Tavoitteet... 2 Riskiryhmät... 2

Transkriptio

1 Tavoitteet... 2 Riskiryhmät Aiemmat mittaukset ja toimenpiteet Opettajien ja opiskelijoiden altistuminen Systemaattiset altistusmittaukset Arvio muiden soittimien/soitinryhmien opettajien altistumisesta Arvio opiskelijoiden altistumisesta Riskin arviointi Melualtistuksen seuranta Tilat ja niiden akustiikka Muut keinot: soittimet, opetus/toimintatavat, altistusaika Edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutus altistumiseen Konserttitilanteet Hankinta,käyttöönotto ja käyttö...14 Liite 1. Tapahtumalomake meluannosmittarien käytön seurantaan...17 Liite 2. OHJE MELUANNOSMITTARIN KÄYTTÖÖN (PJK JA METROPOLIA)...18 Kannen piirros: NonoSöderberg

2 s. 2/18 Tämä meluntorjuntaohjelma on tehty meluasetuksen VNA 85/2006 ja musiikki- ja viihdealan käytännesääntöjen mukaan. Tavoitteena on lisätä henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoisuutta melualtistuksen vähentämisen keinoista sekä pitää heidän päivittäinen melualtistuksensa alle80 db. Tavoitteena on myös, että opettajat ja opiskelijat tunnistavat kuulovaurioriskin kannalta merkittävimmät tekijät ja osaavat suojautua tarvittavin toimenpitein. Eri soitinryhmien opettajien melualtistumista on mitattu henkilökohtaisilla annosmittareilla. Tuotetun äänen voimakkuuden perusteella eri soittimet ja soitinryhmät luokiteltiin neljään luokkaan keskiäänitason perusteella. Päivittäisen altistumisen raja-arvo 87 db ylittyy Päivittäisen altistuksen ylempi toiminta-arvo 85 db ylittyy Päivittäisen altistuksen alempi toiminta-arvo 80 db ylittyy Päivittäisen altistuksen alempi toiminta-arvo 80 db ei ylity Riski on merkittävä, kun päivittäinen altistus ylittää 85dB.Päivittäinen melualtistus on se määrä melua, jolle henkilö altistuu päivän aikana. Päivän meluannos jaetaan tai tiivistetään aina 8 tunnin ajalle. Merkittävän riskin Pop & Jazz Konservatoriossa kuulon kannalta aiheuttavat lyömäsoittimet, yhtyeopetus, pasuuna ja muut vaskisoittimet sekä saksofoni. Kaikki muut soittimet aiheuttavat kuulon kannalta vähintäänkin kohtalaisen riskin. Työnantajalla on velvoite hankkia kuulonsuojaimet ylemmän raja-arvon ylittäville riskiryhmille. - Rytmitä opetusta siten, että voitvähentää yhtäjaksoista voimakasta melualtistusta. - Soittotapahtuma pitää aina akustisesti sovittaa tilaan, jossa ollaan. - Jo pienikin etäisyyden kasvattaminen soittimeen vähentää altistumista. Mieti voitko opettajana sijoittua sopivalle etäisyydelle esim. opiskelijan sivulle. - Koko henkilökunnan vastuulla on ennakolta huolehtia siitä, että volyymitaso pysyy sallituissa rajoissa (myös esitys- ja konserttitilanteissa). Mikäli melutasoa ei pystytä alentamaan, on esitys keskeytettävä. - Kuulosuojaimia tulee käyttää aina kun melutaso ylittää raja-arvot. Oppilaitoksella on kaksi meluannosmittaria, joita työntekijä tai ammattilinjan opiskelija voi halutessaan lainata seuratakseen yksittäisten oppituntien tai koko työpäivän keskiäänitasoja. Mittarit lainaa valo- ja laiteteknikko Sami Sirniö (sami.sirnio@popjazz.fi, puh ), joka opastaa myös laitteiden käytössä. Meluntorjuntaohjelman vastuuhenkilöinä toimivat rehtori ja työsuojelupäällikkö.

3 s. 3/18 Tämä meluntorjuntaohjelma on tehty meluasetuksen VNA 85/2006 perusteella ja siitä laadittujen musiikki- ja viihdealan käytännesääntöjen (STM:n Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohje) mukaan. Melntorjuntaohjelma on hyväksytty Pop & Jazz Konservatorion johtokunnan kokouksessa käyttöön toistaiseksi. Espoon Musiikkiopisto ja Pop & Jazz Konservatorio käynnistivät syksyllä 2007 Työsuojelurahaston tukeman ja Työterveyslaitoksen toteuttaman hankkeen käytännesääntöjen soveltamisesta ja meluntorjuntaohjelman laatimisesta. Koska meluun liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia muissakin musiikkioppilaitoksissa, tarkoituksena on jatkossa hyödyntää hankkeen tuloksia muissakin Suomen musiikkioppilaitoksissa. Tämän pilottihankkeen yhteistyötahoina ovat olleet myös Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto ry (SML) ja Suomen Musiikinopettajien Liitto ry (SMOL). Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia altistuksen seurantajärjestelmiä, joilla koottiin jatäydennettiin tietoa opettajiston altistumisesta. Melun teknisten vähentämiskeinojen todelliset vaikutukset altistukseen ja työskentelyyn selvitettiin käytännön kokeilujen avulla. Hankkeessaondokumentoitu kuulonsuojainten valinta- jakäyttöönottoprosessi ja laadittu tiedotus- ja koulutuspaketti henkilöstölle (Powerpoint-esitys). Opettajien työympäristön lisäksi meluntorjuntaohjelmalla ja laaditulla materiaalilla pyritään vaikuttamaan myös opiskelijoiden asenteisiin ja toimintatapoihin. Tällä meluntorjuntaohjelmalla Pop & Jazz Konservatorion Säätiö työnantajana (myöhemmin PJK) antaa henkilökunnalleen tietoa meluntorjunnasta sekä ohjeita ja keinoja melun vähentämiseen. Suunnitelmasta tullaan tiedottamaan henkilökunnan vuotuisilla koulutusviikoilla ja se pidetään nähtävänä opettajainhuoneessa sekä vahtimestarilla ja tekniikan tiloissa. Tätä meluntorjuntaohjelmaa sovelletaan sellaisenaan myös Metropolia Ammattikorkeakoulun pop/jazzmusiikin koulutusohjelmassa (myöhemmin Metropolia), jonka kanssa Pop & Jazz Konservatorio jakaa mm. tilat, laitteet ja teknisen henkilökunnan. Pop & Jazz Konservatorion nykyiset tilat hankittiin vuonna 1995, jolloin vanhaan teollisuuskiinteistöön suunniteltiin nimenomaan pop/jazz musiikin käyttöön tarkoitetut soittotilat. Akustisesta suunnittelusta vastasi Akukon Oy, joka käytti uudenlaista menetelmää, ns. akustiikkapeltejä, parhaan akustisen tuloksen aikaansaamiseksi. Seinille rakennettiin perinteisen äänenvaimennuksen lisäksi aaltoilevasta reikäpellistä äänenvaimennus. Tämä on joissain tiloissa toiminut

4 s. 4/18 hyvin, mutta esim. yhtye- ja puhallinluokissa taas huonommin. Näistä tiloista on aaltopellitpääsääntöisesti poistettu. Jälkeenpäin remontoiduissa jakäyttöön otetuissa tiloissa ei äänenvaimennukseen ole akustiikkapeltejä enää käytetty. PJK:ssa tehtiin 2000-luvun alussa melumittauksia opetusluokissa ja konserttisalissa. Samaan aikaan Kauko Saari aloitti säännöllisen kuulonsuojeluun liittyvän valistustyön sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Vuonna 2000 samoissa tiloissa aiemmin kokeiluna alkanut ammattikorkeakouluopetus vakinaistui Helsingin ammattikorkeakouluun (sittemmin Stadia, nykyisin Metropolia). Melumittausten perusteella päätettiin PJK:ssa vuonna 2001 hankkia kaikille päätoimisesti musiikin kanssa työskenteleville työntekijöille henkilökohtaiset muotoonvaletut kuulosuojaimet (Elacin) työnantajan kustannuksella. Myös opiskelijat alkoivat tehdä henkilökohtaisten kuulosuojaimien yhteistilauksia. Nykyisin lähes kaikki opettajat ja ammattiopiskelijat käyttävät henkilökohtaisia kuulosuojaimia. Lisäksi PJK:ssa on käytettävissä kaikille asiakkaille ja muille halukkaille kertakäyttöisiä suojaimia. PJK:n työterveys on tehnyt koko henkilökunnalle sääntömääräisten terveystarkastusten yhteydessä myös kuulotestit ja tarvittaessa ohjeistanut kuulon suojeluun ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. PJK:n tiloihin hankittiin 2000-luvun alussa kuulontutkimukseen tarvittava äänieriö Kauko Saaren avustuksella. Kauko Saari on vuosien ajan tehnyt kaikille uusille ammattiopiskelijoille kuulotestit ja tarvittaessa myös henkilökunnalle sekä antanut tarvittavan ohjeistuksen kuulon suojelemiseksi. Vuonna 2006 PJK:n konserttisalin akustiikkaa parannettiin lisäämäällä Akukon Oy:n ohjeiden mukaisesti lisävaimennuksia konserttisalin seiniin. Lukuvuonna konserttisalin kaiuttimet sijoiteltiin uudestaan, tarkoituksena selkeyttää salin kuulokuvaa ja vähentää äänenpainetta. Eri soitinryhmien opettajien altistumista mitattiin henkilökohtaisilla annosmittareilla (LarsonDavis 705 Spark) useamman työpäivän tai yhden työviikon ajalta. Mittausten organisoinnista, mittareiden ohjelmoinnista ja tulosten purkamisesta vastasivat Jorma Ketola ja Antti Saukko ja ne tehtiin Työterveyslaitoksen mittareilla erikoistyöhygienikko Pekka Olkinuoran valvonnassa. Mittauksiin osallistui yhteensä 17 opettajaa ja mitattuja opetustunteja kertyi yhteensä noin 150 ja työpäiviä 51. Kullekin tutkimukseen osallistuvalle opettajalle oli ohjelmoitu mittari viikon lukujärjestyksen mukaan. Opettajille annettiin ohjeet mittarin käytöstä jahehuolehtivat siitä itse annettujen ohjeiden mukaisesti. Mittausten lisäksi kukin opettaja täytti tarpeelliset tiedot jokaisesta opetustunnista hankkeessa kehitettyyn tapahtumalomakkeeseen (liite 1).

5 s. 5/18 Tuotetun äänen voimakkuuden perusteella eri soittimet ja soitinryhmät luokiteltiin neljään luokkaan (punainen, oranssi, keltainen ja vihreä) keskiäänitason perusteella. Päivittäisen altistumisen raja-arvo 87 db ylittyy Päivittäisen altistuksen ylempi toiminta-arvo 85 db ylittyy Päivittäisen altistuksen alempi toiminta-arvo 80 db ylittyy Päivittäisen altistuksen alempi toiminta-arvo 80 db ei ylity Yhteenveto mittaustuloksista on esitetty taulukossa 1. Kaikki mittaustulokset on talletettu excel-muodossa ja ne saa tarvittaessa rehtorilta nähtäväksi. Taulukko 1. Yhteenveto eri soittimien äänitasojen mittaustuloksista lyömäsoittimet (90-94) pasuuna * yhtye,bändi, musapaja (74-95) piano (71-95) piano + laulu tai muu (74-79) puupuhaltimet (73-83) varhaiskasvatusryhmät * viulu (73-73) kitara, basso (71-80) *Näiden soittimien tai soitinryhmien opettajille kertyi vain yksi päiväannos pelkästään ko. soittimella. Riski on merkittävä, kunpäivittäinen melualtistus ylittää 85dB. Päivittäinen melualtistus on se määrä melua, jolle henkilö altistuu päivän aikana. Meluasetuksen mukaan melu jaetaan kahdeksan tunnin työpäivän ajalle vaikka työpäivän pituus siitä poikkeaisikin. Esimerkiksi 8 tuntia 96 db melussa vastaa 96 db:npäivittäistä melualtistusta, 4 tuntia samassa 96 db melussa vastaa 93 db:n altistusta ja vastaavasti 16 tuntia 96 db melussa vastaa 99 db:n päiväaltistusta. Päivän meluannos siis jaetaan tai tiivistetään aina 8 tunnin ajalle. Suurimmat opetustuntien aikaiset keskiäänitasot olivat lyömäsoittimien, pasuunan ja pianon opetuksessa sekä yhtyeiden harjoituksissa ja musapajoissa. Yksittäisten opetustuntien keskiäänitasot ylittivät lähes kaikilla soittimilla 85 db, mutta päivittäiset altistumistasot olivat huomattavasti pienempiä, koska työpäivät eivät tavallisesti kestä kahdeksaa tuntia ja usein päivään sisältyy sekä hiljaisempia että meluisampia tunteja. Voidaan arvioida, että saksofonin (puupuhallin) ja tuuban (vaskisoitin) äänitasot vastaavat hankkeessa mitattuja vaskisoittimia (keltaiset). (olettaen, että opettaja ei käytä kuulonsuojaimia) ylittyi yhteensä 12 työpäivänä (lyömäsoittimilla 6, (sähkö)pianolla 2, pasuunalla 1 ja yhtyeharjoituksissa 3 työpäivänä), mutta

6 s. 6/18 viikkokeskiarvonanämäkinjäivät lyömäsoittimia lukuun ottamatta alle raja-arvon 87 db. samoilla soittimilla kuin yllä. ylittyi 13 työpäivänä mukaan ylittyä kaikilla muilla soittimilla. ylittyi tai voi arviomme Akustisen kitaran ja kontrabasson opetuksessa sekä viulun perus- ja varhaisopetuksessa jäätiin kaikissa mittauksissa päiväaltistuksena alle 80 db. Hankkeen mittausten suunnitteluvaiheessa työryhmä valitsi mittausten kohteet kattamaan voimakasäänisimmät soittimet ja oppiaineet. Valinta perustui osittain entisiin mittauksiin ja myös kokemusperäisiin soittimien äänitasojen havaintoihin. Hankkeesta jäivät pois joko edellä esitetyn arvion tai opetuksen vähäisyyden vuoksi alttoviulu, sello, harppu, vibrafonijasävellys. Sähköisistä soittimista selvityksessä mukana olivat sähkökitara,sähköbasso ja sähköpiano. Akustisten soitinten arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että mittaustulokset eivät päde ääneltään vahvistettuihin soittimiin. Kaikkia mittaustuloksia tulee käyttää suuntaa antavina, sillä melutaso vaihtelee tilanteen ja käytetyn kaluston mukaan. Edellä kuvattu pätee soveltuvin osin myös PJK:n ja Metropolian ammattilinjojen opiskelijoihin. Opiskelijat saattavat viettää yhtyeharjoituksissa päivittäin huomattavasti pidempiä aikoja kuin opettajat keskimäärin, mikä lisää altistusta. PJK:n harrastetavoitteisen perusopetuksen oppilaat käyvät oppitunneilla pääsääntöisesti 1-2 kertaa viikossa, jolloin voidaan olettaa, että opiskelusta johtuva altistus on heillä vähäisempää kuin henkilökunnalla tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Opiskelijoiden altistuksesta tullaan keräämään tietoa, jonka avulla meluntorjuntaa siltä osin kehitetään. Pop & Jazz Konservatoriossa ja Metropolian pop/jazzmusiikin koulutusohjelmassa kuulon kannalta aiheuttavat. Kaikki muut soittimet, mahdollisesti nailonkielistä akustista kitaraa lukuun ottamatta, aiheuttavat kuulon kannalta vähintäänkin.

7 s. 7/18 VIHREÄT (vähäinen riski, päivittäinen altistus alle80db) Harppu Kantele Kontrabasso Musiikin hahmoaineet / AMP Nailonkielinen kitara Sello KELTAISET (kohtalainen riski, päivittäinen altistus 80-84dB) Harmonikka Huilu Klarinetti Laulu Musiikkiteknologia (studio/saliääni)* Piano Varhaisiän musiikkikasvatusryhmät Viulu * varsinkin saliäänen osalta tehdään jatkossa lisää mittauksia ja seurantaa PUNAISET (merkittävä riski, päivittäinen altistus yli 85 db) Pasuuna Rummut / lyömäsoittimet Saksofoni Trumpetti Yhtyeet Osa ammatillisen koulutuksen opetuksesta tapahtuu työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä (työssäoppiminen tai työharjoittelu) esimerkiksi ravintoloissa tai oppilaitoksen ulkopuolisissa konserteissa. Tällöin työympäristön melualtistukseen vaikuttavat myös oppilaitoksen ulkopuoliset tekijät. Opetustyössä ei sinänsä ole muita työympäristön altisteisiin liittyviä, melun kuulovaurioriskiä lisääviä tekijöitä, mutta useimmat opettajat soittavat, kuuntelevat tai harrastavat muutoin musiikkia myös vapaa-ajallaan. Opettajat voivat myös työskennellä useamman työnantajan palveluksessa. Kokonaisaltistus saattaa siis yksilötasolla olla merkittävästi suurempi kuin opetustyössä, mikä on otettava työterveyshuollossa huomioon yksittäisten opettajien kuulovaurioriskiä arvioitaessa. Lisäriskin muusikon ja musiikinopettajan työssä aiheuttavat myös kuulonsuojainten käyttöön liittyvät vaikeudet, jotka alentavat todellista suojausastetta. Oppilaitoksella on kaksi meluannosmittaria, joita PJK:n ta Metropolian työntekijä tai ammattilinjan opiskelija voi halutessaan lainata seuratakseen yksittäisten oppituntien tai koko työpäivän keskiäänitasoja. Mittarit lainaa valo- ja laiteteknikko Sami Sirniö (sami.sirnio@popjazz.fi, puh ), joka opastaa myös laitteiden käytössä. Seurannan tehtävä on ensisijaisesti täydentää jo kerättyä mittausten tietokantaa seuraavasti: - mitataan niiden oppiaineiden opettajien altistusta, jota ei ole mitattu

8 s. 8/18 - selvitetään mittauksilla meluntorjuntakeinojen vaikutusta yksilötasolla - mitataan, kun ilmenee suurehkoja muutoksia meluympäristöön (esim. uusi oppiaine tai merkittävästi erilainen opetustila) - mitataan ja seurataan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden altistusta PJK:n työsuojelutoimikunta laatii vuotuisen työsuojelun toimintasuunnitelman yhteyteen suunnitelman toimintavuonna toteutettavista altistusmittauksista. Tämän lisäksi jokainen opettaja tai muu melussa työskentelemään joutuva työntekijä saa kuitenkin halutessaan mittarin käyttöönsä sikälikunseeiole ylläkuvatun mittausohjelman mukaisessa käytössä. Myös ammattiin opiskelevat voivat halutessaan seurata omaa melualtistustaan edellä kuvatulla tavalla. PJK:n ja Metropolian teknisen henkilöstön tulee erityisesti seurata melualtistustaan säännöllisesti. Opettajat tekevät mittaukset omatoimisesti, mutta mittarien vastuuhenkilö perehdyttää heidät laitteen toimintaan ja opastaa sen käytössä (liite 2). Tiedot mittauksesta kerätään tapahtumalomakkeelle (liite 1), jonka tiedot vastuuhenkilö tallentaa oppilaitoksen omaan excel-pohjaiseen tietokantaan. Tietokannan laajentuessa oppilaitos tai yksittäinen opettaja voi arvioida altistumista ennakkoon esimerkiksi lukukauden alussa opetustuntien äänitasojen ja lukujärjestyksen avulla käyttämällä altistumislaskuria Henkilökunnan ja opiskelijoiden melualtistusta torjutaan ensisijaisesti pyrkimällä pitämään. Meluntorjuntaohjelman toissijaisina tavoitteina ovat: opettajat ja opiskelijat tuntevat musiikissa esiintyvien voimakkaiden äänitasojen mahdolliset vaikutukset kuuloon, tunnistavat kuulovaurioriskin kannalta merkittävimmät tekijät ja osaavat suojautua tarvittavin toimenpitein (esim. soittamalla hiljempaa, säätämällä vahvistinta tai käyttämällä henkilökohtaisia suojaimia) kaikki teknisesti ja taloudellisesti mahdolliset meluntorjuntakeinot otetaan tarvittaessa käyttöön Kertyvän tiedonavulla pyritään lisäämään henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoisuutta melualtistuksen vähentämisen keinoista. Kaikki PJK:n käytössä olevat tilat on rakennettu Insinööritoimisto Akukon Oy:n tekemien akustisten suunnitelmien perusteella. Tarkemmat selvitykset tilojen nykykäytöstä ja arvio niiden soveltuvuudesta musiikin opetuskäyttöön nykyisten

9 s. 9/18 normien valossa tehdään lukuvuoden aikana ja sen perusteella määritellään kehittämiskohteet. Remonttien yhteydessä on tehty vuosien aikana saatujen kokemusten perustella korjauksia ja parannuksia. Mm. yhtyeluokkien akustointia on muutettu, kun koko bändiosasto remontoitiin vuoden 2003 aikana. Samoin puhallin- ja yhtyeluokista on poistettu vanhat akustointipellit, jotka eivät saatujen kokemusten perusteella soveltuneet tarkoitukseensa. Vuoden 2010 alussa saadaan laulun opetuksen käyttöön viereisessä rakennuksessa sijaitsevat uudet tilat, joiden akustiikan Akukon Oy on myös suunnitellut. Espoonmusiikkiopistossa tehdyissä kokeissa todettiin, että huoneakustiikan parannusten vaikutus melualtistuksessa oli mittaustarkkuus huomioituna olematon (1-2 db).jälkikaiunta-ajan lyhentäminenei vähennä juuri lainkaan suoraan soittimesta tulevan äänen voimakkuutta soittimen lähellä työkenneltäessä. Sen sijaan työskenneltäessä vaimennetussa tilassa kauempana äänilähteestä äänitaso voi pudota esimerkiksi 3-5 db, mikä tarkoittaa jo merkittävää riskin pienentymistä. Akustiset muutokset voivat myös selvästi parantaa jahelpottaatyöskentelyä ko. tiloissa. Osa PJK:n opetuksesta tapahtuu työssäoppimisena työpaikoilla (Metropolialla työharjoitteluna), joiden akustiikkaan ei käytännössä voida vaikuttaa muutoin kuin harjoittelupaikan valinnalla. Erityisen selvityksen kohteena tulevat olemaan vuoden 2010 aikana lyömäsoitin- ja yhtyeluokat sekä konserttisali. Tarkoitus on selvittää, miten akustiikkaa on mahdollista parantaa, jotta työskentelyolosuhteet paranevat ja äänen voimakkuudet voidaan ja halutaan pitää sallituissa rajoissa. Hankkeen aikana selvitettiin mahdollisuudet toteuttaa käytännössä käytännesääntöjen mukaisia melun lähteeseen kohdistuvia ratkaisuja. Mahdollisinajatällä hetkellä edes jossain määrin hyväksyttävinä ratkaisuina Pop & Jazz Konservatoriossa kokeiltiin pianoon, flyygeliin sekä musapajojen toimintatapoihin liittyviä ratkaisuja. Altistumisajan ja työskentelyetäisyyden vaikutusta voidaan arvioida teoreettisesti. Nykyisetakustisetsoittimetovatkehittyneet vuosisatojen kuluessa ja niitä on määrätietoisesti kehitetty ääneltään entistä paremmiksi ja voimakkaammiksi, mikä on tehnyt niistä myös entistä helpommin soitettavia. Kehityksen kääntäminen siten, että soittimien äänenvoimakkuus pienenee, ei liene realistista. Sen sijaan on realistista oppia ja opettaa soittamaan myös hiljaa. Samoin sähköisen musiikin volyymi on vuosikymmenien aikana kasvanut huomattavasti, mitä kuvastaa nykyinen tilanne, jossa monet soittajat sekä lähes kaikki kuuntelijat

10 s. 10/18 käyttävät kuulonsuojaimia. Erityisestisähköisten soittimien äänitasoja voidaan helposti pudottaa musiikin laadun kärsimättä siitä lainkaan. Soitinkokeiluja tehtiin sekä Pop & Jazz Konservatoriossa että Espoon musiikkiopistossa. EMOssa oli joissakin pienissä pianoluokissa flyygelin pohjaan lisätty vaimennusmatto. Sen vaikutukseksi todettiin noin 2-3 db. Flyygelin kannen sulkeminen pudotti äänitasoa saman verran (toisaalta yhteinen vaikutus lienee vain hieman suurempi). Pianon käyttö opetuksessa flyygelin sijasta vaikutti hyvin vähän, luultavasti soittaja mukauttaa soiton voimakkuutta myös soittimen mukaan. Opettajan altistuksen kannalta tulos isossa huoneessa ja pienessä huoneessa soitettaessa oli jokseenkin sama. Isossa huoneessa etäisyyttä soittajaan voi kuitenkin kasvattaa, jolloin myös äänitaso laskee (mikäli ei itse soita paljon tunnin aikana). Vaskisoittimissa käytettäviä sordiinoja kokeiltiin EMOssa trumpetilla. Niiden vaikutus äänitasoon on merkittävä,5-7 db ja sähköisellä ns. "hotellisordiinolla" jopa yli30db.ongelmaon,ettäne muuttavat soittotuntuman täysinerilaiseksi, joten normaali opetus ei sordiinoilla ole mahdollista. Pääosa opetuksesta on yksilöllistä, työskentelyä yhdessä opiskelijan kanssa. Eri instrumenteilla, opettajan toimintatavoilla ja käytettävissä olevilla tiloilla on merkitystä altistumisen kannalta. Seuraavassa on esitetty yksilöopetukseen muutamia keinoja, joilla opettaja (soveltuvinosinmyös opiskelija) voivähentää omaa altistumistaan: jo pienikin etäisyyden kasvattaminen soittimeen vähentää altistumista (esim. flyygelillä etäisyyden kasvattaminen metristä kahteen vähentää 2-3 db). kasvata etäisyyksiä isossa tilassa, äänitaso putoaa noin 3 db aina etäisyyden kaksinkertaistuessa vaskien opetuksessa kannattaa sijoittua sopivalle etäisyydelle opiskelijan sivulle rytmitä opetusta siten, että voitvähentää yhtäjaksoista voimakasta melualtistusta suojaimia tuleekäyttää aina kun melutaso ylittää raja-arvot Bändiharjoitukset/musapajat Yhtyeopetuksessa instrumenttien sijoittelu tulee ratkaista siten, että kaikki soittajat kuulevat toisensa mahdollisimman hyvin, mutta siten, että äänilähteet (kovaääniset soittimet) eivät ole suoraan muusikoita kohti. (Esim. puoliympyrä, V- muodostelma yms). Meluasetuksen ja käytännesääntöjen edellyttämien toimenpiteiden kannalta on edullista tasata altistuminen mahdollisimman monelle viikonpäivälle. On parempi opettaa 4 tuntia viitenä päivänä kuin 5 tuntia neljänä päivänä tai 10 tuntia kahtenapäivänä. Toisaalta kuulovauriovaaran (siis yksittäisen opettajan) kannalta kokonaisaltistus on merkitsevä. Jos altistumista ei kokonaisuudessaan pysty

11 s. 11/18 vähentämään, ei myöskään riski pienene. Oheisen taulukon avulla voi arvioida melutason ja työskentelyajan vaikutusta altistumiseen. Taulukko 2. Kuulolle haitalliseksi tunnetut päivittäiset altistusajat (ylempi toimenpideraja 85dBylittyy). A-äänitaso (db) altistusaika 85 8 h 88 4 h 91 2 h 94 1 h 97 30min min 103 8min 106 4min 109 2min 112 1min 115 alle 1 min Mitattujen soitin- tai soitinryhmäkohtaisten opetustuntien keskiäänitasojen mukaan voidaan myöslaskeapäivittäinen altistumisaika, jonka kuluessa ylempi toiminta-arvo ylittyy. Kohdassa 2.2 esitettyjen mittaustulosten perusteella lasketut altistumisajat on esitetty taulukossa Taulukko 3. Mitattujen opetustuntien keskiäänitasot ja vastaavat altistumisajat, jonka kuluessa alempi toiminta-arvo (80 db) ylittyy. rummut, lyömäsoittimet 96 12min pasuuna min yhtye,bändi, musapaja 91 38min piano 87 1,5 h piano + laulu tai muu 84 2 h puupuhaltimet 84 3 h varhaiskasvatusryhmät 84 3 h viulu 81 6, 5 h kitara, basso 80 8 h Nämä ovat ohjeellisia arvoja, kovan äänenvahvistuksen kanssa voi vaikutus olla paljon suurempikin.

12 s. 12/18 Kohdissa 4.1. ja 4.2 kuvatuilla toimenpiteillä voidaan altistumista pienentää ainakin joissakin soitinryhmissä. Vaikutuksia voidaan arvioida soitinryhmittäin: altistumisaikaa, soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä määrin muuttaa, että altistuminen jää alle80db opettajan ja opiskelijoiden onkäytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät altistumisaikaa, soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä määrin muuttaa, että altistuminen jää alle80db altistumista voi hieman vähentää jakamalla tunnit mahdollisimman tasaisesti eri viikonpäiville, sijoittumalla opetustilanteessa oikein, kasvattamalla etäisyyttä opiskelijaan opetuksen aikana ja käyttämällä opetuksessa mahdollisuuksien mukaan sordiinoja. opetusta rytmitetään siten, että voimakasäänisimpiä jaksoja jaetaan tasaisestieripäiville opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä määrin muuttaa, että altistuminen jää alle80db opetusta rytmitetään siten, että voimakasäänisimpiä jaksoja jaetaan tasaisestieripäiville opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät Jos luokassa on riittävästi tilaa, opettaja ja/tai laulaja voi seistä kauempana pianosta tai flyygelistä. Laulajalle altistumismielessä pahin paikka seistä on flyygelin mutkassa avatun kannen vieressä. mieti missä kohtaa kohtaa seisot kun laulat tai opetat! soittimia tai opetusmenetelmiä ei useimmiten voida siinä määrin muuttaa, että altistuminen jää alle 80 d Yhtyeopetuksessa instrumenttien sijoittelu tulee ratkaista siten, että kaikki soittajat kuulevat toisensa mahdollisimman hyvin, mutta että äänilähteet (kovaääniset soittimet) eivät ole suoraan muusikoita kohti. (Esim. puoliympyrä, V-muodostelma yms). altistumisaikaa vähentämällä ja opetusta rytmittämällä päästään lähelle80 dbpäiväaltistusta opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät käyttämällä edellisissä kohdissa kuvattuja keinoja voidaan päivittäinen altistus pudottaa alle 80 db opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät

13 s. 13/18 soittamisen dynamiikka ja mahdollisten vahvistimien äänentasoon mukautettava soittotilan mukaisiksi opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät soittamisen dynamiikka ja vahvistimen äänentaso on mukautettava soittotilan mukaisiksi opettajan ja opiskelijoiden on käytettävä aina suojaimia, jos raja-arvot ylittyvät HUOM! ARVIOIDESSAAN HENKILÖKOHTAISTA ALTISTUMISTAAN OPETTAJIEN JA OPISKELIJOIDEN TULEE OTTAA HUOMIOON MYÖS KOKONAISMELUALTISTUS, JOKA TAPAHTUU OPPILAITOKSEN ULKOPUOLELLA: MUUSIKON TYÖSSÄ, HARJOITTELUSSA JA VAPAA-AJALLA. OPETTAJA TOIMII OMIEN OPPILAIDENSA OPINTO-OHJAAJANA MYÖS MELUNTORJUNNASSA OPASTAEN TURVALLISIIN SOITTOKÄYTÄNTÖIHINJA TARVITTAESSA SUOJAINTEN KÄYTTÖÖN. OHJEISTUS KOSKEE OPISKELIJOITA SOVELTUVIN OSIN. ERITYISESTI OTETAAN HUOMIOON NE OPISKELIJAT, JOTKA SOITTAVAT PALJON JA OSALLISTUVAT AKTIIVISESTI YHTYETOIMINTAAN. Toimintaohjeet Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian ääniteknikoille ja konserttitilanteista vastaaville opettajille. PJK:n konserttisalissa on melutason mittari aina käytössä, kun harjoitellaan tai esiinnytään konsertissa. Koko henkilökunnan vastuulla on koulutuksella ja valistuksella ennakolta huolehtia siitä, että volyymitaso pysyy sallituissa rajoissa. Ääniteknikko / konserttitilanteesta vastaava opettaja arvioi onko konsertin tai esityksen melutaso tarpeeksi alhainen (meluntorjuntaohjelman edellyttämällä tasolla). Ellei ole, hänen vastuullaan on tarvittaessa alentaa melutasoa. Mikäli melutaso on korkea eikä melutasoa pystytä alentamaan, on ääniteknikon tai konserttitilanteesta vastaavan opettajan keskeytettävä konsertti. Näitä ohjeita sovelletaan soveltuvin osin myös äänitystilanteisiin

14 s. 14/18 Työnantajalla on velvoite hankkia kuulonsuojaimet ylemmän raja-arvon ylittäville riskiryhmille ja muille halukkaille työntekijöille. PJK:n henkilökunnalle hankittiin ensimmäisen kerran yhteishankintana Elacin -tulpat vuonna Lisäksi yhteishankinnan päivityksiä on tehty senjälkeen sitä mukaa kuin opettajat ovat todenneet tarpeelliseksi. Kaikille päätoimisesti PJK:ssa työskenteleville ja melun kanssa kosketuksiin joutuville työentekijöille hankitaan työnantajan kustantamat henkilökohtaiset kuulosuojaimet. Jos ja kun raja-arvot ylittyvät, kaikkien on käytettävä suojaimia jos äänentasoaei muuten pystytä alentamaan. Musiikin opettajan ja muusikon kannattaa käyttää suojaimia seuraavista syistä: Suojatakseen kuuloaan Suojautuakseen äänekkään musiikin aiheuttamalta kivulta Suojautuakseen melun aiheuttamalta väsymykseltä Suojautuakseen tinnitukselta tai estääkseen sen pahenemista Vähentääkseen stressiä, väsymystä ja ärtymistä Välttääkseenpäänsärkyä Suojaintenkäyttöön musiikin opettajan ja muusikon työssä liittyy lieviä ongelmia, jotkavoikokea niin hankalina, että suojaintenkäyttö loppuu. Soittajilla suurin ongelma on oman soittimen äänen kuuleminen ja sen kvaliteetinkontrollointi. Soittimen ääni kuuluu joko liian kovaa tai liian hiljaa. Myöskin soiton suhteuttaminen toisiin soittajiin koetaan vaikeana. Laulajilla on saman tyyppisiä ongelmia: oma ääni tuntuu liian kovalta suhteessa totuttuun ja äänen puhtautta ja intensiteettiä on vaikea kontrolloida. Osa laulajista kokee laulavansa väärällä tekniikalla kuulonsuojaimia käyttäessään. Vaikka soittajat ja laulajat käyttävät muotoon valettuja muusikon kuulonsuojaimia, jotka vaimentavat tasaisesti eri taajuuksilla, muusikontarkka korva erottaa kuulokuvan muuttumisen. Suojaimetpäässä tulee helposti soitettua kovempaa, tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista Käytännön ongelmina on ilmoitettu seuraavia haittoja: Kuulonsuojaimet aiheuttavat paineen tunnun korviin Korvatulehdukset Korvatulppia on vaikea asettaa korviin Korvatulpat aiheuttavat huimausta ja ahdistavaa tunnetta

15 s. 15/18 Kuulovammaisessa korvassa suojainten käyttö on vaikeaa, koska suojaus vähentää entisestäänkin huonoa kuuloa. Tämä vaikeuttaa hiljaisten kohtien soittamista ja ohjeiden seuraamista harjoituksissa. Muusikon ja musiikin opettajan kannattaakäyttää ensisijaisesti musiikkikäyttöön tarkoitettuja kuulosuojaimia. Laulajilla kuulonsuojainten materiaalin tulisi olla mahdollisimman pehmeää ja joustavaa, jotta se mukautuisi leuanliikkeistä aiheutuviin korvakäytävän muodonmuutoksiin. Kuulonsuojaimina kannattaisi käyttää muotoonvalettuja kuulonsuojaimia, joissa on paine-eroa tasaava venttiili. Sopiva vaimennus on 15 db. Rumpujen, lyömäsoittimien, vaskien ja muiden voimakasäänisten soittimien soittajat voivat käyttää enemmän vaimentavia suojaimia, mikäli se ei nosta heidän omaa äänenvoimakkuuttaan. Mikälionjo todettu kuulonalenema, kannattaa kiinnittää erityistä huomiota suojautumiseen. Uusia suojaimia käyttöönotettaessa kannattaa harjoitella niiden oikea asettaminen suojainvalmistajan edustajan opastuksella. Suojainten käyttö kannattaa aloittaa asteittain ja aloittaa se henkilökohtaisissa harjoituksissa. Ensin harjoitellaan ilman suojaimia ja sitten suojainten kanssa. Suojainten käyttöä lisätään vähitellen sitä mukaa, kun opitaan miltä äänen tulee kuulonsuojainten kanssa. Alussa asettaminen voi olla hankalaa. Suojaimienkäyttöön täytyy totutella. Mikäli asettaminen ei tahdo onnistua helposti vielä muutaman viikon kuluttua, tulppien putken lyhentäminen voi auttaa. Lyhentämisen saa tehdä vain valmistajan edustaja.kunsuojaimienkäyttöön on totuttu henkilökohtaisissa harjoituksissa, voi niitä ryhtyä käyttämään yhteisharjoituksissa. Suojaimet muuttavat oman ja muiden soiton/laulunvälistä balanssia. Tähän tottumiseksi käytetään suojainta vain osan aikaa, jotta opitaan miltä balanssin tulee kuulostaa suojaimia käytettäessä. Vähitellensuojaintenkäyttöä lisätään, kunnes totutaan niiden jatkuvaan käyttöön.vastakunkäyttö on jatkuvaa harjoituksissa voi niitä ryhtyä käyttämään myös esityksissä. Suojaimia ei saa tottumisjakson jälkeen ottaa kesken harjoituksen tai konsertin pois, vaan ne tulee pitää päässä koko ajan. Suojaimia tulee käyttää aina kun raja-arvot ylittyvät (altistus ylittää keskimäärin 85db/8h) ja niiden tulee olla aina mukana. Suojaimia tulee käyttää koko melualtistuksen ajan, niitä ei saa ottaa pois kesken esitystä tai harjoitusta, vaikka äänitaso välillä laskisikin. Suojaimista tulee myös huolehtia pitämällä ne aina puhtaina valmistajan ohjeiden mukaan,näinvältetään korvatulehdusten vaara. Suojaimet eivät oleikuisia,neon vaihdettava valmistajan suosittelemin aikavälein.

16 s. 16/18 Meluntorjuntaohjelmasta tiedotetaan PJK:n koko henkilökunnalle henkilökunnan vuotuisilla koulutusviikoilla ja tarvittaessa muulloinkin. Lisäohjeita ja sovelluksia pyritään julkaisemaan myöhemmin osana PJK:n meluntorjunnan kehittämistä. Tämä meluntorjuntaohjelma pidetään nähtävänä sähköisessä muodossa sekä fyysisenä kappaleena opettajainhuoneessa sekä vahtimestarilla ja tekniikan tiloissa. Lisäksi se jaetaan jokaiselle kokoaikaiselle työntekijälle. Meluntorjuntaohjelma on osa työsuojelutoimintaa. Suunnitelman päivitys tehdään työsuojelun toimintatoimintasuunnitelman yhteydessä. Meluntorjuntaohjelmaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain osana PJK:n itsearviointia. Ohjelma päivitetään myös aina säännösten tai meluolosuhteiden muuttuessa. Päivityksestä vastaa PJK:n rehtori. Meluntorjuntaohjelman vastuuhenkilöinä toimivat rehtori ja työsuojelupäällikkö. 1. Tapahtumalomake meluannosmittarien käytön seurantaan 2. Ohje meluannosmittarien käyttöön (PJK ja Metropolia)

17

18