunnalle lasten ja vanhempien ryhmätoiminta tarpeen mukaan palvelutoiminta toimii ajanvarauksella palvelut luottamuksellisia, maksuttomia ja vapaaehtoisia Työntekijöinä psykologi Kaarina Jorva ja perheneuvoja Susanna Ruokonen (pari- perhe- ja seksuaaliterapeutti). Omassa kasvatus- ja perheneuvontayksikössä järjestetyt palvelut peruskunnittain välisenä aikana Kunta käynnit (asiakkaat) todelliset käynnit/ ** suoritekäynnit (asiakkaat) Masku 16 (12) 319/ 734 (85) Mynämäki 12 (6) 147/ 367 (33) Nousiainen 38 (27) 113/ 282 (37) Yhteensä 66 (49)* 579/1383 (155) 1) *neljän henkilön kuntalaisuustieto puuttuu joulukuun 2013 tilastoista. Marraskuussa 2013 perheneuvonnankonsultaatiokäyntejä päiväkoteihin ja lastensuojeluun 1) Lisäksi 3 ulkokuntaista osallistunut 4 perheneuvonnan käyntikertaan.. **kerrottu kertoimella

3 3. Oman kasvatus- ja perheneuvontayksikön kustannukset peruskunnittain ja välisenä aikana Kunta Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Kuntalaskutus Kuntalaskutuksen perusteena ovat asiakaskäynnit. Laskutus tapahtui vuonna 2013 yhden hintaluokan mukaan ja vuonna 2014 ennakkolaskutus tapahtui talousarviossa arvioitujen käyntien perusteella, mutta lopullinen laskutus tapahtui kuitenkin vuodelle 2014 yhtymähallituksessa sovittujen ja toteutuneiden käyntikertoimien perusteella, koska lähtökohtana oli kuitenkin aloittaa jo palvelujen tuotteistaminen ja sen pohjalta tapahtuva tasa-arvoisempi kuntalaskutus. Palvelutoiminnasta peritään käynnin hinta ja palvelukäynnit jakautuivat vuonna 2013 ainoastaan yhteen hintaluokkaan järjestetyn käynnin hinta oli 454,85 /käynti ja 612,65 /asiakas. Käynnin hinnan suuruus johtuu siitä, että hinta sisälsi myös toiminnan perustamiskuluja. Palvelutoiminnasta peritään käynnin hinta ja palvelukäynnit jakautuivat ajalla seuraaviin hintaluokkiin. Vuonna 2014 sovitut toiminnan käyntilajit ja niiden arvot ovat seuraavat; Perheneuvolakäynti (1,00), ryhmäkäynti (3,00) kotikäynti (2,00) verkostotyö (2,00), kriisityö (3,00), luento (3,00), lausunto (2,00) konsultaatio yhteistyötahoille (2,00), markkinointi (0,50) ja asiakas- ja konsultaatiopuhelu (0,25) Vuoden 2014 osalta suoritelaskutukseen perustuvan käynnin keskihinta oli oman toiminnan osalta 88,87 /käynti ja 792,91 /asiakas. Käyntihinnat vaihtelivat annetun kertoimen perusteella palvelulajista riippuen 22,22-266,61 / käynti. Oman kasvatus- ja perheneuvontayksikön jonotilanne Asiakkaiden jonotusaika omaan kasvatus- ja perheneuvontayksikköön on vuonna 2014 ollut keskimäärin työmuodosta riippuen 2-3 viikkoa.

4 1. Oman perheneuvontayksikön yhteydenottaja/ilmoittajataho 4. Yhteydenottaja Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi (lastensuojelu) Lapsen vanhemmat Muu (esim. erikoissair.hoito, opetustoimi) Yhteensä Suuremmaksi osaksi palveluiden piiriin tulivat lasten vanhemmat suoraan oman yhteydenottonsa perusteella. 2. Palveluiden piiriin tulosyy (=ilmoitussyy) Tulosyy Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Lapsen käytöshäiriöt Lapsen tunne-elämän ong Lapsen mielenterveys.ong Lapsen psykosom. oireet Varh.vuorovaikutusong. lapsen kanssa Perheen vuorovaikutusongelmat Vanhempien mielenterveysongelmat Vanhempien päihdeongelmat Kasvatuskysymykset/vanhempie n tukeminen Erotilanteeseen liittyvät kysymykset Puolisoiden väliset ristiriidat Uskottomuuskriisi Huolto- ja tapaamisasiat Perheasioiden sovittelu Akuutti kriisi Lähisuhde- ja perheväkivalta Seks.hyväksikäyt. asiat Muu syy (esim päiväkoti/kouluvaikeudet) tai tieto puuttuu Yhteensä Palveluiden piiriin useampina tulosyinä olivat kasvatuskysymykset/vanhempien tukeminen, puolisoiden väliset ristiriidat ja erotilanteisiin liittyvät kysymykset, lapsen käytöshäiriöt ja huolto- ja tapaamisasiat.

5 5. 3. Palveluja saaneiden perhetyyppi Perhetyyppi Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Aviopari, jolla yhteisiä lapsia Avopari, jolla yhteisiä lapsia Uusperhe, avo/avioliitto Yksi huoltaja ja lapsia Muut/muu kuntalaisuus Palveluita saaneiden perhetyyppi oli useimmiten avio- tai avopari tai uusperhe, joilla lapsia tai myös yksi huoltaja ja lapsia 4. Palveluja saaneiden Ikäryhmätilasto työskentelyssä mukana olleista (tässä tilastossa ei ole mukana varsinaista asiakasta) Ikäryhmätilasto Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä työskentelyssä mukana olleista 0-6 -vuotiaat pojat vuotiaat tytöt vuotiaat pojat vuotiaat tytöt äiti/-puoli, avio-, avovaimo isä/-puoli, avio-, avomies muu aikuinen nainen Yhteensä työskentelyssä muk. perheenjäsenet (sis. oheisten lisäksi ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat Palveluita saaneet olivat yleensä äiti- tai isä, avio- tai avopuoliso. 5. Palveluja saaneiden työmuoto/suoritteet (kerrottu kertoimella) Suoritteet työmuodoittain Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä (kertoimella kerrotut) Ohjaus ja neuvonta Käynti perheneuvolassa ,5 100,4 550,9 Perheneuvolan kotikäynti 409,6 122,8 129,4 661,8 Luento 39,9 39,9 Konsultaatio 20,2 2,6 22,8 yhteistyötahoille Ryhmäkäynti Työpaikkakokous/työnohjaus Muu asiakastyö

6 Asiakaspuhelu 4,3 1,6 0,5 6,4 Lausunto 16, ,6 Peruuttamaton poisjäänti, ei laskentaan mukaan 21,7 16,3 16,3 (54,3) Muu ei asiakastyö Markkinointi (ei kuntakohta.tietoa) (15,6) Verkostotyö 9,2 5,2 4 18,4 Yhteensä Työmuotoina käytettiin yleisimmin käyntiä perheneuvolassa tai perheen kotona. Asiakkaista 54,8 %:a oli maskulaisia, 21,3 %:a mynämäkeläisiä ja 23,9 %:a nousiaislaisia. 2. PERHENEUVOLA-ARVIOINNIN KAUTTA SYNTYNEET Oman kasvatus- ja perheneuvontatoiminnan toiminta on alkanut hyvin ja suurin osa lapsiperheistä on itse tullut suoraan palveluiden piiriin ja myös käynti- ja asiakasmäärät ovat vuonna 2014 olleet melko korkeat. Perheneuvolatoimintaa voidaan tämän perusteella pitää yhtenä tärkeänä lapsiperheiden nk. matalan kynnyksen palveluna ja se osaltaan on vähentämässä lapsiperheiden ongelmien kriisiytimistä ja siten ainakin pitkällä aikavälillä myös lastensuojelun tarvetta. Kuitenkaan näin lyhyellä aikavälillä ei voida täysin osoittaa sitä, että olisiko joku sijoitus saatu yksistään kasvatus- ja perheneuvontatoimintaan osallistumisen kautta vältettyä, koska myös tämä toiminta on pitkäkestoista työtä ja siitä saadut tulokset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä. Kokeilun perusteella on ollut nähtävissä, että oma kasvatus- ja perheneuvonta tukimuotona on otettu perheiden taholta hyvin vastaan. Kustannuksiltaan se on Raision perheneuvolapalveluita edullisempaa. Oma toiminta on kuitenkin erityyppistä toimintaa eli se tähtää nopeaan puuttumiseen ja tilanteen arvioimiseen sekä lyhyisiin terapiajaksoihin eikä siten toiminnassa anneta pitkäkestoista terapiaa eikä tehdä mm. psykologisia tutkimuksia. Näen tämän perusteella tärkeänä sen, että Perusturvakuntayhtymä Akseli edelleen jatkaa kuitenkin perheneuvolapalveluiden ostamista Raision kaupungilta. Kuitenkin kustannussyistä johtuen on näiden palveluiden ostamista rajoitettu nyt Raision perheneuvolasta mm. pienten alle 13-vuotiaiden lasten ja ryhmämuotoisen toiminnan osalta, koska korvaavaa palvelua järjestetään nyt oman toiminnan kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ne alle kouluikäiset ja alakouluikäiset lapset ja heidän perheensä, jotka eivät tarvitse mm pitkäkestoista terapiaa tai psykologisia tutkimuksia ohjataan pääsääntöisesti omaan perheneuvontatoimintaan ja tätä vanhemmat lapset/nuoret pääsääntöisesti ohjautuvat edelleen Raision perheneuvolaan. Toiminnan kehittämisen osalta vuonna 2014 on perheneuvolan henkilökunta järjestänyt yhdessä aikuissosiaalityö- ja erityis-palvelujen kanssa erityislasten perheille vertaisryhmätoimintaa (ADHD, Asperger, tunne-elämän häiriöt -diagnooseja). Perheiltä itseltään on myös kysytty halukkuutta osallistua toimintaan ja siihen liittyviä sisältöjä. Teemoiksi tuli mm. jaksaminen, parisuhteen tukeminen, nuoren seksuaalisuus, lapset ja digimaailma ja kasvatus. Ryhmässä sai asiatietoa ja tukea toisilta samassa

7 7. elämäntilanteessa olevilta. Lastenhoito perheille järjestettiin Perusturvakuntayhtymä Akselin taholta tarpeen mukaan. Toimintaan osallistuivat molemmat kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijät. Nk. Veturi ryhmä kokoontui vuonna 2014 yhteensä viisi kertaa. Kasvatus- ja perheneuvonta toteutti myös kaksi kertaa vuonna 2014 Tahdolla ja taidolla kurssin, joka oli tarkoitettu parisuhteessa eläville vanhemmille. Kurssit kestivät 2 pv/kerta ja sisälsivät sellaisia luentoja, demonstraatioita ja paritehtäviä, jotka liittyivät parisuhteen vuorovaikutukseen ja myös seksuaalisuuteen. Kurssi sai kaikkiaan paljon myönteistä palautetta ja syksyllä toisella kerralla toteutettuna siihen osallistui jo kahdeksan perhettä. Alustavasti suunniteltu depressiokoulutus tai toisena vaihtoehtona elämäntaitokurssin järjestäminen masentuneille tai lievästi masentuneille lasten vanhemmille siirrettiin ajan puutteen vuoksi toteutettavaksi vasta vuonna Kasvatus- ja perheneuvonta Hermannin työntekijät järjestivät vuonna 2014 mm. neuvoloiden perhetyöntekijöiden kanssa keskinäisiä tapaamisia, missä mietittiin yhdessä asiakastapauksia ja lisäksi annettiin samalla perhetyöntekijöille konsultaatiota. Lastensuojelun kanssa tapaamiset on toteutettu työntekijöiden tarpeen mukaan. Kasvatus- ja perheneuvonnan toimintaan on kuulunut lisääntyvässä määrin myös perheasiainsovittelu, jota on tehty eroavien tai eroa suunnittelevien vanhempien kanssa. Vanhempien ohjaaminen perheneuvontaan tapahtui lastenvalvojan kautta silloin kun vanhemmat olivat kovin riitaisia ja eivätkä päässeet sopimukseen esim. lasten tapaamisista tai jos ero oli jäänyt kokonaan käsittelemättä. Lisäksi järjestettiin myös lokakuussa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisykoulutusta neuvoloiden terveydenhoitajille (Hermannista yksi työntekijä) ja osallistuttiin lisäksi joulukuusta 2014 alkaen n. kahden kuukauden välein ( yhden työntekijän voimin ) yhteistyössä neuvolan kanssa ensimmäistä lastaan odottavien perhevalmennuksen toteuttamiseen.