Vantaan kaupunki Kaupunginosa 52, osa korttelista VEROMIES. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunginosa 52, osa korttelista VEROMIES Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Elli Maalismaa, aluearkkitehti, Asta Tirkkonen, arkkitehti Kielotie 28, Vantaa Kaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettu Kaupunkisuunnittelulautakunta

2 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 52, Veromies osa korttelia (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 52110) 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Muutosalue sijaitsee Veromiehen työpaikka-alueella Kehä III:n pohjoispuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Äyritiehen, idässä Plaza I -toimistokiinteistöihin ja lännessä Robert Huberin tiehen. Aluetta vastapäätä Kehä III:n eteläpuolella on kauppakeskus Jumbo. OTE VANTAAN OPASKARTASTA 1.3 KAAVAMUUTOKSEN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan muutos nro Alueella suunnitellaan toimistorakennuksia ja niiden tarvitsema pysäköintilaitos. Alueelle sijoittuu viisi toisiinsa kytkettyä toimistorakennusta, jotka reunustavat korttelialueen sisälle jäävää yhteispihaa ja pysäköintilaitosta. Kaava-alueen pinta-ala on 1,92 ha. Rakennusoikeus nousee k-m2:iin ja tehokkuusluku noin e= 1,5:een. 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan muutosehdotus ja poistettavat merkinnät Asemakaavamerkinnät ja määräykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( )(Erillinen asiakirja)

3 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Mielipiteiden koonti (Erillinen asiakirja) Rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy, ) (Erillinen asiakirja) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoshakemuksen on jättänyt Kiinteistö Oy Plaza III c/o NCC Property Development Kaavamuutos oli kevään 2008 työohjelmassa numerolla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Mielipiteet pyydettiin mennessä (MRL 62 ). Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavamuutosehdotusta ja kaupunginhallitus Muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Kaavamuutoksesta saatiin viisi lausuntoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavamuutosta Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 ASEMAKAAVA Kaavamuutosalue muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimistorakennusten korttelialueiksi (KT). Alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m2. Kaavamuutosalueelle voidaan rakentaa VII-kerroksisia toimistorakennuksia ja näitä palveleva pysäköintilaitos. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden alueen rakennusoikeus nousee k-m2. Alue sijoittuu näkyvästi kaupunkikuvaan merkittävien liikenneyhteyksien varteen. Alueen näkyvyys edellyttää korkeatasoista toteutusta. Pysäköintipaikat sijoittuvat erilliseen pysäköintilaitokseen. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: toimistotilat 1 ap/50 k-m2, palvelut 1 ap/50k-m2 ja liiketilat 1 ap/35 k-m2. Polkupyöräpaikkoja tulee varata 1 pp/200k-m2. Kokonaisratkaisulla sekä asemakaavamääräyksillä ja -merkinnöillä on varmistettu rakentamisen korkea laatutaso. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Alueen rakennuttaja on NCC Oy. Alue rakennetaan vaiheittain alkaen kaavamuutosalueen itäreunasta. Kaavamuutokseen liittyy sopimus. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Alue sijoittuu Kehä III:n varteen vastapäätä Jumbon kauppakeskusta. Se jatkaa Rälssitien varteen ulottuvaa Airport Plazan toimitilakeskittymää. Toimisto- ja liikerakennukset hallitsevat Kehän suurimittakaavaista maisemaa.

4 Asemakaavan muutos nro , Veromies / Luonnon ympäristö AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, Maisemakuva ja -rakenne Veromiehen eteläreuna on Vantaanjoen viljeltyä savilaaksoa. Laakson reunalta pohjoisessa alkavat nousta Vantaan laajimpiin kuuluvat hiekkaselänteet, joille sijoittuu Helsinki-Vantaan lentokentän alue. Suunnittelualue ympäristöineen on rakennettua aluetta. Studio Terra on Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä tehnyt analyysin alueen maisemasta. Jumbon alue on keskeinen maamerkki, jonka asemaa Flamingo korostaa entisestään. Ympäristö on mieleenpainuva ja ohjaa Kehä III:lla liikkujaa. Tunnettavuudestaan huolimatta aluekeskuksen ympäristörakentamisen laatu ei ole kaikin osin riittävä. Alueen vahvuutena on yritysten hyvä näkyvyys väylille.1 Maaperä ja rakennettavuus Asemakaavan muutosalue on sijaitsee savialueella, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 2-4 m. Paikoin muutosalueella on täyttöalueita. Savikerroksen alapuolella on kitkamaakerroksia, lähinnä moreenia. Pohjaveden pinta alueella on melko lähellä maan pintaa. Rakennukset kaavamuutosalueella perustetaan paaluille. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. 1 AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.

5 Asemakaavan muutos nro , Veromies / Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys alueella Aviapoliksen alueen väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 1997 väkiluku oli reilut 4200 henkeä ja vuonna 2007 jo henkeä. Väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä vajaaseen :een. Alueen asutus keskittyy Kehä III:n eteläpuolelle Pakkalaan ja Tammistoon. Veromiehen kaupunginosassa asui vain 200 henkeä. Yhdyskuntarakenne Suunniteltava alue sijaitsee Aviapoliksen alueella pari kilometriä Helsinki-Vantaan lentokentän eteläpuolella. Kortteli sijoittuu Kehä III:n varteen, kauppakeskus Jumbon pohjoispuolelle. Se on osa Kehä III:n varteen nopealla tahdilla kohonnutta liike- ja toimistorakennusten sarjaa. Kaupunkikuva Tikkurilan kehityskuvassa 2006 kaavamuutosalue kuuluu Kehä III:n pohjoispuoliseen vyöhykkeeseen, jonka kaupunkikuva ja -rakenne on keskeneräinen. Vyöhykkeellä on käynnissä voimakas muutoskehitys vanhojen teollisuusrakennusten ja varastojen väistyessä toimitilarakentamisen tieltä.

6 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 OTE TIKKURILAN KEHITYSKUVASTA Alueen kaupunkirakenne on hajanainen, suuret hallimaiset rakennukset ja laajat pysäköinti- ja liikennealueet eivät muodosta kaupunkitilaa. Rakentamisen ilme on sekava. Kehä III:n alueen kaupunkikuvallinen ilme on muuttunut viime vuosina voimakkaasti. Kauppakeskus Jumbo, viihdekeskus Flamingo ja Retail-park -kauppakeskus rajaavat Kehä III:n katutilaa etelässä. Pohjoispuolella on Plaza I ja II -toimistokorttelit, jotka ovat saamassa seurakseen mm. Econiatoimitilahankkeen. Palvelut ja työpaikat Aviapoliksen alueella oli vuoden 2005 lopussa lähes työpaikkaa, mikä on 30 prosenttia koko Vantaan työpaikoista. Suurin lisäys vuonna 2005 kohdistui kuljetus-, liikenne- ja tietoliikennealoille. Merkittävin työpaikkakeskittymä on lentokenttä, joka laajenee koko ajan. Uusia hankkeita lentokentän alueelle ovat mm. Aasian terminaali, rautatieasema ja WTC. Lentoasema on vetänyt ympärilleen yrityksiä ja alueelle on vireillä valtavia toimitilahankkeita mm. Technopolis ja tulevan Aviapoliksen aseman viereen kaavailtu korkeatasoinen konttorialue. Heti Kehän pohjoispuolella on Plaza I:n ja II:n toimistorakennusryhmät, joita täydentää nyt suunnitteilla oleva Plaza III:n nimellä kulkeva hanke. Lentoasematien länsipuolella on Spondan iso toimitilarakennushanke, Business Park. Kehä III:n eteläpuolella sijaitsee Jumbon liikekeskus sekä Flamingon kylpylähotelli ja viihdekeskus. Etelämpänä Pakkalassa on yrityspuisto, jossa sijaitsee mm. ympäristöosaamiskeskus Leija, joka on ensimmäinen kaupungin ja ympäristöalan yritysten verkottumiseen tähtäävä hanke Suomessa. Leijan kantavana voimana voitaneen pitää kaupungin ympäristökeskusta, mutta siellä on myös muita kaupungin palveluja, kuten kauppakamariosasto ja yritysneuvonta. Leijassa on myös useita ympäristö- ja elintarviketeknologiaan perehtyneitä yrityksiä. Alueella on myös merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, joista suurimpia työllistäjiä on kaava-alueeseen rajoittuva HK Ruokatalo. Lähimmät koulut ovat kansainvälinen koulu, Point ja Veromäen koulu Kartanonkoskella. Pointin yhteydessä on myös kansainvälinen päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste Liikenne Strafica Oy on laatinut Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelun vuodelle Sen mukaan Kehä III tulee ruuhkautumaan Lentoasemantien liittymän läheisyydessä. Vuoteen 2015 mennessä liikenne kasvaa eniten Lentoasemantiellä ja Rälssitiellä. Vuoteen 2030 mennessä suunnittelualueen ympäristön liikenne kasvaa yli kaksinkertaiseksi ja kapasiteettiongelmia syntyy myös katuverkolle, mikäli liikenneverkkoa ei kehitetä. Joukkoliikenne

7 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Sekä Vantaan sisäiset että seutuliikenteen joukkoliikenneyhteydet ovat keskimääräiseen tasoon nähden monipuoliset ja alue on hyvin saavutettavissa. Sisäiset linjat mahdollistavat yhteydet pääradalle sekä Martinlaakson radalle. Kaavamuutoskorttelin lähin pysäkki on kehällä noin 200 metrin päässä (linjat 53 Peijas Myyrmäki; 54 Mikkola Myyrmäki; 56 Mellunmäki Myyrmäki) ja Lentoasemantiellä noin 300 metrin päässä. Lentoasemantietä käyttävät mm. linjat 615T, 615TK (Helsinki Lentoas.) 540 (Espoon keskus Lentoas.), 51 (Hämeenkylä Lentoas.), 52 (Korso Myyrmäki), 61 (Tikkurila Lentoas.) ja 67A (Pakkala Leppäkorpi). Rakennettavan Kehäradan lähin asema, Aviapolis, tulee alueen luoteispuolelle reilun kilometrin päähän. Yleiskaavassa on esitetty alustava pikaraitiotielinjaus Tasetien, Rälssitien ja Tikkurilantien kautta. Linjaus yhdistäisi Keski-Vantaan Tikkurilan kautta Porttipuistoon ja Hakunilaan. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät reunustavat Kehä III:a, Robert Huberin tietä ja Rälssitietä, joten yhteydet kaupunginosan sisällä ovat hyvät. Lentoasemantiellä kevyen liikenteen väylä on vain tien länsipuolella. Jalankulkija voi ylittää Kehä III:n Lentoasemantien kohdalla, mutta ramppien ylityksistä ja alituksista koostuva reitti on orientoitavuutensa puolesta mahdoton. Rälssitiellä on seuraava ja selkeämpi Kehän alittava kevyen liikenteen yhteys. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavoitettavalla alueella on Oy Sandvik Ab:n toimitilarakennus vuodelta Inventointiraportissa Vantaan moderni teollinen rakennusperintö (Vantaan kaupunki, Amanda Eskola, 2006) kohde on arvotettu luokkaan A2 eli todennäköiseksi suojelukohteeksi, joka vaatii kuitenkin asian varmistamiseksi tarkemman tutkimuksen. Vesihuolto Vesihuolto Kaava-aluetta palveleva vesihuoltoverkosto on rakennettu. Vedenjakelu Vedenjakeluverkko sijaitsee Robert Huberintiellä ja Kehä III:n varressa. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = ja NW = ) sijaitsee Simonkylässä. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin ja ylin mvp (me-renpinnasta). Jätevesiviemäröinti Kaava-aluetta palvelevia jätevesiviemäreitä on rakennettu Robert Huberintielle ja Kehä III:n varteen. Jätevedet johdetaan itään Köyhämäen mittausasemalle ja sieltä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän viemäritunneliin ja lopulta Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Sadevesiviemäröinti Rakennettua sadevesiviemäristöä on Äyritiellä ja Robert Huberintiellä sekä Kehä III:n varressa. Vedet johdetaan edelleen itään Rälssipuistoon. Koivuhaan ja Kirkonkylän kautta vedet päätyvät lopulta Keravanjokeen. Kaukolämpö Kaukolämpöverkko ulottuu alueelle. Ympäristöhäiriöt Ilman pienhiukkaspitoisuudet Kehä III:n autoliikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Liikenteestä aiheutuvia tärkeimpiä päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivety ja typenoksidit.2 2 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2001, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:17

8 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista on typpidioksidi (NO2), joka aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että erityisesti astmaatikoilla. Se lisää hengitysteiden reaktiivisuutta muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, farmakologisille aineille ja allergeeneille. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät ohjearvot toistuvasti suurten väylien varsilla, mutta rajaarvoja (eli suurimpia hyväksyttyjä pitoisuuksia) ei ole viime vuosina ylitetty pääkaupunkiseudulla. Hiukkasia joutuu ilmaan sekä auton moottorin polttoprosessista että välillisesti tienpinnasta ja hiekoitushiekasta autojen renkaiden jauhaessa asfalttia. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset eli alle 10 m:n hiukkaset ovat merkityksellisempiä. Ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 m:n kokoiset keuhkorakkuloihin asti. Lapset, vanhukset sekä erityisesti astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat ovat alttiita hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Hengitettävien hiukkasten (PM10) ohjearvot ylittyvät toistuvasti suurten väylien varsilla ja myös tuleva raja-arvo ylittyy vilkasliikenteisessä ympäristössä.3 Kasvillisuus ja erityisesti puusto pidättää tehokkaasti liikenteen epäpuhtauksia. Pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen metrin matkalla.4 Kehän vastakkaisella puolella olevan Flamingon kaavoituksen yhteydessä YTV:n ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki antoi lausunnon, jonka mukaan kaikki liikenneperäiset pitoisuudet pienenevät etäisyyden tiestä kasvaessa. Karkeasti voidaan sanoa pienhiukkasmittausten ja mm. typpidioksidin passiivimittausten (Kehä I) perusteella, että tien reunalla (5-10 m tiestä) rajaarvot hyvin todennäköisesti ylittyvät pää- ja kehäväylien varsilla, mutta jo niin lähellä kuin 20 m päässä tilanne on parempi. Mikäli joitain toimintoja sijoittuu pihalle, ne on syytä sijoittaa rakennuksen taakse suojaisan pihan puolelle. Toisaalta, jos ei ole mitään mahdollisuutta jättää suojaetäisyyttä, tulisi vilkkaissa liikenneympäristöissä - kuten Kehä III:n reunalla - määrätä käytettäväksi koneellista tuloilmanottoa ja ottopaikkana kattotaso (+ suuntaus puhtaammalta alueelta) sekä tehokkaat EU7 eli F7-luokan suodattimet. Lentomelu Ilmailulaitoksen selvitysten mukaan lentomelu oli vuonna 2003 alueella päivällä selvästi alle 55 dba ja yöllä selvästi alle 45 dba, sillä alue sijaitsee eri kiitoteiden lasku- ja noususektoreiden välissä. Suunnittelualue on yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m3, mikä ei aseta rajoituksia alueen toiminnoille, mutta asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Tieliikennemelu Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty pääteiden ja -katujen liikennemeluennuste 2030, josta selviää, että suunnittelualue on Kehä III:n ja Lentoasemantien liikennemelualueilla. Korttelin eteläkärki sijoittuu Kehä III:n db:n melualueelle, valtaosa korttelista on db:n melualueella. 3 Maankäytön ja liikenteen keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:9 4 Kasvillisuuden vaikutus tienvarsien ilmanlaatuun, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:2

9 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 LIIKENNEMELUENNUSTE 2030 Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue on tällä hetkellä työpaikka-aluetta Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajia on Kiinteistö Oy Plaza III / NCC Property Development Oy. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa erityistavoitteena on mm. että alueidenkäytön suunnittelussa asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.

10 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Maakuntakaava Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa myös kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Merkintää on käytetty osoittamaan Helsingin seudulla kehämäisiin liikenneväyliin tukeutuvaa voimakkaan maankäytön muutospaineen alaista aluetta. Vyöhykettä on tarkoitus suunnitella ensisijaisesti työpaikkatoimintojen alueena, jolle voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluita. Erityistä huomiota vyöhykkeen suunnittelussa on kiinnitettävä julkisen liikenteen palvelutason parantamiseen sekä tienvarsialueiden kaupunkikuvalliseen kehittämiseen. Yleiskaava OTE YLEISKAAVASTA 2007

11 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Yleiskaavassa kortteli on osoitettu toimistovaltaiseksi työpaikka-alueeksi (TP). Suunnitelma on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueen ensimmäinen asemakaava Veromies 2 A, , on vahvistettu sisäasiainministeriössä ja se on edelleen voimassa. Koko suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jonka tehokkuusluku e=0,6. Rakentamisen korkeus saa olla enintään 12 m. Työtilojen ikkunoiden ääneneristävyydeksi on määrätty 20 db. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Kehä III:n parantamisen rakennussuunnitelmat välillä Vantaankoski - Lentoasemantie valmistuvat alkuvuodesta Työ sisältää viiden tasoliittymän korvaamisen kahdella eritasoliittymällä ja tien poikkileikkauksen muuttamisen joukkoliikennekaistoin varustetuksi kaupunkimoottoritieksi. Samalla ramppi-, pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyjä parannetaan Lentoasematien eritasoliittymässä. Kehä III Kaupunkikuva, E18 pääkaupunkiseudulla Reunakaupungin kaupunkikuva, osa 2 julkaisussa on tarkasteltu Kehä III:n kaupunkikuvaa Vantaan ja Helsingin alueella. Siinä on kartoitettu tulevaa väylämaisemaa, missä näkyvin muutos tulee olemaan rakennetun ympäristön kasvu. Etenkin alueen keskiosassa rakennettu ympäristö tulee olemaan väylämaisemaa täysin hallitseva tekijä. Kehä III:n kaupunkikuvallinen tarkastelu on saatettu kaavoituslautakunnalle tiedoksi. Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman on Vantaan Markkinointi Oyn toimeksiannosta tehnyt Studio Terra Oy vuonna 2007.

12 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Keski-Vantaan hulevesijärjestelmän toiminnallisen selvityksen mukaan Lentoasemantien sadevesiviemäri on tulvimiselle altis Väinö Tannerin tien ja Elannontien kohdalla. Yläpuolinen valuma-alue ei ole laaja ja koostuu pääosin teollisuusalueesta. Sadevesiviemärissä ei ole varsinaista välityskyvyn kapeikkoa vaan kysymys on kuormituksen ja yleisen mitoituksen välisen eron aiheuttamista ongelmista. Välityskyky ylitetään ja tulvimista esiintyy kerran kymmenessä vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. Tulviminen on lähellä kerran kahdessa vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. (Pöyry Environment Oy, ). Rajalla- suunnitelma pääväylien, katujen ja yritystonttien reuna-alueille Vantaan Aviapoliksessa. Työn on tehnyt Mervi Hokkanen diplomityönään Vantaan kaupungin kuntatekniikan ja Tiehallinnon toimeksiannosta. Veromiehen ideasuunnitelma on tekeillä. Vantaan kaupunki on tilannut suunnitelman Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy:ltä. Yhdistelmä: Aviavillat-visio, Yleiskaava 2007 ja olemassa olevat rakennukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutosalue sijaitsee keskeisesti Aviapoliksen osana olevalla Veromiehen työpaikka-alueella. Suurten liikenneväylien ja tulevan Kehäradan läheisyys lisäävät painetta alueen maankäytön tehostamiseen ja kaupunkikuvan kohentamiseen. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoshakemuksen on tehnyt Kiinteistö Oy Plaza III c/o NCC Property Development Kaavamuutos oli syksyn 2008 työohjelmassa numerolla OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaavamuutostyön osallisia ovat: - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset )

13 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maankäyttötoimi, ympäristökeskus, tekninen toimiala, sivistystoimi, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, Tiehallinto - muut tahot: Finavia, YTV, Vantaan Energia Oy, Helsingin Energia Oy, Elisa Networks Oy, Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan yrittäjät, Vantaan kauppakamariosasto, Fingrid Oy, Gasum Oy, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Mielipiteitä otettiin vastaan saakka. Kirjallisia mielipiteitä saatiin neljä kappaletta. Vantaan Energia halusi, että kaavamuutoksessa huomioidaan muuntamon ja maakaapeleiden sijainti. Finnavia edellytti Kehä III:n ja Lentoasemantien parantamistoimenpiteiden huomioon ottamista alueen suunnittelussa. Kauppakamari kiinnitti huomiota Kehä III:n parantamistoimenpiteiden tarpeellisuudelle. YIT Oy:llä ei ollut huomautettavaa Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen merkitys ja vaikutus on paikallinen, joten kaavaan liittyvä viranomaisyhteistyö hoidetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa pidettävien kuukausikokousten yhteydessä sekä lausuntomenettelyllä asiaan liittyviltä viranomaisilta. Erilliselle viranomaisneuvottelulle ei ole tarvetta. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavamuutosalueen maankäytön tehostaminen ja alueen kaupunkikuvan kohentaminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutosalue sijaitsee yleiskaavan TP-alueella ja maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella sekä kehittämisvyöhykkeellä. ylempien kaavojen tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutosalueen lähiympäristössä, viereisillä tonteilla ja Kehä III:n eteläpuolella on maankäyttö muuttunut voimakkaasti viime vuosian. Kaavamuutoksen tavoitteena on alueen kaupunkikuvan kohentaminen ja toiminnallinen kehittäminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on maankäytön tehostaminen ja alueen ilmeen kohentaminen ympäröivien tonttien laatutason mukaiseksi. Muiden osallisten tavoitteena on alueen tehokas käyttö ja kaupunkikuvan kohentaminen koko Veromiehen alueen identiteetin kohottamiseksi.

14 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavamuutoksen laadullisena tavoitteena on Kehä III:n varren kaupunkikuvallinen kehittäminen. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavatyön pohjaksi on tutkittu tontin käyttöä ja rakentamisen sijoittamista siihen eri tavoin. Kaavatyön alkuvaiheessa alueelle tukittiin yhtenäisen kaarevan rakennuksen sijoittamista. Jatkosuunnittelussa nousi esiin vaihtoehto, jossa rakentaminen muodostuu toisiinsa kytkeytyvistä rakennusnappuloista, joiden pohjoispuolelle jää suojaisa yhteinen sisäänkäyntipiha ja pysäköintilaitos. Osa pysäköinnistä on mahdollista sijoittaa pihakannen alle. HAVAINNEKUVA kaarevasta vaihtoehdosta/ Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy Molemmissa vaihtoehdoissa rakentaminen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka suojaa pihaa ja muutosalueen pohjoispuolisia alueita Kehä III:n liikenteen melulta. "Banaani"- vaihtoehdossa rakentaminen olisi tehokkaampaa, sillä alueen kokonaisrakennusoikeus olisi n k-m2. Kerrosluku on VII-VIII. Rakennus olisi muodostanut lopputilanteessa yhtenäisen massan. Pihalle olisi syntynyt areenamainen aukio esimerkiksi erilaisille tapahtumille. Kytkeytyvät nappulat muodostavat tehokkuudeltaan hieman kevyemmän lopputuloksen kokonaisrakennusoikeuden ollessa k-m2. Kaikki rakennukset ovat yhtä korkeita, eli VII kerrosta. Molemmilla vaihtoehdoilla todettiin saavutettavan sama meluntorjuntataso rakennusten pohjoispuolelle. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ovat saavutettavissa molemmissa vaihtoehdoissa laadukkaalla julkisivusommittelulla. Vaiheittaisen toteutettavuuden ja toteutuksen kokonaistaloudellisuuden perusteella päädyttiin noppamaisista rakennuksista koostuvaan vaihtoehtoon. Rakentamisen volyymi on siinä hiukan pienempi, mutta saavutettava tehokkuus riittävä ympäröiviin alueisiin verrattuna. Kaupunkikuvan kannalta nopat jatkavat Plazan aiempien vaiheiden rakennetta ja kaupunkikuvaa. Sen takia noppa-vaihtoehto on "banaania" turvallisempi valinta.

15 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Tontilla sijaitsevista rakennuksista on tehty rakennushistoriallinen selvitys kaavatyön lähtötiedoiksi. Selvityksessä todetaan että tontilla sijaitsevat rakennukset ovat volyymiltään naapurirakennuksia huomattavasti pienempiä. Tontilla olevan rakennuksen mataluus häiritsee Kehä III:n pohjoisreunan muiden rakennusmassojen antamaa yhtenäistä vaikutelmaa. Tontin pohjoisosan laaja pysäköintialue tekee kaupunkitilasta epämääräisen. Rakennuksella ei ole suojelullista merkitystä kokonaisympäristön kannalta. Rakennus ei myöskään enää palvele tuotannollisessa ja toiminnallisessa käytössä ympäristössään. HAVAINNEKUVA "NOPAT"/ Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavamuutoksen käynnistyessä saadut neljä mielipidettä ja lausuntoa on otettu huomioon seuraavasti: - Sähköverkko ja puistomuuntamo: Sähköverkon ja muuntamon siirto otetaan huomioon alueen rakennussuunnittelussa. - Liikennesuunnittelu: Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa ennen Kehä III:n parantamistoimenpiteitä. Koko Veromiehen alueen täydennysrakentaminen lisää jatkossa painetta Kehä II:n ja Lentoasemantien liikennejärjestelyiden parantamiseksi Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville panoa kokouksessaan ja oikeuttaa kaupunkisuunnitteluyksikön pyytämään tarvittavat lausunnot. Kaupunginhallitus teki päätöksen Asemakaavaehdotus pidettiin nähtävillä

16 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Lausunnot Asemakaavaehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa. Vantaan kaupungin museo totesi lausunnossaan, että alueella sijaitsevat A?-luokaan sijoitetut rakennukset voidaan purkaa. Ennen purkua rakennukset tulee kuitenkin dokumentoida valokuvaamalla ja kuvat toimittaa museon kuva-arkistoon. Tiehallinnon Uudenmaan Tiepiiri edellytti, ettei rakentaminen saa haitata Kehä II:n kuivatusjärjestelyitä. Lisäksi huomautetaan, että rakennuksen katolle sijoittuvien edustustilojen ulkotiloja sijoitettaessa tulee ottaa huomioon liikenteen aiheuttamat melu- ja päästövaatimukset. Alueen rakentaminen ei vaikuta Kehä III:n kuivatusjärjestelmiin. Alueen hulevedet johdetaan Äyritien suuntaan. Katolle sijoittuvien edustustilojen suuntaus ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus esitti, että alueen työpaikkamäärän kasvaessa voimakkaasti tulee kevyen liikenteen yhteyksien järjestäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen kuvata tarkemmin kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksessa on mainittu tiedossa olevat joukkoliikenteen kehittämishankkeet. Kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen edellyttää suunnittelua, joka kattaa koko Veromiehen alueen. Suunnitelmaa ei ole ollut mahdollista tehdä tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä, vaan se liittyy koko Veromiehen alueen kehittämissuunnitelmiin. Vantaan Energia Oy edellytti kaukolämpölinjan ja sähkökaapeleiden huomioon ottamista asemakaavamuutoksessa. Alueen kaukolämpölinja sijaitsee Äyritien katualueella, eikä asemakaava näin ollen vaikut linjan sijaintiin. Sähköverkosta ja muuntamoiden sijoituksesta sovitaan erikseen Vantaan Energian ja maanomistajan kesken. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV totesi että kevyen liikenteen yhteydet Kehä III:a itään menevien bussien pysäkille ja tulevan Aviapolis aseman luo ovat hankalat. YTV:n mielestä kaavamuutosalueelta tulee olla suorat kevyen liikenteen yhteydet Kehä III:n varren ja Robert Huberin tien kevyen liikenteen reiteille. Muutosalueen ja Alueen itäpuolisen korttelialueen väliin tulisi kaavoittaa kevyen liikenteen yhteys. YTV:n mukaan koko Veromiehen alueen kevyen liikenteen raitit tulee suunnitella kokonaisuutena, eikä yksittäisten asemakaavamuutosten kautta, jotta turvataan sujuvat turvalliset ja esteettömät väylät joukkoliikenteen pysäkeille ja as le. Kevyen liikenteen yhteydet on mahdollista järjestää suoraan asemakaavan muutosalueelta Robert Huberin tien ja Kehä III:n kevyen liikenteen väylille tonttien sisäisinä yhteyksinä. Muutosalueen itäreunaan ehdotettu kevyen liikenteen yhteyttä ei pidetä tarpeellisena, koska se ei käytännössä lyhennä jalankulkureittejä. Yhteys Äyritien ja Kehä III:n välillä on jo olemassa Robert Huberin tietä ja idempänä sijaitsevaa Perintökujaa pitkin. Tarve koko Veromiehen alueen kevyen liikenteen raittien suunnitteluun on olemassa. Reittejä tutkitaan jatkossa Veromiehen ideasuunnitelman pääreittiehdotusten pohjalta. Muistutukset Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Kaavakarttaan tehdyt tarkistukset Lausuntojen perusteella on nähtävillä olon jälkeen lisätty kaavamääräys jalankulkuyhteyksistä ympäröiville kevyen liikenteen reiteille. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavamuutosta muutettiin seuraavilta osin: - Asemakaavakarttaan on nähtävillä olon jälkeen tehty tekninen korjaus, jossa pysäköintilaitoksen rakennusalan raja on korjattu oikean pituiseksi. - Asemakaavaan on lisätty kaavamääräykset oleskelualueen järjestämisestä ja suorien julkisivujen enimmäispituudesta.

17 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 - Rakennusten rakennusoikeutta on tarkistettu sen seurauksena, että pysäköinnin ensimmäisessä kerroksessa salliva kaavamääräys on poistettu ja pysäköintiin suunnitellut tilat muuttuvat rakennusoikeuteen laskettaviksi tiloiksi. Rakennusoikeus nousi 1980 k-m2. Äyritien varressa oleva puurivi on lyhennetty länsipäästään rakennuksen seinustalta. Kaavamääräyksiä on korjattu ja täydennetty edellyttämällä hulevesien hallintasuunnitelma ja täydentämällä kaupunkikuvallisia määräyksiä julkisivujen osalta Kehä III:n suuntaan. Pihalle edellytetään viihtyisän oleskelupaikan sijoittamista ja jalankulkijoille suoria yhteyksiä tonteilta ympäröiville kevyen liikenteen reiteille. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS HAVAINNEKUVA, Arkkitehtitoimisto Forma-Futura KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksessa osoitetaan VII-kerroksisia toimistorakennuksia Kehä III:n ja Robert Huberin tien varteen. Nämä rajaava Äyritien varteen suojaisan sisääntulopihan. Äyritien puolelle sijoittuu myös toimistoja palveleva pysäköintilaitos. Rakennusryhmä jatkaa Plaza I:n ja II:n sarjaa Kehä III: reunassa.

18 Asemakaavan muutos nro , Veromies / Mitoitus Kaavamuutosalueen rakennusoikeus on yhteensä k-m2. Osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa edustussaunan ja henkilökunnan kuntosalin (250 k-m2). Autopaikkoja tulee rakentaa toimistoille 1 ap/ 50 k-m2, palveluille1 ap/ 50 k-m2 ja liiketiloille 1 ap/ 35 k-m2. Pysäköintilaitokseen sijoittuu n. Pysäköintilaitokseen sijoittuu n. 540 autopaikkaa. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja pihakannen alle. Myös pihatasolle sijoitetaan autopaikkoja vierailijoita varten. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavaratkaisu luo mahdollisuuden rakentaa korkeatasoinen alue Kehä III:n varrelle. Rakennusryhmä liittyy visuaalisesti ja mittakaavallisesti samassa korttelissa sijaitseviin rakennuksiin eheyttäen katuvarren näkymää. 5.3 ALUEVARAUKSET Näkymä Kehä III:n suuntaan, Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Korttelialueet Toimistorakennusten korttelialue (KT) Kaavamuutosalueen länsi- ja eteläreunat on varattu toimistorakennuksille. Alue on jaettu viiteen ohjeelliseen tonttiin. Rakennukset rakennetaan kiinni toisiinsa, jolloin saadaan syntymään melueste Kehä III:n suuntaan. Pihan puolella valokatteiset osat antavat ilmettä kokonaisuudelle. Alueen rakennukset ovat VII-kerroksisia, Robert Huberin tien ja Kehä III:n kulmaan on mahdollista rakentaa edustussauna- ja kuntosalitiloja räystäslinjan yläpuolelle. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialueelle saa sijoittaa pysäköintiä kannen alle sekä VII-kerroksiseen pysäköintilaitokseen. Lisäksi alueen väestönsuojatilaa on mahdollista sijoittaa pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksen on oltava arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja alueen maantasoiset pysäköintipaikat tulee rajata istutuksin. Istutettavalle alueen osalla tulee olla puita ja pensaita. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutusten arvioinnissa on verrattu rakentamisen vaikutuksia alueen säilyttämiseen nykytilassaan.

19 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen eheyttää ja tiivistää alueen yhdyskuntarakennetta. Tontin tehokkuus voimassa olevassa asemakaavassa on matalampi, kuin vastaavilla tonteilla lähiympäristöissä toteutunut ja ympäröivien asemakaavojen sallima rakennusoikeus. KAUPUNKIRAKENNE Kaupunki-/taajamakuva Alueen kaupunkikuva kohenee nykyisten huonokuntoisten ja naapureihin nähden matalien rakennusten korvautuessa toimistorakentamisella, Kehä III:n pohjoispuoli täydentyy ja yhtenäistyy rakentamisen myötä. Nykyinen toiminta ei ole yleiskaavan tavoitteluiden mukaista toimitilavaltaista vaan umpinaisen vaikutelman antavaa teollisuus- ja varastorakentamista. Palvelut Alueella lisääntyvät työpaikat mahdollistavat palvelujen syntymisen alueelle ja sen ympäristöön. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueen työpaikat lisääntyvät nykyisestä. Lopputilanteessa alueelle työskentelee n henkilöä. Työpaikkojen laatu muuttuu teollisuus- ja varastotoiminnasta toimistotyyppisiksi työpaikoiksi. Liikenne Alueen rakentaminen tulee lisäämään liikennettä alueella jonkin verran. Läheisyydessä kulkevat bussilinjat mahdollistavat joukkoliikenteen käytön työmatkoihin. Liikenteen lisääntyminen tuo paineita tarpeelliseksi todetun Kehä III:n parantamisen toteuttamiseksi. Aviapolis-asemaan liittyen tullaan täydentämään joukkoliikenneverkkoa. Kevyt liikenne aiheuttaa lisääntyessään paineita Kehä III:n sujuvampien ylitysten toteuttamiseksi. Lisäksi jatkosuunnittelua vaatii koko Veromiehen alueen kevyen liikenteen järjestäminen siten, että yhteydet Aviapolis-asemalle ovat sujuvat. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella sijaitseva A2- luokaan sijoittunut potentiaalinen suojelukohde häviää alueelta. Kohde on inventoitu ja dokumentoitu, joten tiedot siitä säilyvät edelleen. Kohde on historiansa aikana ko-

20 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 kenut mittavia muutoksia, joiden johdosta sen säilyttämistä muusta ympäristöstä poikkeavan mittakaavan lisäksi ei pidetä perusteltuna. Vesihuolto Vesihuolto ja hulevedet Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta vedenjakeluun eikä jätevesiviemäriin. Hulevesimäärät eivät hankkeen vaikutuksesta lisäänny oleellisesti nykyisestä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen viihtyisyyteen ja meluttomuuteen on kiinnitetty huomiota sijoittamalla rakennukset siten, että syntyy meluton piha-alue. Rakennusten ulkovaipalle on annettu määräyksiä äänieristävyydestä häiriöttömien työskentelyolojen aikaansaamiseksi. Sosiaalinen ympäristö Alue on pääosin päiväkäytössä olevaa työpaikka-aluetta. Alueen sosiaalinen ympäristö muodostuu alueella työssäkäyvistä ja siellä vierailevista Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on nykytilassaan rakennettua ympäristöä. Rakennukset ja asvaltoidut pysäköintikentät peittävät suurimman osan tontista. Vähäisillä nurmialueilla ei ole merkitystä luonnonympäristönä. Luonnontilaista aluetta kaavamuutosalueella ei enää ole, joten sen maankäytön muutos ei merkittävällä tavalla muuta luonnonympäristöä Yhteenveto Kaavamuutosalueen maankäyttö ei ole yhtä tehokasta kuin ympäröivissä kortteleissa on toteutettu tai asemakaavalla sallittu. Taloudellisesta näkökulmasta alue on vajaasti hyödynnetty. Kehä III:n varren merkitys kaupungin suurimpana väylänä edellyttää tien varren rakentamiselta korkeaa laatutasoa ja kaupunkikuvallista yhtenäisyyttä. Nykytilassaan väylän varren eri ikäiset ja mittakaavaltaan toisistaan poikkeavat rakennukset antavat sekavan ja epäsiistin vaikutelman kaupungista. Alueen rakentamisen myötä poistuu vanhaa rakennuskantaa. Taloudelliset, yhdyskuntarakenteelliset ja kaupunkikuvalliset seikat puoltavat muutosta. Ekologisesta näkökulmasta kaavamuutoksella ei ole suuria vaikutuksia, koska alue ei nykytilassakaan ole luonnonmukaista aluetta. Alueella tapahuvat muutokset muuttavat aluetta nykytilaan verrattuna hoidetumpaan suuntaan teollisuustontin nurmikentän muuttuessa Toimistorakentamisen hoidetuksi piha-alueeksi. Alueen kasvilajisto monipuolistuu istutuksilla, mutta tällä on ennemminkin visuaalinen ja viihtyvyyteen vaikuttava kuin luonnonympäristöä monipuolistava merkitys. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueelle kohdistuu jatkossakin ympäristöhäiriöitä Kehä III:lta, lähinnä melua ja hiukkaspäästöjä. Hiukkaspäästöihin tulee kiinnittää huomiota rakennusten ilmanvaihtoa suunniteltaessa. Melun torjumiseksi on annettu äänieristävyysvaatimus. Rakennuskokonaisuus muodostaa meluesteen Äyritien pohjoispuoliselle alueelle. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Katso selostuksen liitesivut.

21 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen toteuttaminen on tarkoitus tehdä vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 aikana. Jatkossa on tarkoituksena edetä tontti/vuosi -vauhtia, markkinatilanteen mukaan. Alue on mahdollisesti valmis vuonna Vedenjakelu Vesijohtoverkon ominaisuudet on selostettu kohdassa Jätevesiviemäröinti Asemakaava-aluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu kuten kohdassa on selostettu. Sadevesiviemäröinti Hulevesiviemäröintiä on selostettu kohdissa ja Viheralueita kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan pintavesien käsittelyssä. 7 KAAVAMUUTOSTYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan muutoksen suunnitteluun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Vantaan kaupunki: Kaavakartan ja selostuksen laatiminen arkkitehti Asta Tirkkonen, Maankäytön ja ympäristön toimiala aluearkkitehti Elli Maalismaa -"- arkkitehti Seppo Niva -"- alueteknikko Anna-Liisa Vanhala -"- suunnitteluavustaja Sari Vesanen -"- liikenneinsinööri Jarmo Pajunen -"- vesihuoltosuunnittelija Keijo Ikonen -"- maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö -"- ohjelmointi-insinööri Heikki Muttonen -"- ympäristöinsinööri Krister Höglund -"- Toteuttajat ja konsultit: NCC Oy Tapio Rantanen Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy rakennusarkkitehti Leila Tuominen VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Vantaalla 18. toukokuuta 2009 Elli Maalismaa aluearkkitehti Asta Tirkkonen arkkitehti

22 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26

23 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26

24 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26

25 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26

26 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26

27 Asemakaavan muutos nro , Veromies /26