GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET
|
|
- Elsa Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET
2
3 GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA MITTAUKSET Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2008
4 ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISBN TIEH v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua myy Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin
5 MUU OHJAUS /2006/30/32 Vastaanottaja Tiepiirit Suuret investoinnit Säädösperusta Korvaa Maantielaki 109 Teiden pehmeikkötutkimukset TIEL Tieleikkausten pohjatutkimukset TIEL Kohdistuvuus Tiehallinto Voimassa toistaiseksi Asiasanat pohjatutkimus, pohjamaa, kairaukset, geofysikaaliset menetelmät, laboratoriotutkimukset, näytteenotto Geotekniset tutkimukset ja mittaukset, (TIEH ja TIEH v-08) Ohjeessa määritetään teiden maarakenteiden ja pohjarakenteiden (pohjanvahvistusten) suunnittelussa ja rakentamisessa lähtötietoina tarvittavat geotekniset tutkimukset ja mittaukset sekä niiden sisältö ja määrä suunnitteluvaiheittain. Ohjeessa esitetään vaatimukset tieleikkausten materiaalien jatkojalostuskelpoisuuden selvittämiseksi. Lisäksi esitetään kuormituskestävyyttä ja routamitoitusta varten tarvittavien tutkimusten tekeminen osana muita pohjatutkimuksia. Ohjeeseen sisältyvät pohjarakenteiden laadunvalvontaan liittyvät mittaukset. Siltapaikkojen tutkimuksissa noudatetaan ohjetta Sillan geotekniset suunnitteluperusteet TIEH Päällysrakenteesta tehtävät tutkimukset esitetään uusittavassa ohjeessa 'Rakenteen parantamista edeltävät tutkimukset' (nykyinen ohje TIEL ). Tätä ohjetta noudatetaan kaikissa Tiehallinnon hankkeissa. Ohje on kirjoitettu ST - urakan näkökulmasta mutta teksti on laadittu siten, että sitä voidaan soveltaa myös muissa hankintatavoissa. Näytteenotosta, heijarikairauksesta ja painokairauksesta on laadittu eurooppalaiset standardit, jotka käännetään ja joiden käytöstä laaditaan soveltamisohjeet. Suomen standardisoimisliitto SFS julkaisee ne käsikirjassarjan 173 osassa 3, joka julkaistaneen viimeistään vuoden 2009 alussa. Julkaisemisen jälkeen vastaavat Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen SGY:n menetelmäohjeet korvataan viittauksella käsikirjaan. LISÄTIETOJA PENTTI SALO Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut Puh
6 TIEDOKSI Ympäristöministeriö Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Finavia Suomen Kuntaliitto Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Rakennusteollisuus RT Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tekniset yliopistot/korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut VTT Helsingin kaupungin geotekninen osasto Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK Tie- ja geokonsultit Pohjatutkimuskonsultit Tiehallinto/pääkonttori, ATS, ATP, ATT
7 ESIPUHE Vuonna 2006 Tiehallinto teetti selvityksen siitä, mitä tutkimustietoja ja missä laajuudessa pohjamaasta ja nykyrakenteista pitää tarjousvaiheessa urakoitsijalle antaa, jotta tarjousvaiheen kustannukset saadaan minimoitua ja eri osapuolten riskit hyväksyttävälle tasolle. Selvityksen (STOP - projekti) tuloksena julkaistiin raportti Tiehallinnon selvityksiä -sarjassa (48/2006). Työn kuluessa syntyi myös yhteisymmärrys siitä, että olemassa olevan tutkimustiedon hyväksikäyttö ja suunnittelun eri vaiheissa tehtävien tutkimusten raportointi edelleen seuraavaan vaiheeseen on rakentamishankkeen laatutavoitteiden ja kustannustehokkuuden kannalta oleellisen tärkeä asia. Tämän näkemyksen esittämiseen on ohjeen laatimisessa kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjeen on laatinut Destian asiantuntijaryhmä, jossa vastaavana tekijänä on toiminut Panu Tolla ja muina kirjoittajina ja asiantuntijoina Jorma Immonen, Reijo Jokela ja Annina Mattsson. Työn ohjausryhmään kuuluivat: Pentti Salo (puh. joht.), Kari Lehtonen, Matti K Hämäläinen, Petter Sandin ja Ari Perttu Tiehallinnosta sekä Seppo Hakala VR-Rata Oy:stä. Ohjausryhmään ovat lisäksi kuuluneet edellä mainitut Destian asiantuntijat ja kirjoittajat. Ohjeluonnos kävi keväällä 2008 läpi lausuntokierroksen. Luonnosta on esitelty myös Suomen Geoteknilliselle Yhdistykselle, jonka kanssa käytiin keskustelua erityisesti kairaajien pätevyysvaatimuksista. Vaatimukset kirjoitettiin ohjeeseen siten, että niiden toivotaan nostavan alan tekijöiden ammatillista osaamista ja arvostusta. Helsingissä kesäkuussa 2008 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut
8 8 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset SISÄLLYSLUETTELO Sisältö ESIPUHE 7 1 YLEISTÄ 11 2 POHJATUTKIMUSTEN TUOTTAMINEN 12 3 TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA Laadunhallinta Noudatettavat standardit ja ohjeet Vaatimukset pohjatutkimuskonsultille Yritystä koskevat vaatimukset Henkilöstöä koskevat vaatimukset Yleistä Päteväksi osoitettu käyttäjä Vastaava asiantuntija Geosuunnittelija Tutkimuslaitteistoja koskevat vaatimukset Vanhoja tuloksia koskevat vaatimukset 18 4 TYÖT ENNEN POHJATUTKIMUSTEN ALOITUSTA JA TUTKIMUSTEN AIKANA Yleistä Toimeksiantajan tehtävät Tehtävät ennen pohjatutkimusten aloitusta Tehtävät pohjatutkimusten aikana Pohjatutkimustyön päättäminen Geosuunnittelijan tehtävät Pohjatutkimusohjelma Työn aikainen ohjaus Pohjatutkimusraportti Pohjatutkimuskonsultin tehtävät Tutkimusten valmistelu Tutkimusten toteutus Pohjatutkimusten työraportti 22 5 MENETELMÄOHJEET Yleiset vaatimukset Luettelo menetelmäohjeista Kenttätutkimusmenetelmät Laboratoriotutkimusmenetelmät Ainetta rikkomattomat menetelmät Laadunvalvontamittaukset ja koekuormitukset Pilaantuneiden maiden tutkimukset 27
9 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 9 SISÄLLYSLUETTELO Kiviaineksen ottopaikan tutkimusmenetelmät 27 6 GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN Kenttätutkimusmenetelmät Näytteenotto- ja laboratoriotutkimusmenetelmät Näytteenotto Laboratoriotutkimusmenetelmät 32 7 POHJATUTKIMUKSET RAKENTEITTAIN Yleiset vaatimukset Rakenteiden pohjatutkimukset Seurantamittaukset ja laadunvarmistus Pinta- ja pohjavesien ympäristöseuranta 41 8 SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISVAIHEIDEN TUTKIMUKSET Yleiset vaatimukset Esiselvitysvaiheen pohjatutkimukset Yleissuunnittelu Vaihtoehtotarkastelut Yleissuunnitelma Tiesuunnitelma ST Tiesuunnitelma Rakennussuunnitelma Rakentaminen ja laadunvarmistus 49 9 RAPORTOINTI JA TULOSTEN TULKINTA Yleistä Infra - pohjatutkimusformaatti Maa- ja kallioperän kuvaus Maaperän kuvaus Kallioperän kuvaus Pohjatutkimustöiden työraportti Pohjatutkimusraportti ESIMERKKIKUVAT LIITTEET 56 LIITE 1. TIEHALLINNON OHJEET 57 LIITE 2 MÄÄRÄLASKENNAN TAVOITETARKKUUS 58 LIITE 3 INFRA-POHJATUTKIMUSFORMAATTI 60 LIITE 4 ESIMERKKIKUVAT 62
10
11 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 11 YLEISTÄ 1 YLEISTÄ Ohjeessa määritetään teiden maarakenteiden ja pohjarakenteiden (pohjanvahvistusten) suunnittelussa ja rakentamisessa lähtötietoina tarvittavat geotekniset tutkimukset ja mittaukset sekä niiden sisältö ja määrä suunnitteluvaiheittain. Ohjeessa esitetään vaatimukset tieleikkausten materiaalien jatkojalostuskelpoisuuden selvittämiseksi. Lisäksi esitetään kuormituskestävyyttä ja routamitoitusta varten tarvittavien tutkimusten tekeminen osana muita pohjatutkimuksia. Ohjeeseen sisältyvät pohjarakenteiden laadunvalvontaan liittyvät mittaukset. Siltapaikkojen tutkimuksissa noudatetaan ohjetta Sillan geotekniset suunnitteluperusteet TIEH Ohje ei sisällä vaatimuksia olemassa olevien teiden rakennekerrosten tutkimuksille kalliotunneleiden erityistutkimuksille materiaalien ottopaikkojen varsinaisille tutkimuksille ympäristövaikutusten erityistutkimuksille pilaantuneiden maiden tutkimuksille Ohjeessa käsitellään kaikissa tien suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa tarvittavat geotekniset tutkimukset ja - mittaukset mukaan lukien laadun todentaminen. Tässä ohjeessa käsitellään vain Tiehallinnon tienpidossa ja -hankinnassa toteutettavia suunnitelmia. Suunnitelmavaiheita vastaavien suunnitelmien nimet on tämän vuoksi kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Ratahallintokeskuksen radanpidossa ja hankinnoissa noudatetaan tätä ohjetta niiltä osin, kun siitä tarjouspyynnössä erikseen mainitaan.
12 12 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset POHJATUTKIMUSTEN TUOTTAMINEN 2 POHJATUTKIMUSTEN TUOTTAMINEN Pohjatutkimusten tuottamisessa keskeiset osapuolet ovat: Toimeksiantaja, joka vastaa toimeksi antamisesta ja hankkimisesta Pohjatutkimuskonsultti: tutkimusten tekijä, joka vastaa tutkimusten tekemisestä ja tuottamiensa tulosten paikkansa pitävyydestä toimeksiantonsa mukaisesti Geosuunnittelija, joka laatii pohjatutkimusohjelman ja vastaa sen tavoitteiden saavuttamisen arvioinnista ja raportoinnista toimeksiantajalle toimeksiantonsa mukaisesti Tutkimusten tekeminen ja osapuolten vastuut on esitetty prosessikaaviona kuvassa 1. Kuva 1 esittää uusien tutkimusten tekoa. Kuvassa 1 on lisäksi esitetty laadunhallintaan liittyvät tärkeimmät tehtävät. Laadunhallinta käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 3. Pohjatutkimusten raportointi ja tulosten tulkinta käsitellään luvussa 9. Vanhojen tutkimusten hyödyntämisessä työnjako poikkeaa edellisestä. Päätoimijoina ovat toimeksiantaja ja geosuunnittelija. Heidän työnjakonsa on seuraava: Toimeksiantaja: toimeksianto ja vanhojen tutkimusten hankkiminen tai niiden hankinnan teettäminen Geosuunnittelija: vanhojen tutkimusten laadun arviointi ja liittäminen osaksi suunnitelmaa Tutkimusten laadunarviointi tehdään kappaleen mukaisesti.
13 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 13 POHJATUTKIMUSTEN TUOTTAMINEN TOIMEKSIANTAJA (TOIMEKSIANTAJAN EDUSTAJA) Tilaus ja siihen liittyvä lähtöaineiston, tutkimusluvan ja ohjeiden antaminen Pohjatutkimusohjelman laatiminen Vanhat pohjatutkimukset Työt ennen pohjatutkimusten aloitusta Konsultin pätevyyden toteaminen Pohjatutkimusohjelman vastaanotto (vastaava asiantuntija) Teettäminen ja valvonta Pohjatutkimusten työnaikainen ohjaus ja tulosten alustava arviointi Tutkimusten tekeminen, mittausraportit ja pöytäkirjat, jälkityöt Pohjatutkimusten työraportti Näytteiden vastaanotto Tutkimusten tekeminen, mittausraportit ja pöytäkirjat Laboratoriotutkimusten työraportti Kalibrointi ja laitteiden toiminnan tarkistus, tulosten tarkistus Vastaavan asiantuntijan tarkastus Lisätutkimusten hankinta kyllä Lisätutkimusesitys Työn tavoitteenmukaisuuden toteaminen ei Työn vastaanotto Pohjatutkimusraportti Työn sopimuk-sen ukaisuuden toteaminen Pohjatutkimuksen tulosten liittäminen osaksi suunnitelmaaineistoa Kuva 1. Pohjatutkimuksen prosessikaavio GEOSUUNNITTELIJA Kenttätutkimukset Laboratorio POHJATUTKIMUS- KONSULTTI LAADUNVAR-MISTUS
14 14 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA 3 TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA 3.1 Laadunhallinta Laadunhallinta osana pohjatutkimuksen prosessia on esitetty pelkistetysti kuvassa 1. Laadunhallinnassa keskeisenä periaatteena on, että kukin toimija vastaa suorituksensa sopimuksen mukaisuudesta mukaan lukien dokumentointi ja raportointi prosessin seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi lähtökohtana on, että kunkin toimijan toimintajärjestelmä sisältää riittävän yksityiskohtaisesti ja kattavasti oman vastuualueensa tehtävät. 3.2 Noudatettavat standardit ja ohjeet Pohjatutkimusten suunnittelussa, toteutuksessa, laadunvarmistuksessa ja raportoinnissa noudatetaan seuraavia eurooppalaisia ohjeita yhdessä tämän ohjeen kanssa. Pohjatutkimusten suunnittelussa, tulkinnassa ja raportoinnissa noudatetaan standardia EN Geotekninen suunnittelu. Osa 2: Pohjatutkimus ja koestus. Geoteknisissä tutkimuksissa ja mittauksissa noudatetaan menetelmäohjeena Eurooppalaista standardia tai spesifikaatiota, joka tässä ohjeessa mainitaan. Eurooppalaisella tasolla valmistellaan seuraavia standardeja, joiden osat ovat eri valmiusasteessa: Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset sekä laadun hallinta Kenttätutkimusmenetelmät Geohydrologiset tutkimukset Maan laboratoriokokeet Geoteknisten rakenteiden koekuormitukset Näitä standardeja noudatetaan luvun 5 mukaan. Valmisteilla olevien standardien käyttöön otosta päätetään erikseen myöhemmin. Tutkimuspisteiden paikalleen mittauksessa noudatetaan ohjetta: Tiesuunnitelman laatujärjestelmä, Maastotiedon hankinta, Toimintaohjeet, Tiehallinto 2002 Pohjatutkimuskonsultin kelpoisuuden arviointi tehdään yrityksen laatujärjestelmän ja henkilökunnan osalta standardin SFS-EN ISO ja CEN ISO/TS mukaan tässä ohjeessa esitetyin täsmennyksin. Laitteiden osalta kelpoisuuden osoittaminen tapahtuu CEN ISO/TS mukaan kolmannen osapuolen toimesta. Nämä spesifikaatiot on laadittu otsikkonsa mukaisesti näytteenottoa ja pohjavesimittauksia varten, mutta niissä esitettyjä vaatimuksia sovelletaan kaikille pohjatutkimuksille.
15 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 15 TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA 3.3 Vaatimukset pohjatutkimuskonsultille Yritystä koskevat vaatimukset Geoteknisiä tutkimuksia ja mittauksia tekevän pohjatutkimuskonsultin pätevyyden vaatimuksena on, että sillä on kattava laatujärjestelmä, joka sisältää vähintään seuraavat alueet: henkilöstön pätevyys ja vaatimuksenmukaisuus pohjatutkimuksen tekemiseksi tarvittavat asianmukaiset laitteet terveys- ja turvallisuusasioiden hallintajärjestelmä tilojen tarkoituksenmukaisuus ennen pohjatutkimusten aloittamista tehtävät työt tutkimuskaluston kalibrointi tutkimuskaluston huolto ja käyttö näytteiden kuljetus, käsittely ja varastointi tutkimusreikien täyttö ja tutkimuskohteen jälkityöt tutkimustulosten raportointi Ulkopuolisen henkilöstön ja aliurakoitsijoiden tulee täyttää samat vaatimukset ja pohjatutkimuskonsultin tulee varmentaa ne Henkilöstöä koskevat vaatimukset Yleistä Pohjatutkimuskonsultin tulee nimetä vastaava asiantuntija ja riittävän monta päteväksi osoitettua käyttäjää jokaiselle projektille, joka koskee määriteltyä pohjatutkimustyötä. Pohjatutkimuskonsultin tulee huolehtia henkilöstönsä säännöllisestä ammatillisesta koulutuksesta ja pitää yllä tiedostoja koulutuksista sekä työkokemuksesta. Ulkopuolisen henkilöstön ja aliurakoitsijoiden tulee täyttää samat vaatimukset ja yrityksen tulee varmentaa ne Päteväksi osoitettu käyttäjä Päteväksi osoitettu käyttäjä vastaa laitteiston kunnosta ja asianmukaisesta käytöstä ja hän laatii tutkimustuloksia koskevat mittausraportit ja pöytäkirjat. Päteväksi osoitetulla käyttäjällä tulee olla dokumentoitu pätevyys seuraavista vastuualueensa mukaisesti: Tehtävän mukaisesti geoteknisissä kenttätutkimuksissa tai laboratoriossa vähintään kolmen vuoden alaa käsittävä työkokemus yrityksessä tai vastaavassa organisaatiossa, joka suorittaa pohjatutkimuksia Geoteknisissä kenttätutkimuksissa, jotka eivät sisällä kallio- ja maanäytteenottoa, puristinkairausta (CPT), siipikairausta tai laboratoriotutkimuksissa, jotka eivät sisällä muita kuin indeksikokeita, vähintään yhden vuoden alaa käsittävä työkokemus yrityksessä, joka suorittaa pohjatutkimuksia Geofysikaalisissa mittauksissa alaa koskeva ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto sekä vähintään vuoden vastaa-
16 16 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA via geofysikaalisia mittauksia käsittävä työkokemus, jolloin on toteuttanut vähintään viisi vaativuudeltaan ja laajuudeltaan vastaavaa tutkimusta päteväksi osoitetun käyttäjän ohjauksessa. Päteväksi osoitetun käyttäjän koulutus- ja työkokemusdokumenttien tulee osoittaa, että hänellä on perustiedot seuraavista: Pohjatutkimuksen tarkoituksesta Maa- ja kalliomekaniikan ja hydrogeologian pääperiaatteista määritellyn pohjatutkimusmenetelmän suorittamiseksi, mukaan lukien tutkimuspisteiden täyttö, näytteiden käsittely, kuljetus ja varastointi, jokaisen näytteen päämaalajin ja/tai kallion alustavasta tunnistaminen ja kuvaaminen voimassa olevien ohjeiden mukaisesti Kenttätutkimuksissa tai laboratoriotyössä vaadittavien pöytäkirjojen laatimisesta Kysymykseen tulevista terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevista määräyksistä Laitteiston toiminnasta, turvallisesta käytöstä ja kunnossapidosta mukaan lukien laitteistoille suoritettavista tarkistuksista ja kalibroinneista Yrityksen toimintajärjestelmästä Riittävät tiedot osoitetaan Tiehallinnon hyväksymällä näyttötutkinnolla Vastaava asiantuntija Vastaavalla asiantuntijalla tulee olla dokumentoitu pätevyys seuraavista vastuualueensa mukaisesti: Geotekniset kenttätutkimukset mukaan lukien geofysikaaliset tutkimukset Alaa koskeva ylempi korkeakoulututkinto sekä osoitettu vähintään kahden vuoden alaa käsittävä työkokemus henkilöryhmässä SKOL 04 yrityksessä, joka suorittaa geoteknisiä tutkimuksia tai alaa koskeva ammattikorkeakoulututkinto sekä osoitettu vähintään kolmen vuoden alaa käsittävä työkokemus yrityksessä henkilöryhmässä SKOL 05, joka suorittaa pohjatutkimuksia sekä toiminut projektista vastaavana vähintään 3 5 vaativuudeltaan ja laajuudeltaan vastaavassa projektissa vastaavan asiantuntija ohjauksessa. Tai muita kuin geofysikaalisia mittauksia koskien: vähintään 5 10 vuoden työkokemus sekä vastaavan asiantuntijan ohjauksessa toiminut projektista vastaavana vähintään 3 5 vaativuudeltaan ja laajuudeltaan vastaavassa projektissa. Riittävät tiedot osoitetaan Tiehallinnon hyväksymällä näyttötutkinnolla. Geotekniset laboratoriotutkimukset Alaa koskeva ylempi korkeakoulututkinto sekä osoitettu vähintään kahden vuoden alaa käsittävä työkokemus henkilöryhmässä SKOL 04 työskentelystä alan laboratoriossa tai laboratoriotulosten analysoinnista alan yrityksessä tai alaa koskeva ammattikorkeakoulututkinto sekä osoitettu vähintään kolmen vuoden edellä kuvattu työkokemus yrityksessä henkilöryhmässä SKOL 05. Työkokemusvaatimus voidaan määrittää projektikohtaisesti vaativuuden ja laajuuden perusteella.
17 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 17 TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA Vastaavan asiantuntijan koulutus- ja työkokemusdokumenttien tulee osoittaa, että hänellä on riittävät tiedot seuraavista: Asiaan kuuluvista laista, terveyttä ja turvallisuutta koskevista määräyksistä, teknisistä määräyksistä ja standardeista Geoteknisen pohjatutkimuksen tarkoituksesta sekä geologian, maaja kalliomekaniikan ja hydrogeologian periaatteista Tutkimustyöhön kuuluvista standardeista, ohjeista ja määräyksistä Geoteknisissä kenttä- ja laboratoriotutkimuksissa vaadittavien pöytäkirjojen laatimista Maanäytteiden päämaalajin ja/tai kallion tunnistamisesta ja kuvaamisesta Yrityksen toimintajärjestelmästä Vastaavan asiantuntijan tulee pystyä ymmärtämään tutkimusohjelman tavoite valvomaan päteväksi osoitettujen käyttäjien työtä varmistamaan kenttä- ja laboratoriotutkimuksissa laadittujen pöytäkirjojen laatu ja täydellisyys, erityisesti tuloksiin vaikuttavat poikkeamat laatimaan pohjatutkimusten työraportti Geosuunnittelija Geosuunnittelija, joka laatii pohjatutkimusohjelman ja pohjatutkimusraportin, tulee olla dokumentoitu pätevyys seuraavista: Alaa koskeva ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto sekä osoitettu vähintään neljän vuoden alaa käsittävä työkokemus henkilöryhmässä SKOL 04 geoteknistä suunnittelua ja pohjatutkimusten valvontaa suorittavassa yrityksessä Tutkimuksissa, jotka tehdään yksinkertaisille rakenteille helpoissa pohjaolosuhteissa, toimeksiantaja voi hyväksyä geosuunnittelijalle tätä vähäisemmän pätevyyden. Geosuunnittelijan koulutus- ja työkokemusdokumenttien tulee osoittaa, että hänellä on riittävät tiedot ja kokemus seuraavista: kokemus kyseessä olevaa hanketta vastaavien kohteiden geosuunnittelusta mukaan lukien kyky arvioida pohjaolosuhteita ja arvioida rakennusosien perustamiskysymyksiä maa- ja kalliomekaniikasta ja hydrogeologiasta sekä geologiasta kenttä- ja laboratoriotutkimuksista sekä niiden soveltuvuudesta lähtötiedon hankintaan suunnittelukohteen olosuhteissa tutkimustyöhön kuuluvista standardeista, ohjeista ja määräyksistä pohjatutkimusraportin laatimisesta Geosuunnittelijan tulee pystyä: esittämään pohjatutkimuksen tavoitteet ohjelmoimaan tarvittavat tutkimukset, erityisesti kohdentamaan tutkimukset tehokkaasti tulkitsemaan ja arvioimaan tutkimusten tuloksia valvomaan asiantuntijavalvojana Pohjatutkimuskonsultin työtä laatimaan pohjatutkimusraportin
18 18 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TUTKIMUSTEN LAADUNHALLINTA Tutkimuslaitteistoja koskevat vaatimukset Pohjatutkimuskonsultin tulee osoittaa, että sillä on pohjatutkimustyötä varten tarvittava laitteisto. Laitteiston tarkastukset tehdään noudattaen standardia: CEN ISO/TS : Geotekninen tutkimus ja koestus. Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset. Osa 3: Yrityksen kelpoisuuden arviointi kolmannen osapuolen toimesta. Tutkimusmenetelmien menetelmäohjeissa on esitetty vaatimukset menetelmäkohtaisesti. Pohjatutkimuskonsultin tulee osoittaa laatujärjestelmässään, että tutkimustyöhön käytettävät laitteet täyttävät asianmukaiset tekniset määrittelyt, ne pidetään kunnossa, ne kalibroidaan ja niitä käytetään tutkimuksia koskevien menetelmäohjeiden ja laitteiden käyttöohjeiden mukaisesti. Laitteiston tarkastuksen ja mittalaitteiden kalibroinnin tulee kattaa kaikki tuloksiin vaikuttavat kaluston osat ja mittalaitteet Vanhoja tuloksia koskevat vaatimukset Alueella aiemmin tehdyissä suunnittelu- tai rakentamishankkeista on usein saatavissa vanhoja pohjatutkimustietoja, jotka pyritään hyödyntämään. Hyödyntämisen edellytyksenä on niiden käyttökelpoisuuden ja luotettavuuden arviointi. Vanhojen tutkimusten luotettavuuden arviointi on geosuunnittelijan tehtävä. Luotettavuuden arviointi tehdään ennen tulosten liittämistä muuhun suunnitteluaineistoon. Tällöin on: Arvioitava tutkimusten yleinen luotettavuus Arvioitava vertailututkimusten tarpeellisuus: arvioidaan, voidaanko tutkimuksia pitää luotettavina mahdollisesti muuttuneissa olosuhteissa ja ohjelmoidaan tarvittaessa tutkimuksia, joihin vanhoja tuloksia voidaan verrata Selvitettävä se, miltä osin tutkimusalueen olosuhteet ovat säilyneet pohjatutkimusten teon jälkeen niin muuttumattomina, että vanhat tutkimukset ovat edelleen käyttökelpoisia. Selvitettävä tutkimustulosten paikkatiedot ja arvioitava niiden luotettavuutta Ennen kuin vanhat tutkimukset voidaan liittää muuhun tutkimusaineistoon, niiden tunnistetiedot on täydennettävä sellaisiksi, että tutkimuksen alkuperä on selvästi havaittavissa piirustuksissa ja muissa asiakirjoissa. Lisäksi toimeksiantajan tulee selvittää, onko aiempi aineisto vapaasti käytettävissä vai liittyykö sen käyttöön ja edelleen levittämiseen käyttö- tai näyttörajoituksia mm. julkistamisen tai sellaisenaan toistamisen suhteen.
19 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 19 TYÖT ENNEN POHJATUTKIMUSTEN ALOITUSTA JA TUTKIMUSTEN AIKANA 4 TYÖT ENNEN POHJATUTKIMUSTEN ALOITUSTA JA TUTKIMUSTEN AIKANA 4.1 Yleistä Luvuissa 2 ja 3 on esitetty tutkimusten tekemiseen osallistuvien toimijoiden välinen työnjako. Tämän työnjaon mukaisesti seuraavissa kappaleissa tehtävät on eritelty yksityiskohtaisesti. 4.2 Toimeksiantajan tehtävät Toimeksiantajan tehtävänä on hankkia pohjatutkimusohjelma ja siinä esitettyjen tutkimusten suorittaminen. Seuraavissa kappaleissa on esitetty luettelomuodossa toimeksiantajan vastuualueelle kuuluvat tehtävät, jotka liittyvät pohjatutkimusten tekniseen suunnitteluun ja suorittamiseen. Tässä ohjeessa ei käsitellä hankintaan liittyviä kaupallisia ja niihin liittyviä sopimusteknisiä asioita Tehtävät ennen pohjatutkimusten aloitusta Pohjatutkimusta varten toimeksiantaja hankkii tai määrittää: Pohjatutkimusohjelman Käytettävä kartta-aineiston ja maastomallin Aikaisempaan tutkimusaineiston Pohjatutkimustehtävän laatuvaatimukset ja rajaukset Tutkimusluvat Pohjatutkimustehtävän ympäristövaatimukset ottaen huomioon: o pohjavesialueet o vedenhankinta-alueet o luonnonsuojelualueet o muinaismuistot o saastuneet alueet o työaikarajoitukset o melua koskevat rajoitukset o liikennettä koskevat vaatimukset o menetelmäohjeet tutkimustyönaikaisten vahinkojen korvaamiseksi o menetelmäohjeet tutkimustöistä tiedottamisesta o tulosten luovuttamisen ehdot, muodot ja arkistoinnin Tehtävät pohjatutkimusten aikana Pohjatutkimusten teon aikana toimeksiantajan tehtäviin kuuluu: Pohjatutkimusohjelmaan tehtävien tutkimustyön aikaisten muutosten valvonta Töiden sopimuksenmukaisuuden valvonta Työn toteuttamisen valvonta Laadunvalvonta
20 20 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TYÖT ENNEN POHJATUTKIMUSTEN ALOITUSTA JA TUTKIMUSTEN AIKANA Pohjatutkimustyön päättäminen Pohjatutkimusten valmistuessa toimeksiantaja hyväksyy pohjatutkimusraportin ja siihen liittyvät pohjatutkimuksen työraportit sekä varmistaa, että tutkimustulokset liitetään tietojärjestelmiin sovitulla tavalla. 4.3 Geosuunnittelijan tehtävät Geoteknisen suunnittelijan tehtävä on laatia pohjatutkimusohjelma, toimia tutkimuksen asiantuntijavalvojana ja raportoida tutkimusten tulokset perustuen pohjatutkimuskonsultin toimittamaan pohjatutkimusten työraporttiin. Pohjatutkimuksiin ja niiden raportointiin liittyvät geosuunnittelijan tehtävät on kuvattu standardissa EN Pohjatutkimusohjelma Hankkeen geosuunnittelijan tehtävänä on laatia pohjatutkimusohjelma, jossa esitetään: Tutkimuksen tavoitteet ja vaatimukset Tehtävät tutkimukset Projektikohtaiset ohjeet tutkimusmenetelmistä Projektikohtaiset ohjeet pohjatutkimusten työraportin laatimisesta ja tulosten raportoinnista Projektikohtaiset ohjeet tutkimuksen aikana geosuunnittelijalle välittömästi raportoitavista tuloksista ja mahdollisista tutkimukseen työn aikana tehtävistä tarkennuksista Aikataulu Pohjatutkimusohjelmaan liitetään tiedot hankkeen olemassa olevista tutkimuksista tai geosuunnittelija osoittaa, mistä ne ovat saatavissa. Pohjatutkimusohjelman laatimista varten geosuunnittelijan on perehdyttävä suunniteltavaan kohteeseen maastokäynnillä ja hankkeen aiemmissa suunnitelmavaiheissa tehtyihin ratkaisuihin. Geosuunnittelijan on selvitettävä suunniteltavien rakenteiden pohjanvahvistus- ja pohjarakentamismenetelmät siinä laajuudessa, kun tietoa on saatavissa ennen pohjatutkimusten aloitusta. Pohjatutkimukset pyritään ohjelmoimaan kunkin suunnittelemavaiheen alussa niin kattaviksi ja niin yksityiskohtaisiksi, että kaikkien rakenteiden suunnittelu on mahdollista yhden pohjatutkimusohjelman mukaan hankituilla tuloksilla. Täydentäviä pohjatutkimuksia pyritään käyttämään ainoastaan tarkentamaan saatua tietoa ja rakennusosien erityistutkimuksiin Työn aikainen ohjaus Pohjatutkimustyön aikana geosuunnittelija antaa täydentäviä ohjeita pohjatutkimuskonsultin toimittamien tietojen ja yhteydenottojen perusteella asiantuntijavalvojana.
21 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 21 TYÖT ENNEN POHJATUTKIMUSTEN ALOITUSTA JA TUTKIMUSTEN AIKANA Pohjatutkimusraportti Pohjatutkimusraportti koostuu pohjatutkimusohjelmasta, pohjatutkimusten työraporteista, jotka kattavat kenttä- ja laboratoriotutkimukset sekä mittausten ja tutkimustulosten arvioinnista. Pohjatutkimusten työraportin ja toimitettujen tulosten perusteella geosuunnittelija laatii arvion pohjatutkimusohjelman tavoitteiden saavuttamisesta sekä arvioi tulosten riittävyyden ja kattavuuden. Mikäli tulosten perusteella suunnittelua ei voida tehdä suunnitelmavaiheen edellyttämällä tasolla, geosuunnittelija esittää toimeksiantajalle täydentävien tutkimusten tekemistä. 4.4 Pohjatutkimuskonsultin tehtävät Pohjatutkimuskonsultin tehtävät ennen ja jälkeen pohjatutkimuksia on kuvattu standardissa SFS-EN ISO kohdissa 5.3, 5.4, 5.5 ja 5.6. Standardissa ei kuitenkaan ole esitetty menettelyä koskien tutkimuslupaa ja vaikutuksia kolmansille osapuolille Tutkimusten valmistelu Ennen kuin pohjatutkimukset voidaan aloittaa, tulee pohjatutkimuskonsultin varmistaa, että sillä on käytettävissä vähintään seuraavat alustavat tiedot: pohjatutkimusohjelma ja sen tavoite pohjatutkimusohjelman edellyttämä kalusto- ja henkilöresurssit suunniteltujen tutkimuspisteiden, koekuoppien tai muiden mittausten sijainti ja paikalleen mittaus tutkimuspisteiden suuntaus, kaltevuus ja sallitut poikkeamat tutkimustyötä koskevat vaatimukset ja odotettavissa olevat geologiset ja hydrogeologiset olosuhteet tutkimuskalustolta vaadittava mittaustarkkuus tutkimusten mittaustiheys ympäristö- ja turvallisuusriskit, jotka liittyvät esim. huuhteluaineisiin tai lietteisiin, joita on tarkoitus käyttää, sekä niiden käyttöä koskevat määräykset mahdolliset riskit, esim. maanalaiset tai ilmassa kulkevat johdot ja kaapelit, liikenne, odottamattomat räjähtämättömät ammukset, saastuminen tutkimuspisteiden ja/tai kaivantojen tunnistustiedot ja suunnitellut syvyydet suunnitellut tutkimusmenetelmät ja näytteenottoluokat tutkimuspisteiden, kaivantojen tai näytteiden numerointia koskevat vaatimukset näytteille suunniteltu käsittely, varastointi ja kuljetus suunnitellut paikalla tehtävät koestukset tutkimuspisteiden tai kaivantojen valmistamismenetelmä ja alueen jälkityöt (täyttö tai injektointi) työn toteutusta varten tarvittavat turvallisuussuunnitelmat ympäristönsuojeluvaatimukset hätätilajärjestelyt
22 22 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset TYÖT ENNEN POHJATUTKIMUSTEN ALOITUSTA JA TUTKIMUSTEN AIKANA tarvittavat luvat ja pidettävät katselmukset tutkimusvahinkojen korvausmenettely toimeksiantajan ja geosuunnittelun asiantuntijan yhteyshenkilöiden nimet suunniteltu tiedonkulku Tutkimusten toteutus Pohjatutkimuskonsultin tehtävä tutkimustyön aikana on varmistaa, että tarvittavat luvat ovat voimassa ja sekä järjestää tarvittavat katselmukset ja näytöt suorittaa tutkimuspisteiden paikalleen mittaukset tehdä pohjatutkimusohjelman mukaiset tutkimukset varmistaa, että tutkimukset tehdään menetelmäohjeiden ja tutkimusohjelman vaatimusten mukaisesti varmistaa, että käytettävä kalusto täyttää asianmukaiset tekniset määrittelyt ja se on kalibroitu menetelmäohjeiden mukaisesti raportoida välittömästi geosuunnittelijalle, mikäli tutkimusohjelman tavoitteita ei saavuteta siinä määritellyillä tutkimusmenetelmillä tai, kun geologiset tai hydrologiset olosuhteet eivät ole odotusten mukaiset laatia tutkimustyöstä vaadittavat kenttäpöytäkirjat varmistaa, ettei tutkimustyöstä aiheudu vaaraa ympäristölle tai kolmansille osapuolille raportoida toimeksiantajalle ja geosuunnittelijalle ympäristölle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuneesta tai aiheutuvasta merkittävästä vahingosta täyttää tutkimusreiät pohjatutkimusohjelman mukaisesti tai kun geologiset olosuhteet sitä edellyttävät varmistaa, että tutkimuskohde on siistitty asianmukaisesti Jos tutkimusten yhteydessä saadaan viitteitä pilaantuneesta maasta, josta ei ole aikaisempaa tietoa, tulee tästä ilmoittaa toimeksiantajalle Pohjatutkimusten työraportti Pohjatutkimuskonsultin tulee pohjatutkimusten valmistuttua laatia kohdan 9.4 mukainen pohjatutkimustöiden työraportti ja varmistaa, että kolmansille osapuolille aiheutuneiden vahinkojen korvaus- ja muut velvoitteet on hoidettu.
23 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 23 MENETELMÄOHJEET 5 MENETELMÄOHJEET 5.1 Yleiset vaatimukset Geoteknisissä tutkimuksissa noudatetaan menetelmäohjeena Eurooppalaista standardia tai spesifikaatiota, joka tässä ohjeessa mainitaan. Muuna ohjeena käytetään ensisijaisesti Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen (SGY) julkaisemaa opasta. Menetelmille, joille ei ole julkaistu Eurooppalaista standardia tai SGY:n opasta, on kunkin pohjatutkimuskonsultin määriteltävä noudatettava menetelmäohje toimintajärjestelmässään. 5.2 Luettelo menetelmäohjeista Kenttätutkimusmenetelmät Taulukko 1 Kenttätutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmä Menetelmäohje Huomautus Näytteenotto SFS EN ISO Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset; soveltamisohje: SGY Kairausopas 3 ja 4 Sähköinen SGY Kairausopas 6 puristinkairaus (CPTU) Laadittavana on standardi pren ISO Electrical cone penetration tests Heijarikairaus SFS EN ISO Heijarikairaus Siipikairaus SGY Kairausopas 2 Laadittavana on standardi pren ISO Field vane test Painokairaus CEN/TS Painokairaus Mekaaninen pren ISO Mechanical puristinkairaus cone penetration test Puristin-heijarikairaus pren ISO Mechanical cone penetration test ja SFS EN ISO Heijarikairaus; soveltamisohje SGY Kairausopas 6 Porakonekairaus SGY Kairausopas 5 Kallionäytekairaus SFS EN ISO Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset
24 24 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset MENETELMÄOHJEET Taulukko 2 Geotekniset pohjavesitutkimukset Tutkimusmenetelmä Menetelmäohje Huomautus Pohjaveden pinnan ja painetason mittaus Yleiset säännöt Pohjaveden pinnan ja painetason mittaus avonaisessa reiässä Vesipainekoe kalliossa Pohjaveden pinnan Alenema ja antoisuus mittaus Veden imeytymiskoe Pohjaveden pinnan ja painetason mittaus suljetussa reiässä Työkohtaisen suunnitelman mukaan Työkohtaisen suunnitelman mukaan Työkohtaisen suunnitelman mukaan Työkohtaisen Suunnitelman mukaan Työkohtaisen suunnitelman mukaan Työkohtaisen suunnitelman mukaan Laadittavana on standardi pren ISO Geotechnical investigation and testing Geohydraulic testing Osa 1: General rules Laadittavana on standardi pren ISO Geotechnical investigation and testing - Geohydraulic testing - Part 2: Water permeability tests in a borehole without packer Laadittavana on standardi pren ISO Geotechnical investigation and testing Geohydraulic testing Part 3: Water pressure test in rock Laadittavana on standardi pren ISO Geotechnical investigation and testing Geohydraulic testing Part 4: Pumping test Laadittavana on standardi pren ISO Geotechnical investigation and testing Geohydraulic testing Part 5: Infiltrometer test Laadittavana on standardi pren ISO Geotechnical investigation and testing Geohydraulic testing Part 6: Water permeability tests in a borehole with packer and pulse-litre stimulation Laboratoriotutkimusmenetelmät Taulukko 3 Laboratoriotutkimukset Tutkimusmenetelmä Menetelmäohje Vesipitoisuuden ISO/TS :2004 Geotekninen määritys tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Hienorakeisen maan irtotiheyden määritys Kiintotiheyden määritys Pyknometrimenetelmä Osa 1: Vesipitoisuuden määritys ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 2: Hienorakeisen maan irtotiheyden määritys ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 3: Kiintotiheyden määritys. pyknometrimenetelmä ja sen soveltaminen Suomessa Rakeisuuden määritys ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 4: Rakeisuuden määritys Huomautus Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan 179-2
25 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 25 MENETELMÄOHJEET Tutkimusmenetelmä Menetelmäohje Ödometrikoe, kuormituksen lisäys Ödometrikoe (kuorman lisäys portaittain) Kartiokoe Hienorakeisen maan yksiaksiaalinen puristuskoe Konsolidoimaton kolmiaksiaalikoe Konsolidoitu kolmiaksiaalikoe Suora leikkauskoe Vedenläpäisevyyden määritys vakio- ja muuttuvapainekoe Konsistenssirajojen määritys Orgaaninen aines (humuspitoisuus) Korroosiotutkimukset Pohja- ja pintavesien ympäristöseuranta ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 5: Ödometrikoe (kuorman lisäys portaittain) ja sen soveltaminen Suomessa ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 6: Kartiokoe ja sen soveltaminen Suomessa ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 7: Hienorakeisen maan yksiaksiaalinen puristuskoe ISO/TS :2004 Geotechnical investigation and testing - Laboratory testing of soil - Part 8: Unconsolidated undrained triaxial test ISO/TS :2004Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 9: Konsolidoidut kolmiaksaalikokeet (vedellä kyllästetty näyte) ja sen soveltaminen Suomessa ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 10: Suorat leikkauskokeet ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 11: Vedenläpäisevyyden määritys. vakiopaine- ja muutuvapainekoe ja sen soveltaminen Suomessa ISO/TS :2004 Geotekninen tutkimus ja koestus. Maan laboratoriokokeet. Osa 12: Konsistenssirajojen määritys. Atterbergin rajat ja sen soveltaminen Suomessa GLO 85, 1. Luokituskokeet Sillan geotekniset suunnitteluperusteet TIEH Ympäristöseurantaohjelman mukaiset menetelmät Huomautus Sisältyy SFSkäsikirjaan Spesifikaatio on julkaistu vain englanninkielisenä Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan Spesifikaatio on julkaistu vain englanninkielisenä Sisältyy SFSkäsikirjaan Spesifikaatio on julkaistu vain englanninkielisenä Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan Sisältyy SFSkäsikirjaan Suomen Vesiyhdistys ry Pohjevesitutkimusopas
26 26 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset MENETELMÄOHJEET Ainetta rikkomattomat menetelmät Taulukko 4 Ainetta rikkomattomia menetelmiä Tutkimusmenetelmä Menetelmäohje Huomautus Karttatulkinta Rakennusgeologinen kartoitus Sähköinen vastusluotaus Maatutka Refraktioseismiset luotaukset Yrityskohtainen menetelmäohje Yrityskohtainen menetelmäohje Yrityskohtainen menetelmäohje, joka perustuu julkaisuun SGY Geofysikaaliset tutkimusmenetelmät Yrityskohtainen menetelmäohje joka perustuu julkaisuun SGY Maatutkaluotaus Maatutkaluotaus, SGY Geofysikaaliset tutkimusmenetelmät Kirjallisuusviite: Maaperäkartan käyttöopas (GTK), Karttatulkintaopas (Vähäsarja P.) Kirjallisuusviite: Rakennusalan kallioluokitus (VTT) ja Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen (VTT) Laitevalmistajan käyttöohjeet on huomioitava Laitevalmistajan käyttöohjeet on huomioitava Laitevalmistajan käyttöohjeet on huomioitava Laadunvalvontamittaukset ja koekuormitukset Taulukko 5 Laadunvalvontamittaukset ja koekuormitukset Tutkittava rakenneosa ja tutkimusmenetelmä Seurantamittaukset: painuma ja kokoonpuristuma Seurantamittaukset: sivusiirtymä Seurantamittaukset: pohjaveden pinnan ja painetason tutkimukset Syvästabilointipilarien lujuuden tutkimusmenetelmät: pilarikaira CPT, PHK pilarisiipikaira näytteenotto Menetelmäohje Yrityskohtainen menetelmäohje Yrityskohtainen menetelmäohje ISO EN Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset ja yrityskohtainen menetelmäohje Yrityskohtainen menetelmäohje, joka perustuu julkaisuihin: Syvästabiloinnin laadunvalvontaohje TIEL ja EN Deep mixing, Annex B Huomautus Laitevalmistajan käyttöohjeet on huomioitava Laitevalmistajan käyttöohjeet on huomioitava Laitevalmistajan käyttöohjeet on huomioitava CPT ja PH-kairausten sekä näytteenoton suorituksen osalta on otettava huomioon lisäksi ao. menetelmäohje (taulukko 1)
27 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 27 MENETELMÄOHJEET Tutkittava rakenneosa ja tutkimusmenetelmä Paalujen koekuormitus dynaaminen koekuormitus staattinen koekuormitus ehjyysmittaus Menetelmäohje SPO 2001 Suurpaalutusohje LPO 2005 Lyöntipaalutusohje PO-2007 Pienpaalutusohje Huomautus Laadittavana ovat standardit: pren ISO Pile load test static axially loaded compression test pren ISO Pile load test static axially loaded tension test pren ISO Pile load test static transversally loaded tension test pren ISO Pile load test dynamic axially loaded compression test Pilaantuneiden maiden tutkimukset Pilaantuneiden maiden tutkimuksissa noudatetaan hankekohtaisesti sovittavia menettelyjä Kiviaineksen ottopaikan tutkimusmenetelmät Varsinaisten kiviainesten ottopaikoilla ja tieleikkauksissa, joista irrotettavaa materiaalia suunnitteellaan käytettäväksi rakennuskiviaineksena, tehdään riittävät selvitykset käyttäen ohjeiden: InfraRYL 2006 PANK ry. : Asfalttinormit 2008 Suomen Betonitieto Oy: BY 43 Betonikiviainekset 2007 mukaisia menetelmiä.
28 28 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN 6 GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVEL- TUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMI- SEEN 6.1 Kenttätutkimusmenetelmät Geoteknisen tutkimusmenetelmän valinta tehdään pohjatutkimusohjelmaa laadittaessa. Tällöin on otettava huomioon tutkimusmenetelmän soveltuvuus geoteknisten ominaisuuksien määrittämiseen kohteen olosuhteissa. Soveltuvuuteen vaikuttavat muun muassa seuraavat seikat: syvyys, joka menetelmällä voidaan saavuttaa kyky läpäistä tavoitetason yläpuolisia kerroksia kyky erottaa läpäistävät kerrokset ja määrittää läpäistävien kerrosten ominaisuuksia tarkkuus, jolla tutkittavat ominaisuus tai ominaisuudet voidaan geoteknisissä kerroksissa määrittää Pohjatutkimusohjelmassa esitetty tutkimusmenetelmä tulee tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa työn alussa tai sen kuluessa, mikäli menetelmä ei kohteen olosuhteissa sovellu tutkittavien geoteknisten ominaisuuksien määrittämiseen. Käytettävästä menetelmästä päättää geotekninen suunnittelija. Alla olevassa taulukossa on esitetty tavanomaiset geotekniset tutkimusmenetelmät, joita tiehankkeissa tulee käyttää. Taulukko perustuu standardissa SFS-EN esitettyyn vastaavaan taulukkoon, mutta siitä on poistettu suomalaisiin geologisiin olosuhteisin soveltumattomat tai Suomessa vähän käytetyt menetelmät. Tavanomaiset geofysikaaliset menetelmät on lisätty taulukkoon. Kunkin tutkimusmenetelmän osalta on esitetty sen soveltuvuus geoteknisten ominaisuuksien määrittämiseen karkea- ja hienorakeisissa maalajeissa sekä lisäksi moreenimaalajeissa.
29 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 29 GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN Taulukko 6 Pohjatutkimusmenetelmien soveltuvuus geoteknisten ominaisuuksien määrittämiseen (perustuu standardiin EN1997-2)
30 30 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN 6.2 Näytteenotto- ja laboratoriotutkimusmenetelmät Näytteenotto Laboratoriotutkimusten teko edellyttää laadultaan riittävän hyviä näytteitä, jotka voidaan ottaa vain asianmukaisella näytteenottomenetelmällä. Vaatimukset maanäytteille ja näytteenotolle on esitetty standardissa: SFS-EN ISO : Geotekninen tutkimus ja koestus. Näytteenottomenetelmät ja pohjavesimittaukset. Osa 1: Työn suorituksen tekniset periaatteet Näytteenottomenetelmien luokat on määritetty seuraavasti (SFS-EN ISO ): luokan A näytteenottomenetelmillä voidaan saada laatuluokkien 1 5 mukaisia näytteitä luokan B näytteenottomenetelmillä voidaan saada laatuluokkien 3 5 mukaisia näytteitä luokan C näytteenottomenetelmillä voidaan saada laatuluokan 5 mukaisia näytteitä. Näytteiden Laatuluokkien 1 tai 2 mukaisia näytteitä voidaan saada vain luokan A näytteenottomenetelmillä. Tarkoituksena on saada näytteitä, joissa näytteenottomenettelyn tai näytteiden käsittelyn aikana ei ole tapahtunut lainkaan tai on tapahtunut vain vähän maarakenteen häiriintymistä. Maan vesipitoisuus ja huokosluku vastaavat kohteen arvoja. Maan aineosissa tai kemiallisessa koostumuksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Eräät ennalta arvaamattomat olosuhteet, kuten geologisen kerrostuneisuuden vaihtelut saattavat johtaa siihen, että saadaan alempien laatuluokkien mukaisia näytteitä (SFS-EN ISO ). Käyttämällä luokan B näytteenottomenetelmiä ei saada laatuluokkaa 3 parempia näytteitä. Tarkoitus on saada näytteitä, jotka sisältävät kaikki kohteen maan aineosat niiden alkuperäisten osuuksien suhteessa, ja maa on säilyttänyt luonnollisen vesipitoisuutensa. Eri maakerrosten yleinen järjestys tai komponentit voidaan tunnistaa. Maan rakenne on häiriintynyt. Eräät ennalta arvaamattomat olosuhteet kuten geologisen kerrostuneisuuden vaihtelut saattavat johtaa siihen, että saadaan alempien laatuluokkien mukaisia näytteitä (SFS-EN ISO ). Käyttämällä luokan C näytteenottomenetelmiä ei saada laatuluokkaa 5 parempia näytteitä. Maan rakenne näytteessä on täysin muuttunut. Eri maakerrosten yleinen järjestys tai komponentit ovat muuttuneet siten, että kohteen kerroksia ei voida tarkasti tunnistaa. Näytteen vesipitoisuus ei ehkä edusta tutkittavan maakerroksen luonnollista vesipitoisuutta (SFS-EN ISO ). Yhteenveto luokituksesta on esitetty taulukossa 7.
31 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 31 GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN Taulukko 7 Laboratoriokokeisiin käytettävien maanäytteiden laatuluokat ja käytettävät näytteenottoluokat (SFS-EN ISO ). Maan ominaisuudet / maanäytteiden laatuluokka Muuttumattomat maan ominaisuudet raekoko (rakeisuus) * * * * vesipitoisuus * * * tiheys, tiiviysluku, vedenläpäisevyys * * kokoonpuristuvuus, leikkauslujuus * Ominaisuudet, jotka voidaan määrittää kerrosjärjestys * * * * * kerrostumien rajat karkearakeiset maalajit * * * kerrostumien rajat hienorakeiset maalajit * * Atterbergin rajat, kiintotiheys, orgaanisen aineksen pitoisuus * * * * vesipitoisuus * * * tiheys, tiiviysluku, huokoisuus, vedenläpäisevyys * kokoonpuristuvuus, leikkauslujuus * A Näytteenottoluokitus standardin SFS-EN ISO mukaisesti B C Taulukossa 8 on esitetty Suomessa yleisesti käytössä olevien näytteenottimien soveltuvuus maanäytteenottoon eri maaperäolosuhteissa ja näytteenottoluokassa.
32 32 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN Taulukko 8 Suomessa käytössä olevien näytteenottimien soveltuvuus Päämaalaji Savi Siltti Hiekka Sora Moreeni Soveltuminen riippuu esim. seuraavista Jäykkyys tai lujuus, herkkyys, plastisuus Jäykkyys tai lujuus, herkkyys, plastisuus, pohjavesi Rakeisuus, tiiveys, pohjavedenpinta Rakeisuus, tiiveys, pohjavedenpinta Rakeisuus, tiiveys, pohjavedenpinta Eloperäinen maaaines Maatumisaste Näytteenottoluokka A ST-I ja II Norjalaistyyppinen mäntäkaira Koekuoppa ST-I ja II Norjalaistyyppinen mäntäkaira Koekuoppa ST-I ja II (b) Norjalaistyyppinen mäntäkaira (b) Koekuoppa Koekuoppa Koekuoppa Norjalaistyyppinen mäntäkaira Koekuoppa Näytteenottoluokka B Mäntänäytteenottimet näyteputkilla Iskuwireline (a) Mäntänäytteenottimet näyteputkilla Iskuwireline (a) Mäntänäytteenottimet näyteputkilla (a, b) Iskuwireline (b) Mäntänäytteenottimet näyteputkilla (a, b) Iskuwireline (a, b) Mäntänäytteenottimet näyteputkilla (a, b) Iskuwireline (a, b) Mäntänäytteenottimet näyteputkilla (a) (a) Edellyttää suojaputken käyttöä, ellei näytereikä pysy muuten stabiilina (b) Näytteenottimen halkaisija vähintään 3xd max (c) Kun d max >32 mm, on ottimen halkaisija oltava 63 mm, muulloin näytteenottimen halkaisija 2xd max. Pohja- ja pintavesinäytteenottoa koskevat vaatimukset on esitetty luvussa 7. Näytteenottoluokka C Kierrekaira (a) Läpivirtausputki (a) Putkinäytteenottimet (a) Kierrekaira (a) Läpivirtausputki (a) Putkinäytteenottimet (a) Kierrekaira (a, c) Läpivirtausputki (a, c) Putkinäytteenottimet (a, c) Kierrekaira (a, c) Läpivirtausputki (a, c) Putkinäytteenottimet (a, c) Kierrekaira (a, c) Läpivirtausputki (a, c) Putkinäytteenottimet (a, c) Kierrekaira (a) Laboratoriotutkimusmenetelmät Maan ja kallion luokitusominaisuuksien luotettava määrittäminen edellyttää laadultaan riittävän hyviä näytteitä. Standardissa SFS-EN Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 2: Pohjatutkimus ja koestus on esitetty seuraavat vaatimukset näytteiden häiriintymättömyydelle.
33 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset 33 GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN Taulukko 9. Laboratoriokokeisiin käytettävien maanäytteiden laatuluokat ja käytettävät näytteenottoluokat (SFS-EN ) Parametri Maalajityyppi Savinen maalaji Silttinen maalaji Hiekkainen, sorainen maalaji Koenäytteen tyyppi Koenäytteen tyyppi Koenäytteen tyyppi Häiritty Vaivattu Häiriintymätön Häiriintymätön Häiritty Vaivattu Häiritty Vaivattu Geologinen kuvaus ja X X X X X X X X maalajin luokitus Vesipitoisuus X (X) (X) X (X) (X) (X) (X) Irtotiheys X (X) X (X) Pienin ja suurin tiheys (X) (X) (X) X X Atterbergin rajat (konsistenssirajat), X X X X X X Orgaaninen aines (1) X X X X X X X X Rakeisuus X X X X X X X X Suljetun tilan leikkauslujuus X (X) Vedenläpäisevyys X X (X) (X) (X) (X) Häiriintymisherkkyys X Kokoonpuristuvuus (2) X X (X) (X) (X) (X) Tehokkaat lujuusparametrit X X (X) (X) (X) (X) (3) X = määritetään normaalisti (X) = määrittäminen mahdollista, ei välttämättä edustava = ei sovellu HUOM. Joillakin maalajityypeillä lisäkokeita voidaan harkita esimerkiksi orgaanisen aineksen pitoisuuden, kiintotiheyden ja aktiivisuuden määrittämiseksi. HUOM. (1), (2), (3): parametri lisätty SFS-EN esitettyyn alkuperäiseen taulukkoon Standardissa SFS-EN on määritetty geoteknisten parametrien määrittämiseen soveltuvat laboratoriokoemenetelmät. Yhteenveto niistä on esitetty taulukossa 10.
34 34 Geotekniset tutkimukset ja mittaukset GEOTEKNISTEN TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS MAAPOHJAN OMINAISUUKSIEN TUTKIMISEEN Taulukko 10. Geoteknisten parametrien määrittämiseen käytettävät laboratoriokokeet (SFS-EN ) Geotekninen parametri Maalajin tyyppi Sora Hiekka Siltti Savi (NK) *) Savi (YK) *) Turve, liejuinen savi Ödometrimoduuli (E oed ), kokoonpuristuvuusindeksi (C c ) [yksiaksiaalinen kokoonpuristuvuus] (OED) (TX) (OED) (TX) OED (TX) OED (TX) OED (TX) Kimmomoduuli (E) TX TX TX TX TX Leikkausmoduuli (G) (1) Avoimen tilan tehokas leikkauslujuus (c'), (φ') Tehokas jäännösleikkauslujuus (c R ), (φ R ') Suljetun tilan leikkauslujuus (c u ) TX SB RS (SB) TX SB RS (SB) TX SB RS (SB) TX SB RS (SB) TX SB RS (SB) OED (TX) TX SB RS (SB) TX DSS SIT TX DSS (SB) SIT TX DSS (SB) SIT TX DSS (SB) SIT Irtotiheys (ρ) BDD BDD BDD BDD BDD BDD Konsolidaatiokerroin (c v ) Vedenläpäisevyyskerroin (k) TXCH PSA TXCH PSA OED TX PTC TXCH (PTF) OED TX TXCH (PTF) (OED) = ei sovellu ( ) = soveltuu vain osittain; ks. yksityiskohtia luvusta 5. *) NK = normaalisti konsolidoitunut savi, YK = ylikonsolidoitunut savi Laboratoriokokeita koskevia lyhenteitä: Irtotiheyden määrittäminen Suora leikkauskoe Ödometrikoe Vedenläpäisevyyden määritys muuttuva painekokeella Vedenläpäisevyyden määritys vakiopainekokeella Rengasleikkauskoe (rengasleikkauskojeessa) Rasialeikkauskoe (rasialeikkauskojeessa) Lujuusindeksikokeet (tehdään tavallisesti vain esikoe- BDD DSS OED PTF PTC RS SB SIT vaiheessa) PS TX TXCH OED TX TXCH (PTF) (OED) OED TX TXCH (PTF) (OED) Rakeisuusanalyysi Kolmiaksiaalikoe Vedenläpäisevyys vakiopainekokeessa kolmiaksiaalilaitteessa tai joutavaseinämäisessä laitteessa (2) (1) Leikkausmoduulin määrittämiseen, erityisesti pienien muodonmuutosten alueella, käytetään Bender element tai resonant-colum mittausta (2) Joustavaseinämäisen laitteen soveltuvuus kyseisen näytteen testaukseen selvitetään tapauskohtaisesti Pohja- ja pintavesinäytteiden analyysejä koskevat vaatimukset on esitetty luvussa 7.
KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus
LIITE 26 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-2:2007 kanssa.
LisätiedotGeotekniset tutkimukset ja mittaukset
10 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA SUUNNITTELUVAIHEEN OHJAUS Geotekniset tutkimukset ja mittaukset Suunnitteluvaiheen ohjaus Liikenneviraston ohjeita 10/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: Pasi
LisätiedotPOHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008
POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2008 POHJATUTKIMUKSEN TYÖSAAVUTUKSET JA KUSTANNUKSET Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja Tiehallinto Helsinki2008 RAPORTTI
LisätiedotLiikenneviraston ohjeiden tilanne
Liikenneviraston ohjeiden tilanne 10.12.2015 WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/OHJELUETTELO 10.12..2015 Panu Tolla 2 Sisältö Geotekniset ohjeet Eurokoodi 7 ja Kansallinen liite 2015 (LVM) Ankkureiden suunnittelu
LisätiedotISO-maa- ja kallioluokituksen soveltamisohje Suomessa SFS-EN ISO SFS-EN ISO
ISO-maa- ja kallioluokituksen soveltamisohje Suomessa SFS-EN ISO 14688-1...14688-2 SFS-EN ISO 14689-1 2 Julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa ko. kirjan kohdalta.
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotPeriaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi
Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
Lisätiedot13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111
LisätiedotAjankohtaista pohjatutkimuksissa HHa /SGY
Ajankohtaista pohjatutkimuksissa 2014 HHa 08.10.2014 /SGY Ohjeistusta päivitetään EC-7 yhteensopivaksi (eurostandardien noudattaminen) Siipikairausten laadun parantaminen, voiko CPTU korvata siipikairaukset?
LisätiedotRakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman
Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotRakentamismääräyskokoelma
Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet
LisätiedotKaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma
KAIVANTOJEN TURVALLISUUS MINISEMINAARI 25.11.2014 Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Pentti Virkkunen 1 1. KAIVANTOPROJEKTIN HALLINTA Rakennuttajan, suunnittelijan ja urakoitsijan projektinhallintakyvyt
LisätiedotAjankohtaista pohjatutkimuksissa HHa /SGY
Ajankohtaista pohjatutkimuksissa 2014 HHa 10.6.2014 /SGY Ohjeistusta päivitetään EC-7 yhteensopivaksi (eurostandardien noudattaminen) Siipikairausten laadun parantaminen CPT:n käyttö Suomessa Pohjatutkijan
LisätiedotKaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma
Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 22.5.2014 Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Pentti Virkkunen 1 1. Kaivantojen turvallisuus Näkemys: Kaivantoprojekteissa on liikaa yllätyksiä, häiriöitä
LisätiedotTURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu
1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja
LisätiedotRIL 263-2014 Kaivanto-ohje
Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.
LisätiedotKalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje
Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 17.1. - 18.1.2019 Väylävirasto / Sitowise Oy Kalliotunnelin elinkaaren ohjeistusta 3 Väylävirastolta puuttuu kalliotunnelin
LisätiedotUudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus
Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä
LisätiedotORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4
ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN
LisätiedotMaastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen
Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet
LisätiedotSILATEKNIIKAN PÄIVÄT 2016 Georakentamisen näkökulmia
SILATEKNIIKAN PÄIVÄT 2016 Georakentamisen näkökulmia Sisältö Geosuunittelun ohjeet Eurokoodi 7 ja NCCI7:n päivitys Ankkurit Siltojen kantavuuslaskenta ja korjauksiin liittyvä suunnittelu Kitkapaalut Rata-
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 18085 SKOL jäsen ALAKOULUN ALUETUTKIMUS Meijerintie 32700 HUITTINEN 9.5.2018 - liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002 pohjatutkimusleikkaus
LisätiedotSUUNNITTELUOHJEEN LUONNOKSEN ESITTELY OHJELUONNOS 03/2018. Liikenneviraston sidosryhmätilaisuus Pohjaveden suojaukset päivittyvät ohjeet
SUUNNITTELUOHJEEN LUONNOKSEN ESITTELY Liikenneviraston sidosryhmätilaisuus 19.3.2018 Pohjaveden suojaukset päivittyvät ohjeet OHJE LUONNOSVAIHEESSA VALMISTUMINEN 05/2018 (ARVIO) 2 MAHDOLLISESTI YHDISTETÄÄN
LisätiedotRakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet
Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4
LisätiedotUuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset
Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 18085 SKOL jäsen ALAKOULUN ALUETUTKIMUS Meijerintie 32700 HUITTINEN 9.5.2018 - liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002 pohjatutkimusleikkaus
LisätiedotVESIHUOLTOVERKKOJEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN MÄÄRITTELY- JA HANKINTAOHJE 2012. Valmiin työn julkistaminen Vesihuoltojaoston syysseminaarissa 7.11.
VESIHUOLTOVERKKOJEN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN Valmiin työn julkistaminen n syysseminaarissa 7.11.2012 Työryhmän puh.joht. Matti Ojala Rahoittajat: - Suomen Vesilaitosyhdistys ry - Maa- ja Vesitekniikan Tuki
LisätiedotPoijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET
24 2012 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Poijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET Poijukettingit ja sakkelit Laatuvaatimukset Liikenneviraston ohjeita 24/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Liikenneviraston
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotTR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta
PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotRakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
LisätiedotSiltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje
Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 ISBN 951-803-725-X
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10
VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3
LisätiedotTeiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet
Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto
LisätiedotInframodel tiedonsiirto 23.8.2006
Inframodel tiedonsiirto 23.8.2006 Inframodel 2 tiedonsiirto, yleistä Inframodel 2 -projekti valmistui maaliskuun 2006 lopussa. Projektissa määritettiin ja toteutettiin uusi menetelmä väylätietojen siirtoon
LisätiedotVESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS
VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa
LisätiedotTARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi
TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman
LisätiedotSUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS
9757 KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS 31.3.2003 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09)
LisätiedotRIL Paalutusohje PO16
RIL 254-2016 Paalutusohje PO16 SGY Koulutustilaisuus 14.3.2017 Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 14.3.2017/GÅ 1 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen - Korvaa nykyisen RakMK:n - Rakenteiden
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotRakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013
Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Jussi Tuominen Laatupäällikkö 24.1.2013 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. Tausta ja asfalttimassan CE-merkintään liittyvät vaatimukset 2. Tuottajan
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotVAARA VAANII KAIVANNOSSA
VAARA VAANII KAIVANNOSSA 22.5.2015 Vaara Vaanii Kaivannossa Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? TAUSTA Vuonna 2009 turvallisuuslainsäädäntö kiristyi kaivantojen osalta VNa 205/2009 Rakennustyön turvallisuudesta
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotSisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen
Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,
LisätiedotInfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13250 Porapaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.
InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. Tässä luvussa käsitellään poraamalla asennettavia teräspaaluja. Käsiteltävät
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10073 SKOL jäsen GUNNARLAN ALUETUTKIMUS Kaivurinkatu 08200 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 01.06.2010 Liitteenä 7 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotStandardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle
Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka TONTIT K 6/-7..7 Maaperä Korttelialueella on tehty yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
Lisätiedot2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015
2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...
LisätiedotLAATUSUUNNITELMAMALLI
Laatusuunnitelmamalli 1(5) Oulun kiinteistöjen talvikunnossapidon LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman laatiminen...
LisätiedotONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for
LisätiedotRakentamisen laadun prosessi
Rakentamisen laadun prosessi Työn suunnittelu Työmaan toimintasuunnitelma Työn toteutus Rakenne- tai työvaihekohtainen laaturaportti Urakkakohtainen laaturaportti Työnaikainen laadunvarmistus Poikkeamaraportti
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI
G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus
Lisätiedot1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8
RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotKOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU
TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI
LisätiedotOULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /
Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun
Lisätiedot2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4
2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN
LisätiedotSILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO S/20034 20.1.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI Siikin alikulkukäytävä, Tampere SILTAKOHTAINEN PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Hyväksynyt: XXXX/Tampereen kaupunki xx.x.2017 Sisältö sivu
LisätiedotG271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotKaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?
Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotEnäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09
VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus
LisätiedotBetonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
LisätiedotTEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut
TEP / WP4, Teräsrakentamiseen liittyvät mallidokumentit ja niiden sisältö sekä vastuut TEP-Teräsrakentamisen eurooppalaiset pelisäännöt TEP / WP4, Sisältö Yleistä Piirustukset Luettelot Tekniset eritelmät
LisätiedotPANK ry Laboratoriotoimikunta. Testauslaboratorioiden käyttöön:
PANK ry Laboratoriotoimikunta Testauslaboratorioiden käyttöön: - Asfalttimassat, käsikirjojen 165-1 ja 165-2 testausmenetelmästandardien -liitteiden muutokset - Asfalttien testausmenetelmästandardien muut
LisätiedotNaulalevyrakenteiden CE - merkintä
Naulalevyrakenteiden CE - merkintä Mikael Fonselius CPD 89/106/EC, Dec-1988 EN 14250, Jan-2010 (2005) PosPap from SG18, May 2009 AC-Ristikot-Over-Feb-11.doc 26 January, 2011 1 (14) Naulalevyristikoiden
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI
Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN
LisätiedotToimintaohjeiden rakenne ja käyttö
Toimintaohjeiden rakenne ja käyttö Tiensuunnittelun laatujärjestelmä TILAAJAN MENETTELYT KONSULTIN TOIMINTA/ LAATUJÄRJESTELMÄ TIEPIIRIKOHTAISET TÄSMENTÄVÄT OHJEET S U U N N I T T E L U N T O I M I N T
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006
HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno
LisätiedotLIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ
LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit
Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset
LisätiedotKaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa
Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä
LisätiedotSoidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja
Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija
LisätiedotVANTAA. Vesiuomien stabiliteettilaskenta. Ohje
VANTAA Vesiuomien stabiliteettilaskenta Ohje 05/2013 Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Kuntatekniikan keskus Geotekniikka ALKUSANAT Vantaan kaupungin alueella kulkee kaksi merkittävää vesiuomaa, Vantaanjoki
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5
LisätiedotYmpäristönäytteenoton erityispiirteitä
Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin
LisätiedotPANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO
PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotYmpäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta
Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotH-4933 TEOLLISUUSASEMAN RUMMUN JA H-4903 TEOLLISUUSASEMAN RAITTISILLAN UUSIMINEN TERÄSPUTKISILLALLA
H-4933 TEOLLISUUSASEMAN RUMMUN JA H-4903 TEOLLISUUSASEMAN RAITTISILLAN UUSIMINEN TERÄSPUTKISILLALLA Nokian kaupunki on laatinut muistion silla suunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja huomioitavista asioista.
LisätiedotInfraRYL, mikä muuttuu?
InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista
LisätiedotJohanna Tikkanen, TkT
Johanna Tikkanen, TkT VTT Otaniemi, Kemistintie 3 M M Huomioliivi mukaan Asianmukaiset jalkineet Keskiviikkona! M Maanantai ja torstai Betonin kiviaines Tuoreen betonin ominaisuudet Kovettuneen betonin
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys
NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys 28.9.2015 2 Nurmijärven kunta Nysäkuja- Velhonkaari RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE 4 2 TUTKIMUKSET
Lisätiedot